luonnos Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän raportti 1. Aluekehitys Väestö Muuttoliike 15.5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "luonnos Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän raportti 1. Aluekehitys Väestö Muuttoliike 15.5."

Transkriptio

1 luonnos Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän raportti 1. Aluekehitys Väestö Kuntarakenneselvityksessä mukana ovat neljä Pielisen Karjalan kuntaa, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan ja Valtimon kunnat. Asukkaita kunnissa oli vuoden 2013 lopussa ja asukasluku on ollut pitkän aikaa laskussa. Tällä vuosikymmenellä asukasluku on laskenut keskimäärin 373 asukasta (1,3 % vuosittain), mikä selittyy maan sisäisellä muuttotappiolla sekä luonnollisella väestökehityksellä. Sen sijaan jo useiden vuosien ajan maahanmuutto on pitänyt ulkomaiden suhteen muuttotaseen positiivisena pääosin Lieksan johdosta. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan alueella olisi vuonna 2020 noin ja vuonna 2030 noin asukasta. Väestöennusteet ovat aiemmin olleet kuitenkin liian pessimistisiä, joten mahdollisesti väestön vähenemisvauhti ei ennusteiden mukaista olisi. Väestön ikärakenne eroaa selvästi koko maan suhteen, yli 65 vuotiaiden osuus on 28,4 %, kun vastaava osuus koko maassa on 18,7 %. Vastaavasti alle 19 vuotiaita on 16,2 % ja koko maassa 21,1 %. Lisäksi väestön ns. taloudellinen huoltosuhde on erittäin haasteellinen, kun siinä suhdeluku on hieman yli 2 koko maan ollessa 1,3. Ero on käytännössä erittäin suuri. Kun Pielisen Karjalassa oli työllisiä vuonna 2012 noin 9400, niin niitä olisi pitänyt olla lähes eli noin 60 % enemmän että huoltosuhde olisi sama kuin koko maassa. Taloudellinen huoltosuhde huomioi väestön joka ei käy töissä suhteessa töissä oleviin. Pielisen Karjalassa oli siis jokaista 100 töissä olevaa kohti hieman yli 200 työelämän ulkopuolella olevaa. Tämä asettaa erityisesti kuntataloudelle suuret haasteet. Muuttoliike Väestön ikärakenteessa näkyy selvästi myös se, että poismuutto ja muuttoliike ylipäätänsä kohdistuu merkittävissä määrin ikäluokkiin vuotiaat. Kuvaavaa on, että kaikissa muissa viisivuotisikäryhmissä maan sisäinen muuttoliike on varsin hyvin tasapainossa eikä selviä eroja tulo- ja lähtömuuton suhteen ole. Muuttoliikkeen volyymiä kuvaa se, että viime vuosina keskimäärin poismuuttajia on ollut 2,8 henkilöä ja tulomuuttajia puolestaan 2,2

2 päivässä. Alueittain tarkasteltuna maan sisäinen nettomuuttotappio selittyy Joensuulla ja Kuopiolla, koko muu maa on sitten tasapainossa. Jopa pääkaupunkiseudulta on enemmän muuttoa Pielisen Karjalaan kuin päinvastoin. Maahanmuuton nettolukema vuonna 2012 oli 85 asukasta, 90 muutti alueelle ja 5 vastaavasti muutti ulkomaille. Pielisen Karjalan kuntien välinen muutto on melko vähäistä Nurmeksen ja Valtimon välisiä muuttoja lukuun ottamatta. Työpaikat ja työttömyys Alueen työpaikkakehitys on ollut laskeva pitkän aikaa lyhyitä tasaantumisjaksoja lukuun ottamatta. Vuoden 2011 lopussa työpaikkoja oli noin 9600 ja kehitys koko maahan ja esimerkiksi Joensuun seutuun on ollut eriytyvä. Vielä vuonna 2000 työpaikkoja oli lähes eli vähennystä on tullut reilussa kymmenessä vuodessa yli 10 %. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin tietojen mukaan myös teollisuuden työpaikat ovat olleet laskussa. Tuoreiden vuoden 2013 lopun tietojen mukaan alan työpaikkoja oli 1831, missä laskua edelliseen vuoteen nähden lähes 9 %. Vielä vuonna 2010 teollisuuden työpaikkoja oli noin Selvitysalueen työttömyys on laskevasta työpaikkakehityksestä johtuen ollut korkea pitkään ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on korostunut koko maahan nähden. Vuonna 2013 työttömien määrä oli keskimäärin 2062 ja työttömyysaste 17,7 %, kun se koko maassa oli 11,3 % ja Pohjois-Karjalassa 15,6 %. Vuodesta 2010 tarkasteltuna työttömyys on lisääntynyt muuta maata ja varsinkin Pohjois-Karjalaa nopeammin. Tosin aivan viimeaikainen vuoden 2014 alun kuukausitason kehitys on tasaamassa hieman eroja. Alueen liikevaihdot Tilastokeskuksen suhdannetietoihin perustuen on myös Pielisen Karjalan neljän kunnan aluetaloudessa näkyvissä selvät piristymisen merkit, tiedot ulottuvat vuoden 2013 loppuun saakka. Niiden mukaan aluetalous on mennyt vuoden 2013 aikana ns. vastavirtaan koko maahan nähden. Kaikkia toimialoja tarkasteleva kehitys näyttää liikevaihtoihin 3,7 %:n kasvua vuoteen 2012 nähden, kun vastaava kehitys oli koko maassa laskeva eli vähennystä tuli 2,2 %. Myös koko Pohjois-Karjalaan nähden kehitys oli parempaa. Merkittävintä oli se, että alueen teollisuuden liikevaihdot kasvoivat selvästi eli yli 5 %, kun koko maan teollisuuden liikevaihdot laskivat 4,4 %. Ero oli siis varsin selvä. Kaikkiaan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2013 oli 867 me, mistä teollisuuden osuus oli 364 me. Teollisuuden sisällä erityisesti metsäteollisuus ja sahaustoiminta kasvoivat merkittävästi, mutta myös muilla aloilla kuten vuosia kasvaneella elintarviketeollisuudella meni hyvin. Lisäksi ilahduttavaa oli, että kaupallisen puolen liikevaihdot ja myös matkailun liikevaihto kasvoi. Kaupallisen puolen ja muutamia vuosia kestänyt hyvä kehitys on ilmeisemmin seurausta alueen palveluvarustuksen kasvusta ja sitä seuranneesta ostojen jäämisestä yhä enemmän omalle talousalueelle. Myös muualta päin tuleva ostovoima ja venäläisten ostosmatkailun kasvu jossain määrin selittävät ilmiötä. Kaupan ja tukkukaupan liikevaihto oli lähes 270 me.

3 Myös koko 2010 luvun liikevaihtojen tarkastelussa Pielisen Karjala on pärjännyt koko maahan nähden hyvin, ei tosin yhtä hyvin kuin vuonna Vuodesta 2010 alkavalla kaudella Pielisen Karjalan indeksiluku vuonna 2013 oli 109, kun koko maan vastaava oli 107. Hyvä talouskasvu vuonna 2013 on alkanut näkyä myös työttömyyden kehityksessä. Vuoden 2014 helmikuun työhallinnon tietojen mukaan työttömien määrä jopa kääntyi viimeksi kuluneen vuoden aikana laskuun. Työttömiä oli 2,4 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän, kun työttömiä koko maassa oli peräti 11 % enemmän ja Pohjois- Karjalassakin 0,6 % enemmän. Luvuista ei vielä kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta ne vahvistavat osaltaan myönteistä aluetalouden kehityskuvaa. Toisaalta talous- ja työpaikkaluvut osoittavat, että Pielisen Karjalan teollisuuden tuotavuus on ollut viime vuosina hyvässä nousussa. Se antaa vahvan uskon ja signaalin siitä, että teollisuudella on tulevaisuudessa mahdollisuudet säilyttää aikaisempaa enemmän tuotantoa alueella ja myös luoda mm. alihankintojen ja jatkojalostuksen kautta lisääkin toimintaa. Vahvoja aloja teollisuudessa on em. metsäteollisuuden ja elintarvikepuolen lisäksi metalliteollisuus. Väheksyä ei voi myöskään vuolukiveen perustuvaa kiviteollisuutta, vaikka siellä tuotannot ja erityisesti työpaikkamäärät ovatkin laskeneet selvästi jo usean vuoden ajan. Suuntautuminen ja talousalueet Vaikutusalueiden tarkastelu perustuu TNS Gallupin vuoden 2010 marraskuun kyselytietoihin ja niistä laadittujen Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kuntatilastoihin. Lisäksi on tukeuduttu ja täydennetty tietoja Pohjois-Karjalan liiton vuoden 2000 palveluselvityksellä. Suuntautumista ja talousalueita on selvitetty asukkaiden yksityisten palveluiden haun osalta. Kaikkiaan Pielisen Karjalan alue ja sen neljä kuntaa on alueeltaan erittäin laaja 8607 km2, pinta-ala on suurempi kuin vaikkapa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen tai Kanta-Hämeen maakunnilla. Suuri alue ja pitkä etäisyydet merkitsevät myös sitä, että suuntautumista on vaikkapa maakuntakeskustasolla eri suuntiin eikä muutenkaan voida puhua kovin yhteneväisestä ja omasta talousalueesta, vaikka kehityskuva onkin mennyt parempaan päin viime vuosina. Maakuntakeskuksiin suuntautumisessa keskuksina ovat Joensuu, Kuopio sekä Kajaani. Juuasta ja Lieksasta suuntautuminen on lähes kokonaan (93-97 %) Joensuuhun, vähäisessä määrin suuntaudutaan Kuopioon. Sen sijaan alueen pohjoisosasta Nurmeksesta ja varsinkin Valtimolta suuntaudutaan sitten eteläosia suhteessa enemmän Kuopioon ja Kajaaniin. Enemmistö silti näistäkin kunnista suuntautuu oman maakunnan keskukseen eli Joensuuhun, Nurmeksesta 72 % ja Valtimolta 55 %. Valtimolaisista loput suuntautuvat sitten tasan Kuopion ja Kajaanin kesken, nurmeslaisista 16 % suuntaa Kuopioon.

4 Kaupunkitasolla selvitettiin niitä palveluja, joita on saatavissa Nurmeksesta, Lieksasta ja Joensuusta. Tällä tasolla Lieksa muodostuu omasta alueesta lukuun ottamatta Kolin aluetta, joka suuntautuu Joensuuhun. Talousalueen väestöpohja on tällä hetkellä noin asukasta. Nurmeksen vastaava talousalue puolestaan käsittää oman alueen lisäksi Valtimon, itäisiä osia Rautavaarasta sekä Juuan pohjoisosat Vuokon alueelta pohjoiseen päin. Nurmeksen talousalueen väestöpohja on hieman yli asukasta. Juuasta sitten muut alueet suuntautuvat Joensuuhun päin. Näin ollen koko Pielisen Karjalan alueelta suuntautuu noin reilut asukasta ns. omalle alueelle Nurmeksen tai Lieksaan ja loput noin 5000 Joensuuhun. Potentiaalia olisi siis kasvattaa jossain määrin omalta alueelta tapahtuvaa palvelukysyntää ns. kaupunkitason yksityisissä palveluissa. Nurmeksen ja Lieksan talousalueen raja on varsin jyrkkä kaupunkien rajalla Viekissä eikä muutenkaan yksityisiä palveluja kovin paljon haeta naapurikaupungista. Molempien kaupunkien asukkaista hieman yli 10 % ilmoitti käyvänsä naapurissa asioimassa, Nurmeksesta hieman enemmän Lieksaan kuin päinvastoin. 2. Henkilöstö Henkilöstömäärät Vuoden 2013 tietojen mukaan Pielisen Karjalan neljän kunnan ja terveyskeskuskuntayhtymän palveluksessa oli lähes 2300 työntekijää. Vakinaisia näistä oli noin 1700 ja heidän keski-ikänsä oli 50,2 vuotta. Henkilöstökulut yhteensä olivat noin 97 me, mistä palkat ja palkkiot 71 me. Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em. henkilöstölukuja suurempi. Ostopalvelut neljällä kunnalla olivat vuonna me, mistä kuntayhtymiltä perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa noin 43 me. Kaikkea muuta ostopalvelua selvemmin yksilöitävien kuntayhtymien lisäksi oli siis noin 54 me. Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on nykyisin erittäin haasteellista. Tämä johtuu palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta organisoinnista. Näitä ovat perinteisen kuntayhtymämallin lisäksi yhtiöittäminen, isäntäkuntamallit sekä erityisesti palvelujen kasvava ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä. Kaikkiaan voidaan suuntaa antavasti laskea Pielisen Karjalan kuntasektorin henkilöstömäärä ja verrata sitä koko koko maahan. Laskelman pohjatietona vertailun takaamiseksi ovat Kuntien eläkevakuutukset tuoreimmat tiedot. Laskelmassa on huomioitu peruskuntien, kuntayhtyminen sekä osakeyhtiöiden henkilöstömäärät. Kun tarkastellaan

5 koko kuntasektorin henkilöstömäärää neljälle Pielisen Karjalan kunnalle, on huomioitava kolme maakunnallista kuntayhtymää. Nämä ovat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä ammatillisessa koulutuksessa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, lisäksi on paljon em. pienempi maakuntaliitto. Lisäksi Karelia ammattikorkeakoulu on vielä kunnallista palvelua. Yhtiöistä tulee laskelmassa ottaa huomioon kuntasektorin tietotekniikkapalveluista maakunnassa vastaava Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus sekä elinkeinopuolen yhtiöt. Lisäksi on huomioitava, että palo- ja pelastustoimen henkilöstö on Joensuun kaupungin luvuissa, samoin ympäristöterveydenhuolto. Kun em. pääosin laskennalliset tekijät otetaan huomioon, on kuntapalvelujen kokonaistyöpaikkamäärä suuntaa antavasti selvillä. Selvitysalueen kuntasektorin suorat työpaikat ovat em. lähes 2300 työntekijää. Lisäksi laskennallisena tulevat työpaikat ovat reilut 750 koostuen esimerkiksi erikoissairaanhoidon työntekijöistä Joensuussa, joita laskennallisesti on kokonaisluvusta noin 460. Kaikkiaan kuntatyöntekijöitä, jotka tarjoavat palveluja Pielisen Karjalan kuntalaisille on noin Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöitä on 107 jokaista 1000 asukasta kohti. Vertailun vuoksi vastaava suhdeluku on koko maassa 97 ja Joensuun seudun viidessä selvityskunnassa 99 työntekijää. Lukuvertailussa ei ole mukana ostopalveluja, joiden työllistävä vaikutus on noin 600 työpaikkaa, mistä osa kohdistuu selvitysalueen ulkopuolelle. Jos ostopalveluista putsataan pois kuntayhtymiltä ostot, niin Pielisen Karjalassa ostopalveluja on sama määrä asukasta kohti kuin koko maassa keskimäärin. Ostopalvelut eivät siis selitä suuntaan tai toiseen Pielisen Karjalan kuntapalvelujen työntekijämäärän suhdelukua koko maahan nähden. Henkilöstömäärien vertailussa on tietysti huomioitava myös se, että palvelutarpeet vaihtelevat maan eri kuntien kesken. Pielisen Karjalan suhteessa suurempi henkilöstömäärä on perusteltu, koska väestörakenne on vanhusvoittoisempi, mm. sairastavuus on korkeampi ja aluerakenne pitkine välimatkoineen haasteellinen. Sitä mikä on sitten oikea verrannollinen henkilöstömäärä, on mahdotonta arvioida. Kuntayksiköiden henkilöstö sekä henkilöstöpolitiikka ja sen toimet Juuka henkilöstöä vuonna , joista vakinaisia 337

6 henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä 17,2 me, joista palkat ja palkkiot 12,7 me, vakinaisten keski-ikä 49,5 vuotta. kunnanhallitus päättää keskeisistä henkilöstöä koskevista asioista, henkilöstöasioita valmistelee palkkatoimikunta tämän hetken kehittämiskohteina ovat esimiesten koulutus sekä aktiivisen tukemisen mallin hyödyntäminen työssä jaksamisen edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi Lieksa henkilöstöä vuonna työntekijää, joista vakinaisia 689, vakinaisten keskiikä 51,2 vuotta henkilöstökulut yhteensä vuonna ,0 me, mistä palkat ja palkkiot 28,9 me henkilöstöstrategian perustana olevat arvot: yhteistyön ilmapiiri, toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus, osallistava toiminta, oikeudenmukainen ja turvallinen työnantaja, työntekijällä halu onnistua ja saada onnistumisen kokemuksia henkilöstön määrä korkea, vähennystarvetta, määrällinen sopeutus pyritään hoitamaan ilman irtisanomisia kilpailu työntekijöistä kiristyy, on oltava hyvä ja houkutteleva työnantaja työkuntoisuuden säilyttäminen, TYKY toimintaan panostaminen osaamisen turvaaminen, kaikille henkilökohtainen kehittämissuunnitelma esimiesvalmennus henkilöstöjaosto huolehtii henkilöstöpolitiikan kehittämisestä ja valmistelee henkilöstöohjelman, edistää ja koordinoi henkilöstösuunnittelua. henkilöstöjaostossa viisi kaupunginhallituksen toimikaudeksi valittua jäsentä, esittelijänä kaupunginsihteeri. palvelukeskukset (4), joiden päälliköillä on tietty ratkaisuvalta henkilöstöasioihin liittyen Nurmes henkilöstömäärä vuonna työntekijää, joista vakinaisia 363, vakinaisten keski-ikä 49,9 vuotta henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä 20,8 me, mistä palkat ja palkkiot 15,3 me

7 kaupunginhallituksella on henkilöstöjaosto, joka huolehtii henkilöstöpolitiikan kehittämisestä ja päättää harkinnanvaraisista palkkausasioista ellei se ole delegoinut päätösvaltaansa viranhaltijalle, asioiden valmistelu kaupunginsihteerillä Nurmeksen hallintosäännön lähtökohta on määrittää vastuun rajat, ei niinkään toimia tehtäväluettelona. Henkilöstöasioihin liittyvää päätösvaltaa on siirretty hallintosäännössä eri viranomaisille henkilöstöstrategian perustana ovat työhyvinvointi ja jaksaminen, esimiestyö, osaaminen sekä kannustava palkkaus henkilöstöstrategiassa työhyvinvointia edistetään työterveyshuollolla ja työsuojelulla ja TYKY-liikuntaohjelmalla Valtimo henkilöstömäärä vuonna työntekijä, joista vakinaisia 183, vakinaisten keski-ikä 48,8 vuotta henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä 10,3 me, mistä palkat ja palkkiot 7,6 me kunnanhallitus päättää henkilöstöpolitiikasta, uusi henkilöstösuunnitelma on tekeillä, asioiden valmisteluvastuu on kunnansihteerillä esimiehellä on valta palkata alaisensa ja päättää suurimmasta osasta heitä koskevista asioista, ainoastaan kunnanjohtajan valitsee valtuusto Nurmeksen ja Valtimon perusterveydenhuollon kuntayhtymä henkilöstömäärä vuonna työntekijää, joista vakinaisia 143, vakinaisten keski-ikä 49,3 vuotta henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä 8,5 me, mistä palkat ja palkkiot 6,5 me TYKY-toimintaa

8 huoli osaavan ja motivoituneen työvoiman saamisesta Koko henkilöstön (vakinaiset, määräaikaiset, sijaiset) palkkatiedot, maaliskuu 2014 työntekijät tehtäväkohtainen keskipalkka Juuka Lieksa Nurmes Nurmes+ky Valtimo Valtimo+ky ky yhteensä Sektorikohtaiset henkilöstömäärät ilman palomiehiä ja maatalouslomittajia (Kevan tietojen mukaan) Toimistotyö 129 Hallinto- ja tukipalvelut 57 Ruokapalvelu 86 Siivous- ja kiinteistönhuolto 134 Tekninen ja ympäristöala 128 Kulttuuri- ja vapaa-aika 45

9 Sosiaaliala 101 Lääkärit 12 Sairaanhoitajat 132 Terveydenhuollon muu henkilöstö 123 Perus- ja lähihoitajat 310 Kodinhoitajat ja avustajat 375 Opettajat 289 Päivähoito ja esiopetus 164 Yhteensä 2081 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeet Henkilöstön eläköitymisen ja tulevien rekrytointitarpeiden lähtötiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat. Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Kaikkiaan mukana on hieman yli 2000 työntekijää neljästä kunnasta ja yhdestä kuntayhtymästä. Rekrytointitarpeiden lähtökohtana on valtioneuvoston peruspalveluohjelman tuottavuusvaatimuksen nostaminen kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 % vuosittain. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito, perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen tuleviin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen paranemiseen tulevaisuudessa. Palvelutarpeiden sekä henkilöstön eläköitymis- ja rekrytointitarpeiden ennusteet ulottuvat valtuustokausien mukaisesti vuoteen 2029 saakka. Eläköityminen Pielisen Karjalan kuntasektorin henkilöstön ikärakenne on koko maata vanhempi ja eläkepoistumat tulevat olemaan tulevina vuosina suhteellisen korkeita. Pidemmän aikavälin tarkastelussa eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina , jolloin jää keskimäärin 94 työntekijää vuosittain pois työelämästä. Tämä on vuositasolla

10 keskimäärin 4,6 % työntekijöistä, korkeimmillaan eläköityviä on ennusteen mukaan vuonna Vertailun vuoksi todettakoon, että koko maassa vastaavana aikana kunta-alan eläköityminen on noin kolmanneksen alhaisemmalla tasolla. Vuosina eläköityminen hidastuu selvästi, silloin poistuma on keskimäärin 63 työntekijää vuodessa. Kuvaavaa on, että peräti puolet nykykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Tulevat eläkeiän ratkaisut mahdollisesti myöhentävät eläköitymistä, mutta merkittäviä muutoksia ei silti ole poistuma-aikatauluihin tulossa. Palvelutarpeen muutos Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen 2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Palvelutarpeen kehitys on ennustejaksolla kaksijakoinen siten, että tämän vuosikymmenen ajan kokonaisuudessaan palvelutarve laskee, mutta kääntyy taas hienoiseen nousuun 2020-luvun alusta lähtien. Vuosikymmenen vaihteessa palvelutarve on vuoden 2012 tasoa noin 7 % alhaisempi, mutta vuonna 2029 taso on siitä nousussa indeksin ollessa 95. Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien ikäluokkien vähenemistä. Erityisen paljon ja varsin nopealla alkutahdilla vähenee lukiopalvelujen tarve, ennustejakson lopulla niitä tarvitaan enää 70 % vuoden 2012 tasosta. Ikäluokkien pieneneminen ei sen sijaan aivan yhtä rajusti näy päivähoidossa ja esiopetuksessa, niissä lasku on tasaisempaa mutta vuosi vuodelta vähennystä kuitenkin tapahtuu. Myös perusopetuksessa suhteellisesti nopein palvelutarpeen lasku osuus heti ennustekauden alkuun. Ainoa yksittäinen palvelusektori, missä tapahtuu kasvua on vanhusten hoito, siinä mukana on myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. Vanhustenhoidon palvelutarve pysyy kuitenkin tämän vuosikymmenen lähes ennallaan, mutta selvä tarpeen kasvu tapahtuu sitten 2020-luvulla. Niinpä vuonna 2029 vanhusten hoitoa tarvitaan noin 20 % nykytasoa enemmän. Henkilöstön laskennallinen tarve Henkilöstömäärän sektoreittainen ja kokonaismäärän tarpeen kehitysennuste perustuu em. palvelutarpeeseen sekä siihen, että tuottavuutta on pakko nostaa vähintään laskelmissa olevalla 0,5 %:n vuosittaisella tasolla. Työntekijämäärissä tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että hieman vajaan 2000 työntekijän määrän tulisi vuonna 2020 olla

11 noin 70 ja vuonna 2029 noin 160 pienempi kuin palvelutarve itsessään osoittaa. Kun henkilöstömäärä ennustejakson alussa on vajaa 2100, niin se vuonna 2029 olisi reilut 200 vähemmän eli vajaa Sektoreittain tietysti erot ovat selviä, opettajia tarvitaan vähemmän kun taas perus- ja lähihoitajia enemmän. Rekrytointitarpeet Rekrytointitarpeita on tarkasteltu viiden vuoden jaksoissa alkaen vuosista Kaikkiaan on todettava, että tulevat noin 10 vuotta tarjoavat eläköitymisen kautta ainutlaatuisen mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstömääriä palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset tekemään ilman irtisanomisia. Edellä kuvatun mukaisesti kuntien palvelutarpeet tulevat aluksi laskemaan aina vuosikymmenen vaihteeseen saakka ja sitten taas kääntymään vähän nousuun. Tämä näkyy selvästi myös siinä, miten paljon tehtäviin on tarve rekrytoida työntekijöitä huomioiden yhä kiihtyvä poistuma eläkkeelle. Seuraavan viisivuotisjakson aikana koko henkilöstön tasolla on laskennallisen tarpeen pohjalta eläkkeelle vapautuvien työntekijöiden paikoista täyttöaste 81 %. Tämä siis tarkoittaa, että sataa eläkkeelle jäävää kohti vain 81 paikkaa täytetään. Sektoreittain toistuu edellä kuvatut kehitystrendit, hoivapuolelta suhdeluku on korkeampi ja mm. toimistotyöntekijöissä ja opettajissa alhaisempi. Koko hoiva-ala huomioiden vuosina täyttöaste olisi 90 %, opettajilla vastaavasti 60 % ja toimistotyöntekijöiden osalta 75 %. Tilanne muuttuu sitten jonkin verran vuosijaksoilla ja Silloin eläkepoistuma alenee varsinkin lopussa ja toisaalta kokonaispalvelutarve ei enää laske vaan hieman jopa nousee. Tämä merkitsee sitä, että vapautuvien tehtävien täyttöaste laskennallisesti nousee siitä, mitä se lähivuosina on. Niinpä täyttöaste vuosina olisi 91 % ja loppujaksolla sitten 88 %. Hoiva-alan täyttöaste myös nousisi ja olisi vuosina % ja loppujaksolla lähes sama eli 96 %. Vastaavasti opettajien vapautuvien työpaikkojen täyttöaste olisi selvästi lähivuosia korkeampi eli loppujaksolla jo 77 %. Mikäli tällä täyttöasteella mennään, niin voidaan laskea myös nykytasossa henkilöstökulujen väheneminen. Seuraavalla viisivuotisjaksolla se olisi keskimäärin e vuosittain, seuraavalla jaksolla vastaavasti noin e ja loppujaksolla reilut e.

12 Kuntatalous Yleinen kuntatalouden tila Suomessa Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden sopeuttamistoimien takia tulokasvu ei ole vastannut toimintakatteen heikkenemistä. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän oli vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset, kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni 3,4 % kun se vuosina heikkeni keskimäärin 5,2 % vuosittain. Vaikka käyttötalouden heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui velkamäärän kasvettua noin 13 %. Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden. Kuntatalouden kehitys Pielisen Karjalassa Kuntatalouden kehitys on ollut yleisen kehityksen mukaisesti heikkenevä. Kuntatalous on tosin heikentynyt nopeammin kuin Pohjois-Karjalassa ja koko maassa. Asukaskohtaisen toimintakatteen heikkeneminen on ollut selvästi yli 1.3 kertainen koko maahan ja esimerkiksi Pohjois-Karjalaan nähden. Kun lisäksi tulokehitys erityisesti verotulojen osalta on jäänyt veronkiristyksistä huolimatta jälkeen ja ei ole vastannut menokehitystä, on kuntatalouden suhteellinen kehitys ollut heikompaa. Tämä näkyy mm. siinä, että

13 kunnallisverotuksen taso on noussut vuosina kaikkiaan 1,37 prosenttiyksikköä (19,37/20,74), kun vastaava kiristys on koko maassa ollut 0,76 ja Pohjois-Karjalassa 1,09 prosenttiyksikköä. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä, missä kunnallisverotuksen tasoerot ovat kasvaneet nopeaan tahtiin eriarvoistaessa näin kuntalaisia. Valtionosuuksien kehityksellä, huomioiden verotulojen tasauksen vaikutuksen, ei myöskään ole pystytty tulokehitystä tasaamaan koko maahan. Näin ollen menokehitys on ollut liian kova tuloihin nähden. Esimerkiksi verotulojen vuosittainen kasvu aikajaksolla on jäänyt alle puoleen koko maan tasosta ja ollut koko maakunnastakin vain noin 60 %. Sinänsä alueen menot esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa pystytään järjestämään kustannustehokkaasti koko maahan nähden, tosin ilmeisesti ero on aivan viime vuosina kaventunut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarvevakioidut terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot ovat olleet Juukaa lukuun ottamatta alueen kunnissa koko maata alhaisemmat, vuoden 2011 kustannustaso oli koko alueella keskimäärin 90 % koko maasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon menokehitys on tuon jälkeen ollut alueella koko maata selvästi kovempi ja vaikka väestö on ikääntynyt, niin tarvevakioitu taso on tähän perustuen mitä ilmeisemmin lähestynyt hieman koko maata. Kun tarkastellaan sektorikohtaisia ja asukaskohtaisia nettomenoja vuosina , havaitaan em. kehitykseen viittaavia kustannuskasvuja Pielisen Karjalassa. Kaikki kuntien toimintasektorit huomioiden asukaskohtainen kustannuskasvu on ollut koko maata ja erityisesti Pohjois-Karjalaa kovempaa. Tämä näkyy varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollossa, missä nettokustannukset ovat kasvaneet em. aikana lähes 15 %, kun vastaava kasvu oli koko maassa 11 % ja Pohjois-Karjalassa noin 5 %. Eroa vertailualueisiin selittää varmasti osaltaan väestörakenteen muutokset sekä ja kasvanut työttömyys, mutta varmasti kasvussa on myös muita tekijöitä. Myös opetus- ja kulttuuritoimessa kustannuskasvu on ollut nopeampaa kuin vertailualueilla, mutta ero ei ole aivan niin suuri. Kuntien tilinpäätösten keskeisistä tunnusluvuista konsernit mukaan lukien on kerätty taulukon XX mukainen yhteenveto. Taulukossa ovat mukana yksittäiset kunnat, koko selvitysalue painotettuna, Pohjois-Karjala ja koko maa. Edellä kuvailtu toimintojen ja tulojen kehitys on johtanut siihen, että kuntatalous on heikentynyt vertailualueita nopeammin. Tämä näkyy selvästi eri kuntatalouden tunnusluvuissa. Esimerkiksi vuosikatteen taso poistoista oli vielä vuonna 2010 koko maata parempi ja vuosikate selvästi yli poistojen. Nyt kehitys on ollut koko maata heikompi. Myös rahoitusasemassa on selvä muutos nähtävissä rahavarojen huventuessa ja lainamäärien kasvaessa. Vielä vuonna 2010 rahavarat olivat lähes 600 e/asukas korkeammat kuin lainakanta, vuonna 2013 tilanne on jo negatiivinen. Myös konsernin tilanne on heikentynyt lainakannan kasvun ja omavaraisuusasteen alenemisen myötä. Konserniluvuilla heikentyminen on ollut samantasoista koko maahan nähden.

14 Vuoden 2013 tilinpäätökset ja kuntatalouden tila Vuoden 2013 tilinpäätöksen tuloksiin tulee suhtautua tietyin varauksin. Tämä varaus liittyy ns. veroteknisiin ratkaisuihin vuonna 2013, mikä nosti verokehitystä normaalia vuotta enemmän. Ensinnäkin kunnallisveron tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien oikaisu tehtiin kuntien hyväksi. Lisäksi verotilityslakia muutettiin, se aikaisti jäännösverojen tilittämistä tammikuulta joulukuulle 2013, mikä kasvatti kertaluonteisesti verokertymää. Toisaalta Pielisen Karjalassa kunnallisverotusta ei kiristetty vuodelle 2013 yhtä paljon kuin koko maassa tai Pohjois-Karjalassa. Pielisen Karjalan kuntien painotettu menojen kasvu 2,5 % jäi selvästi sen alle, mitä se edellisenä vuonna oli. Tämä oli myönteinen suuntaus, mutta ei silti riittänyt kääntämään kokonaistulosta positiiviseksi. Käyttötaloutta osoittava vuosikate oli 236 e/asukas ja kasvoi edellisestä vuodesta selvästi. Taso oli kuitenkin talouden tasapainon kannalta riittämätön käsittäen noin kolme neljäsosaa poistojen tasosta. Vuosikatteen asukaskohtaisen tason olisi tullut olla reilut 300 e/asukas, jotta se olisi vastannut poistoja. Koko maan asukaskohtaisen vuosikatteen arvon arvioidaan olevan ennakkotiedoissa noin 370 e/asukas eli selvästi Pielisen Karjalaa enemmän. Rahoitusasemaan liittyen rahavarat vähenivät samaa vauhtia kuin vuonna 2012, mutta velkamäärän sinänsä alhainen taso pysyi lähes ennallaan. Kaikkiaan molemmissa tilanne on silti vertailualueita parempi, rahavaroja on enemmän ja velkaa vähemmän. Maksuvalmiutta kuvaava kassan riittävyyden tunnusluku heikkeni, mutta sekin on varsin keskimääräisellä tasolla koko maahan ja maakuntaan nähden. Vuoden tulos painui Pielisen Karjalassa alijäämäiseksi toista vuotta peräkkäin ja taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä on näin ollen noin 900 e/asukas. Kertymä on noin neljänneksen alhaisempi kuin koko maassa, mutta selvästi Pohjois-Karjalan keskitasoa korkeampi. Konsernitarkastelussa Pielisen Karjalan velkamäärä on ollut kasvussa ja vuonna 2013 velkaa oli noin 2900 e/asukas. Myös konsernipuolella velkataso on vertailualueita alhaisempi, mutta ero kuitenkin supistuu jos verrataan peruskunnan velkamäärään. Esimerkiksi peruskuntien velkataso on noin 60 % koko Pohjois-Karjalan tasosta, mutta konsernina taso on 20 prosenttiyksikköä korkeampi. Vaikka Pielisen Karjalan kuntien talouskehitys on ollut vertailualueita heikompaa vuodesta 2010 lähtien, niin tilanne ei silti ole heikko vuoden 2013 tasolla. Rakenteelliset ongelmat ovat kuitenkin erittäin haasteelliset ja jos vuosia jatkunutta talouden heikkenemistä ei saada käännettyä, niin selvä kriisiytyminen on uhkana. Rakenteellisten ongelmien vastapainona on ainakin toistaiseksi alhainen velkataso sekä taseen kertynyt ylijäämä.

15 Molemmat ovat olleet huonon kehityksen myötä menossa huonompaan suuntaan, mutta ylijäämätkin ovat nykymenolla syöty varsin nopeasti jos menokehitystä ei saada hillittyä. Kuntatalouden tilannetta seurataan valtiovarainministeriön toimesta vuosittain ns. kriisikuntakriteereillä, joita on kuusi kappaletta. Nämä kriteerit on kirjattu kunnan valtionosuudesta annettuun lakiin sekä kuntarakennelakiin. Mikäli kriisikuntakriteerit täyttyvät kahtena vuonna, kunta voidaan määrätä laatimaan yhdessä ministeriön kanssa talouden sopeuttamisohjelman. Toisaalta kriisikunnassa voidaan käynnistää myös erityinen kuntajakoselvitys, minkä lopputuloksena tietyin edellytyksin voidaan toteuttaa myös pakkoliitos. Taulukossa XX on koottu kahdelta viime tilinpäätösvuodelta Pielisen Karjalan kuntien tunnuskuvut kriisikuntakriteereillä. Niistä voidaan todeta, että erityisen hälyttäviä merkkejä ei vielä ole lukuun ottamatta kunnallisverotuksen tuloveroprosentteja sekä Juuan kunnan negatiivista vuosikatetta vuodelta Näin ollen selvitysalueella mikään kunta ei ole lähivuosina minkään valtion ns. pakkotoimen kohteena, kriisikuntia ei ole odotettavissa. Näin lyhyellä tähtäimellä, mutta jos kuntatalouden suuntaa ei saada käännettyä, niin vuoteen 2020 ulottuvalla aikajaksolla em. menettely ei ole poissuljettu. Tarkemmin kuntatalouden ennusteista vuoteen 2018 ja 2029 ulottuen käsitellään kappaleessa XX. Yhden kokonaisuudessaan marginaalisen, mutta vaikeassa tilanteessa tärkeän kuntatalouden näkökulman tarjoaa Pielisen Karjalan omaisuustarkastelu. Kaksi kuntataloutta ja erityisesti lisätuloja alueen kunnille tuovaa omaosuuserä ovat metsät sekä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistus. Kunnilla on metsähehtaaria omistuksessa, mikä maakunnan muihin kuntiin verrattuna 2.3 kertainen väestömäärällä suhteutettuna. Maakunnan kuntien metsäpinta-alasta Pielisen Karjalan kunnilla on 39 %, kun väestöosuus on 17 %. Koko maahan nähden metsäomaisuutta on vielä suhteessakin enemmän. Metsiä on asukasta kohti noin 0,4 hehtaaria. Selvityksessä metsäomaisuudelle on arvioitu pitkässä aikasarjassa keskimääräiseksi vuosituotoksi 5 %. Itse metsäomaisuuden nykyarvo on laskettu käyvän markkinahinnan mukaan vuodelta 2013 Pohjois-Karjalassa. Sen mukaan metsäomaisuuden nykyarvo olisi reilut 31 me. Tästä laskien metsien tuotto vuodessa olisi keskimäärin 1,6 me, mikä vastaa noin puolen verotuloprosentin tuottoa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n tai sen holding yhtiön kautta alueen kunnilla on omistuksessa yli osaketta, mikä on lähes 29 % koko osakekannasta. Metsäomaisuuden tavoin sähköyhtiön omistus on selvästi maakunnan muita kuntia enemmän eli 1.7 kertainen väestöön nähden. Yhtiön vuoden 2013 taseen mukaisella arvolla mitattuna Pielisen Karjalan kuntien omaisuuden arvo on lähes 79 me. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on maksanut tuloksestaan varsin hyvin osinkotuottoa ja vuoden 2013 osalta sitä maksetaan noin 1,3 me, mikä vastaa 0,4 tuloveroprosentin tuottoa. Kaikkiaan voidaan siis todeta, että em. kaksi omaosuuserää on nykyarvossa mitaten noin 110 milj. euron omaisuuserä. Tuottoa niistä kertyy vuosittain vajaa 3 milj. euroa, mikä vastaa lähes yhtä tuloveroprosenttia. Näin ollen yksi vaikeutuneen kuntatalouden

16 kulmakivi ja äärettömän tärkeiden lisätulojen tuoja on ollut metsä- ja sähköyhtiöomaisuus. Voidaan sanoa, että ilman näitä tuloja kuntatalouden tila olisi huonompi. Toisaalta ääritapauksessa em. omaisuuserän realisointi voisi paikata kuntien tasetta, mutta toki parhaiten lypsävää tulolähdettäkään ei kannata myydä aivan perusteettomasti. Kuntatalouden taustatekijät nyt ja tulevaisuudessa Alueen kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat jo tehdyillä päätöksillä vuosille yhteensä noin 7,2 me, mikä vastaa yli kahden tuloveroprosentin tuottoa. Lisäksi tuore valtioneuvoston peruspalveluohjelma ennakoi lisäkiristyksiä jo päätettyihin leikkauksiin. Vuoteen 2017 mennessä hallituksen hyväksymän rakennepoliittisen ohjelman mukaan koko maan tasolla tavoitteena sopeuttaa kuntataloutta yhteensä 2 mrd. euron verran. Tästä puolet olisi kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta johtuvia ja toinen puoli kuntien omista toimista. Näitä ovat tuottavuuden nostaminen keskimäärin 0,5 % vuosittain sekä verorahoituksen kasvattaminen. Pielisen Karjalan kuntien valtionosuussidonnaisuus on koko maahan ja myös Pohjois- Karjaan nähden korkea. Julkisesta verorahoituksesta (verot ja valtionosuudet) valtionosuudet ovat 54 %, kun vastaava suhdeluku Pohjois-Karjalassa on 45 ja koko maassa 29 %. Kun on tehty periaatepäätös siitä, että valtionosuusleikkaukset tehdään koko maan tasolla yhtä suurina asukasta kohti, niin tämä merkitsee suhteellisesti suurempaa sopeuttamistarvetta korkean valtionosuustason kunnissa. Valtionosuusleikkausten ns. kumulatiivinen kuorma on vuosi vuodelta kasvanut ja kun leikkaukset jatkuvat vuoteen 2018 saakka, tulee tämä merkitsemään yhä kasvavaa sopeuttamistarvetta selvitysalueen kuntiin. Toinen merkittävä haaste kuntatalouden näkökulmasta Pielisen Karjalassa liittyy väestörakenteeseen. Taloudellinen huoltosuhde (työttömät ja työvoiman ulkopuoliset / työlliset) on 2.05, kun se koko maassa on 1.30 ja Pohjois-Karjalassa Käytännössä tämä merkitsee sitä, että sataa työssäkäyvää kohti on yli 200, jotka eivät työelämässä ole. Ero esimerkiksi Pohjois-Karjalan väestörakenteeseen on yllättävän suuri kun suhdelukua avataan eri näkökulmista. Mikäli Pielisen Karjalassa olisi työllisiä yli neljänneksen enemmän( yli 2000 ) tai että työttömiä ei olisi lainkaan, niin vasta sitten suhdeluku olisi maakunnan tasolla. Kyseessä on siis pelkästään kunnallisveroina huomattavasta erosta paitsi Pohjois-Karjalaan, niin erityisesti koko maahan nähden. Heikkoa taloudellista huoltosuhdetta selittää eläkeläisten korkeampi osuus. Toisaalta kuitenkin kunnallisveron tuotosta eläkeläisten osuus on 24 %, kun vastaava suhdeluku on Pohjois-Karjalassa 19 % ja koko maassa 17 %. Eläkkeensaajien maksama kunnallisveron tuotto asukasta kohti oli vuonna euroa korkeampi kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. Näin vaikka eläkkeensaajien tulotaso on alhaisempi eli 89 % koko maakunnan tasosta.

17 Kunnallisveroon liittyy myös se, että Pielisen Karjalan kuntien ns. efektiivinen veroaste on erittäin alhainen. Tällä tarkoitetaan sitä, että todellinen veroaste jää selvästi virallisen tuloveroprosentin alle vähennysten takia. Vuonna 2013 alueen painotettu veroprosentti oli 19,98, mutta efektiivinen vain 13,36 eli yli 6 prosenttiyksikköä alhaisempi. Koko maan vastaavat luvut olivat 19,38 ja 14,58. Käytännössä siis alueen koko maata nimellisesti korkeampi verotaso tuo lopulta suhteessa selvästi vähemmän kunnallisverotuloja. Ero ja sen kasvu selittyy sillä, että pienituloisiin kohdistuvia verovähennyksiä on jatkuvasti nostettu. Viime vuosina tätä vähennysten kasvattamista on valtion toimesta kompensoitu kunnille, mutta aikaisempia ja edelleen voimassaolevia vähennyksiä ei. Kunnallisveron tuottoa alentaa myös se tosiasia, että Pielisen Karjalan tulonsaajista 20 % ei maksa ollenkaan veroa, kun vastaava osuus koko maassa on selvästi alhaisempi eli reilut 14 %. Kun ennakoidaan selvitysalueen kuntien talouskehitystä, on edellä mainittujen tosiasioiden rinnalla tarkasteltava valtioneuvoston huhtikuussa 2014 hyväksymää peruspalveluohjelma vuosille Siinä on pitkälti lyöty kiinni valtion toimenpiteet kuntatalouteen erityisesti vuodelle 2015, mutta myös vahvat linjaukset vuoteen 2018 saakka. Ohjelman mukaan valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat, mutta myös pyritään helpottamaan kuntien talouspaineita vähentämällä lakisääteisiä tehtäviä. Mitä nämä tehtävien vähennykset ovat, ei ohjelmassa ole annettu vastauksia muutamia jo tehtyjä päätöksiä lukuun ottamatta (ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle). Ohjelmassa myös ennakoidaan kuntien verotulokehitystä, minkä mukaisesti kuntien verotulot kasvaisivat koko maan tasolla keskimäärin 3,1 % vuodessa valtionosuuksien reaalisen kasvun jäädessä miinusmerkkiseksi. Kuntatalouden ennuste vuoteen 2018 Pielisen Karjalan kuntatalouteen on laadittu tuloslaskelman pohjalle perustuva ennuste vuoteen 2018 saakka. Siihen on huomioitu valtion näkökulmasta em. peruspalveluohjelma, julkisen talouden sopeuttamisohjelma vuoteen 2018 sekä vuoden 2015 alusta voimaan astuvan valtionosuusuudistuksen kuntakohtaiset muutokset. Valtionosuuksien kehityksestä kunnittain vuoteen 2018 saakka on laadittu ennuste (liite). Tuloslaskelman peruslähtökohtana ovat vuoden 2013 tilinpäätökset sekä asukasluvun ennakoitu laskeva kehitys ennustejaksolle. Ennusteen (liite) mukaan kuntatalouden tilanne tulee olemaan erittäin haasteellinen. Kuntien toiminnan menokasvun (toimintakate) tulisi alentua olennaisesti siitä, mitä se on ollut 2010 luvulla mikäli talous aiotaan nostaa positiiviseksi. Em. ajanjaksona toimintakate on heikentynyt keskimäärin 3,4 % vuosittain kuitenkin siten, että vuonna 2013 se heikkeni 2,5 %. Tästä huolimatta alijäämää on syntynyt vuosina 2012 ja 2013 eikä vuosi 2011 ollut kuin niukasti ylijäämäinen. Nyt toimintakatteen heikkeneminen tulisi kestävän kuntatalouden näkökulmasta olla keskimäärin vain vajaa prosentti vuosittain. Vasta tällä aiempiin vuosiin selvästi kireämmällä menokasvulla saataisiin vuosikate nousemaan poistojen tasoa korkeammalle vuosille 2017 ja Viime vuosien alijäämäinen tulos kääntyisi ylijäämäiseksi vuonna

18 2018. Tulokset eivät kuitenkaan olisi siltikään riittäviä vakaan kuntatalouden saavuttamiseksi, mikäli suunnitelmissa olevat varsin korkeat nettoinvestointien tasot aiotaan viedä läpi. Niiden läpivieminen kiihdyttäisi velkaantumista vaikka nykyinen velkamäärä sinänsä onkin keskimääräistä tasoa alhaisempi. Mikäli toimintakatteen heikkeneminen jatkuisi esimerkiksi tilinpäätösten 2010, -11 ja -13 tasolla 2,5 % vuosittain, merkitsisi se kuntatalouden kriisiytymisen kierrettä. Alijäämäiset tulokset kasvaisivat vuosi vuodelta ja kertyneet ylijäämät olisi käytetty ennustekauden lopussa. Vuoden 2018 alijäämä vastaisi jo 3,5 tuloveroprosentin tuottoa vastaavaa sopeuttamistarvetta. Kuntatalouden ennusteeseen liittyen on huomioitu ja tehty laskennat (liite) myös vuoden 2015 alusta voimaan astuvan valtionosuusuudistuksen vaikutuksesta Pielisen Karjalan kunnille. Koko maan kuntakentän ns. nollasumapelissä alueen kunnat olisivat kokonaisuudessaan ns. voittajia, vain Lieksa jäisi häviölle. Huhtikuussa valtioneuvoston hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti hyvin pitkälti lakiesityksen sisällön ja kriteerien painoarvon. Niistä suoritetun koelaskennan perusteella alueen kuntien yhteinen voitto järjestelmän muutoksessa olisi vajaa miljoona euroa eli 35 e/asukas. Muutos ei tule heti voimaan vaan asteittain ollen täysimääräisenä voimassa vuonna Muutos on kuntatalouden kannalta hyvä suhteessa moniin muihin kuntiin nähden, mutta kalpenee valtionosuuksien tasoleikkausten rinnalla. Pelkkä nettoleikkaus vuosina on lähes samaa tasoa kuin alueen kuntien voitto. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen sinänsä tervetullut pieni lisä ei siis ole kompensoimassa esimerkiksi vuosina jo tapahtuneita ja tulevia valtionosuusleikkauksia kuin erittäin pieneltä osalta. Alueen kuntien pärjääminen uudistuksessa perustuu erityisesti korkeaan sairastavuuteen, mikä on laskentatekijöissä yli 1,7 kertainen koko maan tasoon nähden. Yksi merkittävä kuntatalouden tilanteeseen vaikuttava tekijä vuoteen 2018 ulottuvassa tarkastelussa ovat investoinnit. Neljän kunnan sekä perusterveydenhuollon kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmista kerättyjen tietojen pohjalta on laadittu listaus em. vuosien merkittävimmistä investointikohteista (liite). Kaikkiaan nettoinvestointien taso kolmena vuonna olisi suunnitelmissa yli 54 me eli reilut 1900 e asukasta kohti laskien. Taso on varsin korkea jos sitä vertaa esimerkiksi Joensuun seudun viiteen kuntaliitosselvityksen kuntaan, joissa se olisi kolmelle vuodelle alle 1500 e/asukas eli neljänneksen alhaisempi. Taso on myös korkea jos se suhteutetaan kuntatalouden sopeutushaasteeseen. Toteutuessaan investointiohjelma tuo tietysti työllisyyttä ja taloutta vahvistaviakin elementtejä, mutta kuntataloutta se tulisi kokonaisuutena kuitenkin heikentämään. Kuntien

19 käyttötalouden kehityskuvaa vuoteen 2018 saakka on arvioitu edellä. Vaikka käyttömenojen kasvun hillintä olisi erityisen tiukkaakin ja katetta kertyisi, niin kuntien velkaantuminen kiihtyisi selvästi. Kun kunnilla oli vuoden 2013 lopussa velkaa lähes 1000 e/asukas, niin vuonna 2018 sitä voidaan arvioida olevan noin euroa. Tämä arvio perustuu siihen, että toimintakatteen heikkeneminen olisi edellä esitetty keskimäärin vajaa prosentti vuodessa. Investointien taso olisi koko ennustekauden em. tasolla. Kuntakohtaiset talousanalyysit 2010-luvulta ja ennuste vuoteen 2018 Juuan kunta Kunnan ns. julkisesta verorahoituksesta valtionosuudet ovat 60 %, kun selvitysalueen vastaava osuus on 54 %, Pohjois-Karjalan 45 % ja koko maan 29 %. Valtionosuussidonnaisuus on alueen korkein ja koko maankin tasolla korkeimpien joukossa, mikä on osaltaan vaikuttanut myös kuntatalouden kehitykseen valtionosuuksien tasoleikkausten myötä. Juuan aluetalouden kehitys on ollut työpaikkojen nopean vähenemisen myötä erittäin haasteellinen, kun mm. teolliset työpaikat ovat lähinnä vuolukiviteollisuuden vaikeuksien takia vähentyneet lyhyenä 3-4 vuoden aikana noin 20 %. Tämä on näkynyt väestön vähenemisenä, mikä on ollut alueen kunnista voimakkainta vähennyksen oltua keskimäärin yli 2 % vuosittain. Työttömyysaste oli vuonna ,3 %, mikä on yli 1.5 kertainen koko maahan nähden ja toiseksi korkein selvitysalueella. Em. kehitys on vahvasti näkynyt myös kuntataloudessa ja sen tunnusluvuissa. Esimerkiksi verotulojen kehitys on ollut jopa hieman laskeva (-0,2 %) vuosina , kun koko maassa kirjattiin kasvua 4 %, Pohjois-Karjalassa 3,1 % ja selvitysalueella 1,8 %. Näin vaikka tuloveroprosenttia on nostettu vuosina peräti kolme kertaa, vuoden 2014 taso on 20,75. Aluetalouden kehitys on näkynyt niin kunnallisverotuloissa kuin erityisesti yhteisöveroissa. Kunnan käyttötalouden tilanne on heikentynyt selvästi, vaikka vuoden 2013 tilinpäätös antoikin jo toiveita paremmasta kehityksestä. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon

20 menot ovat kasvaneet paljon ja nettokustannukset ovat selvästi muita alueen kuntia korkeammat. Myös kokonaismenot ovat korkeat vaikka opetus- ja kulttuuritoimessa ero ei olekaan suhteessa yhtä suuri kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kaikkiaan eri kuntatalouden mittareilla heikentymistä on tapahtunut paitsi että kunta on edelleen velaton. Kuitenkin muuten rahoitusasema on heikentynyt, mikä näkyy mm. rahavarojen hupenemisena ja sinänsä edelleen hyvän maksuvalmiuden heikentymisenä. Alijäämäisten tulosten myötä taseen kertynyt ylijäämä on vähentynyt vuosi vuodelta, mutta on silti selvitysalue ja maakunta huomioiden hyvällä tasolla. Konsernitarkastelussa tilanne on parempi kuin selvitysalueella keskimäärin, mm. asukaskohtainen velkamäärä on puolet alhaisempi. Takauksien määrä on hieman kasvanut ja niitä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 911 e/asukas, kun selvitysalueen keskiarvo oli noin 1200 ja koko maan reilut 1300 e/asukas (vuosi 2012). Kuntatalouden tilanne on kokonaisuutena edelleen kohtuullisella tasolla selvästä heikentymisestä huolimatta, koska lähtötaso on ollut hyvä. Kuudesta lain mukaisesta ns. kriisikuntakriteeristä täyttyi vuonna 2013 yksi eli verotuksen taso, vuodelta 2012 oli lisäksi negatiivinen vuosikate. Kuntatalouden suunnan on kuitenkin selvästi käännyttävä ja menokehitys pystyttävä pitämään tulevina vuosina erityisen alhaisena, mikäli aiotaan katkaista vuosia jatkunut alijäämäkierre ja kriisiytyvä suunta. Kunnan menot (toimintakate) saavat keskimäärin kasvaa vain niukasti (0,25 %/vuosi) vuoteen 2018 saakka, näin kuntatalous saadaan asteittain vahvistuvalle suunnalle ja ylijäämäiseksi. Tämä on haastavaa, koska vuosina menot kasvoivat keskimäärin 3 % vuosittain. Jos menokehitys jatkuu vastaavana, niin alijäämä tulee vuosi vuodelta ja kertyneet ylijäämät on kulutettu varsin nopeasti. Myös velkaa syntyisi, varsinkin jos menoiltaan korkea investointiohjelma toteutuu. Valtionosuusuudistuksen koko maan kuntien nollasummapelissä Juuka pysyy lähes ennallaan. Positiivisena, mutta kuitenkin marginaalisena kokonaistalouden kannalta on todettava Juuan metsä- ja sähköyhtiöomaisuus. Omaisuuden arvo on vuoden 2013 tilanteessa reilut 30 milj. euroa ( n e/as.) ja sen vuosittainen tuotto vastaa noin 1,5 tuloveroprosentin tuloa. Lieksan kaupunki Kaupungin julkisesta verorahoituksesta puolet on valtionosuuksia, kun vastaava osuus on maakunnassa 45 % ja koko maassa 29 %. Selvitysalueen kunnista osuus on alhaisin keskiarvon ollessa 54 %. Aluetaloudessa teollisuudella on työpaikkojen vähenemisestä huolimatta edelleen merkittävä rooli elinkeinorakenteessa ja sitä kautta myös veropohja on muita kuntia vahvempi. Kokonaistyöpaikat ovat kuitenkin vähentyneet ja samoin väestö noin prosentin keskimääräisellä vuosivauhdilla. Työttömyysaste oli vuonna % ja

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue 27.11.2014 Heikki Miettinen Laskelmat kuvaavat: a) eläkkeelle siirtymistä ja b) henkilöstötarpeiden ennakoitua muutosta korvaavan rekrytointitarpeen Tämän

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Nilakan kuntien talous tp 2013

Nilakan kuntien talous tp 2013 Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys Nilakan talouslukuja Talousryhmä 25.9.214 Ohjausryhmä 2.1.214 28.9.214 päivitys Vuosikate /as tp 213 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate /as 171 37 238 83 222 414855 79,3% poistoista 14837 138,% poistoista 397886

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1 Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaisseminaari Pieksämäki 11.5.2016 Heikki Laukkanen Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmän pj., kunnanjohtaja

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Joensuun ja Outokummun kaupunkien, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien kuntajakoselvitys. TALOUSTYÖRYHMÄN loppuraportti

Joensuun ja Outokummun kaupunkien, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien kuntajakoselvitys. TALOUSTYÖRYHMÄN loppuraportti Joensuun ja Outokummun kaupunkien, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien kuntajakoselvitys TALOUSTYÖRYHMÄN loppuraportti 1. TALOUSRYHMÄN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄT Kuntajakoselvittäjän ja kuntajohtajien

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin taloustilanne. Valtuustoseminaari Sirkka Lankila

Rovaniemen kaupungin taloustilanne. Valtuustoseminaari Sirkka Lankila Rovaniemen kaupungin taloustilanne Valtuustoseminaari 18.3.2013 Sirkka Lankila Vuoden 2012 tilinpäätös on alijäämäinen Tilinpäätös on valmistumassa ja julkistetaan kokonaisuudessaan 27.3. Koko kaupungin

Lisätiedot

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Pielisjärvi-selvityksen ratkaisevat pointit Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy 30.1.2014 Pielisjärven selvitysprosessi? Pielisen Karjalan kunnat päättivät toteuttaa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot