STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI. Personalrapport Henkilöstöraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI. Personalrapport 2005. Henkilöstöraportti"

Transkriptio

1 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI Personalrapport 2005 Henkilöstöraportti 2005

2 1. JOHDANTO foto/kuva: Ben Griep 1. INLEDNING Stadsfullmäktige i Jakobstad godkände staden Jakobstads strategiplan för åren i mars Tillsammans med Staden Jakobstads personalstrategi utgör strategiplanen en fyrbåk som anger färdriktningen för utvecklandet av staden under det närmaste decenniet. För att kunna lyckas i den strategiska målsättningen att erbjuda landets bästa service år 2015 måste vi ha en motiverad och kompetent personal. Kort sagt skall staden skapa förutsättningar för att rätt person finns på rätt plats med rätt kompetens och med tillräckliga resurser samt en god motivation. Allt strategiskt utvecklingsarbete tar tid. Ett långsiktigt arbete kräver mellanstationer där vi kontrollerar var vi befinner oss på den utstakade stigen. Ett arbetsredskap i denna process utgörs av Stadens Jakobstads personalrapport. Du håller som bäst personalrapporten för år 2005 i din hand. Detta är den i ordningen femte personalrapporten i Jakobstad. Personalrapporten utgör ett arbetsredskap för uppföljningen och utvecklandet av verksamheten. I denna personalrapport finns ymnigt med information som förhoppningsvis utgör ett underlag för stadens förtroendevalda, stadens ledning, stadens personal och övriga intressentgrupper att göra bra beslut som gör en bra stad ännu bättre. Jag tillönskar intressanta och konstruktiva läsestunder tillsammans med personalrapporten. Pietarsaaren kaupunginvaltuusto hyväksyi Pietarsaaren kaupungin vuosien strategiasuunnitelman maaliskuussa Pietarsaaren kaupungin henkilöstöstrategia strategiasuunnitelma muodostavat yhdessä suuntaviitan, joka ilmoittaa kaupungin kehittämisen kulkusuunnan lähimmän vuosikymmenen aikana. Jotta kaupunki onnistuisi saavuttamaan strategisen tavoitteensa, maan parhaiden palvelujen tarjoamisen vuonna 2015, on sillä oltava motivoitunut ja osaava henkilöstö. Lyhyesti ilmaistuna kaupungin on luotava edellytykset sille, että oikean pätevyyden omaava henkilö sijoittuu oikeaan paikkaan, hänellä on hyvä motivaatio ja riittävät voimavarat käytettävissään. Strategiseen kehittämistyöhön kuluu aina aikaa. Kauaskantoinen työ vaatii välipysäkkejä, joissa tarkistetaan, mihin asti viitoitetulla polulla on päästy. Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportti on tämän prosessin eräs työkalu. Kädessäsi on nyt vuoden 2005 henkilöstöraportti. Se on järjestyksessään Pietarsaaren kaupungin viides henkilöstöraportti. Henkilöstöraportti on toiminnan seurannan ja kehittämisen väline. Tässä henkilöstöraportissa on runsaasti tietoja, joiden pohjalta kaupungin luottamushenkilöt, sen johto ja henkilöstö ja muut eturyhmät voivat toivottavasti tehdä hyviä päätöksiä tehtäessä hyvää kaupunkia entistäkin paremmaksi. Toivotan kiintoisia ja rakentavia lukuhetkiä henkilöstöraportin parissa. Mikael Jakobsson Stadsdirektör Kaupunginjohtaja 2 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

3 1.1. PERSONALRAPPORT 2005 Denna redogörelse uppgörs första gången efter att stadens nya löneprogram togs i bruk från Eftersom ett sådant programbyte bör göras i löpande fart har inte alla detaljer i programmet kunnat utnyttjas till fullo från det inledande årets början. Ett optimalt utnyttjande av löneprogrammet i ledningsrapportering är fortsättningsvis under arbete. T.ex. uppgifterna angående personalens mängd är i denna handling för sista gången inhämtade manuellt från stadens enheter medan de flesta andra uppgifter är plockade från dataprogrammet. Av denna orsak kan en del uppgifter visa olikheter vid korsjämförelser. I denna rapport har de flesta uppgifterna uppdelats så att stadens tre stora verk (socialväsendet, dagvårds- och utbildningsväsendet samt tekniska verket) redovisas med egna siffror och alla övriga enheter redovisas tillsammans. I gruppen övriga ingår centralförvaltningen, miljö- och byggnadstillsynsverksamheten, kulturväsendet, idrottsbyrån samt stadens tre affärsverk. 2. PERSONALSTRATEGIN I stadens strategiplan finns angivet som ett mål att vår stad är en modern och attraktiv arbetsgivare, som har en motiverad och kunnig personal. Den mera detaljerade personalpolitiken finns i den antagna personalstrategin som anger enhetliga verksamhetsprinciper i personalfrågor. Den dagliga personalpolitiken strävar till att skapa sådana arbetsförhållanden, personalförhållanden och attityder, att personalen känner tillfredsställelse i sitt arbete och både vill och kan arbeta effektivt för att uppnå stadens syften. Personalens välmåga och signaler utåt påverkar Staden Jakobstads image som arbetsgivare. Detta har betydelse också för rekrytering av ny personal. För att kunna anta framtida utmaningar bör stadens personalpolitik präglas av vi-anda och förtroende. Arbetsförhållandet bör kännas tryggt och i arbetsuppgifterna bör ges rum för spontanitet och kreativitet. Atmosfären på arbetsplatsen skall vara positiv och uppmuntrande och därmed ge inspiration att ytterligare förbättra arbetsinsatsen. Detaljer inom personalstrategin som årligen genomgår vissa uppdateringar kan man lämpligast bekanta sig med från personalbyråns hemsidor på intranet. Under år 2005 har följande uppdateringar och kompletteringar gjorts: 1.1. HENKILÖSTÖRAPORTTI 2005 Tämä selvitys tehdään ensimmäistä kertaa kaupungin uuden palkkaohjelman käyttöönoton jälkeen. Koska tuollainen ohjelmanvaihto on tehtävä lennossa, ei ohjelman kaikkia yksityiskohtia ole voitu täysin ottaa käyttöön vuoden alusta. Palkkaohjelman optimaalinen hyödyntäminen johdonraportoinnissa on edelleen tekeillä. Esim. henkilöstön määrää koskevat tiedot on haettu tähän asiakirjaan viimeistä kertaa manuaalisesti kaupungin yksiköistä, mutta useimmat muut tiedot on poimittu tietokoneohjelmasta. Tästä syystä voi joissain tiedoissa olla eroavuuksia ristiin vertailtaessa. Tässä tilinpäätöksessä on useimmat tiedot jaettu siten, että kaupungin kolme suurinta hallintokuntaa (sosiaalitoimi, päivähoito- ja koulutustoimi ja tekninen virasto) selostetaan niiden luvuin ja kaikki muut hallintokunnat yhdessä. Muiden ryhmään kuuluvat keskushallinto, ympäristö- ja rakennusvalvontatoiminta, kulttuuritoimi, liikuntatoimisto ja kaupungin kolme liikelaitosta. 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA Kaupungin strategiasuunnitelmassa on ilmoitettu eräänä tavoitteena, että kaupunkimme on uudenajan houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. Yksityiskohtaisempi henkilöstöpolitiikka on esitetty hyväksytyssä henkilöstöstrategiassa, josta ilmenevät henkilöstöasioiden yhdenmukaiset toimintaperiaatteet. Päivittäisessä henkilöstöpolitiikassa pyritään luomaan sellaiset työolot, henkilöstösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee työtyytyväisyyttä ja sekä tahtoo että pystyy tehokkaaseen työskentelyyn kaupungin päämäärien saavuttamiseksi. Henkilöstön hyvinvointi ja sen ulospäin antamat viestit vaikuttavat Pietarsaaren kaupungin imagoon työnantajana. Asialla on merkitystä myös uuden henkilöstön hankinnassa. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voitaisiin vastata, on kaupungin henkilöstöpolitiikalle oltava tunnusomaista me-henki ja luottamus. Työsuhteen on tunnuttava turvalliselta ja tehtävissä on annettava tilaa välittömyydelle ja luovuudelle. Työpaikkojen ilmapiirin on oltava myönteinen ja kannustava ja näin innostettava työpanoksen parantamiseen entuudestaan. Henkilöstöstrategian vuosittain tietyiltä osin päivitettävät yksityiskohdat ovat luettavissa henkilöstötoimiston kotisivuilta intra-netistä. Vuonna 2005 on tehty seuraavat päivitykset ja täydennykset: STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 3

4 Principer angående beviljande av prövningsbaserade tjänstledigheter, Personalpolitisk jämställdhetsplan , Verksamhetsprogram/strategi för arbetarskyddet, Förebyggande av våld på arbetsplatser. 3. PERSONALENS MÄNGD OCH STRUKTUR Staden hade på avlöningslistan vid årsskiftet totalt 1239 personer som hade anställningsförhållande på minst 10 % av full arbetstid. Under de senaste fem åren har motsvarande antal anställda hållits relativt konstant. Siffran för år 2001 var 1226 personer och under mellanåren har antalet varierat uppåt och neråt med några tiotal. Förändringarna beror främst på variationer i utnyttjande av deltidsanställningar. En jämförelse av antalet årsverken ger en mera tydlig (och jämnare) bild av arbetsproduktionen genom åren. Harkinnanvaraisten virkavapauksien myöntämisperiaatteet Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma Työsuojelun toimintaohjelma/strategia Väkivallan ehkäisy työpaikoilla. 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kaupungin palkkalistoilla oli vuoden vaihteessa yhteensä 1239 työntekijää, joilla oli vähintään 10 %:n työsuhde kokopäivätoimisuudesta. Viimeksi kuluneina viitenä vuonna on vastaava työntekijämäärä pysytellyt suhteellisen muuttumattomana. Vuoden 2001 luku oli 1226 työntekijää ja välivuosina luku on vaihdellut muutamilla kymmenillä ylös- tai alaspäin. Muutokset johtuvat lähinnä osa-aikaisuuksien käyttämisen vaihtelusta; tuolloin otetaan usein tilapäisiä työntekijöitä. Henkilötyövuosien määrän vertailusta saa selvemmän (ja tasaisemman) kuvan työtuotannosta eri vuosina. Jubileumssamling /Palvelusvuosijuhla foto/kuva: Ben Griep 4 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

5 ANTAL ANSTÄLLDA, LÄGESRAPPORT TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ,TILANNERAPPORTTI Heltid 100 % Deltid 50-99% Deltid 10-49% Totalt Tidsbestämt Kokoaika 100 % Osa-aika % Osa-aika % Yhteensä Määräaikaiset Antal, Määrä Antal, Määrä Antal, Määrä Antal, Määrä Antal, Määrä Stadsstyrelsen/Kaupunginhallitus 3 3 Stadskansliet/Kaupunginkanslia Utv.avd. 3 3 Drätselkontoret/Rahatoimisto Personalbyrån/Henkilöstötoimisto Turistbyrån/Matkailutoimisto Bostadsbyrån/Asuntotoimisto Miljövårdsbyrån/Ympäristönsuojelu 2 2 Byggnadstillsynsb./Rakennusvalvonta Socialförvaltning/Sosiaalihallinto 2 2 Hemvårdsbyrån/Kotipalvelutoimisto Åldringshem/Vanhainkodit Handikappvård/Vammaishuolto A-kliniken/A-klinikka Socialbyrån/Sosiaalitoimisto Dagvårds- och utbildningsförvaltn./päivähoito- ja koulutushallinto 8 8 Grundläggande utbildning Perusopetus Gymnasiet Lukio Musikinstitutet/Musiikkiopisto Förskolan-Esiopetus (i skolor, kouluissa) Daghemmen/Päiväkodit (inkl. förskoleundervisning, sis. esiopetuksen Familjedagvård/Perhepäivähoito Arbetarinstituten/Työväenopistot Ungdomsbyrån/Nuorisotoimisto Stadsbiblioteket/Kaupunginkirjasto Museiverksamhet/Museotoiminta Idrottsbyrån/Liikuntatoimisto Kulturbyrån/Kulttuuritoimisto 2 2 Teknisk förvaltning/tekninen hallinto Planläggning/Kaavoitus Husavdelning/Talo-osasto Mätning/Mittaus Kommunaltekniska/Kunnallistekniikka J:stads vatten/p:saaren vesi J:stads energiverk/p:saaren energialaitos J:stads hamn/p:saaren satama 7 7 Totalt/Yhteensä Antal anställda i huvudsyssla (arb.tid %)/ Päätoimisia työntekijöitä (työaika %) 1197 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 5

6 Från och med ingången av 2005 överflyttades barndagvårdsverksamheten organisatoriskt från socialväsendet till utbildningsväsendet. Det nya dagvårds- och utbildningsväsendet utvidgades med ca 210 årsverken och blev således i ett slag stadens i särklass största verk Vuoden 2005 alusta lasten päivähoitotoiminta siirrettiin organisatorisesti sosiaalitoimesta koulutustoimeen. Uusi päivähoito- ja koulutustoimi kasvoi n. 210 työvuodella ja siitä tuli siten kerta heitolla kaupungin ylivoimaisesti suurin virasto. foto/kuva: Ben Griep Stadens anställda enligt verksvis fördelning Kaupungin työtekijät virastoittain jaettuina Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Trenden under de fem senaste åren har varit att inom socialväsendet (barndagvården ej inräknad) har antalet årsverken i jämn takt ökat medan de övriga sektorerna hållits konstant eller något minskat. Det är att vänta att trenden fortsätter. I statistiken märks förändring från årsskiftet när räddningsverket organisatoriskt överfördes till annan arbetsgivare. Suuntaus on viimeksi kuluneiden vuosien aikana ollut se, että sosiaalitoimessa (lasten päivähoitoa lukuun ottamatta) on työvuosien määrä lisääntynyt tasaisesti, ja muilla toimialoilla on määrä pysynyt vakaana tai vähentynyt hiukan. Suuntauksen otaksutaan jatkuvan. Tilastossa näkyy muutos vuodenvaihteesta , kun pelastuslaitoksen organisaatio siirtyi toiselle työnantajalle. 6 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

7 Under 1970-talet och likaså under 1980-talet utvidgades den kommunala servicen märkbart och på samma sätt utökades också personalen. Antalet kommunalt anställda i vårt land fördubblades under denna 20-års period från ca personer till ca På 1990-talet stagnerade den kommunala personalens antal och har efter år 2000 i någon mån stigit. På 1970-talet och 1980-talet gjordes även i vår stad en mängd nyanställningar för att kunna ombesörja den utökande kommunala servicen. Största delen av dessa anställda finns kvar vilket medför att genomsnittsåldern på de anställda har märkbart stigit. Medelåldern för stadens alla anställda är 46,6 år. Motsvarande medelålder för kommunalt anställda i Finland är 44,5 år. Kunnalliset palvelut laajenivat huomattavasti 1970-luvulla ja 1980-luvullakin ja sitä mukaa lisääntyi myös henkilöstö. Maamme kuntien työntekijämäärä kaksinkertaistui tuona 20-vuotisjaksona n henkilöstä n :ään luvulla kunnallisen henkilöstön määrän lisäys pysähtyi ja on vuoden 200 jälkeen alkanut nousta hiukan. Omaankin kaupunkiimme palkattiin ja luvuilla uusia työtekijöitä huolehtimaan lisääntyneistä kuntapalveluista. Suurin osa näistä työntekijöistä on edelleen työssä, ja siksi työntekijöiden keskimääräinen ikä on tuntuvasti noussut. Kaupungin kaikkien työntekijöiden keski-ikä on 46,6 vuotta. Vastaava keski-ikä kunta-alalla työskentelevillä Suomessa on 44,5 v. Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Socialväsendet. Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet, Päivähoitoja koulutustoimi Tekniska verket, Tekninen virasto Övriga, Muut Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly Personalens åldersfördelning kvinnor / män Henkilöstön ikäjakauma, naisia/miehiä < >59 Kvinnor/Naiset Män/Miehet STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 7

8 Personalens genomsnittsålder /verksvis Henkilöstön keski-ikä virastoittain 60,0 40,0 20,0 0,0 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Ordinarie / Vakinaiset 43,2 48,9 49,4 48,7 Tidsbundna / Määräaikaiset 35,5 44,2 39,1 38,2 Fördelningen av kvinnor och män är i staden Jakobstad på samma sätt som inom hela kommunala sektorn starkt övervägande kvinnlig. Gällande hela stadens personal utgör kvinnornas andel 73,8 % och männens andel 26,2 %. Fördelningen enligt kön verksvis framgår från diagram på följande sida. Naisten ja miesten välinen jakauma on Pietarsaaren kaupungissa kuten koko kuntasektorilla hyvin naisvaltainen. Kaupungin koko henkilöstöstä naisten osuus on 73,8 % ja miesten osuus 26,2 %. Sukupuolen mukainen jakauma näkyy kuviosta seuraavalla sivulla. foto/kuva: Jan-Ole Bäck Förberedelser för Vinterfesten /Talvijuhlan valmistelu STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

9 Personalens fördelning kvinnor/män verksvis Henkilökunnan jakauma naiset/miehet virastoittain Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagv- o utb.väsendet / Phoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Kvinnor/Naiset Män/Miehet I stadens antagna personalstrategitext finns angivet att personalen anställs i ordinarie anställningsförhållande ifall det inte finns klar orsak att anställningsförhållandet bör gälla för viss tid. Anställningsförhållandet för stadens alla anställda är till 78,4 % ordinarie tjänste- eller arbetsavtalsförhållande och till 21,6 % tidsbundna tjänsteförordnanden eller arbetsavtal. Den verksvisa fördelningen framgår nedan. Kaupungin henkilöstöstrategiatekstiin on kirjoitettu, että henkilöstö palkataan vakinaiseen työsuhteeseen ellei työsuhteen määräaikaisuudelle ole selkeää syytä. Kaupungin kaikkien työntekijöiden työsuhteet ovat 78,4-prosenttisesti vakinaisia virka- tai työsopimussuhteita ja 21,6-prosenttisesti määräaikaisia virkamääräyksiä tai työsopimuksia. Virastoittainen jakauma ilmenee seuraavasta. Symbolen för staden Jakobstads personalstrategi Pietarsaaren kaupungin henkilöstöstrategian symbooli Symbolen för staden Jakobstads samarbetsavtal Pietarsaaren kaupungin yhteistyösopimussymbooli STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 9

10 Personalens anställningsförhållanden ordinarie/tidsbundna verksvis Henkilökunnan työsuhteet vakinaiset/määräaikaiset virastoittain 150,0 % 100,0 % 50,0 % 0,0 % Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagv- o utb.väsendet / Tekniska verket / Tekninen Övriga / Muut Ordinarie / Vakinaiset 85,9 % 71,4 % 96,2 % 76,3 % Tidsbundna / Määräaikaiset 14,1 % 28,6 % 3,8 % 23,7 % 4. PERSONALKOSTNADER Under perioden har stadens totala löne- och arvodeskostnader stigit från 29,6 milj till 33,2 milj. vilket innebär en ökning med 12,2 %. Den något moderata förhöjningen av totala löneutgifterna dämpas m.a.a att den sammanlagda volymen anställda under nämnda femårsperiod har minskat något. En verksvis jämförelse av löneutvecklingen ställer sig svår med anledning av förändringar av den verksvisa uppdelningen samt organisationsförändringen mellan socialväsendet och dagvårds- och utbildningsväsendet fr.o.m HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Kaupungin palkka- ja palkkiokustannukset nousivat kaudella yhteensä 29,6 milj. :sta 33,2 milj. :oon, eli lisäystä on 12,2 %. Koko-naispalkkamenojen melko kohtuullista nousua hillitsee se, että työntekijöiden kokonaismäärä on mainittuna viisivuotiskautena vähentynyt hiukan. Virastoittainen palkkakustannusten vertailu on vaikeaa virastoittaisen jakauman muutosten ja sosiaalitoimen ja päivähoito- ja koulutustoimen tapahtuneen organisaatiomuutoksen vuoksi. Stadens utbetalda löner och arvoden Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot Socialväsendet. Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet, Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket, Tekninen virasto Övriga, Muut Lönekostn. totalt Palkkakust. yhteensä STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

11 Löner och arvoden år 2005 uppdelade enligt anställningsart Palkat ja palkkiot v työsuhteen luonteen mukaan jaettuna 2005 Ordinarie anställda / Vakinaiset ,90 Visstidsanställda / Määräaikaiset ,36 Vikarier / Sijaiset ,17 Praktikanter, sommarjobbare / Harjoittelijat, kesätyöntekijät ,92 Närståendevård, fosterföräldrar / Lähihoito, sijaisvanhemmat ,31 Sysselsättningsanst. / Työllistämisvaroin palkatut ,30 Förtroendevalda /Luottamushenkilöt ,43 Övriga / Muut ,03 Totalt / Yhteensä ,41 5. PERSONALSITUATIONEN 5.1 Trivseln i arbetet En kartläggning av arbetsklimatet har utförts 1996, 1999, 2001 och Arbetsplatserna har på arbetsplatsmöten gått igenom kartläggningsresultatet och även kommit överens om vilka 5 faktorer som främst påverkar klimatet positivt/negativt. Efter det har arbetsplatserna gett förslag till åtgärder (minst 2) för att förbättra sitt klimat. Merparten av förslagen har varit sådana som arbetsplatsen egentligen själv kunnat/kunde genomföra utan desto större resurser eller hjälp utifrån. Det är då fråga om förslag att förbättra informationen t.ex. med hjälp av fler arbetsplatsmöten, veckopalavrar, infotavlor, utvecklingssamtal mm. Även förslag om klarare direktiv angående arbetsuppgifter, befogenheter, att alla behandlas lika o.s.v. är sådant som borde kunna skötas inom avdelningarna, ibland med lite hjälp utifrån. Arbetsplatserna har också framfört önskemål angående ergonomin. När det gäller anskaffning av mera ergonomiska möbler, maskiner o. dyl. har arbetsplatserna försökt beakta dem i samband med budgetarbetet. Ergonomikartläggningar och skolning har kunnat ges till de flesta arbetsplatser som så önskat. Även en del annan skolning har ordnats, enligt önskemål. Säkerheten (hot om våld) har förbättrats på flera arbetspunkter. 5. HENKILÖSTÖTILANNE 5.1 Työviihtyvyys Työilmapiirikartoitus on tehty v. 1996, 1999, 2001 ja Työpaikat ovat käyneet kartoitustuloksen läpi työpaikkakokouksissa ja sopineet myös siitä, mitkä 5 tekijää vaikuttavat ensisijaisesti ilmapiiriin myönteisesti/kielteisesti. Sen jälkeen työpaikat ovat tehneet toimenpide-ehdotukset (vähintään 2) ilmapiirinsä parantamiseksi. Suurin osa ehdotuksista oli sellaisia, jotka työpaikat oikeastaan voivat/voisivat toteuttaa ilman sen suurempia voimavaroja tai ulkopuolista apua. Tuolloin on kyse viestinnän parantamisehdotuksista esim. työpaikkakokousten määrää lisäämällä, viikkopalavereiden pitämisellä, infotauluilla, kehittämiskeskusteluilla ym. Osastojen sisäisesti pitäisi voida hoitaa myös työtehtävien selkeämpää ohjeistusta, toimivaltaa, yhdenvertaista kohtelua jne. koskevien ehdotusten toteuttaminen, joskus vähäisen ulkopuolisen avun turvin. Förslag som framkommit och som kräver mera resurser för att kunna genomföras är bl.a. - mera personal - nyare maskiner, investeringsplaner - bättre inomhusluft, ventilation mm - arbetshandledning foto/kuva: Ben Griep De senast nämnda problemen är till stor del sådana som Työpaikat ovat myös esittäneet toivomuksia endast kan lösas i samarbete och samförstånd mellan STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 11

12 politikerna och tjänstemännen vid respektive förvaltningsenhet/arbetsplats. På grund av de omorganiseringar som påbörjats 2005 men som ännu inte slutförts görs en ny kartläggning av arbetsklimatet först 2007, när personalen bättre hunnit sätta sig in sina nya uppgifter och bekanta sig med sin nya arbetsmiljö. Vid behov kan mindre omfattande kartläggningar/uppföljningar göras Arbetsplatsbespisning Den arbetsplatsbespisning som arbetsgivaren ordnar är i huvudsak a) ett system med subventionerade måltidskuponger som kan användas vid ett antal matserveringar i staden med vilka avtal har ingåtts, eller b) möjlighet till måltider som framställs i skolor, daghem, åldringshem o.s.v. Av de måltider som framställts på arbetsplatserna är en del avgiftsbelagda. Utgående ifrån arbetsuppgifternas art, erhåller en betydande del av de anställda den dagliga måltiden som naturaförmån. ergonomiasta. Ergonomisempien kalusteiden, koneiden yms. hankinnassa ovat työpaikat yrittäneet huomioida asian talousarviotyön yhteydessä. Ergonomiakartoituksia on voitu tehdä ja -koulutusta antaa useimmille niitä toivoneille työpaikoille. Myös muuta koulutusta on järjestetty toivomusten mukaan Turvallisuus (väkivallan uhkan ehkäisy) on parantunut monissa työpisteissä. Tehdyistä ehdotuksista enemmän voimavaroja toteutuakseen vaativia ovat mm. seuraavat - enemmän henkilöstöä - uudempia koneita, investointisuunnitelmia - parempi sisäilma, ilmastointi ym. - työnohjaus Viimeksi mainitut ongelmat ovat suurimmaksi osaksi sellaisia, että ne voidaan ratkaista vain yhteistyössä ja - ymmärryksessä poliitikkojen ja virkamiesten kesken kussakin hallintokunnassa / kullakin työpaikalla. Vuonna 2005 aloitettujen, mutta vielä keskeneräisten organisaatiomuutosten vuoksi tehdään uusi työilmapiirin kartoitus vasta v. 2007, kun henkilöstö on ehtinyt perehtyä uusiin tehtäviinsä ja tulla tutuksi uuden työympäristönsä kanssa. Tarvittaessa voidaan suppeahkoja kartoituksia/seurantoja tehdä v Työpaikkaruokailu Traditionell julgröt/perinteinen joulupuuro foto/kuva: Ben Griep Työnantajan järjestämä työpaikkaruokailu on pääasiassa a) järjestelmä, jossa subventoituja aterialipukkeita voidaan käyttää tietyissä kaupungissa sijaitsevissa ruokailupaikoissa, joiden kanssa kaupunki on tehnyt sopimuksen, tai b) mahdollisuus nauttia kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa jne. valmistettuja aterioita. Työpaikoilla valmistetuista aterioista osa on maksullisia. Työtehtävien laadun mukaan saa huomattava osa työntekijöitä päivittäisen ateriansa luontoisetuna. PERSONALENS ARBETSPLATSBESPISNING, ANTAL MÅLTIDER HENKILÖSTÖN TYÖPAIKKARUOKAILU, ATERIAMÄÄRÄ Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola Måltider på arb.platsen, avgiftsbelagda ca. Aterioita työpaikalla, maksullisia n Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontoisetu n MÅLTIDER TOTALT, ATERIOITA YHTEENSÄ STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

13 5. 3 Personalens sjukfrånvaro Vår målsättning enligt Tyky-programmet är att förebygga sjukfrånvaron så att den är högst 11,5 dagar/anställd. Det här fordrar ständiga satsningar. Sjukfrånvaron tenderar att stiga på arbetsplatserna i hela landet. Sjukfrånvaron, antalet dagar och orsaker, beaktas bl.a. när tykygruppen tillsammans med arbetsplatserna planerar den riktade tykyverksamheten. Antalet sjukfrånvarodagar var år kalenderdagar, dvs.1519 dagar fler än föregående år. Medelsjukfrånvaron sjönk ändå från 12,5 till 12,4 kalenderdagar per person. Det här beror på att personalbyrån tagit i bruk ett nytt löneprogram och antalet anställda som beaktats vid uträkning av medeltalet ökat. I praktiken betyder det här att 47 anställda, under årets alla dagar, är borta från arbetet på grund av sjukdom. Sjukfrånvaron har ökat mest inom Sociala sektorn/hemservice och inom TV/husavdelningen. Det här beaktas i arbetsplatsernas egen verksamhet, samt inom arbetshälsovården och i tyky-verksamheten. Stöd- och rörelseorganens andel har de senaste åren varit kring 30 % av orsakerna till sjukfrånvaro. Inom åldringsvården förorsakades sjukfrånvaron år 2004 till 41 % av besvär i stöd- och rörelseorganen, år 2005 var motsvarande siffra 34 % Henkilöstön sairauspoissaolot Tavoitteenamme on Tyky-ohjelman mukaan ehkäistä sairauspoissaoloja siten, että niitä on enintään 11,5 päivää/työntekijä. Tämä vaatii jatkuvia panostuksia. Sairauspoissaolot ovat työpaikoilla lisääntymään päin koko maassa. Sairauspoissaolot, päivien lukumäärä ja syyt otetaan huomioon mm. tykyryhmän suunnitellessa työpaikkojen kanssa kohdistettua tykytoimintaa. Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna kalenteripäivää, ts päivää edellisvuotta enemmän. Keskimääräiset sairauspoissaolot vähenivät kuitenkin 12,5:stä 12,4 kalenteripäivään henkilöä kohden. Tämä johtuu siitä, että henkilöstötoimisto on ottanut käyttöön uuden palkkaohjelman, ja keskiarvoa laskettaessa huomioitava työntekijämäärä on kasvanut. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että 47 työntekijää on vuoden jokaisena päivänä poissa töistä sairauden takia. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet eniten sosiaalisektorilla/kotipalvelussa ja teknisessä virastossa / talo-osastolla. Tämä huomioidaan työpaikkojen omassa toiminnassa sekä työterveyshuollossa ja tykytoiminnassa. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen osuus on viime vuosina ollut n. 30 % sairauspoissaolojen syistä. Vanhushuollossa olivat sairauspoissaolojen syynä 41-prosenttisesti tuki- ja liikuntaelinvaivat vuonna 2004, vuonna 2005 vastaava luku oli 34 %. Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar /anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, sis. tapaturmat) Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Socialväsendet Sosiaalitoimi 14,1 14,1 12,5 15,3 16,2 Dagvårds- och utbildningsväsendet Päivähoito- ja koulutustoimi 12,4 10,5 9,5 10,3 9,3 Tekniska verket Tekninen virasto 13,5 9,4 15,0 14,6 19,7 Övriga Muut 8,6 8,5 12,4 9,7 9,4 Hela personalen Koko henkilöstö 12,1 11,3 11,7 12,5 12,4 Sjukfrånvarodagar totalt Sairauspoissaolopäiviä yht Dagvårdsavdelningen överflyttad från socialväsendet Medeltalet har beräknats enl. personalsituationen 31.12, personalöverföringar Päivähoito-osasto siirretty sosiaalitoimesta v Keskiarvo lasketaan henkilöstötilanteen mukaan, henkilöstösiirtoja STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 13

14 Sjukfrånvarons procentuella indelning i kortare och längre frånvaron Sairauspoissaolojen prosenttuaalinen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin 1-5 dagar / päivää 6-30 dagar / päivää % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut De främsta av arbetshälsan statistik förda orsakerna till sjukfrånvaro 2005 fördelas enligt följande: Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt v. 2005: 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % andningsorgan, hengityselim. övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielenterv. blodtryck, verenpaine stöd- o rörelseorgan, tuki- ja liikuntaelin skador, vammat 5. 4 Arbetsolycksfall Då man granskar statistiken för år 2005 kan man konstatera det inträffat 49 arbetsolycksfall. På grund av olycksfall som inträffat under arbetsfärd har If Skadeförsäkringsbolag Ab ersatt 319 dagar, på grund av olycksfall på arbetsplatsen 328 dagar. Av olycksfallen inträffade 17 inom sociala sektorn, 15 inom dagvårds- och utbildningssektorn, 12 inom tekniska sektorn och 5 inom övrig förvaltning. Olycksfallsersättningarna för år 2005 utgjorde Työtapaturmat Vuoden 2005 tilastoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että on tapahtunut 49 työtapaturmaa.if Vahinkovakuutus Oy on korvannut matkatapaturmien vuoksi 319 päivää, ja varsinaisella työpaikalla tapahtuneen tapaturman vuoksi 328 päivää. Tapaturmista 17 tapahtui sosiaalisektorilla, 15 päivähoito- ja koulutustoimessa,12 teknisellä sektorilla ja 5 sektorilla muut. Tapaturmakorvausten määrä oli vuonna STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

15 Antal olycksfall och yrkessjukdomar Tapaturmien ja ammattitautien lukumäärä Olycksfall under arbetsfärd Työmatkatapaturma Olycksfall, minst 3 sjukdagar. Tapaturmat väh. 3 sairpv Olycksfall, mindre än 3 dagar.tapaturmat alle 3 sairp Antal ersättningsdagar (av försäkringbolaget ersatta) Korvauspäivien lukumäärä ( vakuutusyhtiön korvaamat ) Olycksfall under arbetsfärd Työmatkatapaturma Olycksfall, minst 3 dagar. Tapaturmat väh. 3 sairp. Olycksfallsfrekvens Tapaturmatajuus Antal olycksfall/1 miljon arbetstimmar. Tapaturmien lukumäärä/miljoona työtuntia Jakobstad/Pietarsaari Kommuner/Kunnat* * med kommuner avses kommuner som till storlek och verksamhet kan jämföras med J:stad (IF:s bedömning) * kunnilla tarkoitetaan kooltaan ja toiminnaltaan Pietarsaareen verrattavia kuntia (IF:n arvio) STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 15

16 5.5. Annan frånvaro Staden förhåller sig positiv till olika former av familjeledigheter. Till denna kategori kan man räkna moderskapsledighet, föräldraledighet, faderskapsledighet, föräldraledighet vid adoption, vårdledighet och vård av sjukt barn. Därutöver ser arbetsgivaren om möjligt positivt på begärda studieledigheter, alterneringsledigheter och tidsbestämda deltidsarrangemang. Under året fastställde stadsstyrelsens personalsektion principer gällande prövningsbaserade tjänste- och arbetsledigheter som i korthet går ut på att en anställd efter fem års anställningstid har rätt till ett års prövningsbaserad ledighet oberoende av orsak Pensioner Sedan 2005 finns det inte längre någon egentlig pensionsålder. En anställd kan gå i ålderspension enligt eget val efter fyllda 63 år. Enligt eget övervägande kan den anställde fortsätta i arbete fram till 68 års ålder och t.o.m. efter det, om man kommer överens om saken med arbetsgivaren. Med anledning härav kan man inte förutse de årliga pensionsavgångarna. Dock kan man utgående från personalens åldersstruktur beräkna att under en period på 14 år fram till år 2020 kommer ca 450 personer att gå i ålderspension. Därutöver kommer sannolikt en betydande mängd personer att gå i olika förtidspensioner och deltidspensioner. Eftersom den kommunala servicen endast till mycket liten del kan rationaliseras, krävs det att staden kan locka ny personal i takt med pensioneringarna. Staden kan i konkurrensen med övriga arbetsgivare lyfta fram trygga arbetsplatser, goda arbetsförhållanden, och en omtänksam personalpolitik. En planlagd satsning bör göras på budskapet att staden är en god och modern arbetsgivare. Beviljade deltidspensioner är numera betydligt färre än åren före Det här beror antagligen på att den nedre åldersgränsen för deltidspension höjdes i början av år 2003 till 58 år (tidigare 56 år). Även det faktum att deltidspensionen härefter i någon mån inverkar på pensioner som beviljas efter deltidspensioneringen torde inverka på benägenheten att söka deltidspension (gäller inte personer födda före 1947) Muut poissaolot Kaupunki suhtautuu myönteisesti erilaisiin perhevapaisiin. Tähän luokkaan voidaan laskea äitiyslomat, vanhempainlomat, isyyslomat, vanhempainvapaa adoption yhteydessä, hoitovapaa ja sairaan lapsen hoito. Lisäksi työnantaja suhtautuu mahdollisuuksien mukaan myönteisesti pyydettyihin opintovapaisiin, vuorotteluvapaisiin ja määräaikaisiin osaaikajärjestelyihin. Vuoden aikana kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto vahvisti harkinnanvaraisia virka- ja työvapaita koskevat periaatteet, jotka lyhyesti ilmaistuna tarkoittavat sitä, että työntekijällä on viiden vuoden työssäolon jälkeen oikeus yhden vuoden harkinnanvaraiseen vapaaseen syystä riippumatta Eläkkeet Vuodesta 2005 lähtien ei enää ole varsinaista eläkeikää. Työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle oman valintansa mukaan täytettyään 63 vuotta. Työntekijä voi oman harkintansa mukaan jatkaa työssään 68 vuoden ikään asti ja jopa sen jälkeen, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Tästä syystä ei vuotuisia eläkkeellesiirtymisiä voida arvioida. Kuitenkin henkilöstön ikärakenteen perustella voidaan arvioida, että 14 vuoden jaksolla vuoteen 2020 mennessä n. 450 työntekijää jää vanhuuseläkkeelle. Lisäksi jää todennäköisesti huomattava määrä työntekijöitä erilaisille varhaiseläkkeille ja osaaikaeläkkeille. Koska kuntapalveluja voidaan järkeistää vain hyvin pieniltä osin, on kaupungin pystyttävä houkuttelemaan töihinsä uutta henkilöstöä sitä mukaan kuin eläkkeelle jäädään. Kaupunki voi kilpaillessaan työntekijöistä muiden työnantajien kanssa korostaa työpaikkojen turvallisuutta, hyviä työoloja ja huolehtivaista henkilöstöpolitiikkaa. Kaupungin tekemiseen tunnetuksi hyvänä ja aikaansa seuraavana työnantajana on suunnitelmallisesti panostettava. Myönnettyjä osa-aikaeläkkeitä on nykyisin huomattavasti vähemmän kuin vuotta 2003 edeltäneinä vuosina. Tämä johtuu luultavasti siitä, että osa-aikaeläkkeen alaikärajaa korotettiin vuoden 2003 alussa 58 vuoteen (aikaisemmin 56 vuotta). Myös se seikka, että osaaikaeläke vaikuttaa tästä lähtien jonkin verran osaaikaeläkkeelle jäännin jälkeen myönnettäviin eläkkeisiin, vaikuttanee osa-aikaeläkkeiden hakemiseen (ei koske ennen vuotta 1947 syntyneitä). 16 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

17 Pensionsform Eläkemuoto Ålderspens./Vanhuuseläke Inv.pens/Työkyv.eläke Part. inv.pens./ositt työkyv.eläke Indiv.förtidspens/Yksil.varh.el äke Rehab.stöd/Kuntoutustuki Arbetslöshpens./Työttömyysel äke Deltidspension/Osa-aikaeläke Fört. ålderspens./varhaiseläke Pensioner totalt Eläkkeitä yhteensä Morgon i advent / Adventtiaamu foto/kuva: Ben Griep Stadens självriskavgifter p.g.a. beviljade pensioner För invalidpensioner, individuella förtidspensioner och arbetslöshetspensioner uppbärs en självriskandel från staden ifall staden var den senaste arbetsgivaren. Den pensionerades ålder har stor inverkan vid uträkning av självriskandelens belopp. Självriskandelen år 2005 var i fråga om invalidpension 20 %, beträffande individuell förtidspension 40 % och arbetslöshetspension 60 % av de kostnader som pensionen föranleder. Kaupungin omavastuumaksut myönnetyistä eläkkeistä Työkyvyttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä peritään kaupungilta omavastuuosuus, jos se on ollut viimeinen työnantaja. Eläkkeelle jääneen ikä vaikuttaa paljon omavastuuosuutta laskettaessa. Omavastuuosuus oli vuonna 2005 työkyvyttömyyseläkkeestä 20 %, yksilöllisestä varhaiseläkkeestä 40 % ja työttömyyseläkkeestä 60 % eläkkeen aiheuttamista kustannuksista. Självriskavgifterna/Omavastuumaksut (euro) Pensionsform Eläkelaji Inv.pens/Työkyv.eläke Ind.förtpens/Yksilöll.varhaisel Arbetslösh.pens/Työttömyysel Totalt Yhteensä STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 17

18 Skolning i ledarskap inleddes hösten Bilden från ett skolningstillfälle i Saima Johtajuuskoulutus aloitettiin syksyllä Kuva koulutustilaisuudesta Saimassa kuva/foto: BenGriep 6. PERSONALUTBILDNING Den löpande personalutbildningen med mål att upprätthålla yrkeskunskapen ombesörjs och bekostas i huvudsak av de olika enheterna inom staden. Ett centralt anslag som administreras från personalbyrån används för övergripande utbildningar såsom t.ex. Adb-skolning, ledarskapsskolning. Anslaget används även för bidrag till enskilda utbildningar. Under år 2005 gjordes en speciell satsning på utbildning av förmän. Ca 18 st. av stadens ledare och förmän deltar i Optimas (relativt omfattande) kurs med mål att avlägga specialyrkesexamen i ledarskap. Därutöver har 16 st. förmän genomgått en något enklare ledarskapsutbildning som till omfånget utgjorde 8 eftermiddagar. Enskilda föreläsningar har ordnats i samband med de månatliga chefssamlingarna. En helhetsplan (strategi) gällande personalutbildning kommer att uppgöras under år En speciell tyngdpunkt på ledarskapsskolning kommer fortsättningsvis att gälla. Det centrala utbildningsanslaget under år 2005 har använts enligt följande fördelning: Adb-utbildning Understöd för enskild utbildning Övrig utbildning inkl. ledarskapsutb Totalt HENKILÖSTÖKOULUTUS Pääasiassa kaupungin eri hallintokunnat huolehtivat ja kustantavat jatkuvan henkilöstönkoulutuksen, joka tähtää ammattitaidon ylläpitämiseen. Henkilöstötoimiston hallinnoimaa keskeistä määrärahaa käytetään yleiseen koulutukseen, kuten esim. atk-koulutukseen ja johtajuuskoulutukseen. Määrärahaa käytetään myös yksittäisten kouluttautumisten avustamiseen. Vuonna 2005 panostettiin erityisesti esimiesten koulutukseen. N. 18 kaupungin johtohenkilöä ja esimiestä osallistuu Optiman (suhteellisen laajaan) kurssiin, joka tähtää johtajuuden erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. Lisäksi 16 esimiestä on osallistunut hiukan pelkistetympään johtajakoulutukseen, jota pidettiin 8 iltapäivänä. Yksittäisiä luentoja on järjestetty kuukausittaisten päällikkökokoontumisten yhteydessä. Kattava suunnitelma (strategia) henkilöstönkoulutuksesta tullaan laatimaan vuoden 2006 aikana. Painopiste tulee edelleen olemaan erityisesti johtajuuskoulutuksessa. Keskeistä koulutusmäärärahaa on käytetty vuonna 2005 seuraavasti: Atk-koulutus Yksittäisen kouluttautumisen avustukset Muu koulutus, sis. johtajuuskoulutuksen Yhteensä STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

19 Hela kursdagar i genomsnitt/anställd sektorvis år 2005 Täysiä kurssipäiviä keskimäärin/työntekijä, sektoreittain v Kursdagar / anställd Kurssipäiviä / työntekijä 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koultustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut 7. ARBETSMILJÖN Arbetsmiljön, ändamålsenliga arbetsutrymmen och - redskap samt ett gott socialt arbetsklimat och en god arbetsledning har stor betydelse för personalens säkerhet, hälsa och välbefinnande. Arbetarskyddslagen förutsätter bl.a. att arbetsgivaren skall sörja för arbetstagarnas säkerhet och hälsa i arbetet och även att i detta arbete beakta de anställdas personliga förutsättningar. Arbetarskydd är egentligen en del av det dagliga, normala, förmans arbetet. Att kartlägga risker, sörja för säkerhet och hälsa, hör till arbetsgivarens arbetsplatsernas eget ansvar. Arbetarskyddspersonalen kan här endast vara en stödresurs i att utveckla arbetarskyddet på arbetsplatserna, utveckla arbetarskyddssamarbetet och utgöra en kontakt till arbetarskyddsmyndigheter. 7.1 Samarbetet inom arbetarskyddet Stadens arbetarskyddsverksamhet har under året speciellt inriktat sig på de delområden inom arbetarskyddet som ingår i arbetarskyddsdistriktens projekt för , det vill säga: Hot om våld, mobbning, psykosocial belastning, bildskärmsarbete och tunga lyft. I den riskkartläggning som utför(t)s på arbetsplatserna har speciellt riskerna angående hot om våld ökat. 7. TYÖYMPÄRISTÖ Työympäristö, tarkoituksenmukaiset työtilat ja -välineet ja hyvä sosiaalinen työilmapiiri ja hyvä työjohto ovat tärkeitä henkilöstön turvallisuus-, terveys- ja hyvinvointitekijöitä. Työsuojelulaki edellyttää mm., että työnantajan on huolehdittava työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä ja myös tässä työssä otettava huomioon työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset. Työsuojelu kuuluu oikeastaan osaksi päivittäistä, tavanomaista esimiestyötä. Riskien kartoittaminen, turvallisuudesta ja terveydestä huolehtiminen kuuluvat työnantajan työpaikkojen omalle vas-tuulle. Työsuojeluhenkilöstö voi toimia tässä kohden ainoastaan tukivoimavarana työpaikkojen työsuojelun kehittämisessä ja kehittää työsuojeluyhteistyötä työpaikoilla ja olla yhdysside työsuojeluviranomaisiin. 7.1 Työsuojeluyhteistyö Kaupungin työsuojelutoiminta on suuntautunut vuoden aikana erityisesti työsuojelun niille osa-alueille, jotka kuuluvat työsuojelupiirin vuosien hankkeisiin. Niitä ovat: väkivallan uhka, häirintä ja epäasiallinen kohtelu, psyko-sosiaalinen kuormitus, näyttöpäätetyöt ja raskaat nostot. Työpaikoilla tehtävässä/tehdyssä riskienkartoituksessa on lisääntynyt erityisesti väkivallan uhka. STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 19

20 En orsak är kanske att hot om våld härefter anmäls (blankett på intranet) till arbetarskyddet. Flera säkerhetssystem/alarm har installerats och anvisningar för hot om våld situationer har utarbetats. Vid riskkartläggningarna har också inomhusluftens kvalitet, ventilationen mm lyfts fram, speciellt i daghem och skolor, men även på övriga arbetsplatser. Ergonomin har också uppmärksammats och beaktats både inom arbetarskyddet, arbetshälsovården och inom tykyverksamheten. Beslut om ändringar anskaffningar och skolning, görs inom själva verksamhetsenheten. Verksamhetsprogrammet för arbetarskyddet har förnyats, likaså planen för jämställdhet på stadens arbetsplatser. Övertid Nedan redovisas övertiden endast för de arbetsplatser/avdelningar som har det största antalet övertidstimmar per anställd. Övertidstimmarna vid Jakobstads hamn har granskats årligen (även av arbetarskyddsmyndigheterna, inga anmärkningar). Antalet timmar har flera år legat på gränsen av vad arbetstidslagen tillåter, 250 h + 80 h = 330 h. Enligt hamndirektören har problemet med övertiden nu hög prioritet både inom hamnstyrelsen och inom den operativa ledningen. Internt ser personalen över olika arbetsmoment samt personalbehovet för att utföra arbetsuppgifterna i avsikt att minska på övertiden. Samtidigt dryftas nya koncept vari vissa funktioner kunde utgöras av köptjänster. Målsättning är att under 2006 kunna få fram en hållbar lösning och betydligt minska på övertidstimmarna. Trafikbilden förändras nu kontinuerligt på grund av frekventare anlöp. Beräkningar och uppföljning görs därför kontinuerligt och utomstående expertis kommer att delta i processen. Eräänä syynä on ehkä se, että väkivallan uhka ilmoitetaan nykyään (lomake intranetissä) työsuojelulle. Useita turva-/hälytysjärjestelmiä on asennettu ja laadittu uhkaavia väkivaltatilanteita koskevia ohjeita. Riskienkartoituksessa on otettu esiin myös sisäilman laatu, ilmastointi jne. varsinkin päiväkodeissa ja kouluissa, mutta myös muilla työpaikoilla. Ergonomiaan on samoin kiinnitetty huomiota sekä työsuojelussa, työterveyshuollossa että tykytoiminnassa. Päätökset muutoksista hankinnoista ja koulutuksesta tehdään kuitenkin varsinaisessa toimintayksikössä. Työsuojelun toimintaohjelma on uudistettu, samoin kaupungin työpaikkojen tasa-arvosuunnitelma. Ylityö Seuraavassa selvitetään ainoastaan niiden työpaikkojen/osastojen ylityöt, jossa on eniten ylityötunteja työntekijää kohden. Pietarsaaren sataman ylityötunnit tarkastetaan vuosittain (myös työsuojeluviranomaisten taholta, ei huomauttamista). Tuntimäärä on usein ollut työaikalain sallimalla rajalla, 250 h + 80 h = 330 h. Ylityöongelma on nyt erityisen etusijalla sekä satamahallituksen että operatiivisen johdon asioissa. Sisäisesti henkilöstö tarkastaa eri työmomentteja ja henkilöstötarvetta, jotta työtehtävät voitaisiin tehdä siten, että ylityöt vähenisivät. Samalla pohditaan uutta konseptia, jossa eri toiminnot voisivat olla ostopalveluja. Tavoitteena on päästä vuoden 2006 aikana kestävään ratkaisuun ja vähentää huomattavasti ylityötunteja. Liikennekuva muuttuu nyt jatkuvasti lisääntyneen tuloliikenteen vuoksi. Laskelmia ja seurantaa tehdään siksi jatkuvasti ja ulkopuolinen asiantuntija tulee osallistumaan prosessiin. Antal anställda Överttid (timmar) Timmar/anställd Työntekijämäärä Ylityö (tunnit) Tunnit/työnt. TV, kom.tek.avd. TV, kunnallistekn.osasto Jakobstads vatten Pietarsaaren vesi Jakobstads energiverk Pietarsaaren energialaitos Jakobstads hamn Pietarsaaren satama STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

Personalrapport 2006 Henkilöstöraportti 2006

Personalrapport 2006 Henkilöstöraportti 2006 Personalrapport 2006 Henkilöstöraportti 2006 1. VALTAOSA NAISIA Viime vuoden vaihteessa oli Suomen kuntien lukumäärä yhteensä 416. Kuntayhtymiä on lisäksi yli 200. Peruskunnat ovat jakaantuneet maantieteellisesti

Lisätiedot

Personalrapport. Henkilöstöraportti

Personalrapport. Henkilöstöraportti Personalrapport 2008 Henkilöstöraportti 2008 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO 1. Inledning/ Johdanto...3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma...4 3. Personalens

Lisätiedot

Personalrapport Henkilöstöraportti

Personalrapport Henkilöstöraportti 2009 Personalrapport Henkilöstöraportti Foto: Ben Griep INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO 1. Inledning/ Johdanto...3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma...4

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1185/2013 vp Raskausajan työkyvyttömyyden määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Raskausaikana työnteko vaikeutuu asteittain. Työkyvyn määrittäminen on hankalaa ja vaihtelee äitien välillä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Personalrapport 2010 Henkilöstöraportti 2010

Personalrapport 2010 Henkilöstöraportti 2010 Personalrapport 2010 Henkilöstöraportti 2010 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO Del I Osa I 1. Inledning/Johdanto...3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram/henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma...4

Lisätiedot

Personalrapport Henkilöstöraportti

Personalrapport Henkilöstöraportti Personalrapport Henkilöstöraportti 2011 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO Del I 1. Inledning/ Johdanto....3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma... 4 3. Personalens

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR

Lisätiedot

Personalrapport Henkilöstöraportti

Personalrapport Henkilöstöraportti Personalrapport Henkilöstöraportti 2012 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO Del I 1. Inledning/ Johdanto....3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma... 4 3. Personalens

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 274/2011 vp Työuran jatkaminen eläkeiän jälkeen valtionhallinnossa Eduskunnan puhemiehelle Työurien pidentämistä pidetään tärkeänä toimenpiteenä mm. kansantalouden elpymisen kannalta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 605/2007 vp Joustaminen työntekijän työaikajärjestelyissä Eduskunnan puhemiehelle Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että "hallitus edistää työaikapolitiikassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

-2, KV 2015-06-15 14:00

-2, KV 2015-06-15 14:00 -2, KV 2015-06-15 14:00 Kokoustiedot Aika Paikka 15.6.2015 klo 14.00 HUOM! Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Boström, Peter Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 414/2008 vp Eläkkeellä olevien henkilöiden ansiotulorajat Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeelle siirtymisen ei pitäisi olla esteenä työnteolle tai pienimuotoisille ansioille. Kuitenkin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2012 vp Kesätyöntekijöiden työskentelyolosuhteiden epäkohtien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kesätöitä on tarjolla nuorille usein erilaisissa myyntikojuissa ja kioskeissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2005 vp Näyttökokeiden resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatilliset näyttötutkinnot ovat saaneet pysyvän jalansijan suomalaisessa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

-2, KH 2015-05-04 16:00

-2, KH 2015-05-04 16:00 -2, KH 2015-05-04 16:00 Kokouskutsu Maanantaina 4.5.2015 klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Markus Granholm

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1184/2006 vp M-real Oyj:n Simpeleen tehtaan irtisanomiset Eduskunnan puhemiehelle Hienopaperi- ja kartonkiyhtiö M-real Oyj on ilmoittanut vähentävänsä Rautjärven Simpeleen tehtaalta

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot