KOULUTUSRAHASTO VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSRAHASTO VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS 2014"

Transkriptio

1 KOULUTUSRAHASTO VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS 2014

2 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET TILASTOTIETOA TUKEA KÄYTTÄNEISTÄ JA TYÖNANTAJISTA Tukea käyttäneet Tukea käyttäneiden työnantajat TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS Rekisteritiedot Kysytyt taustatiedot KOULUTTAUTUMISMAHDOLLISUUKSIEN TUNTEMINEN Kouluttautumismahdollisuuksien tunteminen Kokonaismielikuva kouluttautumismahdollisuuksista Tukimuotojen tunteminen Kokonaismielikuva aikuiskoulutustuesta Aikuiskoulututustuen tunteminen KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Koulutukseen hakeutumisen todennäköisyys Koulutuksen esteet Koulutukseen hakeutumista edistävät tekijät Aikuiskoulutustuen merkitys KOULUTUKSEN VAIKUTUKSET AIKUISKOULUTUKSEN ARVIOINTI Aikuiskoulutustuen merkitys Aikuiskoulutustuen onnistuminen Toiminnan tekijöiden kuiluanalyysi Vertailevat analyysit Kokonaishyöty TUKIAIKA JA MÄÄRÄ Tukiajan lisäämisen tarve Tuen määrän lisäämisen tarve HAKUPROSESSI SUOSITTELEMINEN VAPAAMUOTOINEN PALAUTE JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET... 39

3 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 1. JOHDANTO Koulutusrahasto teetti huhtikuussa 2014 vaikuttavuustutkimuksen, jonka käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Miten aikuiskoulutustuki on alentanut kynnystä hakeutua omaehtoiseen koulutukseen? Miten koulutus on mahdollistanut osaamisen kehittymisen? Mitä vaikutuksia aikuiskoulutustuella hankitulla koulutuksella on ollut työuraa? Kohderyhmän muodostivat tukea käyttäneet ja tukea käyttäneiden työnantajat, tuen potentiaaliset käyttäjät ja potentiaaliset tukea käyttävien työnantajat sekä Koulutusrahaston henkilöstö ja sidosryhmät. Tukea käyttäneiden, sidosryhmien ja Koulutusrahaston henkilöstön osalta tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä. Tuen potentiaalisten käyttäjien osalta tutkimuksessa käytettiin paneelitiedonkeruuta ja työnantajat haastateltiin puhelimitse. Tutkimus perustuu yhteensä 2075 vastaukseen.

4 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 2. TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET Työnantajat ja tuen potentiaaliset käyttäjät tuntevat keskimäärin melko tai erittäin huonosti työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen sekä tätä varten olemassa olevia tukimuotoja. Vain harva tuen potentiaalisista käyttäjistä ja työnantajista tuntee myöskään Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea. Kaikkien vastaajaryhmien kokonaismielikuva työelämässä olevien mahdollisuuksista kouluttautumiseen yleensä sekä aikuiskoulutustuesta ovat myönteisiä. Suurimpina ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen esteinä pidettiin vastaajien keskuudessa taloudellista tilannetta sekä elämäntilannetta. Tukea käyttäneistä vastaajista 96 prosenttia näkeekin Koulutusrahaston myöntämän aikuiskoulutuen merkityksen koulutukseen hakeuduttaessa melko tai erittäin merkittävänä. Työnantajien vastauksissa nousi esteeksi myös tietoisuus koulutuksista/tuista ja koulutustarjonta. Keskeisten ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistävien tekijöiden osalta hajonta oli suurempaa. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat tietoisuus koulutuksista/tuista, taloudellinen tilanne sekä elämäntilanne. Erityisesti tuen potentiaalisten käyttäjien vastauksissa nousivat myös työnantajan asenne sekä koulutustarjonta. Työelämässä olevien koulutuksella nähtiin olevan eniten vaikutuksia työelämän kannalta ammattitaidon kehittymisessä sekä uuden työpaikan saamisen ja uudelle toimialalle siirtymisen helpottumisessa. Tukea jo käyttäneet kokivat useammin koulutuksella olevan vaikutuksia työelämän kannalta kuin potentiaaliset käyttäjät (sekä kuluttajien että työnantajien vastauksissa). Vastaajien keskuudessa aikuiskoulutustuen koetaan antavan paremman mahdollisuuden opiskelulle ja madaltavan kynnystä lähteä opiskelemaan elämäntilanteesta riippumatta. Tuen vaikuttavuudesta kertoo myös se, että 99 prosenttia aikuiskoulutustukea käyttäneistä suosittelisi sitä kokemustensa perusteella myös ystävilleen/tuttavilleen.

5 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 3. TILASTOTIETOA TUKEA KÄYTTÄNEISTÄ JA TYÖNANTAJISTA 3.1. Tukea käyttäneet Alla olevassa taulukossa on vertailtu kaikkien aikuiskoulutukseen osallistuneiden vuotiaiden määriä (vuonna 2012) ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan sekä Koulutusrahaston myönteisen maksupäätöksen saaneita (vuonna 2011). Koulutusrahaston tukea saaneet painottuvat enemmän vuotiaisiin sekä huomattavasti kaikkia aikuiskoulutukseen osallistuneita enemmän naisiin. Iän osalta erot johtuvat osaltaan aikuiskoulutustuen saamisen ehtojen täyttymisestä: Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea saadakseen on esimerkiksi oltava ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Tilastokeskuksen määritelmä aikuiskoulutuksesta puolestaan sisältää ohjattujen oppimistilaisuuksien järjestämistä aikuisille, jotka aikaisemmin päättyneen tai keskeytyneen koulujärjestelmäkoulutuksen jälkeen tavallisesti toimivat tai ovat toimineen työelämässä. Aikuiskoulutukseen osallistuneiden vs. myönteisen maksupäätöksen saaneet iän ja sukupuolen mukaan: Kun verrataan opiskelijamääriä koulutusasteen mukaan, Koulutusrahastolta myönteisen maksupäätöksen saaneiden hakijoiden koulutus painottuu huomattavasti kaikkia peruskoulutuksen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita enemmän erityisesti ammattikorkeakoulukoulutukseen. Myös yliopistokoulutukseen on saatu paljon myönteisiä maksupäätöksiä.

6 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Myönteisen maksupäätöksen saaneet vs. kaikki peruskoulun jälkeiset opiskelijat koulutusasteen mukaan: Koulutusalan mukaan tarkasteltuna Koulutusrahaston tukea on saatu kaikkea perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamääriä enemmän erityisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä humanistisen ja kasvatusalan koulutuksiin. Kaikkiin opiskelijoihin verrattuna myönteisen maksupäätöksen saaneita on huomattavasti vähemmän puolestaan tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnontieteiden alan koulutuksiin. Myönteisen maksupäätöksen saaneet vs. kaikki peruskoulun jälkeiset opiskelijat koulutusalan mukaan: Kun verrataan aikuiskoulutustukea saaneita työnantajan toimialan mukaan suhteessa kaikkiin työllisiin, on myös tässä eroja. Työllisten määrää enemmän koulutukseen on hakeuduttu erityisesti julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä koulutuksen toimialoilta. Vastaavasti tukea saaneita on työllisiä pienemmällä osuudella esimerkiksi teollisuuden ja rakentamisen toimialoilta.

7 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Myönnetty aikuiskoulutustuki hakijan työnantajan toimialan mukaan vs. kaikki työlliset toimialoittain:

8 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 3.2. Tukea käyttäneiden työnantajat Koulutusrahaston listausta, joka sisälsi myönteisen tukipäätöksen vuosina saaneiden työnantajien tietoja, verrattiin koko Suomen yrityskantaan. Listaus sisälsi alun perin yhteensä 9186 kpl tukea käyttäneiden työnantajia. Näistä eri y-tunnuksen omaavia organisaatioita oli rekisterissä yhteensä 3970 kpl. Näiden yritysten tiedot rikastettiin Bisnoden tiedoilla y-tunnusten perusteella. Lopullinen rikastettu rekisteri, josta saatuja jakaumia käytetään seuraavissa tarkasteluissa, sisälsi yhteensä yrityksen tiedot. Maakunnittain tarkasteltuna Koulutusrahaston myöntämät aikuiskoulutustuet ovat jakautuneet suurin piirtein yrityskantaa vastaavalla tavalla, mutta Uudellamaalla koulutustukea on myönnetty suhteessa enemmän. Maakunta: Ahvenanmaa 0 % 1 % Etelä-Karjala 2 % 2 % Etelä-Pohjanmaa 3 % 5 % Etelä-Savo 3 % Kainuu 1 % Kanta-Häme 2 % 3 % Keski-Pohjanmaa 1 % Keski-Suomi 5 % Kymenlaakso 2 % 3 % Lappi Pirkanmaa 3 % 7 % 9 % tukea saaneet kaikki toimipaikat* Pohjanmaa 2 % 4 % Pohjois-Karjala 3 % Pohjois-Pohjanmaa 8 % 6 % Pohjois-Savo 5 % 4 Päijät-Häme 3 % 4 Satakunta 4 % 5 % Uusimaa 28 % 37 % Varsinais-Suomi 8 % 10 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % *Kaikki yritysten toimipaikat Suomessa, lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto

9 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Toimialojen väleillä on sen sijaan suuria eroja tukien saamisessa. Koko yrityskantaa useammin aikuiskoulutustukea saaneet ovat työskennelleet julkisen hallinnon, terveysja sosiaalipalveluiden sekä teollisuuden aloilla. Vastaavasti esimerkiksi maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden aloilta ei juuri aikuiskoulutustukea saavia opiskelijoita ole tullut. Toimiala: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 3 % 17 % B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemustoiminta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 7 % 4 % 5 % 7 % 4 % 3 % 13 % 13 % 12 % 14 % J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5 % 3 % 2 % 1 % tukea saaneet kaikki yritykset* L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus 0 % 1 % 1 % 5 % 4 % 4 % 5 % 8 % 10 % 10 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 6 % 15 % R Taiteet, viihde ja virkistys 2 % 2 % S Muu palvelutoiminta 8 % 6 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % *Kaikki yritykset Suomessa, lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto

10 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilaston mukaan kaiken kaikkiaan suomalaisista yrityksistä osakeyhtiöitä on 41 prosenttia ja toiminimiä 47 prosenttia. Pienille yrityksille tyypillisiä yritysmuotoja (toiminimi, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö) oli tukea saaneiden työnantajissa vähemmän kuin yrityskannassa kaiken kaikkiaan. Yhtiömuoto (Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea saaneiden työnantajat): osakeyhtiö 56 % yhdistys 10 % toiminimi 9 % kunnan/kaupungin virasto 8 % säätiö 3 % kunta 3 % kommandiittiyhtiö 3 % kirkko 2 % valtioin virasto 2 % osuuskunta 1 % avoin yhtiö 1 % ulkomainen sivuliike 0 % muu oikeudellinen muoto 0 % keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö 0 % julkinen viranomainen 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Aikuiskoulutustukea saaneiden työnantajat ovat liikevaihdoltaan ja henkilökuntaluokaltaan keskimäärin koko yrityskantaa suurempia. Liikevaihtoluokka (miljoonaa euroa): % 5 % 9 % 11 % 8 % 74 % % 4 % 4 % 23 % tukea saaneet kaikki yritykset* % 9 % Yli % 32 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % *Kaikki yritykset, lähde: Bisnode

11 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Henkilökuntaluokka: % 91 % % 12 % % 18 % % 16 % % 0 % 11 % 11 % tukea saaneet kaikki yritykset* % 0 % % 0 % % 0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % *Kaikki yritykset, lähde: Bisnode Lisäksi alla muiden taloudellisten tunnuslukujen jakaumat tukea saaneiden työnantajien osalta: Liikevaihdon muutosprosentti: <0 45 % % >10 24 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Liiketulosprosentti: <0 28 % % % >10 20 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

12 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Omavaraisuusaste: <0 5 % % % % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Quick ratio: erinomainen (yli 1,5) 33 % hyvä (1-1,5) 26 % tyydyttävä (0,6-1) 22 % välttävä (0,3-0,5) 13 % heikko (alle 0,3) 6 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Rating: AAA (Korkein luottoluokitus) 9 % AA (Hyvä luottokelpoisuus) A (Luottokelpoinen) 23 % 24 % B (Epätyydyttävä) 7 % C (Luotonantoa ei puolleta) 4 % AN (Toiminta uutta) 0 % Ei Rating (tiedot puutteelliset tai ristiriitaiset) 32 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %

13 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 4. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS 4.1. Rekisteritiedot KOHDERYHMÄ 2014 tukea käyttänyt 79,6% (1652) tuen potentiaalinen käyttäjä 10,3% (213) tukea käyttäneen työnantaja 4,8% (100) potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja 4,8% (100) sidosryhmä 0,3% (6) Koulutusrahaston henkilökunta 0,2% (4) Yhteensä 100,0% (2075) ORGANISAATIO sidosryhmä Koulutusrahaston henkilökunta AKOL (opettajat) 16,7% (1) 0,0% (0) Arene ry (amk:n rehtorineuvosto) 16,7% (1) 0,0% (0) KELA 16,7% (1) 0,0% (0) Koulutusrahasto 0,0% (0) 100,0% (4) Opetushallitus 33,3% (2) 0,0% (0) Työ- ja elinkeinoministeriö 16,7% (1) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (6) 100,0% (4) MAAKUNTA tukea käyttänyt tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja Etelä-Karjala 1,9% (32) 1,0% (1) 0,0% (0) Etelä-Pohjanmaa 3,4% (56) 2,0% (2) 0,0% (0) Etelä-Savo 3,3% (54) 4,1% (4) 0,0% (0) Itä-Uusimaa 1,4% (23) 0,0% (0) 0,0% (0) Kainuu 1,1% (18) 3,1% (3) 0,0% (0) Kanta-Häme 2,8% (47) 2,0% (2) 0,0% (0) Keski-Pohjanmaa 1,5% (25) 1,0% (1) 0,0% (0) Keski-Suomi 5,7% (94) 2,0% (2) 9,0% (9) Kymenlaakso 3,0% (49) 3,1% (3) 0,0% (0) Lappi 2,9% (48) 5,1% (5) 0,0% (0) Pirkanmaa 9,1% (151) 7,1% (7) 14,0% (14) Pohjanmaa 2,3% (38) 2,0% (2) 0,0% (0) Pohjois-Karjala 3,6% (59) 5,1% (5) 0,0% (0) Pohjois-Pohjanmaa 8,0% (132) 11,2% (11) 9,0% (9) Pohjois-Savo 5,2% (86) 7,1% (7) 0,0% (0) Päijät-Häme 4,2% (69) 4,1% (4) 0,0% (0) Satakunta 3,0% (49) 3,1% (3) 0,0% (0) Uusimaa 28,7% (474) 28,6% (28) 46,0% (46) Varsinais-Suomi 9,0% (148) 8,2% (8) 22,0% (22) Yhteensä 100,0% (1652) 100,0% (98) 100,0% (100) LIIKEVAIHTOLUOKKA tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja ,1% (6) 0,0% (0) ,4% (8) 4,3% (1) ,1% (12) 8,7% (2) ,9% (11) 4,3% (1) ,6% (26) 34,8% (8) ,2% (7) 17,4% (4) ,9% (5) 30,4% (7) ,7% (4) 0,0% (0) ,1% (6) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (85) 100,0% (23)

14 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) HENKILÖKUNTALUOKKA tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja ,0% (33) 0,0% (0) ,0% (16) 0,0% (0) ,0% (12) 35,0% (35) ,0% (26) 39,0% (39) ,0% (8) 10,0% (10) ,0% (2) 12,0% (12) ,0% (2) 3,0% (3) ,0% (1) 1,0% (1) Yhteensä 100,0% (100) 100,0% (100) TUKIJAKSON PITUUS tukea käyttänyt lyhyt tukijakso 44,4% (734) pitkä tukijakso 55,6% (918) Yhteensä 100,0% (1652) KOULUTUSTASO tukea käyttänyt ammatillinen lisä- tai täydennys 6,6% (71) tutkintoon johtava 93,2% (1009) muu 0,3% (3) Yhteensä 100,0% (1083) TUEN MYÖNTÄMINEN tukea käyttänyt ennen uudistusta 34,7% (574) uudistuksen jälkeen 65,3% (1078) Yhteensä 100,0% (1652) 4.2. Kysytyt taustatiedot SUKUPUOLI tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä nainen 81,3% (1330) 39,3% (83) mies 18,7% (306) 60,7% (128) Yhteensä 100,0% (1636) 100,0% (211) IKÄRYHMÄ tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä alle 30 vuotta 0,8% (13) 7,5% (16) vuotta 14,5% (240) 21,1% (45) vuotta 18,2% (301) 17,4% (37) vuotta 19,9% (328) 13,1% (28) vuotta 20,5% (339) 16,0% (34) vuotta 15,8% (261) 15,0% (32) vuotta 8,7% (144) 6,1% (13) vuotta 1,2% (19) 0,5% (1) 64 vuotta tai yli 0,3% (5) 3,3% (7) Yhteensä 100,0% (1650) 100,0% (213)

15 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) KORKEIN KOULUTUSTASO tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä peruskoulu- tai lukiokoulutus 3,2% (53) 10,3% (22) ammatillinen tai opistotason koulutus 28,8% (475) 54,0% (115) ammattikorkeakoulutus 31,6% (521) 20,2% (43) yliopistokoulutus 34,1% (562) 15,0% (32) muu 2,3% (38) 0,5% (1) Yhteensä 100,0% (1649) 100,0% (213) ASEMA tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä työ- tai virkasuhteessa oleva 85,5% (1410) 92,5% (197) yrittäjä tai maatalousyrittäjä 7,5% (124) 7,5% (16) työtön työnhakija 3,0% (50) 0,0% (0) muu 4,0% (66) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (1650) 100,0% (213) TYÖSUHTEEN LAATU tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä määräaikainen 11,9% (183) 9,0% (19) toistaiseksi voimassa oleva 88,1% (1357) 91,0% (192) Yhteensä 100,0% (1540) 100,0% (211) VUODET TYÖELÄMÄSSÄ YHTEENSÄ tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä alle 5 vuotta 0,1% (2) 0,0% (0) 5-7 vuotta 1,2% (20) 0,0% (0) 8-10 vuotta 8,3% (137) 16,4% (35) vuotta 41,8% (686) 39,0% (83) yli 20 vuotta 48,5% (796) 44,6% (95) Yhteensä 100,0% (1641) 100,0% (213) NYKYISEN TYÖSUHTEEN / YRITTÄJYYDEN KESTO tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä alle 1 vuosi 11,7% (188) 0,0% (0) 1-4 vuotta 26,3% (421) 27,2% (58) 5-10 vuotta 26,5% (424) 27,2% (58) vuotta 21,3% (342) 24,4% (52) yli 20 vuotta 14,2% (227) 21,1% (45) Yhteensä 100,0% (1602) 100,0% (213) OLETKO SYNTYPERÄSIN... tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä Suomesta 98,7% (1622) 98,1% (205) ulkomailta 1,3% (21) 1,9% (4) Yhteensä 100,0% (1643) 100,0% (209)

16 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5. KOULUTTAUTUMISMAHDOLLISUUKSIEN TUNTEMINEN 5.1. Kouluttautumismahdollisuuksien tunteminen Kuinka hyvin tunnet työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen? tukea käyttänyt erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,3% (5) melko huonosti 13,8% (227) melko hyvin 67,8% (1114) erittäin hyvin 18,1% (298) 86 % tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 2,8% (6) melko huonosti 42,7% (91) melko hyvin 45,1% (96) erittäin hyvin 9,4% (20) 55 % tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 5,1% (5) melko huonosti 54,5% (54) melko hyvin 37,4% (37) erittäin hyvin 3,0% (3) 40 % erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 4,0% (4) melko huonosti 41,0% (41) melko hyvin 52,0% (52) erittäin hyvin 3,0% (3) 55 % sidosryhmä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 0,0% (0) melko hyvin 66,7% (4) erittäin hyvin 33,3% (2) 100 % Koulutusrahaston henkilökunta 0% erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 0,0% (0) melko hyvin 25,0% (1) erittäin hyvin 75,0% (3) 20% 40% 60% 80% 100% 100 % Tukea käyttäneet vastaajat tuntevat luonnollisesti hyvin työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Työnantajista ja tuen potentiaalisista käyttäjistä noin puolet tuntevat kouluttautumismahdollisuuksia hyvin tai erittäin hyvin. Sekä tukea käyttäneiden että potentiaalisten käyttäjien vastauksissa korkeamman koulutustason omaavat vastaajat tuntevat työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen paremmin kuin matalammin koulutetut. Työttömät työnhakijat tunsivat yleensä koulutusmahdollisuudet hyvin kun taas yrittäjät työsuhteessa olevia huonommin. Pidemmän työuran tehneet tunsivat myös koulutusmahdollisuudet paremmin. Vertailu vuosien työelämässä mukaan (tukea käyttänyt, tuen potentiaalinen käyttäjä): alle 5 vuotta 5-7 vuotta 8-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) 0,0% (0) 0,6% (1) 0,7% (5) 0,6% (5) melko huonosti 50,0% (1) 35,0% (7) 30,4% (52) 16,8% (129) 14,4% (128) melko hyvin 50,0% (1) 55,0% (11) 60,8% (104) 67,7% (519) 64,0% (567) erittäin hyvin 0,0% (0) 10,0% (2) 8,2% (14) 14,9% (114) 21,0% (186) Yhteensä 100,0% (2) 100,0% (20) 100,0% (171) 100,0% (767) 100,0% (886) Työnantajien osalta maakunnalla tai toimialalla ei ollut juurikaan vaikutusta kouluttautumismahdollisuuksien tuntemiseen. Henkilökuntaluokaltaan keskisuuret yritykset tunsivat kouluttautumismahdollisuudet parhaiten.

17 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.2. Kokonaismielikuva kouluttautumismahdollisuuksista Millainen on kokonaismielikuvasi työelämässä olevien mahdollisuuksista kouluttautua yleensä? tukea käyttänyt erittäin kielteinen 0,4% (6) melko kielteinen 8,6% (142) melko myönteinen 68,6% (1130) erittäin myönteinen 22,5% (370) 91 % tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin kielteinen 0,9% (2) melko kielteinen 16,5% (35) erittäin myönteinen 10,4% (22) melko myönteinen 72,2% (153) 83 % tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 2,0% (2) melko myönteinen 72,0% (72) erittäin myönteinen 26,0% (26) erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 3,2% (3) melko myönteinen 73,1% (68) erittäin myönteinen 23,7% (22) 98 % 97 % sidosryhmä erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 0,0% (0) erittäin myönteinen 16,7% (1) melko myönteinen 83,3% (5) 100 % Koulutusrahaston henkilökunta 0% erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 0,0% (0) melko myönteinen 75,0% (3) erittäin myönteinen 25,0% (1) 20% 40% 60% 80% 100% 100 % Kaikkien vastaajaryhmien mielikuvat työelämässä olevien mahdollisuuksista kouluttautumiseen yleensä olivat positiivisia. Vastaajat kokevat koulutustarjontaa olevan runsaasti ja monien työnantajat suhtautuvat kouluttautumiseen kannustavasti. Asiassa on kuitenkin oltava itse aktiivinen ja motivoitunut. Nykyään uudelleenkouluttautuminen jossain vaiheessa työuraa nähdään enemmän sääntönä kuin poikkeuksena, joko lisäkoulutusten tai alanvaihdon osalta. Kielteistä mielikuvaa perusteltiin useimmiten työnantajan asenteella tai heikoilla taloudellisilla mahdollisuuksilla kouluttautumiseen. Teoriassa rakennetut järjestelmät mahdollistavat vastaajien mielestä kouluttautumisen, mutta käytännössä työnantajat eivät aina mahdollista kouluttautumista työajalla.

18 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.3. Tukimuotojen tunteminen Kuinka hyvin tunnet olemassa olevia taloudellisia tukimuotoja työelämässä olevien kouluttautumiseen? tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,5% (9) melko huonosti 26,9% (441) melko hyvin 61,1% (1002) erittäin hyvin 11,5% (189) erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 18,0% (38) melko huonosti 61,1% (129) melko hyvin 18,5% (39) erittäin hyvin 2,4% (5) 73 % 21 % tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja sidosryhmä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 33,0% (33) melko huonosti 44,0% (44) melko hyvin 21,0% (21) erittäin hyvin 2,0% (2) erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 28,0% (28) melko huonosti 48,0% (48) melko hyvin 24,0% (24) erittäin hyvin 0,0% (0) 24 % erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 16,7% (1) melko hyvin 83,3% (5) erittäin hyvin 0,0% (0) 23 % 83 % Koulutusrahaston henkilökunta erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 0,0% (0) melko hyvin 0,0% (0) erittäin hyvin 100,0% (4) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tuen potentiaaliset käyttäjät ja työnantajat tuntevat keskimäärin melko tai erittäin huonosti olemassa olevia taloudellisia tukimuotoja työelämässä olevien kouluttautumiseen. Erityisesti henkilökunta- ja liikevaihtoluokaltaan pienet yritykset tuntevat tukimuodot heikosti. Teollisuusaloilla ja terveys- ja sosiaalipalveluissa tunnettiin tukimuodot hieman muiden toimialojen työnantajia paremmin. Työnantajille tuli useimmiten ensimmäisenä mieleen työelämässä olevien kouluttautumisen taloudellista tukimuodoista oppisopimus, mutta myös aikuiskoulutustuki ja Koulutusrahasto mainittiin melko usein. Tuen potentiaaliset käyttäjät mainitsivat usein aikuiskoulutustuen, mutta myös opintotuki ja oppisopimus tulivat monella ensimmäisenä mieleen. Mainitse ensimmäisenä mieleen tuleva: Tukea käyttäneet:

19 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Tuen potentiaaliset käyttäjät: Tukea käyttäneen työnantajat: Potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja:

20 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.4. Kokonaismielikuva aikuiskoulutustuesta Millainen on kokonaismielikuvasi aikuiskoulutustuesta? tukea käyttänyt erittäin kielteinen 0,5% (9) melko kielteinen 2,4% (40) melko myönteinen 48,7% (801) erittäin myönteinen 48,3% (794) 97 % tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin kielteinen 1,9% (4) melko kielteinen 20,2% (43) melko myönteinen 66,7% (142) erittäin myönteinen 11,3% (24) 78 % tukea käyttäneen työnantaja erittäin kielteinen 1,1% (1) melko kielteinen 2,1% (2) erittäin myönteinen 8,5% (8) melko myönteinen 88,3% (83) 97 % potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 4,3% (4) erittäin myönteinen 13,8% (13) melko myönteinen 81,9% (77) 96 % sidosryhmä erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 16,7% (1) melko myönteinen 50,0% (3) erittäin myönteinen 33,3% (2) 83 % Koulutusrahaston henkilökunta 0% erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 0,0% (0) melko myönteinen 50,0% (2) erittäin myönteinen 50,0% (2) 20% 40% 60% 80% 100% 100 % Mielikuvat aikuiskoulutustuesta ovat vahvasti myönteisiä kaikkien vastaajaryhmien keskuudessa. Kielteiseen mielikuvaan liittyvät perustelut käsittelivät usein yrittäjien aikuiskoulutustukea sekä tukimäärän riittämättömyyteen. Positiivisia perusteluita oli sen sijaan laidasta laitaan. Monet tukea käyttäneistä eivät olisi lähteneet kouluttautumaan ilman aikuiskoulutustukea. Sen nähtiin mahdollistavan opiskeleminen esimerkiksi opintotukea paremmin, koska tuki on sidottu ansiotasoon.

21 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.5. Aikuiskoulutustuen tunteminen Tunnetko Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea? tukea käyttänyt en 3,5% (57) kyllä 96,5% (1579) tuen potentiaalinen käyttäjä kyllä 13,2% (27) en 86,8% (178) tukea käyttäneen työnantaja kyllä 19,0% (19) en 81,0% (81) potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja kyllä 26,0% (26) en 74,0% (74) sidosryhmä en 16,7% (1) kyllä 83,3% (5) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Koulutusrahaston aikuiskoulutustuen tunnettu on heikkoa työnantajien ja erityisesti tuen potentiaalisten käyttäjien keskuudessa. Tuen potentiaalisista käyttäjistä yliopistokoulutuksen saaneet ja pitkän työuran jo tehneet tuntevat aikuiskoulutustuen hieman muita ryhmiä paremmin. Vertailu vuosien työelämässä mukaan (tuen potentiaaliset käyttäjät): 8-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta kyllä 8,8% (3) 13,9% (11) 14,1% (13) en 91,2% (31) 86,1% (68) 85,9% (79) Yhteensä 100,0% (34) 100,0% (79) 100,0% (92) Työnantajien osalta terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä teollisuudessa Koulutusrahaston aikuiskoulutustuki tunnetaan yleistä tasoa hieman paremmin

22 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 6. KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN 6.1. Koulutukseen hakeutumisen todennäköisyys Kuinka todennäköistä on, että hakeudut ammatilliseen koulutukseen lähitulevaisuudessa?, tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin todennäköistä 4,7% (10) melko todennäköistä 19,9% (42) 25 % melko epätodennäköistä 43,6% (92) erittäin epätodennäköistä 31,8% (67) tukea käyttäneen työnantaja erittäin todennäköistä 5,0% (5) 5 % melko todennäköistä 0,0% (0) melko epätodennäköistä 33,0% (33) erittäin epätodennäköistä 62,0% (62) potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja 0% erittäin todennäköistä 1,0% (1) 12 % melko todennäköistä 11,0% (11) melko epätodennäköistä 48,0% (48) erittäin epätodennäköistä 40,0% (40) 20% 40% 60% 80% 100% Tuen potentiaalisista käyttäjistä vain joka neljäs pitää melko tai erittäin todennäköisenä ammatilliseen koulutukseen hakeutumista lähitulevaisuudessa. Heidän osaltaan todennäköisyys ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen lähitulevaisuudessa pienenee kun vuodet työelämässä kasvavat. Iän mukaan tarkasteltuna alle 30-vuotiaat pitävät koulutukseen hakeutumista lähitulevaisuudessa kaikkein todennäköisimpänä. Vertailu vuosien työelämässä mukaan (tuen potentiaalinen käyttäjä): 8-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta erittäin todennäköistä 2,9% (1) 9,8% (8) 1,1% (1) melko todennäköistä 35,3% (12) 20,7% (17) 13,7% (13) melko epätodennäköistä 41,2% (14) 52,4% (43) 36,8% (35) erittäin epätodennäköistä 20,6% (7) 17,1% (14) 48,4% (46) Yhteensä 100,0% (34) 100,0% (82) 100,0% (95)

23 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 6.2. Koulutuksen esteet Minkä näet keskeisenä tekijänä joka estää hakeutumasta ammatilliseen koulutukseen? taloudellinen tilanne 45,5% (928) koulutustarjonta 3,9% (80) työnantajan asenne 6,1% (125) tietoisuus koulutuksista/tuista 9,2% (188) hakuprosessi 1,3% (27) elämäntilanne 24,9% (507) muu syy 9,0% (183) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Taloudellinen tilanne nähdään useimmiten keskeisenä ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen esteenä. Tukea käyttäneistä puolet piti sitä suurimpana esteenä. Myös elämäntilanne nähdään usein koulutukseen hakeutumista estävänä tilanteena. Työnantajat pitävät lisäksi tietoisuutta koulutuksista ja tuista sekä koulutustarjontaa koulutukseen hakeutumista estävinä tekijöinä. Vertailu vastaajaryhmän mukaan: Vastauksissa ei ole suuri eroja eri taustamuuttujien suhteen tarkasteltaessa. Työttömät työnhakijat näkevät taloudellisen tilanteen työsuhteessa ja yrittäjiä harvemmin esteenä, mutta elämäntilanteen muita useammin. Vertailu aseman mukaan (tukea käyttäneet, tuen potentiaaliset käyttäjät): työ- tai virkasuhteessa oleva yrittäjä tai maatalousyrittäjä työtön työnhakija muu taloudellinen tilanne 47,0% (748) 46,4% (64) 36,7% (18) 56,1% (37) koulutustarjonta 2,6% (41) 1,4% (2) 4,1% (2) 3,0% (2) työnantajan asenne 6,5% (104) 3,6% (5) 10,2% (5) 10,6% (7) tietoisuus koulutuksista/tuista 8,0% (127) 14,5% (20) 8,2% (4) 9,1% (6) hakuprosessi 0,8% (13) 1,4% (2) 2,0% (1) 0,0% (0) elämäntilanne 27,5% (438) 20,3% (28) 32,7% (16) 15,2% (10) muu syy 7,5% (119) 12,3% (17) 6,1% (3) 6,1% (4) Yhteensä 100,0% (1590) 100,0% (138) 100,0% (49) 100,0% (66)

24 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 6.3. Koulutukseen hakeutumista edistävät tekijät Minkä näet keskeisenä tekijänä joka edistää ammatilliseen koulutukseen hakeutumista? taloudellinen tilanne 20,7% (421) koulutustarjonta 13,3% (271) työnantajan asenne 12,9% (262) tietoisuus koulutuksista/tuista 27,3% (556) hakuprosessi 0,3% (7) elämäntilanne 18,0% (365) muu syy 7,4% (151) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tietoisuus koulutuksista/tuista nähdään useimmiten ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistävänä tekijänä, erityisesti työnantajien näkökulmasta. Tuen potentiaalisten käyttäjien vastauksissa korostuu myös työnantajan asenne. Hajonta koulutukseen hakeutumista edistävissä tekijöissä on suurempaa kuin sitä estävissä. Vertailu vastaajaryhmän mukaan: Tukea käyttäneiden ja potentiaalisten käyttäjien vastauksissa ei juurikaan ollut vaihtelua eri taustamuuttujaryhmien välillä. Työnantajien osalta teollisuudessa ja kaupan alalla korostui tietoisuus koulutuksista ja tuista kun taas esimerkiksi rakentamisen ja terveysja sosiaalipalveluiden aloilla taloudellisen tilanteen rooli nähtiin suurempana.

Jäsenyritysten asiakastutkimus 2015 Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry 25.5.2015

Jäsenyritysten asiakastutkimus 2015 Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry 25.5.2015 Jäsenyritysten asiakastutkimus 2015 Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry 25.5.2015 Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Anna Oikarinen Helena Kultanen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus Tutkimusraportti 2.5.2013 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin Innolink Research Oy TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Kulttuuripalvelut - kirjastot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Kulttuuripalvelut - kirjastot Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Kulttuuripalvelut - kirjastot Tutkimusraportti 9.1.2012 Mikko Kesä Merja Lehtinen Innolink Research Oy TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kulttuuripalveluiden

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Kuusamon alueen yrityspotentiaalikartoitus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015. Mikko Leinonen

Kuusamon alueen yrityspotentiaalikartoitus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015. Mikko Leinonen Kuusamon alueen yrityspotentiaalikartoitus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015 Mikko Leinonen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009 LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009 LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2009, 2. vuosineljännes Aloittaneiden yritysten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan Aloittaneiden

Lisätiedot

Kuusamon bränditutkimus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015. Mikko Leinonen

Kuusamon bränditutkimus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015. Mikko Leinonen Kuusamon bränditutkimus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015 Mikko Leinonen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi Ilmajoen kunta Tuukka Suoniemi 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2010

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2010 Yritykset 2010 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2010 Lopettaneiden yritysten määrä väheni vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 aloittaneiden yritysten määrä lisääntyi reilut kuusi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä nousi huomattavasti Aloittaneiden yritysten määrä laski 17,5 prosenttia vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Eniten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tilitoimistoalan mielikuvatutkimus 2013 Savon ammatti- ja aikuisopisto 13.2.2014. Jani Listenmaa Kira Väätäinen Helena Kultanen

Tilitoimistoalan mielikuvatutkimus 2013 Savon ammatti- ja aikuisopisto 13.2.2014. Jani Listenmaa Kira Väätäinen Helena Kultanen Tilitoimistoalan mielikuvatutkimus 2013 Savon ammatti- ja aikuisopisto 13.2.2014 Jani Listenmaa Kira Väätäinen Helena Kultanen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen.

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335 Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino - Hallitus päätti rahoituksen lakkauttamisesta. Mitä päätös käytännössä tarkoittaisi ja miksi se ei kannata? 9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot