Personalrapport Henkilöstöraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Personalrapport Henkilöstöraportti"

Transkriptio

1 2009 Personalrapport Henkilöstöraportti

2 Foto: Ben Griep INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO 1. Inledning/ Johdanto Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma Personalens mängd och struktur Henkilöstön määrä ja rakenne Personalkostnader/Henkilöstökustannukset Personalsituationen Henkilöstötilanne Årets arbetsteam/vuoden työtiimi Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu Personalens sjukfrånvaro / Henkilöstön sairauspoissaolot Arbetsolycksfall/ Työtapaturmat Annan frånvaro / Muu poissaolo Pensioner/Eläkkeet Personalutbildning/Henkilöstökoulutus Arbetsmiljö/Työympäristö Samarbetet inom arbetarskyddet/ Työsuohjeluyhteistyö Verksamhet för att upprätthålla arbetsförmågan Työkyvyn ylläpitämistoiminta Arbetsklimatet/Työilmapiiri Personalhälsovård/Työterveyshuolto Samarbete med personalens representanter Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa Lokala fackavdelningar/ Paikalliset ammattiosastot Sysselsättningsverksamhet/Työllistämistoiminta Personalföreningen/Henkilöstöyhdistys Sjukkassa Ebba/Sairauskassa Ebba... 2

3 CARPE DIEM grip dagen Du håller i din hand Staden Jakobstads personalrapport för år I personalrapporten genomgås olika nyckeltal och centrala händelser i stadens verksamhet och personalens roll i den. Det gångna året har varit exceptionellt på många sätt. Under år 2009 upplevde världsekonomin en recession vars omfattning inte skådats sedan talet. Industriproduktionen i foto: Pirjo Salonen Finland sjönk år 2009 med 20,9% jämfört med året innan, den största djupdykningen sedan Inte ens under krigsåren på 1940-talet sjönk industriproduktionen i Finland lika mycket. Bruttonationalproduktionen sjönk med 7,8 % år Under 1990-talets depression var den största enskilda minskningen 6 % år Jakobstad, som har en exportinriktad näringsstruktur, drabbas mycket snabbare och hårdare än många andra orter av förändringar i världsekonomin. (Förvisso gäller också det omvända i uppgångar). CARPE DIEM tartu hetkeen Kädessäsi on Pietarsaaren kaupungin vuoden 2009 henkilöstöraportti. Henkilöstöraportissa esitellään kaupungin toiminnan eri tunnuslukuja ja keskeisiä tapahtumia ja henkilöstön osuutta toiminnassa. Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen monella tavoin. Vuoden 2009 aikana maailmantalous vaipui taantumaan, jonka laajuista ei ole nähty sitten 1930-luvun. Suomen teollinen tuotanto väheni 20,9 % vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna, mikä oli syvin sukellus vuoden 1918 jälkeen. Edes sotavuosina 1940-luvulla ei Suomen teollinen tuotanto vähentynyt yhtä paljon. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna luvun laman aikaan suurin yksittäinen vähennys oli 6 % vuonna Maailmantalouden heilahtelut heijastuvat Pietarsaaren vientivoittoiseen elinkeinorakenteeseen paljon nopeammin ja tuntuvammin kuin monien muiden paikkakuntien (tosin sama pätee myös suhdanteiden noustessa). I tider som denna blir stadens personalstrategi ännu viktigare. Under svåra tider understryks och mäts de fyra centrala värderingar som vi har i vårs personalstrategi: delaktighet, förtroende, respektfullt bemötande och rättvisa. Om vi håller oss till dessa centrala principer så kommer vi ut tillsammans stärkta ur svårigheterna. Det gäller att se möjligheter i varje situation. I brytningstider föds möjligheter att göra saker och ting på nya sätt. Detta har vi mycket konkret sett under de samarbetsförhandlingar som hållits under början av Personalen har, i enlighet med våra värderingar, beretts möjligheter att komma med förslag och mycket av de resultat som åstadkommits kan vi alla dra nytta av för lång tid framöver. Detta bådar gott för framtiden. Det centrala är nu att titta framåt. Det som varit kan vi inte påverka. Framtiden kan vi påverka. För att bygga en framtid är det viktigt att både leva i nuet och se framåt. Det gäller att se möjligheter. Den romerske diktaren Horatius myntade det odödliga uttrycket Carpe Diem- grip dagen. Carpe Diem - låt oss bygga upp en ännu bättre stad. Mikael Jakobsson, stadsdirektör, kaupunginjohtaja Tällaisina aikoina kaupungin henkilöstöstrategian merkitys on vielä tärkeämpi. Vaikeina aikoina korostuvat ja tulevat punnituiksi henkilöstöstrategiamme sisältämät neljä keskeistä arvotusta: osallisuus, luottamus, kunnioittava kohtelu ja oikeudenmukaisuus. Jos pitäydymme noissa keskeisissä periaatteissa, voitamme yhdessä vaikeudet, jotka ovat vain vahvistaneet meitä. Jokaisen tilanteen mahdollisuudet on nähtävä. Murrosaikoina tulee esiin mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla. Tämä on nähty hyvin konkreettisesti vuoden 2010 alussa käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Henkilöstölle on arvotusten mukaisesti tarjottu mahdollisuus tehdä ehdotuksia, ja monista syntyneistä tuloksista on hyötyä kaikille vielä pitkäksi aikaa eteenpäin. Tuo ennustaa hyvää tulevaisuuden kannalta. Keskeistä juuri nyt on katseen suuntaaminen eteenpäin. Menneeseen emme voi vaikuttaa. Tulevaisuuteen voimme. Tulevaisuuden rakentamisessa on tärkeää elää nykyisyydessä ja katsoa eteenpäin. On nähtävä mahdollisuudet. Roomalainen runoilija Horatius ilmaisi asian lausumalla kuolemattomat sanat: Carpe Diem - tartu hetkeen. Carpe Diem - rakentakaamme kaupunkimme entistä ehommaksi. 3

4 1.1. PERSONALRAPPORT 2009 I personalrapporten redovisas tabeller och grafer huvudsakligen enligt en uppdelning i fyra grupper: a) socialväsendet, b) dagvårds- och utbildningsväsendet c) tekniska verket och d) övriga. I gruppen övriga ingår centralförvaltningen, miljö- och byggnadstillsynsverksamheten, kulturväsendet, idrottsbyrån samt stadens tre affärsverk (Jakobstads Energiverk, Jakobstads Vatten och Jakobstads Hamn). Detta är den sista rapporten som görs upp enligt den gamla organisationen. Från och med 2010 övertog staden värdskapet för social- och hälsovårdsservicen för fyra kommuner i nejden (Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre och Larsmo). I samband med detta fördubblades antalet anställda i staden vilket självklart kommer att väsentligt påverka personalrapporten som redovisar verksamhetsåret PERSONALSTRATEGIN OCH ÅTGÄRDSPROGRAM Stadens personalstrategi förnyades år 2008 Inom ramen för projektet Mobilisering 2010 utarbetades i samarbete med representanter från Larsmo kommun, Pedersöre kommun, Nykarleby stad och samkommunen MHSO den förnyade personalstrategin. Strategin är anpassad för att gälla i staden också när värdkommunarrangemanget för nejdens social- och hälsovårdsservice infördes. Staden Jakobstad är en modern och attraktiv arbetsgivare, som har en motiverad, kunnig och välmående personal. Personalstrategin utgör grunden för den personalpolitik som staden iakttar vid skötseln av olika personalfrågor. Stadens personalpolitik bör skapa en sådan arbetsmiljö och sådana attityder att personalen känner arbetstillfredsställelse samt motivation att arbeta ansvarsfullt och effektivt för att uppnå stadens och samarbetsområdets målsättningar. Inom ramen för Mobilisering 2010 har också uppgjorts ett åtgärdsprogram för genomförandet av personalstrategin. Åtgärdsprogrammet godkändes av stadsstyrelsen I programmet som långt skall betraktas som personaladministrationens verksamhetsplan konkretiseras olika personalpolitiska åtgärder med tidtabell och ansvarspersoner HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 Henkilöstöraportissa esitetään taulukoita ja graafeja pääasiassa neljän ryhmän mukaan. Ne ovat a) sosiaalitoimi, b) päivähoito- ja koulutustoimi, c) tekninen virasto ja d) muut. Muiden ryhmään kuuluvat keskushallinto, ympäristö- ja rakennusvalvontatoiminta, kulttuuritoimi, liikuntatoimisto ja kaupungin kolme liikelaitosta (Pietarsaaren energialaitos, Pietarsaaren vesi ja Pietarsaaren satama). Tämä on viimeinen raportti, joka tehdään vanhan organisaation mukaan. Kaupunki alkoi toimia vuodesta 2010 alkaen seudun neljän kunnan (Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn, Pedersören ja Luodon) sosiaali- ja terveydenhuollon isäntänä. Tässä yhteydessä kaupungin työntekijämäärä kaksinkertaistui, mikä vaikuttaa luonnollisesti tuntuvasti toimintavuodesta 2010 laadittavaan henkilöstöraporttiin. 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA Kaupungin henkilöstöstrategia uudistettiin vuonna Uudistettu henkilöstöstrategia laadittiin Liikkeelle hankkeessa yhteistyössä Luodon kunnan, Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn kaupungin ja MTHA:n kuntayhtymän kanssa. Kaupunki voi soveltaa strategiaa myös lähtien, jolloin seudun sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen isäntäkuntajärjestely alkoi. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöstrategia toimii kaupungin eri henkilöstöasioiden hoidossa noudattaman henkilöstöpolitiikan perustana. Kaupungin henkilöstöpolitiikan on luotava sellainen työympäristö ja sellaiset asenteet, että henkilöstö tuntee työtyytyväisyyttä ja on motivoitunut työskentelemään vastuullisesti ja tehokkaasti kaupungin ja yhteistyöalueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikkeelle hankkeessa laadittiin myös toimenpideohjelma henkilöstöstrategian toteuttamista varten. Kaupunginhallitus hyväksyi toimenpideohjelman Ohjelmassa, jota on paljolti pidettävä henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelmana, konkretisoituvat erilaiset henkilöstöpoliittiset toimenpiteet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. 4

5 3. PERSONALENS MÄNGD OCH STRUKTUR Staden hade på avlöningslistan vid årsskiftet totalt 1425 personer som hade anställningsförhållande på minst 10 % av full arbetstid. Motsvarande siffra var ett år tidigare Inga förskjutningar av personalvolymerna av betydelse mellan de olika verken kan noteras under år HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kaupungin palkkalistoilla oli vuodenvaihteessa yhteensä 1425 työntekijää, joilla oli vähintään 10 %:n työsuhde kokopäivätoimisuudesta. Vastaava luku oli edellisvuonna Eri virastojen välillä ei ole havaittavissa merkittäviä henkilöstövolyymien siirtymiä vuoden 2009 aikana. Antal anställda, lägesrapport Työntekijämäärä, tilanneraportti % % % DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSVÄSENDET TOT./ PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSTOIMI YHT. SOCIALVÄSENDET / SOSIAALITOIMI TOT/YHT TEKNISKA VERKET / TEKNINEN VIRASTO TOT/YHT ÖVRIGA / MUUT TOTALT / YHTEENSÄ Antal anställda i huvudsyssla (arb.tid %) Päätoimisia työntekijöitä (työaika %) 1324 Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Socialväsendet/ Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet/ Päivähoitoja koulutustoimi Tekniska verket/ Tekninen virasto Övriga/Muut Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly Under 1970-talet och likaså under 1980-talet utvidgades den kommunala servicen märkbart och på samma sätt utökades också personalen. Antalet kommunalt anställda i vårt land fördubblades under denna 20-års period från ca personer till ca På 1990-talet stagnerade den kommunala personalens antal och har efter år 2000 i någon mån stigit. På 1970-talet och talet gjordes även i vår stad en mängd nyanställningar för att kunna ombesörja den utökande kommunala servicen. Största delen av dessa anställda finns kvar vilket medför att genomsnittsåldern på de anställda är relativt hög. Kunnallisia palveluja laajennettiin tuntuvasti ja samoin 1980-luvulla, ja henkilöstö lisääntyi sen myötä. Kunnallisten työntekijöiden määrä kaksinkertaistui maassamme tuona 20-vuotiskautena n henkilöstä n :een luvulla kunnallisen henkilöstön määrän lisääntyminen pysähtyi ja on vuoden 2000 jälkeen hiukan noussut ja 1980-luvuilla palkattiin omassa kaupungissammekin uusia työntekijöitä lisääntyneiden kunnallisten palvelujen hoitamiseksi. Suurin osa näistä työntekijöistä on edelleen kaupungin työssä, mistä johtuen työntekijöiden keski-ikä on suhteellisen korkea. Kaupungin 5

6 Medelåldern för stadens alla anställda är 48 år. Motsvarande medelålder för kommunalt anställda i Finland är 45,3 år. kaikkien työntekijöiden keski-ikä on 48 vuotta. Vastaava kunnallisten työntekijöiden keski-ikä on Suomessa 45,3 vuotta. Medelålder för staden Jakobstads anställda Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä ,6 47,5 47,6 47,7 48,0 Personalens medelålder / Henkilöstön keski-ikä 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Ordinarie / Vakinaiset Tidsbundna / Määräaikaiset 0,0 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Personalens åldersfördelning kvinnor / män Henkilökunnan ikäjakauma, naisia / miehiä Antal / määrä Kvinnor/Naiset Män/Miehet 20 0 < >59 Ålder / ikä 6

7 Fördelningen av kvinnor och män är i staden Jakobstad på samma sätt som inom hela kommunala sektorn starkt övervägande kvinnlig. Gällande hela stadens personal utgör kvinnornas andel 74,7 % och männens andel 25,3 %. Kvinnornas andel av hela landets kommunalt anställda är 79 %. Inom Staden Jakobstad är många yrkesgrupper uppdelade enligt kön till typiska kvinnliga och manliga yrken. Inom sociala sektorn och inom barndagvården finns stor majoritet kvinnor. Inom tekniska yrken är majoriteten män, medan man inom undervisningsväsendet har en jämnare fördelning, fastän kvinnornas andel även här har ökat Naisten ja miesten välinen jakauma on Pietarsaaren kaupungissa koko kunta-alan tavoin vahvasti naisenemmistöinen. Kaupungin koko henkilöstöstä on naisten osuus 74,7 % ja miesten 25,3 %. Naisten osuus koko maan kuntatyöntekijöistä on 79 %. Pietarsaaren kaupungin monet henkilöstöryhmät ovat jakautuneet sukupuolen mukaisiin tyypillisiin naisten ja miesten ammatteihin. Sosiaalisektorilla ja lasten päivähoidossa on valtaenemmistö naisia. Teknisissä ammateissa on enemmistö miehiä, opetustoimessa puolestaan on tasaisempi jakauma, vaikka naisten osuus on lisääntynyt myös siinä. Personalens fördelning kvinnor / män verksvis Henkilökunnan jakautuma naiset / miehet virastoittain Antal / määrä Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Kvinnor/ Naiset Män/Mie het Till fördelarna med en kommunal arbetsplats hör tryggheten och många faktorer som har med välbefinnande att göra, bland annat trivsel och arbetsklimat. Omsättningen bland den fast anställda personalen är ytterst liten. Tre fjärdedelar av kommunernas anställda i Finland har arbetat kommunalt i minst tio år. I personalpolitikens grundprinciper ingår att personalen anställs tills vidare (ordinarie anställningsförhållande) ifall det inte finns grundad anledning att ingå arbetsavtal eller ge tjänsteförordnande för viss tid. Anställningsförhållandet för stadens alla anställda är till 77 % ordinarie tjänste- eller arbetsavtalsförhållande och till 23 % tidsbundna tjänsteförordnanden eller arbetsavtal. Bland samtliga kommunanställda i landet är 75 % fastanställda. Den verksvisa fördelningen i Jakobstad framgår nedan. Kunnallisen työpaikan etuja ovat turvallisuus ja monet hyvinvointiin liittyvät tekijät, mm. viihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pieni. Kolme neljäsosaa kuntatyöntekijöistä Suomessa on ollut kunnan palveluksessa vähintään kymmenen vuotta. Henkilöstöpolitiikan perusperiaatteisiin kuuluu, että henkilöstö palkataan toistaiseksi jatkuvaan (vakinaiseen) työsuhteeseen, ellei määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tai virkamääräyksen antamiseen ole perusteltua syytä. Kaupungin kaikista työntekijöistä 77 % on vakinaisessa virka- tai työsopimussuhteessa ja 23 % määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa. Kaikista maamme kuntatyöntekijöistä 75 % on vakinaisia. Pietarsaaren virastoittainen jakauma ilmenee seuraavasta. 7

8 Personalens anställningsförhållanden ordinarie / tidsbundna verksvis Henkilökunnan työsuhteet vakinaiset / määräaikaiset virastoittain 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % Tidsbundna / Määräaikaiset 40,0 % 20,0 % Ordinarie / Vakinaiset 0,0 % Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut 4. PERSONALKOSTNADER Under perioden har stadens totala löneoch arvodeskostnader stigit från 33,2 milj till 40,1 milj. vilket innebär en ökning med i genomsnitt 5,2% per år. Från år 2008 till 2009 steg kostnaderna med 4,9 %. 4. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Kaudella ovat kaupungin palkka- ja palkkiokustannukset lisääntyneet 33,2 milj. :sta 40,1 milj. :oon, missä on lisäystä keskimäärin 5,2 % vuodessa. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 kustannukset lisääntyivät 4,9 %. Stadens utbetalda löner och arvoden Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot Socialväsendet. Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väs., Päivähoito- ja koul.toimi Tekniska verket, Tekninen virasto Övriga, Muut Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. Yhteensä PERSONALSITUATIONEN 5. HENKILÖSTÖTILANNE 5.1 Årets arbetsteam Vid stadens julfest korades till årets arbetsteam 2009 personalen vid Solbackens demeshem avd 1. I belöning fick de åtta medlemmarna 450 per person. Såsom motivering till utnämningen framförs följande: I teamet ingår: Tiimiin kuuluvat: 5.1. Vuoden työtiimi Kaupungin joulujuhlassa valittiin vuoden 2009 työtiimiksi Aurinkorinteen demen-tiakodin osasto 1. Nuo kahdeksan tiimiläistä saivat palkkioksi 450 henkilöä kohden. Nimitys perustui seuraaviin seikkoihin: Svetlana Karhu, Anne Särkioja, Yrsa Saranpää, Hanna Villbacka, Katja Holmqvist, Anu Kujala, Gun-Mari Östman, Anneli Olin. 8

9 Solbackens boende är i centrum. Arbetsteamet ser till demenshemmets alla speciella personer. Man lockar fram den enskilda personen och ger utrymme för dennes vilja och intresse. Var och en får hjälp att göra det som han/hon kan och vill. Teamets medlemmar vill göra sitt bästa eftersom man tycker om sina boende. Man gråter och skrattar tillsammans. Den lilla glada stunden med en boende på Solbacken ger en guldkant i vardagen. På delad andra plats i tävlingen placerade sig följande arbetsteam vars medlemmar fick 100 /person: Arbetsteamet för Runebergsveckan, 5 personer Arbetsteamet vid Björkbackas kök, 8 personer Arbetsteam Hava vid Energiverket, 4 personer Genom att på detta sätt uppmuntra och lyfta fram de goda arbetsteamen vill staden speciellt poängtera att det goda teamarbetet höjer arbetsmotivationen och ger trygghet i jobbet. Det känns inte tungt att dagligen åka till jobbet utan tvärtom så känns det behagligt. Aurinkorinteen asukkaat ovat tärkeimmällä sijalla. Työtiimi huolehtii dementiakodin kaikista persoonista. Jokaisen oma persoonallisuus houkutellaan esiin ja annetaan omalle tahdolle ja kiinnostuksenkohteille tilaa. Jokainen saa apua siinä, mitä tahtoo ja osaa tehdä. Tiimin jäsenet tahtovat tehdä parhaansa, sillä omista asukkaista pidetään. Heidän kanssaan nauretaan ja itketään yhdessä. Pieni iloinen hetki Aurinkorinteen asukkaan kanssa kultaa arjen. Toiselle sijalle kilpailussa sijoittuivat seuraavat työtiimit, joiden jäsenet saivat 100 /henkilö: Runeberginviikon työtiimi, 5 henkilöä Koivurinteen keittiön työtiimi, 8 henkilöä Energialaitoksen Hava-työtiimi, 4 henkilöä. Kannustamalla hyviä työtiimejä ja tuomalla niitä esiin tällä tavoin kaupunki tahtoo korostaa erityisesti sitä, että hyvä tiimityö parantaa työmotivaatiota ja tuo työhön turvallisuuden tunnetta. Työhön lähteminen ei tunnu raskaalta, vaan päinvastoin mukavalta Arbetsplatsbespisning Arbetsplatsbespisning ordnas i huvudsak på två olika sätt a) ett system med subventionerade måltidskuponger som kan användas vid ett 20-tal matserveringar i staden med vilka avtal har ingåtts, b) möjlighet till måltider som framställs i skolor, daghem, åldringshem o.s.v. Av de måltider som framställts på arbetsplatserna är en del avgiftsbelagda. Utgående ifrån arbetsuppgifternas art, kan en betydande del av de anställda få den dagliga måltiden som naturaförmån Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu järjestetään pääasiassa kahdella eri tavalla, joko a) subventoiduilla aterialipukkeilla, joita voidaan käyttää parissakymmenessä kaupungissa sijaitsevassa ruokailupaikassa, joiden kanssa kaupunki on tehnyt sopimuksen, tai b) tarjotaan mahdollisuus nauttia kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa jne. valmistettuja aterioita. Työpaikoilla valmistetuista aterioista osa on maksullisia. Työtehtävien laadun mukaan huomattava osa työntekijöistä saa päivittäisen ateriansa luontoisetuna. PERSONALENS ARBETSPLATSBESPISNING, ANTAL MÅLTIDER HENKILÖSTÖN TYÖPAIKKARUOKAILU, ATERIAMÄÄRÄ Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola Måltider på arb.platsen, avgiftsbelagda ca. Aterioita työpaikalla, maksullisia n Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontoisetu n MÅLTIDER TOTALT, ATERIOITA YHTEENSÄ

10 5.3 Personalens sjukfrånvaro Vår målsättning enligt Tyky-programmet är fortsättningsvis att förebygga sjukfrånvaron så att den är högst 11,5 kalenderdagar/anställd. Då vi granskar sjukfrånvarostatistiken, som visar en stigande trend, bör vi även beakta följande faktorer: 1. Personalens medelålder har stigit från 46,6 år till 48,0 år under perioden Den ordinarie personalens medelålder är nu 49,9 år. Medelåldern för kommunalt anställda i landet är 45,6 år. 2. Medelåldern för anställda som gått i KomPL pension är 60,7 år mot 59,4 år i hela landet. 3. Medelåldern för dem som gått i inv. pension är 61 år, jfr med 57,8 år för hela landet. 4. Kostnaderna för sjukfrånvarodagar just innan anställda fyllt 63 år blir betydligt billigare för arbetsgivaren än det skulle vara om de gick i förtidspension. 5. Under 2009 har 65 anställda gått i pension, jfr med 31 personer år Ibland föregås pensioneringen av långa, t.o.m. 365 dagar långa, sjukskrivningar. Alla sjukfrånvarodagar räknas med i statistiken, medeltalet har fåtts så att dagarna dividerats med antalet anställda dvs. med färre antal personer än som de facto bidragit med frånvarodagar 6. Ifall man jämför antalet sjukfrånvarodagar med övriga kommuner, bör man känna till att dagarna beräknas på många olika sätt, en del använder kalenderdagar, en del arbetsdagar och en del endast avlönade dagar. Dessutom bör även medelåldern beaktas. 5.3 Henkilöstön sairauspoissaolot Tyky-ohjelman mukaisena tavoitteena on edelleen ehkäistä sairauspoissaoloja siten, että ne ovat enintään 11,5 kalenteripäivää/työntekijä. Sairauspoissaolot ovat tilastossa noususuunnassa, ja sitä tarkasteltaessa on otettava huomion seuraavat tekijät: 1. Henkilöstön keski-ikä on noussut 46,6 vuodesta 48,0 vuoteen kaudella Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on nyt 49,9 vuotta. Kunnan työntekijöiden keski-ikä on maassamme 45,6 vuotta. 2. KuEL-eläkkeelle jääneiden työntekijöiden keski-ikä on 60,7 vuotta koko maan 59,4 vuoden keski-ikään verrattuna. 3. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskiikä on 61 vuotta, vrt. 57,8 vuotta koko maassa. 4. Sairauspoissaolokustannukset juuri ennen kuin työntekijät ovat täyttäneet 63 vuotta ovat huomattavasti huokeammat työnantajalle kuin jos työntekijä jäisi varhaiseläkkeelle. 5. Vuonna 2009 on eläkkeelle jäänyt 65 työntekijää, vrt. 31 vuonna Joskus eläkkeelle jäämistä edeltävät pitkät, jopa 365 päivän sairauslomat. Kaikki sairauspoissaolopäivät lasketaan tilastoon, keskiarvo on saatu siten, että päivät on jaettu työntekijöiden määrällä ts. pienemmällä henkilömäärällä kuin joka itse asiassa on tuottamassa poissaolopäiviä 6. Verrattaessa sairauspoissaolojen määrää muihin kuntiin on tiedettävä, että päiviä voi laskea monin eri tavoin; jotkin käyttävät kalenteripäiviä, jotkin työpäiviä ja jotkin ainoastaan palkallisia päiviä. Lisäksi on huomioitava myös työntekijöiden keski-ikä. Foto: Pirjo Salonen 10

11 Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Socialväsendet Sosiaalitoimi 16,2 17,8 18,0 17,2 15,6 Dagvårds- och utbildningsväsendet Päivähoito- ja koulutustoimi 9,3 10,6 10,9 10,0 12,7 Tekniska verket Tekninen virasto 19,7 20,4 20,7 19,6 21,8 Övriga Muut 9,4 11,5 10,7 13,7 13,4 Hela personalen Koko henkilöstö 12,4 13,9 13,7 13,5 14,2 Sjukfrånvarodagar totalt Sairauspoissaolopäiviä yht Som framgår av följande diagram är det framför allt den medellånga sjukfrånvaron inom dagvårds- och utbildningsverket som ökat samt längre sjukfrånvaro inom tekniska verket. Kuten seuraavasta kuviosta ilmenee, ovat erityisesti keskipitkät sairauspoissaolot lisääntyneet päivähoitoja koulutusvirastossa ja pitkät sairauspoissaolot teknisessä virastossa. Sjukfrånvarons indelning i kortare och längre frånvaron Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin Dagvårds- o utb.väsendet/päiväh. ja koulutustoimi Socialväsendet/Sosiaalitoimi dagar päiviä dagar dgr dgr > 180 dagar päiviä dagar dgr dgr > 180 Tekniska verket/tekninen virasto Övriga/Muut dagar dagar dgr dgr > 180 dagar dagar dgr dgr >

12 De största orsakerna till den ökade sjukfrånvaron 2009 är olika långvariga sjukdomar som tumörer och andra fynd, över dagar. Övriga sjukdomar som har ökat antalet frånvarodagar är förkylningar, mentala problem och förhöjt blodtryck. En positiv sak är att sjukfrånvaro p.g.a. problem i stöd- och rörelseorgan minskat från 36 % år 2007 till 29 % år Belastningsskadornas andel av sjukfrånvaron är fortsättningsvis stor inom t.ex. hemservice och städservice. Men belastningsskadornas andel av sjukfrånvaron har inom hemservice minskat från 51 % år 2008 till 46 % år Sjukfrånvaron inom hemservice har minskat med 810 dagar från 2008 till 2009! Projekt hemservice, , som har ordnats med skolningshjälp från arbetshygieninstitutet har gett god utdelning. Städpersonalen har en liten ökning av från tidigare hög sjukfrånvaro. Projekt för dem planeras. Suurimmat syyt sairauspoissaolojen lisääntymiseen vuonna 2009 ovat erilaiset pitkäaikaiset sairaudet, joita kasvaimet ja muut löydökset aiheuttavat, yli 1000 päivää. Muut poissaolopäivien määrää lisänneet sairaudet ovat vilustumisia, mielenterveysongelmia ja kohonnutta verenpainetta. Myönteistä on, että tuki- ja liikuntaelimistä johtuvat vaivat ovat vähentyneet oltuaan 36 % vuonna %:iin vuonna Rasitusvammojen osuus sairauspoissaoloista on edelleen suuri esim. koti- ja siivouspalveluissa. Mutta rasitusvammojen osuus poissaoloista on kotipalvelussa vähentynyt vuoden %:sta 46 %:iin vuonna Kotipalvelun sairauspoissaolot ovat vähentyneet 810 päivää vuodesta 2008 vuoteen 2009! Hanke kotipalvelu, , joka on järjestetty työhygieniainstituutin koulutusavulla, on tuottanut hyvää tulosta. Siivoushenkilöstössä on pientä lisäystä edellisistä suurista poissaoloista. Henkilöstölle suunnitellaan hanketta. De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % andnigsorgan, hengityselim övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielenterv. stöd- o. rörelseorgan,tuk i- ja liikuntaelin skador,vammat blodtryck, verenpaine Arbetsolycksfall Då man granskar statistiken från 2009 kan man konstatera att det inträffat 39 arbetsolycksfall. På grund av olycksfall som inträffat under arbetsfärd har If Skadeförsäkringsbolag Ab ersatt 69 dagar, på grund av olycksfall på arbetsplatsen 201 dagar. Olycksfall som inträffat när man snubblat och fallit har förorsakat flest frånvarodagar. Av olycksfallen inträffade 13 inom tekniska sektorn, 9 inom sociala sektorn, 7 inom dagvårds- och utbildningssektorn och 10 inom övriga förvaltningsenheter. Sammanlagt har 14 skriftliga anmärkningar angående hot om våld -situationer inlämnats under 5.4 Työtapaturmat Vuoden 2009 tilastoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että työtapaturmia on sattunut 39. Työmatkalla sattuneista tapaturmista on If Vahinkovakuutusyhtiö oy korvannut 69 päivää, työpaikalla sattuneista tapaturmista 201 päivää. Kompastumisesta ja kaatumisesta aiheutuneet tapaturmat ovat aiheuttaneet pisimmät poissaolot. Tapaturmista 13 sattui teknisellä sektorilla, 9 sosiaalisektorilla, 7 päivähoito- ja koulutussektorilla ja 10 muissa hallintokunnissa. Väkivallan uhka -tilanteista tehtiin yhteensä 14 kirjallista ilmoitusta vuoden 2009 aikana, lähinnä 12

13 2009, främst från Solbacken och hemservice. 5 kortkurser i självförsvar har ordnats för sammanlagt 81 anställda. Under 2009 deltog 55 anställda i förstahjälprepetitionskurser Aurinkorinteestä ja kotipalvelusta. Itsepuolustuskursseja järjestettiin 5 yhteensä 81 työntekijälle. Vuoden 2009 aikana osallistui 55 työntekijää ensiapukertauskursseille. Till If erlagda olycksfallsförsäkringsavgifter If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut Olycksfallsersättningar, av If betalda,ifin maksamat tapaturmakorvaukset * Förskott/ennakko * Antal olycksfall och yrkessjukdomar Tapaturmien ja ammattitautien lukumäärä Olycksfall, mindre än 3 dagar.tapaturmat alle 3 sairp Olycksfall, minst 3 sjukdagar. Tapaturmat väh. 3 sairpv Olycksfall under arbetsfärd Työmatkatapaturma Antal ersättningsdagar (av försäkringsbolaget ersatta) Korvauspäivien lukumäärä (vakuutusyhtiön korvaamat) Olycksfall, minst 3 dagar. Tapaturmat väh. 3 sairp. Olycksfall under arbetsfärd Työmatkatapaturma Olycksfallsfrekvens Tapaturmataajuus Antal olycksfall/1 miljon arbetstimmar. Tapaturmien lukumäärä/miljoona työtuntia ** Jakobstad/Pietarsaari Kommuner/Kunnat* 13

14 * med kommuner avses kommuner som till storlek och verksamhet kan jämföras med J:stad (IF:s bedömning) / kunnilla tarkoitetaan kooltaan ja toiminnaltaan Pietarsaarta vastaavia kuntia (IF:n arvio) ** kan ännu ändra / voi vielä muuttua 5.5. Annan frånvaro Staden förhåller sig positiv till olika former av familjeledigheter. Till denna kategori kan man räkna moderskapsledighet, föräldraledighet, faderskapsledighet, föräldraledighet vid adoption, vårdledighet och vård av sjukt barn. Därutöver ser arbetsgivaren om möjligt positivt på begärda studieledigheter, alterneringsledigheter och tidsbestämda deltidsarrangemang. Gällande prövningsbaserade tjänste- och arbetsledigheter finns en princip som i korthet går ut på att en anställd efter fem års anställningstid har rätt till ett års prövningsbaserad ledighet oberoende av orsak. Ledigheten kan dock avslås ifall arbetsgivaren inte kan finna en tillfredställande ersättande skötsel av tjänste-/arbetsuppgifterna (vikarie) för den tid som ledigheten varar Muu poissaolo Kaupunki suhtautuu myönteisesti erilaisiin perhevapaisiin. Tähän luokkaan voidaan laskea äitiyslomat, vanhempainlomat, isyyslomat, vanhempainvapaa adoption yhteydessä, hoitovapaa ja sairaan lapsen hoito. Lisäksi työnantaja suhtautuu mahdollisuuksien mukaan myönteisesti pyydettyihin opintovapaisiin, vuorotteluvapaisiin ja määräaikaisiin osa-aikajärjestelyihin. Harkinnanvaraisiin virka- ja työvapaisiin sovelletaan lyhyesti ilmaistuna periaatetta, jonka mukaan työntekijällä on viiden vuoden työssäolon jälkeen oikeus yhden vuoden harkinnanvaraiseen vapaaseen syystä riippumatta. Vapaahakemus voidaan kuitenkin hylätä, ellei työnantaja pysty järjestämään virka-/työtehtävien hoitoa (sijaista) tyydyttävällä tavalla vapaan kestoajaksi Pensioner Sedan 2005 finns det inte längre någon egentlig pensionsålder. En anställd kan gå i ålderspension enligt eget val efter fyllda 63 år. Enligt eget övervägande kan den anställde fortsätta i arbete fram till 68 års ålder och t.o.m. efter det, om man kommer överens om saken med arbetsgivaren. På grund av detta kan man inte förutse de årliga pensionsavgångarna. Man kan dock beräkna att under de inkommande tio åren kommer i genomsnitt ca personer per år att gå i pension. Därtill kommer sannolikt olika former av deltidspensioner. Dessutom med anledning av att stadens antal anställda fördubblades från 2010, kan man räkna med att också antalet pensioneringar kommer att dubbleras Eläkkeet Vuodesta 2005 lähtien ei enää ole varsinaista eläkeikää. Työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle oman valintansa mukaan täytettyään 63 vuotta. Hän voi myös oman harkintansa mukaan jatkaa työssään 68 vuoden ikään asti ja jopa sen jälkeen, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Tästä syystä ei vuotuisia eläkkeellesiirtymisiä voida ennakoida. Kuitenkin voidaan arvioida, että tulevan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle tulee jäämään keskimäärin n työntekijää vuodessa. Lisäksi tullaan todennäköisesti jäämään erilaisille osa-aikaeläkkeille. Koska kaupungin työntekijämäärä vielä kaksinkertaistui vuodesta 2010 lukien, voidaan olettaa, että myös 14

15 Ur arbetstagarens synpunkt fungerar systemet så att ju längre man fortsätter att förvärvsarbeta, desto bättre pension får man. Fortsatt förvärvsarbete sporras bl.a. genom en pensionstillväxtprocent som stiger med åldern. Pensionens tillväxt på årsinkomsten: fram till 53 års ålder med 1,5 %, därifrån fram till 63 år med 1,9 % och från fyllda 63 år med 4,5 %. Arbetstagarna kan kontrollera sin egen situation med hjälp av en pensionskalkylator som finns på webbsidorna (www.keva.fi). Kalkylatorn beräknar pensionens belopp i olika åldrar vid avgång med ålderspension, förtida ålderspension eller deltidspension. eläkkeellesiirtymisten määrä kaksinkertaistuu. Työntekijän kannalta järjestelmä toimii siten, että mitä pitempään ansiotyössä ollaan, sitä parempi on eläke. Ansiotyössä jatkamista kannustetaan mm. siten, että eläkkeenkarttumisprosentti nousee iän myötä. Eläkettä karttuu vuosiansioista seuraavasti: 53 vuoden täyttämiseen saakka 1,5 %, siitä eteenpäin 63 vuoden täyttämiseen saakka 1,9 % ja 63 vuoden täyttämisestä alkaen 4,5 %. Työntekijät voivat tarkistaa oman eläkkeensä karttumisen eläkelaskurin avulla, joka on Internetsivuilla (www.keva.fi). Laskuri arvioi eläkkeen määrän eri-ikäisenä vanhuuseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle lähdettäessä. Pensionsform Eläkemuoto Ålderspens./Vanhuuseläke Deltidspension/Osa-aikaeläke Inv.pens/Työkyvyttömyyseläke Part. inv.pens./ositt. työkyvyttömyyseläke Indiv.förtidspens/Yksilöll. varhaiseläke Rehab.stöd/Kuntoutustuki Arbetslöshpens./Työttömyyseläke Pensioner totalt / Eläkkeitä yhteensä Medelåldern för den personal som gått i KomPLpension år 2009 var 60,7 år. En jämförelse mellan Jakobstadsregionen och hela Finland visar att medelåldern för staden Jakobstads anställda som gått i KomPL pension under 2009 varit högre än medelåldern för anställda i övriga kommuner i landet. Medelåldern för ålderspension var 63,6 år. KuEl-eläkkeelle jääneen henkilöstön keski-ikä oli 60,7 vuotta vuonna Pietarsaarta koko muuhun Suomeen verrattaessa nähdään, että Pietarsaaren kaupungin KuEL-eläkkeelle vuonna 2009 jääneiden työntekijöiden keski-ikä oli korkeampi kuin maamme muiden kuntien työntekijöiden. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,6 vuotta. 15

16 Medelålder för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem som gått i invalidpension 2009 Kaikkien KuEl-eläkkeelle jääneiden keski-ikä, sekä niiden, jotka ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle v Källa: Kommunernas pensionsförsäkring, statistik Lähde: Kuntien eläkevakuutus, tilasto Jakobstad/Pietarsaari Jakobstadsregionen/ Pietarsaaren seutu Västra Finland/Länsi- Suomi Hela Finland/Koko Suomi 55 Kom-PL-pension/KuEL-eläkkeelle inv.pension/työkyvyttömyyseläke Självriskandelar som har betalats till Kommunernas pensionsförsäkring, /år Kuntien eläkevakuutukselle maksetut omavastuuosuudet, /vuosi Euro/euroa * förskott/ennakko 16

17 6. PERSONALUTBILDNING Målsättningen med personalutbildningen är att säkerställa och öka kunnandet samt att upprätthålla, utveckla och fördjupa yrkesskickligheten. Personalutbildningen samordnas för yrkesgrupper med liknande behov, både internt och regionalt. I personalutbildningen samarbetar personalbyrån och utvecklingsenheten. Personalen skall få någon form av utbildning minst en gång i året. Så långt som möjligt sker utbildningen i Jakobstad. De kunskaper som finns i förvaltningen skall utnyttjas så att den förs vidare där det är motiverat. Specialutbildning sker inom ramen för olika förvaltningsenheters egen kvot. Värdkommunen innebär också nya utmaningar för personalutbildningen i Jakobstad. Under året saknade utvecklingsenheten anslag för personalutbildning men i samband med utbildningen för förtroendevalda ordnades två seminarier som var öppna även för tjänstemannaledningen: Inledande seminarium med kommunminister Mari Kiviniemi Kuntarakenteet, kuntien tulevaisuus ja aluerakenneuudistus. Avslutande seminarium med stadsdirektör Mikael Jakobsson som talade kring temat Jakobstads framtid, VD Niclas Dahl från näringscentralen Concordia Fantisera dig möjligheterna och forskare Siv Sandberg Reform på reform vad väntar kommunerna under den kommande mandatperioden. En chefspalaver ordnades också kring temat strategiarbete teori och praktik, Case tekniska verket med verkschef Heimo Toiviainen och Marianne Fäldén-Nylund, Q-Energy. Specialutbildningar som har ordnats under 2009: Kurser i ADB på svenska och finska 6. HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on varmistaa osaaminen ja lisätä sitä, sekä ylläpitää, kehittää ja syventää ammattitaitoa. Samantapaisia tarpeita omaavien ammattiryhmien henkilöstönkoulutus sovitetaan yhteen, sekä sisäisesti että alueellisesti. Henkilöstötoimisto ja kehittämisyksikkö tekevät yhteistyötä henkilöstökoulutuksessa. Henkilöstö saa jonkin muotoista koulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutus järjestetään mikäli mahdollista Pietarsaaressa. Hallinnossa olevaa tietoa hyödynnetään siten, että se välitetään edelleen, kun asia on perusteltua. Erityiskoulutusta annetaan eri hallintokuntien oman kiintiön rajoissa. Kuntaisännyys tuo mukanaan uusia haasteita Pietarsaaren henkilöstökoulutukselle. Kehittämisyksiköllä ei ollut käytettävissään määrärahaa viime vuonna, mutta luottamushenkilökoulutuksen yhteydessä järjestettiin kaksi seminaaria, joihin myös virkamiesjohto saattoi osallistua: Aloitusseminaari, jossa kuntaministeri Mari Kiviniemi esitelmöi aiheesta Kuntarakenteet, kuntien tulevaisuus ja aluerakenneuudistus. Päätösseminaari, jossa kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson puhui aiheesta Pietarsaaren tulevaisuus, tj. Niclas Dahl elinkeinokeskus Concordiasta aiheesta Fantisera dig möjligheterna ja tutkija Siv Sandberg aiheesta Reform på reform vad väntar kommunerna under den kommande mandatperioden. Yksi päällikkötapaaminen järjestettiin myös aiheena Strategiatyö -teoriaa ja käytäntöä, Case tekninen virasto. Aiheesta puhuivat virastopäällikkö Heimo Toiviainen ja Marianne Fäldén-Nylund Q-Energystä. Vuoden 2009 aikana on järjestetty atk-kursseja ruotsiksi ja suomeksi. Foto. Pirjo Salonen 17

18 Det centrala utbildningsanslaget har använts på följande sätt: Keskeistä koulutusmäärärahaa on käytetty seuraavasti: Understöd för enskild utbildning Yksityisen kouluttautumisen tukeminen Övrig utbildning inklusive ledarskapsutbildning Muu koulutus ja johtajuuskoulutus Totalt / Yhteensä Kursdagar / anställd 2009 Kurssipäiviä / työntekijä ,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koultustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Kursdagar totalt verksvis / kurssipäivät yhteensä virastoittain Kursdagar / Kurssipäiviä Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut 18

19 7. TYÖYMPÄRISTÖ Työympäristö, tarkoituksenmukaiset työtilat ja - välineet sekä hyvä sosiaalinen työilmapiiri ja hyvä työnjohto ovat tärkeitä henkilöstön turvallisuus-, terveys- ja hyvinvointitekijöitä Foto: Pirjo Salonen M. Westersund, D. Nilsström 7. ARBETSMILJÖN Arbetsmiljön, ändamålsenliga arbetsutrymmen och - redskap samt ett gott socialt arbetsklimat och en god arbetsledning har stor betydelse för personalens säkerhet, hälsa och välbefinnande 7.1 Samarbetet inom arbetarskyddet Syftet med arbetarskyddet är att säkerställa trygga och sunda förhållanden på arbetsplatserna och hjälpa arbetstagarna att upprätthålla sin arbetsförmåga. Arbetarskyddet är en kontinuerligt fortgående process där arbetsmiljön granskas, följderna och förändringarna förutses och missförhållandena rättas till. Arbetarskyddsverksamheten bygger till stor del på en bedömning av riskerna på arbetsplatsen och på de planer som gjorts upp i samarbete med de anställda. Obs! De psykosociala riskerna är minst lika stora som de fysiska. Från början av året togs den nya personalstrategin, som uppgjorts i samarbete med MHSO och grannkommunerna, i bruk. Under innevarande år har bl.a. följande gjorts för att uppnå personalstrategins målsättningar: a) en åtgärdsplan för personalstrategin Åtgärdsplanen har uppgjorts i samarbete med grannkommunerna inom projektet Mobilisering b) anvisningar för förebyggande av osakligt bemötande. Anvisningarna, Osämja på arbetsplatsen?, har uppgjorts i samarbete med representanter från MHSO. 227 anställda har deltagit i skolningstillfällen angående osakligt bemötande. Även personalen från MHSO och grannkommunerna inbjöds till skolningstillfällena, sammanlagt deltog 447 anställda. 7.1 Työsuojeluyhteistyö Työsuojelun tarkoituksena on varmistaa työpaikkojen olosuhteiden turvallisuus ja terveellisyys ja auttaa työntekijöitä ylläpitämään työkykynsä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristöä tarkastetaan, vaikutuksia ja muutoksia ennakoidaan ja epäkohtia korjataan. Työsuojelutoiminta perustuu paljolti työpaikan riskitekijöiden arvioinnille ja työntekijöiden kanssa yhteistyössä laadituille suunnitelmille. Huom! Psykososiaaliset riskit ovat vähintään yhtä suuret kuin fyysiset. Vuoden alussa otettiin käyttöön uusi henkilöstöstrategia, joka laadittiin yhteistyössä MTHA:n ja naapurikuntien kanssa. Kuluvana vuonna on tehty mm. seuraavaa henkilöstöstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi: a) henkilöstöstrategian toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä naapurikuntien kanssa hankkeessa Liikkeelle b) ohjeet epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn. Ohjeet Epäsopua työpaikalla? laadittiin yhteistyössä MTHA:n edustajien kanssa. 227 työntekijää on osallistunut epäasiallista kohtelua koskeneisiin koulutustilaisuuksiin. Myös MTHA:n ja naapurikuntien henkilöstö kutsuttiin koulutustilaisuuksiin, ja yhteensä osallistujia oli 447. Foto: Pirjo Salonen Andreas Käld 19

20 c) Överenskommelsen om samarbete har förnyats under året. Överenskommelsen har utarbetats tillsammans med representanter för MHSO och grannkommunerna och godkändes i december Överenskommelsen gäller koordineringen av samarbetet även gällande arbetarskydds- och tyhyverksamheten. c) Yhteistyösopimus on uudistettu vuoden aikana. Sopimus on laadittu yhdessä MTHA:n ja naapurikuntien edustajien kanssa ja se hyväksyttiin joulukuussa Sopimus koskee yhteistyön koordinointia ja sisältää myös työsuojelu- ja tyhytoiminnan. En räddningsplan för stadshuset har uppgjorts i samarbete med representanter för personalen från alla avdelningar som verkar i fastigheten. Information om räddningsplanen har ordnats för förmän och våningsansvariga. En svensk- och en finskspråkig säkerhetsutbildning har ordnats vid Procenter för intresserad personal. Kaupungintalon pelastussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kaikkien kiinteistössä toimivien osastojen henkilöstön edustajien kanssa. Tiedotusta pelastussuunnitelmasta on järjestetty esimiehille ja kerrosvastaaville. Ruotsin- ja suomenkielinen turvallisuuskoulutus on järjestetty Procenterissä siitä kiinnostuneille työntekijöille. Övertid Nedan redovisas övertiden endast för de arbetsplatser/avdelningar som har det största antalet övertidstimmar per anställd. Arbetstidslagen tillåter 250 h + 80 h (lokal överenskommelse) = 330 övertidstimmar per anställd/år. Hamnverket har en 20 % minskning av antalet övertidstimmar jämfört med föregående år. Hamnverkets övriga statistikuppgifter visar även en minskning av antalet fartygsbesök och avfallshanteringsservice jämfört med 2008, vilket är anledningen till den minskade övertiden. Ylityö Seuraavassa selvitetään ainoastaan niiden työpaikkojen/osastojen ylityö, joilla on eniten ylityötunteja työntekijää kohden. Työaikalaki sallii 250 h + 80 h (paikallinen sopimus) = 330 ylityötuntia työntekijää kohden vuodessa. Satamalaitoksen ylityötunnit ovat vähentyneet edellisvuodesta 20 %. Satamalaitoksen muut tilastotiedot osoittavat myös aluskäyntien määrän ja jätehuoltopalvelun vähenneen vuoteen 2008 verrattuna, mikä on syynä ylityöhön vähentymiseen. Övertidstimmar/anställd Ylityötunnit/työntekijä TV, kom.tek./timavl TV, kunnallistekn /tuntip Jakobstads vatten/timavl Pietarsaaren vesi/tuntip Jakobstads energiv/timavl Pietarsaaren energial/tuntip. Jakobstads hamn Pietarsaaren satama 20

Personalrapport. Henkilöstöraportti

Personalrapport. Henkilöstöraportti Personalrapport 2008 Henkilöstöraportti 2008 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO 1. Inledning/ Johdanto...3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma...4 3. Personalens

Lisätiedot

STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI. Personalrapport 2005. Henkilöstöraportti

STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI. Personalrapport 2005. Henkilöstöraportti STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI Personalrapport 2005 Henkilöstöraportti 2005 1. JOHDANTO foto/kuva: Ben Griep 1. INLEDNING Stadsfullmäktige i Jakobstad godkände staden Jakobstads strategiplan för

Lisätiedot

Personalrapport 2006 Henkilöstöraportti 2006

Personalrapport 2006 Henkilöstöraportti 2006 Personalrapport 2006 Henkilöstöraportti 2006 1. VALTAOSA NAISIA Viime vuoden vaihteessa oli Suomen kuntien lukumäärä yhteensä 416. Kuntayhtymiä on lisäksi yli 200. Peruskunnat ovat jakaantuneet maantieteellisesti

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Personalrapport 2010 Henkilöstöraportti 2010

Personalrapport 2010 Henkilöstöraportti 2010 Personalrapport 2010 Henkilöstöraportti 2010 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO Del I Osa I 1. Inledning/Johdanto...3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram/henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma...4

Lisätiedot

Personalrapport Henkilöstöraportti

Personalrapport Henkilöstöraportti Personalrapport Henkilöstöraportti 2011 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO Del I 1. Inledning/ Johdanto....3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma... 4 3. Personalens

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Personalrapport Henkilöstöraportti

Personalrapport Henkilöstöraportti Personalrapport Henkilöstöraportti 2012 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO Del I 1. Inledning/ Johdanto....3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma... 4 3. Personalens

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 274/2011 vp Työuran jatkaminen eläkeiän jälkeen valtionhallinnossa Eduskunnan puhemiehelle Työurien pidentämistä pidetään tärkeänä toimenpiteenä mm. kansantalouden elpymisen kannalta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1185/2013 vp Raskausajan työkyvyttömyyden määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Raskausaikana työnteko vaikeutuu asteittain. Työkyvyn määrittäminen on hankalaa ja vaihtelee äitien välillä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1184/2006 vp M-real Oyj:n Simpeleen tehtaan irtisanomiset Eduskunnan puhemiehelle Hienopaperi- ja kartonkiyhtiö M-real Oyj on ilmoittanut vähentävänsä Rautjärven Simpeleen tehtaalta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå MAANVILJELIJÖIDEN KOULUTUSTILAISUUS 8.4.14 LANTBRUKSFÖRETAGARNAS INFOTILLFÄLLE 8.4.2014 KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS,

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

-2, KV 2015-06-15 14:00

-2, KV 2015-06-15 14:00 -2, KV 2015-06-15 14:00 Kokoustiedot Aika Paikka 15.6.2015 klo 14.00 HUOM! Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Boström, Peter Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

-2, KH 2015-05-04 16:00

-2, KH 2015-05-04 16:00 -2, KH 2015-05-04 16:00 Kokouskutsu Maanantaina 4.5.2015 klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Markus Granholm

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 605/2007 vp Joustaminen työntekijän työaikajärjestelyissä Eduskunnan puhemiehelle Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että "hallitus edistää työaikapolitiikassa

Lisätiedot