Olkiluodon kalliomalli, täydennetty ja tarkennettu kuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olkiluodon kalliomalli, täydennetty ja tarkennettu kuvaus"

Transkriptio

1 Työ r a p o r t t i Olkiluodon kalliomalli, täydennetty ja tarkennettu kuvaus V. 2001/1 Tiina Vaittinen, Pauli Saksa, Jorma Nummela, Jorma Palmen, Pirjo Hellä, Henry Ahokas Fintact Oy Jukka Keskinen Vibrometric Oy Lokakuu 2001 Karttaoikeudet : Maanmittauslaitos lupa nro 41/MYY/01 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset j a näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

2 Vaittinen, T., Saksa, P., Nummela, J., Palmen J., Hellä, P., Ahokas H. & Keskinen, J Olkiluodon kalliomalli, täydennetty ja tarkennettu kuvaus v. 2001/1. Helsinki: Posiva Oy. 190 s. Työraportti TIIVISTELMÄ Olkiluodon alueen kalliomalli päivitettiin keväällä Merkittävimmät uudet havainnot ovat rei'istä KR11 ja KR12 sekä reikien KR6 ja KR7 jatko-osilta. Myös joitakin vanhempia mittaustuloksia, kuten reikien KR1 ja KR2 seismisten heijastusluotausten (VSP, Vertical Seismic Profiling) tulokset, on uudelleen tulkittu ja arvioitu. Työn yhteydessä tarkasteltiin hiertojaksojen esiintymistä kairausnäytteissä. Päivitetty malli on laadittu ROCK -CAD kalliomallinnusohj elmiston NT-versiota käyttäen. Olkiluodon alueen pääkivilajeina ovat migmatiittinen kiillegneissi ja alueen eteläosassa pidemmälle migmatisoitunut suonigneissi. Suonigneissin esiintymisalueen rajalinjaa on siirretty etelämmäksi. Tonaliittigneissi ja tonaliitti/granodioriitti esiintyvät useina pienempinä yksikköinä, joiden muotoa ja laajuutta on muutettu vastaamaan uusimpia havaintoja. Tutkimusalueen keskellä sijaitseva graniitti/pegmatiittiesiintymä on muutettu pienemmiksi paikallisiksi yksiköiksi. Diabaasia esiintyy kapeina, jyrkkäasentoisina juonina. Reikien KR3 ja KR5 luoteispuolella olevaa diabaasijuonta on jatkettu koilliseenja reiän KR6 ympäristöön on mallinnettu uusia diabaasiyksiköitä. Tutkimusreikien KR1-KR12 rakennejaksojen määritys perustuu rakolukuun, pääkomponenttianalyysiin ja vedenjohtavuustuloksiin. Rakennejaksojen asento on tulkittu VSP- ja reikätutkaheijastajien sekä suunnattujen rakohavaintojen avulla. Rakennejaksoihin kuuluu noin 10 % kairauspituudesta. Kaikkiaan rakenteita on mallinnettu 71 kappaletta, joista 41 on uusia. Rakenteiden keskimääräinen paksuus on 5 m ja esiintymistiheys yksi rakenne noin 100 m:ä kohti. Rakenteista 11 luokiteltiin rikkonaisuusvyöhykkeiksi ja 1 ruhjevyöhykkeeksi. Suurin osa rakenteita leikkaa vain yhtä reikää, kymmenen rakennetta useampia reikiä. Rakenteista 13 ei leikkaa reikiä. Rakenteita R1, R2, R7, R12, R16, R17, R18, R19, R20, R21, R26 ja R29 on muutettu. Rakenteet R3 ja R15 on poistettu ja näillä tunnuksilla on kuvattu uudet rakenteet. Uudet rakenteet R3 3-R 71 kuvaavat paikallisia, yhdessä reiässä tavatluja rakenteita, joista 12:ta ei ole suunnattu. Vedenjohtavuusominaisuuksiltaan merkittävimmiksi todettiin rakenteet R20, R21 ja pintaosissa olevat rakenteet R11, R17 ja R26. Rakenteiden transmissiviteetti pienenee syyyyden kasvaessa. Rakenteiden vedenjohtavuuden aiheuttaa lähes kaikissa tapauksissa vain yksi tai muutama avoin rako. Rakenteiden tilastollisessa tarkastelussa havaittiin, että rakenteita esiintyy harvemmin pohjoisluoteeseen suunnatuissa rei'issä kuin muissa rei'issä ja rakenteiden paksuus on näissä rei'issä pienempi. Tutkimusalueen eteläosassa suonigneissin alueella rakenteita

3 on harvemmassa kuin pohjoisempana kiillegneissin alueella ja rakenteiden paksuus on pienempi. Mallinnettujen rakenteiden osuus tutkimustilavuudesta on 4 %. Kairanreikien lähiympäristössä rakenteiden tilavuusosuus on noin 9 %. Tämän perusteella noin puolesta alueen rakenteista on tähän mennessä saatu havaintoja. Fracman-ohjelman ja mallin, jossa rakennetasot esiintyvät säännöllisin välein, avulla luotiin realisaatioita tuntemattomista rakenteista. Avainsanat: Kalliomallinnus, geologia, rikkonaisuusrakenteet, hydrogeologia, ydinjäte, loppusijoitus, tilastollinen kalliomallinnus

4 Vaittinen, T., Saksa, P., Nummela, J., Palmen J., Hellä, P., Ahokas H. and Keskinen, J Bedrock model ofolkiluoto site, revision 2001/1. Working report Posiva Oy, Helsinki. 190 p. ABSTRACT The bedrock model of Olkiluoto site has been updated during spring The most significant new observations are from the new boreholes K.Rll and KR12 and from the extended parts of boreholes KR6 and KR 7. In addition, vertical seismic profiling data (VSP) from boreholes K.Rl and KR2 and some other older results were revised. As part of the modelling work, shear sections at specific borehole sections are mapped. The bedrock model is done using the ROCK CAD NT geological modelling system. Main rock types at the Olkiluoto site are migmatic mica gneiss and at the southem parts of the island strongly migmatised veined gneiss. The northem border of veined gneiss has been moved southwards. There are several smaller tonalitic gneiss and tonalite/granodiorite bodies. The extension and form of these units have been revised according to the new observations. At the central part of the site, several distinct units replace the previously large, uniform granite/pegmatite body. There are also narrow, steeply dipping diabase dykes. The extension of dyke northwest of boreholes KR3 and KR5 has been elongated towards northeast New diabase units have been modelled at the surroundings of borehole KR6. Determination ofthe fractured sections along boreholes KR1-KR12 is based on fracture frequency, principal component analysis and hydraulic conductivity. The orientation of the structures is based on VSP- or radar reflectors or the orientation of fractures in the zone. The fractured sections form about 10 % of the total length of the drilled core. All together, 71 structures are modelled, 41 ofthem being new ones. The average thickness of the structures is 5 m and on average, one structure is found per each 1 00 m of borehole length. 11 structures have been classified as major fracture zones and one as crushed zone. Most of the structures are intersected by one borehole only, ten are observed in two or more boreholes. No direct borehole observation is available from 13 structures. Major changes have been done in structures R1, R2, R7, R12, R16, R17, R18, R19, R20, R21, R26 and R29. New structures R15 and R3 replace former structures with same name. The new structures R33-R71 are local, each of which is observed in one borehole only. Twelve ofthese structures have no assigned orientation. Structures R20, R21 and elo se to surface lying structures Rll, R17 and R26 are considered to be the most significant hydraulically conductive zones. The transmissivity of the structures diminishes with increasing depth. In most cases, a single open fracture or a few open fractures cause the conductivity of the structure.

5 Statistical analysis of showed, that the fractured sections are more scattered in northwestero bound boreholes than in the other boreholes. The thickness of the structures is also less in the northwestero bound boreholes. At the southero part of the site, where the host rock is veined gneiss, structures are more sparsely than in the northero parts, where mica gneiss is dominant. The modeled structures form 4 % of the central investigation volume. In the close vicinity of the boreholes 9 % of the rock volume belongs to structures. Thus it is estimated that about half of the existing structures are not yet observed. Fracman-program and a model with regularly spaced structures were used to make realizations of the unknown structures. Keywords: Bedrock modelling, geology, structures, geohydrology, nuclear waste, disposal, statistical bedrock modelling

6 1 TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANT AINEISTON KÄSITTELY... S 2.1 Yleistä Tulkinnan mittakaava ja varmuusaste Rakenteiden ulottuvuuksien määritys Jyrkkä- ja keskikaateiset rakenteet Loivat rakenteet Yksittäisiin havaintoihin perustuvat ja paikalliset rakenteet Reikien KR1 ja KR2 VSP-aineiston uudelleen prosessointi KIVILAJIEN MALLINNUS Nimeäminen ja ikäjärjestys Kivilajien esiintymisen tulkinnat Kataklasiittia sisältävät hiertojaksot ja haarniskasarjat Tuntomerkit ja esiintyminen Hiertojaksojen hyödyntäminen kalliomallissa Kivilajien kuvaus mallissa RAKENTEIDEN MALLINNUS Rakenteiden määrittelyt Rakoluku Pääkomponenttianalyysi Vedenjohtavuus Rakennejaksot Tulkintamenetelmät Rakenteiden kuvaus Poistetut rakenteet Muutetut tai täydennetyt rakenteet Uudet rakenteet Vaihtoehtoiset rakenteet Yhteenveto rakennemallista Rakenteiden tyypit ja määrä Rakenteiden asentojakauma... 54

7 2 5 HYDROLOGISET HAVAINNOT Hydrauliset yhteydet Rakenteiden hydrauliset ominaisuudet TILASTOLLINEN TARKASTELU Menetelmät Reikälävistysten ominaisuuksien tarkastelua Rakenteiden stokastinen kuvaus Rakenteiden generointi Fracman-ohjelmalla Rakenteiden kuvaus säännöllisen rakennejärjestelmän avulla Epävarmuuksien tarkastelu YHTEENVETO LÄHDEVIITTEET LIITELUETTEL

8 3 1 JOHDANTO Tämä työ sisältää Olkiluodon täydentävän kalliomallinnuksen kuvauksen ja tulokset. Kenttämittaustulokset, niiden perusteella tehdyt tulkinnat sekä asiantuntija-arviot on koottu kallion mallikuvauksiksi. Ne kuvaavat tutkimusalueen kallioperän kivilajeja, keskimääräisesti rakoillutta kalliomassaa sekä sitä halkovia, runsaammin rakoilleita rako-, rikkonaisuus- ja ruhjevyöhykkeitä, joita kutsutaan yhteisnimellä rakenteiksi. Kalliomalli on havaittu hyväksi tavaksi esittää tutkimuskohteen kallioperän geometriset ja ominaisuustiedot johdonmukaisessa muodossa. Malli havainnollistetaan ja välitetään edelleen suunnitteluun ja analysoi tavaksi. Edellinen mallin päivitys on tehty ja raportoitu v (Saksa et al. 1998), jonka tiivistetty kuvaus on pienin muutaksin esitetty Olkiluodon paikkaraportissa (Anttila et al. 1999). Tämän jälkeen on tutkimusalueelle kairattu reiät KR11 ja KR12 sekä pidennetty reikiä KR6 ja KR7. Rei'istä on tehty eri ominaisuuksien kartoitukset, mittaukset ja tulkinnat. Myös kalliota luotaavien VSP- ja tutkaluotausten tulokset ja valmistuneet uudet prosessoinnit hyödynnetään mallin päivityksessä. Pasivan paikkatutkimusten arvioinnissa (STUK 2000) on esitetty myös tarpeita kallioperän mallinnusta koskien erillisten, toisistaan riippumattomien konseptuaalisten mallien tekoa kallioluokittelua rakenteiden ja deformaatiohistorian välisten yhteyksien ymmärtämistä vaihtoehtoisten tulkintojen ja mallikuvausten tekoa epävarmuuksien analysointia ja esittämistä Kallioperätutkimusten tarvetta ja kohdentamista on käsitelty myös syksyllä 2000 pidetyssä tutkimusseminaarissa (Andersson & McEwen 2000). Tämä työ sisältää yhden kuvauksen Olkiluodon kallioperän geologisista ominaisuuksista. Kivilajien osalta on ollut tarpeena tarkentaa kuvaukset uusimpia havaintoja ja tulkintoja vastaaviksi. Erityistä huomiota kiinnitetään hiertyneiden deformaatiojaksojen analysointiin mahdollisten siirrosten osoittajina. Rakenteiden osalta on työssä päivitetty ensin niiden luokitusperusteet Mallinnus on perustunut pääosin rakenteellisten yksiköiden deterministiseen ja yksilöivään kuvaukseen. Geometrista sijaintia ja sen vaihtelua on pyritty kuvaamaan myös paikallisesti. Yksityiskohtaisuutta on pyritty lisäämään tekemällä paikallisia tulkintoja. Työssä on tarkasteltu paikallisempia yksiköitä stokastisesti perustuen sekä reikähavaintoihin että koko kallion statistiikkaan. Koko kalliomassan rakenteiden osalta on mahdollista saada käsitys epävarmuuksista ja niiden suhteesta tiedon määrään. Vaihtoehtoisia kuvauksia on tehty yksilöidyille rakenteille ja näiden yhdistelmille. Tällaiset kuvaukset edellyttävät kuitenkin erilaisten tulkintojen ja sitä tukevan datan olemassaoloa.

9 4 Kalliomallin kuvaus on koottu Pasivan tietokoneavusteisen geologisen mallintamisen ROCK-CAD-järjestelmään (Saksa 1995). Malli on tätä työtä varten siirretty Pasivan uuteen Auto-CAD pohjaiseen ROCK-CAD NT-ohjelmistoon. Uusi ohjelmisto mahdollistaa tehokkaamman vuorovaikutteisen mallintamisen, siirtomahdollisuudet muihin 3-D järjestelmiin ja monipuoliset luokittelun ja havainnollistamisen työkalut. Työ on tehty Fintact Oy:ssä mallinnusryhmän toimesta. Rakenteiden analysoinuin on pääosin tehnyt Tiina Vaittinen. Kivilajien ja rakennegeologian mallinnuksesta ovat vastanneet Jorma Palmen ja Pauli Saksa. Geohydrologian analysoinuin on tehnyt Henry Ahokas ja tilastolliset mallitarkastelut Pirjo Hellä. ROCK-CAD -järjestelmän tekniikasta on vastannut Jorma Nummela. Reikätietojen visualisointia on tehnyt Petri Jääskeläinen. VSP-tulosten uudelleen prosessoinnin teki Jukka Keskinen Vibrometric Oy:stä. Projektin yhteyshenkilönä Posivassa on toiminut Liisa Wikström. Lisäksi seurantaan ovat osallistuneet Aimo Hautajärvi Pasivasta ja Pekka Anttila Fortum Engineering Oy:stä.

10 5 2 AINEISTON KÄSITTEL V 2.1 Yleistä Olkiluodon tutkimusalueelia on tehty ydinjätteen loppusijoitukseen tähtääviä paikkatutkimuksia vuodesta 1987 lähtien. Tutkimusalueesta lähiympäristöineen on laadittu kalliomalli ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa (Saksa et al. 1992, 1993), jota on päivitetty sen jälkeen vastaamaan uusimpien kenttätutkimusten tuloksia (Saksa et al. 1996, 1998, Saksa & Lindh 1999). Tutkimusaineiston laajentumisen ja monipuolistumisen seurauksena kalliomalli ja sen sisältämät tulkinnat ovat perustuneet hyvin erilaisiin lähtöaineistoihin, koska mallin tähänastisissa päivityksissä on kiinnitetty huomiota vain muuttuneisiin yksiköihin. Olkiluodon alueen tultua valituksi loppusijoituskohteeksi, esille tuli tarve päivittää kalliomalli mahdollisimman yhtenäisillä perusteilla. Toisaalta jo entuudestaan laaja tutkimusaineisto tulee edelleen kasvamaan, joten aineiston käsittely ja hallinta edellyttävät kehittyneitä menetelmiä. Kalliomallin edellinen päivitysontehty PATU-tutkimusvaiheen jälkeen. Tämän jälkeen uutta aineistoa on saatu reikien KR6 ja KR7 jatkokairauksista sekä uusien reikien KR11 ja KR12 kairauksista (Rautio 1999, 2000b, 2000a, Niinimäki 2000). Näissä rei'issä on tehty lisäksi geofysikaaliset reikätutkimukset ja niiden tulkinnat (Front et al. 2001a ja 2001 b, Okko et al. 2000). Rei'issä KR9 ja KR10 on tehty VSP-mittaukset (Cosma et al. 1997). Reikätutkimusten rakoaineiston hyödyntämistä on myös parannettu kehittämällä rakotietokanta, jossa kairausnäytekartoituksesta saatavaan rakotietoon on integroitu havainnot mineralogisesta tutkimuksesta, sekä dipmeter, televiewer ja reikä-tv mittauksista (Saksa et al. 1997, Karanko et al. 2000). Reikäaineiston yhtenäisen käsittelyn pohjaksi laadittiin uusi ohjelma, joka mahdollistaa numeerisen tutkimusaineiston nopean luokittelun annetuilla kriteereillä. Valittujen parametrien ja käytettävien kriteerien muuttaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Geofysikaalisille reikätutkimuksille, joiden tuloksia e1 voida sitoa suoraan reikäsyvyyteen, on kehitetty graafiset esitystavat ROCK -CAD NT -ohjelmaan (Nummela et al. 2001). VSP-, HSP- ja reikätutkamittauksista tullittavat heijastajaelementit kuvataan 2D-elementteinä 3D-mallissa. Kehitettyjen rutiinien avulla voidaan mm. rajata 3D-mallista graafisesti halutun alueen elementit tai taulukkolaskentaohjelmaa hyödyntäen valita tietyn asentoiset elementit tulkinnan avuksi 3D-malliin. Olkiluodon mallissa kivilajien ja rakorakenteiden mallin kattama maanpinnan alue on Y: 1522,0-1529,0 km ja X: 6790,0-6795,0 km. Alue on esitetty kuvassa 2-1. Malli kattaa 35 km 2 alueen ja sen syvyysulottuvuus on 1500 metriä.

11 6 Kuva 2-1. Kalliomallin kattama alue kokonaisuudessaan. 2.2 Tulkinnan mittakaava ja varmuusaste Mittakaava Tulkinnan ja havainnon mittakaava tullaan lisäämään kivilajiyksiköiden ja rakenteiden tietokantaan. Alueellinen, tutkimusalue, tila-alue (määritettävä), paikallinen tai reikä/kaivanto/osa-alue tietona antaa mahdollisuuden esittää osajoukon tai vain halutun mittakaavan piirteet. Jatkossa tulee laadittavaksi paikallisempia osatilavuusmalleja. Paikallisten mallien tarkkuus ja yksityiskohtien määrä on suurempi kuin laajempien alueiden mallien. Eri mittakaavojen mallien yhdistely keskenään voi olla häiritsevää. Kuvaus on parhaimmillaan laadintamittakaavassa ja tyypillisesti käyttökelpoinen vielä viereisissä mittakaavoissa, mutta esim. alueellisten piirteiden tarkastelu m mittakaavassa on tarkkuudenkin osalta harhaanjohtavaa. Alueellisen tai tutkimusalueen kilometrimittakaavan kuvassa on myös häiritsevää esittää esim. kaivannosta tai reiästä kuvattu suuri määrä yhteen paikkaan keskittyviä paikallisia rakojaja kivilajijuonia.

12 Mikäli mittakaava, kohde tai osatilavuus olisi yksi mallinnetun kappaleen määre, voisi sisäkkäisiä malleja päivittää toisistaan riippumatta. Ehdotus käytettäväksi jaoksi on seuraava: Alueellinen, yli 1 km REGIONAL Tutkimusalue, sadoista metreistä kilometreihin SITE Paikallinen, kymmenistä satoihin metreihin LOCAL Kohteittainen: reikä, kaivanto, alue, projekti, tunneliosuus... KR1, TK1, ALUE jne. Kohteet sijoittuvat yleensä SITE tai LOCAL mittakaavoihin. Varmuusaste Malli huomioi nyt havaintojen väliset pääerot todettu-, todennäköinen- ja mahdollinenluokkajaolla. Havaintojen ja tulkinnan luotettavuutta on tarve kuvata tarkemmin, varsinkin jos malli sisältää hyvin eri tasoisia tulkintoja. Seuraavassa taulukossa 2-1 on varmuusasteen määrittelyn havaintotavat ja varmuusluvut Varmuusluku on geometriseen kappaleeseen liitettävä määre. Luokittelu pätee sekä kivilajien että rakenteiden yksiköihin. Taulukko 2-1. Tulkinnan varmuusluvun määrittely. Havaintotapa Varmuusluku = hyvin epävarma, Maanpintakulku (ei kaadetta, lineamentti) Maanpintakulku ja kaade (pelkkä) 2 Reikähavainnot ja tulkinta: 1 0 = täysin varma arvo1 1 reikä, 2 reikää, 3 reikää, 24 reikähavaintoa arvot 2, 4, 6, 9 Maanpintakulku (+kaade) yhdistettynä reikälävistykseen: 1 reikä, 2 reikää, 3 reikää arvot 4, 6 ja 8 Suunnatut havainnot suhteessa mallikuvaukseen: kaikki eri suunnissa, arvo 3 Raot, tutkaheijastus, VSP 2 yhteensopivaa, 6 Korrelointi reikien välillä: yleiset ominaisuudet vastaavat toisiaan eri paikoissa (paksuus, mineralogia) 6 reiästä reikään geofysikaalinen vaste havaittu ja tulkittu 7 geologinen yhtenevä ja erityinen piirre 8 Tomografinen kuvaus: yhdistää 2 reiän välillä 8 yhdistävät 3 reiän välillä 10 kaikki yhteensopivia, 9 Soveltamisesta: Suoramaanpinta-ja tunnelihavainto vastaa reikähavaintoa. Arvoksi valitaan korkein arvo joukosta, joka sopii dataan ja tulkintaan. Saman yksikön eri vaihtoehtojen varmuuslukujen summan ei tarvitse olla 10.

13 8 Määrittelyn ulkopuolelle jää spatiaalinen vaihtelu piirteessä: es1m. reikien välillä varmuus on suurempi kuin linjan ulkopuolella ja reunoilla. Esimerkkejä: maanpinnalta tulkittu geofysiikan anomalia, arvioitu kaade = 2 maanpinnalta tulkittu geofysiikan anomalia, 1 reikälävistys = 4, kahdesta reiästä yhdistetty, suunnatut havainnot eri suunnissa = 4, 1 reikälävistys, kaikki suunnatut havainnot tukevat = 9 3 reikälävistystä, suunnatut havainnot enintään 2 yhteensopivaa, pumppausvaste = Rakenteiden ulottuvuuksien määritys Jyrkkä- ja keskikaateiset rakenteet Jyrkkäkaateisiksi kutsutaan rakenteita, joiden kaade on ja keskikaateisiksi rakenteita, joiden kaade on Maanpintaan puhkeavat rakenteet Rakenteen kulku maanpinnalla perustuu tutkimusaineistoon ja siihen liitettyyn tulkintaan. Syvyysulottuvuus määräytyy kulun pituudesta. Lähtötasona on kalliopinnan taso lähellä maanpintaa. Ulottuvuus pitkin kaadesuuntaa on sama kuin kulun pituus l. Vertikaalinen syvyysulottuvuus (z) saadaan huomioimaha kaade a: z=l sin(a) (2-1) Kaadearvon vaihdellessa käytetään kaateen keskimääräistä arvoa. Syvyysulottuvuus jatketaan alaspäin seuraavalle tasan 50 m z-tasolle kulun pituuden ollessa alle 1 km:n ja seuraavalle tasan 100 m z-tasolle suuremmilla kulun pituuksilla. Kalliomallin kuvaussyvyys ulottuu 1500 metriin. Yksi rajaustapa on käyttää reunustavia rakenteita ja näiden merkittävyyttä (paksuus, ominaisuudet) päättymisen rajauksessa sekä kulkulinjalle että syvyysulottuvuudelle. Lohkomallissa suuremmat ja/tai merkittävämmät yksiköt ovat reunustavia ja rajaavat pienempiä. Kahden rakenteen keskinäisen suhteen ja leikkaavuuden arviointia tulisi tehdä vain kun ominaisuuksista on suoria tai muuten luotettavia havaintoja. Maanpintahavaintojen perusteella määritettyjen päättymispisteiden ulkopuolella sijaitsevat reikälävistykset, jotka voidaan yhdistää kulkulinjaan, pidentävät kulkua. Samoin ulottuvuus kaadesuunnassa voi kasvaa lävistyksiin perustuen. Ohjearvona voi pitää kulkulinjan lisäystä reiästä ulospäin lävistyssyvyyden (z) verran. Syvyysulottuvuutta tulee kasvattaa 1,5-kertaiseksi kalliopinnan (yläpinnan) ja suurimman lävistyssyvyyden (z) erosta laskien. Esimerkiksi lävistys -600 metrin (z) syvyydeltä jatkaa syvyysulottuvuutta -900 metriin.

14 9 Maanpintaan puhkeamattomien jyrkkä- ja keskikaateisten rakenteiden ulottuvuudet määritetään samalla tavoin kuin seuraavissa luvuissa esitettävien loivien ja paikallisten rakenteiden ulottuvuudet Loivat rakenteet Loivat rakenteet (kaade 0-30 ) perustuvat useimmiten reikälävistysten yhdistelyyn. Yläpinnan (kattopuolen) ja alapinnan (jalkapuolen) rajaukset muodostavat tasomaisen kappaleen, jonka jatkuvuus havaintoreikien ulkopuolelle tulee määrittää. Luonnollisina rajauksina toimivat puhkeama kallionpintaan ja reunustavat rakenteet. Jos rakenne ei puhkea maanpintaan, perustuu laajuus joko reunustaviin rakenteisiin tai havaintojen ekstrapolointiin. Reuna voi kulkea havaintoreiän ja ei-havaintoreiän puolivälissä tai se voidaan määrittää 1,5-kertaiseksi verrattuna havaitun alueen pituuteen kyseisessä suunnassa. Jälkimmäisessä tapauksessa rakenteen pinta-ala on nelinkertainen verrattuna reikähavaintojen kattamaan alaan. Ekstrapoloitava kaadesuunta ja kaade voivat olla rakenteen keskimääräisiä arvoja. Paikallisia ääriarvoja käytetään geologisen trendin kuvaukseen ja etenkin kivilajeja myötäilevien rakenteiden kohdalla. Myös loivien rakenteiden syvyysulottuvuutta voidaan rajata. Jos kaadesuunta ja kaade sekä kulun suuntainen pituus ovat määritettävissä, niitä voidaan käyttää syvyysulottuvuuden rajaukseen samoin kuin jyrkkä- ja keskikaateisten rakenteiden tapauksessa (luku 2.3.1). Reikien havaintokohdat (z-syvyys) tulee myös huomioida Yksittäisiin havaintoihin perustuvat ja paikalliset rakenteet Osalla rakenteista on vain yksittäisiä havaintoja tai rakenne esiintyy vain paikallisena. Esimerkkitapaus on suuruusluokaltaan m oleva rakenne, josta on yksi reikälävistys ja jonka asento on tulkittava. Tässä päivityksessä tämän tyyppisiä, uusia rakenteita määritettiin 38 kappaletta. Käytännön syistä näiden rakenteiden koko määritettiin vakioksi halkaisijan ollessa 200 m. Jatkossa tullaan käyttämään seuraavia rakenteen laajuuden (halkaisijan) määrityssääntöjä: pituuden ja paksuuden välinen suhde on välillä , keskiarvo , käyttöarvo 150 (Munier & Hermansson 2000). ympäröivien reikien puoliväliin mallin kalliopinta, pohjapinta ja pystyreunat rajauksina Metrin paksuisen rakenteen keskimääräinen esiintymisen säde reiän ympärillä on 7 5 m. Rakenteen ulottuvuuksien määrittelyssä tulee huomioida myös sitä piste- tai aluekohtaisesti kuvaavat geofysikaaliset havainnot, esimerkiksi seismisten heijastuspisteiden sijainti tai tutkaheijastusten jatkuvuus. Parhaan arvion laajuudelle saa

15 ~ visualisoimalla havaintopisteiden sijainnit. Havainnon merkitys voi olla ulottuvuudelle parhaimmillaan jopa suoraan havaintoon (reikälävistys) verrattava. 2.4 Reikien KR1 ja KR2 VSP-aineiston uudelleen prosessointi Olkiluodon kairanreikien KR1 ja KR2 vuonna 1990 tehtyjen VSP-mittausten tulokset käsiteltiin ja tulkittiin uudelleen käyttäen nykyisiä prosessointi- ja tulkintamenetelmiä (Cosma et al. 1994). Kairanreikä KR1 on mitattu syvyyksiltä m räjäytysrei'iltä Ll, L3, L4, L5 ja L6 ja kairanreikä KR2 syvyyksiltä m räjäytysrei'iltä L2, L3, L6, L7 ja L8 (Cosma et al. 1991). Vuonna 1990 kolmikomponenttisesta geofonirekisteröintidatasta muodostettiin totaalikomponentti, joka prosessoitiin ja tulkittiin sen aikaisilla menetelmillä. Prosessoinnin ja tulkinnan tuloksena pystyttiin havaitsemaan pääosin heijastajia, joiden kaade on yli Tulkinta suosi myös tasomaisia heijastajia, joiden asento on likimain sama eri räjäytysrei'iltä. Nykyisillä tulkinta- ja prosessointimenetelmillä ei ole näitä rajoituksia ja siten myös esimerkiksi vaaka-asentoiset heijastajat voidaan tulkita luotettavasti. Geofoniyksiköiden asento reiässä pystytään määrittämään mittaamalla seisminen signaali useilta räjäytysrei'iltä vastaanotinketjua välillä siirtämättä. Näin horisontaalikomponentit (x- ja y-komponentti) voidaan kääntää osoittamaan 1) kohti seismistä lähdettä (radiaalikomponentti) ja 2) kohtisuoraan tätä vastaan olevaksi komponentiksi (transversaalikomponentti). Tämä mahdollisti polarisaatioanalyysin käytön tulkinnassa. Tulkinnassa käytettiin apuna myös heijastuneita S-aaltoja, jotka konvertoituvat rakenteeseen saapuvista P-aalloista. Seisminen P-aaltonopeus määritettiin kaikilta räjäytysrei'iltä. Rei'issä KR1 ja KR2 havaituissa P-aaltonopeuksissa ei ollut suurta vaihtelua nopeuden ollessa m/s. Anisotropiaa ei havaittu. Mittaustulosten esikäsittely koostui seuraavista vaiheista: - taajuussuodatus, signaalin taajuus Hz, - suoran P-aallon mediaanisuodatus käyttäen poimittuja kulkuaikoja, -suoran S-aallon mediaanisuodatus nopeuksilla m/s, - sekä ylöspäin että alaspäin kulkevien putkiaaltojen poisto mediaanisuodatuksella ja nopeuksilla m/s ja - signaalin amplitudin vaimenemisen korjaus (AGC) käyttäen 7 5 ms ikkunaa. Tulosten jatkokäsittely koostui seuraavista vaiheista: - suodatus (Image Space -muunnos, Cosma et al. 1994), jossa muut kuin P aaltoheijastukset poistettiin datasta, - P-aaltoheijastusten koherenssin lisäys (Image Space -prosessointi Cosma et al. 1994),

16 11 - polarisaatioanalyysi (radiaali- ja transversaalikomponenttien yhdistäminen ja amplitudimaksimin etsintä eri signaalin tulokulmille) ja - kaaderajoitukset tulkinnan helpottamiseksi, esimerkiksi horisontaalisten heijastajien suodatus. Seisminen heijastaja tulkittiin prosessoiduista rekisteröinneistä laskemalla havaitun heijastuksen kulkuajat kaikille vastaanotinpisteille. Heijastaja määriteltiin seuraavien parametrien avulla: leikkaussyvyys kairanreiässä tai sen oletetulla jatkeena, kaade, kaadesuunta ja P-aaltonopeus. Kun usealta räjäytysreiältä (vähintään kolme) havaitaan samalla syvyydellä leikkaava heijastaja, voidaan sen asento määrittää muuttamalla kaadetta ja kaadesuuntaa kunnes seisminen kulkuaika sopii kaikilta räjäytysrei'iltä havaittuun heijastajaan. Tukena tulkinnassa käytettiin aikaisempien mittausten havaintoja, tutkimusalueen rakennemallia, datasta polarisaatioanalyysillä saatuja suuntia ja heijastajasta konvertoituneita S-aaltoja. Tulkinnan perusteella laskettiin havaittujen seismisten heijastuselementtien sijainti tutkimustilavuudessa. Kairanreiästä KR1 tulkittiin uusin menetelmin kahdeksan aikaisemmin havaitsematonta heijastajaa. Seitsemän uuden heijastajan kaade oli kaadesuunnan ollessa Nämä ovat II-III (keskivoimakas ja heikko) luokan heijastajia, jotka havaitaan vasta prosessoidusta datasta tai vain osalta räjäytysreikiä. Myös yksi kolmannen luokan heijastaja kaadesuunnaltaan 191/65 tulkittiin. Viisi vuonna 1990 tulkittua heijastajaa (numerot 1 b, 3 b, 5, 9 ja 16) osoittautuivat maanpinnasta takaisin heijastuneiksi P aalloiksi (Cosma et al. 1991). Aikaisempien tulkintojen perusteella näistä muutaman heijastajan (1 b ja 3b) maanpintaprojektioon liittyi myös toinen heijastaja, mikä oli kasvattanut kummankin amplitudia. Nyt tehdyssä uudessa luokittelussa heijastuksen amplitudi on määritelty kultakin ampupisteeltä erikseen ja kaikki ampupisteet yhdessä määräävät heijastajan kokonaisluokittelun. Reiän KR1 uudet heijastajatulkinnat sisältävät listat ovat liitteenä 2-1. Kairanreiän KR2 jatko-osa ja myös reiän alkuosa mitattiin kahdelta uudelta räjäytysreiältä vuonna 1995 (Cosma et al. 1996). Uusia, aiemmin tulkitsemauomia heijastajia ei uudelleen tulkinnassa havaittu. Vuonna 1995 tulkitut heijastajat pystyttiin pääosin havaitsemaan myös uudelleen tullittavasta mittausaineistosta ja heijastajien asento ja jatkuvuus tutkimustilavuudessa pystyttiin varmistamaan. Kaksi 1995 tulkittua rakennetta on niin kaukana, ettei niitä voida havaita kairanreiän yläosassa tehdyissä mittauksissa käytetyssä aikaikkunassa. Kuten kairanreiästä KR1, kolme vuonna 1990 tulkittua heijastajaa osoittautuivat maanpinnasta takaisin heijastuneiksi P-aalloiksi (heijastajat 3, 8 ja 13). Lisäksi heijastaja numero 12 pinoutui kolmelta räjäytysreiältä samaan kohtaan datassa vahvemman heijastajan 11 kanssa ja poistettiin tulkinnasta. Reiän KR2 uudet heijastajatulkinnat sisältävät listat ovat liitteenä 2-2.

17 12 Kaikille heijastajille laskettiin heijastuselementtien koordinaatit kultakin räjäytysreiältä ja ne luovutettiin jatkokäyttöön ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän mukaisessa rflformaatissa.

18 13 3 KIVILAJIEN MALLINNUS 3.1 Nimeäminen ja ikäjärjestys Kivilajimallinnuksen perussääntönä on, että nuorempi kivilaji leikkaa vanhempaa. Pääkivilajit migmatiittinen kiillegneissi (lyhenne MGN), suonigneissi (VON) sekä jaksoina ja linsseinä esiintyvä amfiboliitti (AMF) ovat vanhimmat. Gehör et al.(1996) mukaan tonaliittigneissi (TONGN) on vanhempaa kuin tonaliitti/granodioriitti (TON). Graniitti/pegmatiitti (GR/PG) leikkaa tonaliitti/granodioriittia ja breksioi tonaliittigneissiä, joten se on nuorempi kuin TON ja TONGN. Diabaasi (DB) on leikkaavuutensa perusteella kivilajeista nuorin. Mallinnettujen kivilajien syvyysulottuvuuden määräytymissäännöt vaihtelevat kivilajeittain. Siirrostuneet tai poimuttuneet tulkinnat ovat yksikkökohtaisia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja voi esiintyä. Olkiluodon saaren länsiosassa ja länsipuolella sijaitsevat tonaliitti/granodioriitti-muodostumat perustuvat aiempiin SITU-vaiheen kartoituksiin ja uudemman geologisen peruskartan tietoon (Suominen & Torssonen 1993). Tonaliittigneissiä esiintyy tutkimusalueena useina yksikköinä. Mallinnuksessa on syvyysulottuvuuden perustana käytetty kartoitettua tai arvioitua suurinta kulun suuntaista kappaleen pituutta. Kaade on mallinnettu poimuakselin suuntaan, joskus vaihtelevana saman yksikön eri osillekin. Suonigneissiä esiintyy varsin laajalla alueella kalliomallin eteläosassa. Graniittia ja pegmatiittia esiintyy tutkimusalueena monin paikoin. Kivilajikappaleiden syvyysulottuvuuden mallinnuksen perusteena on pienimmän pääakselin suuruus. Reikien kattamalla alueella sijaitsevien graniitti/pegmatiittien syvyysulottuvuus on suurimmillaan ollut vain 50 metriä. Mallinnusperusteena ovat olleet reikien KR1 ja KR5 epäyhtenäiset, kapeat graniitti/pegmatiitti -jaksot. Amfiboliitit ovat alkuperältään yhtä vanhoja kuin kiillegneissi ja suonigneissi. Ne esiintyvät linsseinä tai sulkeumina. Diabaasijuonet leikkaavat muita kivilajeja. Tiedot eri rei'istä raportoiduista hiertojaksoista (kairausraporttien "myloniitit") on kerätty mallin reikätietoihin. Olkiluodon kalliomallin karttojen ja leikkauskuvien selitykset sekä merkinnät on esitetty kuvassa 3-1. Kivilajien symbolit ja värit ovat aiempia vastaavat. Jokaisella kivilajikappaleella on yksikäsitteinen objektinumero, jolla se voidaan tunnistaa ja sitä kuvaava nimi. Olkiluodon keskisen tutkimusalueen maanpintaleikkaus on esitetty kuvassa 3-2 ja koko tutkimusalueen maanpintaleikkaus liitteessä 3-1.

19 14 OLKILUOTO KALLIOMALLI Luokitus ja graafiset merkinnät RAKENTEET Varmuusluokka Todettu Todennäköinen Mahdollinen Muu viite HYDRAULINEN JOHDE ( Ri 1-11 ja RpO 1 ja K RAKOTIHENTYMÄ ( Ri 1-11 ja RpO 1 ja RL RAKOVYÖHYKE ( Ri 111/ Rp11 1 ( Ri 1-11 ja RpO 1 ja (RL ja (K 1 PCAII RIKKONAISUUSVYÖHYKE ( Ri IV 1 Rp2 1 Rp3 1 RUHJEVYÖHYKE ( Ri V 1 ~ ~ m ~ m II L_j,---, L _J,---, L _J,----, L _j,----, L _j,----, L _j KIVILAJIT D TONALIITTINEN HIGHA TIITTINEN KIILLEGNEISSI MGN GNEISSI TONGN TONALUTTI/GRANODIORIITTI TON D DIABAASI DB AHFIBOLIITTIIHET ADIABAASI AFB/MDB PÄÄLLEMERKINNÄT ~ GRANIITTIIPEGHATIITTI ~ GR/PG SUONIGNEISSI VGN TEKTONISET HAVAINNOT HIERTO SHEAR < > SIIRROS MUUT MERKINNÄT 1{ ~ ~ EP ~ e KA KAIRANREIKÄ SUUNNITELTU KAIRANREIKÄ PORANREIKÄ ERIT ASOPIETSOMETRI PORAKAIVO A A' L_j "~ POIKKILEIKKAUKSEN SIJAINTI KAADEMERKINT Ä TUTKIMUSALUEEN RAJA TOPOGRAFIA Kuva 3-1. Olkiluodon tutkimusalueen kalliomallin merkinnät.

20 C\1 lf) c et :t. ~ ~ ~ ~ -c et c 0 +> ~ ~ 0 lf) \0 C\1 lf) \0 C\1 lf) 0 0 lf) lf) C\1 lf) 0 0 lf) C\1 lf) * * * * Kuva 3-2. tunnuksineen. Olkiluodon keskisen tutkimusalueen kivilajien maanpintakartta kappale-

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Työ r a portti 9 7-57. Kai Front. Olli Okko. Pertti Hassinen. VTT Yhdyskuntatekniikka. Joulukuu 1997

Työ r a portti 9 7-57. Kai Front. Olli Okko. Pertti Hassinen. VTT Yhdyskuntatekniikka. Joulukuu 1997 Työ r a portti 9 7-57 Aänekosken Kivetyn kairanreikien KI-KR 0 ja KI-KR geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus reikien KI-KR 0 - KI-KR 3 perusteella Kai Front Olli Okko

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 1997

Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 1997 Työraportti 98-2 Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 997 Pauli Saksa Henry Ahokas Jorma Nummela Juha Lindh Huhtikuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI,

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000

Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Työ raportti 2001-0 5 Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Seppo Elo Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro

Lisätiedot

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR 1-KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR 1-KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli Työraportti 98-2 9 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR -KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli Olli Okko Kai Front Tiina Vaittinen Pertti Hassinen Toukokuu

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys Työraportti 99-6 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys Olli Okko Kai Front Pertti Hassinen Maaliskuu 999

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. TV %, Fl/F2=3/0.05, 20 m x 100 m 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY. TV %, Fl/F2=3/0.05, 20 m x 100 m 0 K MALMINETSINTA 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KISKO, IILIJXRVI 2023 04; CP-MITTAUKSET JA YHTEENVETO MUUSTA GEOFYSIIKASTA. YHTEENVETO Iilijarven Cu, Zn, Pb, Ag, Au-mineralisaatio kuuluu Aijala-Orijarvi-jaksoon ja on

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007

GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Raportti P 34.4/2007/100 GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Kallioperän rakennegeologiset tutkimukset Satakunnassa - Väliraportti Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius Espoo 21.12.2007 Siirros-

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kivetyn reiän KR5 ruhjevyöhykkeen tutkimukset vuosina 1994-1 997

Kivetyn reiän KR5 ruhjevyöhykkeen tutkimukset vuosina 1994-1 997 Työraortti 98-32 Kivetyn reiän KR5 ruhjevyöhykkeen tutkimukset vuosina 1994-1 997 Pauli Saksa Kai Front Henry Ahokas Juha Li nh Elokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Inventointinumero: - Luokka: II Ajoitus: rautakausi Lukumäärä: 1. Tarkastusaika: 18.6.1991

Inventointinumero: - Luokka: II Ajoitus: rautakausi Lukumäärä: 1. Tarkastusaika: 18.6.1991 ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS Tunnistetiedot: Kunta: Laitila Alue: Nimi: Virilän Vainionmäki C Kohteen laji: asuinpaikka Kohteesta muita kortteja: - Tarkastaja: Jyri Saukkonen Inventointinumero: - Luokka:

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

Jännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla

Jännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla Työraportti 2002-47 Jännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla Hanna Malmlund Erik.Johansson Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

4. Kylväjä-työkalu Kylväjällä monistetaan enintään viittä erilaista objektia annettuun ruudukkoon säädetyllä hajonnalla.

4. Kylväjä-työkalu Kylväjällä monistetaan enintään viittä erilaista objektia annettuun ruudukkoon säädetyllä hajonnalla. 1. Yleistä ArchiUtils on kokoelma ArchiCADin rutiinitöitä helpottavia apulaisia. 2. Asennus Win Käynnistä asennusohjelma ja valitse ArchiCAD-versiot, joihin laajennus asennetaan. 3. Asennus Mac Sulje ArchiCAD

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015

Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 7.12.2015 K/467/44/2015 87/2015 Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015 Niskanen

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus

Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus Työ raportti 98-56 II Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus Kai Front Seppo Paulamäki Markku Paananen Elokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30

Lisätiedot

Olkiluodon refraktioseismisten tutkimusten tuloskäsittely ja yhdistelevä tulkinta

Olkiluodon refraktioseismisten tutkimusten tuloskäsittely ja yhdistelevä tulkinta Työraportti 23-62 Olkiluodon refraktioseismisten tutkimusten tuloskäsittely ja yhdistelevä tulkinta Tomas Lehtimäki JP-Fintact Oy Joulukuu 23 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997

Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997 Työ r a p o r t t i 9 8-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997 Tero Laurila Huhtikuu 1998 Työraportti 98-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset

Lisätiedot

OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7.

OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7. Työ raportti 2002-04 Matalan lämpötilan rakomineraalit Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteissä OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7. ~KRB ja -KR 1 0 Aulis Kärki Tapio Lahdenperä Tammikuu 2002 POSIVA OY Töölönkatu

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne Pohjois-Suomen yksikkö Q19/3731/2007/20/10 20.2.2007 Rovaniemi Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 53/2014 Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla Tuija Elminen ja Marit Wennerström LIFE10 ENV/FI/000062 With the contribution

Lisätiedot

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö,

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2005

Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2005 Espoo 27.02.2006 Raportti Y50/2006/1 Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2005 Lasse Ahonen, Paula Jääskeläinen, Anna-Maria Tarvainen, Kimmo Korhonen 2006 1 1 JOHDANTO Tämä raportti

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat 2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat Laskentatavat Yleistä - vaakageometrian suunnittelusta Paalu Ensimmäinen paalu Ensimmäisen paalun tartuntapiste asetetaan automaattisesti 0.0:aan. Tämä voidaan muuttaa

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot