KOULUTUSRAHASTO VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS 2014

Transkriptio

1 KOULUTUSRAHASTO VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS 2014

2 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET TILASTOTIETOA TUKEA KÄYTTÄNEISTÄ JA TYÖNANTAJISTA Tukea käyttäneet Tukea käyttäneiden työnantajat TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS Rekisteritiedot Kysytyt taustatiedot KOULUTTAUTUMISMAHDOLLISUUKSIEN TUNTEMINEN Kouluttautumismahdollisuuksien tunteminen Kokonaismielikuva kouluttautumismahdollisuuksista Tukimuotojen tunteminen Kokonaismielikuva aikuiskoulutustuesta Aikuiskoulututustuen tunteminen KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Koulutukseen hakeutumisen todennäköisyys Koulutuksen esteet Koulutukseen hakeutumista edistävät tekijät Aikuiskoulutustuen merkitys KOULUTUKSEN VAIKUTUKSET AIKUISKOULUTUKSEN ARVIOINTI Aikuiskoulutustuen merkitys Aikuiskoulutustuen onnistuminen Toiminnan tekijöiden kuiluanalyysi Vertailevat analyysit Kokonaishyöty TUKIAIKA JA MÄÄRÄ Tukiajan lisäämisen tarve Tuen määrän lisäämisen tarve HAKUPROSESSI SUOSITTELEMINEN VAPAAMUOTOINEN PALAUTE JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET... 39

3 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 1. JOHDANTO Koulutusrahasto teetti huhtikuussa 2014 vaikuttavuustutkimuksen, jonka käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Miten aikuiskoulutustuki on alentanut kynnystä hakeutua omaehtoiseen koulutukseen? Miten koulutus on mahdollistanut osaamisen kehittymisen? Mitä vaikutuksia aikuiskoulutustuella hankitulla koulutuksella on ollut työuraa? Kohderyhmän muodostivat tukea käyttäneet ja tukea käyttäneiden työnantajat, tuen potentiaaliset käyttäjät ja potentiaaliset tukea käyttävien työnantajat sekä Koulutusrahaston henkilöstö ja sidosryhmät. Tukea käyttäneiden, sidosryhmien ja Koulutusrahaston henkilöstön osalta tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä. Tuen potentiaalisten käyttäjien osalta tutkimuksessa käytettiin paneelitiedonkeruuta ja työnantajat haastateltiin puhelimitse. Tutkimus perustuu yhteensä 2075 vastaukseen.

4 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 2. TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET Työnantajat ja tuen potentiaaliset käyttäjät tuntevat keskimäärin melko tai erittäin huonosti työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen sekä tätä varten olemassa olevia tukimuotoja. Vain harva tuen potentiaalisista käyttäjistä ja työnantajista tuntee myöskään Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea. Kaikkien vastaajaryhmien kokonaismielikuva työelämässä olevien mahdollisuuksista kouluttautumiseen yleensä sekä aikuiskoulutustuesta ovat myönteisiä. Suurimpina ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen esteinä pidettiin vastaajien keskuudessa taloudellista tilannetta sekä elämäntilannetta. Tukea käyttäneistä vastaajista 96 prosenttia näkeekin Koulutusrahaston myöntämän aikuiskoulutuen merkityksen koulutukseen hakeuduttaessa melko tai erittäin merkittävänä. Työnantajien vastauksissa nousi esteeksi myös tietoisuus koulutuksista/tuista ja koulutustarjonta. Keskeisten ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistävien tekijöiden osalta hajonta oli suurempaa. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat tietoisuus koulutuksista/tuista, taloudellinen tilanne sekä elämäntilanne. Erityisesti tuen potentiaalisten käyttäjien vastauksissa nousivat myös työnantajan asenne sekä koulutustarjonta. Työelämässä olevien koulutuksella nähtiin olevan eniten vaikutuksia työelämän kannalta ammattitaidon kehittymisessä sekä uuden työpaikan saamisen ja uudelle toimialalle siirtymisen helpottumisessa. Tukea jo käyttäneet kokivat useammin koulutuksella olevan vaikutuksia työelämän kannalta kuin potentiaaliset käyttäjät (sekä kuluttajien että työnantajien vastauksissa). Vastaajien keskuudessa aikuiskoulutustuen koetaan antavan paremman mahdollisuuden opiskelulle ja madaltavan kynnystä lähteä opiskelemaan elämäntilanteesta riippumatta. Tuen vaikuttavuudesta kertoo myös se, että 99 prosenttia aikuiskoulutustukea käyttäneistä suosittelisi sitä kokemustensa perusteella myös ystävilleen/tuttavilleen.

5 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 3. TILASTOTIETOA TUKEA KÄYTTÄNEISTÄ JA TYÖNANTAJISTA 3.1. Tukea käyttäneet Alla olevassa taulukossa on vertailtu kaikkien aikuiskoulutukseen osallistuneiden vuotiaiden määriä (vuonna 2012) ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan sekä Koulutusrahaston myönteisen maksupäätöksen saaneita (vuonna 2011). Koulutusrahaston tukea saaneet painottuvat enemmän vuotiaisiin sekä huomattavasti kaikkia aikuiskoulutukseen osallistuneita enemmän naisiin. Iän osalta erot johtuvat osaltaan aikuiskoulutustuen saamisen ehtojen täyttymisestä: Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea saadakseen on esimerkiksi oltava ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Tilastokeskuksen määritelmä aikuiskoulutuksesta puolestaan sisältää ohjattujen oppimistilaisuuksien järjestämistä aikuisille, jotka aikaisemmin päättyneen tai keskeytyneen koulujärjestelmäkoulutuksen jälkeen tavallisesti toimivat tai ovat toimineen työelämässä. Aikuiskoulutukseen osallistuneiden vs. myönteisen maksupäätöksen saaneet iän ja sukupuolen mukaan: Kun verrataan opiskelijamääriä koulutusasteen mukaan, Koulutusrahastolta myönteisen maksupäätöksen saaneiden hakijoiden koulutus painottuu huomattavasti kaikkia peruskoulutuksen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita enemmän erityisesti ammattikorkeakoulukoulutukseen. Myös yliopistokoulutukseen on saatu paljon myönteisiä maksupäätöksiä.

6 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Myönteisen maksupäätöksen saaneet vs. kaikki peruskoulun jälkeiset opiskelijat koulutusasteen mukaan: Koulutusalan mukaan tarkasteltuna Koulutusrahaston tukea on saatu kaikkea perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamääriä enemmän erityisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä humanistisen ja kasvatusalan koulutuksiin. Kaikkiin opiskelijoihin verrattuna myönteisen maksupäätöksen saaneita on huomattavasti vähemmän puolestaan tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnontieteiden alan koulutuksiin. Myönteisen maksupäätöksen saaneet vs. kaikki peruskoulun jälkeiset opiskelijat koulutusalan mukaan: Kun verrataan aikuiskoulutustukea saaneita työnantajan toimialan mukaan suhteessa kaikkiin työllisiin, on myös tässä eroja. Työllisten määrää enemmän koulutukseen on hakeuduttu erityisesti julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä koulutuksen toimialoilta. Vastaavasti tukea saaneita on työllisiä pienemmällä osuudella esimerkiksi teollisuuden ja rakentamisen toimialoilta.

7 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Myönnetty aikuiskoulutustuki hakijan työnantajan toimialan mukaan vs. kaikki työlliset toimialoittain:

8 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 3.2. Tukea käyttäneiden työnantajat Koulutusrahaston listausta, joka sisälsi myönteisen tukipäätöksen vuosina saaneiden työnantajien tietoja, verrattiin koko Suomen yrityskantaan. Listaus sisälsi alun perin yhteensä 9186 kpl tukea käyttäneiden työnantajia. Näistä eri y-tunnuksen omaavia organisaatioita oli rekisterissä yhteensä 3970 kpl. Näiden yritysten tiedot rikastettiin Bisnoden tiedoilla y-tunnusten perusteella. Lopullinen rikastettu rekisteri, josta saatuja jakaumia käytetään seuraavissa tarkasteluissa, sisälsi yhteensä yrityksen tiedot. Maakunnittain tarkasteltuna Koulutusrahaston myöntämät aikuiskoulutustuet ovat jakautuneet suurin piirtein yrityskantaa vastaavalla tavalla, mutta Uudellamaalla koulutustukea on myönnetty suhteessa enemmän. Maakunta: Ahvenanmaa 0 % 1 % Etelä-Karjala 2 % 2 % Etelä-Pohjanmaa 3 % 5 % Etelä-Savo 3 % Kainuu 1 % Kanta-Häme 2 % 3 % Keski-Pohjanmaa 1 % Keski-Suomi 5 % Kymenlaakso 2 % 3 % Lappi Pirkanmaa 3 % 7 % 9 % tukea saaneet kaikki toimipaikat* Pohjanmaa 2 % 4 % Pohjois-Karjala 3 % Pohjois-Pohjanmaa 8 % 6 % Pohjois-Savo 5 % 4 Päijät-Häme 3 % 4 Satakunta 4 % 5 % Uusimaa 28 % 37 % Varsinais-Suomi 8 % 10 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % *Kaikki yritysten toimipaikat Suomessa, lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto

9 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Toimialojen väleillä on sen sijaan suuria eroja tukien saamisessa. Koko yrityskantaa useammin aikuiskoulutustukea saaneet ovat työskennelleet julkisen hallinnon, terveysja sosiaalipalveluiden sekä teollisuuden aloilla. Vastaavasti esimerkiksi maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden aloilta ei juuri aikuiskoulutustukea saavia opiskelijoita ole tullut. Toimiala: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 3 % 17 % B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemustoiminta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 7 % 4 % 5 % 7 % 4 % 3 % 13 % 13 % 12 % 14 % J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5 % 3 % 2 % 1 % tukea saaneet kaikki yritykset* L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus 0 % 1 % 1 % 5 % 4 % 4 % 5 % 8 % 10 % 10 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 6 % 15 % R Taiteet, viihde ja virkistys 2 % 2 % S Muu palvelutoiminta 8 % 6 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % *Kaikki yritykset Suomessa, lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto

10 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilaston mukaan kaiken kaikkiaan suomalaisista yrityksistä osakeyhtiöitä on 41 prosenttia ja toiminimiä 47 prosenttia. Pienille yrityksille tyypillisiä yritysmuotoja (toiminimi, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö) oli tukea saaneiden työnantajissa vähemmän kuin yrityskannassa kaiken kaikkiaan. Yhtiömuoto (Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea saaneiden työnantajat): osakeyhtiö 56 % yhdistys 10 % toiminimi 9 % kunnan/kaupungin virasto 8 % säätiö 3 % kunta 3 % kommandiittiyhtiö 3 % kirkko 2 % valtioin virasto 2 % osuuskunta 1 % avoin yhtiö 1 % ulkomainen sivuliike 0 % muu oikeudellinen muoto 0 % keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö 0 % julkinen viranomainen 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Aikuiskoulutustukea saaneiden työnantajat ovat liikevaihdoltaan ja henkilökuntaluokaltaan keskimäärin koko yrityskantaa suurempia. Liikevaihtoluokka (miljoonaa euroa): % 5 % 9 % 11 % 8 % 74 % % 4 % 4 % 23 % tukea saaneet kaikki yritykset* % 9 % Yli % 32 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % *Kaikki yritykset, lähde: Bisnode

11 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Henkilökuntaluokka: % 91 % % 12 % % 18 % % 16 % % 0 % 11 % 11 % tukea saaneet kaikki yritykset* % 0 % % 0 % % 0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % *Kaikki yritykset, lähde: Bisnode Lisäksi alla muiden taloudellisten tunnuslukujen jakaumat tukea saaneiden työnantajien osalta: Liikevaihdon muutosprosentti: <0 45 % % >10 24 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Liiketulosprosentti: <0 28 % % % >10 20 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

12 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Omavaraisuusaste: <0 5 % % % % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Quick ratio: erinomainen (yli 1,5) 33 % hyvä (1-1,5) 26 % tyydyttävä (0,6-1) 22 % välttävä (0,3-0,5) 13 % heikko (alle 0,3) 6 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Rating: AAA (Korkein luottoluokitus) 9 % AA (Hyvä luottokelpoisuus) A (Luottokelpoinen) 23 % 24 % B (Epätyydyttävä) 7 % C (Luotonantoa ei puolleta) 4 % AN (Toiminta uutta) 0 % Ei Rating (tiedot puutteelliset tai ristiriitaiset) 32 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %

13 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 4. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS 4.1. Rekisteritiedot KOHDERYHMÄ 2014 tukea käyttänyt 79,6% (1652) tuen potentiaalinen käyttäjä 10,3% (213) tukea käyttäneen työnantaja 4,8% (100) potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja 4,8% (100) sidosryhmä 0,3% (6) Koulutusrahaston henkilökunta 0,2% (4) Yhteensä 100,0% (2075) ORGANISAATIO sidosryhmä Koulutusrahaston henkilökunta AKOL (opettajat) 16,7% (1) 0,0% (0) Arene ry (amk:n rehtorineuvosto) 16,7% (1) 0,0% (0) KELA 16,7% (1) 0,0% (0) Koulutusrahasto 0,0% (0) 100,0% (4) Opetushallitus 33,3% (2) 0,0% (0) Työ- ja elinkeinoministeriö 16,7% (1) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (6) 100,0% (4) MAAKUNTA tukea käyttänyt tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja Etelä-Karjala 1,9% (32) 1,0% (1) 0,0% (0) Etelä-Pohjanmaa 3,4% (56) 2,0% (2) 0,0% (0) Etelä-Savo 3,3% (54) 4,1% (4) 0,0% (0) Itä-Uusimaa 1,4% (23) 0,0% (0) 0,0% (0) Kainuu 1,1% (18) 3,1% (3) 0,0% (0) Kanta-Häme 2,8% (47) 2,0% (2) 0,0% (0) Keski-Pohjanmaa 1,5% (25) 1,0% (1) 0,0% (0) Keski-Suomi 5,7% (94) 2,0% (2) 9,0% (9) Kymenlaakso 3,0% (49) 3,1% (3) 0,0% (0) Lappi 2,9% (48) 5,1% (5) 0,0% (0) Pirkanmaa 9,1% (151) 7,1% (7) 14,0% (14) Pohjanmaa 2,3% (38) 2,0% (2) 0,0% (0) Pohjois-Karjala 3,6% (59) 5,1% (5) 0,0% (0) Pohjois-Pohjanmaa 8,0% (132) 11,2% (11) 9,0% (9) Pohjois-Savo 5,2% (86) 7,1% (7) 0,0% (0) Päijät-Häme 4,2% (69) 4,1% (4) 0,0% (0) Satakunta 3,0% (49) 3,1% (3) 0,0% (0) Uusimaa 28,7% (474) 28,6% (28) 46,0% (46) Varsinais-Suomi 9,0% (148) 8,2% (8) 22,0% (22) Yhteensä 100,0% (1652) 100,0% (98) 100,0% (100) LIIKEVAIHTOLUOKKA tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja ,1% (6) 0,0% (0) ,4% (8) 4,3% (1) ,1% (12) 8,7% (2) ,9% (11) 4,3% (1) ,6% (26) 34,8% (8) ,2% (7) 17,4% (4) ,9% (5) 30,4% (7) ,7% (4) 0,0% (0) ,1% (6) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (85) 100,0% (23)

14 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) HENKILÖKUNTALUOKKA tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja ,0% (33) 0,0% (0) ,0% (16) 0,0% (0) ,0% (12) 35,0% (35) ,0% (26) 39,0% (39) ,0% (8) 10,0% (10) ,0% (2) 12,0% (12) ,0% (2) 3,0% (3) ,0% (1) 1,0% (1) Yhteensä 100,0% (100) 100,0% (100) TUKIJAKSON PITUUS tukea käyttänyt lyhyt tukijakso 44,4% (734) pitkä tukijakso 55,6% (918) Yhteensä 100,0% (1652) KOULUTUSTASO tukea käyttänyt ammatillinen lisä- tai täydennys 6,6% (71) tutkintoon johtava 93,2% (1009) muu 0,3% (3) Yhteensä 100,0% (1083) TUEN MYÖNTÄMINEN tukea käyttänyt ennen uudistusta 34,7% (574) uudistuksen jälkeen 65,3% (1078) Yhteensä 100,0% (1652) 4.2. Kysytyt taustatiedot SUKUPUOLI tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä nainen 81,3% (1330) 39,3% (83) mies 18,7% (306) 60,7% (128) Yhteensä 100,0% (1636) 100,0% (211) IKÄRYHMÄ tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä alle 30 vuotta 0,8% (13) 7,5% (16) vuotta 14,5% (240) 21,1% (45) vuotta 18,2% (301) 17,4% (37) vuotta 19,9% (328) 13,1% (28) vuotta 20,5% (339) 16,0% (34) vuotta 15,8% (261) 15,0% (32) vuotta 8,7% (144) 6,1% (13) vuotta 1,2% (19) 0,5% (1) 64 vuotta tai yli 0,3% (5) 3,3% (7) Yhteensä 100,0% (1650) 100,0% (213)

15 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) KORKEIN KOULUTUSTASO tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä peruskoulu- tai lukiokoulutus 3,2% (53) 10,3% (22) ammatillinen tai opistotason koulutus 28,8% (475) 54,0% (115) ammattikorkeakoulutus 31,6% (521) 20,2% (43) yliopistokoulutus 34,1% (562) 15,0% (32) muu 2,3% (38) 0,5% (1) Yhteensä 100,0% (1649) 100,0% (213) ASEMA tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä työ- tai virkasuhteessa oleva 85,5% (1410) 92,5% (197) yrittäjä tai maatalousyrittäjä 7,5% (124) 7,5% (16) työtön työnhakija 3,0% (50) 0,0% (0) muu 4,0% (66) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (1650) 100,0% (213) TYÖSUHTEEN LAATU tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä määräaikainen 11,9% (183) 9,0% (19) toistaiseksi voimassa oleva 88,1% (1357) 91,0% (192) Yhteensä 100,0% (1540) 100,0% (211) VUODET TYÖELÄMÄSSÄ YHTEENSÄ tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä alle 5 vuotta 0,1% (2) 0,0% (0) 5-7 vuotta 1,2% (20) 0,0% (0) 8-10 vuotta 8,3% (137) 16,4% (35) vuotta 41,8% (686) 39,0% (83) yli 20 vuotta 48,5% (796) 44,6% (95) Yhteensä 100,0% (1641) 100,0% (213) NYKYISEN TYÖSUHTEEN / YRITTÄJYYDEN KESTO tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä alle 1 vuosi 11,7% (188) 0,0% (0) 1-4 vuotta 26,3% (421) 27,2% (58) 5-10 vuotta 26,5% (424) 27,2% (58) vuotta 21,3% (342) 24,4% (52) yli 20 vuotta 14,2% (227) 21,1% (45) Yhteensä 100,0% (1602) 100,0% (213) OLETKO SYNTYPERÄSIN... tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä Suomesta 98,7% (1622) 98,1% (205) ulkomailta 1,3% (21) 1,9% (4) Yhteensä 100,0% (1643) 100,0% (209)

16 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5. KOULUTTAUTUMISMAHDOLLISUUKSIEN TUNTEMINEN 5.1. Kouluttautumismahdollisuuksien tunteminen Kuinka hyvin tunnet työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen? tukea käyttänyt erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,3% (5) melko huonosti 13,8% (227) melko hyvin 67,8% (1114) erittäin hyvin 18,1% (298) 86 % tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 2,8% (6) melko huonosti 42,7% (91) melko hyvin 45,1% (96) erittäin hyvin 9,4% (20) 55 % tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 5,1% (5) melko huonosti 54,5% (54) melko hyvin 37,4% (37) erittäin hyvin 3,0% (3) 40 % erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 4,0% (4) melko huonosti 41,0% (41) melko hyvin 52,0% (52) erittäin hyvin 3,0% (3) 55 % sidosryhmä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 0,0% (0) melko hyvin 66,7% (4) erittäin hyvin 33,3% (2) 100 % Koulutusrahaston henkilökunta 0% erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 0,0% (0) melko hyvin 25,0% (1) erittäin hyvin 75,0% (3) 20% 40% 60% 80% 100% 100 % Tukea käyttäneet vastaajat tuntevat luonnollisesti hyvin työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Työnantajista ja tuen potentiaalisista käyttäjistä noin puolet tuntevat kouluttautumismahdollisuuksia hyvin tai erittäin hyvin. Sekä tukea käyttäneiden että potentiaalisten käyttäjien vastauksissa korkeamman koulutustason omaavat vastaajat tuntevat työelämässä olevien mahdollisuuksia kouluttautumiseen paremmin kuin matalammin koulutetut. Työttömät työnhakijat tunsivat yleensä koulutusmahdollisuudet hyvin kun taas yrittäjät työsuhteessa olevia huonommin. Pidemmän työuran tehneet tunsivat myös koulutusmahdollisuudet paremmin. Vertailu vuosien työelämässä mukaan (tukea käyttänyt, tuen potentiaalinen käyttäjä): alle 5 vuotta 5-7 vuotta 8-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) 0,0% (0) 0,6% (1) 0,7% (5) 0,6% (5) melko huonosti 50,0% (1) 35,0% (7) 30,4% (52) 16,8% (129) 14,4% (128) melko hyvin 50,0% (1) 55,0% (11) 60,8% (104) 67,7% (519) 64,0% (567) erittäin hyvin 0,0% (0) 10,0% (2) 8,2% (14) 14,9% (114) 21,0% (186) Yhteensä 100,0% (2) 100,0% (20) 100,0% (171) 100,0% (767) 100,0% (886) Työnantajien osalta maakunnalla tai toimialalla ei ollut juurikaan vaikutusta kouluttautumismahdollisuuksien tuntemiseen. Henkilökuntaluokaltaan keskisuuret yritykset tunsivat kouluttautumismahdollisuudet parhaiten.

17 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.2. Kokonaismielikuva kouluttautumismahdollisuuksista Millainen on kokonaismielikuvasi työelämässä olevien mahdollisuuksista kouluttautua yleensä? tukea käyttänyt erittäin kielteinen 0,4% (6) melko kielteinen 8,6% (142) melko myönteinen 68,6% (1130) erittäin myönteinen 22,5% (370) 91 % tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin kielteinen 0,9% (2) melko kielteinen 16,5% (35) erittäin myönteinen 10,4% (22) melko myönteinen 72,2% (153) 83 % tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 2,0% (2) melko myönteinen 72,0% (72) erittäin myönteinen 26,0% (26) erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 3,2% (3) melko myönteinen 73,1% (68) erittäin myönteinen 23,7% (22) 98 % 97 % sidosryhmä erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 0,0% (0) erittäin myönteinen 16,7% (1) melko myönteinen 83,3% (5) 100 % Koulutusrahaston henkilökunta 0% erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 0,0% (0) melko myönteinen 75,0% (3) erittäin myönteinen 25,0% (1) 20% 40% 60% 80% 100% 100 % Kaikkien vastaajaryhmien mielikuvat työelämässä olevien mahdollisuuksista kouluttautumiseen yleensä olivat positiivisia. Vastaajat kokevat koulutustarjontaa olevan runsaasti ja monien työnantajat suhtautuvat kouluttautumiseen kannustavasti. Asiassa on kuitenkin oltava itse aktiivinen ja motivoitunut. Nykyään uudelleenkouluttautuminen jossain vaiheessa työuraa nähdään enemmän sääntönä kuin poikkeuksena, joko lisäkoulutusten tai alanvaihdon osalta. Kielteistä mielikuvaa perusteltiin useimmiten työnantajan asenteella tai heikoilla taloudellisilla mahdollisuuksilla kouluttautumiseen. Teoriassa rakennetut järjestelmät mahdollistavat vastaajien mielestä kouluttautumisen, mutta käytännössä työnantajat eivät aina mahdollista kouluttautumista työajalla.

18 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.3. Tukimuotojen tunteminen Kuinka hyvin tunnet olemassa olevia taloudellisia tukimuotoja työelämässä olevien kouluttautumiseen? tukea käyttänyt tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,5% (9) melko huonosti 26,9% (441) melko hyvin 61,1% (1002) erittäin hyvin 11,5% (189) erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 18,0% (38) melko huonosti 61,1% (129) melko hyvin 18,5% (39) erittäin hyvin 2,4% (5) 73 % 21 % tukea käyttäneen työnantaja potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja sidosryhmä erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 33,0% (33) melko huonosti 44,0% (44) melko hyvin 21,0% (21) erittäin hyvin 2,0% (2) erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 28,0% (28) melko huonosti 48,0% (48) melko hyvin 24,0% (24) erittäin hyvin 0,0% (0) 24 % erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 16,7% (1) melko hyvin 83,3% (5) erittäin hyvin 0,0% (0) 23 % 83 % Koulutusrahaston henkilökunta erittäin huonosti, en ole koskaan kuullut 0,0% (0) melko huonosti 0,0% (0) melko hyvin 0,0% (0) erittäin hyvin 100,0% (4) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tuen potentiaaliset käyttäjät ja työnantajat tuntevat keskimäärin melko tai erittäin huonosti olemassa olevia taloudellisia tukimuotoja työelämässä olevien kouluttautumiseen. Erityisesti henkilökunta- ja liikevaihtoluokaltaan pienet yritykset tuntevat tukimuodot heikosti. Teollisuusaloilla ja terveys- ja sosiaalipalveluissa tunnettiin tukimuodot hieman muiden toimialojen työnantajia paremmin. Työnantajille tuli useimmiten ensimmäisenä mieleen työelämässä olevien kouluttautumisen taloudellista tukimuodoista oppisopimus, mutta myös aikuiskoulutustuki ja Koulutusrahasto mainittiin melko usein. Tuen potentiaaliset käyttäjät mainitsivat usein aikuiskoulutustuen, mutta myös opintotuki ja oppisopimus tulivat monella ensimmäisenä mieleen. Mainitse ensimmäisenä mieleen tuleva: Tukea käyttäneet:

19 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) Tuen potentiaaliset käyttäjät: Tukea käyttäneen työnantajat: Potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja:

20 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.4. Kokonaismielikuva aikuiskoulutustuesta Millainen on kokonaismielikuvasi aikuiskoulutustuesta? tukea käyttänyt erittäin kielteinen 0,5% (9) melko kielteinen 2,4% (40) melko myönteinen 48,7% (801) erittäin myönteinen 48,3% (794) 97 % tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin kielteinen 1,9% (4) melko kielteinen 20,2% (43) melko myönteinen 66,7% (142) erittäin myönteinen 11,3% (24) 78 % tukea käyttäneen työnantaja erittäin kielteinen 1,1% (1) melko kielteinen 2,1% (2) erittäin myönteinen 8,5% (8) melko myönteinen 88,3% (83) 97 % potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 4,3% (4) erittäin myönteinen 13,8% (13) melko myönteinen 81,9% (77) 96 % sidosryhmä erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 16,7% (1) melko myönteinen 50,0% (3) erittäin myönteinen 33,3% (2) 83 % Koulutusrahaston henkilökunta 0% erittäin kielteinen 0,0% (0) melko kielteinen 0,0% (0) melko myönteinen 50,0% (2) erittäin myönteinen 50,0% (2) 20% 40% 60% 80% 100% 100 % Mielikuvat aikuiskoulutustuesta ovat vahvasti myönteisiä kaikkien vastaajaryhmien keskuudessa. Kielteiseen mielikuvaan liittyvät perustelut käsittelivät usein yrittäjien aikuiskoulutustukea sekä tukimäärän riittämättömyyteen. Positiivisia perusteluita oli sen sijaan laidasta laitaan. Monet tukea käyttäneistä eivät olisi lähteneet kouluttautumaan ilman aikuiskoulutustukea. Sen nähtiin mahdollistavan opiskeleminen esimerkiksi opintotukea paremmin, koska tuki on sidottu ansiotasoon.

21 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 5.5. Aikuiskoulutustuen tunteminen Tunnetko Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea? tukea käyttänyt en 3,5% (57) kyllä 96,5% (1579) tuen potentiaalinen käyttäjä kyllä 13,2% (27) en 86,8% (178) tukea käyttäneen työnantaja kyllä 19,0% (19) en 81,0% (81) potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja kyllä 26,0% (26) en 74,0% (74) sidosryhmä en 16,7% (1) kyllä 83,3% (5) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Koulutusrahaston aikuiskoulutustuen tunnettu on heikkoa työnantajien ja erityisesti tuen potentiaalisten käyttäjien keskuudessa. Tuen potentiaalisista käyttäjistä yliopistokoulutuksen saaneet ja pitkän työuran jo tehneet tuntevat aikuiskoulutustuen hieman muita ryhmiä paremmin. Vertailu vuosien työelämässä mukaan (tuen potentiaaliset käyttäjät): 8-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta kyllä 8,8% (3) 13,9% (11) 14,1% (13) en 91,2% (31) 86,1% (68) 85,9% (79) Yhteensä 100,0% (34) 100,0% (79) 100,0% (92) Työnantajien osalta terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä teollisuudessa Koulutusrahaston aikuiskoulutustuki tunnetaan yleistä tasoa hieman paremmin

22 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 6. KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN 6.1. Koulutukseen hakeutumisen todennäköisyys Kuinka todennäköistä on, että hakeudut ammatilliseen koulutukseen lähitulevaisuudessa?, tuen potentiaalinen käyttäjä erittäin todennäköistä 4,7% (10) melko todennäköistä 19,9% (42) 25 % melko epätodennäköistä 43,6% (92) erittäin epätodennäköistä 31,8% (67) tukea käyttäneen työnantaja erittäin todennäköistä 5,0% (5) 5 % melko todennäköistä 0,0% (0) melko epätodennäköistä 33,0% (33) erittäin epätodennäköistä 62,0% (62) potentiaalinen tukea käyttävä työnantaja 0% erittäin todennäköistä 1,0% (1) 12 % melko todennäköistä 11,0% (11) melko epätodennäköistä 48,0% (48) erittäin epätodennäköistä 40,0% (40) 20% 40% 60% 80% 100% Tuen potentiaalisista käyttäjistä vain joka neljäs pitää melko tai erittäin todennäköisenä ammatilliseen koulutukseen hakeutumista lähitulevaisuudessa. Heidän osaltaan todennäköisyys ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen lähitulevaisuudessa pienenee kun vuodet työelämässä kasvavat. Iän mukaan tarkasteltuna alle 30-vuotiaat pitävät koulutukseen hakeutumista lähitulevaisuudessa kaikkein todennäköisimpänä. Vertailu vuosien työelämässä mukaan (tuen potentiaalinen käyttäjä): 8-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta erittäin todennäköistä 2,9% (1) 9,8% (8) 1,1% (1) melko todennäköistä 35,3% (12) 20,7% (17) 13,7% (13) melko epätodennäköistä 41,2% (14) 52,4% (43) 36,8% (35) erittäin epätodennäköistä 20,6% (7) 17,1% (14) 48,4% (46) Yhteensä 100,0% (34) 100,0% (82) 100,0% (95)

23 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 6.2. Koulutuksen esteet Minkä näet keskeisenä tekijänä joka estää hakeutumasta ammatilliseen koulutukseen? taloudellinen tilanne 45,5% (928) koulutustarjonta 3,9% (80) työnantajan asenne 6,1% (125) tietoisuus koulutuksista/tuista 9,2% (188) hakuprosessi 1,3% (27) elämäntilanne 24,9% (507) muu syy 9,0% (183) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Taloudellinen tilanne nähdään useimmiten keskeisenä ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen esteenä. Tukea käyttäneistä puolet piti sitä suurimpana esteenä. Myös elämäntilanne nähdään usein koulutukseen hakeutumista estävänä tilanteena. Työnantajat pitävät lisäksi tietoisuutta koulutuksista ja tuista sekä koulutustarjontaa koulutukseen hakeutumista estävinä tekijöinä. Vertailu vastaajaryhmän mukaan: Vastauksissa ei ole suuri eroja eri taustamuuttujien suhteen tarkasteltaessa. Työttömät työnhakijat näkevät taloudellisen tilanteen työsuhteessa ja yrittäjiä harvemmin esteenä, mutta elämäntilanteen muita useammin. Vertailu aseman mukaan (tukea käyttäneet, tuen potentiaaliset käyttäjät): työ- tai virkasuhteessa oleva yrittäjä tai maatalousyrittäjä työtön työnhakija muu taloudellinen tilanne 47,0% (748) 46,4% (64) 36,7% (18) 56,1% (37) koulutustarjonta 2,6% (41) 1,4% (2) 4,1% (2) 3,0% (2) työnantajan asenne 6,5% (104) 3,6% (5) 10,2% (5) 10,6% (7) tietoisuus koulutuksista/tuista 8,0% (127) 14,5% (20) 8,2% (4) 9,1% (6) hakuprosessi 0,8% (13) 1,4% (2) 2,0% (1) 0,0% (0) elämäntilanne 27,5% (438) 20,3% (28) 32,7% (16) 15,2% (10) muu syy 7,5% (119) 12,3% (17) 6,1% (3) 6,1% (4) Yhteensä 100,0% (1590) 100,0% (138) 100,0% (49) 100,0% (66)

24 KOULUTUSRAHASTO / VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS (39) 6.3. Koulutukseen hakeutumista edistävät tekijät Minkä näet keskeisenä tekijänä joka edistää ammatilliseen koulutukseen hakeutumista? taloudellinen tilanne 20,7% (421) koulutustarjonta 13,3% (271) työnantajan asenne 12,9% (262) tietoisuus koulutuksista/tuista 27,3% (556) hakuprosessi 0,3% (7) elämäntilanne 18,0% (365) muu syy 7,4% (151) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tietoisuus koulutuksista/tuista nähdään useimmiten ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistävänä tekijänä, erityisesti työnantajien näkökulmasta. Tuen potentiaalisten käyttäjien vastauksissa korostuu myös työnantajan asenne. Hajonta koulutukseen hakeutumista edistävissä tekijöissä on suurempaa kuin sitä estävissä. Vertailu vastaajaryhmän mukaan: Tukea käyttäneiden ja potentiaalisten käyttäjien vastauksissa ei juurikaan ollut vaihtelua eri taustamuuttujaryhmien välillä. Työnantajien osalta teollisuudessa ja kaupan alalla korostui tietoisuus koulutuksista ja tuista kun taas esimerkiksi rakentamisen ja terveysja sosiaalipalveluiden aloilla taloudellisen tilanteen rooli nähtiin suurempana.