4/2016 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 80. VUOSIKERTA IRTONUMERO 15

Transkriptio

1 4/2016 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 80. VUOSIKERTA IRTONUMERO 15

2 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 80. vuosikerta JULKAISIJA Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Hki PÄÄTOIMITTAJA Marja Tamm, puh VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Leena Mannila, puh TOIMITUSSIHTEERI, puh. PAINO Forssa Print ISSN , ISO 9002 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh TILAUSHINTA Vuosikerta 70, irtonumero 15, ilmestyy 6 numeroa vuodessa TOIMITUSKUNTA Marja Tamm (pj.), Tomi Alakoski, Kai-Verneri Kaksonen, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Pasi Konttinen, Hannu Korhonen, Lauri Kurvonen, Jarkko Lampiselkä, Leena Mannila, Maija Rukajärvi-Saarela,, Jenni Räsänen, Piia Simpanen, Marika Suutarinen, Lauri Vihma, Anastasia Vlasova, Sari Yrjänäinen ja Jarkko Narvanne (siht.) NEUVOTTELUKUNTA prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela lehtori Irma Iho joht. Riitta Juvonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen prof. Olli Martio rehtori Jukka O. Mattila prof. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Erkki Pehkonen prof. Heimo Saarikko prof. Esko Valtaoja Tykkää MAOLista Facebook sivut Keskusteluryhmä Facebookissa MAOL jäsenille MAOL ry HALLITUS 2016 * etunimi.sukunimi@maol.fi ** etunimi.sukunimi@mfka.fi Rautatieläisenkatu 6, Hki puh maol-toimisto@maol.fi Puheenjohtaja Leena Mannila * I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman * II varapuheenjohtaja, koulutus Kati Parmanen * III varapuheenjohtaja, tiedotus, OPS Marja Tamm * Matematiikka/tietotekniikka Mika Antola * Oppilastoiminta Tero Anttila * Fysiikka, kemia Katri Halkka * Sähköiset palvelut Timo Järvenpää * Ammatillinen kouluyhteistyö Jorma Kärkkäinen * Ruotsinkieliset palvelut Tove Leuschel * Kerhotoiminta Anne Schroderus * Edunvalvonta Eeva Toppari * TOIMISTO maol-toimisto@maol.fi Toiminnanjohtaja Juha Sola * Koulutus- ja tiedotusassistentti Päivi Hyttinen * DIMENSION TOIMITUS Toimitussihteeri, dimensio@maol.fi MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Eeva Toppari * Varapuheenjohtaja Mika Antola * Korkeakouluyhteistyö Jouni Björkman * Välineet ja uudet tuotteet Mika Setälä, mika.setala@lempaala.fi Alakoulun materiaali Pirjo Turunen, pirjo.turunen@edu.hel.fi Koepalvelun kehittäminen Marja Tamm * TOIMISTO mfka@mfka.fi Toimitusjohtaja Juha Sola ** Tuotepäällikkö Lauri Stark ** Myyntiassistentti Katja Kuivaniemi ** Rautatieläisenkatu 6, Hki, mfka@mfka.fi puh Tilaukset:

3 Sisältö 5 Pääkirjoitus Marja Tamm 6 Luonnontieteen projekti Länsi-Uudenmaan lukioissa Kristiina Arhippainen 10 Hattulan silloilta Jukka O. Mattila 11 Kemia mahdollistaa kestävän tulevaisuuden Anni Siltanen 12 Insinöörin arki Elämää matematiikan varjossa Esa Romppainen 15 Kuinka maailma sähköistettiin? Hupifysiikasta yhteiskunnan energianlähteeksi Kirsi Gimishanov 18 Kansallinen matematiikan oppimistulosten arviointi 2015 Hannu Korhonen 21 Lukion tärkein ainevalinta? Jouni Pursiainen, Jarmo Rusanen ja Sauli Partanen 25 Ohjelmoinnin opettamiseen materiaalia ja koulutusta Tuula Havonen ja Tiina Partanen 26 Taide taittaa matematiikkaa Osa 2(2) Kirsi Peltonen 32 Tutkamittauksilla tietoa Maan ilmakehän ja avaruuden rajakerroksesta Kirsti Kauristie 36 Tekemisen meininkiä Katariina Rönnqvist 38 Kestävä kehitys on LUMA-aineita yhdistävä vetovoimatekijä Marianne Juntunen 42 Rakennusalan DI hallitsee matematiikkaa laajasti, mutta pärjää arjessa perusmatematiikalla Emmi Lampinen ja Liisa Oksanen 45 MatCup ja NMCC 2016 Sampsa Kurvinen ja Johannes Aaltonen 49 MAL julkaisee matematiikkatarinoita Raimo Voutilainen 51 Kiitos opettajani matematiikka on mahdollisuus! Pirjo Silius-Miettinen 53 Matematiikkaa kaikille! Juulia Lahdenperä ja Rami Luisto 57 Siivouskemia muuttaa puhtauspalvelualan käytänteitä Tuula Suontamo 61 Vuoden opettaja Raimo Huhtala 65 Matematiikan pulmasivu 66 Fysiikan pulmasivu 67 Kemian pulmasivu Kansikuva: Bursting with Stars and Black Holes A growing black hole, called a quasar, can be seen at the center of a faraway galaxy in this artist's concept. Astronomers using NASA's Spitzer and Chandra space telescopes discovered swarms of similar quasars hiding in dusty galaxies in the distant universe. As the black hole feeds on the quasar, the gas and dust heat up and spray out X-rays, as illustrated by the white rays. Other similar galaxies can be seen in the background. NASA/JPL-Caltech/T. Pyle (SSC) Dimensio 4/2016 3

4 Pääkirjoitus Tavoitteita, unelmia ja mahdollisuuksia suuntana hyvä tulevaisuus Miksi minun pitäisi opiskella ja ymmärtää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai tietotekniikkaa? Mitä valinnaisia oppiaineita ja kursseja minun tulisi valita, jotta omat haaveeni ja tavoitteeni toteutuisivat? Mikä minusta tulee isona ja millaista työtä haluan tehdä tulevaisuudessa? Mikä on seuraava askel oppimispolullani? Nämä ovat kaikki vahvoja kysymyksiä, jotka pyörivät jokaisen oppilaan ja opiskelijan ajatuksissa ainakin joskus. Nämä ovat myös kysymyksiä, joihin on vaikeaa antaa suoraa vastausta tuntematta henkilön taipumuksia, vahvuuksia ja omia kiinnostuksen kohteita. Opettajan työnkuvaan kuuluu luonnostaan oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen, oppimistavoitteiden ohjaus ja niiden suuntaan oppimisen tukeminen. Opiskelijan valintojen ja päätösten tukemiseksi on erityisen tärkeää, että matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajat osaavat kertoa näiden aineiden merkityksestä arjen ja yhteiskunnan lisäksi myös jatko-opinnoissa ja työelämässä. Jokainen oppija asettaa omat tavoitteensa ja rakentaa omat unelmansa niiden tietojen ja kokemusten pohjalle, joita on kerryttänyt elämänsä aikana. Ja koska nuorilla ei ole kokemusta seuraavan asteen koulutuksesta tai työelämän kaikista mahdollisuuksista jää paljon tämän tiedon välittämisestä opettajille, vanhemmille, tutuille, kavereille, tv-sarjoille sekä median välittämien mielikuvien varaan. TV-sarjat ja media usein strereotypisoivat ja idealisoivat eri ammattikuntia jättäen useita tehtävänkuvia kokonaan sivuun, joten luottaisin tässä asiassa enemmän asiantunteviin aineenopettajiin, joilla on oman tieteenalansa ymmärrys ja laaja-alainen tietämys alansa monipuolisista tehtävänkuvista. Tähän Dimension numeroon on koottu useita artikkeleita, jotka tarjoavat tietoa ja tukea opinto-ohjaajan rinnalla toimimiseen nuorten tavoitteiden ja mahdollisuuksien puntaroinnissa. Pitkän aikavälin tavoitteiden ja unelmien lisäksi tarvitsemme myös pienempiä tavoitteita ja välietappeja. Usein oppilaiden välitavoitteita ovat jonkin yksittäisen asiakokonaisuuden oppiminen tai yksittäisen kurssin arvosana. Matematiikassa ja luonnontieteissä arvosanatavoitteen rinnalle tulisi saada yhä vahvemmin konkreettisia osaamisalueita ja oppimistavoitteita. Ei riitä, että tavoittelee kasia, jos sen saavuttaa mekaanisella tekemisellä tai ulkoaoppimisella. Tavoitteiden tulee tähdätä yhä vahvemmin ymmärtämiseen, soveltamiseen, tehtävien analysoimiseen ja opitun tiedon hyödyntämiseen yhä uusissa tehtävätyypeissä. Tämä vaatii oppilailta hyvää käsitteenmuodostusta sekä matemaattisten käsitteiden, lauseiden ja lauserakenteiden hallintaa. Matematiikka ja luonnontieteet eivät voi olla mekaanista drillausta vailla ymmärrystä. Tietoteknologiaa on syytetty usein tuon ymmärtämisen tuhoamisesta, mutta oikein hyödynnettynä teknologia myös tukee oppimista ja havainnollistaa matemaattisia käsitteitä syventäen opiskelijan ymmärrystä aiheesta. Kaikkea ei tarvitse laskea laskinohjelmistoilla, mutta ohjelmistojen hyödyntäminen oppimisen tukena voi havainnollistaa ja tehostaa ymmärryksen soveltamista yhä monipuolisempiin tehtävätyyppeihin. Seuraavassa Dimensiossa on kohdennettu artikkeleita tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksiin ja haasteisiin matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen tukena. Asetetaan itsellemme omat oppimistavoitteemme tulevalle lukuvuodelle. Kehitytään yhdessä opettajina ja tuetaan oppilaitamme ja opiskelijoitamme heidän tavoitteidensa asettamisessa ja saavuttamisessa, jotta heillä olisi yhä enemmän mahdollisuuksia suuntana hyvä tulevaisuus. Hyvää lukuvuotta ! MARJA TAMM Päätoimittaja Dimensio 4/2016 5

5 Ohjelmoinnin opettamiseen materiaalia ja koulutusta TUULA HAVONEN, matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori, Ylöjärven Yhtenäiskoulu TIINA PARTANEN, matemaattisten aineiden lehtori, Lielahden koulu, Tampere Koodaus tulee kouluihin, ensin alakouluun syksyllä 2016, ja vuoden päästä yläkoulun puolelle. Toiset ovat innoissaan asiasta, toiset ovat kauhuissaan. Syytä kauhuun ei ole, sillä MAOL auttaa. Tarkennetaan kuitenkin ensin, mitä opetussuunnitelman perusteet sanovat asiasta. Alakoulu: 1 2 MA T12: Harjaannuttaa oppilasta laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita ja toimimaan ohjeen mukaan. 3 6 MA T14: Innostaa oppilasta laatimaan toimintaohjeita tietokoneohjelmina graafisessa ohjelmointiympäristössä. 3 6, KÄ S3: Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatuja toimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Yläkoulu: 7 9 MA T20: Ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen. S1 Ajattelun taidot ja menetelmät: Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua. 7 9 KÄ S3: Kokeilu: Käytetään sulautettuja järjestelmiä käsityöhön eli sovelletaan ohjelmointia suunnitelmiin ja valmistettaviin tuotteisiin. Laaja-alainen osaaminen: 3 6 L5: Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista. 7 9 L5: Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista. Sellaista käsitettä kuin koodaus, OPS 2014 ei mainitse. Mainitut käsitteet ovat: toimintaohjeet, algoritminen ajattelu, ohjelmointi ja ohjelmointikäytänteet sekä itse tehdyt tietokoneohjelmat. Ohjelmointi mainitaan selkeästi, mutta tarkoitus ei kuitenkaan ole tehdä suomalaisista lapsista koodareita, vaan antaa kaikille mahdollisuus tutustua arjen teknologian taustalla olevaan ihmisen toimintaan ja ratkaisuihin. Yksikään kone itsessään ei ole älykäs, vaan sen takana oleva ajatus, joka on saatu elämään ohjelmoinnin keinoilla. Sana tietokonekin saa uuden merkityksen oppilaiden ymmärrettyä, ettei tietokone todellakaan osaa tehdä muuta kuin sen, mitä se on ohjelmoitu tekemään. Voimme lähestyä asiaa vielä yhdestä näkökulmasta. Ohjelmointi on kielen käyttämistä, kielen, jonka tietokoneympäristöt tuntevat. Ohjelmoinnin avulla meillä on mahdollisuus päästä tekemään ohjelmia, jotka suorittavat tietyn matemaattisen toimenpiteen, piirtää geometrisen kuvion, monimutkaisenkin, tarkasti. Hauskimmillaan ohjelmoimalla saadaan aikaan peli, jossa omatekemä hahmo seikkailee itse suunnitellussa ympäristössä. Ohjelmointi on yksi taito muiden taitojen joukossa. Toki ohjelmoinnin opettaminen on myös tavoitteellista toimintaa. Yläkoulun matematiikassa se mainitaan sekä tavoitteena että sisältönä. Laaja-alaisen osaamisen kautta, se on osa kaikkia oppiaineita. Tarvitaan siis hyvää materiaalia ja koulutusta. Tähän haasteeseen MAOL vastaa kokoamalla syksyn aikana materiaalia kaikkien vuosiluokkien tarpeeseen, erityisesti matematiikan sisältöjen näkökulmasta. Vuoden 2017 aikana MAOL ry järjestää maksuttomia Ohjelmointi ja koodaus peruskoulun matematiikassa -täydennyskoulutuksia peruskoulujen opettajille. Kaksipäiväinen koulutus järjestetään MAOL-paikalliskerhojen kanssa yhteistyössä 15 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Kiitos hankkeista kuuluu MAOL ry:n tukijoille Opetushallitukselle ja Teknologiateolisuuden 100-vuotissäätiölle. Tervetuloa mukaan hankkeisiin, yhdessä opimme enemmän. Dimensio 4/

6 Taide taittaa matematiikkaa Osa 2(2) KIRSI PELTONEN, matematiikan dosentti, Aalto-yliopisto, Helsingin Yliopisto, Mitä työpajassa tehtiin? Ensimmäisen tapaamisen varsinainen työpajaosuus keskittyi moduuliorigameihin. Ensimmäinen toistaiseksi tunnettu moduuliorigami Temate Baku (tai tamatebako) löytyy Hayota Ohokan teoksesta Ranma-Zushki vuodelta Kunihiko Kasahara on myöhemmin julkaissut ohjeen tästä haastavasta mallista [6] johon liittyy myös kaunis tarina. Moduuliorigameihin nykyään liitettävät Kusudama (= lääkepallo )-tekniikat ovat ilmeisesti syntyneet riippumattomasti Japanin Heian-kaudella ( ) mm. yrtti- ja kukkakimpuista. Runsaasti koristellut pallomaiset rakenteet ovat yhdistyneet myöhemmin moduuliorigamien symmetrioihin. Systemaattisemmin moduuliorigameja alkoi ilmestyä vasta 50-luvun jälkeen. Mitsonobu Sonobe, Kunihiko Kasahara, Robert Neale, Tomoko Fuse, Tom Hull ja monet muut ovat kehitelleet lukemattomia nerokkaita moduuleja eri tarkoituksiin. Aluksi tutustuttiin joihinkin käyntikorttiorigameihin, joiden ideana on tehdä kiinnostavia kokonaisuuksia yksinkertaisista moduuleista (Kuva 6). Kokeilimme Yhdysvalloissa yleiseen käyntikorttikokoon (7:4) soveltuvia malleja, joita ovat kehittäneet mm. T. Hull, J. Mosely ja K. Kawamura. Kaikki tässä työpajassa toteutetut käyntikorttiorigamit löytyvät teoksesta [5]. Ensimmäisestä taittelumallista syntyy kaksi lähes tasasivuista kolmiota (yksi tehtävä on päätellä tämä tarkasti), joita voi liittää monitahokkaiksi. Tehtävässä käytetään sekä oikea-, että vasenkätistä mallia. Stabiilin kiinnitysmekanismin etsiminen on osa ratkaistavaa pulmaa. Tutkimisen kautta löytyvät säännöllisistä monitahokkaista tetraedri, oktaedri ja ikosaedri. Puhtaassa origamitaittelussa ei käytetä liimaa tai muita apuvälineitä, mutta esimerkiksi ikosaedrin kohdalla suosittelen lämpimästi vaikkapa teipin käyttöä rakentamista helpottamassa tarpeen mukaan. Aputeipit voi halutessaan poistaa lopuksi paremman taiteellisen vaikutelman luomiseksi. Moduuliorigameja rakentaessa syntyy yleensä aina helppojakin moduuleja yhdistettäessä selvästi havaittava frustraatiovaihe, jolloin viimeistä palaa kiinnittäessä joutuu hieman availemaan jo kiinnitettyjä osia ennen kuin palaset asettuvat oikeaan asentoon. Tämän symmetrioihin liittyvän stabiilisuuden löytyminen on tajuntaa avaava kokemus (Kuva 7). Kuva 6. Käyntikorttiorigamien taittelua Lumarts laboratoriossa. Kuva 7. Ikosaedri moduuliorigamina. 26 Dimensio 4/2016

7 Taiteilijan näkemys tulevasta EISCAT_3D tutkasta. Tutkamittauksilla tietoa Maan ilmakehän ja avaruuden rajakerroksesta KIRSTI KAURISTIE, FT, Ilmatieteen laitos Kuva: NIPR Maan ilmakehän yläosien tutkimuksessa haasteena on suorien havaintojen saatavuus. Korkeusalue km on perinteisille ilmapalloluotauksille liian ylhäällä ja satelliittimittauksille liian matalalla. Näillä korkeuksilla, ilmakehän ionosfäärissä, kaasu harvenee nopeasti ja merkittävä osa siitä on ionisoituneessa tilassa. Suomessa ionosfääritutkimuksella on pitkät perinteet, jotka perustuvat maanpinnalta käsin tapahtuvaan yläilmakehän ilmiöiden kaukokartoitukseen mm. revontulikameroiden ja magneettikenttämittausten avulla luvulta lähtien Suomi on myös osallistunut useisiin kansainvälisiin tutkahankkeisiin, joiden avulla on tehty merkittäviä läpimurtoja ionosfääritutkimuksessa. Plasmaksi kutsutaan kaasua, jossa sähköisesti varatut hiukkaset vuorovaikuttavat sähkö- ja magneettikenttien kanssa. Kentät ohjaavat hiukkasten liikkeitä, kun taas hiukkasten paikkajakauma ja niiden liikkeestä aiheutuvat sähkövirrat vaikuttavat kenttien rakenteeseen. Vuorovaikutusten seurauksena pieni paikallinen häiriö plasmassa saattaa nopeastikin kehittyä laajalle leviäväksi plasma-aalloksi. Yli 99 % maailmankaikkeuden materiasta on arvioitu olevan plasmaa, mikä motivoi plasmassa tapahtuvien ilmiöiden tutkimusta. Maan lähiavaruus (magnetosfääri) yhdessä ionosfäärin kanssa tarjoaa plasmafysiikan tutkijoille mielenkiintoisen testilaboratorion, jossa mittauksia voidaan tehdä kohtuukustannuksin mutta koejärjestelyissä täytyy tyytyä Auringon ylivaltaan. Lisäksi ionosfäärissä plasman vuorovaikutus neutraalin ilmakehän kanssa vaikeuttaa plasmailmiöiden mittaamista ja mallintamista. Ionosfäärin luotaaminen radioaaltojen avulla perustuu aaltojen ominaisuuksien muuttumiseen 32 Dimensio 4/2016

8 Kannattaa hakeutua itseään fiksumpaan seuraan ja täällä Helsinki Hacklabissa se onnistuu varsin hyvin, James Morrison (oik.) vinkkaa. Kuvassa vasemmalla Daniel Edwards. Kuvaaja: Helsinki Hacklab. Tekemisen meininkiä KATARIINA RÖNNQVIST, tiedottaja-toimittaja, Tekniikan akateemiset TEK Helsinki Hacklabissa on käynnissä niin monta projektia kuin on tekijää. Yhteisöllisessä työpajassa oppii uutta, tutustuu samanhenkisiin harrastajiin ja saa kaivattua vaihtelua päivätöihin. Helsinki Hacklab on yhteisöllinen työpaja, jota ylläpitää samanniminen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Marko Suovula on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Hän vastaa useasta kurssista, joita tilassa järjestetään. Meillä on hyvin hitsautunut aktiivien jäsenten porukka, joka sinnikkäästi jaksaa viikosta toiseen rakentaa ja parannelle työtiloja, hän kuvailee. Helsinki Hacklab aloitti toimintansa vuonna 2010 Vallilassa. Pari vuotta sitten toiminta siirtyi Pitäjänmäelle uusiin tiloihin. Uusimpana meillä on tämä tulityötila, mutta se vaatii vielä vähän järjestelemistä ja siivoamista, Suovula esittelee huonetta, jonka ovessa komeilee koristeorava tulenlieskaksi maalattuine häntineen. Suojaoven takaa pilkistää maalaamo ja nurkan takana ruksuttaa 3D-tulostin. Esittelykierros jatkuu keittiösyvennyksen ohi puutyötilaan, joka tuo mieleen ala-asteen teknisen työn tunnit. Helsinki Hacklabin tiloista löytyvät lisäksi metallityötila, elektroniikkalaboratorio, CNC-työstökeskus ja ompelukoneita sekä paljon muuta. Alkuun päästiin jäsenten yhteiskäyttöön luovuttamilla työkaluilla, mutta vuosien aikana avustukset ja lahjoitukset ovat mahdollistaneet labin varustelun omavaraiseksi, Suovula kertoo. Tilan idea on yhteisöllinen. Mukaan ovat tervetulleita kaikki tekemisestä ja oppimisesta kiinnostuneet. Hacklabissa jäsenet voivat rakentaa omia tai yhteisiä projekteja ja tavata muita harrastajia. He voivat tehdä yhdessä materiaalitilauksia ja käyttää yhdistyksen työkaluja. Jokaisen ei tarvitse hankkia kalliita työkaluja omaksi. Yhdessä oppiminen ja tietotaidon jakaminen ovat iso osa toimintaamme. Jäsenissä on kaikkien alojen ammattilaisia. 36 Dimensio 4/2016

9 Kiitos opettajani matematiikka on mahdollisuus! PIRJO SILIUS-MIETTINEN, FM, HTM, matemaattisten aineiden opettaja MAL ry ja MAOL ry järjestivät yhteistyössä peruskoulun yläasteen luokkalaisille toukokuussa 2016 matematiikka aiheisen kirjoituskilpailun. Opettajien ja oppilaiden keskuudessa kilpailu on otettu innostuneina vastaan, kun kilpailuun tuli 96 vastausta eri puolilta Suomea. Ao. kuvassa näkyvät kilpailuun vastanneet koululuokat (kuva Jyri Jämsä). Ulvilan yhteiskoulu 9d Ulvilan yhteiskoulu 9c Ulvilan yhteiskoulu 8d Sääksjärven koulu 9a Pirkkalan yläaste 9k Sotungin koulu 9e Savilahden yhtenäiskoulu 9c Vihtavuoren koulu 7c Åshöjdens grundskola 9a Hakalahden koulu 9c Hakkarin koulu 9h Hyökkälän koulu 9a Kemiönsaaren keskuskoulu 7 Kemiönsaaren keskuskoulu 9 Kesämäenrinteen koulu 7d Pirkkalan yläaste 8 Piispanlähteen koulu 9b Kesämäenrinteen koulu 7g Käpylän peruskoulu 7c Oulun normaalikoulu 9b Käpylän peruskoulu 9b Oulun normaalikoulu 7b Oulun normaalikoulu 7a Olarin koulu 8e Mansikkalan koulu 8e Lahden yhteiskoulu 9LUMA2 Mainingin koulu 7a Mainingin koulu 9c Lahden yhteiskoulu 8LUMA1 Lahden yhteiskoulu 9KUVA2 Lahden yhteiskoulu 9LUMA1 Matematiikka erilaisissa rooleissa peruskoululaisen elämässä Ensimmäinen palkinto myönnettiin Hyökkälän koulun oppilaalle Viivi Westman kirjoituksesta Matematiikka on minulle kiva juttu..., eikä tämä tarina ole yliammuttu. Raikkaasti kirjoitetussa runomittaisessa kirjoituksessa näkyi kirjoittajansa kirjallinen lahjakkuus, mutta myös iloinen ote matematiikan opiskelun saloihin. Kirjoitus kuvasi hyvin peruskoulun yhdeksäsluok- Dimensio 4/

10 Vuoden opettaja MAOL Lapin kerho ry RAIMO HUHTALA, matematiikan lehtori, Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi Kerhon alue ulottuu kahdentoista kunnan alueelle. Siihen kuuluvat Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien lisäksi Sodankylän, Kittilän, Pellon, Ranuan, Kolarin, Muonion, Sallan, Savukosken, Enontekiön ja Pelkosenniemen kunnat. Täällä Lapissa meillä on pitkät välimatkat, kerhomme alueen äärimmäisten yläkoulujen välinen etäisyys on yli 500 km. Jäsenhankinta MAOLin vuoden 2016 toiminnan eräs painopistealue on jäsenhankinta. MAOL:n sivuilla on tietoa jäsenyydestä ja on erinomainen asia, että MAOL:n sivuilla voi helposti ja saman tien hoitaa jäseneksi liittymisen, mutta ongelmana taitaa olla se, että opettajat, jotka eivät ole jäseniä harvoin näille sivuille eksyvät. MAOL on laatinut perusteltuja lausumia valtakunnan tasolla sekä opetussuunnitelmasta, yläkoulun ja lukion tuntijaosta, lukion matematiikan opiskelun aloittavasta yhteisestä kurssista että matematiikan ylioppilaskokeen uudistuksesta. On erittäin tärkeää, että meidän oma liitto vaikuttaa ja osallistuu meitä koskevien yhteisten asioiden päätöksentekoon. Lähtökohtana D i m e n s i o 4/