KOULUTUSRAHASTO VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSRAHASTO VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS 2014"

Transkriptio

1 KOULUTUSRAHASTO VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS 2014

2 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET TILASTOTIETOA TUKEA KÄYTTÄNEISTÄ JA TYÖNANTAJISTA Tukea käyttäneet Tukea käyttäneiden työnantajat TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS Rekisteritiedot Kysytyt taustatiedot KOULUTTAUTUMISMAHDOLLISUUKSIEN TUNTEMINEN Kouluttautumismahdollisuuksien tunteminen Kokonaismielikuva kouluttautumismahdollisuuksista Tukimuotojen tunteminen Kokonaismielikuva aikuiskoulutustuesta Aikuiskoulututustuen tunteminen KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Koulutukseen hakeutumisen todennäköisyys Koulutuksen esteet Koulutukseen hakeutumista edistävät tekijät Aikuiskoulutustuen merkitys KOULUTUKSEN VAIKUTUKSET AIKUISKOULUTUKSEN ARVIOINTI Aikuiskoulutustuen merkitys Aikuiskoulutustuen onnistuminen Toiminnan tekijöiden kuiluanalyysi Vertailevat analyysit Kokonaishyöty TUKIAIKA JA MÄÄRÄ Tukiajan lisäämisen tarve Tuen määrän lisäämisen tarve HAKUPROSESSI SUOSITTELEMINEN VAPAAMUOTOINEN PALAUTE JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET... 39

3 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 1. JOHDANTO Koulutusrahasto teetti huhtikuussa 2014 vaikuttavuustutkimuksen, jonka käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Miten aikuiskoulutustuki on alentanut kynnystä hakeutua omaehtoiseen koulutukseen? Miten koulutus on mahdollistanut osaamisen kehittymisen? Mitä vaikutuksia aikuiskoulutustuella hankitulla koulutuksella on ollut työuraa? Kohderyhmän muodostivat tukea käyttäneet ja tukea käyttäneiden työnantajat, tuen potentiaaliset käyttäjät ja potentiaaliset tukea käyttävien työnantajat sekä Koulutusrahaston henkilöstö ja sidosryhmät. Tukea käyttäneiden, sidosryhmien ja Koulutusrahaston henkilöstön osalta tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä. Tuen potentiaalisten käyttäjien osalta tutkimuksessa käytettiin paneelitiedonkeruuta ja työnantajat haastateltiin puhelimitse. Tutkimus perustuu yhteensä 2075 vastaukseen.

4 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 2. TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET Työnantajat ja tuen potentiaaliset käyttäjät tuntevat keskimäärin melko tai erittäin huonosti työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen sekä tätä varten olemassa olevia tukimuotoja. Vain harva tuen potentiaalisista käyttäjistä ja työnantajista tuntee myöskään Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea. Kaikkien vastaajaryhmien kokonaismielikuva työelämässä olevien mahdollisuuksista kouluttautumiseen yleensä sekä aikuiskoulutustuesta ovat myönteisiä. Suurimpina ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen esteinä pidettiin vastaajien keskuudessa taloudellista tilannetta sekä elämäntilannetta. Tukea käyttäneistä vastaajista 96 prosenttia näkeekin Koulutusrahaston myöntämän aikuiskoulutuen merkityksen koulutukseen hakeuduttaessa melko tai erittäin merkittävänä. Työnantajien vastauksissa nousi esteeksi myös tietoisuus koulutuksista/tuista ja koulutustarjonta. Keskeisten ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistävien tekijöiden osalta hajonta oli suurempaa. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat tietoisuus koulutuksista/tuista, taloudellinen tilanne sekä elämäntilanne. Erityisesti tuen potentiaalisten käyttäjien vastauksissa nousivat myös työnantajan asenne sekä koulutustarjonta. Työelämässä olevien koulutuksella nähtiin olevan eniten vaikutuksia työelämän kannalta ammattitaidon kehittymisessä sekä uuden työpaikan saamisen ja uudelle toimialalle siirtymisen helpottumisessa. Tukea jo käyttäneet kokivat useammin koulutuksella olevan vaikutuksia työelämän kannalta kuin potentiaaliset käyttäjät (sekä kuluttajien että työnantajien vastauksissa). Vastaajien keskuudessa aikuiskoulutustuen koetaan antavan paremman mahdollisuuden opiskelulle ja madaltavan kynnystä lähteä opiskelemaan elämäntilanteesta riippumatta. Tuen vaikuttavuudesta kertoo myös se, että 99 prosenttia aikuiskoulutustukea käyttäneistä suosittelisi sitä kokemustensa perusteella myös ystävilleen/tuttavilleen.

5 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 3. TILASTOTIETOA TUKEA KÄYTTÄNEISTÄ JA TYÖNANTAJISTA 3.1. Tukea käyttäneet Alla olevassa taulukossa on vertailtu kaikkien aikuiskoulutukseen osallistuneiden vuotiaiden määriä (vuonna 2012) ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan sekä Koulutusrahaston myönteisen maksupäätöksen saaneita (vuonna 2011). Koulutusrahaston tukea saaneet painottuvat enemmän vuotiaisiin sekä huomattavasti kaikkia aikuiskoulutukseen osallistuneita enemmän naisiin. Iän osalta erot johtuvat osaltaan aikuiskoulutustuen saamisen ehtojen täyttymisestä: Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea saadakseen on esimerkiksi oltava ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Tilastokeskuksen määritelmä aikuiskoulutuksesta puolestaan sisältää ohjattujen oppimistilaisuuksien järjestämistä aikuisille, jotka aikaisemmin päättyneen tai keskeytyneen koulujärjestelmäkoulutuksen jälkeen tavallisesti toimivat tai ovat toimineen työelämässä. Aikuiskoulutukseen osallistuneiden vs. myönteisen maksupäätöksen saaneet iän ja sukupuolen mukaan: Kun verrataan opiskelijamääriä koulutusasteen mukaan, Koulutusrahastolta myönteisen maksupäätöksen saaneiden hakijoiden koulutus painottuu huomattavasti kaikkia peruskoulutuksen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita enemmän erityisesti ammattikorkeakoulukoulutukseen. Myös yliopistokoulutukseen on saatu paljon myönteisiä maksupäätöksiä.

6 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Myönteisen maksupäätöksen saaneet vs. kaikki peruskoulun jälkeiset opiskelijat koulutusasteen mukaan: Koulutusalan mukaan tarkasteltuna Koulutusrahaston tukea on saatu kaikkea perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamääriä enemmän erityisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä humanistisen ja kasvatusalan koulutuksiin. Kaikkiin opiskelijoihin verrattuna myönteisen maksupäätöksen saaneita on huomattavasti vähemmän puolestaan tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnontieteiden alan koulutuksiin. Myönteisen maksupäätöksen saaneet vs. kaikki peruskoulun jälkeiset opiskelijat koulutusalan mukaan: Kun verrataan aikuiskoulutustukea saaneita työnantajan toimialan mukaan suhteessa kaikkiin työllisiin, on myös tässä eroja. Työllisten määrää enemmän koulutukseen on hakeuduttu erityisesti julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä koulutuksen toimialoilta. Vastaavasti tukea saaneita on työllisiä pienemmällä osuudella esimerkiksi teollisuuden ja rakentamisen toimialoilta.

7 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Myönnetty aikuiskoulutustuki hakijan työnantajan toimialan mukaan vs. kaikki työlliset toimialoittain:

8 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 3.2. Tukea käyttäneiden työnantajat Koulutusrahaston listausta, joka sisälsi myönteisen tukipäätöksen vuosina saaneiden työnantajien tietoja, verrattiin koko Suomen yrityskantaan. Listaus sisälsi alun perin yhteensä 9186 kpl tukea käyttäneiden työnantajia. Näistä eri y-tunnuksen omaavia organisaatioita oli rekisterissä yhteensä 3970 kpl. Näiden yritysten tiedot rikastettiin Bisnoden tiedoilla y-tunnusten perusteella. Lopullinen rikastettu rekisteri, josta saatuja jakaumia käytetään seuraavissa tarkasteluissa, sisälsi yhteensä yrityksen tiedot. Maakunnittain tarkasteltuna Koulutusrahaston myöntämät aikuiskoulutustuet ovat jakautuneet suurin piirtein yrityskantaa vastaavalla tavalla, mutta Uudellamaalla koulutustukea on myönnetty suhteessa enemmän. Maakunta: Ahvenanmaa 0 % 1 % Etelä-Karjala 2 % 2 % Etelä-Pohjanmaa 3 % 5 % Etelä-Savo 3 % Kainuu 1 % Kanta-Häme 2 % 3 % Keski-Pohjanmaa 1 % Keski-Suomi 5 % Kymenlaakso 2 % 3 % Lappi Pirkanmaa 3 % 7 % 9 % tukea saaneet kaikki toimipaikat* Pohjanmaa 2 % 4 % Pohjois-Karjala 3 % Pohjois-Pohjanmaa 8 % 6 % Pohjois-Savo 5 % 4 Päijät-Häme 3 % 4 Satakunta 4 % 5 % Uusimaa 28 % 37 % Varsinais-Suomi 8 % 10 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % *Kaikki yritysten toimipaikat Suomessa, lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto

9 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Toimialojen väleillä on sen sijaan suuria eroja tukien saamisessa. Koko yrityskantaa useammin aikuiskoulutustukea saaneet ovat työskennelleet julkisen hallinnon, terveysja sosiaalipalveluiden sekä teollisuuden aloilla. Vastaavasti esimerkiksi maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden aloilta ei juuri aikuiskoulutustukea saavia opiskelijoita ole tullut. Toimiala: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 3 % 17 % B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemustoiminta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 7 % 4 % 5 % 7 % 4 % 3 % 13 % 13 % 12 % 14 % J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5 % 3 % 2 % 1 % tukea saaneet kaikki yritykset* L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus 0 % 1 % 1 % 5 % 4 % 4 % 5 % 8 % 10 % 10 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 6 % 15 % R Taiteet, viihde ja virkistys 2 % 2 % S Muu palvelutoiminta 8 % 6 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % *Kaikki yritykset Suomessa, lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto

10 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilaston mukaan kaiken kaikkiaan suomalaisista yrityksistä osakeyhtiöitä on 41 prosenttia ja toiminimiä 47 prosenttia. Pienille yrityksille tyypillisiä yritysmuotoja (toiminimi, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö) oli tukea saaneiden työnantajissa vähemmän kuin yrityskannassa kaiken kaikkiaan. Yhtiömuoto (Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea saaneiden työnantajat): osakeyhtiö 56 % yhdistys 10 % toiminimi 9 % kunnan/kaupungin virasto 8 % säätiö 3 % kunta 3 % kommandiittiyhtiö 3 % kirkko 2 % valtioin virasto 2 % osuuskunta 1 % avoin yhtiö 1 % ulkomainen sivuliike 0 % muu oikeudellinen muoto 0 % keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö 0 % julkinen viranomainen 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Aikuiskoulutustukea saaneiden työnantajat ovat liikevaihdoltaan ja henkilökuntaluokaltaan keskimäärin koko yrityskantaa suurempia. Liikevaihtoluokka (miljoonaa euroa): % 5 % 9 % 11 % 8 % 74 % % 4 % 4 % 23 % tukea saaneet kaikki yritykset* % 9 % Yli % 32 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % *Kaikki yritykset, lähde: Bisnode

11 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Henkilökuntaluokka: % 91 % % 12 % % 18 % % 16 % % 0 % 11 % 11 % tukea saaneet kaikki yritykset* % 0 % % 0 % % 0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % *Kaikki yritykset, lähde: Bisnode Lisäksi alla muiden taloudellisten tunnuslukujen jakaumat tukea saaneiden työnantajien osalta: Liikevaihdon muutosprosentti: <0 45 % % >10 24 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Liiketulosprosentti: <0 28 % % % >10 20 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

12 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Omavaraisuusaste: <0 5 % % % % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Quick ratio: erinomainen (yli 1,5) 33 % hyvä (1-1,5) 26 % tyydyttävä (0,6-1) 22 % välttävä (0,3-0,5) 13 % heikko (alle 0,3) 6 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Rating: AAA (Korkein luottoluokitus) 9 % AA (Hyvä luottokelpoisuus) A (Luottokelpoinen) 23 % 24 % B (Epätyydyttävä) 7 % C (Luotonantoa ei puolleta) 4 % AN (Toiminta uutta) 0 % Ei Rating (tiedot puutteelliset tai ristiriitaiset) 32 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %

13 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 4. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS 4.1. Rekisteritiedot KOHDERYHMÄ 2014 tukea käyttänyt 79,6% (1652) tuen potentiaalinen käyttäjä 10,3% (213) tukea käyttäneen työnantaja 4,8% (100) potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja 4,8% (100) sidosryhmä 0,3% (6) Koulutusrahaston henkilökunta 0,2% (4) Yhteensä 100,0% (2075) ORGANISAATIO sidosryhmä Koulutusrahaston henkilökunta AKOL (opettajat) 16,7% (1) 0,0% (0) Arene ry (amk:n rehtorineuvosto) 16,7% (1) 0,0% (0) KELA 16,7% (1) 0,0% (0) Koulutusrahasto 0,0% (0) 100,0% (4) Opetushallitus 33,3% (2) 0,0% (0) Työ- ja elinkeinoministeriö 16,7% (1) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (6) 100,0% (4) MAAKUNTA tukea käyttänyt tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja Etelä-Karjala 1,9% (32) 1,0% (1) 0,0% (0) Etelä-Pohjanmaa 3,4% (56) 2,0% (2) 0,0% (0) Etelä-Savo 3,3% (54) 4,1% (4) 0,0% (0) Itä-Uusimaa 1,4% (23) 0,0% (0) 0,0% (0) Kainuu 1,1% (18) 3,1% (3) 0,0% (0) Kanta-Häme 2,8% (47) 2,0% (2) 0,0% (0) Keski-Pohjanmaa 1,5% (25) 1,0% (1) 0,0% (0) Keski-Suomi 5,7% (94) 2,0% (2) 9,0% (9) Kymenlaakso 3,0% (49) 3,1% (3) 0,0% (0) Lappi 2,9% (48) 5,1% (5) 0,0% (0) Pirkanmaa 9,1% (151) 7,1% (7) 14,0% (14) Pohjanmaa 2,3% (38) 2,0% (2) 0,0% (0) Pohjois-Karjala 3,6% (59) 5,1% (5) 0,0% (0) Pohjois-Pohjanmaa 8,0% (132) 11,2% (11) 9,0% (9) Pohjois-Savo 5,2% (86) 7,1% (7) 0,0% (0) Päijät-Häme 4,2% (69) 4,1% (4) 0,0% (0) Satakunta 3,0% (49) 3,1% (3) 0,0% (0) Uusimaa 28,7% (474) 28,6% (28) 46,0% (46) Varsinais-Suomi 9,0% (148) 8,2% (8) 22,0% (22) Yhteensä 100,0% (1652) 100,0% (98) 100,0% (100) LIIKEVAIHTOLUOKKA tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja ,1% (6) 0,0% (0) ,4% (8) 4,3% (1) ,1% (12) 8,7% (2) ,9% (11) 4,3% (1) ,6% (26) 34,8% (8) ,2% (7) 17,4% (4) ,9% (5) 30,4% (7) ,7% (4) 0,0% (0) ,1% (6) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (85) 100,0% (23)

14 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) HENKILÖKUNTALUOKKA tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja ,0% (33) 0,0% (0) ,0% (16) 0,0% (0) ,0% (12) 35,0% (35) ,0% (26) 39,0% (39) ,0% (8) 10,0% (10) ,0% (2) 12,0% (12) ,0% (2) 3,0% (3) ,0% (1) 1,0% (1) Yhteensä 100,0% (100) 100,0% (100) TUKIJAKSON PITUUS tukea käyttänyt lyhyt tukijakso 44,4% (734) pitkä tukijakso 55,6% (918) Yhteensä 100,0% (1652) KOULUTUSTASO tukea käyttänyt ammatillinen lisä- tai täydennys 6,6% (71) tutkintoon johtava 93,2% (1009) muu 0,3% (3) Yhteensä 100,0% (1083) TUEN MYÖNTÄMINEN tukea käyttänyt ennen uudistusta 34,7% (574) uudistuksen jälkeen 65,3% (1078) Yhteensä 100,0% (1652) 4.2. Kysytyt taustatiedot SUKUPUOLI tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä nainen 81,3% (1330) 39,3% (83) mies 18,7% (306) 60,7% (128) Yhteensä 100,0% (1636) 100,0% (211) IKÄRYHMÄ tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä alle 30 vuotta 0,8% (13) 7,5% (16) vuotta 14,5% (240) 21,1% (45) vuotta 18,2% (301) 17,4% (37) vuotta 19,9% (328) 13,1% (28) vuotta 20,5% (339) 16,0% (34) vuotta 15,8% (261) 15,0% (32) vuotta 8,7% (144) 6,1% (13) vuotta 1,2% (19) 0,5% (1) 64 vuotta tai yli 0,3% (5) 3,3% (7) Yhteensä 100,0% (1650) 100,0% (213)

15 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) KORKEIN KOULUTUSTASO tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä peruskoulu- tai lukiokoulutus 3,2% (53) 10,3% (22) ammatillinen tai opistotason koulutus 28,8% (475) 54,0% (115) ammattikorkeakoulutus 31,6% (521) 20,2% (43) yliopistokoulutus 34,1% (562) 15,0% (32) muu 2,3% (38) 0,5% (1) Yhteensä 100,0% (1649) 100,0% (213) ASEMA tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä työ- tai virkasuhteessa oleva 85,5% (1410) 92,5% (197) yrittäjä tai maatalousyrittäjä 7,5% (124) 7,5% (16) työtön työnhakija 3,0% (50) 0,0% (0) muu 4,0% (66) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (1650) 100,0% (213) TYÖSUHTEEN LAATU tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä määräaikainen 11,9% (183) 9,0% (19) toistaiseksi voimassa oleva 88,1% (1357) 91,0% (192) Yhteensä 100,0% (1540) 100,0% (211) VUODET TYÖELÄMÄSSÄ YHTEENSÄ tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä alle 5 vuotta 0,1% (2) 0,0% (0) 5-7 vuotta 1,2% (20) 0,0% (0) 8-10 vuotta 8,3% (137) 16,4% (35) vuotta 41,8% (686) 39,0% (83) yli 20 vuotta 48,5% (796) 44,6% (95) Yhteensä 100,0% (1641) 100,0% (213) NYKYISEN TYÖSUHTEEN / YRITTÄJYYDEN KESTO tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä alle 1 vuosi 11,7% (188) 0,0% (0) 1-4 vuotta 26,3% (421) 27,2% (58) 5-10 vuotta 26,5% (424) 27,2% (58) vuotta 21,3% (342) 24,4% (52) yli 20 vuotta 14,2% (227) 21,1% (45) Yhteensä 100,0% (1602) 100,0% (213) OLETKO SYNTYPERÄSIN... tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä Suomesta 98,7% (1622) 98,1% (205) ulkomailta 1,3% (21) 1,9% (4) Yhteensä 100,0% (1643) 100,0% (209)

16 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5. KOULUTTAUTUMISMAHDOLLISUUKSIEN TUNTEMINEN 5.1. Kouluttautumismahdollisuuksien tunteminen Kuinka hyvin tunnet työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen? tukea käyttänyt erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,3% (5) melko huonosti 13,8% (227) melko hyvin 67,8% (1114) erittäin hyvin 18,1% (298) 86 % tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 2,8% (6) melko huonosti 42,7% (91) melko hyvin 45,1% (96) erittäin hyvin 9,4% (20) 55 % tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 5,1% (5) melko huonosti 54,5% (54) melko hyvin 37,4% (37) erittäin hyvin 3,0% (3) 40 % erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 4,0% (4) melko huonosti 41,0% (41) melko hyvin 52,0% (52) erittäin hyvin 3,0% (3) 55 % sidosryhmä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 0,0% (0) melko hyvin 66,7% (4) erittäin hyvin 33,3% (2) 100 % Koulutusrahaston henkilökunta 0% erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 0,0% (0) melko hyvin 25,0% (1) erittäin hyvin 75,0% (3) 20% 40% 60% 80% 100% 100 % Tukea käyttäneet vastaajat tuntevat luonnollisesti hyvin työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Työnantajista ja tuen potentiaalisista käyttäjistä noin puolet tuntevat kouluttautumismahdollisuuksia hyvin tai erittäin hyvin. Sekä tukea käyttäneiden että potentiaalisten käyttäjien vastauksissa korkeamman koulutustason omaavat vastaajat tuntevat työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen paremmin kuin matalammin koulutetut. Työttömät työnhakijat tunsivat yleensä koulutusmahdollisuudet hyvin kun taas yrittäjät työsuhteessa olevia huonommin. Pidemmän työuran tehneet tunsivat myös koulutusmahdollisuudet paremmin. Vertailu vuosien työelämässä mukaan (tukea käyttänyt, tuen potentiaalinen käyttäjä): alle 5 vuotta 5-7 vuotta 8-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) 0,0% (0) 0,6% (1) 0,7% (5) 0,6% (5) melko huonosti 50,0% (1) 35,0% (7) 30,4% (52) 16,8% (129) 14,4% (128) melko hyvin 50,0% (1) 55,0% (11) 60,8% (104) 67,7% (519) 64,0% (567) erittäin hyvin 0,0% (0) 10,0% (2) 8,2% (14) 14,9% (114) 21,0% (186) Yhteensä 100,0% (2) 100,0% (20) 100,0% (171) 100,0% (767) 100,0% (886) Työnantajien osalta maakunnalla tai toimialalla ei ollut juurikaan vaikutusta kouluttautumismahdollisuuksien tuntemiseen. Henkilökuntaluokaltaan keskisuuret yritykset tunsivat kouluttautumismahdollisuudet parhaiten.

17 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.2. Kokonaismielikuva kouluttautumismahdollisuuksista Millainen on kokonaismielikuvasi työelämässä olevien mahdollisuuksista kouluttautua yleensä? tukea käyttänyt erittäin kielteinen 0,4% (6) melko kielteinen 8,6% (142) melko myönteinen 68,6% (1130) erittäin myönteinen 22,5% (370) 91 % tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin kielteinen 0,9% (2) melko kielteinen 16,5% (35) erittäin myönteinen 10,4% (22) melko myönteinen 72,2% (153) 83 % tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 2,0% (2) melko myönteinen 72,0% (72) erittäin myönteinen 26,0% (26) erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 3,2% (3) melko myönteinen 73,1% (68) erittäin myönteinen 23,7% (22) 98 % 97 % sidosryhmä erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 0,0% (0) erittäin myönteinen 16,7% (1) melko myönteinen 83,3% (5) 100 % Koulutusrahaston henkilökunta 0% erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 0,0% (0) melko myönteinen 75,0% (3) erittäin myönteinen 25,0% (1) 20% 40% 60% 80% 100% 100 % Kaikkien vastaajaryhmien mielikuvat työelämässä olevien mahdollisuuksista kouluttautumiseen yleensä olivat positiivisia. Vastaajat kokevat koulutustarjontaa olevan runsaasti ja monien työnantajat suhtautuvat kouluttautumiseen kannustavasti. Asiassa on kuitenkin oltava itse aktiivinen ja motivoitunut. Nykyään uudelleenkouluttautuminen jossain vaiheessa työuraa nähdään enemmän sääntönä kuin poikkeuksena, joko lisäkoulutusten tai alanvaihdon osalta. Kielteistä mielikuvaa perusteltiin useimmiten työnantajan asenteella tai heikoilla taloudellisilla mahdollisuuksilla kouluttautumiseen. Teoriassa rakennetut järjestelmät mahdollistavat vastaajien mielestä kouluttautumisen, mutta käytännössä työnantajat eivät aina mahdollista kouluttautumista työajalla.

18 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.3. Tukimuotojen tunteminen Kuinka hyvin tunnet olemassa olevia taloudellisia tukimuotoja työelämässä olevien kouluttautumiseen? tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,5% (9) melko huonosti 26,9% (441) melko hyvin 61,1% (1002) erittäin hyvin 11,5% (189) erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 18,0% (38) melko huonosti 61,1% (129) melko hyvin 18,5% (39) erittäin hyvin 2,4% (5) 73 % 21 % tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja sidosryhmä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 33,0% (33) melko huonosti 44,0% (44) melko hyvin 21,0% (21) erittäin hyvin 2,0% (2) erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 28,0% (28) melko huonosti 48,0% (48) melko hyvin 24,0% (24) erittäin hyvin 0,0% (0) 24 % erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 16,7% (1) melko hyvin 83,3% (5) erittäin hyvin 0,0% (0) 23 % 83 % Koulutusrahaston henkilökunta erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 0,0% (0) melko hyvin 0,0% (0) erittäin hyvin 100,0% (4) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tuen potentiaaliset käyttäjät ja työnantajat tuntevat keskimäärin melko tai erittäin huonosti olemassa olevia taloudellisia tukimuotoja työelämässä olevien kouluttautumiseen. Erityisesti henkilökunta- ja liikevaihtoluokaltaan pienet yritykset tuntevat tukimuodot heikosti. Teollisuusaloilla ja terveys- ja sosiaalipalveluissa tunnettiin tukimuodot hieman muiden toimialojen työnantajia paremmin. Työnantajille tuli useimmiten ensimmäisenä mieleen työelämässä olevien kouluttautumisen taloudellista tukimuodoista oppisopimus, mutta myös aikuiskoulutustuki ja Koulutusrahasto mainittiin melko usein. Tuen potentiaaliset käyttäjät mainitsivat usein aikuiskoulutustuen, mutta myös opintotuki ja oppisopimus tulivat monella ensimmäisenä mieleen. Mainitse ensimmäisenä mieleen tuleva: Tukea käyttäneet:

19 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Tuen potentiaaliset käyttäjät: Tukea käyttäneen työnantajat: Potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja:

20 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.4. Kokonaismielikuva aikuiskoulutustuesta Millainen on kokonaismielikuvasi aikuiskoulutustuesta? tukea käyttänyt erittäin kielteinen 0,5% (9) melko kielteinen 2,4% (40) melko myönteinen 48,7% (801) erittäin myönteinen 48,3% (794) 97 % tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin kielteinen 1,9% (4) melko kielteinen 20,2% (43) melko myönteinen 66,7% (142) erittäin myönteinen 11,3% (24) 78 % tukea käyttäneen työnantaja erittäin kielteinen 1,1% (1) melko kielteinen 2,1% (2) erittäin myönteinen 8,5% (8) melko myönteinen 88,3% (83) 97 % potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 4,3% (4) erittäin myönteinen 13,8% (13) melko myönteinen 81,9% (77) 96 % sidosryhmä erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 16,7% (1) melko myönteinen 50,0% (3) erittäin myönteinen 33,3% (2) 83 % Koulutusrahaston henkilökunta 0% erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 0,0% (0) melko myönteinen 50,0% (2) erittäin myönteinen 50,0% (2) 20% 40% 60% 80% 100% 100 % Mielikuvat aikuiskoulutustuesta ovat vahvasti myönteisiä kaikkien vastaajaryhmien keskuudessa. Kielteiseen mielikuvaan liittyvät perustelut käsittelivät usein yrittäjien aikuiskoulutustukea sekä tukimäärän riittämättömyyteen. Positiivisia perusteluita oli sen sijaan laidasta laitaan. Monet tukea käyttäneistä eivät olisi lähteneet kouluttautumaan ilman aikuiskoulutustukea. Sen nähtiin mahdollistavan opiskeleminen esimerkiksi opintotukea paremmin, koska tuki on sidottu ansiotasoon.

21 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.5. Aikuiskoulutustuen tunteminen Tunnetko Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea? tukea käyttänyt en 3,5% (57) kyllä 96,5% (1579) tuen potentiaalinen käyttäjä kyllä 13,2% (27) en 86,8% (178) tukea käyttäneen työnantaja kyllä 19,0% (19) en 81,0% (81) potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja kyllä 26,0% (26) en 74,0% (74) sidosryhmä en 16,7% (1) kyllä 83,3% (5) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Koulutusrahaston aikuiskoulutustuen tunnettu on heikkoa työnantajien ja erityisesti tuen potentiaalisten käyttäjien keskuudessa. Tuen potentiaalisista käyttäjistä yliopistokoulutuksen saaneet ja pitkän työuran jo tehneet tuntevat aikuiskoulutustuen hieman muita ryhmiä paremmin. Vertailu vuosien työelämässä mukaan (tuen potentiaaliset käyttäjät): 8-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta kyllä 8,8% (3) 13,9% (11) 14,1% (13) en 91,2% (31) 86,1% (68) 85,9% (79) Yhteensä 100,0% (34) 100,0% (79) 100,0% (92) Työnantajien osalta terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä teollisuudessa Koulutusrahaston aikuiskoulutustuki tunnetaan yleistä tasoa hieman paremmin

22 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 6. KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN 6.1. Koulutukseen hakeutumisen todennäköisyys Kuinka todennäköistä on, että hakeudut ammatilliseen koulutukseen lähitulevaisuudessa?, tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin todennäköistä 4,7% (10) melko todennäköistä 19,9% (42) 25 % melko epätodennäköistä 43,6% (92) erittäin epätodennäköistä 31,8% (67) tukea käyttäneen työnantaja erittäin todennäköistä 5,0% (5) 5 % melko todennäköistä 0,0% (0) melko epätodennäköistä 33,0% (33) erittäin epätodennäköistä 62,0% (62) potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja 0% erittäin todennäköistä 1,0% (1) 12 % melko todennäköistä 11,0% (11) melko epätodennäköistä 48,0% (48) erittäin epätodennäköistä 40,0% (40) 20% 40% 60% 80% 100% Tuen potentiaalisista käyttäjistä vain joka neljäs pitää melko tai erittäin todennäköisenä ammatilliseen koulutukseen hakeutumista lähitulevaisuudessa. Heidän osaltaan todennäköisyys ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen lähitulevaisuudessa pienenee kun vuodet työelämässä kasvavat. Iän mukaan tarkasteltuna alle 30-vuotiaat pitävät koulutukseen hakeutumista lähitulevaisuudessa kaikkein todennäköisimpänä. Vertailu vuosien työelämässä mukaan (tuen potentiaalinen käyttäjä): 8-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta erittäin todennäköistä 2,9% (1) 9,8% (8) 1,1% (1) melko todennäköistä 35,3% (12) 20,7% (17) 13,7% (13) melko epätodennäköistä 41,2% (14) 52,4% (43) 36,8% (35) erittäin epätodennäköistä 20,6% (7) 17,1% (14) 48,4% (46) Yhteensä 100,0% (34) 100,0% (82) 100,0% (95)

23 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 6.2. Koulutuksen esteet Minkä näet keskeisenä tekijänä joka estää hakeutumasta ammatilliseen koulutukseen? taloudellinen tilanne 45,5% (928) koulutustarjonta 3,9% (80) työnantajan asenne 6,1% (125) tietoisuus koulutuksista/tuista 9,2% (188) hakuprosessi 1,3% (27) elämäntilanne 24,9% (507) muu syy 9,0% (183) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Taloudellinen tilanne nähdään useimmiten keskeisenä ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen esteenä. Tukea käyttäneistä puolet piti sitä suurimpana esteenä. Myös elämäntilanne nähdään usein koulutukseen hakeutumista estävänä tilanteena. Työnantajat pitävät lisäksi tietoisuutta koulutuksista ja tuista sekä koulutustarjontaa koulutukseen hakeutumista estävinä tekijöinä. Vertailu vastaajaryhmän mukaan: Vastauksissa ei ole suuri eroja eri taustamuuttujien suhteen tarkasteltaessa. Työttömät työnhakijat näkevät taloudellisen tilanteen työsuhteessa ja yrittäjiä harvemmin esteenä, mutta elämäntilanteen muita useammin. Vertailu aseman mukaan (tukea käyttäneet, tuen potentiaaliset käyttäjät): työ- tai virkasuhteessa oleva yrittäjä tai maatalousyrittäjä työtön työnhakija muu taloudellinen tilanne 47,0% (748) 46,4% (64) 36,7% (18) 56,1% (37) koulutustarjonta 2,6% (41) 1,4% (2) 4,1% (2) 3,0% (2) työnantajan asenne 6,5% (104) 3,6% (5) 10,2% (5) 10,6% (7) tietoisuus koulutuksista/tuista 8,0% (127) 14,5% (20) 8,2% (4) 9,1% (6) hakuprosessi 0,8% (13) 1,4% (2) 2,0% (1) 0,0% (0) elämäntilanne 27,5% (438) 20,3% (28) 32,7% (16) 15,2% (10) muu syy 7,5% (119) 12,3% (17) 6,1% (3) 6,1% (4) Yhteensä 100,0% (1590) 100,0% (138) 100,0% (49) 100,0% (66)

24 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 6.3. Koulutukseen hakeutumista edistävät tekijät Minkä näet keskeisenä tekijänä joka edistää ammatilliseen koulutukseen hakeutumista? taloudellinen tilanne 20,7% (421) koulutustarjonta 13,3% (271) työnantajan asenne 12,9% (262) tietoisuus koulutuksista/tuista 27,3% (556) hakuprosessi 0,3% (7) elämäntilanne 18,0% (365) muu syy 7,4% (151) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tietoisuus koulutuksista/tuista nähdään useimmiten ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistävänä tekijänä, erityisesti työnantajien näkökulmasta. Tuen potentiaalisten käyttäjien vastauksissa korostuu myös työnantajan asenne. Hajonta koulutukseen hakeutumista edistävissä tekijöissä on suurempaa kuin sitä estävissä. Vertailu vastaajaryhmän mukaan: Tukea käyttäneiden ja potentiaalisten käyttäjien vastauksissa ei juurikaan ollut vaihtelua eri taustamuuttujaryhmien välillä. Työnantajien osalta teollisuudessa ja kaupan alalla korostui tietoisuus koulutuksista ja tuista kun taas esimerkiksi rakentamisen ja terveysja sosiaalipalveluiden aloilla taloudellisen tilanteen rooli nähtiin suurempana.

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot Mikko Kesä Minna Joutsen Tuomo Saarinen Innolink Research Oy 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Vastaajien taustatiedot 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2012 Kulttuuripalvelut - kirjastot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2012 Kulttuuripalvelut - kirjastot Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2012 Kulttuuripalvelut - kirjastot Innolink Research Oy TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kulttuuripalveluiden kirjastojen asiakastyytyväisyyden tutkimusraportti.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Kulttuuripalvelut - kirjastot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Kulttuuripalvelut - kirjastot Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Kulttuuripalvelut - kirjastot Tutkimusraportti 9.1.2012 Mikko Kesä Merja Lehtinen Innolink Research Oy TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kulttuuripalveluiden

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2008

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2008 Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun ja lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna Vuonna aloittaneiden yritysten määrä laski 2,2

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

PROJEKTIYHDISTYS Yritysyhteistyön kehittämistutkimus 2012

PROJEKTIYHDISTYS Yritysyhteistyön kehittämistutkimus 2012 PROJEKTIYHDISTYS Yritysyhteistyön kehittämistutkimus 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksen asiakastyytyväisyyttä. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina elokuussa 2015. Vastaajille tarjottiin mahdollisuutta vastata kyselyyn

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI MAATALOUS 9 SEUTUKUNTA Kunta Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat ) Meijereihin viedyt maitomäärät milj. litraa Maidonlähettäjien lkm Maitoa (litroina) lähettäjää kohti Tilojen lkm Peltoa viljelyksessä (ha)

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kuusamon bränditutkimus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki Mikko Leinonen

Kuusamon bränditutkimus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki Mikko Leinonen Kuusamon bränditutkimus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015 Mikko Leinonen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335 Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino - Hallitus päätti rahoituksen lakkauttamisesta. Mitä päätös käytännössä tarkoittaisi ja miksi se ei kannata? 9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Työssäkäynti 2010. Työpaikoista 73 prosenttia palvelualoilla. Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat

Työssäkäynti 2010. Työpaikoista 73 prosenttia palvelualoilla. Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat Väestö 2012 Työssäkäynti 2010 Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat Työpaikoista 73 prosenttia palvelualoilla Palvelualojen osuus kaikista työpaikoista oli 72,9 prosenttia vuonna 2010. Osuus pysyi samalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot