Kivulla on monta syytä, syynmukaisen hoidon lisäksi sitä voidaan lievittää monella tavalla. Kivun hoito. Pekka Hannonen Keski-Suomen keskussairaala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kivulla on monta syytä, syynmukaisen hoidon lisäksi sitä voidaan lievittää monella tavalla. Kivun hoito. Pekka Hannonen Keski-Suomen keskussairaala"

Transkriptio

1 Kivulla on monta syytä, syynmukaisen hoidon lisäksi sitä voidaan lievittää monella tavalla Kivun hoito Pekka Hannonen Keski-Suomen keskussairaala Kivun hoito Esitykseni ei käsittele seuraavia tärkeitä aiheita Akuutti kipu (vatsakipu, rintakipu jne.) Päänsärky Kipu erikoistilanteissa (lasten kipu, kipu raskauden ja imetyksen aikana) Syöpäkipu Krooninen kipuoireyhtymä (F45.4) Kivun kirurginen hoito 1

2 Sidonnaisuudet - yhteistyötahot Abbvie Astra-Zeneca BMS GSK MSD Novartis Pfizer Roche Professio Finland UCB KEVA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kansaneläkelaitos Ritva, Minttu, Lotta, Anna, Julius, Joonatan, Meeri, Otso, Lassi, Milka Olen suomalainen, keskisuomalainen, jyväskyläläinen En omista terveydenhuollon piirissä toimivien yhtiöiden osakkeita Käsiteltäviä aiheita 1. Johdattelua 2. Kivun patofysiologiasta 3. Kroonisen kivun hoito Kipupotilaan kohtaaminen ja lääkkeetön hoito Kivun lääkehoito 4. Lopuksi 2

3 Kipu (Kansainväinen kivuntutkimus yhdistys) Kipu on epämiellyttävä kokemus, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan tai jota kuvataan kudosvaurion käsittein. Kipua voidaan pitää kroonisena, jos sen kesto ylittää kudosvaurion paranemiseen tarvittavan ajan (3 6 kk). Akuutti kipu on osa elimistön suojajärjestelmää, jonka avulla pyritään välttämään niitä ärsykkeitä ja tilanteita, joiden on opittu tai oletetaan tuottavan elimistölle vaurioita. Krooninen kipu ei palvele elimistöä vaan rasittaa sitä ja haittaa elämää. Potilaslähtöinen kivun määritelmä: Kipu on mikä tahansa sellainen kokemus, jonka ihminen määrittelee kivuksi ja on olemassa, kun hän niin sanoo. Margot McCaffery 3

4 Terveydenhuollon eettinen (hierarkinen) arvopohja Krooninen kipu haittaa ihmisen elämää sen kaikilla tasoilla. Niinpä sen ehkäisyn ja hoidon tulisi ulottua terveydenhuollon jokaiseen kerrokseen 1. Terveyden edistämiseen 2. Toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämiseen 3. Sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon 4. Kärsimyksen lievittämiseen Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku; miten yleistä kipu on Suomessa ja mitä siitä seuraa? 1. Noin 20% aikuisväestöstä kärsii toimintakykyä haittaavasta kroonisesta kivusta (tuki- ja liikuntaelinsairaudet, tapaturmien ja toimenpiteiden jälkitilat, hermovauriokivut, tarkemmin määrittämätön laaja-alainen kipu) 2. Krooniset kipupotilaat kuluttavat runsaasti terveydenhuollon voimavaroja Kipu on johtava syy hakeutua tutkimuksiin ( 40% yleislääkärin potilaista) 3. Lähes 90% kroonisesta kivusta johtuvat kustannukset ovat epäsuoria (sairauslomat, ennenaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet) 4. Terveys 2000 tutkimuksen mukaan 8% Suomen aikuisväestöstä piti terveyttään huonona (krooninen kipu tärkein yksittäinen selittäjä) Krooninen kipu on valtava haaste yksilölle, kansanterveydelle, terveydenhuoltojärjestelmälle ja kansantaloudelle! 4

5 Terveydenhuoltojärjestelmän tavoite on tuottaa terveyttä ja edistää hyvinvointia, ja sen tehtäviin kuuluu sairauksien ehkäisy sekä sairastuneiden (potilaiden) hoito ja kuntoutus. Kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden terveyspalvelut on organisoimatta koskien 1. Kivuttomuuden edistämistä 2. Kivun kroonistumisen ehkäisyä 3. Kroonisen kivun hoitoa ja kuntoutusta Käsiteltäviä aiheita 1. Johdattelua 2. Kivun patofysiologiasta 3. Kroonisen kivun hoito Kipupotilaan kohtaaminen ja lääkkeetön hoito Kivun lääkehoito 4. Lopuksi 5

6 Kipurata Ääreiskudoksissa tunnetaan kipuaistimus (nosiseptio), mikä on osa elimistön aistimusjärjestelmää vrt. kosketus-, asento-, lämpöaistimus) Keskushermostossa koetaan kipukokemus (perseptio) Aistimus siirtyy hermosoluissa ääreishermoja ja selkäydintä pitkin kemiallisten välittäjäeineiden välityksellä aivoihin (samalla hermosolujen pinnalla etenee sähköisen latauksen aalto) Kipukokemuksessa aivot yhdistelevät aistimustietoa monipuolisesti Sensorinen aivokuori; aistiminen, erottelu (voimakkuus, sijainti) Limbinen järjestelmä; Tunteet, autonominen hermosto (kiinnostuksen herääminen, tunnelataus, motivaatio) Em. rakenteiden sekä aivojen otsalohkon aivokuoren ja talamuksen (aistinratojen väliasema) yhteistyö; älyllinen arviointi (huomiointi, ennakointi, aistimuksen merkityksellisyys) 6

7 Kipuratoja kulkee sekä ääreiskudoksista keskushermostoon (ensisijaisesti kipuaistimusta lisäävät radat) että aivokeskuksista alemmille tasoille (ensisijaisesti kipuaistimusta estävät radat ns. kivun modulaatio) Esim. voimakas stressi aktivoi sympaattisen hermoston ja stressihormonijärjestelmän (fight or flight), mitkä yliaktivoivat moduloivat radat (isoakaan kudosvauriota ei aistita kipuna) Mitä tämä tarkoittaa Kivunsäätelyjärjestelmä tasapainottelee jatkuvasti 1. elimistön suojaamisen (kipuaistin herkistymisen) ja 2. toiminnan sallimisen (kipuaistin vaimentamisen) välillä. 7

8 Kivun kroonistuminen Krooninen kipu ei ole pitkään jatkunutta akuuttia kipua. 1. Nosiseptoreiden ärsytyskynnys madaltuu (hermopäätteet alkavat rekisteröidä ärsytystä valikoimattomasti ja ns. hiljaiset nosiseptorit aktivoituvat). 2. Samalla kipuilu laajenee vaurioalueen ulkopuolelle, ja kosketusärsytys tulee kivuliaaksi (allodynia). 3. Kroonisen kipupotilaan kipuradoissa on osoitettu toiminnallisia muutoksia myös sentraalisesti, mm. talamuksessa, somatosensorisella aivokuorella, prefrontaalikorteksilla ja insulassa. 4. Krooninen kipu muuntaa myös tuntoaivokuoren organisaatiota ja aiheuttaa kipuratoihin ja aivorakenteisiin myös rakenteellisia muutoksia. Kipuradan herkistyminen selittää, miten potilas voi lopulta kokea kipua ilman ulkoista ärsykettä (nosiseptiota). Toimintakyky Elämänlaatu Kipu Elämänhallinta Kipumekanismit kipuluokka 1. Mielekäs, elämää säilyttävä ja elimistöä varjeleva kipu esimerkki Ärsytyskipu (mekaaninen, lämpötila, kemiallinen) Kudosvauriokipu Suojelee elimistöä Edistää paranemista 2. Epätarkoituksenmukainen, elimistöä vahingoittava kipu Neuropaattinen kipu (hermovauriokipu) Vaurio tai tauti kipuradassa 1. Ääreishermostossa 2. Keskushermostossa Toiminnallinen (idopaattinen) Kipuradan herkistyminen 8

9 Tavallisimpia neuropaattisia kiputiloja 1. Ääreishermon vaurio Selkärangan sairauden aiheuttama hermojuuren vaurio Ääreishermovamma Diabeettinen neuropatia Muut kivuliaat polyneuropatiat (esim. alkoholin aiheuttama) Hermopinteet 2. Hermovaurio keskushermostossa MS-taudin aiheuttama hermovauriokipu Aivoverenkiertohäiriöiden jälkeinen neuropaattinen kipu 3. Sekä sentraalinen että perifeerinen hermovaurio Vyöruusun jälkeinen kipu Amputaation jälkeinen kipu (tynkäkipu ja aavesärky) Selkäydinvammaan liittyvä hermovauriokipu Hermojuuriperäinen kipu vaurion alapuolella Toiminnalliset (idiopaattiset) kivut Kivun kuvauksen perusteella toiminnallista kipua ei voida erottaa muista kipumekanismeista. Kivun neuroanatomia ei ole loogista. Terveen henkilön kipuratojen toiminta Toiminnallisesta kivusta kärsivän potilaan kipuratojen toiminta Toiminnallisessa kivussa ensisijaisesti laskevat, kipua hillitsevät radat toimivat vaillinaisesti (osin kipua edistävät nousevat radat voivat olla yliaktiivisia) 9

10 Miten meidän pitää ajatella kroonisesta kivusta? 1. Krooninen kipu voi kehittyä myös kudosvauriosta riippumattomana oireyhtymänä, jossa liiallisesti herkistynyt kipurata synnyttää ja ylläpitää kipua itsenäisesti. 2. Krooninen kipu on usein eri mekanismeilla syntyvää 3. Kivunhoito pyrkii rauhoittamaan epätasapainoon ajautunutta kivunsäätelyjärjestelmän toimintaa. Käsiteltäviä aiheita 1. Johdattelua 2. Kivun patofysiologiasta 3. Kroonisen kivun hoito Kipupotilaan kohtaaminen ja lääkkeetön hoito Kivun lääkehoito 4. Lopuksi 10

11 Kipupotilaan kohtaaminen Potilaan kohtaaminen on terveydenhuollon ydintoiminto. Hoito käynnistyy kohtaamisesta. Potilaan tavoite on fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin (elämänlaadun) säilyttäminen (edistäminen) Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksiä 1. kivuttomuuden lisäksi ovat 2. jaksaminen (unen laatu) 3. sopeutuminen sairauteen, koherenssi (coping) 4. toimintakyvyn säilyminen (edistäminen) Tutkimus ja hoidot tulee kohdentaa potilaalle tärkeiden asioiden edistämiseen. 11

12 Mitä potilaat haluavat terveydenhuollolta? Detsky AS JAMA 2011;306: Mitä ihmiset ensisijaisesti haluavat 1. Vähemmän oireita, potilas haluaa tulla parempaan kuntoon. 2. Potilaat haluavat päästä tutkimuksiin ja hoitoon mieluiten heti. 3. Potilaat kaipaavat empatiaa ja kunnioitusta. 4. Huonoennusteisetkin potilaat haluavat tietää mahdollisimman tarkan ennusteen ja kaikki haluavat, ettei heitä tuomittaisi toivottomiksi tapauksiksi. 5. Potilaat haluavat saman tiimiin ja verkoston hoitoa (se on turvallisinta). 6. Yksityisyyttä ja parasta hoitoa toisten kustantamana. 7. Mahdollisimman vähän hoitoja, missä pitää muuttaa elämäntapoja. Mitä potilaat eivät juurikaan toivo Detsky AS JAMA 2011;306: Tuskin toiveita. 1. Potilaita ei kiinnosta, miten jokin hoito tutkimusten mukaan auttaa keskimäärin, vaan sitä, miten se auttaa minua. 2. Sairastuessaan ihminen unohtaa tasavertaisuuden ja muuttuu minä ensin tyypiksi. 3. Niin kauan kuin hoidosta on itselle hyötyä, potilaat eivät ole kiinnostuneita, maksimoiko hoitava lääkäri tai sairaala sillä omia intressejään. Ei voisi vähempää kiinnostaa 1. Ihmisiä ei kiinnosta ne kustannukset, joista ei itse tarvitse huolehtia. 2. Prosenttiosuutta terveydenhuoltoon lohkaistusta bruttokansantuotteesta, kansainvälisiä vertailuja terveydenhuollon tuottavuudesta, valtiontalouden (kunnan) velkataakasta tms. ei koeta minua koskeviksi. 12

13 Kipupotilaan kohtaaminen Tavoitteena on Ei periaatteessa eroa muiden potilaiden kohtaamisesta 1. Luoda luottamuksellinen yhteistyösuhde 2. Hahmottaa potilasta vaivaavat kiputyypit 3. Pyrkiä mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin 4. Luoda hoitostrategia kivun laannuttamiseksi Mikko Ijäs, omakuva Toteuttaa strategiaa yhdessä potilaan (omaisten) ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa Karl von Clausewitz Asenne kohdalleen Vastaanottotilanteen avaintehtävä on potilaan luottamuksen saavuttaminen. Keinovalikoima: 1. Välittäen luottava suhtautuminen (potilaan huolten kunnioittaminen) 2. Tarpeettomien diagnostisten tutkimusten välttäminen (ne lisäävät turhia pelkoja ja lisäävät väärinkäsityksiä) 3. Riittävän seurannan järjestäminen (vastuun jakaminen, myötä kulkeminen) 13

14 Strategia hyvään terapeuttisen yhteistyöhön potilaan kanssa Vastaanottotilanteessa lääkäri 1. Kuuntelee potilasta tarkalla korvalla ja on empaattinen, varmistaa toistamalla ja tiivistämällä, että ymmärtää potilaan käsitykset. 2. Rekisteröi potilaan väärinkäsitykset, ajatusten ja käyttäytymisen vääristymät sekä aiemmin annetut epämääräiset tiedot (varoo lisäämästä väärää informaatiota!). 3. Selvittää potilaan tavoitteet. 4. Tekee huolellisen kliinisen tutkimuksen ja selittää löydökset selkeästi. 5. Kertoo oman käsityksensä potilaan tavoitteiden reaalisuudesta. 6. Johdattele keskustelua vastakkainasettelua välttäen, ei ryhdy väittelemään. Jotta kaikki tämä mahdollistuisi, vastaanoton on oltava rauhallinen ja siihen on varattava riittävästi aikaa. Strategia hyvään terapeuttisen yhteistyöhön potilaan kanssa Vastaanoton tavoitteena on yhteisymmärrys diagnoosista, potilaan tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä, minkä jälkeen 1. Lääkäri tukee potilaan kykyjä (aktiivisuutta, pystyvyyttä, vastuuta, uskoa, optimistisuutta) 2. Antaa selvät ohjeet mitä pitää tehdä (ei korosta, mitä ei saa tehdä) 3. Antaa tarvittaessa ohjeet kirjallisina (tai ainakin selvittää onko potilas ymmärtänyt ohjeet) 4. Järjestää riittävän seurannan 14

15 Vielä kerran 1. Kipupotilasta varten varataan riittävästi aikaa, kuunnellaan potilasta kuulemalla (empaattisesti). Oireiden ja niiden aiheuttamien toimintarajoitusten lisäksi tiedot potilaan sosiaalisesta elämästä auttavat usein diagnostisessa prosessissa ja hoidon suunnittelussa. 2. Potilas tutkitaan kunnolla ja löydökset selitään selkeästi. 3. Potilaan oma käsitys kivusta ja sen syistä sekä potilaan tavoitteet (vastaanotosta, arjessa ja työelämässä selviämisestä) pyritään selvittämään. 4. Potilaan kipua voimistavia ajatuksia, uskomuksia tai käyttäytymismalleja pyritään hälventämään. Kipuun liittyvät pelot ja haitalliset uskomukset Välttämiskäyttäytyminen Katastrofiajatukset Kipua on pyrittävä hoitamaan syyn mukaisesti jos se ei ole mahdollista 1. Akuutti kipu, tehokas oirehoito ensisijaista 2. Krooninen kipu, potilaan hoito ensisijaista, kivun oirehoito toissijaista ruumis mieli; kartesiaanisuus ei ole tätä päivää 15

16 L Ä Ä K K E E T Ö N L Ä Ä K E Kroonisesti kipeän potilaan hoidon kulmakivet 1. Viivyttelemätön diagnoosi (tärkeä osa hoitoa) 2. Elämäntilanteen kartoitus (koti, työ) 3. Täsmällinen (mutta yksilöllisesti mitoitettu) informaatio 4. Fyysisen kunnon kohentaminen (mieluiten testaukseen perustuva kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelu) 5. Rentoutumisharjoitukset ja unihuolto 6. Psykologiset menetelmät ; ns. kognitiivis behavioraalinen terapia (asenteet, tunteet, ennakkokäsitykset, uskomukset, ihmissuhteet ja käyttäytyminen vaikuttavat kivun kokemiseen ja toiminnanvajauksen asteeseen) 7. Apuvälineet, tuet, lämpö, kylmä, sähkö-, akupunktio yms. oheishoito 8. Lääkehoito Hoito on moniammatillista työtä 16

17 Lääkkeetön hoito on kroonisen kivunhoidon perusta Lääkkeetön hoito on kroonisen kivunhoidon perusta tarkkaavaisuuden suuntaaminen pois kivusta tieto: hyväksyvä asennoituminen kipuun mielihyvää tuottavat asiat rentoutuminen, hengitysharjoitukset Liikunta, ohjattu harjoittelu unihuolto lääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö Kroonisen kivun hoito on moniammatillista yhteistyötä 17

18 KROONISEN KIVUN LÄÄKEHOIDOSTA Täsmäkipulääkettä ei ole. Kivun lääkehoito on pääsääntöisesti oireiden hoitoa. OLEN VOINUT PALJON PAREMMIN SEN JÄLKEEN, KUN TEILTÄ SAADUT PILLERIT LOPPUIVAT! Primum non nocere 18

19 Kivun lääkehoidon vaihtoehtoja Perussairauden hoito (esim. infektio, syöpä, nivelreuma...) on aina parasta kivun hoitoa. Lääkkeetön hoito on tärkeä osa hoitoa. Lääkevaihtoehtoja: 1. Glukokortikoidi (esim. lihasreuma, nivelreuma ym. tulehdustaudit) 2. Paikallinen glukokortikoidi-injektio on joskus ylivertainen kipulääkehoitomuoto (tulehtunut nivel, jännetuppi ym.). 3. Puhtaat kipulääkkeet (parasetamoli morfiini) ovat hyviä vaihtoehtoja erityisesti akuutissa (ja terminaalisessa) kivussa. 4. Kalsitoniini sopii esim. luun haurastumisesta johtuneen murtumakivun hoitoon. 5. Bisfosfonaatit ja muut osteoklastien toimintaa estävät lääkkeet toimivat paikallisen monimuotoisen kivun hoidossa. 6. Triptaanit ovat migreenin täsmähoitoa. 7. Tulehduskipulääkkeet auttavat parhaiten tarkoituksenmukaisessa kivussa. 8. Paikalliset voidemuotoiset kipulääkehoidot sopivat esim. pikkunivelten nivelrikkokivun ja lihasruhjeiden hoitoon. 9. Masennus(kipu)-, kaksoistakaisinoton estäjä- ja epilepsialääkkeiden ensisijainen käyttöaihe on epätarkoituksenmukainen kipu.... Porrasteinen tarkoituksenmukaisen kivun lääkehoitokaavio hyvänlaatuinen nosiseptio ja inflammatio maligni kipu KIPU VAHVAT OPIOIDIT ERIKOIS- TEKNIIKAT parasetamoli ja NSAIDit selekoksibi etorikoksibi ibuprofeiini naprokseeni jne. HEIKOT OPIOIDIT tramadoli Kodeiini? KESKIVAHVAT OPIOIDIT buprenorfiini morfiini fentanyyli oksikodoni kipupumppu paikallishoidot, ravinnelisät, vaihtoehtoiset hoitomuodot jne. 19

20 Parasetamolista Parasetamolin vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta sen uskotaan vaikuttavan keskushermoston kautta. Kaikkia kroonista kipua aiheuttavien sairauksien hoitosuositukset esittävät parasetamolin ensilinjan kipulääkitykseksi. Syyksi esitetään sen parempi turvallisuus esim. tulehduskipulääkkeisiin nähden. Parasetamolin yleisin haitta on sen riittämätön teho. Parasetamoli on maksamyrkky. Parasetamolin terapeuttinen turvallisuus on kapea (maksimi suositeltava päiväannos 3g, mutta jo 10 g kerta-annos voi aiheuttaa maksavaurion). Tulehduskipulääkekäytöstä taustatietoa Kipu on yleisin syy sekä hakeutua lääkärin tutkimuksiin että käynnistää lääkehoito. Suomessa n 1.3 milj. ihmistä saa vuosittain tulehduskipulääkereseptin. Yli puolet käyttäjistä oli > 60 vuotiaita. Tulehduskipulääkehaitat muodostavat n. 20% kaikista lääkehaitoista. Väestö ei riittävän hyvin tiedä lääkkeiden käyttöön liittyvistä haitoista. Osa potilaista käyttää samanaikaisesti käsikauppalääkkeitä. Päällekkäiskäytön laajuutta ei tarkkaan tiedetä. n.10% suomalaisista käyttää päivittäin särkylääkkeitä ja 14% useana päivänä viikossa. >70 vuotiaista jo lähes puolet käyttää päivittäin kipulääkitystä. Turunen ym

21 Tulehduskipulääkehaitat Vaikutusmekanismista johtuvat 1. Suolistohaitat 2. Munuaisten vajaatoiminta 3. Suolan ja veden kertyminen (verenpaine, sydämen vajaatoiminta) 4. Valtimoiden tukosvaaran lisääntyminen 5. Hedelmättömyys 6. Keuhkoputkiston supistuminen 7. (Tulehduksellisten suolistosairauksien paheneminen) Muilla mekanismeilla syntyvät 1. Ihottumat 2. Maksahaitat 3. Interstitielli nefriitti 4. Lääkeainenefropatia 5. Luuydinvaurio 6. Neuropsykiatriset ongelmat 7. Keuhkoreaktio... Molekyylispesifiset lääkeaineinteraktiot farmakokinetiikka farmakodynamiikka farmakogenetiikka Tulehduskipulääkkeet: Eivät poikkea muista myyntiluvan saaneista tutkituista oirelääkkeistä Oikein käytettynä hyödyt voittavat haitat! 1. Oikea indikaatio (ne eivät auta hermovauriotai toiminnallisessa kivussa) 2. Pienin vaikuttava annos 3. Lyhin tarvittava hoitojakso 4. Huomioidaan potilaan yksilölliset ominaisuudet 21

22 Vahvan opioidilääkityksen aloittamisen edellytykset muussa kuin syöpäkivussa Kiputilan syy on tunnettu (kudos- tai hermovaurio) Muut kivunhoitomenetelmät on kokeiltu, mutta kipu on silti vaikea Potilaan taustat tunnetaan (potilaalla ei ole ollut päihde- tai hoitamatonta psykiatrista ongelmaa) Potilas on yhteistyökykyinen, motivoitunut hoitokokeiluun ja sitoutunut hoitosopimukseen Jatkohoito on turvattu Kodeiinikin on vahva opioidi! Siihen syntyy helposti riippuvuus. Muut kipulääkeryhmät 1. Masennuskipu- (esim. amitriptyliini, duloksetiini, milnasipraani...), 2. lievillä opioideilla (tramadoli), 3. epilepsia- (gabapentiini, pregabaliini...) ja 4. Parkinssonin tautilääkkeillä (pramipeksoli, ropinoroli...) Auttavat usein sekä neuropaattisessa että toiminnallisessa kivussa. Vasteet ovat yksilöllisiä eikä niitä voida ennustaa Usein lääkkeiden käyttöä rajoittavat niiden keskushermostohaitat (uneliaisuus, toistaitoisuus, pahoinvointi, huimaus) Osa epätarkoituksenmukaisesta kivusta kärsivistä potilaista ei saa riittävää apua mistään lääkehoidosta 22

23 Epätarkoituksenmukaisen kivun lääkehoidon porrastus? Tri- ja tetrasykliset masennuskipulääkkeet, kaksoistakaisinoton estäjät, epilepsialääkkeet, Parkinssonin taudin lääkkeet... Paras lääke löytyy kokeilemalla ja hoitoannos titraamalla: Lääkitys on viisasta myös purkaa asteittain. Lääkkeitä voidaan käyttää myös yhdistelminä. Toiminnallisen kivun hoitoon sopivia ja sopimattomia lääkkeitä. Lääke Käyttö Perustelu Amitriptyliini (nortriptyliini) Duloksetiini ja milnasipraani (venlafaksiini) Pregabaliini (gabapentiini) Tramadoli Ensilinjan vaihtoehto, jos ei ole mielialaongelmaa. (Sopii erityisesti uupuneille ja unesta virkistymättömille) Ensilinjan vaihtoehto, jos on samanaikainen ahdistuneisuus tai masennus. Ensilinjan vaihtoehto ahdistuneille. Synerginen duloksetiinin kanssa. Toissijainen lääkehoidon vaihtoehto Rauhoittaa sentraalista hyperalgesiaa kaksoitakaisinottoestolla ja salpaamalla natriumkanavia. Väsyttävä vaikutus auttaa nukahtamaan. Amitripyliinin vaihtoehtona voidaan käyttää nortriptyliinia. Milnasipraanin analgeettinen unta parantava vaikutus on duloksetiinia heikompi, mutta joidenkin potilaiden kohdalla se on paras vaihtoehto päiväaikaisen uupumuksen hoitoon. Rajoittaa sentraalista hyperalgesiaa sulkemalla ylitoimivia kalsiumkanavia. Lisäksi parantaa unen laatua ja lievittää ahdistuneisuutta. Pregabaliinin sijasta voidaan käyttää gabapentiinia. Saattaa koukuttaa. Tramadoli tuottaa sentralistaanalgesiaa SNRI-vaikutuksella. Saattaa koukuttaa. Dopamiiniagonistit Erityistapauksissa Erityisesti fibromyalgiapotilaille, jos heillä on samanaikainen levottomien jalkojen oireyhtymä Opioidit Älä käytä Opioidilääkitykseen liittyy idiopaattisen kivun hoidossa vain haittoja. Tulehduskipulääkkeet Älä käytä Puhtaassa toiminnallisessa kivussa tulehduskipulääkkeiden ja glukokortikoidien käyttöön liittyy ainoastaan haittoja. 23

24 Käsiteltäviä aiheita 1. Johdattelua 2. Kivun patofysiologiasta 3. Kroonisen kivun hoito Kipupotilaan kohtaaminen ja lääkkeetön hoito Kivun lääkehoito 4. Lopuksi Kroonisesti kipuilevan potilaan hoidon painopiste on perusterveydenhuollossa Pitkäkestoisen kivun hoito perustuu hyvään hoitosuhteeseen omaan lääkäriin (hoitotiimiin) ja biopsykososiaaliseen hoitootteeseen. Kipupotilaiden ensisijainen hoitovastuu on perusterveydenhuollossa, josta konsultoidaan tarvittaessa erikoissairaanhoitoa. Terveydenhuoltolaki

25 Terveydenhuollon palvelujärjestelmä ei ole valmis 5% potilaista käyttää 50% terveydenhuollon resursseista (20% käyttää 80%) Tyypillistä näille potilaille on 1. Valtaosalla potilaista on lukuisia sairauksia ja oireyhtymiä 2. Useimpien potilaiden tutkimus- ja hoitokierre on katkaistavissa, mutta 3. se edellyttäisi sairaustilojen perinpohjaisempaa tuntemusta, 4. potilasryhmien tutkimukseen perustuvien kustannusvaikuttavien hoitoohjelmien laatimisen ja 5. niiden laajamittaisen hyödyntämisen terveydenhuoltojärjestelmässä. Monet kroonisesta kivusta kärsivät potilaat kuuluvat tähän potilasryhmään. Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku Missä ollaan, mitä pitäisi tehdä? Kroonisesta kivusta kärsivät potilaat ovat tyytymättömiä saamaansa hoitoon Koska kroonisen kipuongelman psykobiologista kokonaisuutta ei hahmoteta, pitkittyneeseen kipuun suhtaudutaan edelleen usein vain oireena, johon on oltava parannettavissa oleva syy kudoksissa tai hermoissa. Niinpä potilas lähetetään katkeamattomalle tutkimus- ja konsultaatioradalle (millä kipu varmasti kroonistuu). Pahimmassa tapauksessa potilas hylätään. 1. Koulutusta tulisi lisätä terveydenhuollon ammattilaisten perusopetuksessa ja jatkokoulutuksessa. 2. Terveydenhuoltojärjestelmään tulee suunnitella kipupotilaiden hoitoketjut. 25

26 Mitä vielä Hoidon onnistumisen seuranta edellyttää mittaamista Jo 30% kivun lievitys on hyvä ja 50% lievitys erinomainen hoitotulos kroonisessa kivussa Jos pystyt mittaaman sen mistä puhut ja ilmaisemaan sen numeroin, tiedät siitä jotakin. Mutta jos et pysty mittaamaan sitä, jos et voi ilmaista sitä numeroin, tietosi on vähäistä ja epätyydyttävää laatua: se saattaa olla tiedon alku, mutta tuskin olet ajatuksissasi päässyt tieteelliselle tasolle, olipa asia mikä tahansa. (Lordi Kelvin ) Vihoviimeiseksi On tärkeää pitää mielessä, että potilaan oireet ovat lähtökohtaisesti totta. Terveydenhuollon henkilöstön tehtävä ei ole kyseenalaistaa niitä, vaan arvioida niiden merkitys. 26

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen

Lisätiedot

Suomen Polioliitto ry. Kipu

Suomen Polioliitto ry. Kipu Suomen Polioliitto ry Kipu KIPU Kipu on elimistön luonnollinen varoitussignaali, joka kertoo meitä uhkaavasta vaarasta ja siksi siihen on reagoitava. Kipu on yksilöllinen kokemus, sillä jokaisella meistä

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

MITÄ KIPU ON? MITEN KIPU SYNTYY?

MITÄ KIPU ON? MITEN KIPU SYNTYY? MITÄ KIPU ON? Vain harva ihminen elää elämänsä kokematta koskaan kipua ja siihen liittyvää epämukavuutta ja kärsimystä. Kipu voi vaikuttaa niin mielialaan, ihmissuhteisiin, työ- ja toimintakykyyn kuin

Lisätiedot

Markki Palve, erikoislääkäri K-S KS anestesiologia / kipupoliklinikka

Markki Palve, erikoislääkäri K-S KS anestesiologia / kipupoliklinikka Markki Palve, erikoislääkäri K-S KS anestesiologia / kipupoliklinikka 16.11.2016 Luentopalkkioita Mundipharma, Pfizer Kongressimatka Medtronic Työssä K-S KS anestesiologia ja kipupoliklinikka, vastuulääkäri

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Kroonisen kivun hoito-opas

Kroonisen kivun hoito-opas Kroonisen kivun hoito-opas Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry Kroonisen kivun hoito-opas 1. Esipuhe 3 2. Kroonisen kivun epidemiologia 4 3. Kivun mekanismit 7 4. Kroonisen kivun tyypit 9 4.1 Nosiseptinen

Lisätiedot

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Kivun monet kasvot Alueellinen kasvokipukoulutus 28.10.16 Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Esityksen sisältö Kivun monimuotoisuus ja yksilöllisyys Huolestuneisuus ja katastrofiajatukset osana kipuongelmaa

Lisätiedot

Iäkkään kipu ja sen hoito. TPA Tampere: iäkkään kipu ja sen hoito

Iäkkään kipu ja sen hoito. TPA Tampere: iäkkään kipu ja sen hoito Iäkkään kipu ja sen hoito 1 Perustieto Kivun yleisyys Kivun tyypit Mikä voi johtaa kivun kroonistumiseen? Miten arvioida ja raportoida asukkaan kipua? Kivun hoidon periaatteet ja yleisimmät lääkkeet Syventävä

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tuntee eri kipulääkeryhmien käyttöindikaatiot, kontraindikaatiot ja tärkeimmät sivuvaikutukset Tuntee neuropaattisen kiputilan tyypilliset piirteet Osaa aloittaa neuropaattisen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Kivun kokonaisvaltainen hoito

Kivun kokonaisvaltainen hoito Kivun kokonaisvaltainen hoito SuPerin ammatilliset opintopäivät 16.-17.2.2016 Tampere-talo Hanna Hävölä, sh, TtM, kouluttaja Pirkanmaan Hoitokoti Kivun ja kivunhoidon historiaa Poena (poine) = koston jumalatar,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks 1 KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks SISÄLTÖ YLEISTÄ KIVUN TUNNISTAMINEN LÄÄKKEIDEN ANNOSTELUREITIT, SIVUVAIKUTUKSISTA KIVUN MITTAAMINEN

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Kivun määrittelyä Kipu on epämiellyttävä aisti- tai tunneperäinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen

Lisätiedot

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus sairaanhoitopiireittäin 2000 2013

Lisätiedot

Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi

Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi Työterveyden Edistämisyhdistys 60 vuotta 9.6.2015 Helena Miranda, LT, Msc, työterveyden dosentti Helsingin kaupungin työterveyskeskus Työterveyslaitos

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa?

Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa? Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa? VKK:n miniseminaari 19.1.2016 Maija Haanpää, dosentti, neurologi, Etera ja HYKS Taina Lahti, kliininen asiantuntija YAMK, HYKS Havaintoja Parasta hoitoa on se, joka

Lisätiedot

VANHUSTEN KIVUNHOITO. El Pirkka Rautakorpi TYKS/TOTEK

VANHUSTEN KIVUNHOITO. El Pirkka Rautakorpi TYKS/TOTEK VANHUSTEN KIVUNHOITO El Pirkka Rautakorpi TYKS/TOTEK Vanhusten kivun esiintyvyydestä Väestön ikääntyminen jatkuu >65 v pitkäaikaista kipua 25 93%:lla Vanhusten kipu aliraportoitua ja hoidettua Kipu ikääntymiseen

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Opioideja käyttävän potilaan kivunhoito. Kivunhoidon haasteet TOTEK koulutusiltapäivä anestesialääkäri Risto Kylänpää, TOTEK

Opioideja käyttävän potilaan kivunhoito. Kivunhoidon haasteet TOTEK koulutusiltapäivä anestesialääkäri Risto Kylänpää, TOTEK Opioideja käyttävän potilaan kivunhoito Kivunhoidon haasteet TOTEK koulutusiltapäivä 15.5.2017 anestesialääkäri Risto Kylänpää, TOTEK Säännöllinen opioidien käyttö syöpäkipu krooninen kipu (lääkkeiden

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

COX-1 vs. COX- 2 selektiivisyys. Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet. Kipu. Tulehduskipulääkkeet. Kipulääkkeet. Tulehduskipulääkkeet 10.1.

COX-1 vs. COX- 2 selektiivisyys. Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet. Kipu. Tulehduskipulääkkeet. Kipulääkkeet. Tulehduskipulääkkeet 10.1. Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet Pekka Rauhala 10.1. 2013 Mekanismiin perustuva luokittelu Kudosvauriokipu eli nosiseptiivinen kipu Hermovauriokipu eli neuropaattinen kipu Idiopaattinen kipu (Psykogeeninen

Lisätiedot

Pregabalin Pfizer. 8.11.2013, versio 10.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pregabalin Pfizer. 8.11.2013, versio 10.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Pfizer 8.11.2013, versio 10.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on pitkäaikainen aivoihin

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito LT Antti Liukas Lähtökohta Sairaalaan tultu kipujen vuoksi Kipujen taustalta löydetty vaiva, johonka operatiivisella hoidolla odotettavissa apua. Tavoite

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kipu on hyvin subjektiivinen tuntemus ja voidaan karkeasti jakaa syöpäkipuun ja muuhun kuin syöpäkipuun. Syöpäkipu johtuu itse sairaudesta

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

TUNNISTATKO KOIRASI KIVUN. Perustietoa koiran kivusta ja sen hoidosta

TUNNISTATKO KOIRASI KIVUN. Perustietoa koiran kivusta ja sen hoidosta TUNNISTATKO KOIRASI KIVUN Perustietoa koiran kivusta ja sen hoidosta Kivuton kaveri on onnellinen kaveri SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ KOIRAN KIVUSTA MIKSI KOIRA ON KIPEÄ KOIRAN KIPUMEKANISMEISTA 2 KOIRAN KIVUN TUNNISTAMINEN

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kipupoliklinikka. 29.1.2015 SULAT Tuula Manner TYKS/TOTEK

Lasten ja nuorten kipupoliklinikka. 29.1.2015 SULAT Tuula Manner TYKS/TOTEK Lasten ja nuorten kipupoliklinikka 29.1.2015 SULAT Tuula Manner TYKS/TOTEK Kipuklinikka Bonica 1950-luvulla: aikuiset Monialaisuus/-ammatillisuus: - anestesiologi, fysiatri, neurologi, onkologi, psykiatri,

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Kipututkimus ja kivunhoito. Kivusta ja kivunhoidosta. Kivun välittyminen. Kipujärjestelmä. Kivun säätely. Kipu on tietoinen elämys

Kipututkimus ja kivunhoito. Kivusta ja kivunhoidosta. Kivun välittyminen. Kipujärjestelmä. Kivun säätely. Kipu on tietoinen elämys Kipututkimus ja kivunhoito Kivusta ja kivunhoidosta Heli Forssell Dos, EHL, kivunhoidon erityispätevyys Descartes (1600-luku): - kipu suorassa suhteessa vamman suuruuteen - dualismi: kipu elimellistä tai

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot