luonnos Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän raportti 1. Aluekehitys Väestö Muuttoliike 15.5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "luonnos Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän raportti 1. Aluekehitys Väestö Muuttoliike 15.5."

Transkriptio

1 luonnos Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän raportti 1. Aluekehitys Väestö Kuntarakenneselvityksessä mukana ovat neljä Pielisen Karjalan kuntaa, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan ja Valtimon kunnat. Asukkaita kunnissa oli vuoden 2013 lopussa ja asukasluku on ollut pitkän aikaa laskussa. Tällä vuosikymmenellä asukasluku on laskenut keskimäärin 373 asukasta (1,3 % vuosittain), mikä selittyy maan sisäisellä muuttotappiolla sekä luonnollisella väestökehityksellä. Sen sijaan jo useiden vuosien ajan maahanmuutto on pitänyt ulkomaiden suhteen muuttotaseen positiivisena pääosin Lieksan johdosta. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan alueella olisi vuonna 2020 noin ja vuonna 2030 noin asukasta. Väestöennusteet ovat aiemmin olleet kuitenkin liian pessimistisiä, joten mahdollisesti väestön vähenemisvauhti ei ennusteiden mukaista olisi. Väestön ikärakenne eroaa selvästi koko maan suhteen, yli 65 vuotiaiden osuus on 28,4 %, kun vastaava osuus koko maassa on 18,7 %. Vastaavasti alle 19 vuotiaita on 16,2 % ja koko maassa 21,1 %. Lisäksi väestön ns. taloudellinen huoltosuhde on erittäin haasteellinen, kun siinä suhdeluku on hieman yli 2 koko maan ollessa 1,3. Ero on käytännössä erittäin suuri. Kun Pielisen Karjalassa oli työllisiä vuonna 2012 noin 9400, niin niitä olisi pitänyt olla lähes eli noin 60 % enemmän että huoltosuhde olisi sama kuin koko maassa. Taloudellinen huoltosuhde huomioi väestön joka ei käy töissä suhteessa töissä oleviin. Pielisen Karjalassa oli siis jokaista 100 töissä olevaa kohti hieman yli 200 työelämän ulkopuolella olevaa. Tämä asettaa erityisesti kuntataloudelle suuret haasteet. Muuttoliike Väestön ikärakenteessa näkyy selvästi myös se, että poismuutto ja muuttoliike ylipäätänsä kohdistuu merkittävissä määrin ikäluokkiin vuotiaat. Kuvaavaa on, että kaikissa muissa viisivuotisikäryhmissä maan sisäinen muuttoliike on varsin hyvin tasapainossa eikä selviä eroja tulo- ja lähtömuuton suhteen ole. Muuttoliikkeen volyymiä kuvaa se, että viime vuosina keskimäärin poismuuttajia on ollut 2,8 henkilöä ja tulomuuttajia puolestaan 2,2

2 päivässä. Alueittain tarkasteltuna maan sisäinen nettomuuttotappio selittyy Joensuulla ja Kuopiolla, koko muu maa on sitten tasapainossa. Jopa pääkaupunkiseudulta on enemmän muuttoa Pielisen Karjalaan kuin päinvastoin. Maahanmuuton nettolukema vuonna 2012 oli 85 asukasta, 90 muutti alueelle ja 5 vastaavasti muutti ulkomaille. Pielisen Karjalan kuntien välinen muutto on melko vähäistä Nurmeksen ja Valtimon välisiä muuttoja lukuun ottamatta. Työpaikat ja työttömyys Alueen työpaikkakehitys on ollut laskeva pitkän aikaa lyhyitä tasaantumisjaksoja lukuun ottamatta. Vuoden 2011 lopussa työpaikkoja oli noin 9600 ja kehitys koko maahan ja esimerkiksi Joensuun seutuun on ollut eriytyvä. Vielä vuonna 2000 työpaikkoja oli lähes eli vähennystä on tullut reilussa kymmenessä vuodessa yli 10 %. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin tietojen mukaan myös teollisuuden työpaikat ovat olleet laskussa. Tuoreiden vuoden 2013 lopun tietojen mukaan alan työpaikkoja oli 1831, missä laskua edelliseen vuoteen nähden lähes 9 %. Vielä vuonna 2010 teollisuuden työpaikkoja oli noin Selvitysalueen työttömyys on laskevasta työpaikkakehityksestä johtuen ollut korkea pitkään ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on korostunut koko maahan nähden. Vuonna 2013 työttömien määrä oli keskimäärin 2062 ja työttömyysaste 17,7 %, kun se koko maassa oli 11,3 % ja Pohjois-Karjalassa 15,6 %. Vuodesta 2010 tarkasteltuna työttömyys on lisääntynyt muuta maata ja varsinkin Pohjois-Karjalaa nopeammin. Tosin aivan viimeaikainen vuoden 2014 alun kuukausitason kehitys on tasaamassa hieman eroja. Alueen liikevaihdot Tilastokeskuksen suhdannetietoihin perustuen on myös Pielisen Karjalan neljän kunnan aluetaloudessa näkyvissä selvät piristymisen merkit, tiedot ulottuvat vuoden 2013 loppuun saakka. Niiden mukaan aluetalous on mennyt vuoden 2013 aikana ns. vastavirtaan koko maahan nähden. Kaikkia toimialoja tarkasteleva kehitys näyttää liikevaihtoihin 3,7 %:n kasvua vuoteen 2012 nähden, kun vastaava kehitys oli koko maassa laskeva eli vähennystä tuli 2,2 %. Myös koko Pohjois-Karjalaan nähden kehitys oli parempaa. Merkittävintä oli se, että alueen teollisuuden liikevaihdot kasvoivat selvästi eli yli 5 %, kun koko maan teollisuuden liikevaihdot laskivat 4,4 %. Ero oli siis varsin selvä. Kaikkiaan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2013 oli 867 me, mistä teollisuuden osuus oli 364 me. Teollisuuden sisällä erityisesti metsäteollisuus ja sahaustoiminta kasvoivat merkittävästi, mutta myös muilla aloilla kuten vuosia kasvaneella elintarviketeollisuudella meni hyvin. Lisäksi ilahduttavaa oli, että kaupallisen puolen liikevaihdot ja myös matkailun liikevaihto kasvoi. Kaupallisen puolen ja muutamia vuosia kestänyt hyvä kehitys on ilmeisemmin seurausta alueen palveluvarustuksen kasvusta ja sitä seuranneesta ostojen jäämisestä yhä enemmän omalle talousalueelle. Myös muualta päin tuleva ostovoima ja venäläisten ostosmatkailun kasvu jossain määrin selittävät ilmiötä. Kaupan ja tukkukaupan liikevaihto oli lähes 270 me.

3 Myös koko 2010 luvun liikevaihtojen tarkastelussa Pielisen Karjala on pärjännyt koko maahan nähden hyvin, ei tosin yhtä hyvin kuin vuonna Vuodesta 2010 alkavalla kaudella Pielisen Karjalan indeksiluku vuonna 2013 oli 109, kun koko maan vastaava oli 107. Hyvä talouskasvu vuonna 2013 on alkanut näkyä myös työttömyyden kehityksessä. Vuoden 2014 helmikuun työhallinnon tietojen mukaan työttömien määrä jopa kääntyi viimeksi kuluneen vuoden aikana laskuun. Työttömiä oli 2,4 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän, kun työttömiä koko maassa oli peräti 11 % enemmän ja Pohjois- Karjalassakin 0,6 % enemmän. Luvuista ei vielä kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta ne vahvistavat osaltaan myönteistä aluetalouden kehityskuvaa. Toisaalta talous- ja työpaikkaluvut osoittavat, että Pielisen Karjalan teollisuuden tuotavuus on ollut viime vuosina hyvässä nousussa. Se antaa vahvan uskon ja signaalin siitä, että teollisuudella on tulevaisuudessa mahdollisuudet säilyttää aikaisempaa enemmän tuotantoa alueella ja myös luoda mm. alihankintojen ja jatkojalostuksen kautta lisääkin toimintaa. Vahvoja aloja teollisuudessa on em. metsäteollisuuden ja elintarvikepuolen lisäksi metalliteollisuus. Väheksyä ei voi myöskään vuolukiveen perustuvaa kiviteollisuutta, vaikka siellä tuotannot ja erityisesti työpaikkamäärät ovatkin laskeneet selvästi jo usean vuoden ajan. Suuntautuminen ja talousalueet Vaikutusalueiden tarkastelu perustuu TNS Gallupin vuoden 2010 marraskuun kyselytietoihin ja niistä laadittujen Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kuntatilastoihin. Lisäksi on tukeuduttu ja täydennetty tietoja Pohjois-Karjalan liiton vuoden 2000 palveluselvityksellä. Suuntautumista ja talousalueita on selvitetty asukkaiden yksityisten palveluiden haun osalta. Kaikkiaan Pielisen Karjalan alue ja sen neljä kuntaa on alueeltaan erittäin laaja 8607 km2, pinta-ala on suurempi kuin vaikkapa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen tai Kanta-Hämeen maakunnilla. Suuri alue ja pitkä etäisyydet merkitsevät myös sitä, että suuntautumista on vaikkapa maakuntakeskustasolla eri suuntiin eikä muutenkaan voida puhua kovin yhteneväisestä ja omasta talousalueesta, vaikka kehityskuva onkin mennyt parempaan päin viime vuosina. Maakuntakeskuksiin suuntautumisessa keskuksina ovat Joensuu, Kuopio sekä Kajaani. Juuasta ja Lieksasta suuntautuminen on lähes kokonaan (93-97 %) Joensuuhun, vähäisessä määrin suuntaudutaan Kuopioon. Sen sijaan alueen pohjoisosasta Nurmeksesta ja varsinkin Valtimolta suuntaudutaan sitten eteläosia suhteessa enemmän Kuopioon ja Kajaaniin. Enemmistö silti näistäkin kunnista suuntautuu oman maakunnan keskukseen eli Joensuuhun, Nurmeksesta 72 % ja Valtimolta 55 %. Valtimolaisista loput suuntautuvat sitten tasan Kuopion ja Kajaanin kesken, nurmeslaisista 16 % suuntaa Kuopioon.

4 Kaupunkitasolla selvitettiin niitä palveluja, joita on saatavissa Nurmeksesta, Lieksasta ja Joensuusta. Tällä tasolla Lieksa muodostuu omasta alueesta lukuun ottamatta Kolin aluetta, joka suuntautuu Joensuuhun. Talousalueen väestöpohja on tällä hetkellä noin asukasta. Nurmeksen vastaava talousalue puolestaan käsittää oman alueen lisäksi Valtimon, itäisiä osia Rautavaarasta sekä Juuan pohjoisosat Vuokon alueelta pohjoiseen päin. Nurmeksen talousalueen väestöpohja on hieman yli asukasta. Juuasta sitten muut alueet suuntautuvat Joensuuhun päin. Näin ollen koko Pielisen Karjalan alueelta suuntautuu noin reilut asukasta ns. omalle alueelle Nurmeksen tai Lieksaan ja loput noin 5000 Joensuuhun. Potentiaalia olisi siis kasvattaa jossain määrin omalta alueelta tapahtuvaa palvelukysyntää ns. kaupunkitason yksityisissä palveluissa. Nurmeksen ja Lieksan talousalueen raja on varsin jyrkkä kaupunkien rajalla Viekissä eikä muutenkaan yksityisiä palveluja kovin paljon haeta naapurikaupungista. Molempien kaupunkien asukkaista hieman yli 10 % ilmoitti käyvänsä naapurissa asioimassa, Nurmeksesta hieman enemmän Lieksaan kuin päinvastoin. 2. Henkilöstö Henkilöstömäärät Vuoden 2013 tietojen mukaan Pielisen Karjalan neljän kunnan ja terveyskeskuskuntayhtymän palveluksessa oli lähes 2300 työntekijää. Vakinaisia näistä oli noin 1700 ja heidän keski-ikänsä oli 50,2 vuotta. Henkilöstökulut yhteensä olivat noin 97 me, mistä palkat ja palkkiot 71 me. Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em. henkilöstölukuja suurempi. Ostopalvelut neljällä kunnalla olivat vuonna me, mistä kuntayhtymiltä perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa noin 43 me. Kaikkea muuta ostopalvelua selvemmin yksilöitävien kuntayhtymien lisäksi oli siis noin 54 me. Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on nykyisin erittäin haasteellista. Tämä johtuu palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta organisoinnista. Näitä ovat perinteisen kuntayhtymämallin lisäksi yhtiöittäminen, isäntäkuntamallit sekä erityisesti palvelujen kasvava ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä. Kaikkiaan voidaan suuntaa antavasti laskea Pielisen Karjalan kuntasektorin henkilöstömäärä ja verrata sitä koko koko maahan. Laskelman pohjatietona vertailun takaamiseksi ovat Kuntien eläkevakuutukset tuoreimmat tiedot. Laskelmassa on huomioitu peruskuntien, kuntayhtyminen sekä osakeyhtiöiden henkilöstömäärät. Kun tarkastellaan

5 koko kuntasektorin henkilöstömäärää neljälle Pielisen Karjalan kunnalle, on huomioitava kolme maakunnallista kuntayhtymää. Nämä ovat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä ammatillisessa koulutuksessa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, lisäksi on paljon em. pienempi maakuntaliitto. Lisäksi Karelia ammattikorkeakoulu on vielä kunnallista palvelua. Yhtiöistä tulee laskelmassa ottaa huomioon kuntasektorin tietotekniikkapalveluista maakunnassa vastaava Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus sekä elinkeinopuolen yhtiöt. Lisäksi on huomioitava, että palo- ja pelastustoimen henkilöstö on Joensuun kaupungin luvuissa, samoin ympäristöterveydenhuolto. Kun em. pääosin laskennalliset tekijät otetaan huomioon, on kuntapalvelujen kokonaistyöpaikkamäärä suuntaa antavasti selvillä. Selvitysalueen kuntasektorin suorat työpaikat ovat em. lähes 2300 työntekijää. Lisäksi laskennallisena tulevat työpaikat ovat reilut 750 koostuen esimerkiksi erikoissairaanhoidon työntekijöistä Joensuussa, joita laskennallisesti on kokonaisluvusta noin 460. Kaikkiaan kuntatyöntekijöitä, jotka tarjoavat palveluja Pielisen Karjalan kuntalaisille on noin Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöitä on 107 jokaista 1000 asukasta kohti. Vertailun vuoksi vastaava suhdeluku on koko maassa 97 ja Joensuun seudun viidessä selvityskunnassa 99 työntekijää. Lukuvertailussa ei ole mukana ostopalveluja, joiden työllistävä vaikutus on noin 600 työpaikkaa, mistä osa kohdistuu selvitysalueen ulkopuolelle. Jos ostopalveluista putsataan pois kuntayhtymiltä ostot, niin Pielisen Karjalassa ostopalveluja on sama määrä asukasta kohti kuin koko maassa keskimäärin. Ostopalvelut eivät siis selitä suuntaan tai toiseen Pielisen Karjalan kuntapalvelujen työntekijämäärän suhdelukua koko maahan nähden. Henkilöstömäärien vertailussa on tietysti huomioitava myös se, että palvelutarpeet vaihtelevat maan eri kuntien kesken. Pielisen Karjalan suhteessa suurempi henkilöstömäärä on perusteltu, koska väestörakenne on vanhusvoittoisempi, mm. sairastavuus on korkeampi ja aluerakenne pitkine välimatkoineen haasteellinen. Sitä mikä on sitten oikea verrannollinen henkilöstömäärä, on mahdotonta arvioida. Kuntayksiköiden henkilöstö sekä henkilöstöpolitiikka ja sen toimet Juuka henkilöstöä vuonna , joista vakinaisia 337

6 henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä 17,2 me, joista palkat ja palkkiot 12,7 me, vakinaisten keski-ikä 49,5 vuotta. kunnanhallitus päättää keskeisistä henkilöstöä koskevista asioista, henkilöstöasioita valmistelee palkkatoimikunta tämän hetken kehittämiskohteina ovat esimiesten koulutus sekä aktiivisen tukemisen mallin hyödyntäminen työssä jaksamisen edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi Lieksa henkilöstöä vuonna työntekijää, joista vakinaisia 689, vakinaisten keskiikä 51,2 vuotta henkilöstökulut yhteensä vuonna ,0 me, mistä palkat ja palkkiot 28,9 me henkilöstöstrategian perustana olevat arvot: yhteistyön ilmapiiri, toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus, osallistava toiminta, oikeudenmukainen ja turvallinen työnantaja, työntekijällä halu onnistua ja saada onnistumisen kokemuksia henkilöstön määrä korkea, vähennystarvetta, määrällinen sopeutus pyritään hoitamaan ilman irtisanomisia kilpailu työntekijöistä kiristyy, on oltava hyvä ja houkutteleva työnantaja työkuntoisuuden säilyttäminen, TYKY toimintaan panostaminen osaamisen turvaaminen, kaikille henkilökohtainen kehittämissuunnitelma esimiesvalmennus henkilöstöjaosto huolehtii henkilöstöpolitiikan kehittämisestä ja valmistelee henkilöstöohjelman, edistää ja koordinoi henkilöstösuunnittelua. henkilöstöjaostossa viisi kaupunginhallituksen toimikaudeksi valittua jäsentä, esittelijänä kaupunginsihteeri. palvelukeskukset (4), joiden päälliköillä on tietty ratkaisuvalta henkilöstöasioihin liittyen Nurmes henkilöstömäärä vuonna työntekijää, joista vakinaisia 363, vakinaisten keski-ikä 49,9 vuotta henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä 20,8 me, mistä palkat ja palkkiot 15,3 me

7 kaupunginhallituksella on henkilöstöjaosto, joka huolehtii henkilöstöpolitiikan kehittämisestä ja päättää harkinnanvaraisista palkkausasioista ellei se ole delegoinut päätösvaltaansa viranhaltijalle, asioiden valmistelu kaupunginsihteerillä Nurmeksen hallintosäännön lähtökohta on määrittää vastuun rajat, ei niinkään toimia tehtäväluettelona. Henkilöstöasioihin liittyvää päätösvaltaa on siirretty hallintosäännössä eri viranomaisille henkilöstöstrategian perustana ovat työhyvinvointi ja jaksaminen, esimiestyö, osaaminen sekä kannustava palkkaus henkilöstöstrategiassa työhyvinvointia edistetään työterveyshuollolla ja työsuojelulla ja TYKY-liikuntaohjelmalla Valtimo henkilöstömäärä vuonna työntekijä, joista vakinaisia 183, vakinaisten keski-ikä 48,8 vuotta henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä 10,3 me, mistä palkat ja palkkiot 7,6 me kunnanhallitus päättää henkilöstöpolitiikasta, uusi henkilöstösuunnitelma on tekeillä, asioiden valmisteluvastuu on kunnansihteerillä esimiehellä on valta palkata alaisensa ja päättää suurimmasta osasta heitä koskevista asioista, ainoastaan kunnanjohtajan valitsee valtuusto Nurmeksen ja Valtimon perusterveydenhuollon kuntayhtymä henkilöstömäärä vuonna työntekijää, joista vakinaisia 143, vakinaisten keski-ikä 49,3 vuotta henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä 8,5 me, mistä palkat ja palkkiot 6,5 me TYKY-toimintaa

8 huoli osaavan ja motivoituneen työvoiman saamisesta Koko henkilöstön (vakinaiset, määräaikaiset, sijaiset) palkkatiedot, maaliskuu 2014 työntekijät tehtäväkohtainen keskipalkka Juuka Lieksa Nurmes Nurmes+ky Valtimo Valtimo+ky ky yhteensä Sektorikohtaiset henkilöstömäärät ilman palomiehiä ja maatalouslomittajia (Kevan tietojen mukaan) Toimistotyö 129 Hallinto- ja tukipalvelut 57 Ruokapalvelu 86 Siivous- ja kiinteistönhuolto 134 Tekninen ja ympäristöala 128 Kulttuuri- ja vapaa-aika 45

9 Sosiaaliala 101 Lääkärit 12 Sairaanhoitajat 132 Terveydenhuollon muu henkilöstö 123 Perus- ja lähihoitajat 310 Kodinhoitajat ja avustajat 375 Opettajat 289 Päivähoito ja esiopetus 164 Yhteensä 2081 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeet Henkilöstön eläköitymisen ja tulevien rekrytointitarpeiden lähtötiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat. Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Kaikkiaan mukana on hieman yli 2000 työntekijää neljästä kunnasta ja yhdestä kuntayhtymästä. Rekrytointitarpeiden lähtökohtana on valtioneuvoston peruspalveluohjelman tuottavuusvaatimuksen nostaminen kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 % vuosittain. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito, perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen tuleviin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen paranemiseen tulevaisuudessa. Palvelutarpeiden sekä henkilöstön eläköitymis- ja rekrytointitarpeiden ennusteet ulottuvat valtuustokausien mukaisesti vuoteen 2029 saakka. Eläköityminen Pielisen Karjalan kuntasektorin henkilöstön ikärakenne on koko maata vanhempi ja eläkepoistumat tulevat olemaan tulevina vuosina suhteellisen korkeita. Pidemmän aikavälin tarkastelussa eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina , jolloin jää keskimäärin 94 työntekijää vuosittain pois työelämästä. Tämä on vuositasolla

10 keskimäärin 4,6 % työntekijöistä, korkeimmillaan eläköityviä on ennusteen mukaan vuonna Vertailun vuoksi todettakoon, että koko maassa vastaavana aikana kunta-alan eläköityminen on noin kolmanneksen alhaisemmalla tasolla. Vuosina eläköityminen hidastuu selvästi, silloin poistuma on keskimäärin 63 työntekijää vuodessa. Kuvaavaa on, että peräti puolet nykykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Tulevat eläkeiän ratkaisut mahdollisesti myöhentävät eläköitymistä, mutta merkittäviä muutoksia ei silti ole poistuma-aikatauluihin tulossa. Palvelutarpeen muutos Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen 2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Palvelutarpeen kehitys on ennustejaksolla kaksijakoinen siten, että tämän vuosikymmenen ajan kokonaisuudessaan palvelutarve laskee, mutta kääntyy taas hienoiseen nousuun 2020-luvun alusta lähtien. Vuosikymmenen vaihteessa palvelutarve on vuoden 2012 tasoa noin 7 % alhaisempi, mutta vuonna 2029 taso on siitä nousussa indeksin ollessa 95. Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien ikäluokkien vähenemistä. Erityisen paljon ja varsin nopealla alkutahdilla vähenee lukiopalvelujen tarve, ennustejakson lopulla niitä tarvitaan enää 70 % vuoden 2012 tasosta. Ikäluokkien pieneneminen ei sen sijaan aivan yhtä rajusti näy päivähoidossa ja esiopetuksessa, niissä lasku on tasaisempaa mutta vuosi vuodelta vähennystä kuitenkin tapahtuu. Myös perusopetuksessa suhteellisesti nopein palvelutarpeen lasku osuus heti ennustekauden alkuun. Ainoa yksittäinen palvelusektori, missä tapahtuu kasvua on vanhusten hoito, siinä mukana on myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. Vanhustenhoidon palvelutarve pysyy kuitenkin tämän vuosikymmenen lähes ennallaan, mutta selvä tarpeen kasvu tapahtuu sitten 2020-luvulla. Niinpä vuonna 2029 vanhusten hoitoa tarvitaan noin 20 % nykytasoa enemmän. Henkilöstön laskennallinen tarve Henkilöstömäärän sektoreittainen ja kokonaismäärän tarpeen kehitysennuste perustuu em. palvelutarpeeseen sekä siihen, että tuottavuutta on pakko nostaa vähintään laskelmissa olevalla 0,5 %:n vuosittaisella tasolla. Työntekijämäärissä tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että hieman vajaan 2000 työntekijän määrän tulisi vuonna 2020 olla

11 noin 70 ja vuonna 2029 noin 160 pienempi kuin palvelutarve itsessään osoittaa. Kun henkilöstömäärä ennustejakson alussa on vajaa 2100, niin se vuonna 2029 olisi reilut 200 vähemmän eli vajaa Sektoreittain tietysti erot ovat selviä, opettajia tarvitaan vähemmän kun taas perus- ja lähihoitajia enemmän. Rekrytointitarpeet Rekrytointitarpeita on tarkasteltu viiden vuoden jaksoissa alkaen vuosista Kaikkiaan on todettava, että tulevat noin 10 vuotta tarjoavat eläköitymisen kautta ainutlaatuisen mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstömääriä palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset tekemään ilman irtisanomisia. Edellä kuvatun mukaisesti kuntien palvelutarpeet tulevat aluksi laskemaan aina vuosikymmenen vaihteeseen saakka ja sitten taas kääntymään vähän nousuun. Tämä näkyy selvästi myös siinä, miten paljon tehtäviin on tarve rekrytoida työntekijöitä huomioiden yhä kiihtyvä poistuma eläkkeelle. Seuraavan viisivuotisjakson aikana koko henkilöstön tasolla on laskennallisen tarpeen pohjalta eläkkeelle vapautuvien työntekijöiden paikoista täyttöaste 81 %. Tämä siis tarkoittaa, että sataa eläkkeelle jäävää kohti vain 81 paikkaa täytetään. Sektoreittain toistuu edellä kuvatut kehitystrendit, hoivapuolelta suhdeluku on korkeampi ja mm. toimistotyöntekijöissä ja opettajissa alhaisempi. Koko hoiva-ala huomioiden vuosina täyttöaste olisi 90 %, opettajilla vastaavasti 60 % ja toimistotyöntekijöiden osalta 75 %. Tilanne muuttuu sitten jonkin verran vuosijaksoilla ja Silloin eläkepoistuma alenee varsinkin lopussa ja toisaalta kokonaispalvelutarve ei enää laske vaan hieman jopa nousee. Tämä merkitsee sitä, että vapautuvien tehtävien täyttöaste laskennallisesti nousee siitä, mitä se lähivuosina on. Niinpä täyttöaste vuosina olisi 91 % ja loppujaksolla sitten 88 %. Hoiva-alan täyttöaste myös nousisi ja olisi vuosina % ja loppujaksolla lähes sama eli 96 %. Vastaavasti opettajien vapautuvien työpaikkojen täyttöaste olisi selvästi lähivuosia korkeampi eli loppujaksolla jo 77 %. Mikäli tällä täyttöasteella mennään, niin voidaan laskea myös nykytasossa henkilöstökulujen väheneminen. Seuraavalla viisivuotisjaksolla se olisi keskimäärin e vuosittain, seuraavalla jaksolla vastaavasti noin e ja loppujaksolla reilut e.

12 Kuntatalous Yleinen kuntatalouden tila Suomessa Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden sopeuttamistoimien takia tulokasvu ei ole vastannut toimintakatteen heikkenemistä. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän oli vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset, kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni 3,4 % kun se vuosina heikkeni keskimäärin 5,2 % vuosittain. Vaikka käyttötalouden heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui velkamäärän kasvettua noin 13 %. Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden. Kuntatalouden kehitys Pielisen Karjalassa Kuntatalouden kehitys on ollut yleisen kehityksen mukaisesti heikkenevä. Kuntatalous on tosin heikentynyt nopeammin kuin Pohjois-Karjalassa ja koko maassa. Asukaskohtaisen toimintakatteen heikkeneminen on ollut selvästi yli 1.3 kertainen koko maahan ja esimerkiksi Pohjois-Karjalaan nähden. Kun lisäksi tulokehitys erityisesti verotulojen osalta on jäänyt veronkiristyksistä huolimatta jälkeen ja ei ole vastannut menokehitystä, on kuntatalouden suhteellinen kehitys ollut heikompaa. Tämä näkyy mm. siinä, että

13 kunnallisverotuksen taso on noussut vuosina kaikkiaan 1,37 prosenttiyksikköä (19,37/20,74), kun vastaava kiristys on koko maassa ollut 0,76 ja Pohjois-Karjalassa 1,09 prosenttiyksikköä. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä, missä kunnallisverotuksen tasoerot ovat kasvaneet nopeaan tahtiin eriarvoistaessa näin kuntalaisia. Valtionosuuksien kehityksellä, huomioiden verotulojen tasauksen vaikutuksen, ei myöskään ole pystytty tulokehitystä tasaamaan koko maahan. Näin ollen menokehitys on ollut liian kova tuloihin nähden. Esimerkiksi verotulojen vuosittainen kasvu aikajaksolla on jäänyt alle puoleen koko maan tasosta ja ollut koko maakunnastakin vain noin 60 %. Sinänsä alueen menot esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa pystytään järjestämään kustannustehokkaasti koko maahan nähden, tosin ilmeisesti ero on aivan viime vuosina kaventunut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarvevakioidut terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot ovat olleet Juukaa lukuun ottamatta alueen kunnissa koko maata alhaisemmat, vuoden 2011 kustannustaso oli koko alueella keskimäärin 90 % koko maasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon menokehitys on tuon jälkeen ollut alueella koko maata selvästi kovempi ja vaikka väestö on ikääntynyt, niin tarvevakioitu taso on tähän perustuen mitä ilmeisemmin lähestynyt hieman koko maata. Kun tarkastellaan sektorikohtaisia ja asukaskohtaisia nettomenoja vuosina , havaitaan em. kehitykseen viittaavia kustannuskasvuja Pielisen Karjalassa. Kaikki kuntien toimintasektorit huomioiden asukaskohtainen kustannuskasvu on ollut koko maata ja erityisesti Pohjois-Karjalaa kovempaa. Tämä näkyy varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollossa, missä nettokustannukset ovat kasvaneet em. aikana lähes 15 %, kun vastaava kasvu oli koko maassa 11 % ja Pohjois-Karjalassa noin 5 %. Eroa vertailualueisiin selittää varmasti osaltaan väestörakenteen muutokset sekä ja kasvanut työttömyys, mutta varmasti kasvussa on myös muita tekijöitä. Myös opetus- ja kulttuuritoimessa kustannuskasvu on ollut nopeampaa kuin vertailualueilla, mutta ero ei ole aivan niin suuri. Kuntien tilinpäätösten keskeisistä tunnusluvuista konsernit mukaan lukien on kerätty taulukon XX mukainen yhteenveto. Taulukossa ovat mukana yksittäiset kunnat, koko selvitysalue painotettuna, Pohjois-Karjala ja koko maa. Edellä kuvailtu toimintojen ja tulojen kehitys on johtanut siihen, että kuntatalous on heikentynyt vertailualueita nopeammin. Tämä näkyy selvästi eri kuntatalouden tunnusluvuissa. Esimerkiksi vuosikatteen taso poistoista oli vielä vuonna 2010 koko maata parempi ja vuosikate selvästi yli poistojen. Nyt kehitys on ollut koko maata heikompi. Myös rahoitusasemassa on selvä muutos nähtävissä rahavarojen huventuessa ja lainamäärien kasvaessa. Vielä vuonna 2010 rahavarat olivat lähes 600 e/asukas korkeammat kuin lainakanta, vuonna 2013 tilanne on jo negatiivinen. Myös konsernin tilanne on heikentynyt lainakannan kasvun ja omavaraisuusasteen alenemisen myötä. Konserniluvuilla heikentyminen on ollut samantasoista koko maahan nähden.

14 Vuoden 2013 tilinpäätökset ja kuntatalouden tila Vuoden 2013 tilinpäätöksen tuloksiin tulee suhtautua tietyin varauksin. Tämä varaus liittyy ns. veroteknisiin ratkaisuihin vuonna 2013, mikä nosti verokehitystä normaalia vuotta enemmän. Ensinnäkin kunnallisveron tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien oikaisu tehtiin kuntien hyväksi. Lisäksi verotilityslakia muutettiin, se aikaisti jäännösverojen tilittämistä tammikuulta joulukuulle 2013, mikä kasvatti kertaluonteisesti verokertymää. Toisaalta Pielisen Karjalassa kunnallisverotusta ei kiristetty vuodelle 2013 yhtä paljon kuin koko maassa tai Pohjois-Karjalassa. Pielisen Karjalan kuntien painotettu menojen kasvu 2,5 % jäi selvästi sen alle, mitä se edellisenä vuonna oli. Tämä oli myönteinen suuntaus, mutta ei silti riittänyt kääntämään kokonaistulosta positiiviseksi. Käyttötaloutta osoittava vuosikate oli 236 e/asukas ja kasvoi edellisestä vuodesta selvästi. Taso oli kuitenkin talouden tasapainon kannalta riittämätön käsittäen noin kolme neljäsosaa poistojen tasosta. Vuosikatteen asukaskohtaisen tason olisi tullut olla reilut 300 e/asukas, jotta se olisi vastannut poistoja. Koko maan asukaskohtaisen vuosikatteen arvon arvioidaan olevan ennakkotiedoissa noin 370 e/asukas eli selvästi Pielisen Karjalaa enemmän. Rahoitusasemaan liittyen rahavarat vähenivät samaa vauhtia kuin vuonna 2012, mutta velkamäärän sinänsä alhainen taso pysyi lähes ennallaan. Kaikkiaan molemmissa tilanne on silti vertailualueita parempi, rahavaroja on enemmän ja velkaa vähemmän. Maksuvalmiutta kuvaava kassan riittävyyden tunnusluku heikkeni, mutta sekin on varsin keskimääräisellä tasolla koko maahan ja maakuntaan nähden. Vuoden tulos painui Pielisen Karjalassa alijäämäiseksi toista vuotta peräkkäin ja taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä on näin ollen noin 900 e/asukas. Kertymä on noin neljänneksen alhaisempi kuin koko maassa, mutta selvästi Pohjois-Karjalan keskitasoa korkeampi. Konsernitarkastelussa Pielisen Karjalan velkamäärä on ollut kasvussa ja vuonna 2013 velkaa oli noin 2900 e/asukas. Myös konsernipuolella velkataso on vertailualueita alhaisempi, mutta ero kuitenkin supistuu jos verrataan peruskunnan velkamäärään. Esimerkiksi peruskuntien velkataso on noin 60 % koko Pohjois-Karjalan tasosta, mutta konsernina taso on 20 prosenttiyksikköä korkeampi. Vaikka Pielisen Karjalan kuntien talouskehitys on ollut vertailualueita heikompaa vuodesta 2010 lähtien, niin tilanne ei silti ole heikko vuoden 2013 tasolla. Rakenteelliset ongelmat ovat kuitenkin erittäin haasteelliset ja jos vuosia jatkunutta talouden heikkenemistä ei saada käännettyä, niin selvä kriisiytyminen on uhkana. Rakenteellisten ongelmien vastapainona on ainakin toistaiseksi alhainen velkataso sekä taseen kertynyt ylijäämä.

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue 27.11.2014 Heikki Miettinen Laskelmat kuvaavat: a) eläkkeelle siirtymistä ja b) henkilöstötarpeiden ennakoitua muutosta korvaavan rekrytointitarpeen Tämän

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Joensuun ja Outokummun kaupunkien, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien kuntajakoselvitys. TALOUSTYÖRYHMÄN loppuraportti

Joensuun ja Outokummun kaupunkien, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien kuntajakoselvitys. TALOUSTYÖRYHMÄN loppuraportti Joensuun ja Outokummun kaupunkien, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien kuntajakoselvitys TALOUSTYÖRYHMÄN loppuraportti 1. TALOUSRYHMÄN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄT Kuntajakoselvittäjän ja kuntajohtajien

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Haminan taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014, seutufoorumi 11.11.

Haminan taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014, seutufoorumi 11.11. Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Haminan taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014, seutufoorumi 11.11.2014 Riitta Ekuri Taseen alijäämän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Meur 1 (5) FCG Konsultointi Oy 9.3.2015 Palvelutarpeen muutos kumpuaa väestörakenteen muutoksesta Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu koko Hämeenlinnan osalta kunnallisveron trendilaskelmaa sekä palveluiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä LUKIO SUOMESSA TULEVAISUUSSEMINAARI 3.4.2014 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä Pääekonomisti Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto Google: Kuntien tulevaisuus -> positiivisia osumia vähän -> näkymät lukuisten

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Heikki Miettinen 5.2.2014 Mikä on alueen kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuus, jos trendit jatkuvat? Elinvoima ja toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden laskenta

Rekrytointitarpeiden laskenta Rekrytointitarpeiden laskenta Henkilöstön tarve kehittyy kuten palvelutarve Vaihtoehtoisessa laskelmassa henkilötyön tuottavuus paranee valitulla tasolla (esim. 0,5 %/v) Palvelutarve-ennuste perustuu ennustettuun

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntarakenneselvitys Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkoski 23.3.2015 Johtava konsultti

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

POISTOJEN OIKEA TASO

POISTOJEN OIKEA TASO TALOUSHAASTEET Uudet vaatimukset kuntatalouden tasapainosta, poistot = investointien omahankintameno Ovatko Suomen kunnat matkalla Kreikan tielle? Valtionosuuksien määräytymiseen tarvitaan uudistusta Miksi

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 1 Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot