Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2012 vp Kesätyöntekijöiden työskentelyolosuhteiden epäkohtien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kesätöitä on tarjolla nuorille usein erilaisissa myyntikojuissa ja kioskeissa. Julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan nuorten työoloissa on kuitenkin epäkohtia, joihin tulisi puuttua. Esimerkiksi marjanmyyjät saattavat työskennellä ilman riittävää ohjeistusta esimerkiksi rahankäsittelystä, uhkaavista tilanteista tai varkauksien varalta. Lisäksi nuorten kesätyöntekijöiden työterveyshuollon osalta on lehtitietojen mukaan ollut puutteita tai nuorille ei ole kerrottu, miten työterveyshuolto järjestetään. Myös ruoka- ja lepotaukojen sekä wc-käyntien järjestämisessä on puutteita, eivätkä nuoret välttämättä tiedä heille kuuluvista oikeuksista tai uskalla niitä vaatia. Nuorten kesätyöntekijöiden palkkaus on myös asia, joka on ollut esillä. Nuoria on työskennellyt työehtosopimuksen minimipalkkaa alemmalla palkalla tai työvuoroja on peruttu ja nuori jäänyt ilman palkkaa esimerkiksi huonon sään vuoksi. Kesätyöt ja -työntekijät ovat todella merkittävä ja positiivinen asia niin nuorelle itselleen kuin heitä työllistäville yrityksillekin. Työelämän pelisääntöjen ja lainsäädännön toetutumisesta on huolehdittava kuitenkin myös kesätöiden osalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin aiotaan ryhtyä, jotta kesätyöntekijöiden työskentelyolosuhteissa ja palkkauksessa olevia epäkohtia voidaan korjata ja valvoa tehokkaammin jo kesällä 2013? Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2012 Hanna Mäntylä /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Mäntylän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 649/2012 vp: Mihin toimiin aiotaan ryhtyä, jotta kesätyöntekijöiden työskentelyolosuhteissa ja palkkauksessa olevia epäkohtia voidaan korjata ja valvoa tehokkaammin jo kesällä 2013? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Monelle nuorelle henkilölle kesätyöpaikka on samalla myös ensimmäinen työpaikka. Nuori omaksuu tällöin käsityksen työelämästä, ja ensimmäinen työpaikka seuraa muistissa koko elinkaaren ajan. Ei ole ollenkaan sama, minkälaisen kohtelun ja kokemuksen nuori saa ensimmäisessä työpaikassaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että työpaikka on sellainen, että nuorelle jää asianmukainen kuva suomalaisesta työelämästä ja siitä, kuinka siellä toimitaan. Edellä sanotun toteutuminen edistää myös hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta suomalaisten työurien pidentämisestä alusta. Lainsäädäntö edellyttää, että nuorten työntekijöiden työtehtävät on suhteutettava nuoren fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn. Nuoret eivät välttämättä tunne työtehtäviään ja työympäristöään eivätkä todennäköisesti tiedosta kaikkia työn tekemiseen liittyviä riskejä tai kiinnitä niihin riittävästi huomiota. Nuorilla ilmenee usein epätietoisuutta esimerkiksi työsopimuksen laatimisesta ja sen ehdoista. Kesätyöntekijöitä koskevat kuitenkin samat työehdot ja työolosuhteita koskevat vaatimukset kuin muitakin työntekijöitä lukuun ottamatta alle 18-vuotiaita koskevia erityissäännöksiä. Siksi esiin tulleisiin epäkohtiin tulee puuttua viime kädessä viranomaisvalvonnan keinoin. Nuorien työntekijöiden työehtojen ja työn turvallisuuden ja terveellisyyden valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille. Voimassa oleva lainsäädäntö ja työehtosopimukset sisältävät yksityiskohtaisen sääntelyn muun ohella nuoren työntekijän opetuksesta ja ohjauksesta, palkkauksesta, työajasta ja turvallisista työolosuhteista. Esimerkiksi, jollei työsopimusta tehdä kirjallisena, on työnantajan yli kuukauden kestävissä työsuhteissa velvollinen pyytämättä antamaan kirjallisen selvityksen työsuhteen keskeisistä ehdoista. Työterveyshuollon piiriin taas kuuluvat kaikki ne työntekijät, jotka kuuluvat myös työturvallisuuslain (738/2002) soveltamisalaan. Tämä koskee myös kesätyöntekijöitä, jotka ovat useimmiten myös lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa olevia. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Jos työsuhde on tarkoitettu kestämään yli kolme kuukautta, on nuorelle työntekijälle lisäksi suoritettava terveystarkastus viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Työsuojeluhallinnossa kolmikantaisesti valmistellussa vuosia koskevassa runkosuunnitelmassa on myös tuotu esille nuoret työntekijät ja pidetty tärkeänä, että nuorten työkyvystä ja työmarkkinoille siirtymisestä mahdollisimman pian koulutuksen jälkeen huolehditaan. Nuorten työsuojeluosaamisen lisäämiseen ja perehdyttämiseen työpaikoilla on lisäksi kiinnitettävä huomiota. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa vuosittain tulostavoitteet työsuojeluviranomaisena toimiville aluehallintovirastojen 2

3 Ministerin vastaus KK 649/2012 vp Hanna Mäntylä /ps työsuojelun vastuualueille. Työsuojeluviranomaisten voimavarat eivät kuitenkaan riitä kaikkien työpaikkojen säännölliseen valvontaan, vaan valvonnan kohteet priorisoidaan ja valikoidaan tulosohjauksessa sovituin kriteerein. Pääsääntöisesti kesä- ja muiden nuorten työntekijöiden työehtoja ja työolosuhteita valvotaan muun työpaikkatarkastustoiminnan ohessa, koska työsuojeluviranomaisella ei ole kattavaa tietoa, eräitä tilanteita koskevia lakisääteisiä ilmoitusvelvollisuuksia lukuun ottamatta, millä työpaikoilla kesätyöntekijöitä työskentelee ja millä ei. Lisäksi nuorten työehtoja valvotaan erillisillä hankkeilla, jolloin valvonta kohdistetaan niihin työpaikkoihin, joilla yleisesti ottaen työskentelee paljon nuoria kesätyöntekijöitä, kuten huvipuistoihin ja muihin vapaa-ajan kohteisiin, jäätelökioskeille, kesäkahviloihin ja pikaruokaravintoloihin, hautausmaille ja marjanpoimintatiloille. Esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo kuluvan vuoden touko-syyskuun aikana kohdistetusti nuorten työoloja ja työehtoja majoitus- ja ravitsemusalan, kaupan alan, alkutuotannon sekä kiinteistönhuollon työpaikoilla. Tarkastuksia on tehty yli sataan eri työpaikkaan. Valvontahankkeen tuloksista laaditaan syksyn aikana raportti, jota hyödynnetään tulevaisuudessa valvonnan suuntaamisessa ja muussa suunnittelussa. Viranomaisaloitteisen valvonnan lisäksi työsuojeluhallinto on sitoutunut huolehtimaan kattavasti kaikista asiakasyhteydenotoista, jotka koskevat työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvia asioita. Erityisesti työsopimusta, työaikaa ja vuosilomaa koskevien asioiden valvontaan kuuluu ohjeiden ja neuvojen antamista työsuhteen osapuolille ja nuorten kohdalla myös vanhemmille. Työsuojelun vastuualueilla toimii ns. työsuhdepäivystys, joka käytännössä huolehtii työelämän pelisääntöjä koskevasta neuvonnasta ja ohjauksesta. Nuorten työntekijöiden työnteon epäkohtiin voidaan vaikuttaa myös tiedottamalla ja kouluttamalla. Työsuojeluhallinto tiedottaakin vuosittain aina keväällä työpaikkoja ja työnantajia erityisellä kesätöitä ja nuorten työehtoja koskevalla työpaikkatiedotteella. Myös Internetin työsuojelua koskevaan ohjeistukseen sisältyy kattava tietopaketti nuorten työntekoon liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Nuorten työsuojeluasioiden edistymiseen voidaan vaikuttaa myös koulutuksen järjestäjien kanssa tehtävällä yhteystyöllä. Ns. VAAKA-hanke (Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä) on ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen työturvallisuuden verkostohanke, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tavoitteena on työturvallisuuden edistäminen ja hankkeissa kehitettävien hyvien käytäntöjen levittäminen. Vuotta 2013 koskeva työsuojeluviranomaisten tulosohjausprosessi ja valvonnan suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Kuluvan syksyn aikana tarkentuu, missä määrin työsuojeluvalvontaa tullaan jo käytössä olevien työpaikkatarkastustoiminnan, neuvonnan ja ohjauksen sekä muun viestinnän ja tiedotuksen lisäksi jatkossa suuntaamaan erityisesti kesätyöntekijöiden työehtojen ja työolosuhteiden valvontaan. Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2012 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 649/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna Mäntylä /saf: Vilka åtgärder ämnar man vidta för att de olägenheter som ansluter sig till sommararbetarnas arbetsförhållanden och löner kan rättas till och övervakas mer effektivt redan på sommaren 2013? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För många unga personer är sommararbetsplatsen deras första arbetsplats. Den unga personen får då en uppfattning om arbetslivet och den första arbetsplatsen följer med i minnet hela livet. Det är inte alls betydelselöst hur den unga bemöts på sin första arbetsplats och hur hon eller han upplever den. Därför är det viktigt att arbetsplatsen är sådan att den unga får en saklig bild av det finländska arbetslivet och av dess handlingssätt. När det ovan nämnda blir verklighet blir även det mål i regeringsprogrammet uppfyllt som gäller förlängningen av finländarnas arbetskarriärer i början av karriären. Lagstiftningen förutsätter att de unga arbetstagarnas arbetsuppgifter ska ställas i relation till den unga personens fysiska och mentala prestationsförmåga. De unga är inte nödvändigtvis bekanta med sina arbetsuppgifter och sin arbetsmiljö, och de är sannolikt inte medvetna om alla risker som ansluter sig till arbetet eller de fäster inte tillräckligt uppmärksamhet till riskerna. De unga är ofta osäkra om att till exempel uppgöra arbetsavtal och om villkoren i arbetsavtalet. Samma arbetsvillkor och samma krav i fråga om arbetsförhållanden gäller ändå både sommararbetstagare och andra arbetstagare med undantag av de specialbestämmelser som gäller ungdomar under 18 år. Därför ska de olägenheter som uppkommit ingripas, i sista hand genom myndighetsåtgärder. Tillsynen över unga arbetstagares arbetsvillkor och av säkerheten och hälsan i deras arbete hör till arbetarskyddsmyndigheternas uppgifter. Den gällande lagstiftningen och de gällande kollektivavtalen innefattar detaljerade bestämmelser bland annat om unga arbetstagares undervisning och handledning, löner, arbetstid och säkra förhållanden i arbetet. Till exempel om ett arbetsavtal inte uppgörs skriftligt är arbetsgivaren skyldig att utan begäran ge arbetstagaren skriftlig information om de centrala villkoren i arbetet då anställningsförhållandet gäller längre än en månad. Bestämmelserna om företagshälsovård gäller alla arbetstagare som innefattas av tillämpningsområdet för arbetarskyddslagen (738/2002). Detta gäller även sommararbetstagare som vanligtvis har ett kort anställningsförhållande för viss tid. Företagshälsovården ska anordnas och genomföras i den omfattning som behövs på grund av arbetsarrangemangen, personalen, förhållandena på arbetsplatsen och förändringarna i dem. Om en ung arbetstagares anställningsförhållande avses att pågå längre än tre månader ska arbetstagaren senast inom en månad efter anställningsförhållandets början genomgå hälsoundersökning på arbetsgivarens bekostnad. I arbetarskyddsförvaltningens ramplan för som har beretts på trepartsbasis tar man också upp de unga arbetstagarna och anser det vara viktigt att man sörjer för de ungas arbetsförmåga och ser till att de övergår till arbete så snart efter sin utbildning som möjligt. Man ska ytterligare fästa uppmärksamhet vid att utöka de ungas arbetarskyddskunskaper och att introduce- 4

5 Ministerns svar KK 649/2012 vp Hanna Mäntylä /ps ra dem i arbetet. Social- och hälsovårdsministeriet fastställer årligen resultatmålen för ansvarsområdena för arbetarskydd, de regionala arbetarskyddsmyndigheterna som är verksamma vid regionalförvaltningsverken. Arbetarskyddsmyndigheternas resurser räcker ändå inte till att regelbundet övervaka alla arbetsplatser, utan tillsynsobjekt prioriteras och utses enligt de kriterier som har överenskommits i resultatstyrningen. I regel övervakas sommararbetstagarnas och andra unga arbetstagares arbetsvillkor och arbetsförhållanden i samband med övrig inspektionsverksamhet på arbetsplatser, eftersom arbetarskyddsmyndigheten inte har heltäckande information om vilka arbetsplatser som har sommararbetstagare. Ytterligare övervakas de ungas arbetsvillkor genom särskilda projekt. Då riktas tillsynen mot de arbetsplatser som vanligtvis har många unga arbetstagare, såsom nöjesparker och andra fritidsställen, glasskiosker, sommarkaféer och snabbmatrestauranger, kyrkogårdar och bärgårdar. Till exempel under maj-september i år har Regionförvaltningsverket i Södra Finland riktat tillsyn mot unga arbetstagares arbetsvillkor och arbetsförhållanden på arbetsplatser inom hotell- och restaurangbranschen, handeln, primärproduktionen och fastighetsskötseln. Inspektioner har genomförts på mer än hundra olika arbetsplatser. Under hösten upprättas en rapport om tillsynsprojektets resultat, och rapporten kommer att utnyttjas vid riktandet och planeringen av tillsynen. Utöver den myndighetsinitierade tillsynen har arbetarskyddsförvaltningen förbundit sig att på ett heltäckande sätt sörja för alla kundinitiativ i ärenden som hör under arbetarskyddsmyndighetens tillsyn. Särskilt i tillsynen över arbetsavtal, arbetstider och semestrar ingår också att ge anvisningar och råd till anställningsförhållandets parter, och i fråga om unga personer även till föräldrar. Ansvarsområdena för arbetarskydd har en s.k. anställningsjour som i praktiken sörjer för rådgivning och handledning som gäller arbetslivets spelregler. Olägenheterna i unga arbetstagares arbete kan även påverkas genom information och utbildning. Därför ger arbetarskyddsförvaltningen arbetsplatserna och arbetsgivarna information varje vår genom ett särskilt arbetsplatsmeddelande om sommararbete och om arbetsvillkoren för unga arbetstagare. Även arbetarskyddets webbplats på Internet innefattar ett rejält informationspaket om rättigheter och skyldigheter när det gäller unga personers arbete. Arbetarskyddet för unga personer kan också förbättras genom samarbete med utbildningsarrangörer. Det s.k. VAAKA-projektet (kartläggning och bedömning av riskerna vid inlärning i arbetet och vid yrkesprov) är ett nätverksbaserat arbetarskyddsprojekt för yrkesutbildning och inlärning i arbetet, och projektet finansieras av social- och hälsovårdsministeriet. Projektets mål är att främja arbetarskyddet och att sprida de goda praxisar som utvecklas i projektet. För tillfället är resultatstyrningsprocessen och planeringen av tillsynen för år 2013 på gång hos arbetarskyddsmyndigheterna. Under hösten ska man precisera i vilken mån arbetarskyddstillsyn särskilt kommer att riktas mot sommararbetarnas arbetsvillkor och arbetsförhållanden, utöver de arbetsplatsinspektioner och den rådgivning och handledning samt övrig kommunikation och information som redan bedrivs. Helsingfors den 26 september 2012 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5