3) toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi;

Transkriptio

1 Joensuun alueellinen jätelautakunta Joensuun alueellinen jätelautakunta Joensuun alueellinen jätelautakunta Jätehuoltomääräysten uudistaminen 3269/ /2014 JATELK Jätelain (646/2011) 91 :n nojalla kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tar peel li sia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä mää räyk siä: 1) 32 :ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen määrän vä hen tä mi ses tä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyö dyn tä mi ses tä ja loppukäsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaati muk sis ta; 2) 13 :n 1 ja 2 momentissa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kulje tuk sen käytännön järjestelyistä kiinteistöillä tai jätteen vas taan ot to paikoil la sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista; 3) toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi; 4) velvollisuudesta antaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle tai kunnan ympä ris tön suo je lu vi ran omai sel le tietoja 1 kohdassa tarkoitetuista jätteistä tai 39 :ssä tarkoitetuista jätteen kuljetuksista. Edellä 1 kohdan nojalla annettavat määräykset voivat koskea myös muun kuin 32 :ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen kompos toin tia tai muuta vastaavaa jätteen pienimuotoista käsittelyä sen synty pai kal la, ei kuitenkaan ympäristöluvanvaraista jätteen käsittelyä. Jätelainsäädäntö on uudistunut viime vuosina. Nykyinen jätelaki sekä val tio neuvos ton asetus jätteistä (179/2012) tulivat voimaan Val tio neu vos ton ase tus kaatopaikoista (331/2013) tuli voimaan ja asetuksen myö tä bioha joa van ja muun orgaanisen jätteen loppusijoittamista kaatopaikoille ra joi tetaan mer kit tä väs ti vuoden 2016 alusta alkaen. Pakkausjätteen tuot ta ja vas tuu laa je nee portaittain ja voimaan tulevilla muutoksilla, mikä tulee vai kut ta maan kunnan järjestämisvastuulla olevaan jätehuoltoon. Alueellisen jätelautakunnan perustamisvaiheessa vuonna 2012 jä te huol to määräyk set uudistettiin siten, että lautakunnan jäsenkuntien määräykset yh te näistet tiin koko lautakunnan toimialuetta koskeviksi jätehuoltomääräyksiksi. Säänte lyn uudistumisen sekä valtakunnallisten ja alueellisten jätteiden kier rä tys tavoit tei den vuoksi on tarpeen tarkastella Joensuun alueellisen jätelautakunnan jäte huol to mää räyk siä, jotta ne tukevat kunnan järjestämisvastuulla olevan jä tehuol lon järjestämistä jätelain tavoitteiden mukaisesti. Määräysten uu dis ta mi sel-

2 la varaudutaan myös jätehuollon tuleviin muutoksiin, kuten sekalaisen yh dyskun ta jät teen käsittelytavan muutokseen. Jätehuoltomääräysten uudistustyö tehdään yhteistyössä Puhas Oy:n ja lau takun nan jäsenkun tien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Tarvittavilta osin yh teis työ tä teh dään myös muiden viranomaisten sekä jätteenkuljetusyritysten kans sa. En nen määräysten antamista lautakunnan toimialueen kuntien ym pä ristön- ja ter vey den suo je lu vi ran omai sil le, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuk sel le sekä tarvittaessa muille viranomaisille varataan tilaisuus lau sun non an ta mi seen. Myös kuntalaisille ja muille asianosaisille tullaan va raamaan mah dol li suus määräysluonnokseen tutustumiseen ja mielipiteiden il maisuun. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää, että jätehuoltomääräysten uudistustyö aloitetaan ja että määräysten valmistelutyötä tehdään Puhas Oy:n, lautakunnan jä sen kun tien ym pä ris tön suo je lu vi ran omais ten sekä tarvittavilta osin muiden vi ran omais ten ja jät teen kul je tus yri tys ten kanssa. JATELK Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Luonnos uudistetuista jätehuoltomääräyksistä on nyt valmistunut. Jätehuoltomääräysten uudistustyön pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton vuon na 2014 julkaisemaa jätehuoltomääräysten mallia. Sitä on sovellettu jä telau ta kun nan toimialueen kunnallisen yhdyskuntajätehuollon järjestelyt huo mioon ottaen, koska kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä tar kenta via, paikalliset olosuhteet huomioivia, määräyksiä. Jätehuoltomääräysten valmis te lu on tehty viranhaltijatyönä yhteistyössä kunnallisen jäteyhtiön ja jä te lauta kun nan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Lisäksi uudistustyön yh tey des sä on tietyiltä osin kuultu mm. nykyisiä kunnan järjestämän jät teen kulje tuk sen kuljetusurakoitsijoita, kuntien teknisen alan ja rakennusvalvonnan viran hal ti joi ta, Pohjois-Karjalan Ely-keskusta ja pelastusviranomaista. Jä te lau takun nal le on järjestetty infotilaisuus keväällä Yhteistyötä on tehty myös mui den Itä-Suomen jätehuoltoviranomaisten kanssa. Jätehuoltomääräykset koostuvat yleisestä informatiivisesta osasta (Osa I) ja varsi nai ses ta velvoittavasta määräysosasta. Yleisessä osassa on kerrottu kun nal lisen jätehuollon järjestämisestä jätelainsäädännön mukaisesti. Varsinainen määräys osa (Osa II) sisältää jätelainsäädäntöä tarkentavat sitovat määräykset, joita on annettu aiemminkin määräyskokoelmassa ja jotka voimaan tullessaan korvaa vat nykyiset jätehuoltomääräykset. Lisäksi on laadittu perustelumuistio, jossa erityisesti aiemmasta muuttuvien ja uusien määräysten perustelut on esitetty.

3 Jä te huol to mää räyk sis sä on käytetty tällä vuosikymmenellä uudistetun jä te lainsää dän nön käsitteitä. Merkittävimmät muutokset Nykyisiin Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiin verraten kes kei sim piä muutoksia luonnoksessa jätehuoltomääräyksiksi ovat seuraavat: Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kokonaisuudessa kunnan yh dys kun ta jä tehuol lon piiriin kuuluvaan jätehuoltoon, eli vakinaisen ja vapaa-ajan asumisen lisäk si mm. terveydenhuollon, koulutustoiminnan ja julkishallinnon toimipaikoissa syn ty vän yhdyskuntajätteen jätehuoltoon. Sen sijaan elinkeinotoiminnan jä tehuol toon määräyksiä sovelletaan pääsääntöisesti vain rajallisesti, ja mää räyk sissä on kerrottu, mitkä pykälät koskevat myös elinkeinoharjoittajia. Asuinkiinteistön jätehuollon järjestämistavat pysyvät muutoin ennallaan, mutta taa ja mis sa sijaitsevat vakinaisesti asutut kiinteistöt tulee liittää kiin teis töit täiseen jätteenkuljetukseen (eli taajamassa on käyttävä omaa tai naapurin kanssa yh teis tä jäteastiaa). Aluekeräysverkosto varataan ensisijaisesti vapaa-ajan asunto jen ja sellaisten haja-asutusalueen kiinteistöjen käyttöön, joille liikennöinti jäte au tol la ei ole suotavaa tai edes mahdollista. Yhteisastian käytölle eli kimpalle on asetettu taajamaan ja haja-asutusalueelle ra jauk sia. Taajamassa kimppaan voivat kuulua samassa tai naapurikorttelissa tai mak si mis saan kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat kiinteistöt. Ha ja-asu tusalu eel la kimpan voivat muodostaa myös esim. tiekunnan osakkaat. Ha ja-asu tusalu eel la kimppa-astialle saa pääsääntöisesti olla maksimissaan viiden kilometrin mat ka jätteen syntykiinteistöltä. Kimpan yhteyshenkilö velvoitetaan tiedottamaan muita kimpan osakkaita sitä kos ke vis ta muutoksista. Sekajätteen kimppaan kuuluvien määrälle muo dos tetaan yläraja siten, että astiatilavuutta on varattava 60 l vakinaista ja 40 l vapaa-ajan asuntoa varten neljän viikon jaksolle. Kimppa-astian käyttöä koskevilla mää räyk sil lä ei pääsääntöisesti ole suuria vaikutuksia nykyisiin kimppoihin. Hyötyjätteiden lajitteluun velvoitetaan aiempaa tiukemmin. Hyötyjätteet on toimi tet ta va niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin, tai laitettava kiinteistöllä jär jes tet tä vään erilliskeräykseen. Koska pakkausjätteiden tuottajayhteisöt eivät aio järjestää eri pakkausjätteiden kuljetusta kiinteistöiltä, vaan vain alueellisista ke räys pis teis tä, ottaa kunta huolehtiakseen pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kul je tuk sen järjestämisen jätelain 35 ja 47 :ien perusteella. Todettakoon tässä yh tey des sä, koska jätteenkuljetuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset ovat he rät tä neet paljon keskustelua ja väärinymmärryksiä aiemmin, että tämä ei tarkoi ta automaattisesti sitä, että kunta järjestää ja kilpailuttaa jätteenkuljetuksen. Hyö ty jät tei den kuljetusjärjestelmää on tarkasteltava jätehuoltomääräyksistä eril li se nä asiana myöhemmin. Kartonki-, lasi- ja metallipakkausjätteen kier rä tystä tehostavia kiinteistökohtaisia erilliskeräysvelvoitteita ei voida antaa jä te huolto mää räyk sis sä ollenkaan, jos kunta ei huolehdi näiden jätteiden kuljetuksen järjes tä mi ses tä (joko kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus).

4 Jatkossa taajama-alueella biojäte on kerättävä erikseen yli kahden asuin huoneis ton kiinteistöillä, eli esim. kahden paritalon yhtiössä. Yli neljän huoneiston kiin teis töil lä on kerättävä erikseen biojätteen lisäksi kartonki-, lasi- ja me tal lipak kaus jä te. Määräykseen sovelletaan siirtymäaikaa. Taajama-alueella muille kun nan yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville toimijoille on myös asetettu hyöty jät tei den erilliskeräysvelvoite vähäistä suuremmille jätemäärille. Tähän asti jäte huol to mää räyk sis sä on velvoitettu hyötyjätteiden lajitteluun, mutta kiin teistöit täi sen erilliskeräyksen järjestäminen on perustunut vapaaehtoisuuteen, lukuun ot ta mat ta biojätteen keräystä sekä paperin keräystä, joka perustuu lakisääteisiin vel voit tei siin. Vapaaehtoisuuden perustalta kierrätys ei ole kehittynyt kattavaksi kaik kien jätelajien osalta eikä kaikissa jätelautakunnan toimialueen osissa. La jit te lun tehostaminen ja siihen taajamissa erilliskeräyksellä ohjaaminen on tärkeää myös siksi, että koska sekajäte jatkossa toimitetaan poltettavaksi, ei se ka jä te as ti aan saa enää laittaa palamatonta jätettä, kuten metallia ja lasia. Kun jäteastiat eri jätelajeille löytyvät omalta asuinkiinteistöltä, lajittelu on helpompaa. Keräyksessä käytettävät jäteastiatyypit säilyvät pääosin ennallaan. Pien as tioiden osalta on perustelumuistioon sisällytetty ne Suomen Standardoimisliitto SFS:n standardit, joiden mukaiset astiat täyttävät astialta edellytetyt vaa ti mukset. Biojätteen keräyksessä litran pyörällisen astian sijaan voidaan käyttää enintään 1,3 m3 syväkeräyssäiliötä. Pikakonttien käyttö kunnallisen yh dyskun ta jä te huol lon kiinteistöittäisessä keräyksessä kielletään siirtymäajan jälkeen sen käyttöön liittyvien työturvallisuusriskien takia. Jäteastian merkitsemistä ja täyttämistä koskevia määräyksiä on hieman tar kennet tu. Astioiden sallittuja painoja on korotettu vastaamaan paremmin todellista ti lan net ta, mutta samalla korostetaan että tarvittaessa astia on jätettävä va jaaksi, jos siihen laitettava jäte on painavaa (esim. laitoskeittiöiden biojäte). Jäteastioiden vähimmäistyhjennysvälejä on uudistettu. Kuten tähänkin asti, seka jä te as tian pisin tyhjennysväli on neljä viikkoa. Nykyisin sallitusta 12 viikon tyhjen nys vä lis tä sekajätteelle, joka ei sisällä biojätettä, luovutaan. Jatkossa se ka jäte as tian tyhjennysväliä voidaan pidentää 8 viikkoon vain silloin, jos biojätteen osal ta liitytään erilliskeräykseen tai biojäte kompostoidaan jä te huol to mää räysten mukaisesti. Biojätettä sisältävän sekajäteastian tyhjennysväliä ei voi enää piden tää yli neljään viikkoon talvikaudella. Vakinaisesti asutun 1-2 henkilön talouden sekajäteastia voidaan poik keuk sel lises ti tyhjentää 12 viikon välein, jos syntyvä jätemäärä on vähäinen, astian ti lavuus on maksimissaan 240 litraa, biojäte kerätään erikseen tai kompostoidaan jä te huol to mää räys ten mukaisesti, ja hyötyjätteet lajitellaan ja toimitetaan erillis ke räyk seen. Pidennettyä tyhjennysväliä varten on tehtävä ilmoitus jä te huol tovi ran omai sel le, joka tarkistaa tarvittavat tiedot ennen tyhjennysrytmin pi den tämis tä. Samoja ehtoja sovelletaan myös kahden yhden hengen talouden kimppa-as tiaa käytettäessä. Biojäteastian tyhjennysvälit säilyvät ennallaan (1 viikko kesällä ja 2 viikkoa talvel la), lukuun ottamatta 1-4 huoneiston käytössä olevaa astiaa, jonka tyh jen nysvä li voi olla kesäkaudella 2 viikkoa ja talvikaudella 4 viikkoa. Uudistuksella py ri-

5 tään kan nus ta maan biojätteen erilliskeräykseen, koska pidempi tyhjennysrytmi pie nen tää kotitaloudelle tulevia keräyskustannuksia vuositasolla. Muista kun nista ker rot tu jen kokemusten mukaan pidennetystä tyhjennysvälistä ei ole ai heu tunut haittoja. Pakkausjätelajeille asetetaan vähimmäistyhjennysvälit: kar ton ki pak kaus jät teel le 12 viikkoa ja lasi- sekä metallipakkausjätteelle 24 viikkoa. Vä him mäis tyh jen nysvä lit asetetaan varsin pitkiksi sen takia, että erilliskeräysvelvoitteet koh den netaan yli neljän huoneiston kiinteistöihin. Huoneistoluvultaan pienillä kiin teis töil lä etenkin lasi- ja metallijätettä syntyy pieniä määriä. Keräysvelvoitteiden ja tyh jennys vä lien yhdistelmällä kierrättäminen helpottuu, mutta kustannukset ei vät muodostu liian korkeiksi. Kiinteistöillä, joilla hyötyjätteitä syntyy enemmän, on astiat tyhjennettävä tiiviimmällä rytmillä. Jäteastian tyhjennysten keskeytysmahdollisuudesta on lisätty tarkentava määräys. Jätteen keräyspaikkaa (= astioiden sijoituspaikka) ja sen kunnossapitoa koskevia mää räyk siä on tarkennettu. Suuria muutoksia ei ole tehty, mutta esimerkiksi on pai no tet tu, että jätteenkuljetukseen käytettävän ajoväylän tulee soveltua jä teau tol la liikennöintiin ja että keräyspaikan välittömässä läheisyydessä tulee olla jä te au tol le soveltuva kääntöpaikka. Uutena lisäyksenä määrätään lakisääteisen velvoitteen perusteella jä te huol to viran omai sel le toimitettavien jätteenkuljetuksen tietojen toimitusaikataulusta ja -ta vas ta. Määräyksen tavoitteena on, että tietojen toimittamisesta tulee rutiini ei kä erillisiä viranomaisen muistutuksia tarvita jatkossa, ja että tietojen esi tys tapa on helposti muokattavassa ja viranomaisrekisteriin tallennettavassa muo dossa. Jätevesilietteiden (=saostussäiliöihin ja kiinteistökohtaisiin jäteveden kä sit te lyjär jes tel miin kertyvät lietteet sekä umpisäiliöihin kertyvät jätevedet) tyh jen tämis tä koskevat vähimmäisvaatimukset määräytyvät ns. hajajätevesiastuksen pe rus teel la. Jos täysin käyttämättömällä kiinteistöllä, jolla ei siten ole muo dostu nut jätevettä, ei vuoden aikana tehdä tyhjennyksiä, edellytetään mää räyk sessä kiinteistön haltijaa ilmoittamaan tästä jätehuoltoviranomaiselle sen tehtäviin kuu lu van jätehuollon seurannan vuoksi. Jätevesilietteiden pienimuotoinen omatoiminen käsittely sallitaan tiettyjen rajaus ten mukaisesti: liete voidaan käyttää lannoitustarkoituksessa, kun se on hygieni soi tu esim. kalkkistabiloimalla ja peltolevityksessä noudatetaan asiaan liitty vää lainsäädäntöä ja viranomaisten ohjeistusta. Omassa asumisessa syntyvän liet teen lisäksi voidaan hyödyntää enintään neljän muun kiinteistön asumisessa syn ty vät lietteet samoin määräyksessä annetuin edellytyksin. Hyödynnyksestä vel voi te taan ilmoittamaan etukäteen jätehuoltoviranomaiselle. Vähäisten harmai den jätevesien käsittely sallitaan myös kompostoimalla. Yleisötilaisuuksien jätehuollon järjestämiseen liittyvää määräystä on tar ken nettu ja eri jätelajien erilliskeräysvelvoitteiden rajat annettu aiempaa tarkemmin.

6 Lisäksi määräyksissä on kielletty selkeästi mm. jätteiden hävittäminen polt tamal la, kuivakäymäläjätteen ja jätevesilietteen laittaminen jäteastiaan, jätteiden (ml. puutarhajätteet) hylkääminen luontoon, sekä määrätty alueellisten ke räyspaik ko jen (sekajätteen aluekeräyspisteet ja ekopisteet) oikeanlaisesta käytöstä. Jätehuoltomääräysluonnoksen taajamakarttaliitteet toimitetaan jä te lau ta kunnan jäsenille luottamushenkilöiden verkkopalveluun kokousviikolla. Yhteenveto Jätehuoltomääräysten luonnos sisältää useita lainsäädännön muutosten vuoksi mää räys ta sol le tuotuja asioita. Esimerkiksi jätteen pienimuotoinen oma toi minen käsittely on lain mukaan sallittua vain, jos se mahdollistetaan kunnan jä tehuol to- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Kunnan, elinkeinonharjoittajien ja tuot ta ja yh tei sö jen jätehuollon järjestämisvelvollisuudet ja -oikeudet on jä te lainsää dän nön uudistusten myötä osittain muuttuneet, minkä vuoksi määräysten eri kohdissa kerrotaan aiempaa tarkemmin esimerkiksi se, mihin tietty jäte on toimi tet ta va. Nämä asiat eivät ole kunnan jätehuoltoviranomaisen har kin ta val lassa, vaan lakiin perustuvia. Keskeisimmät kunnan asukkaaseen vaikuttavat muutokset liittyvät jätteiden lajit te lun ja erilliskeräyksen tehostamiseen. Asunto-osakeyhtiöiden ja vastaavien on tarkasteltava kiinteistön keräyspaikkaa, varsinkin jäteastioiden riittävyyttä ja so vel tu vuut ta tarkempaan lajitteluun. Muutos voi tuntua suurelta, mutta vel voittei ta ei toisaalta ole pikku hiljaa tiukennettu vuosien mittaan. Jätehuollon kier rätys ta voit tei den saavuttamiseksi ja jätelautakunnan alueella kunnallisen yh dyskun ta jä te huol lon kokonaisjärjestelmän toimivuuden vuoksi esitetyt muutokset ovat erittäin tärkeitä. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää asettaa jätehuoltomääräysten luonnoksen ja perustelumuistion luonnoksen julki ses ti nähtäville väliseksi ajaksi jätelautakunnan in ter net sivuil le, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien virallisille il moitus tau luil le sekä Joensuun kaupungin lupa- ja viranomaistoimintojen il moi tustau lul le (Muuntamontie 5, Joensuu), varata hallintolain 41 :n mukaisesti kuntalaisille ja muille asianosaisille mah dolli suu den esittää mielipiteensä asiasta mennessä, ilmoittaa luonnosten nähtävillä olosta julkaisemalla kuulutuksen jä te lau ta kunnan käyttämissä ilmoituslehdissä viikolla 39, pyytää luonnoksista lausunnot Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ristö kes kuk sel ta, toimialueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, ter vey den suo je lu vi ran omai sel ta, pelastusviranomaiselta, Puhas Oy:ltä sekä Suo men Pakkauskierrätys RINKI Oy:ltä, ja

7 tiedottaa kirjeitse alueella toimivia jätehuoltorekisteriin merkittyjä jät teen kul jetus yri tyk siä sekä Biokymppi Oy:tä luonnosten nähtävillä olosta ja mielipiteen ilmaisun mah dol li suu des ta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. JATELK Määräysluonnoksen nähtävillä olo ja siitä annetut lausunnot sekä mielipiteet Luonnos jätehuoltomääräyksiksi pidettiin nähtävänä välisenä ai ka na ja nähtävillä olosta sekä mielipiteen ilmaisun mahdollisuudesta julkaistiin kuu lu tus jätelautakunnan kuntien ilmoitustauluilla (Joensuun osalta Lupa- ja viran omais toi min to jen ilmoitustaululla), jätelautakunnan ilmoituslehdissä leh destä riippuen tai sekä jätelautakunnan internetsivuilla. Lausuntopyynnön perusteella saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: - Ilomantsin kunta (kunnanhallitus) - Ilomantsin kunta, tekninen ja ympäristölautakunta - Joensuun kaupunki (kaupunginhallitus) - Joensuun kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta - Liperin kunta, tekninen lautakunta / lupajaos - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys - Polvijärven kunta (kunnanhallitus) - Polvijärven kunta (sosiaali- ja terveyslautakunta) - Puhas Oy - Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy Mielipiteensä esittivät seuraavat tahot: - Kuljetusliike Kettunen - Lassila & Tikanoja Oyj - Suomen Kuljetus- ja Logistiikka SKAL ry - Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry - Juvonen Pentti, Liperi - Kärnä Jouko, Joensuu - Kokko Osmo ja Oinonen Veijo (Joensuun PS valtuutetut), Joensuu Lausunnoista ja mielipiteistä on laadittu tiivistelmä jätelautakunnan val mis te lijan vastineineen. Kokonaisuudessaan lausunnot ja mielipiteet ovat lautakunnan jä sen ten nähtävänä oheismateriaalina sekä kokouksessa. Jätehuoltomääräysten yleistä osaa pidettiin lausunnoissa informatiivisena, joskin pitkänä. Yleiseen osaan, joka ei siis ole luonteeltaan sitova vaan kunnallisen jä te huol lon järjestämistä kuvaileva, on tehty mielipiteiden perusteella vain pieniä muutoksia sekä tarkennettu eri toimijoiden yhteystietoja.

8 Varsinaisten sitovien jätehuoltomääräysten eli osan II luonnosta oli lausunnoissa ja mielipiteissä käsitelty yksityiskohtaisemmin, ja huomioiden ja muu tos eh dotus ten perusteella on tarkennettu useita määräyksiä. Lisäksi muutamia muo toilu ja on selkeytetty ja perustelumuistiota täydennetty soveltamisesimerkein. Lau sun nois sa ja mielipiteissä esiin tuotuihin muutosehdotuksiin on vastattu niistä koostetussa tiivistelmässä. Seuraavassa on esitetty luonnokseen tehdyt suurim mat muutokset. Määräysten soveltamista elinkeinoelämän jätehuoltoon on laajennettu jätteen ke räys paik kaa, jäteastian täyttämistä ja tyhjennysvälejä koskevien määräysten osal ta (25, 26, 29 :t). Osittain soveltamisalan laajentamista toivottiin yksityisen jä te huol to yri tyk sen mielipiteessä, ja ympäristönsuojeluviranhaltijat kannattivat esi tet tyä muutosta. Myös määräyksiin lisättyä erotuskaivojätteiden tyh jen tä misen kirjanpitovelvoitetta sovelletaan elinkeinotoimijoihin. Määritelmiin (2 ) on lisätty hyötyjätteen osalta tarkennus, että jä te huol to määräyk sis sä hyötyjätteeksi ei lueta jätteenpolttolaitokseen toimitettavaa se ka jätet tä. Sekajätteen osalta on lisätty, että jätelajista otetaan käyttöön uusi nimitys siir ryt täes sä sen käsittelyssä kaatopaikkasijoituksesta jätteen ener gia hyö dyn tämi seen. Määräysluonnoksen yhteydessä pyydettiin kuntien viranhaltijoita tar vittaes sa tekemään muutosehdotuksia taajamarajausten karttoihin, ja Joensuun osal ta taajama-alueiden rajausta on laajennettu, joskaan ei niin laajasti kuin ympä ris tön suo je lu yk sik kö ehdotti. Muiden kuntien osalta on tehty pieniä tar kennuk sia (lisäämättä taajama-alueisiin laajoja alueita). Jätehuoltomääräyksissä taa ja ma ra jaus liittyy jätehuoltoon liittymisvaihtoehtoihin, kimppa-astian käytön ra jauk siin, hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteisiin, biojätteen kompostointiin ja puh taan puujätteen rajalliseen polttamiseen. Kokonaisuus huomioon ottaen taaja ma-aluei ta ei ole syytä laajentaa merkittävästi alueille, jotka ovat suh teel li sen harvaan asuttuja ja pientalovaltaisia. Päivitetty ehdotus taajamakartoiksi toi mite taan lautakunnan jäsenille luottamushenkilöiden verkkopalveluun ko kous viikol la. Kunnan jätehuoltojärjestelmä ja vastaanottopaikat Määräysehdotuksessa on luonnosvaiheesta tarkennettu hieman kiinteistöjen yhtei sen jäteastian eli kimpan muodostamista. Nykyisten jätehuoltomääräysten mu kaan vapaa-ajan asunnon ja vakinaisen asunnon kimppa on sallittu vain silloin, jos vakinainen asunto sijaitsee kauempana kuin vapaa-ajan asuntoa lähin se ka jät teen aluekeräyspiste tai käytettävissä oleva kimppa-astia. Ehdotuksessa on annettu määreet ylipäänsä kimpalle erikseen taajamassa ja ha ja-asu tus alueel la, ja niiden soveltamista on tarkennettu perustelumuistiossa. Vapaa-ajan ja va ki nai sen asunnon kimpan muodostamisessa otetaan ehdotuksen mukaisesti jat kos sa huomioon lähimmän aluekeräyspisteen etäisyyden lisäksi sen si jain tisuun ta ja kohtuullinen saavutettavuus. Tiukasti määritettyä kilometrirajaa ei taa ja man kimppoja lukuun ottamatta aseteta, koska erityisesti ha ja-asu tus alueel la kiinteistöjen olosuhteet vaihtelevat. Kimppa-astian osalta on poistettu ympä ris tön suo je lu vi ran omai sen valvontaa korostanut momentti. Val von ta toi mi valta ei edellytä erillistä mainintaa asiasta. Määräykseen on lisätty kuitenkin mainin ta, ettei yhteisastian käytöstä saa aiheutua roskaantumista eikä vaaraa tai hait taa terveydelle tai ympäristölle.

9 Sekajätteen aluekeräyspisteen osalta on lisätty viittaus luetteloon jätteistä, joita ei saa laittaa sekajäteastiaan. Luettelossa mainittuja jätteitä ei saa toimittaa myös kään aluekeräyspisteeseen. Elinkeinotoimijan kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymistä koskevaa mää räystä on tarkennettu, koska useissa mielipiteissä pidettiin luonnoksen muotoilua riit tä mät tö mä nä yksityisen palvelutarjonnan puutteellisuuden arvioinnin osalta. Mää räyk sen luonne on informatiivinen siltä osin, että perusteet ns. TSV-palvelun jär jes tä mi seen tulevat jätelain 33 :stä. Esitykseen muutettu muotoilu tuo pal velu tar jon nan arvioinnin selkeämmin esiin, mutta määräyksessä ei määritetä kunnal li sen jäteyhtiön ja kunnan jätehuoltoviranomaisen rooleja arvioinnissa. Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteisiin so vel tu mat tomien jätteiden kuljetuksen osalta on tarkennettu, että jätteen haltija voi niin halu tes saan tilata kuljetuspalvelun joko kunnalliselta jäteyhtiöltä tai muulta jä tehuol to re kis te riin hyväksytyltä kuljettajalta. Jätteiden vastaanottopaikkoja koske van määräyksen muotoiluun on tehty pieniä selkeyttäviä muutoksia, mutta muu ta mis sa mielipiteissä esitettyä lisäystä jätteen vastaanottopaikkoihin ei ole teh ty. Kunnan oikeus määrätä vastaanottopaikoista sen jär jes tä mis vel vol li suuden piiriin kuuluvan jätteen osalta edistää kunnallisen jätehuollon mah dol li simman tehokasta järjestämistä. Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöllä Jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä koskevista määräyksistä annettiin useita kom ment te ja, erityisesti tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta. Kom men teissa painotettiin sitä, että paperinkeräys on kokonaan tuottajavastuun piiriin kuulu vaa, ja että paperijätteen saa luovuttaa paperin tuottajayhteisön kanssa yhteis työ tä tekevälle kuljetusyritykselle. Määräysten :iä on tarkennettu mm. käyttämällä hyötyjätteen sijaan tarkempia termejä biojäte ja pak kaus jätteet. Paperinkeräyksen osalta kiinteistön haltija voi tilata kuljetuksen tuottajan kans sa yhteistyötä tekevältä yritykseltä eli se luetaan keräyspaperin luo vut ta misek si tuottajan keräykseen. Kunnallinen jäteyhtiö huolehtii ehdotuksen :ien mukaisesti pakkausjätteen kiinteistöittäisestä kuljetuksesta 2 :ssä ja liittees sä määritetyissä taajamissa. Taajamien keräysalueella ja kuljetusreitin varrel la sekä pakkausjätteiden erilliskeräykseen velvoitetut että siihen va paa eh toises ti ryhtyvät sopivat kuljetuksesta myöhemmin tehtävästä kul je tus jär jes tel mäpää tök ses tä riippuen joko kunnallisen jäteyhtiön tai jätteenkuljetusyrityksen kans sa. Muilla alueilla sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia pakkausjätteen kul jetuk ses ta jätelain 41.3 :n mukaisesti vapaaehtoisesti, ja pakkausjäte on tällöin toi mi tet ta va tuottajayhteisön vastaanottopaikkaan. Yrityssektorin mielipiteissä esitettiin, että vain kiinteistön haltijan itsensä te kemis sä remonteissa tai rakennus- ja purkutöissä jätteet tulee toimittaa kä si tel täväk si kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään, mutta jos palkattuna on re mont timies tai -liike, jätteet voisi toimittaa muuhunkin ympäristöluvan omaavaan vastaan ot to paik kaan. Määräysehdotusta ei ole muutettu. Määräyksen muotoilu on Kun ta lii ton jätehuoltomääräysmallin mukainen, ja rakennus- ja purkujätteen vas taan oton osalta se koskee juuri niitä tilanteita, joissa kiinteistön omistaja itse

10 huo leh tii jätteiden toimittamisesta jätteenkäsittelyyn. Tällöin esim. remonttitai pur ku työ yri tyk sen palkkaaminen ei johda siihen, että kiinteistön omistaja voi va paas ti valita, mihin ympäristöluvan omaavaan paikkaan remontti- tai pur ku jätteet toimittaa. Mikäli kiinteistön omistajan ja remontti- tai purkutyön tekevän yri tyk sen välisen sopimuksen mukaan yritys vastaa työhön liittyvästä jä te huollos ta, on kyse elinkeinotoiminnan jätehuollosta, eikä jätteen toimituspaikasta mää rä tä jätehuoltomääräyksissä yritys voi toimittaa jätteen valitsemaansa jättei den vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ko. jätteen vastaanottoon. Jätteiden omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Kompostointimääräysten osalta osa valvontaviranomaisista esitti, että kom posto rin sijoittamisessa kiinteistölle olisi syytä olla nykymääräysten mukaisesti vähim mäis etäi syys kaivosta sekä naapuritontin rajasta. Koska kompostorin si joitta mi ses ta voitaisiin määrätä myös kunnan rakennusjärjestyksessä tai ym pä ristön suo je lu mää räyk sis sä, kuultiin näiden alojen viranhaltijoita ennen esitykseen teh tyä lisäystä. Kompostoinnista mahdollisesti naapureille tai kaivolle taikka vesis töl le aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi määräysehdotusta on täydennetty vähim mäis etäi syyk sil lä kaivoon tai vesialueeseen (15 m) ja naapurin rajaan (5 m). Haitattoman puupohjaisen jätteen ja hakkuutähteiden polttaminen, joka on sallit tu vain taajaman ulkopuolella, on tehtävä varovaisuutta noudattaen. Mää räystä sekä perustelumuistiota on tarkennettu pelastusviranomaisen lausunnon perus teel la. Jätteen hautaamisen kiellon yhteyteen on lisätty informatiivinen viittaus siitä, että kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä saatetaan mahdollistaa joi den kin jätteiden (esim. omassa asumisessa syntyvän tiili- tai betonimurskeen) käyt tö omassa maanrakentamisessa. Omatoimisen jätteenkäsittelyn mää räyksiä on tarkennettu lisäämällä kielto laittaa esimerkiksi koiratarhalla syntyvä eläin ten ulosteperäinen jäte jäteastiaan. Kielto ei koske lemmikkieläinten kui vikkei ta. Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen Sallittujen jäteastiatyyppien osalta mielipiteissä sekä kannatettiin että vas tustet tiin pikakontteja koskevaa kieltoa, joka luonnoksen mukaan tulee voimaan kun nal li sen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä vuoden 2019 alus ta. Määräys ehdotettiin poistettavaksi mm. sillä perusteella, ettei pikakontti oi kein käytettynä ole vaarallinen. Määräystä sovelletaan kiellon osalta kun nal lisen yhdyskuntajätehuollon piirissä, joten se ei koske elinkeinotoiminnan jä tehuol toa. Lisäksi kunnan jäteyhtiö tai kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä kul je tus yri tys voi tapauskohtaisesti turvallisuus- ja ympäristönäkökohtien täyttyes sä sallia pikakontinkin käytön. Jäteastian suositusluonteisia tunnusvärejä ei lisätty luonnokseen. Jä te huol to viran omai sen havaintojen mukaan tunnusvärejä ei juuri käytetä, ja astian väriä tärkeäm pää on astioiden selkeä merkitseminen tarroittamalla. Lisäksi pak kaus jättei den osalta tuottajayhteisöt valitsevat lajittelua ohjaavat värit. Myöskään jä teas tioi den maksimipainoja ei ole muutettu luonnoksesta, vaikka tätä muu ta mis sa mielipiteissä esitettiin. Nykymääräysten astiapainorajojen on käytännössä havait tu kunnallisessa yhdyskuntajätehuollossa ylittyvän usein, ja luonnoksen as-

11 tia pai not (alle 660 l:n astia max 60 kg ja 660 l:n astia max 80 kg) vastaavat parem min todellisia tyhjennysolosuhteita. Samassa määräyspykälässä on kiin nitet ty huomio jäteastian täyttämisen osalta myös mm. tyhjennyspaikan olo suhtei siin, jotka astiaa täytettäessä on otettava huomioon. Yksityinen jätehuoltoyritys voi elinkeinoelämän jätehuollossa myös edellyttää sopimusasiakkailtaan kun nal lis ta jätehuoltomääräystä alempaa painorajaa. Jäteastioiden tyhjennysvälejä lausunnoissa ja mielipiteissä kommentoitiin lä hinnä sekajäteastian osalta. Osittain katsottiin otetun hyvin huomioon riittävän pitkät tyhjennysvälivaihtoehdot sekä pidettiin kannustavana pienten talouksien mah dol li suut ta jopa 12 viikon tyhjennysrytmiin tietyin edellytyksin. Osassa mieli pi teis tä esitettiin säilytettävän haja-asutusalueella 12 viikon tyhjennysrytmi bio jät teen erilleen lajitteleville määräysluonnosta laajemmin. Lisäksi eh do tettiin, että vapaa-ajan asunnon jäteastialle tulisi hakemuksen perusteella sallia tyh jen nys vain kerran vuodessa. Sekä biojätteen kompostoinnin että vapaa-ajan asun non käytön määrän ja käytön yhteydessä syntyvän jätteen määrän seu raami nen on käytännössä hyvin vaikeaa. Jätteestä aiheutuvien haittojen es tä mi seksi jäteastiat on tarpeellista tyhjentää säännöllisesti ja riittävän usein. Samalla var mis te taan jätehuoltojärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena sekä eh käistään jätteiden hävittämistä polttamalla mm. lämmitysuuneissa ja jätteiden lu vaton ta toimittamista sekajätteen aluekeräyspisteisiin oman jäteastian täyttyessä. Jätteen keräyspaikat ja jätteen kuljetustiedot Kiinteistön keräyspaikan sijoittamista koskevaa määräystä on pelastus- ja ra kennus val von ta vi ran omai sil ta saadun palautteen perusteella tarkennettu li sää mällä, että astioiden turvaetäisyys voidaan tapauskohtaisesti korvata rakenteellisin rat kai suin (esim. lukitus, palo-osastointi). Numerokoodilukituksen osalta on tarken net tu, että koodi tulee toimittaa eri jätelajien kuljetuksesta vastaaville yri tyksil le. Jätteenkuljetuksen tietojen toimittamistapaa koskevaa määräystä ei ole muutet tu. Kuljetusalan etujärjestö esitti, että kuljetustiedot tulisi toimittaa en si si jaises ti sähköisesti muokattavassa muodossa (mutta sallia muukin toimitustapa), pe rus tel len näkemystä mm. pienille yrityksille tulevilla vaikeuksilla ja sähköistä asioin tia viranomaistoiminnassa koskevalla lainsäädännöllä. Hallituksen esi tyksen (199/2010vp) mukaan kunta voi täsmentää lain 39 :ssä säädettyjä jät teenkul jet ta jaan kohdistuvia tiedonantovelvollisuuksia, kuten sitä, milloin ja missä muo dos sa tiedot olisi annettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Mielipiteessä esi tet ty pelko, että kuljetusyritys joutuisi lopettamaan toiminnan vain jä te lau takun nan vaatiman sähköisen asioinnin takia, on liioiteltu. Kuljetusyritys voi esimer kik si ostaa kuljetustietojen tallennuksen sähköisesti tallennettavaan ja muokat ta vaan taulukkomuotoon, jos yrityksellä itsellään ei ole tarvittavia välineitä tai osaamista tehtävään. On myös tasapuolista, että eri yritysten tulee toimia yh te näi sel lä tavalla ja kuljetustietojen ylläpidosta aiheutuvat mahdolliset li säkus tan nuk set kohdistuvat kullekin yritykselle, eikä toisten yritysten osalta jä tehuol to vi ran omai sel le. Jätevesilietteet, erotuskaivojätteet, roskaantumisen ehkäiseminen

12 Luonnosta on tarkennettu valvontaviranomaisten lausuntojen perusteella jä teve si liet tei den tyhjentämistä, pienimuotoisesta yhteiskäsittelystä edellytettävää il moi tus ta, sekä hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivojen tyhjennyksiä koskevan kir jan pi don määräysten osalta. Yli 500 hengen yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esi tettä vä se kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen. Määräystä on lausun to jen perusteella tarkennettu siltä osin, että jätehuoltosuunnitelmaa ei tarvit se laatia silloin, jos tilaisuus pidetään erityisesti yleisötilaisuuksien pitämiseen tar koi te tus sa paikassa (kuten konsertti- tai luentosali taikka messuhalli), jossa tilai suu den järjestäjä voi käyttää kiinteistön haltija jätehuoltojärjestelyjä ja ne ovat ti lai suu den luonteeseen nähden riittävät. Samassa yhteydessä myös biojätteen eril lis ke räys vel voi tet ta yleisötilaisuudessa on tarkennettu siten, että erilliskeräys on järjestettävä jos biojätettä voi syntyä vähintään 30 litraa. Siirtymäsäännökset Kartonki-, lasi- ja metallipakkausjätteen kiinteistöittäisen erilliskeräyksen aloitta mi sen määräaikaa (14 ja 15 :t) on jatkettu, jotta taloyhtiöt ym. ehtivät tehdä tar peel li set järjestelyt. Keräys tulee aloittaa viimeistään Kunnallisen jäteyhtiön järjestämä energiajätteen keräys päättyy sekajätteen käsit te ly ta van muuttuessa energiana hyödyntämiseen. Omatoimisesta asumisessa syntyvän jätevesilietteen käsittelystä tulee tehdä ilmoi tus jätehuoltoviranomaiselle alkaen. Ehdotukseen on lisätty tämä mää rä ai ka, jotta uudesta ilmoitusvelvollisuudesta ehditään tiedottaa kuntalaisia. Kuntalain 143 :n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saa nut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täy tän töön pa non johdosta hyödyttömäksi tai valitusviranomainen kieltää täytän töön pa non. Koska jätehuoltomääräykset päivitetään vastaamaan uu dis tunut ta jätelainsäädäntöä, ja koska hyväksymispäätöksen täytäntöönpano ei saata mahdollista valitusta hyödyttömäksi, on määräykset syytä saattaa voimaan mah dol li ses ta muutoksenhausta huolimatta. Jätelain 92 :n mukaisesti määräyksistä tullaan tiedottamaan siten kuin kun nal liset ilmoituksen kunnassa julkaistaan eli kuuluttamalla jätelautakunnan käyt tämis sä tiedotuslehdissä, julkaisemalla kuulutukset kuntien virallisilla il moi tus tauluil la (Joensuun osalta lupa- ja viranomaistoimintojen ilmoitustaululla), sekä lauta kun nan internetsivuilla. Määräykset on 92 :n mukaan toimitettava tiedoksi alu een ely-keskukselle ja aluehallintovirastolle. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan muutettu päätösehdotus: Jätelautakunta päättää hyväksyä Joensuun alueellisen jätelautakunnan yleiset jä te huol to mää räyk set (esityslistan ehdotus, Liite 4, on täydennetty taa ja makart ta liit teel lä), jätehuoltomääräysten yleisen osan sekä pe rus te lu muis tion

13 liitteiden mu kai ses ti. Varsinaiset jätelain 91 :n nojalla annetut velvoittavat määräyk set ovat osassa II. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan mahdollisesta muu tok sen hausta huolimatta. Määräykset kumoavat voimaan tulleet Joensuun alu eelli sen jätelautakunnan yleiset jätehuoltomääräykset. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.