Personalrapport 2010 Henkilöstöraportti 2010

Transkriptio

1 Personalrapport 2010 Henkilöstöraportti 2010

2 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO Del I Osa I 1. Inledning/Johdanto Personalstrategi och åtgärdsprogram/henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma Personalens mängd och struktur/henkilöstön määrä ja rakenne Personalkostnader/Henkilöstökustannukset Personalsituationen/Henkilöstötilanne Personalutbildning/Henkilöstökoulutus Arbetsmiljö/Työympäristö Företagshälsovård/Työterveyshuolto Samarbete med personalens representanter/yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa Sysselsättningsverksamhet/Työllistämistoiminta Personalföreningen/Henkilöstöyhdistys Sjukkassa Ebba/Sairauskassa Ebba...27 Del II Osa II Social och hälsovårdsverket/sosiaali- ja terveysvirasto 1. Inledning/Johdanto Personalstyrka och struktur/henkilövahvuus ja rakenne Rekrytering, studerande och praktikanter/rekrytointi, opiskelijat ja harjoittelijat Sjukfrånvaro/Sairauspoissaolot Personalkostnader och löner/henkilöstökulut ja palkat Kompetensutveckling/Ammattitaidon kehittäminen Personalens representant i ledningsgruppen/henkilöstön edustaja johtoryhmässä

3 Den stora förändringen Från och med första januari 2010 verkställdes den politiska överenskommelsen att nejdens social- och hälsovårdsservice skulle sammanslås till en helhet. Efter reformen köper Larsmo, Pedersöre och Nykarleby servicen av Jakobstad som fungerar som värdkommun. Inom personalförvaltningen startade förberedelserna redan på hösten Vi hade många diskussioner och planeringsmöten med våra kolleger i grannkommunerna och i synnerhet med personaladministrationen vid dåvarande Mhso. Det var en omfattande reform eftersom antalet anställda inom staden skulle fördubblas från ca 1400 personer till ca Det klargjordes bl.a. vilka grupper av anställda som berörs, hur många personer handlade det om, finns det väsentliga skillnader i löneoch personalförmåner, hur klarar löneprogrammet förändringen, vem skall räkna löner till Foto: Pirjo Salonen vilka grupper. Det är nu drygt ett år sedan den stora förändringen och med den distansen sett kan vi säga att förändringen lyckades mycket smärtfritt. Det mest spännande var huruvida alla skulle få sin lön i januari Och det fick alla. Med endast små detaljstrul överflyttades lyckosamt de 1400 personerna från grannkommunernas eller Mhso:s anställning till Jakobstads. Förändringen fortsätter alltjämt. Inom personaladministrationen fortsätter jobbet med harmonisering, som förutom lönerna även gäller övriga personalpolitiska principer som t.ex. rekrytering, dataprogram, intern omplacering, ledarskapsutbildning, företagshälsovård, arbetsledigheter och mycket annat. I utvecklingsarbetet deltar även personalorganisationernas representanter. Vi stannar upp för en stund och blickar bakåt på det gångna året när vi nu publicerar den första personalrapporten efter förändringen. Rune Wiik personaldirektör, henkilöstöjohtaja Suuri muutos Tammikuun 1. päivästä tuli voimaan poliittinen sopimus, jonka mukaan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyivät yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutoksen jälkeen Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn kunnat ostavat palvelut Pietarsaaren kaupungilta, joka toimii isäntäkuntana. Henkilöstöhallinnossa aloitettiin valmistelut jo syksyllä Naapurikuntien ja silloisen Mtha:n henkilöstöhallinnon kollegoiden kanssa käytiin monia keskusteluja ja pidettiin suunnittelukokouksia. Uudistus oli laaja, sillä kaupungin työntekijämäärä oli kaksinkertaistumassa n 1400 henkilöstä n. 2800:aan. Tuolloin selvitettiin mm. se, keitä ja kuinka monia työntekijöitä uudistus koskee, onko palkka- ja henkilöstöeduissa olennaisia eroja, miten palkkaohjelma selviää muutoksesta ja kuka laskee minkin ryhmän palkat. Suuresta muutoksesta on nyt kulunut runsas vuosi, ja tuon välimatkan päästä tarkasteltuna voidaan sanoa, että muutos onnistui hyvin kivuttomasti. Jännittävintä oli nähdä, saisivatko kaikki palkkansa tammikuussa Ja kaikki saivat. Ainoastaan vähäisillä yksityiskohtien vyyhden selvittämisillä siirrettiin onnistuneesti 1400 henkilöä naapurikuntien tai Mtha:n palveluksesta Pietarsaaren kaupungille. Muutos on yhä meneillään. Henkilöstöhallinnossa jatkuu harmonisointityö, joka palkkojen lisäksi koskee myös muita henkilöstöpoliittisia periaatteita, kuten esim. työhönottoa, tietokoneohjelmia, sisäisiä siirtoja, johtajuuskoulutusta, työterveyshuoltoa, työvapaita ja paljon muuta. Kehittämistyöhön osallistuvat myös henkilöstöjärjestöjen edustajat. Nyt pysähdymme hetkeksi vilkaisemaan taaksemme mennyttä vuotta, kun muutoksen jälkeinen ensimmäinen henkilöstöraportti julkaistaan. Päivi Stenman personalchef, henkilöstöpäällikkö 3

4 1. PERSONALRAPPORT 2010 Personalrapporten 2010 redovisar för första gången situationen efter att staden övertog värdskapet för nejdens social- och hälsovårdsservice. Rapportens del I redovisar personalärenden för hela staden Jakobstad, medan del II redovisar social- och hälsovårdsväsendet särskilt som enskilt verk. Detta med tanke på att socialoch hälsovården är gemensam för hela nejden (Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre och Larsmo) och har därför ett särskilt informationsvärde. Införandet av värdkommunskapet innebar för staden att antalet anställda fördubblades. I rapporten redovisas tabeller och grafer huvudsakligen enligt en uppdelning i fyra grupper: a) social- och hälsovårdstjänster, b) bildningstjänster c) tekniska tjänster och d) övriga. I gruppen övriga ingår koncernförvaltningen, miljö- och byggnadstillsynsverksamheten samt stadens tre affärsverk (Jakobstads Energiverk, Jakobstads Vatten och Jakobstads Hamn). 1. HENKILöstöraPORTTI 2010 Vuoden 2010 henkilöstöraportissa selostetaan tilannetta ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun kaupunki ryhtyi vastaamaan seudun sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen isännyydestä. Raportin 1 osassa selvitetään koko Pietarsaaren kaupungin henkilöstöasiat ja b-osassa sosiaali- ja terveystoimi erillisenä virastona. Tämä siksi, että sosiaali- ja terveydenhuolto on koko seudun yhteinen (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersören kunta ja Luoto) ja sillä on sen vuoksi erityistä tiedotusarvoa. Kuntaisännyyden myötä kaupungin työtekijämäärä kaksinkertaistui. Henkilöstöraportissa esitetään taulukoita ja graafeja pääasiassa neljän ryhmän mukaan. Ne ovat a) sosiaalija terveys, b) sivistys, c) tekniikka ja d) muut. Muiden ryhmään kuuluvat keskushallinto, ympäristö- ja rakennusvalvonta toiminta ja kaupungin kolme liikelaitosta (Pietarsaaren energialaitos, Pietarsaaren vesi ja Pietarsaaren satama). 2. PERSONALSTRATEGI OCH ÅtgärDSPROGRAM Stadens personalstrategi förnyades år I förnyelseprocessen deltog även representanter från Larsmo kommun, Pedersöre kommun, Nykarleby stad. Personalstrategin utgör grunden för den personalpolitik som förs i skötseln av de olika personalfrågorna. Stadens personalpolitik bör skapa en sådan arbetsmiljö och attityder att personalen känner arbetstillfredsställelse samt motivation att arbeta ansvarsfullt och effektivt för att uppnå stadens och samarbetsområdets målsättningar. Ett åtgärdsprogram för genomförandet av personalstrategin har godkänts av stadsstyrelsen I programmet som i praktiken skall betraktas som personaladministrationens verksamhetsplan konkretiseras olika personalpolitiska åtgärder med tidtabell och ansvarspersoner. 2. HENKILöstöstrategia JA toimenpideohjelma Kaupungin henkilöstöstrategia uudistettiin vuonna Uudistamisprosessiin osallistuivat Luodon kunnan, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin edustajat. Henkilöstöstrategia toimii kaupungin eri henkilöstöasioiden hoidossa noudattaman henkilöstöpolitiikan perustana. Kaupungin henkilöstöpolitiikan on luotava sellainen työympäristö ja sellaiset asenteet, että henkilöstö tuntee työtyytyväisyyttä ja on motivoitunut työskentelemään vastuullisesti ja tehokkaasti kaupungin ja yhteistyöalueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstöstrategian toteuttamisen toimenpideohjelman v Ohjelmassa, jota on käytännössä pidettävä henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelmana, konkretisoituvat erilaiset henkilöstöpoliittiset toimenpiteet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Foto: Pirjo Salonen 4

5 3. PERSONALENS vastuuhenkilöineen. MÄNGD OCH STRUKTUR 3. PERSONALENS Stadens 3. PERSONALENS antal MÄNGD anställda OCH fördubblades MÄNGD OCH STRUKTUR från ingången STRUKTUR 3. av HENKILöstön 2010 och således MÄÄRÄ vid årsskiftet JA RAKENNE fanns på avlöningslistan totalt 2831 personer som hade anställningsförhållande på minst 10 % av Stadens full Stadens antal arbetstid. antal anställda Motsvarande anställda fördubblades fördubblades siffra från ingången var ett från år ingången av tidigare Kaupungin av 2010 Totalantalet och således työntekijämäärä årsverken vid årsskiftet kaksinkertaistui var vuoden 2010 och Förskjutningar fanns på avlöningslistan således vid årsskiftet antalet anställda totalt fanns mellan 2831 personer på de avlöningslistan totalt 2831 personer som hade anställnings- palkkalistoilla yhteensä 2831 henkilöä, joiden työsuhde olika som verksamhetsområdena hade anställningsförhållande 2010 alussa, ja siten har vuodenvaihteessa skett i samband på minst med 10 % av oli förnyandet full arbetstid. av förvaltningsstadgan. Motsvarande siffra Kultursektorn var ett år tidigare samt idrottssektorn Totalantalet har årsverken överförts var till bildningsväsendet. Förskjutningar av Inom antalet helheten anställda tekniska mellan tjänster de olika ingår verksamhetsområdena centralen för interna har stödtjänster skett i samband som med förhållande på minst 10 % av full arbetstid. Motsvarande siffra var bildningsväsendet. ett år tidigare Inom Totalantalet helheten årsverken tekniska tjänster vuotta ingår aiemmin centralen för Henkilötyövuosia interna stödtjänster oli som yhteensä oli vähintään 10 % täydestä työajasta. Vastaava luku oli inbegriper förnyandet utrymmesförvaltning, av förvaltningsstadgan. städtjänster, Kultursektorn kosthåll och it-tjänster. samt idrottssektorn har överförts till var HENKILÖSTÖN inbegriper utrymmesförvaltning, MÄÄRÄ JA RAKENNE städtjänster, kosthåll och it-tjänster. Förskjutningar av antalet anställda mellan de olika verksamhetsområdena Kaupungin 3. HENKILÖSTÖN har työntekijämäärä skett i samband MÄÄRÄ kaksinkertaistui med förnyandet JA RAKENNE vuoden ovat 2010 tapahtuneet alussa, ja siten hallintosäännön vuodenvaihteessa uudistamisen 2010 yhte- Eri toiminta-alojen väliset työntekijämäärän siirtymät av förvaltningsstadgan oli palkkalistoilla Kultursektorn yhteensä samt 2831 idrottssektorn har työajasta. överförts Kaupungin till Vastaava bildningsväsendet. työntekijämäärä luku oli vuotta kaksinkertaistui Inom aiemmin helheten vuoden Henkilötyövuosia siirretty 2010 sivistystoimeen. alussa, oli ja siten yhteensä vuodenvaihteessa Teknisen palvelujen 2010 kokonai- henkilöä, joiden ydessä. työsuhde Kulttuurin oli vähintään toimiala 10 % ja täydestä liikunnan toimiala on tekniska tjänster Eri 2011 toiminta-alojen ingår oli palkkalistoilla centralen väliset för yhteensä interna työntekijämäärän stödtjänster 2831 henkilöä, siirtymät joiden suuteen työsuhde kuuluu ovat oli sisäinen tapahtuneet vähintään tukipalvelukeskus, 10 hallintosäännön % täydestä johon puolestaan Henkilötyövuosia kuuluvat toimiala tilahallinto, on oli siirretty yhteensä siivouspalvelut, sivistystoimeen ruokapal- som inbegriper uudistamisen työajasta. utrymmesförvaltning, Vastaava yhteydessä. luku Kulttuurin oli städtjänster, vuotta aiemmin toimiala kos-jthåll och Teknisen it-tjänster liikunnan Eri toiminta-alojen palvelujen kokonaisuuteen väliset työntekijämäärän kuuluu sisäinen velu siirtymät ja It-palvelut. tukipalvelukeskus, ovat tapahtuneet johon hallintosäännön puolestaan kuuluvat uudistamisen tilahallinto, yhteydessä. siivouspalvelut, Kulttuurin ruokapalvelu toimiala ja ja It-palvelut. liikunnan toimiala on siirretty sivistystoimeen. Teknisen palvelujen kokonaisuuteen kuuluu sisäinen tukipalvelukeskus, johon puolestaan kuuluvat tilahallinto, siivouspalvelut, ruokapalvelu ja It-palvelut. Antal anställda, lägesrapport , deltid och heltid Työntekijämäärä, tilanneraportti , osa-aika ja kokoaika Antal anställda, lägesrapport , deltid och heltid % av arbetstid, työaika %:ssa % % 100 % Tot./Yht. SOCIAL Työntekijämäärä, & HÄLSOV. tilanneraportti / SOSIAALI & , osa-aika ja kokoaika TERVEYS % av arbetstid, työaika %:ssa % % % Tot./Yht SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & BILDNINGSTJÄNSTER TERVEYS SIVISTYS TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS TEKNISKA TJÄNSTER / ÖVRIGA TEKNIIKKA / MUUT TOTALT ÖVRIGA / YHTEENSÄ / MUUT TOTALT / YHTEENSÄ Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Social & hälsov. / Sosiaali & terveys Billdningstjänster / Sivistys Social & hälsov. / Sosiaali & terveys Tekniska tjänster / Tekniikka Billdningstjänster / Sivistys Övriga / Muut Tekniska tjänster / Tekniikka Årsverken Övriga / totalt, Muut Henk.työv. yhteensä sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly Antal anställda verksvis Työntekijät virastoittain SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA ÖVRIGA / MUUT 5

6 Övriga/Muut Under 1970-talet och likaså Under under 1970-talet 1980-talet och utvidgades den kommunala servicen på samma märkbart sätt utökades och på samma också personalen. samoin 1980-luvulla, Antalet kommunalt ja henkilöstö anställda lisääntyi i vårt land sen fördubblades myö- likaså under Kunnallisia 1980-talet utvidgades palveluja laajennettiin den kommunala tuntuvasti servicen märkbart ja och sätt utökades också personalen. under denna Antalet 20-års kommunalt period från ca tä. 200 Kunnallisten 000 personer työntekijöiden till ca På määrä 1990-talet kaksinkertaistui har maassamme efter år 2000 i tuona någon 20 mån vuotiskautenan. stigit. År 2009 arbetade stagnerade den anställda i vårt land fördubblades kommunala under personalens denna 20-års antal och period från ca personer inom till ca kommunsektorn På På henkilöstä 1970-talet n. och talet 000:een. gjordes 1990-luvulla även i vår kunnallisen stad mängd 1990-talet stagnerade den nyanställningar. kommunala personalens Största delen antal och har efter år 2000 de i någon anställda mån är stigit. relativt År hög Medelåldern den 2000 för jälkeen stadens hiukan alla noussut. anställda Vuonna är 46,02009 år. Motsvarande työs- av dessa henkilöstön anställda määrän finns kvar lisääntyminen vilket medför pysähtyi att genomsnittsåldern ja on vuo- på arbetade personer medelålder inom kommunsektorn. för kommunalt anställda På kenteli i Finland kuntasektorilla är 45,5 år työntekijää ja 1970-talet och 1980-talet gjordes även i vår stad en 1980-luvuilla palkattiin omassa kaupungissammekin mängd nyanställningar. Största Kunnallisia delen palveluja av dessa laajennettiin anställda tuntuvasti uusia työntekijöitä ja samoin Suurin 1980-luvulla, osa noista työntekijöistä ja henkilöstö on lisääntyi finns kvar vilket medför sen att myötä. genomsnittsåldern Kunnallisten på työntekijöiden de edelleen määrä kaupungin kaksinkertaistui työssä, mistä maassamme johtuen tuona työntekijöiden keskiikä on suhteellisen korkea. Kaupungin kaik- 20-vuotiskautena anställda är relativt hög. Medelåldern n för henkilöstä stadens alla n :een luvulla kunnallisen henkilöstön määrän lisääntyminen pysähtyi ja on vuoden 2000 jälkeen hiukan noussut. Vuonna 2009 työskenteli anställda är 46,0 år. Motsvarande medelålder för kommunalt anställda i Finland kien työntekijöiden keskiikä on 46,0 vuotta. Vastaava kuntasektorilla työntekijää ja 1980-luvuilla palkattiin omassa kaupungissammekin uusia är 45,5 työntekijöitä. år. Suurin osa noista kunnallisten työntekijöistä työntekijöiden on edelleen keskiikä kaupungin on Suomessa työssä, mistä 45,5 johtuen työntekijöiden keski-ikä on suhteellisen vuotta. korkea. Kaupungin kaikkien työntekijöiden keski-ikä on 46,0 vuotta. Vastaava kunnallisten työntekijöiden keski-ikä on Suomessa 45,5 vuotta. Medelålder för staden Jakobstads anställda Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä ,5 47,6 47,7 48,0 46,0 Personalens fördelning enligt ålder, kvinnor / män 6 Personalens fördelning enligt ålder, kvinnor / män Henkilökunnan Henkilökunnan ikäjakauma, naisia / miehiä miehiä < Män Kvinnor Fördelningen av kvinnor och män är i staden Jakobstad på samma sätt som inom hela Fördelningen av kvinnor kommunala och män är sektorn i staden starkt Jakobstad på samma sätt som inom hälsovård hela kommunala till staden ökade sektorn kvinnornas kaupungissa andel av koko personalen kunta-alan till 84,9 tavoin % vahvasti och männens naisenem- andel utgör övervägande Naisten kvinnlig. ja miesten I och välinen med övergången jakauma on av Pietarsaaren nejdens social- och starkt övervägande kvinnlig. 15,1 I %. och Kvinnornas med övergången andel av av hela mistöinen. landets kommunalt Seudun sosiaali- anställda ja är terveydenhuollon 79 %. Inom Staden siirryttyä enligt kaupungille kön till typiska naisten kvinnliga osuus och henkilöstöstä manliga yrken. lisääntyi Inom hälso- Jakobstad nejdens social- och hälsovård är många till staden yrkesgrupper ökade kvinnornas andel av personalen till och 84,9 sjukvården, % och männens inom sociala andel sektorn 84,9 och %:iin inom ja barndagvården miesten osuus finns 15,1 %:iin. stor majoritet Naisten kvinnor. osuus Inom uppdelade utgör 15,1 %. Kvinnornas tekniska andel av yrken hela är landets majoriteten kommunalt anställda är 79 %. fördelning, Inom Staden fastän Jakobstad kvinnornas är andel kaupungin även här är monet högre henkilöstöryhmät än männens. ovat jakautuneet män, koko medan maan man kuntatyöntekijöistä inom undervisningsväsendet on 79 %. Pietarsaaren har en jämnare många yrkesgrupper uppdelade enligt kön till typiska sukupuolen mukaisiin tyypillisiin naisten ja miesten kvinnliga och manliga yrken. Till fördelarna Inom hälso- med och en sjukvården, inom sociala sektorn välbefinnande och inom barndagvården att göra, bland annat lasten trivsel päivähoidossa och arbetsklimat. on valtaenemmistö Omsättningen naisia. bland Tekni- den fast kommunal ammatteihin. arbetsplats hör Terveydenhuollossa, tryggheten och många sosiaalisektorilla faktorer som ja har med anställda personalen är ytterst liten. Tre fjärdedelar av kommunernas anställda i Finland har arbetat kommunalt i minst tio år. 6 I personalpolitikens grundprinciper ingår att personalen anställs tills vidare (ordinarie

7 finns stor majoritet kvinnor. Inom tekniska yrken är majoriteten män, medan man inom undervisningsväsendet har en jämnare fördelning, fastän kvinnornas andel även här är högre än männens. Till fördelarna med en kommunal arbetsplats hör tryggheten och många faktorer som har med välbefinnande att göra, bland annat trivsel och arbetsklimat. Omsättningen bland den fast anställda personalen är ytterst liten. Tre fjärdedelar av kommunernas anställda i Finland har arbetat kommunalt i minst tio år. I personalpolitikens grundprinciper ingår att personalen anställs tills vidare (ordinarie anställningsförhållande) ifall det inte finns grundad anledning att ingå arbetsavtal eller ge tjänsteförordnande för viss tid. sissä ammateissa on enemmistö miehiä, opetustoimessa puolestaan on tasaisempi jakauma, vaikka naisten osuus on miehiä suurempi myös siinä. Kunnallisen työpaikan etuja ovat turvallisuus ja monet hyvinvointiin liittyvät tekijät, mm. viihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pieni. Kolme neljäsosaa kuntatyöntekijöistä Suomessa on ollut kunnan palveluksessa vähintään kymmenen vuotta. Henkilöstöpolitiikan perusperiaatteisiin kuuluu, että henkilöstö palkataan toistaiseksi jatkuvaan (vakinaiseen) työsuhteeseen, ellei määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tai virkamääräyksen antamiseen ole perusteltua syytä. budgeteringen innehöll en mängd osäkerhetsfaktorer. Samtidigt berördes hela samhällsekonomin av en omfattande nedgång som påverkade stadens ekonomi på ett omfattande sätt. År 2010 blev ett sparår. Dessa förändringar gör att stadens totala löne- och arvodeskostnader på 81,8 milj. 4. PERSONALKOSTNADER inte kan jämföras med tidigare år. 4. HENKILöstöKUSTANNUKSET År 2010 var 4. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET för staden Jakobstad ett år som innehöll Vuosi 2010 merkitsi Pietarsaaren kaupungille suurta stor förändring och samtidigt turbulens. Organisationen genomgick Vuosi en 2010 mycket merkitsi omfattande Pietarsaaren förändring kaupungille i och pahtui suurta hyvin muutosta laaja muutos, ja samalla kun viiden turbulenssia. eri työnantajan muutosta ja samalla turbulenssia. Organisaatiossa ta- med att personal Organisaatiossa från fem tapahtui olika arbetsgivare hyvin laaja sammanfördes till social- och hälsovårdsverket som betjänar terveysvirastoksi. Mm. talousarvion laadinta sisälsi lu- muutos, kun henkilöstö viiden eri koottiin työnantajan koko henkilöstö seutua palvelevaksi koottiin koko sosiaali- ja seutua palvelevaksi sosiaali- ja terveysvirastoksi. Mm. talousarvion laadinta sisälsi lukuisia epävarmuustekijöitä. Samalla koko yhteiskuntataloutta koetteli syvä taantuma, joka vaikutti hela nejden. Bl.a. budgeteringen innehöll en mängd kuisia epävarmuustekijöitä. Samalla koko yhteiskuntataloutta kaupungin talouteen varsin tuntuvasti. Vuosi 2010 oli säästövuosi. Nuo muutokset aiheuttavat osäkerhetsfaktorer. sen, että kaupungin Samtidigt palkkaberördes ja palkkiokustannusten hela samhällsekonomin edellisvuosiin. av en omfattande nedgång som påverkade gin talouteen varsin tuntuvasti. Vuosi 2010 oli säästö- yhteensä koetteli 81,8 syvä milj. taantuma, :n summaa joka ei voi vaikutti verrata kaupun- stadens ekonomi på ett omfattande sätt. År 2010 blev vuosi. Nuo muutokset aiheuttavat sen, että kaupungin ett sparår. Dessa förändringar gör att stadens totala palkka- ja palkkiokustannusten yhteensä 81,8 milj. :n löne- och arvodeskostnader på 81,8 milj. inte kan summaa ei voi verrata edellisvuosiin. jämföras med tidigare år. Stadens utbetalda löner och arvoden Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot Social & hälsov. / Sosiaali & terveys Billdningstjänster / Sivistys Tekniska tjänster / Tekniikka Övriga / Muut Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. yhteensä Projekt 3 % år Projekt Den 3 % kraftiga år 2010 recessionen under 2009 påverkade 4.1 stadens Hanke ekonomi 3 % vuonna kraftigt Det beräknades att skatteinkomsterna från 2008 till 2009 skulle sjunka med ca 2 milj.. I budgetbehandlingen för Den kraftiga år recessionen 2010 fastslog under stadsfullmäktige 2009 påverkade att stadens minskning Vuonna av kostnaderna 2009 vallinnut med 3 voimakas miljoner taantuma euro skulle vaikutti ekonomi kraftigt. göras genom Det beräknades olika personalarrangemang att skatteinkomster-samna från 2008 anledning till 2009 härav skulle upprättades sjunka med Projekt ca 2 milj. 3 % I lot vars vähenisivät mål var att vuodesta man skulle 2008 spara vuoteen in 3 % 2009 av de n. 2 milj. kaupungin genom skärpt talouteen rekryteringsförfarande. tuntuvasti. Arvioitiin, Med että verotu- budgetbehandlingen budgeterade för personalkostnaderna år 2010 fastslog stadsfullmäktige att en minskning av kostnaderna med 3 miljoner viota käsitellessään kustannusten vähentämisen 3 mil- under året.. Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2010 talousar- euro skulle Den göras slutliga genom sparplanen olika personalarrangemang omfattande sparåtgärder joonalla om minskning eurolla av erilaisilla personalkostnaderna henkilöstöjärjestelyillä med ca sekä 2,8 milj.. Projektet berörde alla arbetsplatser. Sparplanen kunde framgångsrikt genomföras till stor del p.g.a. att parterna i processen 7 konsekvent höll fast vid procedurer för

8 samt genom skärpt rekryteringsförfarande. Med anledning härav upprättades Projekt 3 % 2010 vars mål var att man skulle spara in 3 % av de budgeterade personalkostnaderna under året. Den slutliga sparplanen omfattande sparåtgärder om minskning av personalkostnaderna med ca 2,8 milj.. Projektet berörde alla arbetsplatser. Sparplanen kunde framgångsrikt genomföras till stor del p.g.a. att parterna i processen konsekvent höll fast vid procedurer för samarbetsförfarande. Inbesparingen av personalkostnaderna totalt blev vilket överskred målet med ca Sparåtgärderna förverkligades till största delen på frivillig väg av de anställda och förvaltningsenheterna. De viktigaste och största inbesparingarna var frivilliga tjänst- eller arbetsledigheter, inbesparingar i samband med naturlig avgång, framskjutningar av nyanställningar och minskning av vikarier. Även permitteringar tillgreps gällande 103 personer som permitterades (maximalt) 7 kalenderdagar. Kostnadsinbesparing från permitteringarna blev sammanlagt työhönottomenettelyä tiukentamalla. Tuosta syystä toimeenpantiin 3 %:n hanke 2010, jonka tavoitteena oli säästää vuoden aikana 3 % arvioiduista henkilöstökuluista. Lopullinen säästösuunnitelma käsitti henkilöstökulujen vähentämisen n. 2,8milj. :lla. Hanke koski kaikkia työpaikkoja. Säästösuunnitelma voitiin toteuttaa onnistuneesti paljolti siksi, että prosessin osapuolet pitivät johdonmukaisesti kiinni yhteistoimintamenettelytavoista. Henkilöstökustannuksissa säästettiin yhteensä , mikä ylitti tavoitteen n :lla. Säästötoimenpiteet toteutettiin valtaosin työntekijöiden ja hallintokuntien vapaaehtoisilla järjestelyillä. Tärkeimmät ja suurimmat säästöt saatiin vapaaehtoisilla virka- tai työvapailla, luonnollisen poistuman yhteydessä syntyneillä säästöillä, lykkäämällä uusien työntekijöiden palkkaamista ja vähentämällä sijaisia. Myös lomautuksia käytettiin 103 henkilön kohdalla; heidät lomautettiin (enintään) 7 kalenteripäiväksi. Lomautuksista kertyi kustannussäästöä yhteensä PERSONALSITUATIONEN 5.1 Årets arbetsteam Arbetsteam framtagna inom bildningsväsendet, tekniska tjänster, stadens affärsverk och koncernförvaltningen Vid stadens julfest korades till årets arbetsteam 2010 städsektionens förmän centralen för interna stödtjänster. I teamet ingår Annika Stenvik, Anita Grönhage och Marina Emet. I belöning fick de tre förmännen 500 per person. Såsom motivering till utnämningen framförs följande: I de tre förmännen finns problemlösaren, eftertänkaren och gå på aren. Ledarna ser som viktigt att medarbetarna inom städsektorn mår bra. Det måste alltid finnas tid för medarbetarna. Problemen tar man tag i omedelbart. Förmännen uppmuntrar medarbetarna till utbildning och förnyelse i arbetet. På andra plats i tävlingen placerade sig byggteam Peter & Ronny som fick belöning 400 per man. I teamet ingår Peter Fagerudd och Ronny Sandén. Genom att på detta sätt uppmuntra och lyfta fram de goda arbetsteamen vill staden speciellt poängtera att det goda teamarbetet höjer arbetsmotivationen och ger trygghet i jobbet. Det känns inte tungt att dagligen åka till jobbet utan tvärtom så känns det behagligt. 5. HENKILöstötiLANNE 5.1 Vuoden työtiimi Sivistystoimen, teknisten palvelujen, kaupungin liikelaitosten ja konsernihallinnon työtiimit Kaupungin joulujuhlassa valittiin vuoden työtiimiksi 2010 sisäisen tukipalvelukeskuksen siivousjaoston esimiehet. Tiimiin kuuluivat Annika Stenvik, Anita Grönhage ja Marina Emet. Nuo kolme esimiestä saivat 500 :n palkkion henkilöä kohden. Nimitys perustui seuraaviin seikkoihin: Kolmen esimiehen tiimissä on ongelmanratkaisija, harkitsija ja toimeen tarttuja. Ohjaajat pitävät siivousalan työntekijöiden hyvinvointia tärkeänä. Työtovereille pitää aina olla aikaa. Ongelmiin puututaan välittömästi. Työnjohtajat kannustavat kouluttautumiseen ja uudistumiseen työssä. Toiseksi kilpailussa sijoittui rakennustiimi Peter & Ronny, joka sai 400 :n palkkio miestä kohden. Tiimin jäsenet olivat Peter Fagerudd ja Ronny Sandén. Kannustamalla hyviä työtiimejä ja tuomalla niitä esiin tällä tavoin kaupunki tahtoo korostaa erityisesti sitä, että hyvä tiimityö parantaa työmotivaatiota ja tuo työhön turvallisuuden tunnetta. Työhön lähteminen ei tunnu raskaalta, vaan päinvastoin mukavalta. 8

9 Årets arbetsteam från social- och hälsovårdsverket Till social- och hälsovårdsverkets ledningsgrupp inkom totalt 32 förslag till årets arbetsteam. Social- och hälsovårdnämndens personalsektion valde till årets arbetsteam God Praxis projektets arbetsteam. En motivering till att utse årets arbetsteam är regionalt samarbete och gränsöverskridande verksamhet. Arbetsresultatet har uppfattats som positiv och har hög kvalitet. God praxis projektets målsättning är utvecklandet av en kvalitativ och effektiv serviceprocess i Jakobstadsnejden med hjälp av de best practises som finns i våra kommuner. De projektanställda i God Praxis består av personal från olika verksamhetsområden i social- och hälsovården och är ett utmärkt exempel på ett moderna teamarbete som till stora delar består av att samla nätverksarbete. I teamet ingår: Anna- Stina Småros- Holmgård, Kristine Ek, Pia Nyman, Susanne Dahlman och Ann- Sofie Larsson. I belöning fick teamets medlemmar 400 euro per person. Andra priset, 250 euro per person, tilldelas kanslisterna som jobbar inom äldreomsorgen. Alla som jobbar inom äldreomsorgen har fått under år 2010 ta del av förändringar på olika sätt. Den grupp som dock har fått känna av det mest konkret är kanslisterna inom äldreomsorgen; Marie-Louise Haga, Marianne Björkman, Anette Envik, Carina Ceder, Anne-Marie Karv, Gabriella Fredriksson och Arja Uusitalo. Kanslisterna i äldreomsorgen har också berörts av gränsöverskridande verksamhet. Alla dessa kanslister har med gott mod och humor tagit emot nya uppgifter och ger en mycket god service åt både medarbetare och kunder. Sosiaali- ja terveysviraston vuoden työtiimi Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmälle saapui yhteensä 32 ehdotusta vuoden työtiimiksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan henkilöstöjaosto valitsi vuoden työtiimiksi Hyvät käytännöt -hankkeet työryhmän. Vuoden työtiimiksi valinnan eräänä perusteena on alueellinen yhteistyö ja rajat ylittävä toiminta. Työn tulosta on pidetty myönteisenä ja laadukkaana. Hyvät käytännöt -hankkeen tavoitteena on laadukkaan ja tehokkaan palveluprosessin kehittäminen Pietarsaaren seudulla kuntiemme hyvien käytäntöjen (best practises) avulla. Hyvät käytännöt -hankkeen henkilöstö koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimialoilta ja on mainio esimerkki nykyaikaisesta tiimityöstä, joka muodostuu suurelta osin verkostotyön yhteen kokoamisesta. Tiimiin kuuluivat: Anna- Stina Småros-Holmgård, Kristine Ek, Pia Nyman, Susanne Dahlman ja Ann-Sofie Larsson. Palkkioksi tiimin jäsenet saivat 400 euroa henkilöä kohden. Toinen palkinto, 250 euroa henkilöä kohti, ojennettiin vanhushuollossa työskenteleville kanslisteille. Kaikki vanhushuollossa työskentelevät ovat joutuneet osallisiksi erilaisiin muutoksiin vuoden 2010 aikana. Konkreettisimmin muutoksen ovat kuitenkin kokeneet vanhushuollon kanslistit Marie-Louise Haga, Marianne Björkman, Anette Envik, Carina Ceder, Anne-Marie Karv, Gabriella Fredriksson ja Arja Uusitalo. Rajat ylittävä työ on tuntunut myös vanhushuollon kanslistien kohdalla. Kaikki nuo kanslistit ovat ottaneet uudet tehtävät vastaan hyvällä asenteella ja huumorilla ja antaneet oikein hyvää palvelua sekä työtovereilleen että asiakkaille. Städsektionens förmän, Annika, Marina och Anita Foto: Pirjo Salonen 9

10 Tredje priset fick Nykarleby geriatriska avdelning. Geriatriska avdelningen får 1250 euro för gemensam användning för personalens bästa. Organisationsändringen har medfört mycket nytt för Nykarleby geriatriska avdelning och dess personal. Personalen har alltid varit positiv att möta nya utmaningar vilket gagnar både patienter och personal. Trots högt arbetstempo märks en positiv atmosfär. Personalen är tjänstevillig och har god gemenskap. De ställer upp för arbetskamraten när det behövs. Informationstillgången är bra genom täta kontakter och regelbundna avdelningstimmar eller arbetsplatsmöten. Kolmannen palkinnon sai Uudenkaarlepyyn geriatrian osasto. Se saa 1250 euroa käytettäväksi yhteisesti henkilöstön parhaaksi. Organisaatiomuutos on tuonut mukanaan paljon uutta Uudenkaarlepyyn geriatrian osastolle ja sen henkilöstölle. Kaikesta huolimatta henkilöstö on suhtautunut myönteisesti uusiin haasteisiin, mikä on ollut hyödyksi sekä potilaiden että henkilöstölle itselleen. Työtahdin kiireisyydestä huolimatta ilmapiiri on myönteinen. Henkilöstö on palvelunhaluista ja yhteishenki on hyvä. Työtoveria ollaan valmiit auttamaan tarvittaessa. Tiedonkulku on hyvä tiiviin yhteydenpidon ja säännöllisten osastotuntien tai työpaikkakokousten ansiosta Arbetsplatsbespisning Arbetsplatsbespisning ordnas i huvudsak på tre olika sätt: a) Subventionerade måltidskuponger kan användas vid ett 20-tal matserveringar i nejden med vilka avtal har ingåtts. b) Måltidskuponger som inte är subventionerade kan användas vid arbetsplatsernas matsalar, såsom t.ex. Malmskas matsal, matsalar vid Nykarleby hvc samt vid åldringshem, skolor och daghem. Även grannkommunernas åldringshems matsalar ingår i denna krets. c) Beroende på arbetsuppgifternas art, kan de anställda få den dagliga måltiden som naturaförmån. I så fall betalar de berörda skatt på förmånen Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu järjestetään pääasiassa kahdella eri tavalla, joko a) subventoiduilla ateriakupongeilla, joita voidaan käyttää parissakymmenessä kaupungissa sijaitsevassa ruokailupaikassa, joiden kanssa kaupunki on tehnyt sopimuksen, tai b) subventoimattomia ateriakuponkeja voidaan käyttää työpaikkojen ruokaloissa, esim. Malmilla, vanhainkodeissa, kouluissa, päiväkodeissa jne. Myös naapurikuntien vanhainkotien ruokalat kuuluvat näihin. C: työtehtävien laadun mukaan osa työntekijöistä voi saada päivittäisen ateriansa luontoisetuna. Tuossa tapauksessa edusta on maksettava veroa. Måltidskuponger Följande måltidskuponger kan enligt särskilda regler användas av anställda under arbetsdagar. Kupongernas pris i januari 2011 är följande: Lunch, blå eller grön kupong 5,40. Lättlunch, vit kupong 4,05 Kvällsmål, orange 2,02 Ateriakupongit Työntekijät voivat käyttää seuraavia ateriakuponkeja työpäivinä erityisten sääntöjen mukaan. Kuponkien hinnat olivat tammikuussa 2011 seuraavat: Lounas, sininen tai vihreä kuponki, 5,40. Kevytlounas, valkoinen kuponki, 4,05 Iltapala, oranssi kuponki, 2, Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola Måltiskuponger, arb.platsen ca. Aterialipukkeita työpaikalla, n Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontaisetu n MÅLTIDER TOTALT, ATERIOITA YHTEENSÄ

11 5.3. Personalens sjukfrånvaro 5.3. Personalens sjukfrånvaro 5.3. Henkilöstön sairauspoissaolot Det är mycket svårt att direkt jämföra sjukfrånvaron 2010 med tidigare års frånvaron. Man kan ändå konstate Det är mycket sjukfrånvaron svårt att direkt tyvärr jämföra ökat. Till sjukfrånvaron en del beror ökningen Vuoden 2010 troligen sairauspoissaoloja på ändringarna on i hyvin organisationen vaikea verrata och den oro 2010 med tidigare osäkerhet års som frånvaron. föregått Man personalförflyttningarna. kan ändå konstatera att Vuoden sjukfrånvaron influensa 2010 tyvärr sairauspoissaoloja som våren ökat Till en ofta del on förorsakade beror hyvin vaikea kin suoraan Det tar edellisvuosien tid innan en ny poissaoloihin. organisation Voidaan fungerar! kuiten- Till en del kan längre todeta, verrata sjukfrånvaron että suoraan sairauspoissaolot än vanliga edellisvuosien influensor ovat valitettavasti poissaoloihin. beskyllas. lisääntyneet. ovat Lisäys valitettavasti johtuu luultavasti lisääntyneet. osittain Lisäys organisaa- johtuu Dessutom ökningen troligen kö tiden på till ändringarna företagshälsovården i organisationen varit längre och än tidigare på grund av att personalresurserna där varit reduce Voidaan kuitenkin todeta, että sairauspoissaolot den oro och Det osäkerhet här märks som föregått även i personalförflyttningarna. Det huolestuneisuudesta tar tid innan en ny organisation fungerar! att kostnaderna för företagshälsovården är lägre. Ändå är det kanske ökninge luultavasti tiomuutoksista ja edeltäneestä huolestuneisuudesta aikansa, ennen ja epävarmuudesta. kuin uusi organisaatio Kestää aikansa, toimii! sjukfrånvarodagarna, osittain beroende organisaatiomuutoksista av besvär i stöd och rörelseorgan, ja för henkilöstösiirtoja äldre arbetstagare i fysiskt edeltäneestä tunga arbeten främst påverkat sjukfrånvarostatistiken. ja epävarmuudesta. Kestää Till en del Osasyyllisenä kan även den influensa voi myös som våren olla 2010 influenssa, ofta ennen joka kuin aiheutti uusi organisaatio keväällä toimii! 2010 Osasyyllisenä usein pitempiä voi förorsakade längre sjukfrånvaron än vanliga influensor sairauspoissaoloja Vuoden 2010 sairauspoissaoloja kuin tavalliset on hyvin influenssat. vaikea myös verrata olla Lisäksi influenssa, suoraan jono edellisvuosien joka työterveyshuoltoon aiheutti keväällä poissaoloihin on usein Voidaan ollut kuit beskyllas. Vuoden Dessutom 2010 har sairauspoissaoloja kö tiden till företagshälsovården varit Voidaan längre än kuitenkin tidigare på todeta, grund että av att sairauspoissaolot personalre- Lisäksi on hyvin vaikea pitempiä verrata suoraan sairauspoissaoloja edellisvuosien kuin poissaoloihin. tavalliset influenssat. aikaisempaa todeta, että pitempi, sairauspoissaolot koska henkilöstömäärää ovat valitettavasti on vähennetty lisääntyneet. siellä. Tuo Lisäys näkyy johtuu myös luultavasti siinä, että os ovat valitettavasti jono työterveyshuoltoon lisääntyneet. Lisäys on ollut johtuu aikaisempaa surserna työterveyshuollon organisaatiomuutoksista där varit reducerade. kustannukset ja henkilöstösiirtoja Det här märks även ovat i att pienemmät. edeltäneestä Raskaassa huolestuneisuudesta fyysisessä ja työssä epävarmuudesta. työskentelevien Kestää aik luultavasti osittain organisaatiomuutoksista pitempi, ja koska henkilöstösiirtoja henkilöstömäärää edeltäneestä ennen kuin uusi organisaatio toimii! Osasyyllisenä voi myös olla influenssa, joka on vähennetty aiheutti keväällä siellä. Tuo näkyy myös 2010 kostnaderna ikääntyneiden huolestuneisuudesta för företagshälsovården työntekijöiden ja epävarmuudesta. är lägre. tuki- Ändå ja Kestää är liikuntaelinvaivoista aikansa, ennen kuin johtuvien uusi organisaatio siinä, että työterveyshuollon sairauspoissaolopäivien toimii! pitempiä sairauspoissaoloja kuin tavalliset influenssat. Lisäksi jono työterveyshuoltoon on ollut kustannukset siellä. Tuo ovat näkyy pienemmät. myös siinä, Raskaassa että työterveyshuollon fyysisessä työssä kustann aikaise det kanske lisäys Osasyyllisenä ökningen on ehkä voi av sjukfrånvarodagarna, kuitenkin myös vaikuttanut olla influenssa, beroende eniten joka sairauspoissaolotilastoon. aiheutti keväällä 2010 usein pitempiä pitempi, koska henkilöstömäärää on vähennetty sairauspoissaoloja kuin tavalliset influenssat. Lisäksi jono työterveyshuoltoon on ollut av besvär i stöd ovat och pienemmät. rörelseorgan, Raskaassa för äldre arbetstagare fyysisessä työssä työskentelevien työskentelevien ikääntyneiden ikääntyneiden työntekijöiden työntekijöiden tuki- ja tuk aikaisempaa pitempi, koska henkilöstömäärää on vähennetty siellä. Tuo näkyy myös siinä, että i fysiskt tunga Antal liikuntaelinvaivoista arbeten sjukfrånvarodagar som främst johtuvien påverkat (kalenderdagar/anställd, sjukfrånvarostatistiken. Sairauspoissaolopäivät sairauspoissaolotilastoon. sairauspoissaolopäivien liikuntaelinvaivoista olycksfall lisäys johtuvien on ingår) ehkä sairauspoissaolopäivien kuitenkin vaikuttanut e työterveyshuollon kustannukset ovat pienemmät. Raskaassa fyysisessä työssä työskentelevien ikääntyneiden työntekijöiden (kalenteripäiviä/työntekijä, tuki- ja liikuntaelinvaivoista lisäys on ehkä johtuvien tapaturmat kuitenkin sairauspoissaolopäivien vaikuttanut mukaan luettuna) eniten sairauspoissaolotilastoon. lisäys on ehkä kuitenkin vaikuttanut eniten sairauspoissaolotilastoon. Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, Medelsjukfrånvaro olycksfall ingår) Antal Sairauspoissaolopäivät Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) 2010 (kalenteripäiviä/työntekijä, Sairauspoissaolojen tapaturmat mukaan kalenderdagar luettuna) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) keskiarvo Kalenterpäivien Medelsjukfrånvaro Antal lukumäärä kalenderdagar Medelsjukfrånvaro Antal 2010 Sairauspoissaolojen Kalenterpäivien 2010 Sairauspoissaolojen kalenderdagar Social- & hälsov./sosiaali ja terveys keskiarvo 15,3 lukumäärä keskiarvo Kalenterpäivien lukumäärä Bildningstjänster/Sivistys Social- & hälsov./sosiaali ja terveys 15,3 12, Social- & hälsov./sosiaali ja terveys 15, Tekniska Bildningstjänster/Sivistys tjänster/tekniikka 12,8 21, Bildningstjänster/Sivistys 12, Övriga/Muut Tekniska tjänster/tekniikka 21,1 8, Tekniska tjänster/tekniikka 21, Övriga/Muut 8, Hela Övriga/Muut personalen/ Koko 8, henkilöstö Hela personalen/ Koko henkilöstö 14,9 14, Hela personalen/ Koko henkilöstö 14,9 Sjukfrånvarons indelning i kortare och längre frånvaron Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin 12 Sjukfrånvarons indelning i kortare och längre frånvaron poissaoloihin Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin dagar dagar dagar dagar dagar dagar dagar dagar dagar dagar dagar sochv/sostv sochv/sostv bildn./sivistys bildn./sivistys tekniska/tekniikka tekniska/tekniikka övriga/muut övriga/muut 11 Av sjukfrånvaron utgör den medellånga frånvaron, dagar, nästan hälften av all sjukfrånvaro.

12 Keskipitkät poissaolot, päivää, muodostavat kaikista sairauspoissaoloista lähes puolet. Sekä työnantajan että työterveyshuollon tukitoimet ovat hyvin tärkeitä Keskipitkät poissaolot, päivää, estettäessä muodostavat keskipitkien kaikista sairauspoissaolojen sairauspoissaoloista muuttumista pitkäaikaisiksi. tukitoimet ovat Jos työnantaja hyvin tärkeitä voi estettäessä tukevalla ja keskipitkien ehkäi- lähes puolet. Sekä työnantajan että työterveyshuollon sairauspoissaolojen muuttumista pitkäaikaisiksi. sevällä toiminnalla Jos työnantaja estää varhaisvaiheessa voi tukevalla sairauspoissaolojen pitkittymisen, pitkittymisen, saadaan suuria saadaan säästöjä. suuria ja ehkäisevällä toiminnalla estää varhaisvaiheessa sairauspoissaolojen säästöjä. Av sjukfrånvaron utgör den medellånga frånvaron, dagar, nästan hälften av all sjukfrånvaro. Stödåtgärder både av arbetsgivaren och av företagshälsovården är mycket viktiga för att den medellånga sjukfrånvaron inte skall övergå i långtidssjukskrivning. Kan arbetsgivaren med stödjande och förebyggande verksamhet i ett tidigt skede förhindra längre sjukskrivningar är det här fråga om stora inbesparingar. Poissaolon pituuden mukaan kertyvä prosentuaalinen osuus päivistä /Den procentuella andelen dagar enligt frånvarons längd. Den procentuella andelen dagar enligt frånvarons längd. Poissaolon pituuden mukaan kertyvä prosentuaalinen osuus päivistä / Jakobstad/Pietarsaari 8 % 2 % 6 % 49 % 17 % 18 % 1-3 dagar 4-10 dagar dagar dagar dagar dagar För att förebygga sjukfrånvaron har bl.a. anvisningarna Tillsammans stöder vi arbetsförmågan harmoniserats och godkänts i både stadsstyrelsens och i social- och hälsovårdsnämndens personalsektioner. För att förebygga sjukfrånvaron har bl.a. anvisningarna Sairauspoissaolojen ehkäisyä silmällä pitäen on harmonisoitu mm. bland ohjeet personalen Tuetaan inom työkykyä äldreomsorgen yhdessä ja och sekä inom Tillsammans stöder vi Den arbetsförmågan högsta frånvaron harmoniserats finns bland städarna, och godkänts i både stadsstyrelsens kommunaltekniska och i avdelningen. social- och Åldern kaupunginhallitus inte har så että stor sosiaalibetydelse ja för terveyslautakunnan sjukfrånvaron inom yrken som är fysiskt lätta. Men inom fysiskt tunga arbeten ökar sjukfrånvaron i medeltal med hälsovårdsnämndens personalsektioner. henkilöstöjaostot ovat hyväksyneet ne. ca dagar/år för anställda över 55 år. Det här gäller stadens personal. Inom ovan nämnda yrkesgrupper finns många äldre arbetstagare. Den högsta frånvaron finns bland städarna, bland personalen inom äldreomsorgen Under 2010 och har inom ett kommunal- Tyhy-projekt för kilöstöllä att stöda ja städarnas kunnallisteknisen och anstaltsbiträdenas osaston henkilöstöllä. arbetsförmåga Eniten poissaoloja on siivoojilla, vanhushuollon hentekniska avdelningen. Åldern inletts. inte Projekt har och så stor övriga betydelse stödåtgärder Iällä planeras ei ole kovin även suurta för andra merkitystä yrkesgrupper. sairauspoissaoloihin för sjukfrånvaron inom yrken som är fysiskt lätta. Men fyysisesti kevyissä ammateissa. Mutta fyysisesti raskaissa pitäen töissä sairauspoissaolot on harmonisoitu lisääntyvät mm. ohjeet keskimäärin Tuetaan työkykyä n. inom fysiskt tunga arbeten Sairauspoissaolojen ökar sjukfrånvaron ehkäisyä i medeltal med ca dagar/år yhdessä för anställda ja sekä kaupunginhallitus över 55 år. Det että sosiaali- päivällä ja terveyslautakunnan vuodessa yli 55-vuotiaiden henkilöstöjaostot kohdalla. ovat silmällä här gäller stadens personal. hyväksyneet Inom ovan ne. nämnda yrkesgrupper finns många äldre arbetstagare. ammattiryhmissä on monia ikääntyneitä työntekijöitä. Tuo koskee kaupungin henkilöstöä. Edellä mainituissa Eniten poissaoloja on siivoojilla, vanhushuollon henkilöstöllä ja kunnallisteknisen osaston Under 2010 har ett Tyhy-projekt henkilöstöllä. för att Iällä stöda ei städarnas ole kovin suurta Vuonna merkitystä 2010 aloitettiin sairauspoissaoloihin Tyhy-hanke siivoojien fyysisesti ja laitosapulaisten töissä sairauspoissaolot työkyvyn tukemiseksi. lisääntyvät Myös keskimäärin muille ammat- n kevyissä och anstaltsbiträdenas ammateissa. arbetsförmåga Mutta inletts. fyysisesti Projekt raskaissa och övriga stödåtgärder päivällä planeras vuodessa även för yli andra 55-vuotiaiden yrkesgruppertiryhmille kohdalla. suunnitellaan Tuo koskee hankkeita kaupungin ja muita henkilöstöä. tukitoimia. Edellä mainituissa ammattiryhmissä on monia Vilustumisista ikääntyneitä (hengityselimet) työntekijöitä. johtuvien sairauspoissaolojen prosentuaalinen osuus on edellisvuosiin ver- I jämförelse med tidigare år är den procentuella andelen Vuonna 2010 aloitettiin Tyhy-hanke siivoojien ja laitosapulaisten työkyvyn tukemiseksi. Myös sjukskrivningar beroende muille av förkylningar ammattiryhmille (andningsorgan) liten. Det här torde till största delen bero på att työterveyshuolto ei enää vuodesta 2010 lukien pidä ti- suunnitellaan rattuna hankkeita vähäinen. ja muita Tuo tukitoimia. johtunee suurimmaksi siitä, että från och med 2010 förs inte statistik över 1-3 dagars lastoa 1 3 päivän sairauspoissaoloista, vaan sen tekevät sjukfrånvaro mera vid företagshälsovården utan endast ilman diagnoosia ainoastaan palkanlaskijat. av löneräknarna, utan diagnos. Vid jämförelse av sjukfrånvaron med andra kommuner skall man även beakta pensionsåldern. Medelåldern för 12 Verrattaessa sairauspoissaoloja kuntien kesken on myös huomioitava eläkeikä. (Vuonna 2010 KuEL:n mukaan eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ja työkyvyttömyyden 14

13 procentuella andelen sjukdagar) Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: (sairauspäivien prosentuaalinen osuus) De främsta av företagshälsovården statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro (den procentuella andelen sjukdagar) Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: (sairauspäivien prosentuaalinen osuus) 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % andnigsorgan, he ngityselim övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, miele nterv. stöd- o. rörelseorgan,tukija liikuntaelin skador,vammat blodtryck, verenp aine tumörer, växter, kasvaimet I jämförelse med tidigare år är den procentuella andelen sjukskrivningar beroende förkylningar alla dem som under (andningsorgan) 2010 gått i KomPl-pension liten. Det samt här vuoksi torde eläkkeelle till största siirtyneiden delen keski-ikä bero on på kaupungin att från och 2010 medelåldern förs för inte dem statistik som gått över i pension 1-3 på dagars grund av sjukfrånvaro entisellä henkilöstöllä mera vid korkeampi företagshälsovården kuin Pietarsaaren utan en arbetsoförmåga är högre för gamla stadens personal seudulla ja koko maassa. Ks. eläkekaavio, osio 5.6. av löneräknarna, utan diagnos. än för Jakobstadsregionen och landet som helhet. Se diagram under pensioneringar, avsnitt 5.6. under arbetsfärd. Inom social- och hälsovårdsverket har 53 olyckor inträffat, inom tekniska sektorn 17, inom Vilustumisista dagvårds- och utbildningssektorn (hengityselimet) 17 och 10 johtuvien inom övriga sektorer. toimialoilla 10. päivähoidon sairauspoissaolojen ja koulutuksen toimialalla prosentuaalinen 17 ja muilla osuus edellisvuosiin verrattuna vähäinen. Tuo johtunee suurimmaksi siitä, että työterveyshuolt Av olycksfallen är 54 % olyckor som inte förorsakat några eller mindre än 3 dagars sjukfrånvarodagar. neet ollenkaan poissaoloa tai lyhyemmän kuin 3 päivän Tapaturmista 54 % on sellaisia, jotka eivät ole aiheutta- enää vuodesta 2010 lukien pidä tilastoa 1 3 päivän sairauspoissaoloista, vaan sen tekevät il diagnoosia ainoastaan palkanlaskijat. sairauspoissaolon. Verrattaessa sairauspoissaoloja kuntien kesken on myös huomioitava eläkeikä. (Vuonna 201 KuEL:n mukaan eläkkeelle Antal siirtyneiden olycksfall Tapaturmien keski-ikä ja määrä työkyvyttömyyden 2010 vuoksi eläkkeelle 60 siirtyneiden keski-ikä on kaupungin entisellä henkilöstöllä korkeampi ku Pietarsaaren seudulla ja koko maassa. Ks. eläkekaavio, osio Arbetsolycksfall 30 Under 2010 har 97 olycksfall inträffat, av dem 28 % under arbetsfärd. Inom socialhälsovårdsverket 20 har 53 olyckor inträffat, inom tekniska sektorn 17, inom dagvårdsutbildningssektorn och 10 inom övriga sektorer. Av olycksfallen 0 är 54 % olyckor som inte förorsakat några eller mindre än 3 da sjukfrånvarodagar. Olycksfall under arbetsfärd Työmatkatapaturma Vid jämförelse av sjukfrånvaron med andra kommuner skall man även beakta pensionsåld Medelåldern 5.4. Arbetsolycksfall för alla dem som under gått Työtapaturmat i KomPl-pension samt medelåldern för som gått i pension på grund av arbetsoförmåga är högre för gamla stadens personal än Under 2010 har 97 olycksfall inträffat, av dem 28 % Vuoden 2010 aikana on sattunut 97 tapaturmaa, jois- Jakobstadsregionen och landet som helhet. Se diagram under pensioneringar, avsnitt 5.6. ta 28 % työmatkalla. Sosiaali- ja terveysvirastossa on tapahtunut 53 tapaturmaa, teknisellä toimialalla 17 ja Olycksfall, mindre än 3 dagar.tapaturmat alle 3 sairp Olycksfall, minst 3 sjukdagar. Tapaturmat väh. 3 sairpv 5.4 Työtapaturmat 13 Vuoden Antal 2010 ersättningsdagar/korvauspäivien aikana on sattunut 97 tapaturmaa, lukumäärä joista % työmatkalla. Sosiaali

14 sairp väh. 3 sairpv Antal ersättningsdagar/korvauspäivien lukumäärä lukumäärä ; 56 % 173; 56 % 136; 44 % 136; 44 % Olycksfall under arbetsfärd Työmatkatapaturma Olycksfall, minst 3 dagar. Tapaturmat väh. Olycksfall 3 sairp. under arbetsfärd Työmatkatapaturma Olycksfall, minst 3 dagar. Tapaturmat väh. 3 sairp. Försäkringsbolaget har ersatt sammanlagt 309 dagar (självrisk 1-3 dagar), totalt har olycksfallen förorsakat 687 sjukfrånvarodagar, 447 inom social- och hälsovårdssektorn och 240 inom övriga sektorer. Inom social- och hälsovårdsverket har plötslig fysisk belastning förorsakat 46 % av Försäkringsbolaget har olycksfallsersättningsdagarna, ersatt sammanlagt 309 dagar 21 % Vakuutusyhtiö beror på att anställda on korvannut fallit. Inom yhteensä övriga sektorer 309 päivää beror 58 (självrisk 1-3 dagar), totalt Försäkringsbolaget har olycksfallen har förorsakat ersatt sammanlagt (omavastuu 309 dagar 1 3 (självrisk päivää); tapaturmat 1-3 dagar), ovat totalt aiheuttaneet har olycksfallen % av ersättningsdagarna på att den anställda fallit omkull och 29 % beror på våld eller förorsakat 687 sjukfrånvarodagar, 447 inom social- och hälsovårdssektorn och 240 inom 687 sjukfrånvarodagar, upprörande/sorglig 447 inom social- händelse. och hälsovårdssektorn och 240 inom yhteensä 687 sairauspoissaolopäivää, sosiaali- ja terveysalalla övriga sektorer. Inom övriga socialsektorer. och hälsovårdsverket har plötslig 447 ja muilla fysisk toimialoilla belastning 240. förorsakat 46 % av Inom social- och hälsovårdsverket Vakuutusyhtiö har on plötslig korvannut fysisk yhteensä 309 päivää (omavastuu 1 3 päivää); tapaturmat ovat olycksfallsersättningsdagarna, 21 % beror på att anställda fallit. Inom övriga sektorer beror 58 belastning förorsakat aiheuttaneet 46 % av olycksfallsersättningsdagarna, 21 % beror på toimialoilla att anställda 240. yhteensä 687 sairauspoissaolopäivää, Sosiaali- ja terveysvirastossa sosiaali- ja on terveysalalla äkillinen 447 fyysinen ja muilla % av ersättningsdagarna på att den anställda fallit omkull och 29 % beror på våld eller upprörande/sorglig fallit. händelse. Inom övriga kuormitus aiheuttanut 46 % tapaturmakorvauspäivistä, 21 % johtuu työntekijöiden kaatumisesta. Muilla sektorer beror 58 % av ersättningsdagarna på att den anställda fallit omkull och Sosiaali- 29 % beror ja terveysvirastossa på våld eller upprörande/sorglig händelse. on toimialoilla äkillinen 58 fyysinen % korvauspäivistä kuormitus johtuu aiheuttanut työntekijöiden kaatumisista 46 % Vakuutusyhtiö on korvannut yhteensä 309 päivää (omavastuu 1 3 päivää); tapaturmat ovat tapaturmakorvauspäivistä, 21 % johtuu työntekijöiden ja 29 kaatumisesta. % väkivallasta Muilla tai järkyttävästi/ toimialoilla 58 % aiheuttaneet yhteensä 687 sairauspoissaolopäivää, sosiaali- ja terveysalalla 447 ja muilla korvauspäivistä johtuu työntekijöiden kaatumisista ja 29 % väkivallasta tai toimialoilla 240. surullisesta tapahtumasta. järkyttävästi/surullisesta tapahtumasta. Sosiaali- ja terveysvirastossa on äkillinen fyysinen kuormitus aiheuttanut 46 % tapaturmakorvauspäivistä, 21 % johtuu työntekijöiden 2010 kaatumisesta. Muilla toimialoilla 58 % korvauspäivistä Till If erlagda olycksfallsförsäkringspremier johtuu työntekijöiden kaatumisista * ja 29 % väkivallasta tai järkyttävästi/surullisesta If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut tapahtumasta. Olycksfallsersättningar, av If betalda, Ifin maksamat tapaturmakorvaukset 2010 Till * Förskott/ennakko If erlagda olycksfallsförsäkringspremier * If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut Uppgifterna angående Olycksfallsersättningar, olycksfallspremier och av olycksfallsersättningar kan inte Ifin direkt maksamat jämföras tapaturmakorvaukset med tidigare ja ei voi verrata suoraan edellisvuosiin, sillä sosiaali- ja If betalda, Tapaturmavakuutusmaksu ja tapaturmakorvaustieto- 16 år på grund av att social- * Förskott/ennakko och hälsovårdssektorns premier och avgifter ingått som en del i grannkommuner- ovat sisältyneet naapurikuntien maksuihin. terveydenhuollon toimialan vakuutusmaksut ja maksut nas avgifter. Sisäiset tapaturmalomakkeet 16 on uudistettu vuoden Under 2010 har de interna olycksfallsblanketterna förnyats. Blanketter att användas vid Hot om våld och makkeet on otettu käyttöön kaikilla toimialoilla. Työ aikana. Myös Väkivallan uhka ja vaaratilanne -lo- tillbud har även tagits i bruk inom alla sektorer. Att tapaturmien ehkäisyn tärkeimpiä välineitä ovat vaaratilanteiden huomioiminen ja vastaavien tilanteiden/ta- beakta tillbuden och vidta åtgärder för att förhindra motsvarande tillbud/olyckor samt arbetsplatsernas interna riskkartläggningar är de viktigaste redskapen när riskienkartoitukset. paturmien ehkäisemistoimet sekä työpaikkojen sisäiset det gäller att förebygga arbetsolycksfall Annan frånvaro Staden förhåller sig positiv till olika former av familjeledigheter. Till denna kategori kan man räkna moderskapsledighet, föräldraledighet, faderskapsledighet, föräldraledighet vid adoption, vårdledighet och vård av sjukt barn. Därutöver ser arbetsgivaren om möjligt positivt på begärda studieledigheter, alterneringsledighe Muu poissaolo Kaupunki suhtautuu myönteisesti erilaisiin perhevapaisiin. Tuohon luokkaan voidaan laskea äitiysvapaa, vanhempainvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa adoption yhteydessä, hoitovapaa ja sairaan lapsen hoito. Lisäksi työnantaja suhtautuu mahdollisuuksien mukaan myönteisesti pyydettyihin opintovapaisiin, vuorottelu- 14

15 ter och tidsbestämda deltidsarrangemang. Gällande prövningsbaserade tjänste- och arbetsledigheter finns en princip som i korthet går ut på att en anställd efter fem års anställningstid har rätt till ett års prövningsbaserad ledighet oberoende av orsak. Ledigheten kan dock avslås ifall arbetsgivaren inte kan finna en tillfredställande ersättande skötsel av tjänste-/ arbetsuppgifterna (vikarie) för den tid som ledigheten varar. Det är också möjligt att göra avsteg från principen om tillräcklig orsak härtill finns. vapaisiin ja määräaikaisiin osa-aikajärjestelyihin. Harkinnanvaraisiin virka- ja työvapaisiin sovelletaan lyhyesti ilmaistuna periaatetta, jonka mukaan työntekijällä on viiden vuoden työssäolon jälkeen oikeus yhden vuoden harkinnan-varaiseen vapaaseen syystä riippumatta. Vapaahakemus voidaan kuitenkin hylätä, ellei työnantaja pysty järjestämään virka-/työtehtävien hoitoa (sijaista) tyydyttävällä tavalla vapaan kestoajaksi. Periaatteesta on myös mahdollisuus tehdä poikkeus, jos siihen on riittävä syy Pensioner En anställd kan gå i ålderspension när som helst i åldern år. En anställd som är född före år 1960 och som har inlett sin kommunala anställning före 1993 har en personlig ålder för ålderspension, uträknad så att den infaller i åldern år. Den som har en personlig avgångsålder bör kvarstå i anställning till denna ålder för att kvarhålla rätten till tilläggspensionsdel. Fortsatt förvärvsarbete sporras bl.a. genom en pensionstillväxtprocent som stiger med åldern. Pensionens tillväxt på årsinkomsten: fram till 53 års ålder med 1,5 %, därifrån fram till 63 år med 1,9 % och från fyllda 63 år med 4,5 %. På grund av den flexibla pensionsåldern kan man inte förutse de årliga pensionsavgångarna. Man kan dock beräkna att under de inkommande tio åren kommer i genomsnitt ca personer per år att gå i pension. Därtill kommer sannolikt olika former av deltidspensioner. Ur arbetstagarens synpunkt fungerar systemet så att ju längre man fortsätter att förvärvsarbeta, desto bättre pension får man. Arbetstagarna kan kontrollera sin egen situation med hjälp av en pensionskalkylator som finns på webb-sidorna (www. keva.fi). Kalkylatorn beräknar pensionens belopp i olika åldrar vid avgång med ålderspension, förtida ålderspension eller deltidspension Eläkkeet Työntekijä voi jäädä vanhuus eläkkeelle milloin tahansa vuoden iässä. Ennen vuotta 1960 syntyneellä työntekijällä, joka on tullut kunnan palvelukseen ennen vuotta 1993, on henkilökohtainen eläkeikä, joka on laskettu ikävuosiin sijoittuvaksi. Sen, jolla on henkilökohtainen eläkeikä, on pysyttävä työsuhteessaan tuohon ikään asti säilyttääkseen oikeuden lisäeläkeosuuteen. Ansiotyössä jatkamista kannustetaan mm. siten, että eläkkeenkarttumisprosentti nousee iän myötä. Eläkettä karttuu vuosiansioista seuraavasti: 53 ikävuoteen asti 1,5 % siitä lähtien 63 vuoteen asti 1,9 % ja 63 ikävuoden jälkeen 4,5 %. Joustavan eläkeiän vuoksi ei vuotuisia eläkkeellesiirtymisiä voi ennakoida. Kuitenkin voidaan arvioida, että seuraavien kymmenen vuoden aikana tulee keskimäärin n henkilöä vuodessa siirtymään eläkkeelle. Lisäksi käytössä on todennäköisesti erilaisia osa-aikaeläkemuotoja. Työntekijän kannalta järjestelmä toimii siten, että mitä kauemmin jatkaa ansiotyössä, sitä paremman eläkkeen saa. Työntekijät voivat tarkistaa oman eläkkeensä karttumisen eläkelaskurin avulla, joka on Internetsivuilla (www. keva.fi). Laskuri arvioi eläkkeen määrän eriikäisenä vanhuuseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osaaikaeläkkeelle lähdettäessä. Foto: Pirjo Salonen 15

16 Pensionsform 2010 Eläkemuoto Sochv Övriga sektorer Ålderspens./Vanhuuseläke Deltidspension/Osa-aikaeläke 16 Inv.pens/Työkyvyttömyyseläke 3 6 Rehab.stöd/Kuntoutustuki 3 4 Part. inv.pens./ositt työkyvyttömyyseläke Arbetslöshpens./Työttömyyseläke 5 1 Indiv.förtidspens/Yksilöll. Pensioner totalt varhaiseläke / Eläkkeitä yhteensä Rehab.stöd/Kuntoutustuki Arbetslöshpens./Työttömyyseläke 5 1 Pensioner totalt / Eläkkeitä yhteensä Medelålder för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem som gått i invalidpension 2010 Medelålder för dem Kaikkien som gått i KomPL-pension, KuEl-eläkkeelle alla, jääneiden samt för keski-ikä, dem som gått sekä i invalidpension niiden, jotka 2010 ovat jääneet Kaikkien KuEl-eläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä, sekä v. niiden, 2010 Källa: jotka Kommunernas ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle pensionsförsäkring, statistik v Källa: Kommunernas Medelålder pensionsförsäkring, Lähde: dem Kuntien som statistik eläkevakuutus, gått i KomPL-pension, tilasto alla, samt för dem som gått i Lähde: Kuntien invalidpension eläkevakuutus, 2010 tilasto Kaikkien KuEl-eläkkeelle 62 jääneiden keski-ikä, sekä niiden, jotka ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle v Källa: Kommunernas pensionsförsäkring, statistik Lähde: Kuntien 61 eläkevakuutus, tilasto KomPl-pension/KuEL-eläke KomPl-pension/KuEL-eläke Jakobstad, öriga sekt./pietarsaari, muut sekt. Jakobstadsregionen/Pietarsaarenseutu Hela Landet/Koko Suomi Arbetsoförmögenhetspension/Työkyvyttömyyseläke Social- o hälsovårdsverket Västra Finland /Länsi-Suomi Arbetsoförmögenhetspension/Työkyvyttömyyseläke Med Jakobstad, övriga sektorer avses här gamla stadens personal, vilken även omfattar en del av det nuvarande social- och hälsovårdsverket Med Jakobstad, Jakobstad, öriga sekt./pietarsaari, muut sekt. Social- o hälsovårdsverket Jakobstadsregionen/Pietarsaarenseutu (den statistik övriga vi för sektorer närvarande avses Västra Finland kan här /Länsi-Suomi få från gamla Kommunernas stadens personal, pensionsförsäkring) vilken även omfattar en Pietarsaarella, Hela muilla Landet/Koko del sektoreilla, av Suomi det nuvarande tarkoitetaan social- tässä och kaupungin hälsovårdsverket entistä henkilöstöä, (den statistik johon vi för kuuluu närvarande myös osa kan nykyistä få från sosiaali- ja terveysvirastoa Kommunernas (tilasto, jonka pensionsförsäkring) nykyisin voi saada Kuntien eläkevakuutuksesta) Pietarsaarella, muilla sektoreilla, tarkoitetaan tässä kaupungin entistä henkilöstöä, johon Med Jakobstad, kuuluu övriga myös sektorer osa nykyistä avses sosiaali- här gamla ja terveysvirastoa stadens personal, (tilasto, vilken jonka även nykyisin omfattar voi saada en Kuntien 6. PERSONALUTBILDNING del av det nuvarande social- och hälsovårdsverket 6. (den HENKILöstöKOULUTUS eläkevakuutuksesta) statistik vi för närvarande kan få från Kommunernas pensionsförsäkring) Målsättningen Pietarsaarella, med 6. personalutbildning PERSONALUTBILDNING muilla sektoreilla, är att tarkoitetaan säkerställa och öka kuuluu kunnandet myös Målsättningen osa samt nykyistä att upprätthålla, med sosiaali- personalutbildning ja utveckla terveysvirastoa minen är (tilasto, ja att lisätä säkerställa jonka sitä, nykyisin sekä och ylläpitää, voi öka saada kunnandet kehittää Kuntien ja syventää samt att tässä Henkilöstökoulutuksen kaupungin entistä tavoitteena henkilöstöä, on varmistaa johon osaa- och fördjupa eläkevakuutuksesta) yrkesskickligheten. upprätthålla, utveckla Personalutbildningen samordnas för yrkesgrupper med liknande behov, både tarvitsevien internt och ammattiryhmien regionalt. Alla koulutus uppmuntras sovitetaan att söka yh-ny både internt 6. PERSONALUTBILDNING och regionalt. kunskap Alla och uppmuntras nya sätt att att arbeta söka ny på. Så teen, långt sekä som sisäisesti möjligt että sker alueellisesti. utbildningen Kaikkia i Jakobstad. kannus- De och fördjupa yrkesskickligheten. ammattitaitoa. Samantapaista Personalutbildningen henkilöstökoulutusta samordnas för kunskap Målsättningen och nya kunskaper att med arbeta som personalutbildning på. finns Så långt i förvaltningen som möjligt sker utbildningen upprätthålla, Specialutbildning utveckla i Jakobstad. och De fördjupa sker kunskaper inom yrkesskickligheten. ramen som för Koulutus olika förvaltningsenheters Personalutbildningen järjestetään mikäli egna mahdollista samordnas budgetanslag. Pietarsaaressa. för I gällande är att skall tetaan säkerställa utnyttjas hakemaan och så att uutta öka de förs tietoa kunnandet vidare ja uudenlaisia där samt det att är työtapoja. motiverat. finns i förvaltningen yrkesgrupper åtgärdsprogram skall med utnyttjas liknande så finns att behov, de angivet förs både vidare att internt en ny Hallinnossa och personalutbildningsstrategi regionalt. olevaa Alla tietoa uppmuntras hyödynnetään skall att uppgöras söka siten, ny under että se år där det är kunskap motiverat. och Specialutbildning nya Även sätt ett att förnyat arbeta sker program på. inom Så långt ramen för olika förvaltningsenheters Totalkostnaderna egna budgetanslag. fortbildning år lutusta 2010 inom annetaan hela eri staden hallintokuntien var omien. määräraho- Till mycket för kursregistrering som välitetään möjligt edelleen, sker kommer utbildningen kun att siihen utarbetas i Jakobstad. on aihetta. under De Erityiskou- kunskaper som finns i förvaltningen skall utnyttjas så att de förs vidare där det är motiverat. Specialutbildning omfattande sker inom del har ramen kostnaderna för olika förvaltningsenheters gått från enheternas egna budgetkonton. budgetanslag. Från I gällande personalbyråns åtgärdsprogram centrala finns utbildningskonto angivet att en har ny personalutbildningsstrategi vissa 16fortlöpande kurser ordnats skall uppgöras för stadens under personal år (t.ex Även kurser ett förnyat i Adb-program för och kursregistrering nödvändiga språkkurser kommer att via utarbetas arbis och under työväenopisto) Ytterligare har

17 6. HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on varmistaa osaaminen ja lisätä sitä, sekä ylläpitää, kehittää I gällande åtgärdsprogram ja syventää ammattitaitoa. finns angivet Samantapaista att en ny personalutbildningsstrategi koulutus sovitetaan skall uppgöras yhteen, under sekä sisäisesti år että ilmoitetaan, alueellisesti. että Kaikkia uusi henkilöstökoulutusstrategia kannustetaan hakemaan laa- henkilöstökoulutusta jen rajoissa. Voimassa tarvitsevien olevassa ammattiryhmien toimenpideohjelmassa Även ett förnyat uutta program tietoa ja för uudenlaisia kursregistrering työtapoja. kommer Koulutus ditaan järjestetään vuoden mikäli 2011 aikana. mahdollista Myös Pietarsaaressa. kurssien rekisteröintiohjelma se välitetään tullaan edelleen, uusimaan kun vuoden siihen 2011 on aihetta. aikana. att utarbetas Hallinnossa under olevaa tietoa hyödynnetään siten, että Totalkostnaderna Erityiskoulutusta för fortbildning annetaan år 2010 eri hallintokuntien inom hela omien Täydennyskoulutuksen määrärahojen rajoissa. kustannukset Voimassa olivat olevassa koko kaupungin osalta vuonna toimenpideohjelmassa ilmoitetaan, että uusi henkilöstökoulutusstrategia staden var Till mycket omfattande del har laaditaan vuoden Valtaosin 2011 kustannukset on maksettu hallintokuntien talousarviotileiltä. aikana. Myös kurssien rekisteröintiohjelma tullaan uusimaan vuoden 2011 aikana. kostnaderna gått från enheternas budgetkonton. Från Täydennyskoulutuksen kustannukset olivat koko kaupungin osalta vuonna personalbyråns centrala utbildningskonto har vissa Henkilöstötoimiston keskeiseltä koulutustililtä on käytetty varoja Valtaosin kustannukset on maksettu hallintokuntien talousarviotileiltä. Henkilöstötoimiston fortlöpande keskeiseltä kurser ordnats koulutustililtä för stadens on personal käytetty (t.ex. varoja eräiden eräiden jatkuvasti jatkuvasti kaupungin kaupungin henkilöstölle henkilöstölle järjestettävien atk-ohjelmien kurssien kurssit rahoittamiseen ja tarpeelliset (esim. kielikurssit atk-ohjelmien kurser i Adb-program järjestettävien och kurssien nödvändiga rahoittamiseen språkkurser (esim. via arbis och työväenopisto). ruotsin- ja suomenkielisten Ytterligare har från työväenopistojen det centrala kontot använts yksittäisen till understöd kouluttautumisen för enskild tukemiseen. utbildning. ten työväenopistojen kautta). Keskeistä tiliä on käytetty kurssit kautta). ja tarpeelliset Keskeistä kielikurssit tiliä on ruotsin- käytetty ja suomenkielis- lisäksi lisäksi yksittäisen kouluttautumisen tukemiseen. Kursdagar / anställd 2010 Kurssipäiviä Kursdagar / anställd / työntekijä Kurssipäiviä / työntekijä ,5 2 1,5 1 0,5 0 Social & hälsov./ Sosiaali-Bildningstjänster/Sivistyja Tekniska verket / terv. Tekniikka Övriga / Muut 7. ARBETSMILJÖN 7. ARBETSMILJÖN 7. TYÖYMPäristö Arbetsmiljön, ändamålsenliga arbetsutrymmen och -redskap samt ett gott socialt arbetsklimat och en god arbetsledning har stor betydelse för personalens säkerhet, hälsa och välbefinnande. Arbetsmiljön, ändamålsenliga arbetsutrymmen och Työympäristöllä, tarkoituksenmukaisilla työtiloilla ja -redskap samt ett gott socialt arbetsklimat och en god -välineillä sekä hyvällä sosiaalisella työilmapiirillä ja hyvällä arbetsledning har stor betydelse för personalens säkerhet, työnjohdolla on suuri merkitys henkilöstön tur- hälsa och välbefinnande. vallisuudentunteelle, terveydelle ja hyvinvoinnille. 7.1 Samarbetet 7.1 Samarbetet inom arbetarskyddet inom arbetarskyddet 7.1 Työsuojeluyhteistyö Syftet med Syftet arbetarskyddet med arbetarskyddet är att säkerställa är att trygga säkerställa och trygga Työsuojelun och sunda tarkoituksena förhållanden on työpaikkojen på arbetsplatserna turvallisuudesta ja terveellisyydestä Arbetarskyddet huolehtiminen är en kontinuerligt ja työntekijöi- sunda förhållanden och hjälpa på arbetsplatserna arbetstagarna att och upprätthålla hjälpa arbetstagarna att upprätthålla fortgående process sin arbetsförmåga. där arbetsmiljön Arbetarskyd- granskas, den följderna auttaminen och työkykynsä förändringarna ylläpitämisessä. förutses Työsuojelu och sin arbetsförmåga. det är en kontinuerligt missförhållandena fortgående rättas process till. Arbetarskyddsverksamheten där arbetsmiljön granskas, av följderna riskerna och på arbetsplatsen förändringarna och förutses på de och planer vaikutukset som gjorts ja upp muutokset i samarbete ennakoidaan med de anställda. ja epäkohdat on jatkuva bygger prosessi, till jossa stor del työympäristöä på en bedömning tarkastetaan, missförhållandena Obs! De rättas psykosociala till. Arbetarskyddsverksamheten bygger till stor del på en bedömning av riskerna på työpaikan vaaratekijöiden arviointiin ja työntekijöiden riskerna är minst lika stora oikaistaan. som de fysiska. Työsuojelutoiminta perustuu suurelta osin arbetsplatsen Samarbetet och på de inom planer arbetarskyddet, som gjorts upp liksom i samarbete med de anställda. Obs! De psykosociala riskerna är Psykososiaaliset riskit ovat vähintään fyysisten veroiset. övrigt samarbete med personalen, har skett enligt kanssa yhteistyössä laadittuihin suunnitelmiin. Huom! Överenskommelsen om samarbete. Malmska hälso- och sjukvårdsområde har tidigare haft en skild arbetarskyddskommission och en skild samarbetskommitté för övrigt samarbete. minst lika stora som de fysiska. Redan under 2009 utarbetades tillsammans Työsuojeluyhteistyö, med representanter kuten muukin för MHSO yhteistyö och henkilöstön gällande kanssa, on koordineringen toteutunut Yhteistoimintasopimuksen av samarbetet. Samarbetet grannkommunerna inom arbetarskyddet, liksom en överenskommelse övrigt samarbete med personalen, har skett enligt Överenskommelsen mukaisesti. Malmin terveydenhuoltoalueella on tätä om samarbete. Malmska hälso- och sjukvårdsområde 20 ennen ollut työsuojelutoimikunta ja muun yhteistyön har tidigare haft en skild arbetarskyddskommission och toimikunta erikseen. Jo vuoden 2009 aikana laadittiin en skild samarbetskommitté för övrigt samarbete. Redan MTHA:n ja naapurikuntien edustajien kanssa yhdessä under 2009 utarbetades tillsammans med representanter yhteistyön koordinointia koskeva sopimus. Sopimus 17

18 för MHSO och grannkommunerna en överenskommelse gällande koordineringen av samarbetet. Överenskommelsen trädde i kraft Samarbetet förverkligas således i samarbetsgruppen, i utvecklingsgrupperna, på arbetsplatsmötena samt som direkt samarbete. Työsuojeluvaltuutetut, 5 valtuutettua ja 2 varavaltuutettua jokaiselle heistä, on valittu toimikaudeksi Arbetarskyddsfullmäktige, 5 fullmäktige samt 2 ersättare Työsuojelutehtäviin kulunut aika on arvi- för var och en av dem, har valts för mandatperioden oitu työsuojeluvaltuutetulle annettavasta vapautuksesta Tidsåtgången för arbetarskyddsuppgifterna ja korvauksesta tehdyn sopimuksen mukaan. Uusien har beräknats enligt avtalet om befrielse och ersättning työsuojeluvaltuutettujen toiminta-alueet ovat nyt huomattavasti för arbetarskyddsfullmäktige. De nya arbetarskyddsfullmäktige entisiä suuremmat, mutta he ovat päässeet har nu betydligt större områden att bekanta hyvin tutustumisen alkuun vuoden aikana. 2 työsuojeluvaltuutettua sig med än tidigare, men har kommit bra igång under on suorittanut työsuojelun peruskurssin året. 2 arbetarskyddsfullmäktige har avlagt grundkursen Työsuojelutoiminnan yhteensovittaminen on alning i arbetarskydd Under 2010 har en samordkanut vuoden 2010 aikana ja työsuojelun av arbetarskyddsverksamheten påbörjats och ett toimintaohjelma Työsuojelu osaksi jokaisen työtä ja verksamhetsprogram för arbetarskyddet för ammattitaitoa on laadittu. Työsuojelutoiminnan painotusalueet har uppgjorts, Arbetarskyddet - en del av allas arbete tulevat ohjelman mukaan ole- och yrkeskunskap. Hamnverket Tyngdpunktområdena har en 20 % inom ökning arbetarskyddsverksamheten Hamnverkets tjänster kommer till fartygen enligt har pro-ävenössä ökat. sekä Antalet 2. Työergonomia. fartygsbesök ökade från 289 besök år av antalet maan: övertidstimmar 1. Työsuojelutoiminnan jämfört med kehittäminen föregående käytän- år. grammet att vara Utvecklandet till 361 besök av år arbetarskyddsverksamheten i praktiken 623 tjänster samt 2. år Ergonomin 2009 till 763 i arbetet. tjänster år Beaktar man alla tjänster som getts till fartygen så ökade de från Övertid Ylityö tuli voimaan Yhteistyötä tehdään siten yhteistoimintaryhmässä, kehittämisryhmissä, työpaikoilla ja välittömänä yhteistyönä. Ylityö Seuraavassa esitetään selvitys ainoastaan niiden Seuraavassa työpaikkojen/osastojen esitetään selvitys ylitystä, ainoastaan joilla on niiden eniten työpaikkojen/osastojen sallii 250 h+ 80 h ylitystä, (paikallinen joilla sopimus) on eniten = ylityötun- 330 Nedan redovisas ylityötunteja övertiden endast työntekijää för de arbets platser/ kohden. Työaikalaki avdelningar som ylityötuntia har det största työntekijää antalet kohden övertidstimmar vuodessa. teja työntekijää kohden. Työaikalaki sallii 250 h+ 80 per anställd. Arbets tidslagen tillåter 250 h + 80 h (lokal överenskommelse) Satamalaitoksen = 330 övertidstimmar ylityötuntimäärä per ans-on kohden h (paikallinen sopimus) = 330 ylityötuntia työntekijää lisääntynyt vuodessa. 20 % edellisvuoteen verrattuna. tälld/år. Satamalaitoksen aluspalvelut ovat myös lisääntyneet. Aluskäyntien määrä kasvoi vuoden käynnistä 361 käyntiin vuonna Kaikki aluksille annetut Satamalaitoksen ylityötuntimäärä on lisääntynyt 20 % Hamnverket har en 20 % ökning av antalet övertidstimmar jämfört med palvelut föregående huomioituna år. Hamnverkets niiden kasvu tjänster oli vuonna 2009 annetuista 623 palvelusta 763 palveluun edellisvuoteen verrattuna. Satamalaitoksen aluspalvelut ovat myös lisääntyneet. Aluskäyntien määrä kasvoi vuoden käynnistä 361 käyntiin vuonna till fartygen har vuonna även ökat Antalet fartygsbesök ökade från 289 besök år 2009 till 361 besök år Beaktar Kaikki aluksille annetut palvelut huomioituna niiden man alla tjänster som getts till fartygen så ökade de från kasvu oli vuonna 2009 annetuista 623 palvelusta tjänster år 2009 till 763 tjänster år palveluun vuonna Övertidstimmar/anställd Ylityötunnit/työntekijä TV, kom.tek./timavl TV, kunnallistekn. /tuntip Jakobstads vatten/timavl Pietarsaaren vesi/tuntip Jakobstads energiv/timavl Pietarsaaren energial./tuntip. Jakobstads hamn Pietarsaaren satama Det sammanlagda Det antalet sammanlagda övertidstimmar antalet inom övertidstimmar social- och inom hälsovårdsverket social- och hälsovårdsverket är timmar är år 22010, 129 timmar dvs. antalet år timmar/anställd 2010, är mycket dvs. litet. antalet timmar/anställd är mycket litet. Sosiaali- ja terveysviraston Sosiaali- ja yhteenlaskettu terveysviraston ylityötuntien yhteenlaskettu määrä ylityötuntien on tuntia määrä vuonna , tuntia ts. vuonna tuntimäärä 2010, työntekijää kohden on tuntimäärä hyvin vähäinen. työntekijää kohden on hyvin ts. vähäinen Verksamhet för att upprätthålla arbetsförmågan (Tyhy-verksamhet)

19 7.2 Verksamhet för att upprätthålla arbetsförmågan (Tyhy-verksamhet) Redan under år 2009 påbörjades arbetet med att harmonisera tyhy-verksamheten. Verksamheten har år 2010 ordnats enligt en gemensam tyhy-plan och enligt gemensamma principer för alla anställda. Det här har i alla fall varit målsättningen. Med en ny organisation med många olika verksamhetsformer är det många knutar som skall lösas innan man kan säga att vi har en enhetlig verksamhet. Dessutom är personalresurserna begränsade vilket gör att verksamheten inte kan beakta de individuella behoven i samma utsträckning som tidigare. Under 2010 har anvisningarna för att stöda arbetsförmågan harmoniserats och tagits i bruk. Uppföljning av hur väl anvisningarna används kommer att ske under För att även de anställda som bor utanför stadskärnorna skall kunna ta del av den konditions främjande tyhy-verksamheten togs Tyhy-kuponger i bruk från början av Kupongerna har kunnat användas för alla former av konditionsfrämjande verksamhet inom hela värdkommunens område. Efter en inkörningsperiod, då det var svårt att nå ut med informationen, har tyhy-kupongerna blivit populära och används flitigt. Då utdelningen av kupongerna med beställningslista blev arbetsdryg skickades i december namnförsedda tyhy-kuponger till alla anställda som bilaga till personaltidningen. Endast använda kuponger faktureras. Sammanlagt motionstillfällen har under 2010 subventionerats med tyhy-kuponger á 2. Kuntoremontti (5 dygns tidig rehabilitering) har ordnats för sammanlagt 92 anställda. För vårdpersonalen har 3 grupper ordnats, för förmännen 2 och för lärarna 1 grupp. För ändmålet har erhållits i understöd från SAL (Suomen ammattiliittojen lomajärjestö). FPA har betalat rehabiliteringsstöd för kursdagarna. För städpersonalen och anstaltsbiträdena har ett projekt med målsättning att främja hälsan genom att 1) öka inspirationen att sköta sin hälsa 2) använda bra arbetsteknik påbörjats. Projektet, som pågår , startade med en skräddarsydd enkät, innehåller ergonomisk handledning på arbetsplatsen, gemensamma föreläsningar, rygg- och nackskolor, extra subventionering av motionstillfällen samt rehabilitering i form av rygg- och nackskolor, kuntoremontti och även en TYK rehabiliteringskurs (TYK kursen, 35 dygn för 6 anställda, bekostas av FPA)- Inspirations- och rekreationsdagar har ordnats för 45- och 55-åringar. Dessutom har motionskurser hållits i Jakob- 7.2 Työhyvinvointitoiminta (Tyhy-toiminta) Jo vuonna 2009 aloitettiin Tyhy-toiminnan harmonisointi. Toiminta on järjestetty vuonna 2010 yhteisen Tyhy-suunnitelman ja kaikille työntekijöille yhteisten periaatteiden mukaan. Se on ainakin ollut tavoitteena. Organisaation ollessa uusi ja toimintamuotojen monet, on monia solmukohtia avattavana ennen kuin voidaan sanoa, että toiminta on yhtenäistä. Lisäksi henkilöstövarat ovat rajalliset, mistä johtuen toiminnassa ei voida huomioida yksilöllisiä tarpeita samassa määrin kuin aikaisemmin. Vuoden 2010 aikana on harmonisoitu työkyvyntukemisohjeet ja otettu ne käyttöön. Ohjeiden noudattamisesta tehdään seuranta vuoden 2011 aikana. Jotta myös ydinkeskustojen ulkopuolella asuvat työntekijät voisivat osallistua kuntoakohottavaan Tyhy-toimintaan, otettiin vuoden 2010 alussa käyttöön Tyhykupongit. Kuponkeja on voinut käyttää kaikkeen kuntoakohottavaan toimintaan koko isäntäkunnan alueella. Alkukankeuden jälkeen, jolloin tietoa oli hankala saada perille, on Tyhy-kupongeista tullut suosittuja ja niitä käytetään ahkerasti. Kun kuponkien jakaminen tilauslistan mukaan osoittautui työlääksi, lähetettiin joulukuussa nimellä varustettuja Tyhy-kuponkeja kaikille työntekijöille henkilöstölehden liitteenä. Ainoastaan käytetyt kupongit laskutetaan. Yhteensä liikuntatilaisuutta on subventoitu Tyhy-kupongeilla (á 2 ) vuoden 2010 aikana. Kuntoremontti (5 vuorokauden varhainen kuntoutus) on järjestetty yhteensä 92 työntekijälle. Hoitohenkilöstölle on järjestetty 3 ryhmää, esimiehille 2 ja opettajille 1 ryhmä. Tarkoitukseen on saatu :n tuki SALilta (Suomen ammattiliittojen lomajärjestöltä). Kela on maksanut kuntoutustukea kurssipäiviltä. Siivoushenkilöstöä ja laitosapulaisia varten on aloitettu hanke, jonka tavoitteena on edistää terveyttä 1) lisäämällä intoa oman terveyden hoitamiseen, 2) käyttämällä hyvää työtekniikkaa. Vuodet kestävä hanke alkoi täsmäkyselyllä ja sisältää ergonomista ohjausta työpaikalla, yhteisiä luentoja, selkä- ja niskakouluja, liikuntatilaisuuksien erityistukea ja kuntoutusta selkä- ja niskakouluina, kuntoremonttina ja myös TYK-kuntoutuskurssin (TYK-kurssi, 35 vuorokautta 6 työntekijälle Kelan kustannuksella). Virike- ja virkistyspäiviä on järjestetty 45- ja 55-vuotiaille. Lisäksi Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä on pidetty liikuntakursseja, 3 liikuntatempausta on järjestetty ja painonhallintakursseja subventoitu. Vuoden 19

20 stad och i Nykarleby, 3 motionskampanjer har ordnats och viktreduceringskurser subventionerats. I Nice Run 2010 deltog 798 anställda (subventionerat deltagande). Under 2010 har tyhy-verksamheten till stor del varit inriktad på ergonomi och konditions befrämjande verksamhet. Under 2011 strävar vi få med mera förebyggande verksamhet med beaktande av psykosociala belastningsfaktorer. Kostnaderna för tyhy-verksamheten kan t.ex. jämföras med kostnaderna för självriskandelarna som arbetsgivaren skall betala till Kommunernas pensionsförsäkring ifall de anställda går i pension före 63 års ålder. Stadens kostnader för tyhy-verksamheten 2010 motsvarar den extra kostnad, i form av självriskandelar till FPA, som två pensioneringar vid 60 års ålder istället för vid 63 år förorsakar. (beräknad enl. en pension på 1500 /mån) 2010 Nice Run -tapahtumaan osallistui 798 työntekijää (osallistumista subventoitiin). Tyhy-toiminta on suuntautunut vuoden 2010 aikana paljolti ergonomiaan ja kuntoakohottavaan toimintaan. Vuonna 2011 pyritään lisäämään ehkäisevää toimintaa huomioimalla psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Tyhy-toiminnan kustannuksia voi verrata esim. omavastuuosuuskustannuksiin, jotka työnantaja maksaa Kuntien eläkevakuutukselle, jos työntekijät siirtyvät eläkkeelle ennen 63 vuoden ikää. Kaupungin Tyhytoiminnan kustannukset 2010 vastaavat sitä lisämenoa, Kelalle maksettavina omavastuuosuksina, jonka kaksi 60-vuotiaana 63 vuoden sijasta eläkkeelle siirtyvää aiheuttaa (laskettu 1500 :n/kk eläkkeen mukaan). Foto: Magnus Vikman 7.3 Uppvaktningar av anställda Stadens anställda uppvaktas med blommor och present vid 50 och 60 års födelsedag. Arbetsgivaren ger en present till ett värde av 140. Alternativt kan motsvarande penningsumma inbetalas på den uppvaktades konto. I så fall innehålls skatt från summan. Anställda med jämna tjänsteår (20, 30 eller 40 år) uppvaktas med konstverk som speciellt införskaffas av staden. År 2010 utdelades till anställda med 20 tjänsteår grafikkonstverket Glass i Skolparken som är gjord av bildkonstnär Eeva Huotari. Till anställda som uppnått 30 eller 40 år utdelades grafikkonstverket Dörren öppen som är bildkonstnär Jaana Erkkiläs verk. Vid pensioneringar ger arbetsgivaren ett keramikfat som är speciellt designat enbart för stadens användning. Fatet kan stå på bordet eller hänga på väggen. På baksidan finns staden Jakobstads logo: tro, hopp och kärlek. Under år 2010 har även andra presenter överräckts som avskedspresent. 7.3 Työntekijöiden muistaminen merkkipäivinä Kaupungin työntekijöitä muistetaan kukin ja lahjoin 50- ja 60-vuotissyntymäpäivinä. Työnantaja hankkii arvoltaan 140 :n lahjan. Vaihtoehtoisesti voidaan vastaava raha sum ma maksaa merkkipäivän viettäjän tilille. Tuossa tapauksessa summasta peritään veroa. Pyöreitä vuosia (20, 30 tai 40 vuotta) kaupungin palveluksessa olleita muistetaan taide-teoksella, jonka kaupunki on tarkoitukseen erityisesti hankkinut. Vuonna 2010 lahjoitettiin 20 vuotta kaupungin palveluksessa olleelle työntekijöille grafiikkateos Jäätelöä Koulupuistossa, joka on kuvataiteilija Eeva Huotarin tekemä. 30 tai 40 vuotta kaupungin palveluksessa olleille lahjoitettiin grafiikkateos Ovi, joka on kuvataitelija Jaana Erkkilän teos. Eläkkeelle siirryttäessä lahja on kera miik kalautanen, joka on suunniteltu yksinomaan kaupungin käyttöön. Lautasen voi pitää pöydällä tai ripustaa seinälle. Sen kääntöpuolella on Pietarsaaren kaupungin logo: usko, toivo ja rakkaus. Vuonna 2010 on luovutettu myös muita läksiäislahjoja. 20