Taloudellista raportointia varmentamassa

Transkriptio

1 Uutiskirje 1/2015 Maaliskuu Taloudellista raportointia varmentamassa TÄSSÄ UUTISKIRJEESSÄ 2 Tilintarkastuksen hyöty pienyritykselle 3 Korkovähennysoikeuden rajoitukset verotuksessa 4 Asiakashaastattelu: Aito Media Oy Viime aikoina tilintarkastajien ammattikunnan mielenkiinto on kohdistunut alaa puhuttaneisiin lainsäädäntöhankkeisiin, joista ehkä eniten keskustelua on herättänyt lakihanke tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuuteen sääntöjen ja määräysten vastaisuuksista (HE 212/2014 vp). Viimeisen tiedon mukaan lakihankkeen valmistelu on keskeytetty eduskunnan lakivaliokunnassa, eikä laki astunut voimaan ainakaan vielä Uskon, että tilintarkastajien ammattikunnassa päätös otettiin vastaan myönteisin mielin. Tilintarkastajan velvollisuuksista keskusteltaessa keskeisenä tekijänä esille nousee monesti taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmentaminen. Merkittävässä roolissa laadukkaan tilintarkastuksen suorittamiseksi on kuitenkin ehdottomasti asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen, minkä kautta tilintarkastajalla on paremmat mahdollisuudet tuottaa tilintarkastuksesta asiakkaalle lisäarvoa. Tilintarkastusalaan liittyvästä sääntelystä kritiikkiä on kohdistettu kansainvälisiin tilintarkastusalan säännöksiin. Kritiikki on johtunut pääasiassa siitä, että kyseiset säännökset ovat sellaisenaan vaikeasti sovellettavissa esimerkiksi suomalaisten pk-yritysten tilintarkastukseen. Näitäkin säännöksiä ammattitaitoinen tilintarkastaja pystyy räätälöidysti noudattamaan asiakasyrityksen näkökulma huomioiden. Joka tapauksessa on selvää, että kansainvälisiin säännöksiin sisältyy karsittavaa. Me Grant Thorntonilla olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että tilintarkastaja pystyy samaan aikaan suorittamaan tilintarkastuksen lakien ja asetusten mukaisesti ja tuottamaan lisäarvoa asiakkaalle varmistaen näin korkean tilintarkastuksen laadun kaikki tarvittavat sidosryhmät huomioiden. Yhtiön hallituksen laatiessa tilinpäätöstä, erityisesti nykyisen taloudellisen epävarmuuden tilanteessa, taseen arvostuskysymykset nousevat tärkeään asemaan myös tilintarkastajan työn näkökulmasta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pysyvien vastaavien tulonodotuksiin ja poistoperusteisiin sekä vaihto-omaisuuden ja myyntisaamisten nettoarvostukseen liittyviin kysymyksiin. Edellä mainitut kolme tase-erää ovat myös keskeisessä asemassa tilinpäätöksen verosuunnittelussa: vaihto-omaisuuden alimman arvon periaate ja myyntisaamisten todennäköinen arvo ovat vahvasti kytköksissä myös verotukseen. Lisäksi tuotannollisten investointien korotetuille poistoille annettiin lisäaikaa verovuosille 2015 ja Nämä asiat on hyvä huomioida yhtiön hallituksen arvioidessa verotettavaan tulokseen vaikuttavia tekijöitä. Toki taseen arvostuskysymyksiä on ensisijaisesti arvioitava tilinpäätöksen oikean ja riittävän kuvan näkökulmasta. Asia on varmasti keskeisesti esillä myös yhtiön johdon ja tilintarkastajan välisissä keskusteluissa. Antoisaa kevättä toivottaen, Jussi Savio, KHT

2 Toni Kuivasto Tilintarkastaja Tilintarkastuksen hyöty pienyritykselle Viime keväänä tekemäni Pro gradu-tutkielman tavoitteena oli selvittää, tuottaako tilintarkastus hyötyjä pienyritykselle. Tässä kirjoituksessa käsittelen tutkimuksen empiirisen osan keskeisiä havaintoja. Tutkimuksen perusteella pienyritykset olivat saaneet tilintarkastajilta useimmiten neuvoja kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyen. Seuraavaksi eniten neuvoja oli saatu lakimuutosten vaikutuksista sekä yritysverotuksesta. Tilintarkastajan neuvonantoon liittyvistä vastauksista nousi selkeästi esiin se, että tilintarkastajalta saatuja neuvoja pidettiin yleensä varsin hyödyllisinä. Tilintarkastussuhteen pituudella näyttäisi olevan vaikutusta siihen, kuinka hyödyllisinä pienyritykset kokevat tilintarkastajalta saadut neuvot. Vastausten perusteella yli kuuden vuoden tilintarkastussuhteen jälkeen pienyritykset kokevat useammin tilintarkastajalta saadut neuvot hyödyllisinä. Peräti 89 % vastaajista, joilla suhde tilintarkastajaan oli kestänyt yli kuusi vuotta, olivat joko jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että tilintarkastajalta saadut neuvot ovat hyödyllisiä. Sen sijaan sillä, onko päävastuullinen tilintarkastaja KHT- tai HTM-tilintarkastaja ei näyttäisi olevan vastaavanlaista vai- LAKI SÄÄTEINEN TOIMIJA 27 % LUOTET TAVUUDEN LISÄÄJÄ 11 % kutusta neuvonannon hyödyllisyyteen. Tilintarkastussuhteen pituuden lisäksi yhteydenottojen tiheydellä näyttäisi olevan vaikutusta tilintarkastajalta saatujen neuvojen hyödyllisyyteen. Täysin samaa mieltä saatujen neuvojen hyödyllisyydestä olivat useimmiten säännöllisesti eli yli kolme kertaa vuodessa tilintarkastajan kanssa yhteydessä olevat pienyrittäjät. Kustannukset vs hyöty Tähän tutkimukseen vastanneet näkivät tilintarkastuksen hyödyn nousevan siitä aiheutuneita kustannuksia korkeammalle useammin kuin esimerkiksi aiemmin Ruotsissa ja Suomessa tehdyissä tutkimuksissa. Tutkimuksen vastauksista tosin ilmeni, että tilintarkastuksen kustannukset eivät saisi ainakaan kovasti nousta nykyisestä, jotta ne eivät ylittäisi siitä saatavaa hyötyä. Myös kustannusten ja saadun hyödyn vertailussa tilintarkastussuhteen pituudella ja yhteydenottojen tiheydellä näyttäisi olevan merkitystä. Vastausten perusteella NEUVON ANTAJA 18 % Tutkimuksessa kysyttiin vastaajien näkemystä tilintarkastajan roolista. Vastausten perusteella tilintarkastaja nähtiin ennen kaikkea tilinpäätöksen oikeellisuuden varmentajana. TILIN PÄÄTÖKSEN OIKEELLISUUDEN VARMENTAJA 38 % pienyrittäjät näyttävät saavan parhaiten vastinetta rahoilleen silloin, kun tilintarkastussuhde on ollut pitkä ja yhteydenottoja tilintarkastajan ja pienyrittäjän välillä tapahtuu vuoden aikana useammin kuin kerran. Pienyritykset olivat hieman epävarmoja siitä, olisivatko he valmiita jatkamaan tilintarkastuksen piirissä, jos vapaaehtoisen tilintarkastuksen kokorajoja nostettaisiin tulevaisuudessa. Kyselyn perusteella 53 % vastaajista jatkaisi varmasti tilintarkastuksen piirissä, vaikka kokorajoja nostettaisiinkin. Joka viides vastaajista ei osannut vastata ja 26 % ei jatkaisi tarkastuksen piirissä. Tutkimuksessa selvisi, että tilintarkastus voi tuottaa hyötyä yritykselle ja se voi myös auttaa yritystä menestymään. Toisaalta tilintarkastuksen kustannus voi nousta suuremmaksi siitä saatavaan hyötyyn nähden varsinkin pienimmillä yrityksillä. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin yleisesti todeta, että tilintarkastuksesta näyttää olevan enemmän hyötyä kuin haittaa pienyrityksen kannalta. Lopulta pienyrityksen oma tilanne ja tarpeet vaikuttavat yrityksen ratkaisuun siitä, suoritetaanko yrityksessä tilintarkastus vapaaehtoisesti vai luovutaanko siitä lain sallimissa rajoissa. Tutkimuksen empiirinen osa suoritettiin kysely lomaketutkimuksena. Tutkimukseen poimittiin satunnaisotannalla 300 Tampereen alueella toimivaa pienyritystä. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin 53 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 17,7 %. Tutkimukseen vastanneista pienyrittäjistä suurin osa työskenteli yrityksissä, joissa oli enintään yhdeksän työntekijää ja joiden liikevaihto oli enintään kaksi miljoonaa euroa. 2 Uutiskirje 1/2015

3 Annika Aarnio Veroasiantuntija Korkovähennysoikeuden rajoitukset verotuksessa Alku kevät on veroilmoitusten laadinnan aikaa. Merkittävin huomioitava veromuutos, joka tulee ensimmäisen kerran sovellettavaksi vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa, on korkovähennysoikeuden rajoitukset. Korkovähennysrajoituksia sovelletaan osakeyhtiöihin, osuuskuntiin, avoimiin ja kommandiittiyhtiöihin sekä vastaaviin ulkomaisiin yhtiöihin, jos niillä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai ne saavat muutoin EVL-tuloa Suomesta. Esimerkiksi luottolaitokset sekä yksityiset elinkeinonharjoittajat on jätetty rajoitussäännösten ulkopuolelle. Korkovähennysrajoituksia sovelletaan lisäksi vain edellä mainittujen yhteisöjen elinkeinotoiminnan tulolähteessä. Koska muun muassa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä verotetaan yleensä henkilökohtaisessa tulolähteessä, rajoituksia ei lähtökohtaisesti sovelleta näihin. Osapuolten etuyhteys Vain etuyhteydessä olevalle osapuolelle maksettuja korkoja (sekä kansallisia että rajat ylittäviä) voidaan rajoittaa. Osapuolet ovat etuyhteydessä silloin, kun velkasuhteen osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä määräysvalta velkasuhteen molemmissa osapuolissa. Määräysvalta muodostuu lähinnä silloin kun omistus välittömästi tai välillisesti ylittää 50 % toisen osapuolen pääomasta tai äänimäärästä. Määräysvalta voi kuitenkin muodostua myös silloin, kun toista osapuolta johdetaan yhteisesti tai osapuoli muutoin tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa toisessa osapuolessa. Vähennysrajoitukset soveltuvat lisäksi myös välillisesti etuyhteydessä oleviin osapuoliin, esimerkiksi jos velan vakuu- tena on etuyhteydessä olevan osapuolen saatava. Yhtiön muut kuin etuyhteyskorkomenot ovat siten jatkossakin rajoituksetta vähennyskelpoisia. Jos yhtiöllä ei ole lainkaan etuyhteysvelkoja eivät rajoitussäännökset tule lainkaan sovellettaviksi. Mikäli yhtiöllä on etuyhteyslainoja, etuyhteyskorot voidaan vähentää kokonaan etuyhteyskorkotulojen määrää vastaavalta osin. Nettokorkomenojen määrä ratkaisee Korkovähennysrajoitukset tulevat sovellettaviksi, kun yhtiön nettokorkomenot (yhtiön kaikki korkotulot-korkomenot) ylittävät euroa. Tällöin yhtiön nettokorkomenot voidaan vähentää siltä osin kun ne ovat enintään 25 % elinkeinotoiminnan verotettavasta tulosta, mihin on lisätty yhtiön kaikki bruttokorkomenot sekä verotuksessa vähennettävät poistot. Vähennyskelpoisuutta arvioitaessa nettokorkomenoja verrataan edellä mainittuun 25 %:n rajaan ja etuyhteyskorkojen vähennyskelpoinen osuus riippuu siitä, minkä verran muita korkomenoja yhtiöllä on (muut kuin etuyhteyskorot ovat siis kuitenkin aina kokonaan vähennyskelpoisia): muut + etuyhteysnettokorkomenot alittavat 25 %:n rajan: etuyhteysnettokorot kokonaan vähennyskelpoisia muut + etuyhteysnettokorkomenot ylittävät 25 %:n rajan, mutta muut nettokorkomenot ylittävät jo yksinään 25 %:n rajan: etuyhteysnetto- korkomenot kokonaan vähennyskelvottomia muut + etuyhteysnettokorkomenot ylittävät 25 %:n rajan, mutta muut nettokorkomenot alittavat yksinään 25 %:n rajan: nettokorot (muut + etuyhteyskorot) vähennyskelpoisia 25 %:n rajaan asti Vähennyskelvottomiksi jääneet etuyhteysnettokorkomenot on mahdollista vähentää seuraavien verovuosien elinkeinotoiminnan tulosta kunkin verovuoden korkovähennysrajoitusten sallimissa rajoissa. Vaikka nettokorkomenot ylittäisivätkin euroa, on yhtiöillä mahdollisuus vapautua rajoitussäännöksistä osoittamalla, että yhtiön oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa. Huomioitavaa rajoitussäännöksissä siis on, että vaikka etuyhteyskorkomenoja on alle euroa on mahdollista, että osa tai jopa kaikki etuyhteyskorot ovat vähennyskelvottomia, jos etuyhteys- ja muut nettokorkomenot yhdessä ylittävät euroa. Me Grant Thorntonilla autamme mielellämme laskemaan puolestanne yhtiönne verovuoden vähennyskelpoiset etuyhteyskorot, jotta saatte varmuuden veroilmoituksen oikeellisuudesta. Uutiskirje 1/2015 3

4 Toimitusjohtaja Ilkka Hynninen ja talousjohtaja Anniina Johansson Aito Media Oy Oivaltavia ohjelmia tästä ajasta ja tästä maailmasta Aito Media Oy on yritys, joka elää tarinoista. Vuodesta 2003 alkaen se on luonut ja tuottanut yli 40 sarjaa Suomen ja maailman televisioon. Yritys tuottaa joka vuosi yli 100 tuntia ohjelmaa ja sen tavoitteena on kasvaa Pohjoismaidaen johtavaksi factual entertainment -tuotantoyhtiöksi. Aito Media Oy on Helsingissä ja Tampereella toimiva tv- ja sisältötuotantoyhtiö, jonka tuotantoihin kuuluvat monet televisiosta tutut ohjelmat kuten Suomen huutokauppakeisari, Poliisit, Erilaiset äidit ja Jäämeri 30 päivässä. Kaikki lähti liikkeelle vuonna 2003, kun minulle ja kollegalleni Eero Hietalalle syntyi idea oman tv-ohjelman tekemisestä. Huomasimme pian, että tavoitteen toteuttamista helpottaisi huomatta- vasti, jos meillä olisi oma tuotantoyhtiö, kertoo Aito Media Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hynninen. Yrityksen perustamisen jälkeen teimme viitisen vuotta muun muassa omia keskusteluohjelmia. Organisaatio ei ollut suuri, vaan toimimme enemmänkin itse tekijöinä. Vähitellen tuotantojen määrä kuitenkin kasvoi, ja päätimme lähteä kehittämään yritystä ammattimaisesti toimivaksi tuotantoyhtiöksi. Vuodet olivat Aito Medialle voimakasta kasvun aikaa. Yrityksen matka kansainvälisille markkinoille otti suuren askeleen vuonna 2013, jolloin englantilainen tv- ja elokuvayhtiö Content Media Corporation osti 50 % yrityksestä. Järjestelyn ansiosta Aito Median asema kansainvälisen sisällön kehittäjänä ja tuottajana vahvistui oleellisesti. Elävä kuva voi hyvin Aito Media Oy Talousjohtaja Anniina Johansson ja toimitusjohtaja Ilkka Hynninen Aito Media on viimeisen kahden vuoden aikana kolminkertaistanut liikevaihtonsa ja noussut Suomen suurimpien tuotantoyhtiöiden joukkoon. Myös uusi tilikausi näyttää varsin lupaavalta. Vaikka talouden matalasuhdanne ei yrityksemme tunnusluvuissa näykään, asettaa vallitseva tilanne kuitenkin omat haasteensa. Talouden epävarmuus heijastuu luonnollisesti yleiseen ilmapiiriin, ja meidän on kuulosteltava herkällä korvalla, millaisia tarinoita ihmiset haluavat tässä ajassa nähdä ja kuulla, Ilkka Hynninen toteaa. Myös tekniikan kiihkeä

5 kehitys asettaa toiminnalle Hynnisen mukaan omat haasteensa. Joku viisas on sanonut, että mediaympäristö kehittyy tällä hetkellä seitsenkertaisella vauhdilla verrattuna 15 vuoden takaisiin aikoihin. Haastavat ajat kannustavat meitä kehittämään ammattitaitoamme entistäkin paremmaksi ja toimimaan vieläkin kunnianhimoisemmin. Talouden ennustaminen on vaativaa, sillä asiakkaidemme tekemät päätökset ja tilaukset tulevat hyvin vaihtelevilla aikatauluilla. Kilpailu on kovaa, ja jokaiselle toimeksiannolle on monta halukasta ottajaa. Tämä vaatii meiltä ketteryyttä ja jatkuvaa hereilläoloa, kertoo Aito Media Oy:n talousjohtaja Anniina Johansson. Mitä enemmän maailma on myllerryksessä, sitä enemmän ihmiset haluavat istua leirinuotioilla ja kuulla tarinoita, Ilkka Hynninen kuvailee. Voisin jopa sanoa, että tällä hetkellä elävä kuva on suositumpaa kuin koskaan. Luotamme vahvasti siihen, että kiinnostus tarinankerrontaa kohtaan säilyy jatkossakin. Vahva tiimimme ja yhteistyöverkosto auttaa kovassa kilpailutilanteessa ja markkinoiden jatkuvassa muutoksessa, hän jatkaa. Olemme tarinankerronnan ammattilaisia. Tavoitteenamme on kertoa mielenkiintoisia, sisältörikkaita tarinoita hyödyntäen eri mediavälineiden mahdollisuuksia. Panostamme omaan tuotekehitykseen, eli emme juurikaan lokalisoi ulkomaisia formaatteja vaan 90 % tuotannostamme pohjautuu omaan tuotekehitykseemme. Olemme onnekkaita, että näkyvyytemme kansainvälisillä markkinoilla on hyvä, Ilkka Hynninen määrittelee. Ideasta valmiiksi ohjelmaksi Vaikka kyse onkin luovasta työstä, uuden ohjelman syntyminen on kolmesta vaiheesta koostuva ammattimainen tuotekehitysprosessi. Alussa on paljon ideoita ja havaintoja. Työn alla on jatkuvasti noin viitisenkymmentä ideaa, joita pyörittelemme ja mietimme, millaisesta tarinasta voisi syntyä hyvä sarjamuotoinen tv-ohjelma. Olemme aktiivisessa vuoropuhelussa sekä kotimaisten että ulkomaisten televisiokanavien kanssa, jotta tiedämme, millaisille ohjelmille on kysyntää. Tunnelmia koko perheen seikkailusarjan Kadonnut: Joulupukki kuvauksista. Sarja esitettiin joulukuussa 2014 Yle TV2:ssa. Toisessa vaiheessa valittua ideaa aletaan konseptoida tuotteeksi, ja ohjelmasta tehdään jo demoversioita. Tässä vaiheessa myös sarjan kaari, kustannukset ja aikataulut hahmottuvat. Kolmannessa vaiheessa ohjelmasta tehdään pilottijakso, josta selviää jo hyvin pitkälti se, miltä valmis ohjelma tulee näyttämään ja kuulostamaan. Asiakkaan hyväksynnän jälkeen ohjelma menee tuotantoon. Aikaa tähän kaikkeen kuluu noin puolitoista vuotta, Ilkka Hynninen kuvailee. Kaikki yhdeltä luukulta Yhteistyömme Grant Thorntonin kanssa alkoi vuonna 2013, kun olimme kohdeyrityksenä Due Diligence -projektissa. Content Media Corporation oli tilannut Iso-Britannian ja Suomen Grant Thorntonilta selvityksen Aito Median taloudellisesta tilasta. Yrityskaupat syntyivät, ja me jatkoimme yhteistyötä Suomen Grant Thorntonin kanssa, kertoo Anniina Johansson. Olen omassa roolissani ollut hyvin tyytyväinen yhteistyöhömme. Voin luottavaisin mielin kääntyä heidän puoleensa erityiskysymyksissä, joiden ratkaisemiseen tarvitsen ulkopuolista näkemystä. Grant Thorntonin toimialatuntemus on vahva ja heillä ymmärretään hienosti tuotantoyhtiön aika poikkeavaakin toimintalogiikkaa. Arvostamme vahvaa paikallista osaamista yhdistettynä laajaan kansainväliseen verkostoon. On hienoa, että saamme kaikki palvelut niin sanotusti yhdeltä luukulta. Voin olla yhteydessä vain omaan yhteyshenkilöömme koskipa asia sitten yrityskauppaa, verotusta tai kirjanpitoa, Anniina Johansson jatkaa. Työskentelymme Grant Thorntonin kanssa on ollut todella antoisaa. Erityskiitos yhteyshenkilöllemme Jonni Leporannalle, joka on erittäin asiantunteva ja aktiivinen kaveri, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Näissä asioissa ihmisten välisillä kemioilla on kuitenkin yllättävän suuri merkitys, Ilkka Hynninen kiittelee. Aito Media Oy Factual entertainment -ohjelmiin keskittynyt tuotantoyhtiö. Perustamisvuosi: Liikevaihto: vuonna 2014 noin 6,8 MEUR Henkilöstö: noin 14 vakituista työntekijää, noin 300 palkansaajaa vuositasolla. Omistajat: Content Media Corporation (50 %) ja yrityksen avainhenkilöt. Uutiskirje 1/2015 5

6 Grant Thorntonilla tyytyväisiä asiakkaita ja henkilökuntaa Helsingin toimistossa toteutettiin viime vuoden aikana asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn toteutti Promenade Research, joka on Suomen johtavia kyselytutkimusten toteuttajia. Kysely tehtiin osin henkilökohtaisina haastatteluina ja osin nettipohjaisena kyselynä. Grant Thorntonin asiakkaiden nettosuositteluindeksi (NPS) oli 67, joka on erittäin korkea. Samaan tasoon yltää vain muutama prosentti yrityksistä. Nettosuositteluindeksissä asiakas vastasi kysymykseen: kuinka todennäköisesti suosittelisin Grant Thorntonin palveluita muille? Korkeita arvosanoja asiakkaamme antoivat asiantuntijoiden ja yhteyshenkilöiden toiminnasta, asiantuntemuksesta ja asiakaskeskeisyydestä. Eräs asiakkaistamme totesikin: erinomainen asiantuntemus, selkokielisyys ja käytännöllisyys sekä asiakkaan tarpeiden huomioonottaminen ja ystävällisyys. Kehityskohteeksi taas nousi erityisesti tilintarkastusasiakkaidemme mielestä viestintä koskien muita palveluitamme. Asiakastyytyväisyyskyselyn ohella toteutimme myös henkilöstötyytyväisyyskyselyn. Tämän tutkimuksen perusteella henkilöstön tyytyväisyys oli kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Positiivinen asiakaskokemus oli tutkimuksen perusteella henkilökunnalle kunnia-asia: keskikokoisena toimijana asiakaspalvelu on vielä tärkeämmässä roolissa kuin isoilla toimijoilla ja osaaminen on laajempaa kuin pienillä toimijoilla. Kyselyistä kerätty palaute antoi meille arvokasta tietoa toimintamme edelleen kehittämistä varten. Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Nyt julkaistavan Grant Thorntonin tutkimuksen mukaan selvää laskua on myös viime vuoteen verrattuna: johtotason tehtävistä löytyy tänä vuonna 22 prosenttia naisia kun vastaava luku viime vuonna oli 24 prosenttia. EU:ssa sitä vastoin naisjohtajia on tänä vuonna keskimääräisesti enemmän ja nousua on paikoitellen jopa yhdeksän prosenttia. Suomessa yritysten* ylimmän johdon paikoista vain neljännes on naisten hallussa. Pudotusta viime vuoteen on huimat neljä prosenttia. Sitä vastoin Ruotsissa nousua on ollut selvästi: naapurimme on kirinyt Suomen ohi ja nostanut naisjohtajiensa määrää 26 prosentista 28 prosenttiin. Myös itäiset naapurimme ovat panostaneet naisjohtajiensa asemaan Suomea enemmän: Baltiassa naisjohtajia on 34 prosenttia ja Venäjällä 40 prosenttia. Lisätietoja: Uusia osakkaita Satu Peltonen, André Engström ja Jan-Erik Rae on kutsuttu Revico Grant Thorntonin osakkaiksi. Kaikki kolme työskentelevät Helsingin toimistossamme. Satu ja André ovat toimineet pitkään tilintarkastustehtävissä ja Jan-Erik vastaa veropalveluista. *Tutkimukseen osallistui Suomesta 50 yritystä, joiden henkilöstömäärä vaihteli välillä. Kansainväliseen Grant Thornton -ketjuun kuuluvan suomalaisomisteisen Grant Thornton Finlandin taustalla ovat Tampereella ja Porissa toimiva 85-vuotias Idman Vilén Grant Thornton Oy, helsinkiläinen Revico Grant Thornton Oy sekä Turussa, Salossa ja Helsingissä toimiva Advico Grant Thornton Oy. Suomen Grant Thorntonin palveluksessa on lähes 70 asiantuntijaa, jotka tarjoavat tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluja Grant Thornton. All rights reserved. Toimitus ja taitto: Oy Preesens Ab Paino: Jyväskylän Siirto-Paino Oy Helsinki Revico Grant Thornton Oy Paciuksenkatu 27, PL Helsinki Puhelin (09) Grant Thornton Finnish member of Grant Thornton International Tampere Idman Vilén Grant Thornton Oy Hatanpään valtatie Tampere Puhelin Pori Idman Vilén Grant Thornton Oy Isolinnankatu 21 E Pori Puhelin Turku Advico Grant Thornton Oy Veistämönaukio Turku Puhelin Salo Advico Grant Thornton Oy Salorankatu Salo