NUORTEN TYÖLLISTYMISNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA

Transkriptio

1 NUORTEN TYÖLLISTYMISNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Samuli Leveälahti Opetusneuvos

2 Esityksen sisältö Työvoima- ja koulutustarpeiden valtakunnallinen ennakointi määrällinen ja laadullinen ennakointi Tulevaisuuden työpaikat ja koulutustarpeet koko maa vs. Itä-Suomen kehitys Ennakoinnin kansallisen kehittämisen painopisteet 2

3 Kuinka paljon Etelä-Savossa tarvitaan kirvesmiehiä ensi vuonna? Miten Kuopion TEtoimiston kannattaisi suunnata koulutustarjontaansa? Mikä on Itä-Suomen työmarkkinanäkymien iso kuva pidemmällä aikavälillä? Millä perusteella? Mille aloille ilman koulutuspaikkaa olevia nuoria kannattaisi kehottaa hakemaan yhteishaussa Pohjois- Karjalassa? Mitkä ovat paperiteollisuudessa työskentelevien uravaihtoehdot? Mille alalle rakennusalan työtön herra x työllistyisi mahdollisimman pian? Mille aloille kulttuurialan ammatillisesta peruskoulutuksesta työllistytään? 3

4 Työvoimapula tuleeko sitä? Pohjois-Savossa ammatilliseen koulutukseen tuleva ikäluokka on nyt noin 3 100, vajaan viidentoista vuoden kuluttua se on Työvoimapulan estämiseksi jokaisen nuoren on saatava työllistymiseen johtava ammatillinen johtava koulutus. (Pohjois-Savon liitto 2011) Pohjois-Karjalan suurimpiin mainostoimistoihin kuuluva Fabrik kärsii työvoimapulasta. Esimerkiksi AD:n tai copywriterin tehtäviin on vaikeuksia löytää tekijöitä. (Yle Pohjois-Karjala 2012) Suomalaista talouspoliittista keskustelua on leimannut mantran lailla hoettu varoittelu työvoimapulasta. Eläkeyhtiö Ilmarisen talous- ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander ei yhdy kuoroon vaan näkee uhkan toisaalla. Se on sama minkä taloushistoria kertoo: Ennusteet työikäisen väestön supistumisesta ovat osoittautuneet osittain vääriksi. Työvoima ei ole loppumassa. (Demari 2013) 4

5 Työvoimapula = nykyinen yritysten ilmaisema työvoimapula vs. pula tavoitteellisesta työvoimatarjonnasta 5

6 Työllisten määrän kehitys toimialoittain vuosina (Tilastokeskus 2013) 6

7 Työttömien työnhakijoiden määrän kehitys (TEM 2013) 7

8 Työttömyyden alakohtainen trendi (TEM 2013) 8

9 Kansallinen työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi 9

10 Pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointimalli Toimialaennusteet (VATT) Ammattirakenne, poistuma sekä ammattien ja koulutuksen vastaavuus (OPH) Koulutusjärjestelmän tehokkuus ja vaikuttavuus (OKM) Ennakointitulosten koonti MITENNAmallilla (OPH) Koulutustarjonnan koulutuspoliittinen päätöksenteko (OKM) 10

11 Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiprosessin päävaiheet Valtakunnallinen ennakointi 1. Toimialaennusteet 2. Ammattirakenteen muutos 3. Poistuma 4. Työelämän koulutustarve 5. Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu koulutuksen aloittajatarve 6. Koulutuspoliittinen päätöksenteko Alueellinen ennakointi 1. Toimialaennusteet 2. Ammattirakenteen muutos 3. OPH tuottaa ennakointilaskelmat 4. Tulosten analyysi 5. Vuoropuhelu OKM:n kanssa 6. Koulutuspoliittinen päätöksenteko 11

12 Määrällisen ennakointimallin vahvuudet ja heikkoudet + ennakointiyhteistyö eri hallinnonalojen välillä kansainvälisestikin tunnustettua + läpinäkyvä prosessi + mahdollisuudet prosessin eri osien vaikutusten analyysiin + mahdollisuus vertailla eri alueita saman luokituksen ja perusolettamusten perustalta - ulkomaalaisen kausityövoiman määrän ja laadun puuttuminen - luokituksen vanhakantaisuus ja yleisluontoisuus (ei tarkkaa tietoa ammateista) - nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen erottelukyky 12

13 Osaamistarpeiden ennakointimalli (VOSE-malli) ESR-rahoitteisella hankkeella luotiin ja pilotoitiin osaamistarpeiden ennakointimalli, jonka avulla saadaan ennakointitietoa työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista suomen ja ruotsin kielellä (ns. laadullinen ennakointi) Ennakointimallin tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää mm. tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien, tutkintorakenteiden ja opetuksen sisältöjen kehittämisessä Mallilla on ennakoitu mm. kiinteistö- ja rakentamisalan, päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö (ruotsink.) ja matkailualan osaamistarpeita. Uusimmat raportit tulossa graafisen teollisuuden ja vanhustyön osaamistarpeista. Ennakointiprosesseissa mukana alan keskeiset toimijat, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä OPH:n asiantuntijoita Hyödynsaajat: opetushallinto, koulutuksen järjestäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot, työ- ja elinkeinohallinto 13

14 VOSE: ENNAKOINNIN PROSESSIMALLI Prosessin arviointi ja kehittäminen Laajempien tulevaisuuskuvien hyödyntäminen Työpajat Ennakoinnin kohde Taustaselvitykset Tulevaisuuskuvat (skenaariot) Osaamistarpeet, aloitteet koul.kehittämiseksi Seuranta, päivitykset Tiedon levitys Signaalien kerääminen ja analysointi TEM:n TrendWiki Lyhyen aikavälin (1 3 v.) ennakointitiedon hyödyntäminen - C&Q-profession - Työpaikkailmoitukset (ForeAmmatti) - mahdollisesti myös kvalifikaatioiden poimintatyökalu, ToimialaOnline ja Toimialaraportit, Yritysharava (TEM:n järjestelmiä) Määrällisen ennakointitiedon hyödyntäminen Tilastotietojen hyödyntäminen, opetushallinnon tietovarasto 14

15 Koulutustoimikunnat ja ennakointi Koulutustoimikunnat OKM:n ja OPH:n yhteisiä laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimiä Koulutustoimikuntien (26 ) ennakointi tehtävänä seurata, arvioida ja ennakoida koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä koulutustoimikuntien ohjausryhmän käynnistämät laadullisen ennakoinnin hankkeet Ennakointi koskee myös korkeakoulujen tuottamaa osaamista Jatkossa ennakointia kohdennetaan eri alat ylittäviin yhteisiin osaamistarpeisiin (klusterit) 15

16 Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston päättämät ( ) kansallisen ennakoinnin pääkehittämiskohteet Vaihtoehtoisia skenaarioita tavoitteellisesta tulevaisuuteen (teollisuussuomi, palvelusuomi, uusiutuvien energialähteiden Suomi jne.) Toimialakohtainen työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakointi Yritysrakenteen ennakointi Määrällisen ja laadullisen ennakoinnin yhteensovittaminen Aikuiskoulutuksen ennakointimalli Työelämän laatukysymykset ja ennakointi Kansainvälinen ennakointi Ennakointitehtävien uudelleenjärjestelyt Alueellisten työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin uudet ratkaisut? 16

17 Työvoiman kysyntänäkymiä 2020-luvulla 17

18 Mistä niitä avautuvia työpaikkoja oikein tulee? Toimialojen työllisyyden muutos Ammattiryhmien työllisyyden muutos (eri toimialoilla tapahtuva ammattien nettomuutos) Poistuma (vanhuseläke, työkyvyttömyyseläke, kuolleisuus) (Ammattisiirtymät) Ammattiryhmien työllisten määrän muutosta voidaan analysoida kahdesta näkökulmasta: 1) työllisyyden kokonaistason muutos toimialoittain toimialavaikutus 2) toimialojen sisäisen ammattirakenteen muutoksen vaikutus ammattiryhmien työllisyyden kehitykseen toimialoittain ammattirakenteen muutoksen vaikutus 18

19 Työllisten määrän muutos vuosina (VATT 2010) 19

20 Millä aloilla ennakoidaan samansuuntaista kansallista ja alueellista työllisten määrän toimialoittaista kasvua vuosina ? (VATT 2010; maakuntien liitot 2010) 20

21 Millä aloilla ennakoidaan samansuuntaista kansallista ja alueellista työllisten määrän toimialoittaista laskua vuosina ? (VATT 2010; maakuntien liitot 2010) 21

22 Millä aloilla ennakoidaan eniten erisuuntaista kansallista ja alueellista työllisten määrän toimialoittaista kehitystä vuosina ? (VATT 2010; maakuntien liitot 2010) 22

23 Ammattirakenne Miten eri ammattien työllisten määrä kehittyy toimialoittain? Ammattirakenteen muutoksessa on kyse työelämässä tarvittavan osaamisen muutoksesta; ilmaistaan eri ammateissa tarvittavien työntekijöiden määrinä (osuuksina) Ammattirakenteen muutokseen vaikuttavat toimialakehitys ja toimialojen sisäisen ammattirakenteen muutokset Keskeisimpiä useita toimialoja koskevia muutoksia ovat olleet viime vuosina mm. tuotantotapojen (teknologioiden) ja tuotannon organisoinnin muutokset muutokset ansaintalogiikassa ja kansainvälistymisessä yritysrakenteen muutokset 23

24 Pääammattiryhmien työllisyyden muutos valtakunnallisen ja maakuntien yhteenlasketun tuloksen mukaan Lähde: Opetushallitus 24

25 Poistuma työllisestä työvoimasta vuosina ja poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä Henkilöä Poistuman osuus (%) vuoden 2007 työllisistä Poistuman määrä 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: OPH 25

26 Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat vuosina valtakunnallisesti Palvelutyö Sosiaali- ja terveysalan työ Teollinen työ Muu johto- ja asiantuntijatyö Toimistotyö Opetus- ja kasvatustyö Rakennusalan työ Liikenne- ja logistiikkatyö Avautuvat työpaikat Poistuma Muutos Maa- ja metsätaloustyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Turvallisuusalan työ Lähde: OPH 26

27 Avautuvat työpaikat vuosina eniten työllistävissä ammattiryhmissä Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Kauppiaat ja myyjät Sairaanhoitajat ja muut terv.huollon asiant. Valtakunnallinen Maakunnat yhteensä Perus-ja lähihoitajat Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Siivoustyöntekijät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat Yhteisk. ja hum. alan, talouden asiantunt. Rakennustyöntekijät Ravitsemisalan työntekijät Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Muut toimistotyöntekijät

28 Eniten avautuvia työpaikkoja ammattiryhmittäin vuoteen 2025 mennessä Itä-Suomessa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Kauppiaat ja myyjät Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat Perus- ja lähihoitajat Kauppiaat ja myyjät Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Taloushallinnon toimistotyöntekijät Siivoustyöntekijät Kauppiaat ja myyjät Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Taloushallinnon toimistotyöntekijät Maatalousyrittäjät ja -työntekijät Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Siivoustyöntekijät Siivoustyöntekijät Rakennustyöntekijät Maatalousyrittäjät ja -työntekijät Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Rakennustyöntekijät Maatalousyrittäjät ja -työntekijät Rakennustyöntekijät 28

29 Kaikki uudet avautuvat työpaikat eivät ole kuitenkaan täysin positiivinen uutinen esimerkki siivousala (Tilastokeskus 2009) Toimistotyö 2000 SOTE Teollisuus 3200 Muihin ammatteihin siirtyjät per vuosi (nettosiirtymät per vuosi) Siivoustyöntekijöiden työllisten määrä 2007 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä

30 Ammattialoja, joista on lähtijöitä huomattavasti enemmän kuin tulijoita ja tulijoita enemmän kuin lähtijöitä (Tilastokeskus 2009) NETTOHÄVIÄJÄT - Toimistotyöntekijät - Ravitsemisalan työntekijät - Kauppiaat ja myyjät - Maatalousyrittäjät ja -työntekijät - Varastotyöntekijät ja huolitsijat - Metallityöntekijät - Puutyöntekijät ja -asiantuntijat - Muut palvelutyöntekijät - Koneasentajat - Rakennustyöntekijät - Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat - Elintarviketyöntekijät NETTOVOITTAJAT - Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat - Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat - Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat - Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat - Perusterveydenhoitajat - Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat - Työkoneiden käyttäjät - Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 30

31 Millä koulutuksella nuoret töihin 2020-luvun alussa Itä-Suomessa? 31

32 Läpäisyn, moninkertaisen koulutuksen ja työvoimaosuuden vaikutus koulutustarpeisiin Uutta työvoimatarvetta vastaavan tutkinnon suorittajien määrä ja alakohtainen rakenne on koulutustarpeiden ennakoinnin päämäärä Tästä huolimatta julkisessa keskustelussa puhutaan vain aloittajatarpeista, viime aikoina niiden vähentämistarpeista erityisesti Ideaalissa maailmassa aloittajamäärä olisi yhtä suuri kuin tarvittava tutkintomäärä. Elävässä elämässä aloittajia tarvitaan aina enemmän, koska aina joku keskeyttää, jatkaa opintojaan tai ei valmistuttuaan työllisty. Nämä em. tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimet eroavat voimakkaasti koulutusasteittain ja tutkinnoittain Aloittajatarve = työvoimatarvetta vastaava tutkintomäärä + keskeyttäneistä aiheutuva aloittajatarpeen lisäys + uuden tutkinnon suorittaneista aiheutuva aloittajamäärän lisäys + tutkinnon suorittamisen jälkeen työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävien aiheuttama aloittajamäärän lisäys 32

33 Mikä merkitys on koulutusjärjestelmän tehokkuudella ja vaikuttavuudella suhteessa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon? Esim.1. Musiikin ammatillinen peruskoulutus Aloittajat Läpäisyn odotusarvo Uuden tutkinnon suorittajat Työvoimaosuus Tutkinnon suorittaneita työmarkkinoille Aloittaneita vuonna 2009 Aloittajatavoite vuonna 2016 Aloittajatavoite vuonna ,3% 62,3% 84,6% ,6% 23% 86,6% ,3% 62,3% 84,6% 25 33

34 Mikä merkitys on koulutusjärjestelmän tehokkuudella ja vaikuttavuudella suhteessa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon? Esim. 2. Sosiaali- ja terveysalojen yhteiset ohjelmat (ammatillinen peruskoulutus) Aloittajat Läpäisyn odotusarvo Uuden tutkinnon suorittajat Työvoimaosuus Tutkinnon suorittaneita työmarkkinoille Aloittaneita vuonna 2009 Aloittajatavoite vuonna 2016 Aloittajatavoite vuonna 2016 Aloittajatavoite vuonna ,5% 27% 88,0% ,6% 23% 90,0% ,5% 27% 88,0% ,6% 7% 90,0%

35 Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu koulutuksen aloittajatarve koulutusasteittain Aloittaneet 2009 Valtakunnallinen Maakunnat yht Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Lähde: TK, OPH, maakunnat 35

36 Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu koulutuksen aloittajatarve koulutusaloittain Aloittaneet 2009 Valtakunnallinen Maakunnat yht Lähde: TK, OPH, maakunnat 36

37 Minkä alojen tutkinnot vastaavat parhaiten Itä-Suomen työvoimatarpeita 2020-luvun alussa? Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) am pk Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) am pk Sosiaali- ja terveysala (yhteiset) am pk Liiketalous ja kauppa am pk Terveysala AMK Terveysala AMK Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka am pk Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka am pk Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka am pk Majoitus- ja ravitsemusala am pk Kone-, metalli- ja energiatekniikka am pk Liiketalous ja kauppa am pk Arkkitehtuuri ja rakentaminen am pk Arkkitehtuuri ja rakentaminen am pk Kone-, metalli- ja energiatekniikka am pk Terveysala AMK Liiketalous ja kauppa am pk Majoitus- ja ravitsemusala am pk Kone-, metalli- ja energiatekniikka am pk Puhdistuspalvelut am pk Arkkitehtuuri ja rakentaminen am pk Puhdistuspalvelut am pk Majoitus- ja ravitsemusala am pk Puhdistuspalvelut am pk Maatilatalous am pk Maatilatalous am pk Maatilatalous am pk Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka am pk Sähkö- ja automaatiotekniikka am pk Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka am pk 37

38 Lopuksi 38

39 Ajatuksia alueelliseen työmarkkina-analyysiin Pitkän aikavälin kehitysnäkymät eivät ole suhdannesidonnaisia -> nuorten ohjaus Seurantaa miten saman ammatin työllisyys kehittyy eri toimialoilla Vihjeet yritysten henkilöstörakenteen muutoksista Työvoimapula-ammatit vihjeet yritysten henkilöstön vaihtuvuudesta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrästä Vihjeet työllisten ammattisiirtymistä Nuorten ja työttömien alakohtainen kilpailuasetelma yritysten näkemykset? Alueen keskeisimpien toimialojen yritysrakenteen kehitystä vastaavien työ- ja elinkeinohallinnon ja opetussektorin yhteisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 39

40 Miten työmarkkinat mahdollisesti liikahtavat kasvu-uralle lähivuosina? Työttömien määrän kehitys Työllisten määrän kehitys Maa- ja metsätaloustyö Hallinto ja toimistotyö Teollinen työ Palvelu- ja kaupallinen työ? Tieteellinen, tekninen ym. työ SOTE-ala Kuljetus ja liikenne Rakennus- ja kaivosala 40

41 Nuorten määrä vähenee nyt ja aina vuotiaiden määrän kehitys vuosina KESU

42 Tavoitteellisista työvoimatarpeista aloittajatavoitteisiin vs. koulutusjärjestelmän tuotoksesta elinkeinorakenteen uudistamiseen Aloittajatarpeet Ammattirakenne- ja poistumaennusteet Toimialaennusteet Uuden elinkeinorakenteen edellytysten ja mahdollisuuksien visiointi? Työvoimavirran ennakointi eri ammattialoille ja toimialoille/klustereihin Eri koulutusasteiden koulutus- ja osaamistuotos 42

43 Työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointitietoa 43

44 KIITOS! Kysymyksiä, kommentteja yms. p