ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi

Transkriptio

1 ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi

2 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson lopussa. Kilpailutilanne syntyy työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohdatessa. Mallissa analysoidaan kysyntää ja tarjontaa rinnakkain ja vielä niin, että kysyntä ja tarjonta vaikuttavat toisiinsa. Mallin tavoitteeseen päästään yhdistämällä työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennusteet ammateittain. Työvoiman kysyntää edustavat uudet työpaikat syntyvät ammattien kysynnän kasvun (kuinka paljon työpaikkamäärän ennustetaan kasvavan tai laskevan), poistuman (kuinka paljon nykyisestä työvoimasta siirrytään työmarkkinoiden ulkopuolelle, eli esim. eläkkeelle) ja ammattisiirtymien (kuinka paljon nykyiset työlliset vaihtavat ammattia) kautta. Näistä uusista työpaikoista kilpailemassa ovat nuoret vastavalmistuneet, työttömät ja muuttoliikkeen tuottama uusi työvoima alueelle eli työvoiman tarjonta. Kasvukysyntä Poistuma Ammattisiirtymät TYÖVOIMAN KYSYNTÄ TYÖMARKKINANÄKYMÄT UUDELLE TYÖVOIMALLE TYÖVOIMAN TARJONTA Tutkintotuotos Työttömät Muuttoliike Kuvio 1. Laskentamallin rakenne. Laskennan vaiheet Seuraavassa käydään läpi laskennan päävaiheet ja keskeisimmät niissä tehtyjen ennusteiden oletukset. Ensin tarkastellaan kysyntää ja tarjontaa osatekijöittäin. Lopuksi tarkastellaan kysynnän ja tarjonnan työmarkkinanäkymäanalyysiä. Kysyntä Kysyntäpuolen ennusteiden tavoitteena on ennustaa kuinka paljon työpaikkoja ennusteajanjakson aikana avautuu ammatteihin uudelle työvoimalle. 2

3 Laskenta käsittää seuraavat osiot: 1. kuinka paljon alueella on työpaikkoja tulevaisuudessa (kasvukysynnän ennuste) 2. kuinka paljon tämän hetken työllisistä siirtyy työvoiman ulkopuolelle tarkasteluaikana (poistumaennusteet) 3. kuinka suuri määrä kohdissa 1-3 avautuvista työpaikoista tyydyttyy työmarkkinoiden sisällä työllisten ammattisiirtymillä (ammattisiirtymäennusteet). Kasvukysyntä Vaiheen tavoitteena on tuottaa malliin arvio työpaikkojen määrien muutoksista ennusteajanjaksolla ammattikohtaisesti. Toisin sanoen ennuste sisältää sekä työpaikkojen ja samalla työllisten kysyntäennusteen kokonaismäärän että tämän jakautumisen ammatteihin. Ammattikohtaiset työpaikkaennusteet laaditaan matemaattisen mallintamisen avulla viimeisten tilastojen pohjalta useaa eri menetelmää käyttäen. Sivustolla esitetty ennuste on näiden ennusteiden kokoomaennuste. Työpaikkaennusteet tarjoavat lähtökohdan koko laskennalle ja niiden avulla voidaan arvioida kohtaantoennusteiden riskillisyyttä. Lisäksi niillä on välillinen vaikutus muihin kysynnästä riippuviin ennusteisiin. Kasvukysyntäennusteen kokonaisvaikutus tuloksiin jää kuitenkin huomattavasti alhaisemmalle tasolle kuin esimerkiksi poistumaennusteiden. Pääsyy tälle on, että ammattien työllisten ja työpaikkojen määrät muuttuvat suuruusluokkana varsin hitaasti. Kasvukysynnän ennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tilastoihin. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. Poistuma Poistumavaiheen tavoitteena on ennustaa kuinka paljon työllisiä poistuu työvoimasta ammateittain ennusteajanjakson aikana. Poistuman määrittämisessä käytetään apuna ammattikohtaisia ja ikäryhmittäisiä tilastoja erilaisille eläkkeille siirtymisistä ja kuolleisuudesta. Tilastoista muodostettujen kertoimien avulla lasketaan ammateittain ja ikäryhmittäin vuoden vaihteen työllisistä ne, joiden oletetaan poistuvan seuraavan vuoden aikana. Laskenta etenee vuosi kerrallaan ottaen huomioon edellisenä vuonna työvoimasta poistuneet. Poistuma-sarakkeessa nämä vuosikohtaiset poistumaluvut on summattu yhteen. Laskennan kokonaisuuden kannalta poistumaennusteet ovat monen ammatin osalta kysynnän suurin komponentti ja näin poistuma vaikuttaa yleensä kysynnän tuloksiin merkittävästi. Lisäksi poistumaennusteet ovat luotettavampia ennusteita kuin esim. kasvukysynnän ennusteet. Poistumaennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tilastoihin. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. Ammattisiirtymät Ammattisiirtymävaiheen tavoitteena on ennustaa kuinka suuri osuus avautuvista työpaikoista tyydyttyy jo työmarkkinoilla olevien työllisten ammattisiirtymillä. Ammattisiirtymät määritetään tilastoista johdettujen kertoimien avulla. Toisin sanoen ammattisiirtymätilastoista on määritetty kuinka suuri osuus kunkin ammattiryhmän työllisistä on siirtynyt 3

4 ammatista toiseen. Varsinaisessa laskennassa ei suoraan kuitenkaan käytetä näitä siirtymätodennäköisyyksiä, vaan niihin asetetaan rajoituksia muiden kysyntäennusteiden kautta. Käytännössä merkittävimmät rajoitukset syntyvät kahdessa tapauksessa: 1. ammatin työllisten määrä pienenee ja ammatista poissiirtyvien määrä on liian pieni (ts. ei tilaa tulosiirtymille) 2. ammatin työllisten määrä kasvaa mutta tuloammattisiirtymiä on vielä enemmän. Rajoitukset toteutetaan tapauksessa 1 niin, että siirtymiä laskevasta ammatista kasvatetaan tarvittaessa suuremmiksi, mikäli lähtijöiden määrä ei muuten riitä. Tapauksen 2 rajoitus tulee vastaan, jos siirtyjiä ammattiin on liikaa. Jälleen työllisiä ei voi olla enempää kuin työpaikkojakaan. Käytännössä siirtymiä rajoitetaan tarvittaessa jopa nollaan, eli ammattiin ei välttämättä siirry yhtään työllistä muista ammateista. Ammattien muu kysyntä täten vaikuttaa siirtymiin. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että ammatin muun kysynnän kasvaessa myös tulosiirtymät ammattiin kasvavat (myös päinvastainen on kuitenkin mahdollista). Jälleen analyysin tavoitteena on ollut mallintaa siirtymiä realistisemmin ja todellista työmarkkinoiden toimintaa kuvaavasti. Laskennan kokonaisuuden kannalta ammattisiirtymäennusteiden vaikutus jää yleensä varsin pieneksi. Ammattisiirtymäennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tilastoihin. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. Tarjonta Tarjontapuolen ennusteiden tavoitteena on määrittää kysynnästä eli työpaikoista kilpailevat tarjonnan osatekijät. Mallissa otetaan huomioon koulujärjestelmän tuotos, työttömien tarjonta ja muuttoliike. Tutkintotuotos Tutkintotuotosvaiheen tavoitteena on ennustaa ensin kuinka paljon koulujärjestelmä tuottaa uusia työllisiä työmarkkinoille ja toiseksi mihin ammatteihin nämä vastavalmistuneet tuottavat työvoiman tarjontaa. Tutkintotuotoksen laskenta lähtee liikkeelle tällä hetkellä koulussa olevista opiskelijoista. Tilastojen avulla ennustetaan kuinka suuri osuus näistä valmistuu ennusteajanjakson aikana ja vielä kuinka suuri osuus näistä siirtyy työmarkkinoille kilpailemaan avautuvista työpaikoista. Laskennassa otetaan huomioon tutkintokohtaisesti esimerkiksi tutkinnon läpäisyaste, moninkertaisen koulutuksen määrä ja vastavalmistuneiden työvoimaosuudet. Tutkintoennusteen jälkeen ennustetaan ammattien ja koulutuksen välisten tilastojen avulla kuinka paljon tutkintoennuste tuottaa uutta tuotosta alueen ammatteihin. Jokaiselle tutkinnolle siis määritetään alueen oma ko. tutkinnon ammattirakenne. Käytännössä lähes aina yksi tutkinto tuottaa tuotosta vähintään 5 ammattiin mutta yleensä yli 10 ammattiin. Tutkintotuotosennusteet pohjautuvat moniin Tilastokeskuksen tilastoihin kuten tilastoihin opintojen kulusta, aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden määristä, keskeyttäneistä jne. Näiden lisäksi ennusteissa käytetään hyväksi työssäkäyntitilaston tilastoja. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. 4

5 Työttömät Tämän laskennan osan tavoitteena on arvioida kuinka suuri osa laskennan alkuvaiheessa työttömänä olleista on vielä työmarkkinoiden käytettävissä ennusteperiodin lopussa ja täten valmis kilpailemaan avautuvista työpaikoista. Työttömien lähtödatana on edellisen vuodenvaihteen tilasto työttömistä työnhakijoista. Tästä työttömien määrästä vähennetään ennusteajanjakson aikainen poistuma. Tarkoituksena on tuoda työttömien tarjonnan määrä yhteismitalliseksi työllisten määrän kanssa. Muuttoliike Muuttoliike-vaiheen tarkoituksena on täsmentää alueen työmarkkinatilanteen tulevaisuutta. Muuttoliike ennustetaan erikseen Suomen sisäisenä tulo- ja lähtömuuttona sekä Suomen ja muun maailman välisenä tulo- ja lähtömuuttona. Ennuste lähtee oletuksesta, että viimeisten tilastovuosien mukainen kehityssuunta jatkuu ennallaan. Toisin sanoen varsinaisen ennusteen osuus on varsin pieni ja ennuste perustuu hyvin voimakkaasti viimeisimpiin tilastoihin. ForeAmmatti-sivustolla muuttoliikkeen osat summataan kaikki yhteen ja esitetään omana ennustelukunaan kohdassa Muu tarjonta. Muuttoliike-ennusteet pohjautuvat moniin Tilastokeskuksen tilastoihin kuten tilastoihin muuttoliikkeestä alueiden välillä sekä muuttoliikkeestä ulkomaille. Näiden lisäksi ennusteessa käytetään hyväksi työssäkäyntitilaston tilastoja alueellisten siirtymien määristä. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. Työmarkkinanäkymät Mallin varsinainen pääosio on laskennallisessa mielessä yksinkertainen. Työmarkkinanäkymä määritetään vertaamalla viimeisen tilastovuoden työllisten määriä ennusteajanjakson kysyntään ja tarjontaan. Tällöin saavutetaan tilanne, missä pienessä ammattiryhmässä pienikin absoluuttinen alitarjonta (kysyntä suurempaa kuin tarjonta) voi merkitä hyvää työmarkkinatilannetta ja vastaavasti milloin absoluuttisesti suuri alitarjonta suuressa ammattiryhmässä ei välttämättä vielä tarkoita hyvää työmarkkinatilannetta. Työmarkkinananäkymät-sarakkeen taustalla oleva indeksi lasketaan ammattiryhmittäin seuraavalla kaavalla: Työmarkkinanäkymäindeksi = työlliset+tarjonta työlliset+kysyntä Jos näin laskettu työmarkkinanäkymäindeksi on pienempi kuin 0,90 työmarkkinanäkymä on Erittäin hyvä. Jos indeksi on välillä 0,90 1,00 työmarkkinanäkymä on Hyvä. Jos indeksi on välillä 1,00 1,08 työmarkkinanäkymä on Normaali. Jos indeksi on välillä 1,08 1,30 työmarkkinanäkymä on Heikko. Jos indeksi on suurempi kuin 1,30 työmarkkinanäkymä on Erittäin heikko. Jos työllisten määrä on alle 40 kirjallista työmarkkinanäkymää ei esitetä, koska näin pienen ammattiryhmän ennusteet eivät tällä tavalla esitettynä ole riittävän luotettavia. Keskeistä työmarkkinanäkymiä tarkasteltaessa on kiinnittää huomiota siihen mistä ennusteista kysynnän ja tarjonnan ennusteet muodostuvat. Esimerkiksi kysyntäennusteen luotettavuutta kasvattaa se, jos merkittävä osa kysynnästä syntyy poistuman kautta. Tämä johtuu siitä, että poistumaennuste on huomattavasti tarkempi ennuste kuin esimerkiksi työllisten kasvukysynnän tai ammattisiirtymien ennuste. Vastaavasti tarjontapuolella tutkintotuotosennuste on tarkkuudeltaan hyvä mutta epävarmin ennuste on muun 5

6 tarjonnan (muuttoliike) ennuste. Työmarkkinanäkymiä analysoitaessa kannattaa täten paneutua myös niihin osatekijöihin, mistä se muodostuu! Laskennan tietoaineistot Laskenta perustuu ekonometriseen mallinnukseen, mikä mahdollisimman tehokkaasti kartoittaa ja analysoi suuren määrän tilastodataa. Käytännössä tämä samalla tarkoittaa suurta erilaisten tilastojen tarvetta ja myös, että harkinnan osuus ennusteissa on minimaalinen. Työmarkkinamallin keskeisintä ydintä ovat ammattikohtaiset työllisten määrätilastot (kasvukysynnän ennusteet), työllisten ammattikohtaiset ikätilastot (poistumaennusteet), ammattisiirtymätilastot ja erilaiset koulutus- ja muuttotilastot. Suurin osa näistä tilastoista ostetaan Tilastokeskuksesta erikoistilauksena mutta soveltuvin osan laskentamalli käyttää myös ilmaisia tilastolähteitä kuten esimerkiksi Tilastokeskuksen muuttovirtatilastoja, ToimialaOnlinen aineistoja ja OKM:n Vipunen-palvelua. 6