EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta ALUSTAVA 30. heinäkuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalta budjettivaliokunnalle Vuoden 2002 talousarvio Pääluokka III Komissio (Carlos Costa Nevesin mietintö) Valmistelija: Ulpu Iivari PA\ doc PE

2 PE /12 PA\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta nimitti pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Ulpu Iivarin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta... pitämässään kokouksessa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja), (varapuheenjohtaja), (valmistelija),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... PA\ doc 3/12 PE

4 LYHYET PERUSTELUT JOHDANTO 1. Euroopan yhteisön talousarvio vuodelle 2002 on kolmas tämänhetkisten monivuotisten rahoitusnäkymien ( ) piiriin kuuluva talousarvio. Tässä sopimuksessa asetetaan vuosittaiset ylärajat koko yhteisön talousarviolle (vuonna 2002 maksumäärärahat eivät saa ylittää 1,18 prosenttia koko yhteisön BKT:stä) sekä yksittäisten nimikkeiden (yhteinen maatalouspolitiikka, rakennerahastot jne.) vuosittaisille menoille talousarvion pääluokassa III (komissio), joka muodostaa noin 98 prosenttia kaikista yhteisön menoista. Vuonna 2002 nimikkeen 3 menojen yläraja on miljoonaa euroa. 2. Komission talousarviossa on kolmentyyppisiä budjettikohtia. Talousarvion A osa sisältää "hallintomäärärahat": tästä maksetaan komission rakennukset, palkat jne., kun taas luvusta A3 rahoitetaan Euroopan unionin toimintaa edistäviä organisaatiota ja toimia (esim. A-321, ystävyyskaupungit). Talousarvion osa B sisältää "toimintamäärärahat" esim. Sokrates-ohjelmaa (B3-1001) tai kulttuuriohjelmaa (B3-2008) varten. Lopuksi talousarvion B osassa on hybridityyppisiä BA-budjettikohtia, jotka kattavat hallintomenot, jotka aiheutuvat sellaisista toimista kuten asiantuntijaryhmien kokousten koolle kutsuminen. 3. Kussakin komission talousarvion B osan budjettikohdassa on normaalisti kaksi palstaa, joista toinen on otsikoitu "maksusitoumusmäärärahat" (MS) ja toinen "maksumäärärahat" (M). Tämä jako on keino sopeuttaa talousarvion vuotuisuuden periaate siihen, että suurin osa talousarvion B osan menoista kohdistuu monivuotisiin ohjelmiin: varoja osoitetaan jatkuvalta pohjalta MS-luokan kautta kun taas M-palsta osoittaa, kuinka paljon rahaa komissio voi käyttää kyseisenä varainhoitovuonna. Jos B-budjettikohdan MS-palstalla ei ole merkintää, se osoittaa, että ohjelma on päättymässä. Merkintä p.m. (pour memoire) jommallakummalla B-budjettikohdan palstalla osoittaa, että varoja ei ole kohdennettu mutta että komissio haluaa säilyttää budjettikohdan. Koska "hallintomäärärahat" käytetään puhtaasti vuosittaiselta pohjalta, MS:n ja M:n välistä eroa ei esiinny A-budjettikohdissa. 4. Lopuksi vielä yksi alustava huomio. A- ja B-budjettikohtien erottaminen on tähän asti tehnyt tietyn ohjelman tai toimen kokonaiskustannusten arvioinnin hyvin vaikeaksi, koska henkilöstöstä aiheutuvat kokonaiskustannukset (palkat, rakennukset jne.) eivät ole käyneet selkeästi ilmi. Tämän kirjanpidollisen puutteen korjaamiseksi komissio on nyt ottamassa käyttöön "toimintoperusteisen budjetoinnin" järjestelmää, jolla pyritään osoittamaan ohjelman tai toimen kokonaiskustannukset. Seuraavat "toimet", jotka vastaavat suurelta osin talousarvion lukuja B3-1, B3-2 ja B3-3 sekä osia luvusta A-30, kuuluvat erityisesti tämän valiokunnan vastuualueeseen: Toimi 6301: koulutuksen ja kulttuurin PO:n hallinnollinen tuki Toimi 6302: koulutuksen ja kulttuurin PO:n yleinen toiminnallinen tuki ja PE /12 PA\ doc

5 koordinointi Toimi 6303: Koulutus Toimi 6305: Kulttuuri Toimi 6306: Audiovisuaalista alaa koskeva politiikka ja urheilu Toimi 6307: Vuoropuhelu kansalaisten kanssa Toimi 6308: Nuoret Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta on toimen 6304 (ammatillinen koulutus) tapauksessa asiasta vastaava valiokunta, mutta budjettikohdat B ja B3-1020A, jotka kattavat ohjelman Leonardo da Vinci, sisältyvät tämän lausunnon liitteen muodostavaan taulukkoon, koska kulttuuriasioiden valiokunta on perinteisesti ollut niistä kiinnostunut. ALUSTAVA TALOUSARVIOESITYS (ATE) 5. Komission alustavassa talousarvioesityksessä (ATE) vuodelle 2002 lisätään maksusitoumusmäärärahoja 3,5 prosentilla vuoden 2001 talousarvioon verrattuna. Maksumäärärahojen on määrä kasvaa 4,8 prosenttiin vuoteen 2001 verrattuna, ja ne vastaavat 1,06 prosenttia yhteisön BKT:stä (huomattavasti alle rahoitusnäkymissä vuotta 2002 asetetun 1,8 prosentin ylärajan). Maksumäärärahat ylittävät ensimmäistä kertaa 100 miljardia euroa. 6. Vuoden 2002 ATE:ssä yhteisen maatalouspolitiikan (nimike 1) maksusitoumus- ja maksumäärärahat nousevat 5 prosentilla ja rakennerahastojen vastaavasti 2,8 prosentilla. Nämä kaksi nimikettä muodostavat kukin 46 prosenttia ja 33 prosenttia komission talousarviosta. Sisäisten politiikkojen (nimike 3) maksusitoumusmäärärahat nousevat 4,1 prosentilla 6,5 miljoonaan euroon tai noin 6,5 prosenttiin yhteisön talousarviosta, mikä merkitsee pientä lisäystä verrattuna tällä nimikkeellä vuoden 2001 talousarviossa olleeseen 6,2 prosentin osuuteen. Maksusitoumusmäärärahat nousevat 3,3 prosentilla 6,05 miljoonaan euroon. 7. Nimike 3 (sisäiset politiikat) kattaa useita politiikan aloja ja neljä kokonaista talousarvion alaluokkaa (B3, B4, B5 ja B6) sekä useita muita osastoja toisesta alaluokasta (B2-5 B2-9), ja se sisältää yhteisön toimet niinkin erilaisilla aloilla kuin ydinturvallisuuden valvonta, Euroopan laajuiset verkot, tuki eurooppalaisille poliittisille puolueille, sisämarkkinoiden kehittäminen sekä tutkimus ja teknologinen kehitys: yhteisenä nimittäjänä on, että kaikilla näillä politiikoilla pyritään edistämään yhteismarkkinoiden muodostumista. 8. Nimikkeessä 3 tätä valiokuntaa kiinnostavat erityisesti osastot B3-1, B3-2 ja B3-3. Ne muodostavat 11,2 prosenttia nimikkeen 3 maksusitoumusmäärärahoista (0,72 prosenttia koko komission talousarvion maksusitoumuksista) ja 12,1 prosenttia maksumäärärahoista (0,75 prosenttia koko komission talousarviosta). Näiden lukujen maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä vuoden 2002 ATE:ssä on noin 724,5 miljoonaa euroa (verrattuna vuoden 2001 talousarvion 714,5 miljoonaan euroon). Maksumäärärahat ovat yhteensä 734,4 miljoonaa euroa (646 miljoonaa PA\ doc 5/12 PE

6 vuonna 2001). Prosentuaaliset muutokset vuoden 2001 talousarvioon verrattuna ovat eri politiikan aloilla seuraavat: MS M Osasto B3-1 Koulutus, ammatillinen koulutus ja nuoret +1,5 % +17,9 % Osasto B3-2 Kulttuuri ja audiovisuaaliala -5,3 % +10,2 % Osasto B3-3 Tiedotus ja viestintä +8,7 % +0,2 % 9. Mitkä ovat komission keskeiset ehdotukset? yleinen 10 prosentin leikkaus kaikkiin kohtiin A-302:ssa ja A-303:ssa sekä A- 3042:een 30 prosentin leikkaus kohdan A-321 rahoitukseen maksumäärärahojen suuret lisäykset Sokrates- ja Leonardo-ohjelmissa, nuoriso- ja kulttuuriohjelmissa sekä ohjelmassa Media Plus vastaavat vähennykset monivuotisia ohjelmia edeltäneiden valmistelevien toimien rahoitukseen (B3-1002, B ja B3-2016) urheiludopingin vastaisia koehankkeita varten tarkoitetun budjettikohdan poistaminen merkittävät lisäykset maksumäärärahoihin yleistä tiedottamista ja viestintää (B3-300), tiedotustoimipisteitä (B3-301) ja Prince-ohjelmaa (B3-306) varten, mutta leikkauksia yhteisön ulkopuolisiin maihin suunnattaviin tiedotusohjelmiin (B3-302) sekä viestintätoimiin (B3-303). TALOUSARVIOESITYS 10. Neuvosto sai talousarvion ensimmäisen käsittelyn päätökseen ts. hyväksyi talousarvioesityksen 20. heinäkuuta. Komission talousarvion osalta talousarvioesityksessä: hyväksytään ATE:n osan A määrärahoja koskevat ehdotukset tehdään pieniä leikkauksia (2,7 7,1 prosenttia) osastojen B3-1 ja B3-2 monivuotisiin ohjelmiin tehdään huomattavia leikkauksia (5,3 20,0 prosenttia) osaston B3-3 tiedotus- ja viestintätoimintoihin leikataan siten osastojen B3-1, B3-2 ja B3-3 maksumäärärahoja 42,44 miljoonalla eurolla. Yksityiskohtaiset tiedot on esitetty oheisessa taulukossa. VALMISTELIJAN HUOMAUTUKSET 11. Lissabonin huippukokouksen (maaliskuu 2000) päätelmissä kiinnitettiin erityistä huomiota "tietopohjaisessa taloudessa" elämistä ja työskentelyä varten tarvittavaan koulutukseen. Nizzan huippukokouksen päätelmissä vahvistettiin tätä hyväksymällä PE /12 PA\ doc

7 Euroopan sosiaalinen toimintaohjelma, jolla pyritään takaamaan kaikille koulutuksessa oleville mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintätekniikoita sekä tarjoamaan koulutusta näiden tekniikoiden käytöstä erityisesti oppimisen osana. Kun pyritään siihen, että Eurooppa muodostuu "maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi taloudeksi, joka pystyy kestävään talouskasvuun, johon liittyy työllisyyden määrällinen ja laadullinen parantuminen sekä suurempi sosiaalinen yhteenkuuluvuus", tähän liittyy tietenkin myös merkittäviä kulttuurillisia ja kielellisiä ulottuvuuksia. 12. Tämän vuoksi valmistelija haluaa jälleen kerran paheksua sitä epäsuhtaa, joka vallitsee koulutuksella ja kulttuurilla Euroopan taloudellisen kehityksen kannalta olevan ja tuoreissa Eurooppa-neuvostoissa keskeiseksi tunnustetun aseman sekä näihin tarkoituksiin Euroopan tasolla osoitettujen varojen riittämättömyyden välillä, vaikka onkin otettava huomioon, että ensisijainen vastuu näillä aloilla kuuluu jäsenvaltioille. ATE:ssä Sokrates-ohjelmalle, nuoriso- ja kulttuuriohjelmille sekä ohjelmille Leonardo da Vinci ja Media Plus varatut varat ovat yhteensä 596 miljoonaa euroa, mutta budjettikohtaan B1-171 (tupakkaa koskevat palkkiot) on otettu 971 miljoonan euron maksumäärärahat. Komissio ehdottaa toisin sanoen, että yhteisön on käytettävä tupakan kasvatuksen tukemiseen 60 prosenttia enemmän varoja kuin sen perus- ja ammattikoulutusta, nuorisoa, viestintää ja kulttuuria koskeviin politiikkoihin yhteensä. 13. Monivuotiset ohjelmat: Näiden budjettikohtien määrärahojen lisäykset vastaavat yhteispäätöksellä käynnistettyjen monivuotisten ohjelmien menojen suunniteltua kehitystä ja ne heijastelevat sitä tosiseikkaa, että menot yleensä kasvavat ohjelmien kuluessa. ATE:ssä ehdotetut määrärahat olisi säilytettävä, vaikka selvitysosiin tarvitaankin pieniä muutoksia (katso jäljempää 18 kohta). 14. Monivuotisten ohjelmien edeltäjät: Määrärahojen voidaan odottaa laskevan, kun monivuotiset ohjelmat pääsevät vauhtiin. Connect-ohjelman (B3-1002) alasajo ansaitsee erityishuomiota. Tämä aloite käynnistettiin vuonna 1999 ja sen tarkoituksena oli kiertää niitä melko jäykkiä arviointiperusteita, jotka olivat ominaisia koulutuksen, kulttuurin ja nuorten alalla tuolloin olemassa olleisiin ohjelmiin ja toimiin. Vuonna 2000 käynnistetyt uudet monivuotiset ohjelmat mahdollistivat yhteisten toimien yhteisrahoituksen (ehdotuspyyntö julkaistaan myöhemmin vuonna 2001), ja tästä syystä komissio ei enää pidä Connect-ohjelman jatkamista tarpeellisena. Valmistelija hyväksyy nämä perustelut mutta korostaa, että ei pidä kadottaa sitä joustavuutta, jota Connect-ohjelma tarjosi sellaisten hankkeiden rahoittamiselle, jotka eivät tarkasti sopineet mihinkään monivuotiseen ohjelmaan. 15. e-learning: Kun Lissabonin huippukokouksen päätelmissä oli todettu, että tietopohjainen talous on taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen vahva väline, Feiran Eurooppa-neuvostossa (kesäkuu 2000) ilmoitettiin vuosille tarkoitetusta toimintaohjelmasta "e-europe". Aloite "e-learning" koskee toimintasuunnitelman "e-europe" koulutus- ja ammattikoulutusnimikkeitä. Aloitteella on seuraavat tavoitteet: varmistetaan, että kaikilla oppilaitoksilla on mahdollisuus multimediatietokoneiden ja Internetin käyttöön PA\ doc 7/12 PE

8 koulutetaan opettajia sisällyttämään nämä välineet opetusmenetelmiinsä kehitetään laadukasta eurooppalaista multimediaopetussisältöä nopeutetaan koulujen ja oppilaitosten verkostoitumista. Esimerkkejä tukea saavista hankkeista ovat ehdotus ulottaa eräässä espanjalaisessa hankkeessa kokeiltujen musiikkiopetuksen tekniikoiden laajempi käyttö kaikkialle Eurooppaan sekä (kreikkalainen) ehdotus, jonka mukaan luodaan virtuaalinen fysiikkalaboratorio, joka perustuu kokeisiin, joita koulut voivat tehdä käyttämällä helposti saatavilla olevia jokapäiväisiä elementtejä. 16. Suurin osa tämän aloitteen täytäntöönpanoon tarvittavista varoista tarjotaan ja käytetään kansallisella tasolla, mutta jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä on vahvistettava sen toteuttamiseksi. Lisäksi on hyödynnettävä rakennerahastoja ja yhteisön ohjelmia sekä kannustettava elinkeinoelämän ja julkisten viranomaisten välisiä kumppanuuksia. Sokrates-ohjelmaa, nuoriso- ja kulttuuriohjelmia sekä ohjelmia Leonardo da Vinci ja Media Plus on kaikkia käytetty tukemaan "e-learning"- aloitetta. On vaikea sanoa tarkasti, miten suuri osa näiden ohjelmien talousarviosta on osoitettu aloitetta varten, koska ainoa budjettikohta, joka on nimenomaisesti osoitettu (muun muassa) aloitetta "e-learning" varten, on B (valmistelevat toimet). Äskettäin arvioitiin kuitenkin, että noin 50 miljoonaa euroa näitä ohjelmia varten tarkoitetuista 596 miljoonasta eurosta (noin 8 prosenttia) käytetään vuonna 2001 hankkeisiin, jotka liittyvät "e-learning"-aloitteen tavoitteisiin. 17. Valmistelija on vakuuttunut siitä, että yhteisön roolia "e-learning"-aloitteen edistämisessä on vahvistettava. Sen jälkeen kun, aloite hyväksyttiin toukokuussa 2001, Sokrates-ohjelmaan kuuluvan toimen Minerva (tieto- ja viestintätekniikat koulutuksessa) puitteissa on esitetty 426 rahoitusehdotusta. Tätä on verrattava kohtuullisen vakiintuneeseen vuosittaiseen keskiarvoon, joka on noin 180. Vaara siitä, että ehdotuspyyntöön ei saada riittävästi vastauksia, on hyvin pieni. Budjettikohta B vaikuttaa parhaalta välineeltä, koska se antaa komissiolle mahdollisuuden: korostaa "e-learning"-aloitteen näkyvyyttä tukea hankkeita, jotka eivät helposti sovi monivuotisista ohjelmista tarjottavan rahoituksen arviointiperusteisiin (kuten Connect aiemmin) rahoittaa hankkeita välittömästi ja suoraan, mikä on tärkeä seikka alalla, jolla muutokset ovat nopeita. Määrärahoja on huomattavasti nostettava. Vuoden 2001 talousarviossa määrätään 4,81 miljoonan euron maksumäärärahoista. ATE 2002:ssa esitetään 4,9 miljoonaa euroa (kasvu alle 2 prosenttia). Valmistelija ehdottaa tämän luvun nostamista 15 miljoonaan euroon (yhdessä ATE:n muiden ehdotusten kanssa tämä on edelleen huomattavasti vähemmän kuin koehankkeille ja valmisteleville toimille toukokuussa 1999 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa asetettu yläraja). 18. Samanaikaisesti on tärkeää lisätä monivuotisista ohjelmista "e-learning"-aloitteelle maksettavan tuen avoimuutta. Niillä on loppujen lopuksi omat tavoitteensa ja PE /12 PA\ doc

9 pyrkimyksensä ja on tärkeää, että "e-learning"-aloite ei vääristä ohjelmia ja estä niiden tavoitteiden saavuttamista. Valmistelija tarkistaa siksi näihin ohjelmiin liittyviä talousarvion selvitysosia ja kehottaa komissiota esittämään budjettivallan käyttäjälle vuosittaisen arviointikertomuksen siitä, miten paljon kustakin budjettikohdasta on käytetty varoja hankkeisiin, jotka liittyvät pääasiassa "e-learning"-aloitteeseen. 19. Alueelliset kielet ja vähemmistökielet: Euroopan kulttuurillinen monimuotoisuus on yleisesti tunnustettu yhdeksi sen vahvuuksista. Euroopan unionin 375 miljoonasta kansalaisesta 50 miljoonaa puhuu muuta kuin asuinvaltionsa virallista kieltä: Erään arvion mukaan Euroopassa puhutaan 225 kieltä. Perustamissopimuksen 151 artiklan 1 kohdassa todetaan, että "yhteisö myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta '[- -]". Tähän mennessä unioni on kuitenkin tehnyt suhteellisen vähän edistääkseen tietoisuutta vähemmän käytetyistä kielistä tai niiden tuntemusta. Kaikki unionin jäsenvaltiot eivät vielä ole täysin ratifioineet alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevaa eurooppalaista peruskirjaa, eikä selvästikään vallitse yksimielisyyttä siitä, että olisi luotava erillinen oikeusperusta alueellisten kielten ja vähemmistökielten tukemiseksi. Vaikka eurooppalaisen kielten teemavuoden 2001 budjettikohdan B menoja varten onkin olemassa oikeusperusta, se lakkaa olemasta vuoden lopussa, kun sen yhteydessä tuetut hankkeet päättyvät. Budjettikohta B on lisäksi henkitoreissaan: vuoden 2001 talousarviossa kohtaa varten varattiin 0,4 miljoonaa euroa, ATE 2002:ssa on esitetty 0,3 miljoonan euron maksumäärärahoja, ja komissio arvioi, että vuonna 2003 tarvitaan 0,16 miljoonan euron maksut "yhteisön alueellisten kielten ja kulttuurien auttamis- ja suojelutoimien loppuunsaattamiseen". Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että komissiota voidaan ainoastaan kehottaa varmistamaan, että vähemmistökieliä ja alueellisia kieliä suojellaan ja tuetaan unionin monivuotisten ohjelmien yhteydessä; erityisesti tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelma, kulttuuri 2000, Sokrates, Leonardo da Vinci, Media Plus, nuoriso-ohjelma sekä Euroopan sosiaalirahasto. Oikeusperustaan liittyvä ongelma on vähäisempi este komission talousarvion osassa A, ja valmistelija ehdottaa budjettikohtaa A-3015 (Euroopan vähemmistökielten toimisto ja Mercator) varten tarkoitetun yhteisön tuen lisäämistä. 20. Urheilu: Komissio on luonut uuden budjettikohdan B7-823 "Euroopan yhteisön rahoitusosuus Maailman antidopingtoimistolle (WADA)", johon on otettu 2,55 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 2,55 miljoonaa euroa maksuina, molemmat varauksiin. WADAn rahoitusta koskevat neuvottelut ovat tällä hetkellä umpikujassa. Komissio toivoo kuitenkin voivansa esittää ehdotuksen päätökseksi yhteisön rahoitusosuudesta WADAn talousarvioon vuoden 2001 lopussa. 21. Yli puolet kaikista Euroopan kansalaisista harjoittaa säännöllisesti jonkin tyyppistä urheilua, ja miltei kaksi miljoonaa opettajaa, ohjaajaa ja vapaaehtoistyöntekijää käyttää työ- tai vapaa-aikaansa urheilutoiminnan organisointiin. Urheilun sosiaalinen tehtävä tunnustettiin Amsterdamin sopimukseen liitetyssä julistuksessa nro 29. Nizzan päätelmien liitteeseen IV sisältyneessä julistuksessa todetaan, että "Urheilu on inhimillistä toimintaa, joka perustuu oleellisiin yhteiskunnallisiin, kasvatuksellisiin ja kulttuuriarvoihin. Se edistää osallisuutta, yhteiskuntaelämään osallistumista, PA\ doc 9/12 PE

10 suvaitsevaisuutta, erojen hyväksymistä ja sääntöjen noudattamista". Julistuksessa todetaan myös, että yhteisön on perustamissopimusten määräysten mukaisesti toteuttamissaan toimissa "otettava huomioon urheilun erityispiirteet, joka ovat seurausta sen yhteiskunnallisesta sekä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvästä merkityksestä". 22. Urheilu ei kuitenkaan selvästikään kuulu komission painopisteisiin. Budjettikohta B (ja siihen liittyvä B3-2020A) "dopingin vastaiset kampanjat eurooppalaisessa urheilussa" luotiin vuoden 2000 talousarviossa. Siitä katettiin menot, joita aiheutui toimista, joilla kannustettiin yhteisön urheilujärjestöjen sekä eurooppalaisten, kansallisten ja kansainvälisten urheiluliittojen välistä yhteistyötä dopingin käytön torjumiseksi sekä testausjärjestelyjen yhdenmukaistamiseksi kaikkialla Euroopassa jne. Koehankkeiden kesto on rajallinen, ja tämä kohta on kadonnut ATE 2002:sta. Valmistelija aikoo tukea sitä, että luodaan uusi budjettikohta valmistelutoimille, joilla pyritään vahvistamaan urheilun asemaa nykyisissä monivuotisissa ohjelmissa (ja vastaava BA-kohta hallintomenoja varten). 23. Tiedotuspolitiikka: Kansalaisten osallistuminen Euroopan parlamentin vaaleihin on laskenut tasaisesti sen jälkeen, kun välittömät vaalit otettiin käyttöön vuonna Mielipidemittaukset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että huolestuttavan suurella osalla väestöstä ei ole pienintäkään käsitystä siitä, miten unionin toimielimet toimielimet, jotka ovat olemassa palvellakseen heitä toimivat. Tästä syystä on erityisen huolestuttavaa, että vastuu tiedotustoiminnasta on siirtynyt kahdesti vuoden 1999 jälkeen (koulutuksen ja kulttuurin PO:lta pääsihteeristölle ja sieltä oikeus- ja sisäasiain PO:lle). Komission tiedotustoimintaa on tehostettava. Käytettävissä olevia varoja voidaan selvästi käyttää tehokkaammin. Ilmeisiä toimenpiteitä ovat näihin toimiin osoitettujen voimavarojen parempi hallinnointi, ponnistelujen yhteensovittaminen muiden Euroopan unionin toimielinten kanssa, määrätietoinen pyrkiminen kohti jäsenvaltioissa olevien tiedotustoimistojen toiminnassa ilmenneiden puutteiden korjaamista sekä tiiviimpi yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa. Tässä talousarviomenettelyn vaiheessa valmistelija esittää ATE:n lukujen palauttamista budjettikohtiin B3-304 ja B3-304A, mutta muutoin osastoa B3-3 koskevat talousarvioesityksen ehdotukset voidaan hyväksyä. 24. A-kohdat: Rahoitusnäkymien nimike 5 (hallinto) joutuu vuonna 2002 huomattavan paineen alaiseksi pääosin siksi, että laajentumispolitiikka ja unionin suurempi vastuu ulkopolitiikan ja turvallisuuden alalla aiheuttavat lisäkuormitusta. Komissiossa on tehty päätös, jonka mukaan suurinta osaa luvun A-30 budjettikohdista olisi yleisesti leikattava 10 prosentilla. (Tästä on joitakin tervetulleita poikkeuksia, kuten kohta A-3011, josta tuetaan Firenzen yliopistollista Eurooppa-instituuttia ja johon esitetään pientä lisäystä). Muihin A-kohtiin käytetään valtavia summia (esim. 26,6 miljoonaa euroa komission rakennusten turvallisuuteen ja valvontaan budjettikohdassa A-2050, johon ehdotetaan vuoden 2001 talousarvioon verrattuna 3,8 prosentin lisäystä). Valmistelija ei ole vakuuttunut siitä, että tämä nimikkeen 5 luku on oikea paikka säästää. Hän ehdottaa näiden kohtien rahoituksen palauttamista samalle tasolle kuin vuoden 2001 talousarviossa. PE /12 PA\ doc

11 25. A-3021 ja A-3042: Näistä yhteisön talousarvion kohdista tuettavien kulttuuriverkostojen ja -organisaatioiden nimeäminen etukäteen aiheuttaa aitoa erimielisyyttä (jolle kuitenkin on tilaa). Jotkut jäsenet ovat vakuuttuneita siitä, että parlamentilla on nyt tilaisuus osoittaa sillä kulttuurin alalla olevat painopisteet ja tukea organisaatioita, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla "eurooppalaisuuden edistämiseen". Toiset jäsenet kuitenkin katsovat, että etukäteen nimeäminen ei ole riittävän avointa, ja he pitäisivät parempana, että komissio julkaisee ehdotuspyynnön ja että riippumaton raati sitten valitsee tuettavat järjestöt. Luku A-30 häviää suhteellisen pian, kun uusi varainhoitoasetus hyväksytään. Valmistelija katsoo, että uuden varainhoitoasetuksen voimaantuloa edeltävänä siirtymäaikana etukäteen nimeäminen on perusteltu tapa rahoittaa kulttuuriverkostoja ja -järjestöjä näistä budjettikohdista. Hän kuitenkin korostaa, että tuleviin muutoksiin on valmistauduttava ja että rahoitettavien verkostojen ja organisaatioiden tulevia valintoja varten on kehitettävä uudet säännöt. 26. Ystävyyskaupungit: Komissio esittää kolmatta vuotta peräkkäin 30 prosentin leikkausta ystävyyskaupunkimäärärahoihin. Vuoden 2000 talousarviota edeltäneiden keskustelujen yhteydessä valiokunnalle kerrottiin, että ehdotettu leikkaus (vuoden 1999 talousarvion 10 miljoonasta eurosta) heijasteli sitä, että ystävyyskaupunkiajatus oli ollut suuri menestys: jäljellä oli vähän hankkeita, joihin käyttää varoja. Vuoden 2001 ATE:stä käydyissä alustavissa keskusteluissa valiokunnalle ilmoitettiin, että tämän budjettikohdan täytäntöönpano oli hyvin kallista, koska sille oli luonteenomaista, että oli monia ystävyyskaupunkisovelluksia, joihin haettiin pieniä summia, mihin kului suhteettoman paljon henkilöstön työtunteja. Tänä vuonna komissio pyrkii perustelemaan samaa leikkausta sillä, että talousarvion A osaan kohdistuu paineita ja että kohdan A-321 suuremmat määrärahat olisivat merkinneet suhteellisesti suurempia supistuksia muihin tukea varten tarkoitettuihin A-kohtiin. 27. Valiokunta on johdonmukaisesti katsonut, että ystävyyskaupunkitoiminnan tukeminen antaa poikkeuksellisen paljon vastinetta rahalle, koska se on keino edistää kansalaisten keskinäistä avoimuutta yli kansallisten rajojen. Valiokunta on kuitenkin tietoinen siitä, että tämän budjettikohdan hallinnointi on viime vuosina ollut kovin kehnoa: ystävyyskaupungeista lokakuussa 2000 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa saamiensa tietojen pohjalta valiokunta pyysi tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen tästä budjettikohdasta 1. Se uskoo kuitenkin, että oikea tapa reagoida arvokkaan ohjelman kehnoon hallinnointiin ei ole lakkauttaa ohjelma vaan uudistaa sen hallintoa. Esittelijä ehdottaa siksi rahoituksen palauttamista 10 miljoonaan euroon siten, että samalla pidetään tarkoin silmällä koulutuksen ja kulttuurin pääosaston käynnistämiä ponnistuksia kohdan A-321 hallinnoinnin parantamiseksi. 1 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan lausunto talousarvion valvontavaliokunnalle vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion täytäntöönpanosta varainhoitovuonna 1999 (pääluokka III komissio) PE /lop. PA\ doc 11/12 PE

12 JOHTOPÄÄTÖKSET Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. palauttaa mieleen, että koulutus, ammattikoulutus, elinikäinen oppiminen ja kulttuuri asetettiin Lissabonin huippukokouksessa keskeiselle sijalle pyrittäessä siihen, että Eurooppa muodostuu "maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi taloudeksi, joka pystyy kestävään talouskasvuun, johon liittyy työllisyyden määrällinen ja laadullinen parantuminen sekä suurempi sosiaalinen yhteenkuuluvuus"; korostaa, että parlamentti aikoo päättäväisesti käyttää sillä näillä aloilla olevia valtuuksia yhtenä lainsäädäntövallan käyttäjistä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota nostamaan näille aloille Euroopan tasolla osoitettuja varoja siten, että ne saavuttavat vuoteen 2006 mennessä 1 prosentin yhteisön talousarviosta, kun rakennerahastojen menot jätetään huomiotta; 2. uskoo, että "e-learning"-aloite voisi merkittävällä tavalla vaikuttaa sekä Euroopan kansantalouden työllisyyden että sen kilpailukyvyn kasvuun; korostaa aikovansa osoittaa tätä aloitetta varten aiheellista talousarviotukea; pitää tervetulleena sitä, että olemassa olevia yhteisön ohjelmia käytetään tämän aloitteen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta korostaa, että näitä ohjelmia ei pidä estää saavuttamasta omia tavoitteitaan; kehottaa komissiota laatimaan ja välittämään parlamentille vuosittain kertomuksen laajuudesta, jossa eri ohjelmista tuetaan taloudellisesti hankkeita, jotka on suurelta osin tarkoitettu "e-learning"-aloitteen tavoitteiden toteuttamiseen; 3. kehottaa komissiota ottamaan hallinnoimissaan ohjelmissa täysimääräisesti huomioon alueellisten kielten ja vähemmistökielten suojelu- ja edistämistarpeen, erityisesti tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelma, kulttuuri 2000, Sokrates, Leonardo da Vinci, Media Plus, nuoriso-ohjelma sekä Euroopan sosiaalirahasto; 4. kehottaa komissiota ottamaan hallinnoimissaan ohjelmissa huomioon "urheilun erityispiirteet, joka ovat seurausta sen yhteiskunnallisesta sekä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvästä merkityksestä", erityisesti: Sokrates, nuoriso-ohjelma, Leonardo da Vinci ja Euroopan sosiaalirahasto; 5. korostaa EU:n tiedotuspolitiikan tehostamisen tarvetta ja odottaa komission lupaamaa valkoista kirjaa tiedotuspolitiikasta; kehottaa komissiota parantamaan tiedotustoimintansa hallinnointia parantamalla ponnistelujen yhteensovittamista muiden Euroopan unionin toimielinten kanssa ja korjaamalla joidenkin jäsenvaltioissa olevien tiedotustoimistojen toiminnassa havaitut puutteet sekä tiiviimmällä yhteistyöllä jäsenvaltioiden kanssa; 6. kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntövallan käyttäjälle ennen toimintoperusteisen budjetoinnin käyttöönottoa aiheellisia ehdotuksia komission talousarvion nykyistä lukua A-30 koskevaksi erityiseksi oikeusperustaksi. PE /12 PA\ doc