EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 VÄLIAIKAINEN 2004/2001(BUD) 30. heinäkuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta budjettivaliokunnalle vuoden 2005 talousarviosta Pääluokka III Komissio Valmistelija: Helga Trüpel PA\ doc PE

2 PA_NonLeg PE /12 PA\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta nimitti kokouksessaan 26. heinäkuuta 2004 valmistelijaksi Helga Trüpel. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta kokouksissaan 2. syyskuuta 2004 ja.... Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi jäljempänä esitetyt tarkistukset äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja), Helga Trüpel (valmistelija),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti)... ja.... PA\ doc 3/12 PE

4 PERUSTELUT ALUSTAVA TALOUSARVIOESITYS (ATE) 1. Euroopan yhteisön vuoden 2005 talousarvio on kuudes ja toiseksi viimeinen voimassa olevien rahoitusnäkymien ( ) piiriin kuuluva vuosittainen talousarvio 1. Talousarviomenettelyn pääasiallisina suuntaviivoina toimivat yhdessä yhteispäätösmenettelyssä hyväksytyn oikeusperustan viitemäärien kanssa rahoitusnäkymät. Niissä on asetettu rahoituksen enimmäismäärät kullekin otsakkeelle, joihin sisältyvät laajat menoluokat (esim. otsake 1: Maatalous, Otsake 2: Rakennerahastot); Enimmäismäärien alle jätetyt marginaalit mahdollistavat jonkinlaisen liikkumavaran. 2. Komissio hyväksyi alustavan talousarvioesityksen 28. huhtikuuta. Siinä ehdotetaan noin 117,2 miljardin euron maksusitoumusmäärärahoja (eli määrärahoja vuoden 2005 uusiin taloudellisiin sitoumuksiin) ja 109,5 miljardin euron maksumäärärahoja (eli kokonaissumma, joka voidaan maksaa vuonna 2005). Tämä tarkoittaa, että vuoden 2004 talousarvioon verrattuna komissio ehdottaa vuoden 2005 talousarvioon kaikkiaan 5,2 prosentin lisäystä sitoumusmäärärahoihin ja 9,8 prosentin lisäystä maksumäärärahoihin. Maatalous ja maaseudun kehitys (50,7 miljardin euron maksusitoumukset, 43 prosenttia kokonaissummasta) ja rakenne- ja koheesiorahastot (42,4 miljardin euron maksusitoumukset, 36 prosenttia kokonaissummasta) muodostavat neljä viidesosaa vuoden 2005 ATE:sta. 3. Otsake 3 (Sisäiset politiikat) käsittää nyt 26 erillistä toimintalohkoa (kuten 06 Energia ja liikenne, 08 Epäsuora tutkimus, 24 Petostentorjunta). ATE:ssa ehdotetaan maksusitoumusmäärärahojen lisäämistä 2,9 prosentilla 8,96 miljardiin euroon (noin 7,6 prosenttia kaikista sitoumuksista): myös maksumäärärahoihin ehdotetaan 2,9 prosentin lisäystä, jolloin määrä nousee 7,73 miljardiin euroon. Komission ehdotukset jättävät tähän otsakkeeseen 53,4 miljoonan euron liikkumavaran. 4. Toimintalohko 15 (Koulutus ja kulttuuri) ATE:ssa ehdotetaan luku luvulta seuraavia maksusitoumusmäärärahoja tälle toimintalohkolle (milj. euroa): LUKU TALOUSA RVIO 2004 ATE 2005 MUUTOS % Hallintomenot: Henkilöstö 104,1 114,1 +9, Tiedonhankinta 2,4 2, Koulutus 372,5 414,5 +11, Ammatillinen koulutus (EMPL) 245,0 237,1-3, Kulttuuri ja kieli 42,4 39,9-5, Audiovisuaalipolitiikka ja urheilu 97,1 88,7-8,7 1 Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehty toimielinten välinen sopimus, EYVL C 172, , s. 1. PE /12 PA\ doc

5 15 06 Vuoropuhelu kansalaisten kanssa 24,5 27,7 +13, Nuoriso 97,5 112,4 +15,3 YHTEENSÄ 953, ,4 +8,5 5. Yksittäisiä budjettikohtia koskevat ehdotukset ovat tämän lausunnon liitteenä olevassa taulukossa. Huomionarvoisia ovat seuraavat seikat: monivuotisten ohjelmien (Sokrates, Nuoriso, Media Plus, Kulttuuri) määrärahojen huomattava lisäys laajentumisen huomioon ottamiseksi; Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden 2004 määrärahojen vähentäminen, sillä vuosi päättyy ja siihen liittyvää toimintaa koskevat maksut jäävät pois; elearning-ohjelman määrärahojen hienoinen leikkaus koko ohjelmaa koskevien monivuotisten määrärahojen mukaisesti, mutta suuri lisäys käynnistyvän Erasmus Mundus -ohjelman määrärahoihin; määrärahojen vähentäminen, sillä kulttuuriyhteistyön ja urheilun valmistelevat toimet päättyvät. 6. Toimintalohko 16 (Lehdistö ja viestintä) ATE:ssa ehdotetaan luku luvulta seuraavia maksusitoumusmäärärahoja tälle toimintalohkolle (milj. euroa). LUKU TALOUSA RVIO 2004 ATE 2005 MUUTOS % Hallintomenot 103,4 114,9 +11, Tiedottaminen komission päätöksistä ja 16,9 17,2 +1,8 politiikoista tiedotusvälineille Yleisen mielipiteen seuranta ja 19,1 17,1-10,5 kansalaistiedotuksen kehittäminen Viestintävälineiden yhdennetty 14,1 13,1-7,1 hallinnointi Tiedotustoimipisteiden koordinointi 17,1 17,8 +4,1 YHTEENSÄ 170,8 181,9 +6,5 7. Kuten aikaisempina vuosina tämän toimintalohkon huomionarvoisin piirre on hallintomenoihin osoitettujen kokonaismäärärahojen erittäin suuri osuus (58 prosenttia vuoden 2004 talousarviossa, 63 prosenttia vuoden 2005 ATE:ssa; vertailun vuoksi todettakoon, että koulutuksen ja kulttuurin toimintalohkon hallintomenot ovat alle 11 prosenttia kokonaiskustannuksista). Oletettavasti tämä johtuu siitä, että Lehdistöpääosaston tärkein voimavara on sen henkilöstö ja henkilöstön yhteydet tiedotusvälineisiin muodostavat pääosaston tehokkaimman menetelmän saavuttaa tavoitteensa. 8. Muut tiedotustoimet, Prince-ohjelma jaettiin viiteen eri toimeen vuonna 2004: (Talous- ja rahoitusasiat) Prince Talous- ja rahaliittoa sekä euroa koskeva tiedotus: asiasta vastaava valiokunta on ECON (Oikeus- ja sisäasiat) Prince Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen PA\ doc 5/12 PE

6 perustuva alue: asiasta vastaava valiokunta on LIBE (Ulkosuhteet) Prince Euroopan unionin rooli maailmassa: asiasta vastaava valiokunta on AFET (Laajentuminen) Prince Tiedotus- ja viestintästrategia: asiasta vastaava valiokunta on AFET (Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki) Prince Keskustelu Euroopan unionin tulevaisuudesta: asiasta vastaava valiokunta on AFCO. Vuoden 2005 ATE:ssa ehdotetaan seuraavia määrärahoja (milj.euroa): Talousarvio 2004 ATE 2005 Muutos % MSM MM MSM MM MSM MM ,0 3,0 5,0 4,0-16,7 +33, ,0 3,5 2,5 2,65-16,7-24, ,0 2,5 4,0 2, ,5 19,0 8,0 13,0-51,5-31, ,5 10,0 1,5 1,9-66,7-81,0 9. Eurooppa-koulut: Näitä tuettiin pitkään ainoastaan neljästä horisontaalisesta budjettikohdasta komission talousarvion hallintomenot kattavasta pääluokasta. Vuodesta 2003 alkaen on kuitenkin ollut olemassa erillinen budjettikohta kutakin koulua sekä johtokuntaa varten. Nämä budjettikohdat on osoitettu toimintalohkoon 26 (Komission hallinto). Yksittäisiä budjettikohtia koskevat ehdotukset ovat tämän lausunnon liitteenä olevassa taulukossa. TALOUSARVIOESITYS (TE) 10. Neuvosto päätti vuoden 2005 talousarvion ensimmäisen käsittelyn 16. heinäkuuta. Talousarvioesityksessä vahvistetaan suurimmaksi osin ATE:ssa esitetyt ehdotukset. 11. Neuvosto ehdottaa kuitenkin kolmella alalla menoja karsittavan. Toimintalohko 15:n hallintomenoja karsitaan vähäisessä määrin (vähemmän kuin yhden prosentin verran) seuraavien budjettikohtien osalta: Palveluksessa oleva henkilöstö Ulkopuolinen henkilöstö Muut hallintomenot Kiinteistöt ja niihin liittyvät menot Toimintalohko 16:n hallintomenoja karsitaan vähäisessä määrin (vähemmän kuin yhden prosentin verran) seuraavien budjettikohtien osalta: Menot palveluksessa olevasta henkilöstöstä PE /12 PA\ doc

7 Ulkopuolinen henkilöstö Muut hallintomenot Kiinteistöt ja niihin liittyvät menot Prince-ohjelma hallintomenot Toimintalohko 16:n neljän budjettikohdan osalta toimintamenoja on karsittu selvästi enemmän (miljoonaa euroa): Budjettikohta Nimikkeistö: MSM MM Yleisen mielipiteen mittaus ja -1,2-0,6 suoraviestintä Viestintämenetelmät -1,35-0, Tiedotustoimipisteet -0,65-0,3 VALMISTELIJAN TEKEMÄT HUOMIOT Toimintalohko Yleiskuva: Toimintalohkon 15 menojen tavoitteena on vahvistaa EU:n inhimillistä ulottuvuutta kehittämällä sen kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja edistää yhtenäisen eurooppalaisen koulutusalueen luomista. Eurooppa-neuvoston eri kokouksissa on tunnustettu koulutuksen (mukaan lukien elearning- aloitteen ja elinikäisen oppimisen) merkitys, kun Euroopasta luodaan vuoteen 2010 mennessä maailman johtava tietopohjainen talousalue. Siksi on valitettavaa, että tähän toimintalohkoon osoitetaan ainoastaan näin vähän varoja yhteisön talousarviosta. Toimintalohkoon 15 ehdotetaan myönnettäväksi miljoonaa euroa maksusiirtomäärärahoja, mikä on ainoastaan yksi prosentti komission kokonaistalousarviosta, ja vain vähän enemmän kuin 2 euroa jokaista miestä, naista ja lasta kohden uudessa 25 jäsenvaltion EU:ssa. Asian havainnollistamiseksi voidaan muistuttaa, että yhteisö aikoo käyttää melkein yhtä paljon varoja tupakkatuotteiden tukiaisiin (952 miljoonaa euroa budjettikohtaan ) kuin koulutukseen, ammattikoulutukseen, nuoriso ja kulttuuriohjelmaan, audiovisuaalialaan, ystäväkaupunkitoimintaan ja kulttuurijärjestöjen tukiin yhteensä. 13. Yhteispäätettävät ohjelmat: Kaikki valiokunnan vastuualueeseen kuuluvat monivuotiset ohjelmat, Sokrates, Erasmus, Mundus, Nuoriso-ohjelma, Kulttuuriohjelma ja Media-koulutus, perustettiin yhteispäätösmenettelyllä, kuten myös Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuosi Vähintä, mitä oletettiin, olisi ollut näiden ohjelmien rahoituksen lisäys ajanjaksolle laajentumisen vuoksi. On vain vähän liikkumavaraa muuttaa jokaiselle vuodelle sidottuja määriä, sillä neuvosto ja parlamentti ovat hyväksyneet yhteisesti niiden rahoituksen, jota ei voida ylittää. 14. Valmistelevat toimet: Valmistelevat toimet rajoitetaan rahoituskehyksen mukaisesti kolmeen vuoteen. Niistä neljä on päättymässä. PA\ doc 7/12 PE

8 a) Urheilu: Urheilun yhteiskunnallinen merkitys tunnustettiin Amsterdamin sopimukseen liitetyssä julistuksessa nro 29. Nizzassa järjestetyn Eurooppaneuvoston kokouksen puheenjohtajavaltion päätelmien liitteessä IV todetaan myös, että yhteisön on perustamissopimuksen eri määräysten nojalla toteutettavissa toimissaan otettava huomioon urheilun erityispiirteet, joka ovat seurausta sen yhteiskunnallisesta sekä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvästä merkityksestä. Tällä hetkellä yhteisön urheiluun osoittamille määrärahoille ei ole kuitenkaan olemassa oikeusperustaa. Ei ole myöskään todennäköistä, että sellainen luotaisiin lähitulevaisuudessa. Komissio on ehdottanut 0,7 miljoonan euron maksumäärärahoja budjettikohtaan yhteisön urheilupolitiikkaan liittyvien valmistelutoimien perusteella tehtyjen maksusitoumusten maksattamiseen. b) Alueelliset kielet ja vähemmistökielet: Euroopan vähemmistökielten toimistolle on myönnetty tukea yhteisön talousarviosta vuodesta 1982 lähtien. Toimisto koostuu jäsenvaltioissa toimivien kansallisten toimikuntien verkostosta. Yhteisö on tukenut vuodesta 1987 lähtien tiedotus- ja tietopalveluiden Mercator-verkostoa. Jäsenvaltiot eivät ole kuitenkaan yksimielisiä oikeusperustan luomisesta vähemmistökielten edistämiseksi. Belgia, Irlanti, Kreikka, Latvia, Liettua, Portugal ja Viro eivät ole allekirjoittaneet Euroopan neuvoston alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaa eurooppalaista peruskirjaa. Italia, Luxemburg, Malta, Puola, Ranska ja Tšekin tasavalta ovat allekirjoittaneet, mutta eivät ratifioineet itä. Alamomenttiin (johon kuului Euroopan kielten teemavuosi) osoitettujen määrärahojen oikeusperusta umpeutui jo kauan sitten. ATE:n momenttiin , Kieli, on kohdistettu ainoastaan euron maksumäärärahat kattamaan aikaisemmin osoitetut maksusitoumukset. c) Yhteistyö kulttuurin alalla: Budjettikohdalla katetaan kulttuurin alan yhteistyön valmistelevien toimien ja erityisesti Euroopan kulttuurin seurantakeskuksen rahoitus (se toimii Euroopan audiovisuaalisen seurantakeskuksen tavoin). ATE 2005:ssä maksumäärärahoiksi osoitetun 0,6 miljoonan euron on jälleen kerran katettava aikaisemmin osoitetut maksusitoumukset. d) Audiovisuaalialan Innovaatio aloite: Nämä valmistelevat toimet (budjettikohta ) luotiin helpottamaan audiovisuaalisen teollisuuden yritysten ulkopuolisen rahoituksen saantia pankeista ja rahoituslaitoksista antamalla tukea, joka kattaa osittain pankkien ja rahoituslaitosten edellyttämien pankkitakausten kustannukset. Aikaisemmat sitoumukset ehdotetaan katettavan 2,2 miljoonan euron maksumäärärahalla. Ehdotuksessa perustuslaiksi (sen tullessa voimaan) laajennetaan komission valtuuksia tehdä urheilun ja kielten alaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Euroopan parlamentin olisi tiedusteltava komissiolta, mitä se aikoo tehdä tällä välin tämän alan poliittisten painopisteiden noudattamisen varmistamiseksi. Audiovisuaalialan Innovaatio aloitteen valmistelevien toimien menestystä osoittaa se, että se sisällytetään vastikään hyväksyttyyn vuodesta 2007 alkavaa uutta Media-ohjelmaa koskevaan komission PE /12 PA\ doc

9 ehdotukseen. Olisi ikävä vastoinkäyminen, jos tämä menestyksellinen aloite keskeytettäisiin siihen saakka. 15. Hallintomenot: Neuvoston lukuun ehdottamat hallintomenojen leikkaukset ovat osa monta toimintalohkoa koskevista leikkauksista, joilla pyritään pitämään komission talousarvion otsakkeen 5 (hallinto) menot rahoitusnäkymissä vahvistetun enimmäismäärän alapuolella. Talousarvioasioista kokonaisvastuussa olevan budjettivaliokunnan olisi käsiteltävä tätä asiaa, sillä kyseessä on monta eri alaa. Kulttuurivaliokunnan olisi kuitenkin varmistettava, että sen vastuualoille ei aiheuteta haittaa, jos päätetään soveltaa valikoivampaa lähestymistapaa. Valmistelija tekee tarkistuksia, joilla palautetaan neuvoston leikkaamat hallintomäärärahat AKT:n tasolle. 16. Entisiin A-budjettikohtiin kuuluneet avustukset koulutus- ja kulttuurijärjestöille: Viime aikoihin saakka komission talousarviossa oli kahdenlaisia budjettikohtia. Talousarvion A-kohdista rahoitettiin hallintomenoja ja B-kohdista toimintamenoja. Talousarvion A-kohdista annettiin monen vuoden ajan parlamentin aloitteesta vuosittaisia avustuksia kulttuurialan ja muiden alojen järjestöille. Avustukset myönnettiin luomalla erityisiä budjettikohtia (muun muassa Firenzen yliopistolliselle Eurooppa-instituutille) tai sitomalla tuki tietyissä budjettikohdissa nimeltä mainituille edunsaajille. Toimintoperusteisen budjetin ja uuden varainhoitoasetuksen jälkeen hallinto- ja toimintamenojen erot poistettiin, ja määrärahan sitominen estettiin. Komissio ehdotti siten useita ohjelmia, joilla katetaan nämä ilman oikeusperustaa olevat budjettikohdat. Ohjelmat tulivat voimaan juuri ennen kesäkuun Euroopan parlamentin vaaleja. Kahteen ohjelmaan kuuluvassa liitteessä lueteltiin niiden edunsaajien nimet, joille voidaan varainhoitoasetuksesta poiketen myöntää avustuksia vuonna 2004 ja 2005 ilman, että komissio esittää ehdotuspyynnön. 17. Valiokunnan on vastattava kahteen toisiinsa liittyvään mutta erilliseen kysymykseen: a) Pitäisikö parlamentin myöntää rahoitusta liitteissä nimetyille mahdollisille edunsaajille ilman ehdotuspyyntöä, vai myöntää varainhoitoasetuksen mukaisesti rahoitusta ainoastaan riippumattoman asiantuntijaryhmän valikoimille edunsaajille ehdotuspyynnön perusteella? b) Miten sen olisi toimittava, kun yhteisesti päätetyn kulttuurijärjestöjen tukea koskevan toimintaohjelman ( ) talousarvio eri ole riittävä rahoituksen pitämiseksi vuoden 2004 tasolla ohjelman kahden jäljellä olevan vuoden aikana? Kulttuurijärjestöjen avustamista koskevassa ohjelmassa on 12,88 miljoonaa euroa, joista 5,308 miljoonaa toteutetaan vuonna Jos sama summa toteutetaan vuoden 2005 talousarviossa, vuodeksi 2006 jää vain 2,264 miljoonaa euroa (ensimmäinen vuosi, jolloin uudet järjestöt ja verkostot voivat hakea tukea). 18. Valmistelija katsoo, että tuet olisi yleensä myönnettävä vain ehdotuspyynnön ja kilpailukykyisen valintaprosessin perusteella. Hän myöntää kuitenkin, että edellisellä parlamenttikaudella tämä mielipide jäi vähemmistöön. Hän katsoo, että avustuksia olisi vähennettävä asteittain kahden vuoden aikana, eikä yhtäkkiä ohjelman viimeisen PA\ doc 9/12 PE

10 vuoden aikana, jos avustukset sidotaan tiettyihin edunsaajiin. Valmistelija tekee valiokunnan nimissä teknisen tarkistuksen, jolla hyväksytään komission ehdottama 4,3 miljoonan euron summa (81 prosenttia vuoden 2004 talousarvion määrärahoista). Tämä määrä jaetaan kulttuurijärjestöjen tukea koskevan toimintaohjelman liitteessä 2 nimetyille järjestöille. Tarkistuksessa ehdotetaan, että vuonna 2005 jokainen järjestö saisi 81 prosenttia niistä määrärahoista, jotka sille sidottiin vuoden 2004 talousarviossa. 19. Ystävyyskaupunkitoiminta ja tuki aktiivista kansalaisuutta edistäville järjestöille: Valiokunta ( ja parlamentti) on ilmoittanut viime vuosina jatkuvasti tukevansa ystävyyskaupunkitoimintaa ja lisäävänsä sen määrärahoja. Ystävyyskaupunkitoiminta kuuluu kuitenkin tästä lähtien unionin aktiivista kansalaisuutta edistävään toimintaohjelmaan ( ), jonka monivuotiseksi talousarvioksi neuvosto ja parlamentti sopivat vuoden 2004 talousarviomenettelyn aikana 72 miljoonaa euroa. Toimintaohjelman talousarvio ei ole taaskaan riittävä rahoituksen pitämiseksi vuoden 2004 tasolla ohjelman kahden jälkimmäisen vuoden aikana. Tämä ongelma kärjistyy, sillä toimintaohjelman perustamista koskevan päätöksen mukaan komissio on ehdottanut vuoden 2005 alustavassa talousarvioesityksessä 2 prosentin lisäystä järjestöille, joita ei rahoiteta erityisistä budjettikohdista (kuten Jean Monnet -talo ja Robert Schuman -talo) Ohjelman kokonaistalousarviosta toteutettiin vuoden 2004 aikana enemmän kuin kolmasosa, eli 25,93 miljoonaa euroa. Siksi valiokunnan on ollut pakko ehdottaa vähemmän määrärahoja kyseisiin budjettikohtiin kuulumattomille toimintaohjelman eri osille, joiden edunsaajat valitaan ehdotuspyynnön perusteella. 20. Valmistelija pahoittelee tätä tilannetta, sillä hän on vakuuttunut ystävyyskaupunkitoiminnan arvosta sekä eri järjestöjen toiminnasta aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi. Valmistelijan kanta on kuitenkin sama, kuin hänen kantansa kulttuurijärjestöjen tukemista koskevan toimintaohjelman riittämättömään talousarvioon. Olisi vastuutonta käyttää loppuun vuosille varatun talousarvion määrärahat pitämällä vuoden 2005 määrärahat vuoden 2004 tasolla. Vuoden 2005 ATE:ssä ehdotetaan 21,25 miljoonaa euroa näihin budjettikohtiin (jolloin vuodelle 2006 jää jäljelle 24,82 miljoonaa euroa). Jos vuodelle 2006 ehdotetaan 2 prosentin lisäystä (päätöksen näin vaatiessa) ja muut avustukset pidetään samalla tasolla, ystävyyskaupunkitoiminnalle jää 24,55 miljoonan euron liikkumavara kahden vuoden ajaksi. Valmistelija ehdottaa siten tarkistusta, jolla ystävyyskaupunkitoiminnan määrärahoja lisätään vuonna miljoonaan euroon. (Eurooppalaisen sosiaalialan kansalaisjärjestöjen ryhmän määrärahat voitaisiin näin palauttaa lähelle vuoden 2004 tasoa budjettikohdassa , jos asiasta vastaava valiokunta ehdottaa sitä). Toimintalohko Viestintään ja tiedonvälitykseen liittyville menoille ei ole erillistä oikeusperustaa, mutta komission 2. heinäkuuta 2002 antamassa tiedonannossa ehdotettiin institutionaalisen yhteistyökehyksen luomista EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välille, jotta ne voisivat yhdessä laatia unionille tiedotus- ja viestintästrategian. Parlamentti, neuvosto ja komissio jakavat sen perusteella luodun toimielinten yhteisen PE /12 PA\ doc

11 tiedotusryhmän puheenjohtajuuden. Työryhmä määrittelee yhteiset suuntaviivat ja antaa komission laatimaan selontekoon perustuvan tulevien vuosien painopistealueita koskevan lausunnon. 22. Hallintomenot: Valmistelija esittää pääasiassa samat huomautukset neuvoston lukuun tekemistä leikkauksista kuin lukuun tehdyistä leikkauksista. Valmistelija tekee tarkistuksen ATE:n määrärahojen palauttamiseksi. 23. Prince: Kuten edellä on jo todettu (9 kohta), komission laajin tiedotustoimi (Prince) on nyt jaettu osiin (euroa koskevat tiedotuskampanjat, laajentumista koskeva kampanja ja niin edelleen), jotka on siroteltu eri toimintalohkoihin. On vaikeaa ymmärtää, mikä on komission vuoden 2005 määrärahaehdotuksen logiikka. Tarvitaanko tiedotukseen Euroopasta vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvana alueena (momentti ) vuonna 2005 todella vähemmän määrärahoja kuin vuonna 2004? Erityisen kummallista on momentin (Keskustelu Euroopan unionin tulevaisuudesta) määrärahojen leikkaaminen kahdella kolmasosalla, sillä monet jäsenvaltiot järjestävät kansanäänestyksen perustuslakia koskevasta ehdotuksesta vuoden 2005 aikana ja vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaalien osanotto aiheutti pettymyksen. Valmistelija ehdottaa tarkistusta, jolla neuvoston leikkaamat Princen hallintomenojen määrärahat palautetaan. Valmistelija toivoo, että Prince-toimista vastuussa olevat valiokunnat harkitsisivat yhteisesti budjettivaliokunnan kanssa, mikä on näitä toimia koskevien menojen sopiva taso. 24. Muut tiedotustoimet: Kuten edellä on jo todettu (7 kohta), ATE:ssa ehdotetaan toimintalohkon 16 kokonaismäärärahojen lisäämistä 6,5 prosentilla, mutta luvun (Yleisen mielipiteen seuranta ja kansalaistiedotuksen kehittäminen) ja luvun (Viestintävälineiden yhdennetty hallinnointi) määrärahoja leikataan. Neuvosto on tehnyt leikkauksia kolmeen momenttiin (kuten edellä 12 kohdassa todettiin): (Julkisen mielipiteen mittaus), (Viestintämenetelmät) ja (Tiedotustoimipisteet). Valmistelija ehdottaa tarkistuksia, joilla palautetaan ATE:n määrärahat. Toimintalohko Eurooppa-koulut: Eurooppa-koulut ovat toimielinten moitteettoman toiminnan kannalta välttämättömiä. On tiedetty jo vuosikymmenien ajan, että omalla äidinkielellä tapahtuvan opetuksen tarjoamisella virkamiesten lapsille on ratkaisevan suuri merkitys, kun yhteisön virkoihin hankitaan pätevää henkilöstöä. Yhteisö rahoittaa hieman yli puolet koulujen kokonaistalousarviosta. Jäsenvaltiot, jotka maksavat kouluihin siirrettyjen opettajien palkat ja tarjoavat koulurakennukset koulujen käyttöön ja huolehtivat niistä ilman eri korvausta, rahoittavat noin neljäsosan menoista. Koulujen muut tulonlähteet ovat vanhempien suorittamat maksut (noin kymmenesosa kokonaistalousarviosta), Euroopan patenttiviraston tuki ja koulujen muiden sopimuspuolten antamat avustukset. 26. Koululaisten määrän normaalin vaihtelun lisäksi on koulujen budjetin, ja siten myös yhteisön osuuden, kasvuun vaikuttanut pääasiassa kaksi tekijää. Ensinnäkin on otettava huomioon, että on perustettu kaksi uutta koulua Alicanteen ja Frankfurtiin (jossa yläaste aloitti toimintansa lukuvuoden 2003/2004 alussa) ja toiseksi on PA\ doc 11/12 PE

12 odotettavissa, että uusien jäsenvaltioiden virkamiesten lapset kasvattavat oppilaslukua (Luxemburgiin on siksi perustettu toinen koulu). Uuden hallintovirkamiehen nimittäminen, korkeammat tulkkaus- ja käännöskustannukset ja uusien jäsenvaltioiden johtokunnan jäsenten Eurooppa-koulujen ylemmän neuvoston kokouksiin osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset ovat syynä Eurooppa-koulujen ylemmän neuvoston kulujen kasvamiseen (noin 9 prosentilla). JOHTOPÄÄTÖKSET Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. palauttaa mieliin koulutukselle, ammattikoulutukselle, elinikäiselle oppimiselle sekä uusien tieto- ja viestintäteknologioiden soveltamiselle Lissabonin prosessissa varatun keskeisen roolin; 2. panee merkille, että sen tärkeinä pitämien eri alojen valmistelevat toimet (tuki alueellisille ja vähemmistökielelle, urheilulle, kulttuuriyhteistyöhön) ovat päättymässä ja panee edelleen merkille, että Euroopan unionin perustuslakia koskevan ehdotuksen perusteella jotkut alat saadaan yhteisön tulevaa toimintaa varten perustamissopimuksien piirin; kehottaa komissiota selvittämään ennen perustuslain voimaantuloa, mitä toimia se aikoo toteuttaa näillä aloilla; 3. panee merkille kasvu ja audiovisuaalialan valmistelevien toimien menestyksen (Innovaatio aloite), minkä osoituksena niitä suunnitellaan jatkettavan ehdotetussa uudessa (vuoden 2006 jälkeisessä) Media-ohjelmassa; kehottaa komissiota selvittämään, mitä toimia se aikoo toteuttaa näiden valmistelevien toimien menestyksen tukemiseksi vuosina 2005 ja 2006; 4. palauttaa mieliin, että tutkimukset ovat jatkuvasti osoittaneet, että suuri osa Euroopan kansalaisista tuntee vain jonkin verran Euroopan unionia, sen toimielimiä ja toimintalinjoja; korostaa tehokkaan ja kunnollisesti rahoitetun tiedotustoimien tärkeyttä, jotta EU:n kansalaiset saisivat tietoa heitä palvelevien toimielinten toiminnasta ja toimintalinjoista. PE /12 PA\ doc