Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot

Transkriptio

1 Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot Jari Stenvall HTT, Professori Tampereen yliopisto

2 Alustuksen teemat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kehittämisehdotukset Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen strategiset vaihtoehdot Kokemuksia hyvinvointipalveluiden uudistamisesta Päijät-Hämeestä ja Tampereelta vaihtoehtoja Pohjois- Suomelle? 2

3 Edelleen kunta- ja palvelurakenteissa tehtävää Paras-hankkeen loppuun saattaminen kuntakentässä myönteisiä odotuksia toteutuksen jatkamiselle Kaupunkiseudut erityisesti kehittämisen kohteeksi. Konkreettista toimintaa vahvistavia toimenpiteitä Yhteistoiminta-alueiden tukeminen muun muassa sen perusteella, millä edellytyksillä järjestämisvastuuta on toteutettavissa Linjakas kuntahallinnon kehittäminen yhteydet muihin hallinnon uudistuksiin Linjaksi rakenteista palveluihin Normien vähentäminen ja asiakasvastuullisen kasvattaminen Muutosjohtamisen tukeminen ja taantuman huomioiminen Vision ja selkeän suunnan palauttaminen uudistukselle minkälaista 3

4 Palveluiden kehittämisen heiveröiden alku Palvelurakenteen kehittäminen on vain heiveröisessä alussa, vain palvelutuotannon raameja on rakenneltu ja niitäkin vasta vähän, jos kehittämistä ei ponnekkaasti jatketa rakentamalla palveluiden sisältö toimivaksi ja kustannustehokkaaksi mitään ei ole saavutettu, ehkä vain hieman lisätty byrokratiaa 4

5 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lopputulos? ` Edelleen hajanainen kunta- ja palvelurakenne Keskittäminen kannalta riittämätöntä vr. sos-ja terveysministeriön välistäveto Aktiiviset ja passiiviset kunnat Solidaarisuus heikkenee - vauraammat kunnat eivät halua rahoittaa passiivisia kuntia 5

6 Kuinka toimiva Sosiaali- ja terveystoimen keskinäinen yhteys? - Osin Paras-hankkeen seurauksena heikentynyt - Edellyttää uudenlaisia organisointitapoja - Ei riittävää, rajapinnoissa kehittämisen mahdollisuuksia 6

7 Valmistelun tärkeys Myös tämä nousee hirveän tärkeäksi, että kun alueella näitä esityksiä tehdään, niin kuka esityksiä tekee ja missä vaiheessa tehdään ja keskustellaanko ne ensiksi tämä on äärimmäisen herkkä asia, lähteekö se hyvään suuntaan vai lähteekö se sellaiseen juupaseipäs -keskusteluun. (Johtava viranhaltija) on tärkeää, että avainhenkilöiden keskuudessa ei ole niitä, jotka torpedoivat asioita, joita viedään eteenpäin jos menet siihen keskusteluun mukaan, niin se on poliittinen itsemurha 7

8 Kuntapalveluiden uudistamisen strategiat (Haveri Stenvall 2009) Kuntarakenteiden kehittämisessä vapaaehtoinen yhteistyö edustaa eräänlaista pehmeää yhteistyötä, sillä kunnat sitoutuvat vain niihin asioihin, jotka ne kokevat hyödylliseksi. Vapaaehtoisuuden kautta onkin päästy eteenpäin monilla yksittäisillä tehtäväalueilla kuten jätehuollossa tai kuntien välisen teknologian kehittämisessä. vapaaehtoisessa yhteistyössä päästään edes jollakin tavoin etenemään, jos yhteistyön joustavaa ja sparraavaa. 8

9 Kuntapalveluiden uudistamisen strategiat (Haveri Stenvall 2009) Uudistusten arviointien perusteella kokonaisvaltaiset kuntien väliset ohjelmat kuten seudulliset strategiat eivät ole yleensä olleet tehokkaita ja vaikuttavia rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten aikaansaamiseksi. Vapaaehtoiselta kuntayhteistyöltä toivotaan tavallisesti hyötyjä ja konkretiaa. Toisaalta mitä konkreettisemmaksi yhteistyö etenee, sitä enemmän siihen kohdistuu tavallisimmin kritiikkiä. Vapaaehtoinen yhteistyö on riskialtista. Siitä voi luopua vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisen yhteistyön ongelma on myös itsenäisessä toimeenpanossa. Tavallisimmin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö on vähittäistä ja askeltavaa. Tällainen toteutus voi johtaa hyvin hajanaiseen ja monimutkaiseen kuntarakenteeseen. Monimutkaisen kuntarakenteen muodostuu ongelmaksi usein silloin, jos kuntien välillä ei ole luottamusta. 9

10 Kuntapalveluiden uudistamisen strategiat (Haveri Stenvall 2009) Vapaaehtoinen kuntayhteistyö on ollut toisinaan polku kuntaliitoksille. Havainnot esimerkiksi siitä, että vapaaehtoisella yhteistyöllä on päätöksenteon tai palveluyhteistyön näkökulmasta rajoitteensa, saattaa johtaa havaintoon kuntaliitoksen välttämättömyydestä. Kuntayhteistyö voi aikaansaada yhteisiä onnistumisen kokemuksia ja kasvattaa luottamusta. Kuntaliitos luo mahdollisuuksia tarkastella muun muassa palveluverkkoja, elinkeinopolitiikkaa, maankäyttöä ja liikennepolitiikkaa aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Päätöksenteko on ainakin periaatteessa yhteistyörakenteisiin verrattuna hallittavampaa, koska asioiden ratkaisu on yhden kokonaisuuden sisällä. Tästä johtuen kuntaliitos on kunnallisen itsehallinnon kannalta selkeämpi rakenne kuin erilaisista yhteistyösuhteista muodostuva kokonaisuus. Kuntaliitos saattaa luoda aikaisemman uskottavamman ja vetovoimaisemman keskuksen. 10

11 Kuntapalveluiden uudistamisen strategiat (Haveri Stenvall 2009) Kuntaliitosta koskevien ratkaisujen tekeminen on ymmärrettävästi usein vaativaa. Sen aikaansaaminen ja toteuttaminen edellyttävät ajallista ja kuormittavaa investointia. Niihin sisältyy jo päätöksentekovaihessa lähes poikkeuksetta niin poliittisia, henkilöstöön liittyviä ja kuntien välisiä jännitteitä sekä kuntalaisten vastustusta. Paikallisesti kuntaliitoksen tavoittelu voikin olla selkeä riski. Asian esille nosto luo jännitteitä ja valtataistelua. Lopputuloksena on se, että myös kuntien vapaaehtoinen yhteistyö vähenee tai vähintäänkin vaikeutuu. Kun tarkastellaan toteutuneita kuntaliitoksia, on hyvin helppo havaita kokonaisvaltaisen uudistamisen vaikeus kuntaliitoksissa. Monissa uudistuksissa tavoitellaan kunnan muodostamista täysin uudelta perustalta. Kuitenkin vain harvoin kunta uudistuu täysin aiemmasta poikkeavaksi. 11

12 Päijät-Häme esimerkki Pohjois- Suomeen? Verkostomainen, kokonaisvaltainen, maakuntalähtöinen toteutustapa Sos- ja terveystoimessa useita erilaisia organisaatioratkaisuja Kuntaliitos edessä? 12

13 Onko Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistus ollut mielestäsi vaikutuksiltaan onnistunut ( 1= Täysin samaan mieltä, 2=Samaa mieltä, 3= Vaikea sanoa; 4= eri mieltä, 5 =Täysin eri mieltä) palveluiden kehittämisen kannalta (ka: 2,7; yht: 156) 1 2 5,1 % 48,1 % % % ,8 % 9 13

14 Arvioita Päijät-Hämeessa On pystytty purkamaan palvelujen päällekkäisyyksiä ja yhteistyö on lisääntynyt palveluiden tuotannossa (esim kuntatekniikka, vesihuolto, terveyshuolto) On saatu kartoitettua palvelut (Päijät-Hämeen) alueen kuntien palvelurakenteen selvittäminen ja palvelutuotannon yhteisten toimintamahdollisuuksien kartoittaminen Todelliset muutokset on - näis palveluprosesseissa, mitä on tapahtunu, niin ne on kyllä liittyny tähän sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän muodostamiseen ja sen ympärillä tapahtuviin erilaisiin prosesseihin. ehkä on sittenkin niin, että esimerkiksi peruspalvelujen osalta, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön peruspalvelujen osalta, niin suuremmat hallinnolliset ja ehkä prosessimuutoksetkin on tapahtunu Lahden ympärillä. Surullisena tuloksena voidaan pitää sosiaali- ja terveydenhoidon kuntayhteistyön menoa 14

15 15 Kaupunkiorganisaation perustehtävä ja tavoitteet Rajapinta 1 Kaupunki ja sen merkitys alueen elinvoimalle Rajapinta 2 Rajapinta 3

16 Tampere-malli Perustuu avoimeen ja joustavaan organisaation ideaan Vielä keskeneräinen Eri toimijat hyödyntäneet sosiaali- ja terveyssektorillakin mahdollisuuksia toisistaan poikkeavin tavoin 16

17 Onnistuessaan merkittävä kulttuurinen muutos? Meillähän on siis tää koko sosiaali- ja terveyspalveluthan on sellanen kokonaisuus, et sitä funktionaalisesti jakamalla, niin siinä aina se asiakasprosessi pirstaloituu, koska ihminen on kokonaisuus, jota pitäisi kokonaisena ymmärtää hoitaa, ja nyt sitten, sanotaan, että tämmönen, ehkä perinteisempi tapa nähdä tämä terveydenhuoltoprosessi, niin sehän on ollu kuitenki tämmönen, terveydenhuollon ammattiosaamisesta, substanssin näkökulmasta lähtevää 17

18 Asiakaslähtöisyys minusta siinäkin on ongelma se että ei oo ehkä yhteistä käsitystä ja konsensusta siitä mitä asiakaslähtösyys tarkottaa, se oikeesti voi nimittäin tarkottaa toki monenlaisia asioita, siellä niinku oivallettiin tämä että, jos organisaatio ei ole viritetty kuuntelemaan et se on tämmönen oppiva organisaatio syvällisessä mielessä niin.. Osallistumiselle ei oo kovin paljon merkitystä et se on tämmönen, vähä niinku pintaraapasu että, ei voida puuttuu niihin toimintatapoihin. 18

19 Pohjois-Suomi? Millä tavalla luoda toimintatapa, joka oli joustava sekä kehittämään palveluita asiakaslähtöisesti ja tuottavasti 19