TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI

Transkriptio

1 1 TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI Kommentoiva ryhmä: Onnen lähettiläät

2 2 1 TYÖN RAKENNE Kattaako otsikko työn sisällön ja onko se informatiivinen? Koskien työn otsikkoa, työn tämän hetkinen otsikko Verkkokauppakandidaattien vertailu kattaa osin työn tämän hetkisen sisällön. Lukijalle tulee selvä käsitys siitä, että työssä tullaan käsittelemään useaa eri verkkokauppasovellusta. Otsikko jättää lukijan kuitenkin hieman arvailemaan sen suhteen, minkä tyyppisistä verkkokaupoista on kyse. Parannusehdotuksena tähän olisi sisällyttää Webshop Sportheavy otsikkoon. Tällöin otsikko voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Webshop Sportheavy: Verkkokauppakandidaattien vertailu. Onko sisällysluettelo looginen ja tasapainoinen? Sisällysluettelo on sinällään hyvin suppea, mutta kertoo osin tämän vuoksi hyvin yksiselitteisesti työn sisällön. Rakenne etenee loogisesti johdannosta testattaviin ohjelmistoihin sekä yhteenvetoon. Työn rakenne eikä tämän seurauksena työn sisällysluettelo sisällä kuitenkaan lainkaan omia lukuja arviointimallin (ARVO) tai arvioinnin suorituksen esittelylle. Kehitysehdotuksena tähän ehdottaisimme, että testattavat ohjelmistot esiteltäisiin lyhyesti johdannon jälkeen, jonka perään olisi omat luvut arviointimallin (arvo) esittelylle sekä arvioinnin tuloksiin. Lopuksi voitaisiin esittää johtopäätökset arvioinnin tulosten pohjalta. Tällöin lukijalle jäisi selkeämpi kuva siitä, miten johtopäätökset eri verkkokauppakandidaattien keskinäisestä vertailusta on tehty. Ovatko lukujen otsikot hyviä ja kattavia? Lukujen otsikot kuvaavat tällä hetkellä melko selkeästi sen, mitä kyseisessä luvussa tullaan käsittelemään. Toisen luvun Testattavat ohjelmistot voisi kuvitella sisältävän vain verkkokauppaohjelmistojen esittelyn, mutta sen sijaan niissä käsitellään jo arvioinnin tuloksia. Tämän voisi korjata siten, että toisen luvun yhteydessä esiteltäisiin eri ohjelmistoja yleisesti ja arvioinnin tulokset siirrettäisiin toiseen lukuun. Kieliasu ja tyyli Työn kieliasua ja tyyliä koskien, tekstin yleisasu on ilmeeltään hyvä ja korrekti. Muutamia kirjoitusvirheitä tekstistä löytyy, ja esimerkiksi verkkokaupan väärin kirjoitettu

3 nimi (Sporheavy) saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä lukijalle siitä, mistä verkkopalvelusta onkaan kysymys. Teksti on kirjoitettu minä-muodossa, jota akateemisemmassa paperissa tulisi välttää, mutta varmasti toimii näinkin käytännönläheisessä työssä. 3

4 4 2 TYÖN SISÄLTÖ Onko kohteen valinta tarkoituksenmukainen? Olet lähtenyt toteuttamaan harjoitustyötä erityyppisestä näkökulmasta kuin mikä oli alkuperäisen tehtävänannon mukainen. Et keskity tietyn verkkopalvelun arviointiin vaan teet vertailun. Näkökulmasi työhön ei ole täysin tehtävänannonmukainen, mutta olet varmasti hyväksyttänyt harjoitustyön aiheesi kurssinhenkilökunnalla. Koska näkökulmasi poikkesi merkittävästi tehtävänannosta, olisit voinut selvittää johdannossa vieläkin perusteellisemmin, mitä tulet työssäsi tekemään ja kuinka aiot arvioinnin toteuttaa. Onko menetelmien valinta perusteltua? Mitä muita mahdollisuuksia olisi ollut? Selvitit johdannossa, että arvioit verkkopalvelut ARVO-menetelmän avulla. Olisit kuitenkin voinut esitellä työssäsi menetelmän, sillä nyt lukijalle ei tullut selväksi, millainen menetelmä on ja kuinka sitä käytetään. Myös ARVO-menetelmän vahvuuksista, heikkouksista ja haasteista olisi ollut mukava lukea muutama lause. Sitä, onko menetelmä sopiva juuri tähän työhän, on vaikea arvioida, koska lukija ei tiedä millaisesta menetelmästä on kyse. Vaikka menetelmä soveltuisi kyseisten verkkopalveluiden arviointiin erinomaisesti, toisi arviointituloksille luotettavuutta, mikäli olisit käyttänyt useampia malleja ja menetelmiä. Nyt arviointitulokset ovat saatu ARVOa käyttäen, mutta olisivatko tulokset voineet olla täysin erilaiset, mikäli arviointi olisi suoritettu jollain toisella menetelmällä? Perusteluja ARVO-menetelmän valinnalle olet esittänyt, vaikkakin hiukan suppeasti. Suoritit arvioinnin yksin, joten voidaan olettaa, että arviointi perustuu pitkälti sinun subjektiiviseen näkemykseesi. Olisimme kaivanneet, että olisit pohtinut työssäsi sitä, millainen merkitys tällä on arviointitulosten luotettavuuteen. Arviointitulosten luotettavuuden pohdinta puuttui muutenkin raportistasi. Ehkä jokin käyttäjätestaus olisi sopinut tilanteeseesi sopivaksi arviointimenetelmäksi ARVO:n ohella, sillä tällöin arviointitulokset olisivat muodostuneet useamman henkilön näkökulmasta. Onko harjoitustyön sisältö luonnehdittu selkeästi? Kokonaisuudessaan työsi sisältö oli luonnehdittu selkeästi, vaikka työsi olikin suppea. Työsi sisältö koostuu lähinnä verkkopalveluiden esittelystä. Tämä osio on suoritettu

5 5 selkeästi ja kuvankaappaukset olivat plussaa, mutta kaikkea tehtävänannossa vaadittua sisältöä työstäsi ei löydy. Onko aineistosta tehty olennaisia ja perusteltuja huomioita? Yhteenvedossa mainitset, että ARVO:n tulosten perusteella verkkokauppasovellusten välillä ei ilmennyt merkittäviä eroja. Tämä saattaa johtua muun muassa kysymysten valinnasta, sillä olet valinnut 100 kysymystä 337:stä, jos Koulutusportaalin tuki eri käyttäjäryhmille kategorian kysymyksiä ei lasketa mukaan. Yhteenvedon toisessa kappaleessa mainitset mittaamattomia ominaisuuksia, jotka vaikuttivat yhden vaihtoehdon karsiutumiseen. Kyseiset ominaisuudet eivät kuitenkaan tule esille verkkokauppasovellusten arviontituloksissa. Monet yhteenvedossa esitetyistä johtopäätöksistä ja tekijöistä esiintyvät myös ensimmäistä kertaa harjoitustyössä, jolloin lukijalle ei välttämättä ole täysin selvää, mihin aineistoon ne pohjautuvat. Onko työn kokonaisuus luotettava? Työn luotettavuutta heikentää eniten se, että tutkimus perustuu ainoastaan yhden henkilön mielipiteeseen, eikä tehtävänannon edellyttämää arviointimallia ole valittu tai esitelty. Lisäksi arvioinnin tulosten pisteiden muodostumista ei selitetä ollenkaan, jolloin niiden merkitys jää epäselväksi. Hyvää työssä on se, että olet muistanut mainita arviointiin mahdollisesti vaikuttaneita tekijöitä, kuten esimerkiksi järjestyksen, jossa sivustoja arvioitiin. Voisiko jotain tulkita toisin? Ovatko tehdyt päätelmät riittävän perusteltuja ja johdonmukaisia? Johdannossa mainitsit, että tarkoituksenasi on erotella mitkä tekijät tai ongelmat voivat johtua verkkokauppasovelluksesta itsestään ja mitkä taas sivuston ylläpitäjien valinnoista. Arvioinnin tuloksista ja yhteenvedosta tämä jaottelu puuttuu kuitenkin täysin. Valitsemistasi ARVO:n kysymyssarjoista ainakin visuaalinen suunnittelu ja tekstin luettavuus taitavat riippua suurimmaksi osaksi juuri ylläpidosta, eikä verkkokauppasovelluksesta itsestään. Koska kyseessä on tuhansien eurojen arvoisia verkkokauppasovelluksia, on hyvin todennäköistä, että ostaja saa itse valita esimerkiksi haluamansa fontit ja sivustolla käytettävät värit. Vaikka tulosten perusteella erot sovellusten välillä olivatkin hyvin pieniä, niin mielestämme ne kuvaavat tässä tapauksessa enemmän ylläpidon kuin verkkokauppasovelluksen ominaisuuksia.

6 6 3 AIHEEN KÄSITTELY Mitä hyvää aiheiden käsittelyssä on? Aiheen käsittelyssä on hyvää se, että jokaista erilaista verkkokauppaa vertaillessa olet esitellyt arvioinnin aikana huomaamiasi vahvuuksia ja heikkouksia. Näin tekstin lukija saa kuvan verkkokaupan todellisista piirteistä ja sen käyttöön todellisuudessa liittyvistä ominaisuuksista. Lisäksi aiheen käsittelyssä on mukavasti otettu huomioon hintalaatusuhde ja sen vaikutus lopulliseen verkkokaupan valintapäätökseen. Tämä on hyvä ja tärkeä asia, joka tuleekin huomioida vertailtaessa tuotteita ostopäätöstä ajatellen. Onko tekijä kenties sivuuttanut joitain aiheita? Työssä aiheen käsittely jää muutamilta osin hieman suppeaksi. Kuten aiemmin jo todettiin, esimerkiksi ARVO-menetelmää ei ole juuri lainkaan esitelty. Lisäksi johdantoluvussa luvataan kertoa myöhemmin enemmän Oraclen kymmenen tärkeän asian listasta, mutta jostain syystä tällaista kohtaa ei työn lukemisella löytynyt. Näin ollen kokonaisuudessaan arvioinnin osa-alueiden esittely jää työssä melko heikolle pohjalle, sillä kokonaisuus muodostuu lukijan kannalta hieman epäselväksi. ARVO-menetelmän esittely olisi työssä ollut erityisen tärkeää muun muassa siksi, että olet johdannossa todennut menetelmän olevan itse asiassa tarkoitettu pedagogisten verkkosivujen arviointiin. Koska et kuitenkaan työssä hyödynnä sitä tähän käyttötarkoitukseen, olisimme kaivanneet enemmän perusteluja siitä, miksi menetelmän todellisuudessa on kuitenkin hyvä valitsemaasi käyttötarkoitukseen sekä mitkä ovat mallin vahvuudet ja heikkoudet tämän tyyppisessä arvioinnissa. Lisäksi itse ainakin ymmärsimme tehtävänannon siten, että tarkoituksena oli hyödyntää vähintään yhtä arviointimallia sekä arviointimenetelmää. Nyt työssä siis jäi hyödyntämättä jokin arviointimalli, jonka käyttö olisi varmasti lisännyt tulosten luotettavuutta. Miten esimerkkejä on käytetty? Onko valittu edustavia esimerkkejä? Onko esimerkit analysoitu oikein? Esimerkkejä on hyödynnetty työssä siinä mielessä hyvin, että jokaisesta arvioitavasta verkkokaupasta löytyy lyhyt kuvaus sekä kuvakaappaus sivuston ulkoasusta. Tämä havainnollistaa lukijalle kulloinkin arvioitavaa verkkokauppaa. Tässä mielessä esimerkit

7 ovat tutkimusta ja tutkimuksen kohdetta edustavia. Toisaalta olisit mahdollisesti voinut esimerkein havainnollistaa myös verkkokaupoissa huomaamiasi puutteita tai vahvuuksia. Nyt sivustolta ei ollut kuin yksi kuvakaappaus, mutta sivuston eri ominaisuuksia olisi varmasti pystynyt esittelemään käyttämällä vielä enemmän kuvakaappauksia. Esimerkkinä luvussa 2.3 olisit hyvin voinut ottaa toisen kuvakaappauksen, josta näkyisivät nämä huomaamasi seitsemän eri fonttikokoa ja useat eri värit. Näin lukijakin saisi käsityksen siitä, mikä sivustolla todellisuudessa on pielessä. 7

8 8 4 LÄHTEET Onko lähdeluettelossa kaikki teokset, joihin tekstissä viitataan? Onko lähteitä käytetty riittävästi, liikaa tai liian vähän? Lähdeluettelosta löytyvät kaikki ne kohdat, joihin tekstissäkin viitataan, mikä on hyvä. Kokonaisuutena lähteiden käyttö jää kuitenkin hieman suppeaksi, sillä työn kahdeksasta lähteestä kuusi on arvioitujen verkkokauppojen nettisivuja. Näin ollen vain kaksi lähdettä liittyy itse arviointimalliin. Lähteiden vähyys näkyykin lähinnä siinä, että arviointimallin esittely jää hyvin suppeaksi ja toisaalta arvioinnin tulosten perustelut tuntuvat joissain kohdin puuttuvan kokonaan. Kuten aiemmin todettiin, on ARVO-menetelmää käytetty työssä ainoastaan subjektiiviseen arviointiin, jolloin arvioinnin tulosten luotettavuutta ei välttämättä voida pitää kovin hyvänä. Onko tekijä siteerannut teoksia oikein? Lähteiden käytön kohdalla olisit ehkä voinut olla vielä hieman tarkempi sen suhteen, mihin teokseen milloinkin viittaat ja merkitä lähdeviitteet heti kyseisen lauseen tai asian perään. Nyt kahteen täysin erilliseen lähteeseen liittyvien lauseiden perään ei joissain kohdin ole lainkaan merkattu niiden omia lähteitä ennen kuin koko kappaleen loppuun. Tämä hankaloittaa hieman lukijan mahdollisuuksia seurata sitä, mihin mikäkin väite perustuu. Tämä on kuitenkin hyvin pieni puute kokonaisuuden kannalta, sillä asianmukaisiin lähteisiin on kuitenkin aina viitattu kyseisen kappaleen aikana. Muutenkin siteeraaminen on asianmukaista, eikä selkeästi lähdeviitteen vaativia väitteitä ole esitetty ilman oikeanlaista esitystapaa.