Henkilöstöhallinnosta toiminnan kehittämiseen

Transkriptio

1 Miten tuottavuutta sosiaali ja terveydenhuoltoon? Sessio 4 Hoitotyön palvelulupaus Henkilöstöhallinnosta toiminnan kehittämiseen Johanna Bjerregård Madsen Hallintoylihoitaja Terveystieteiden tohtori opiskelija, Itä Suomen yliopisto

2 Tuottavuus ja tuloksellisuus hoitotyön johtamisessa? Tiukentunut taloudellinen tilanne ja toimintaympäristön nopeat muutokset ohjaavat kiinnittämään huomiota myös hoitotyön johtamistoiminnan tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen Tuottavuuden tavoittelussa (68 % sote integraatiossa henkilöstöstä on hoitohenkilöstöä) hoitohenkilöstön voimavarojen johtaminen ja henkilöstön kokemus työelämän laadusta ovat merkittävimpiä tekijöitä, tuottavuuden lisäämiseksi Tuloksellisuudessa tulee kiinnittää huomio näyttöön perustuvan tiedon johtamiseen, jotta se tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja potilaille osana laadukasta hoitoa (sähläys 21 %) ja turhat työvaiheet pois, vaikuttavat menetelmät käyttöön) Hoitotyön johtamisella on tutkimuksissa todettu olevan vaikutusta paitsi potilaan hoidon tuloksiin, myös hoitohenkilöstön työssä viihtyvyyteen ja työhön sitoutumiseen

3 Hoitotyön johtaminen arjessa Hoitotyön johtajien, erityisesti ylihoitajien ja osastonhoitajien työnkuva on muuttunut, samalla kun työelämä, potilaiden hoito on kehittynyt ja organisaatioiden toiminta on muuttunut Odotukset kunkin alueen poliittiselta johdolta, organisaation johdolta, toinen toisiltamme, hoitotyöntekijöiltä ja ennen kaikkea potilailta/asiakkailta ja heidän läheisiltään ovat muuttuneet Osin odotusten koetaan olevan jopa ristiriidassa keskenään Hoitotyön johtajat ja lähiesimiehet ovat kokeneet työssään kuormitusta, työajan ja johtamisosaamisensa riittämättömyyttä vastaamaan johtamisen vaatimuksiin (mm talous, tuottavuus, näyttöön perustuvuus) Hoitotyön johtajien tehtäviä ja työnsisältöä on tutkittu varsin vähän Hoitotyön johtamisen tehtävien, työnsisällön painopistealueiden ja työn tuloksellisuuden tutkiminen on juuri tämän vuoksi tärkeätä

4 Tutkimuksen tarkoitus Aineisto ja menetelmä Aikataulu Julkaisusuunnitelma Tutkimuskysymykset Millainen on hoitotyön johtajien ja hoitotyön lähiesimiesten työajan käyttö ja ajallinen jakautuminen aikaisemman kirjallisuuden mukaan? Mistä hoitotyön johtajien ja hoitotyön lähiesimiesten työnsisältö muodostuu ja mihin tehtävät keskittyvät erikoissairaanhoidossa? Verrata miten hoitotyön johtajien ja hoitotyön lähiesimiesten itsearvioinnit johtamisesta eroavat havainnoinnista saadusta aineistosta? Mitä tiedetään hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten työajan käytöstä ja sen ajallisesta jakautumisesta aikaisemman kirjallisuuden mukaan? Mistä hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten työn sisältö koostuu ja mihin tehtävä keskittyvät erikoissairaanhoidossa? Verrata miten hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten itsearvioinnit eroavat havainnoimalla saadusta aineistosta? Kuvata mikä on hoitotyön johtajan ja lähiesimiesten työstä muodostuva hoitotyön johtamisen malli? Integratiivinen kirjallisuuskatsaus keskeisistä tietokannoista sisällön analyysin avulla Verkkopohjainen itsearviointilomake n =152 Tilastollinen analyysi Verkkopohjainen itsearviointilomake n = 152 ja havainnointi n = 45 Tilastollinen analyysi Bayesin analyysi Tilastollinen analyysi Syksy 2015 Syksy 2016 Syksy 2017 Syksy 2018 Artikkeli I Time allocation and temporal focus of nursing management. An integrative reviw. Lähetetään arvioitavaksi: Journal of Nursing Management, kevät 2016 Artikkeli II Hoitotyön johtajien työnsisältö ja tehtävät erikoissairaanhoidossa Lähetetään arvioitavaksi: Hoitotiede, kevät 2017 Artikkeli III Hoitotyön johtamisen sisältö itsearvioituna Lähetetään arvioitavaksi: kevät 2018 Artikkeli IV Hoitotyön johtamisen työn mallinnus Millainen hoitotyön johtamisen malli hoitotyön johtajien työstä muodostuu? Yhteenveto osa, jonka tarkoituksena on luoda uudenlainen hoitotyön johtamisen malli erikoissairaanhoitoon. Syksy 2019 Lähetetään arvioitavaksi The Journal of Nursing Administration, kevät 2019 Väitöskirjan yhteenveto - osa

5 Kirjallisuushaku aiheeseen liittyen Kirjallisuushaku (2015) rajattiin tieteellisiin tutkimuksiin Puheenvuoro tyyppisiä artikkeleita hoitotyön johtamisesta löytyi runsaasti Hakujen kautta saatiin 1561 osumaa, josta otsikon perusteella jatkoon valittiin 229 artikkelia Valintakriteereinä oli, että otsikossa tuli olla hoitotyön johtaja tai hoitotyön lähiesimies, hoitotyön johtajan tehtävä, toiminta tai ajankäyttö Abstraktien perusteella valittiin 65 artikkelia jatkoon Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 8 tieteellistä tutkimusartikkelia Seitsemän tutkimuksen kohteena oli osastonhoitajan työ, yhdessä lisäksi apulaisosastonhoitajan työ ja ainoastaan yhdessä ylihoitajien Näytön aste jäi näissä tutkimuksissa vaatimattomaksi, tosin tuloksiltaan melko yhdensuuntaisiksi

6 Kirjallisuuskatsauksen tuloksia Kirjallisuudessa hoitotyön toimintojen jaottelu tehtäviin/toimintoihin oli hyvin vaihtelevaa ja periaatteiltaan erilaista Toimintojen ala vaihteli konkreettisista, erilaisten toimintojen listoista (Arman ym. 2009, Gould 2008) jaoteltuna abstraktisempiin yläluokkiin ja alaluokkiin, päivittäisten toimintojen, henkilöstöjohtamisen, toiminnan ja talouden johtamisen, kehittämisen sekä kliinisen työn johtamisen osalta (Cadmus & Wisniewska 2013) ja korostaen niissä toiminnan tarkoitusta (Surakka 2008) tai hoitotyön johtajan roolia (Skytt ym. 2008). Lisäksi toimintoja tarkasteltiin työmäärän ja ajankäytön suhteen (Locke ym. 2011) sekä alaiskontakteihin käytettyä aikaa ja työssäolotunteja (Meyer ym. 2011)

7 Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtaminen on merkittävässä roolissa kaikissa tutkimuksissa, osana päivittäisjohtamista henkilöstöhallinnon osalta (Locke ym.2011, Skytt ym. 2008, Surakka 2008) Henkilöstöhallinnon rutiinien lisäksi, osastonhoitajien työnkuvaan ja työajan käyttöön kului aikaa henkilöstövoimavarojen johtamiseen (Skytt ym. 2008, Surakka 2008) Henkilöstöjohtamisessa korostui vuorovaikutus, kontaktiaika henkilöstön ja muiden kanssa, verkostot, tukea henkilöstölle painotettiin (Arman ym. 2009, Gould 2008, Meyer ym. 2009, Stoddart ym. 2014) Yhtä tutkimusta lukuun ottamatta, kontaktiaika henkilöstön kanssa ei ollut suhteessa hyviin hoitotyön johtamisen tuloksiin (Meyer ym. 2009)

8 Päivittäisjohtaminen Päivittäisjohtamisen osuus oli kirjallisuuden mukaan työssä merkittävä 0-90%, jolloin hoitotyön johtaminen on reaktiivista, tässä hetkessä tapahtuvaa, (Cadmus & Wisinewska 2013) suunnittelematonta, usein tulipalojen sammuttamista Päivittäinen työ osoittautui toiminnoiltaan hyvin pirstaleiseksi molemmilla (yh,oh) johtamisen tasoilla (Locke ym. 2011, Meyer ym. 2011, Skytt ym.2008) Vuosittaiseen strategiseen suunnitteluun jää osastonhoitajilla hyvin vähän aikaa, vähimmillään 0% kokonaistyöajasta, keskeytyksiä työajasta 12 % (Arman ym. 2009). Keskimääräinen kontaktiaika hoitajiin/työntekijöihin osastonhoitajilla oli h/työpäivässä (Arman ym.2009, Meyer ym. 2011)

9 Päivittäisjohtamisesta lisää Osastonhoitajien työn kuvattiin muodostuvan 9 minuutin pienistä, lyhyistä ja erillisistä toiminnoista (Arman ym. 2009) Siirtyminen paikasta toiseen vei myös paljon aikaa, sekä henkilöiden etsiminen (Gould 2008, Arman ym. 2009) Osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan työnkuvan uudelleen organisoinnilla, saatiin keskeytyksiä rauhoitettua päivittäisjohtamisen osalta (Locke ym. 2011)

10 Toiminnan ja talouden johtaminen Toiminnan ja talouden johtaminen jäi tutkimuksissa melko yleiselle tasolle, painottuen kuitenkin päivittäisjohtamiseen (taloushallinto) Useamman tutkimusten johtopäätöksissä nostetaan esiin strategisten ja taloudellisten toimintojen painottumisen tarve Nykyisten toimintojen painottuminen ja organisaation johdon odotukset suhteessa hoitotyön johtajien tehtäviin olivatkin ristiriidassa keskenään Osastonhoitajien työn painottuminen ja odotukset suhteessa henkilöstöön ja esimiehiin olivat niin ikään ristiriidassa keskenään Toiminnan johtamisen osuus on omassa organisaatiossamme huomattavasti merkittävämpää, kuin mitä kirjallisuus kuvaa

11 Kehittäminen ja suunnittelu Kehittäminen nousi tunnistettuna tarpeena esiin kaikissa tutkimuksissa Osaamisen johtamisen kehittäminen nähtiin osana kehittämisosaamista, jonka tunnistettiin olevan osa hoitotyön johtamista Myös hoitotyön johtajien (yh, oh) oma osaaminen nousi tutkimuksissa esiin uusien haasteiden ja tehtävien painottumisen kautta ja osaamisvaje näkyi usein ajanhallinnan kysymyksinä Hoitotyön asiantuntijarakenteet ja näyttöön perustuva toiminnan johtaminen nähtiin osa kehittämisen johtamista Hoitotyön kehittäminen painottuu hoitajien työn sisällön kehittämiseen ja toimintatapojen kehittämiseen

12 Hoitotyön kliininen johtaminen Osastonhoitajien kuvattiin osallistuvan kliiniseen hoitotyöhön 10-60% työajastaan Näissä tutkimuksissa kliininen hoitotyö tarkoitti välitöntä tai välillistä hoitotyötä tai kliinisen hoitotyön johtamista toimintona Kliinisellä hoitotyön johtamisella tarkoitettiin mm osallistumista raportille, erilaisia henkilöstö ja potilaskontakteja hoitotyöhön liittyen, hoitotyön tulosten arviointia (hygienia, potilasturvallisuus jne) sekä ammatillisen tuen antamisena hoitajille Osastonhoitajan ei saadun näytön perusteella enää odotettu osallistuvan välittömään ja välilliseen hoitotyöhön

13 Muita tuloksia Hoitotyön johtamisrakenteella ja sen kehittämisellä, mukaan lukien hoitotyön johtajien työnkuvat on suora yhteys hoitotyön johtajien työajankäyttöön, hoitajien työtyytyväisyyteen ja tätä kautta myös yhteys hoidon laatuun ja potilaiden hoidon tuloksiin Myös hoitotyön asiantuntijarakenteilla on suora yhteys kehittämisjohtamiseen ja tätä kautta hoitotyön johtajien ajankäyttöön ja työn tuloksellisuuteen Saadun näytön valossa, on hyvä pohtia, miten hoitotyön johtamisrakenne, esimieskysymykset ja työn sisältö tulisi tulevaisuuden sote integraatiossa ratkaista, jotta hoitotyö olisi asetettujen tavoitteien mukaisesti paitsi tuottavaa, myös potilaiden ja asiakkaiden hoidon kannalta tuloksellista?

14 Muita tuloksia - Yksilölliset vaihtelut työnkuvissa on suuria (Arman 2009, Locke ym. 2011) - Ylihoitajilla on suhteessa osastonhoitajiin laajempi osaaminen, parempi ajanhallinta mutta suurempi työmäärä (Kang ym. 2012) - Apulaisosastonhoitajan ja osastonhoitajan roolien selkiyttämisellä pystytään lisäämään ajanhallintaa ja saamaan aikaa kehittämiselle (Locke ym. 2011) - Työajan käytöllä on yhteys johtamisen painottumiseen (Meyer ym. 2011)

15 Muita tuloksia Hoitotyön johtajien työtä kuvasi yksinäisyys, oman esimiehen tuen ja esimiehen tarjoaman ajan puute (Arman ym. 2009) Henkilöstön osaamisen kehittäminen, on osa kehittämistä (Gould 2008, Surakka 2008) Hoitotyön johtajan oma osaaminen nousi esiin haasteena uusien haasteiden ja tehtävien painottumisten takia (Gould 2008, Meyer ym 2011, Stoddart ym. 2014) Hoitotyön asiantuntijarakenteilla on suora yhteys hoitotyön johtajien työajan hallintaan ja kehittämiseen Tiedottaminen ja tietoteknologia toimintona jäi tutkimuksissa melko yleiselle tasolle ja näissäkin aikajänne painottui päivittäisjohtamiseen (Cadmus & Wisniewska 2013) Ylihoitajien työnkuvalle tunnusomaista on myös tukipalveluiden puute (kuten sihteeripalvelut) (Gould 2008)

16 Pohdittavaksi jää Miksi henkilöstöhallinto on merkittävin osa hoitotyön johtajien työtä? Onko HR hoitotyön johtajien ydintehtävä? Miten hoitotyön kehittäminen arvotetaan tehtävissä?näkyykö hoitotyön kehittäminen työnajan käytössä ja tehtävissä näyttöön perustuva hoitotyön johtamisena? Mahdollistaako hoitotyön johtajien oma osaaminen hoitotyön kehittämisen? Miten organisaatioiden henkilöstöjohtamisen kulttuuri ja henkilöstöhallinnon rakenteet tukevat hoitotyön johtamista? Onko meillä työnjako ja rooli epäselvyyksiä? Jääkö hoitotyön kehittämiselle riittävästi työaikaa henkilöstöhallinnon alta? Kenen tehtävä sote - organisaatiossa on henkilöstövoimavarojen johtaminen henkilöstön työhyvinvoinnin, työelämän laadun ja osaamisen johtaminen? Johdetaanko sote integraatiossa edelleen vain henkilöstöhallintoa (HR)? Miten hoitohenkilöstön hoitotyön osaaminen ja kehittäminen turvataan?

17 Time allocation and temporal focus in nursing management: an integrative review JOHANNA BJERREGARD MADSEN MSc, RM ARJA KAILA P h D, R N, RM KATRI VEHVIL AINENJULKUNENP h D, RN, RM and MERJA MIETTINEN P h D, Doc e n t, RN 1Doctoral Student, Chief Executive Nursing Officer, North Karelia Central Hospital Joensuu, 2Director of Nursing Services, Nursing Development, North Karelia Central Hospital Joensuu, 3Professor/Chief Nursing Officer, Department of Nursing Science, University of Eastern Finland, Kuopio and 4Chief Executive Nursing Officer, Kuopio University Hospital, Finland Journal of Nursing Management, 2016

18 Kiitos!