PIENTEN OSAKEYHTIÖIDEN VAPAUTTAMINEN TILINTARKASTUSVELVOLLISUUDESTA Vapaaehtoisen tilintarkastuksen valintaan vaikuttavat tekijät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENTEN OSAKEYHTIÖIDEN VAPAUTTAMINEN TILINTARKASTUSVELVOLLISUUDESTA Vapaaehtoisen tilintarkastuksen valintaan vaikuttavat tekijät"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos PIENTEN OSAKEYHTIÖIDEN VAPAUTTAMINEN TILINTARKASTUSVELVOLLISUUDESTA Vapaaehtoisen tilintarkastuksen valintaan vaikuttavat tekijät Yrityksen taloustiede, laskentatoimi Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Ohjaaja: Lili Kihn Satu Malmi

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos; yrityksen taloustiede, laskentatoimi Tekijä: MALMI, SATU Tutkielman nimi: Pienten osakeyhtiöiden vapauttaminen tilintarkastuksesta vapaaehtoisen tilintarkastuksen valintaan vaikuttavat tekijät Pro gradu -tutkielma: 72 sivua, 2 liitesivua Aika: Toukokuu 2008 Avainsanat: Tilintarkastuslaki, vapaaehtoinen tilintarkastus, pienyhtiö Suomen uusi tilintarkastuslaki tuli voimaan Lain uudistamiseen vaikutti merkittävästi Euroopan unionin tavoite yhdenmukaistaa tilintarkastusta koskevaa sääntelyä ja käytäntöä jäsenvaltioiden välillä. Tärkeimmät syyt yhdenmukaistamiselle ovat tilintarkastuksen korkean laadun varmistaminen ja tilinpäätösten luotettavuuden lisääminen. Uusi laki sisältää useita muutoksia verrattuna edelliseen, vuonna 1995 voimaan tulleeseen tilintarkastuslakiin. Merkittävin muutos tämän tutkimuksen kannalta on kuitenkin pienten yhteisöjen vapauttaminen tilintarkastusvelvollisuudesta. Samalla Suomessa luovutaan maallikkotilintarkastuksesta, jota on jo pitkään pidetty ongelmallisena. Uudessa laissa määritellyt raja-arvot pienelle yhteisölle ovat seuraavat: liikevaihto alle euroa, taseen loppusumma alle euroa ja henkilöstöä keskimäärin tilikauden aikana alle 3. Kahden kolmesta ehdosta tulee täyttyä sekä päättyneellä että välittömästi sitä edeltäneellä tilikaudella. Pieniä yhtiöitä koskevan sääntelyn erottaminen selvästi keskisuurten ja suurten yhtiöiden sääntelystä voi johtua pienyhtiöiden ominaisuuksista ja tilintarkastukseen liittyvistä erityispiirteistä. Pienissä yhtiöissä on usein vain yksi omistaja, joka toimii samalla yrityksen johdossa. Myös ulkoisen rahoituksen käyttäminen on harvinaisempaa. Tilintarkastuksen riskit ovat lisäksi suuremmat, sillä tilintarkastaja voi vain harvoin luottaa sisäisten kontrollijärjestelmien toimivuuteen. Myös hyödyt yhteiskunnalle jäävät usein vähäisiksi. Nämä kaikki ovat syitä sille, että pienyhtiöt päätettiin vapauttaa tilintarkastuksesta. Tässä tutkimuksessa etsitään syitä vapaaehtoisen tilintarkastuksen suorittamiselle pirkanmaalaisille pienyrittäjille lähetettävän kyselyn avulla. Vastauksien avulla testataan kuutta tutkimushypoteesia, joista kolme pystytään vahvistamaan. Niiden perusteella vapaaehtoisen tilintarkastuksen valinta on todennäköisempää, mikäli yrityksellä on ulkoisia sidosryhmiä ja jos yrittäjä katsoo tilintarkastuksen parantavan taloudellisen informaation laatua tai luotettavuutta. Avoimella kysymyksellä selviää kuitenkin, että syitä on muitakin, mm. verottajan pelko.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Aihealueen esittely Tutkimuksen tavoite ja keskeiset rajaukset Tutkimusparadigma Tutkimuksen kulku UUSI TILINTARKASTUSLAKI Tilintarkastuslain uudistamisen taustaa Tilintarkastuslain historiaa Kansainvälisen kehityksen vaikutus Uuden tilintarkastuslain keskeisimmät muutokset Tilintarkastusvelvollisuudesta vapauttamisen syyt Pienyhtiöiden tilintarkastuksen hyödyllisyys eri sidosryhmien kannalta Tilintarkastuksesta aiheutuva lisätaakka Maallikkotilintarkastuksen ongelmat PIENTEN YHTIÖIDEN TILINTARKASTUS Pienten yhtiöiden tilintarkastuksen erityispiirteitä Tilintarkastuksen tarpeellisuus pienissä yhtiöissä Agenttiteoria Informaatiohypoteesi Tilintarkastuksen yhteiskunnalliset tehtävät Tilintarkastuksen hyödyt vs. kustannukset Pienyhtiöiden tilintarkastuksen tarpeellisuus tutkimusten valossa Esikuvatutkimus ja tutkimuksen hypoteesit TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN OSUUS Kyselylomakkeen ja aineiston esittely Kyselylomake Aineiston esittely Aineiston käsittely ja hypoteesien testaus Hypoteesien testauksessa käytetyt tilastolliset menetelmät Tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti Hypoteesien testaus Tutkimuksen keskeiset tulokset JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET: LIITE 1: Kyselylomake... 73

4 2 1 JOHDANTO 1.1 Aihealueen esittely Uusi tilintarkastuslaki (459/2007) astui voimaan Lain merkittävimpänä uudistuksena voidaan pitää pienten yhteisöjen vapauttamista tilintarkastusvelvollisuudesta. Tilintarkastuslain 4.2 :ssä määritellyt edellytykset pienelle yhteisölle ovat seuraavat: taseen loppusumma alle euroa, liikevaihto alle euroa ja henkilöstön määrä tilikauden aikana keskimäärin alle 3. Kahden edellä mainituista kolmesta ehdosta tulee täyttyä. Samalla, kun pienet yhteisöt vapautetaan tilintarkastuksesta, luovutaan Suomessa myös maallikkotilintarkastuksesta. Maallikkotilintarkastuksella tarkoitetaan muun kuin KHT 1 - tai HTM 2 -tilintarkastajan suorittamaa tilintarkastusta. Tilintarkastuslain uudistamiseen on vaikuttanut keskeisesti Euroopan unionin asettama tavoite harmonisoida tilintarkastusta koskeva sääntely ja käytännöt unionin jäsenvaltioiden kesken. Sääntelyä on pyritty yhdenmukaistamaan 1980-luvulta lähtien. Tärkeimmät syyt yhdenmukaistamiselle ovat tilintarkastuksen korkean laadun varmistaminen ja tilinpäätösten luotettavuuden lisääminen. Tilintarkastusta pidetään keskeisenä välineenä tilinpäätösraportoinnin oikeellisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamisessa. Tilinpäätösskandaalit, joista keskeisimpänä Enronin tapaus, ovat heikentäneet sijoittajien luottamusta pääomamarkkinoiden toimintaa kohtaan, mikä on entisestään lisännyt tilintarkastuksen merkitystä koko maailmassa. (Tilintarkastuslakityöryhmän raportti 2003, 11) Tilintarkastajan rooli osakeyhtiössä on kaksijakoinen: toisaalta tilintarkastaja on yhtiön johdon ja yhtiökokouksen ohella yksi osakeyhtiön toimielimistä ja toisaalta ulkoinen valvontaelin. Perinteisesti tilintarkastajan tehtävänä on pidetty osakkeenomistajien etujen valvomista erityisesti silloin, kun yhtiön omistus ja johto ovat eriytyneet. Tilintarkastajan tehtävänä on kuitenkin valvoa myös muiden sidosryhmien, kuten velkojien, 1 Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja 2 Kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja

5 3 sopimuskumppanien, työntekijöiden, viranomaisten ja yhteiskunnan etuja. Yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta saatavan tiedon luotettavuus on merkittävä tekijä kaikkien näiden sidosryhmien päätöksenteossa. Sidosryhmien keskinäisen tasavertaisuuden periaate ohjaa tilintarkastajan työtä: tilintarkastaja ei edusta ensisijaisesti mitään sidosryhmää. (Saarikivi 1999, ) Suomen tilintarkastuslaissa määritellyt raja-arvot pienelle yhteisölle ovat erittäin alhaiset. Esimerkiksi Tanskassa raja-arvot ovat kaksi kertaa Suomen rajoja korkeammat ja Britanniassa moninkertaiset Suomeen verrattuna (Ahvenniemi 2007). Suomen rajojen alhaisuudesta kertoo myös se, että EY:n 4. yhtiöoikeudellisen direktiivin 11 artiklassa edellytetään tilintarkastusta vain, jos kaksi seuraavista kolmesta ehdosta täyttyy: taseen loppusumma 4,4 miljoonaa euroa, liikevaihto 8,8 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä keskimäärin 50 henkilöä. Rajojen alhaisuus aiheuttaa Suomessa sen, että useat pienet yritykset, jotka aiemmin ovat voineet käyttää maallikkotilintarkastajaa, kohtaavat siirtymäajan jälkeen pakon käyttää hyväksyttyä tilintarkastajaa. Tilintarkastusvelvollisuuden poistamista pienimmiltä yhteisöiltä on perusteltu usealla tavalla. Yksi syistä on se, että pienimmissä yhtiöissä toimii usein omistajan lisäksi vain muutamia henkilöitä, minkä vuoksi tilintarkastuksesta ei ole tarpeen säätää laissa. Omistajille halutaan antaa mahdollisuus itse harkita, onko tilintarkastuksen suorittaminen yhteisön edun mukaista. Lisäksi pienten yhteisöjen toiminta on usein sen verran vähäistä, ettei pakollista tilintarkastusta voida perustella yhteiskunnallisen hyödyn avulla. (Tilintarkastuslakityöryhmän raportti 2003, 101.) 1.2 Tutkimuksen tavoite ja keskeiset rajaukset Tämän tutkimuksen teoriaosan tavoitteena on tutkia seuraavia asioita: mitkä seikat ovat vaikuttaneet uuden tilintarkastuslain syntymiseen ja erityisesti päätökseen vapauttaa pienet yhtiöt tilintarkastuksesta sekä mikä tekee pienyritysten tilintarkastuksesta erilaista verrattuna keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi kartoitetaan tilintarkastuksen sääntelyn historiaa Suomessa ja Euroopan unionissa. EU:n

6 4 tavoitteella harmonisoida tilintarkastusta koskevaa sääntelyä jäsenvaltioiden kesken on ollut merkittävä vaikutus Suomen uuden tilintarkastuslain kannalta, minkä vuoksi se otetaan mukaan tarkasteluun. Syitä pienten yhtiöiden vapauttamiseen tilintarkastuksesta käsitellään erityisesti tilintarkastuslakityöryhmän esityksen sekä hallituksen esityksen tilintarkastuslaiksi pohjalta. Pienten yritysten tilintarkastusta ja sen erityispiirteitä sen sijaa tutkitaan aiempien tutkimusten ja taloustieteen teorioiden avulla. Tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, miksi pienten yritysten tilintarkastus on uudessa tilintarkastuslaissa aiempaa selkeämmin erotettu muiden yhtiöiden tilintarkastuksesta. Keskeistä on yrittää löytää pienten yritysten tilintarkastusta käsittelevistä tutkimuksista liittymäkohtia niihin syihin, miksi pienten yritysten lakisääteistä tilintarkastusta ei pidetä tarpeellisena uuden tilintarkastuslain mukaan. Empiriaosuuden keskeisin tavoite on tutkia, millä perusteella pirkanmaalaiset pienyrittäjät tulevat suorittamaan vapaaehtoisen tilintarkastuksen. Tutkimusongelmaksi täten muodostuu seuraava: mitkä tekijät vaikuttavat vapaaehtoisen tilintarkastuksen suorittamiseen. Vaikka laissa määritellyt raja-arvot pienelle yhteisölle ovat hyvin alhaiset, jää merkittävä osa suomalaisista osakeyhtiöistä niiden alapuolelle, mikä tarkoittaa hyväksyttyjen tilintarkastajien työmäärän kasvua, mikäli pienet osakeyhtiöt tulevat suorittamaan tilintarkastuksen velvollisuuden poistumisesta huolimatta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tehdä varovainen arvio siitä, kuinka suuri osuus pienistä yhtiöistä tulee suorittamaan tilintarkastuksen vapaaehtoisuudesta huolimatta. Tutkimuksen empiirinen osuus on rajattu koskemaan vain osakeyhtiömuotoisia pienyrityksiä. Osakeyhtiöissä omistuksen ja johdon eriytyminen on yleisempää kuin muissa yhtiömuodoissa, minkä vuoksi tutkimuksen rajaaminen niihin on perusteltua. Myös ulkoisia rahoittajia on osakeyhtiöissä useammin. Omistuksen ja johdon eriytyminen sekä ulkoiset rahan lähteet ovat tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia seikkoja ja niiden vaikutus vapaaehtoisen tilintarkastuksen suoritamiseen on yksi tutkittavista asioista. Tutkimalla vain yhtä yhtiömuotoa, saadaan todennäköisesti myös johdonmukaisempia tuloksia eikä tulosten analysoinnissa tarvitse ottaa huomioon eri yhtiömuodoista johtuvia eroja.

7 5 Tilintarkastuslain muutos on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen aihe, mikä tekee sen tutkimisesta sekä mielenkiintoista että hyödyllistä. On tärkeää ymmärtää, miksi pienten yhtiöiden tilintarkastus haluttiin muuttaa vapaaehtoiseksi, jotta voidaan ymmärtää pienyrittäjien motiiveja suorittaa tai jättää suorittamatta vapaaehtoinen tilintarkastus. Tutkimus antaa myös hyviä mahdollisuuksia jatkotutkimukseen. Erityisen mielenkiintoista olisi jatkaa tutkimusta siirtymäajan jälkeen, jolloin yrityksissä on todella jouduttu tekemään päätös siitä, valitaanko yritykselle tilintarkastaja vai ei. Pienyrittäjiin kohdistuvan tutkimuksen lisäksi siirtymäajan jälkeen olisi mielenkiintoista tutkia myös sitä, millaisina KHT- ja HTM-tilintarkastajat näkevät lain tuomat muutokset omassa työssään. Yksi tutkittava aihe voisi olla myös se, ovatko laissa määritellyt raja-arvot sopivat vai olisiko niitä mahdollista tai jopa tarpeellista korottaa. 1.3 Tutkimusparadigma Tässä tutkimuksessa käytetään nomoteettista tutkimusotetta. Tieteenfilosofisesti määriteltynä nomoteettinen tutkimusote kuuluu positivismin alle. Positivismin lähtökohtana on havainnoitsijasta riippumaton todellisuus, josta saa kokemustietoa aistihavaintojen avulla. Eräs positivismin suuntaus on hypoteettis-deduktiivinen ajattelumalli, jota tämäkin tutkimus edustaa. Hypoteettis-deduktiiviset tutkimukset jakautuvat kahteen osaan: teoriaosassa johdetaan deduktiivisesti testattavat hypoteesit, minkä jälkeen tutkitaan hypoteesien paikkansapitävyyttä empiirisesti. (Neilimo & Näsi 1980, ) Nomoteettisen tutkimuksen tehtävänä on pääasiassa selittäminen. Miksi-kysymykseen pyritään vastaamaan esittämällä lainomaisuuksia. Empiirinen osuus on selittämisen ja koko tutkimuksen kannalta olennainen. (Neilimo & Näsi 1980, ) Tässä tutkimuksessa miksi-kysymyksenä on se, miksi pienyrittäjät tulevat valitsemaan vapaaehtoisen tilintarkastuksen. Mahdollisia selittäviä tekijöitä on kuusi, ja ne sisältyvät myöhemmin johdettaviin tutkimushypoteeseihin. Nomoteettiselle tutkimusotteelle on edellä mainittujen seikkojen lisäksi ominaista tutkijan ulkoinen, neutraali rooli sekä se, että tutkimuskohteena ovat vain harvoin arvot tai

8 6 normit (Neilimo & Näsi 1980, 40). Tämä tutkimus poikkeaa hieman tästä piirteestä, sillä tutkittavana ovat yrittäjien tämänhetkiset mielipiteet vapaaehtoisen tilintarkastuksen suorittamisesta. Koska lakimuutos on hyvin uusi ja siirtymäaikaa on vuoden 2011 loppuun asti, ei tässä vaiheessa voida vielä saada varmoja tuloksia siitä, kuinka suuressa osassa yrityksiä todellisuudessa tullaan suorittamaan tilintarkastus ja millä perusteella. Empiirinen osuus toteutetaan kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jota voidaan nimittää myös tilastolliseksi tutkimukseksi. Tilastollisessa tutkimuksessa asioita kuvataan numeeristen suureiden avulla ja tuloksia havainnollistetaan taulukoin ja kuvioin. Kvantitatiiviseen tutkimukseen tarvittavat tiedot voidaan kerätä usealla eri tavalla, esimerkiksi tilastoista, rekistereistä tai tietokannoista. Aineisto voidaan kerätä myös itse kyselylomakkeita tai haastatteluja apuna käyttäen tai havainnoimalla. (Heikkilä 2001, ) Tässä tutkimuksessa aineiston keräyksen menetelmänä on sähköpostitse lähetettävä survey-tutkimus, jossa aineisto kerätään valmiiksi strukturoiduilla kyselylomakkeella. Menetelmää pidetään taloudellisena ja tehokkaana ja sen avulla saadaan kerättyä tietoa suhteellisen suurelta joukolta lyhyessä ajassa. Toisaalta survey-tutkimuksen tulokset jäävät helposti pinnallisiksi, kun kyselylomake sisältää valmiit vastausvaihtoehdot ja vain vähän avoimia kysymyksiä. Vastaaja voi tällöin valita yhden vastausvaihtoehdoista, vaikkei asiasta ole välttämättä muodostunut selvää mielipidettä. (Alkula, Pöntinen & Ylöstalo 1995, ) Survey-tutkimuksen vastausaineisto kootaan SPSS-ohjelmistoon, jonka avulla aineisto muokataan ja luokitellaan hypoteesien testaukseen sopivaksi. Testaus tapahtuu ristiintaulukoinnin ja 2 -riippumattomuustestin avulla. Menetelmiä kuvataan tarkemmin luvussa

9 7 1.4 Tutkimuksen kulku Tutkimus on jaettu teoreettiseen ja empiiriseen osuuteen. Teoriaosa jakautuu lisäksi kahteen lukuun. Teoriaosan ensimmäisessä luvussa (luku 2) käsitellään voimaan tullutta tilintarkastuslakia; sen taustalla vaikuttaneita tekijöitä sekä sen keskeisimpiä muutoksia vuoden 1995 tilintarkastuslakiin nähden. Tärkeimpänä tavoitteena on esittää ne syyt, jotka vaikuttivat pienyhtiöiden vapauttamiseen tilintarkastuksesta. Teoriaosan toisessa luvussa (luku 3) tutkitaan pienten yhtiöiden tilintarkastukseen liittyviä erityispiirteitä sekä tilintarkastuksen tarpeellisuutta pienyhtiöissä taloustieteen teorioita ja aiempia tutkimuksia apuna käyttäen. Luvun kolme lopuksi johdetaan myös empiriaosuudessa testattavat hypoteesit. Tutkimuksen empiirinen osuus on luvussa neljä. Aluksi esitellään tutkimusaineiston hankinnassa käytetty kyselylomake sekä otoksen valintamenettely. Seuraavassa alaluvussa kuvaillaan tutkimuksen vastausaineisto. Luvussa 4.2 esitellään tutkimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät ja suoritetaan hypoteesien testaus. Tutkimuksen tulokset kootaan yhteen luvussa 4.3 ja samalla esitetään mahdollisia syitä saaduille tuloksille.

10 8 2 UUSI TILINTARKASTUSLAKI 2.1 Tilintarkastuslain uudistamisen taustaa Tilintarkastuslain historiaa Suomen ensimmäinen tilintarkastuslaki (936/1994) tuli voimaan Aiemmin tilintarkastusta koskevat säännökset olivat olleet hajallaan eri yhteisölaeissa. Tilintarkastuslain säätämiseen johti ennen kaikkea kolme syytä: Suomen sisäiseen tilintarkastusjärjestelmään kohdistuva kritiikki, kansainvälinen kehitys ja siihen liittyvät velvoitteet sekä tilintarkastusammattikunnan sisäiset tarpeet. (Kosonen 2005, 72.) Lain voimaantulon myötä velvollisuus suorittaa tilintarkastus laajeni olennaisesti, kun kaikki avoimet ja kommandiittiyhtiöt otettiin tilintarkastusvelvollisuuden piiriin. Ennen vuotta 1995 henkilöyhtiöissä oli vaadittu tilintarkastusta vain, jos yhtiön palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärä oli kahtena peräkkäisenä vuonna ylittänyt 30 henkilön rajan tai jos yhtiösopimuksessa oli sovittu tilintarkastuksen suorittamisesta. Vanha tilintarkastuslaki mahdollisti kuitenkin maallikkotilintarkastajan käyttämisen lakisääteisen tilintarkastuksen suorittajana kaikissa yhteisöissä, kun laissa määritellyt kokorajat alittuivat. (Kosonen 2005, 76.) Vuoden 1995 tilintarkastuslaki poikkesi muiden pohjoismaiden sääntelystä siten, ettei siinä annettu mitään poikkeuksia tilintarkastusvelvollisuudesta, vaikka EU oli antanut siihen mahdollisuuden. Kaikki kirjanpitovelvolliset yhteisöt ja säätiöt olivat velvoitettuja valitsemaan tilintarkastajan. Lisäksi monet oikeushenkilöt joutuivat valitsemaan tilintarkastajan erityissäännösten perusteella.

11 9 Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen mukaan tilintarkastusvelvollisia yhteisöjä ja säätiöitä oli vuonna 2007 noin , joista osakeyhtiöitä noin ja julkisia osakeyhtiöitä 210. Tilasto sisältää kuitenkin paljon toimimattomia yrityksiä. ( Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä Patentti- ja rekisterihallituksen www-sivu <http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/yritystenlkm/lkm.html>) Hallituksen esityksen tilintarkastuslaiksi (1993) mukaan laajalla tilintarkastusvelvollisuudella pyrittiin lisäämään suomalaisen tilintarkastusjärjestelmän luotettavuutta erityisesti yhteisöjen ja säätiöiden sidosryhmien näkökulmasta. Esityksen mukaan tilintarkastusta ja tilintarkastajaa koskevien yleisten periaatteiden tuli olla mahdollisimman yhteneväisiä riippumatta tarkastuskohteesta. Samasta asiasta säätäminen usealla eri tavalla olisi hallituksen mukaan heikentänyt tilintarkastuksen luotettavuutta. Vuoden 1995 tilintarkastuslailla uudistettiin myös raja-arvot, joiden mukaan määräytyi velvollisuus valita yhteisölle tai säätiölle hyväksytty tilintarkastaja. Raja-arvojen uudistaminen tehtiin Euroopan yhteisöjen kahdeksannen yhtiöoikeudellisen direktiivin voimaansaattamiseksi. Käytännössä uudet säännökset laajensivat hyväksytyn tilintarkastajan käyttövelvollisuutta. Vuonna 2003 hyväksytyn tilintarkastajan joutui lain perusteella valitsemaan noin yritystä. Lisäksi useat yhteisöt ja säätiöt joutuivat käyttämään hyväksyttyä tilintarkastajaa erityissäännösten perusteella. (Tilintarkastuslakityöryhmä 2003, ) Vuoden 1995 tilintarkastuslakiin oli tehty lain säätämisen jälkeen muutoksia kuudessa yhteydessä, mutta ne olivat olleet pääasiassa teknisiä. Tarve laajemmalle tarkastelulle oli siis selkeästi olemassa. Pienyhtiöiden tilintarkastuksesta oli käyty keskustelua aiemminkin ja vuonna 1998 pienyhtiöt ja yhtiölainsäädäntö -työryhmä ehdotti raportissaan pienimpien yhtiöiden vapauttamista tilintarkastusvelvollisuudesta. Vuonna Luvussa ovat mukana osakeyhtiöt ( ), julkiset osakeyhtiöt (210), asunto-osakeyhtiöt (79 417), kommandiittiyhtiöt (38 057), avoimet yhtiöt (13 386), osuuskunnat (3 720), ulkomaisten elinkeinonharjoittajien sivuliikkeet (837), osuuspankit (271), aatteelliset yhdistykset (287), taloudelliset yhdistykset (1), vakuutusyhdistykset (108), säästöpankit (36) vakuutusosakeyhtiöt (21), säätiöt (31), keskinäiset vakuutusyhtiöt (19) asumisoikeusyhdistykset (6), valtion liikelaitokset (7) asukashallintoalueet (2), eurooppalaiset taloudelliset etuyhtymät (2) ja hypoteekkiyhdistykset (1).

12 10 myös oikeusministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella osakeyhtiölain kokonaisuudistusta, ehdotti tilintarkastuspakosta luopumista pienimmissä osakeyhtiöissä. Työryhmän ehdotuksen mukaan tilintarkastaja olisi vaadittu vain, jos kaksi seuraavista ehdoista täyttyy: taseen loppusumma yli euroa, liikevaihto yli euroa ja henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin yli 10 henkilöä. Työryhmä ehdotti myös, että valittavan tilintarkastajan tulisi olla hyväksytty ja näin ollen maallikkotilintarkastuksesta luovuttaisiin. (Tilintarkastuslakityöryhmän raportti 2003, ) Kansainvälisen kehityksen vaikutus Kansainvälisellä kehityksellä on ollut merkittävä vaikutus tilintarkastuslain uudistamiseen. Euroopan unionissa on pyritty harmonisoimaan tilintarkastajia koskevaa sääntelyä jo vuodesta 1984 lähtien ja harmonisointitavoite on ohjannut Suomenkin tilintarkastuslain sisältöä. Seuraavassa käsitellään lyhyesti EU:n tärkeimmät kannanotot, jotta ymmärrettäisiin, millaisia tavoitteita uudella tilintarkastuslailla on pyritty täyttämään. Kahdeksas neuvoston direktiivi (84/253/ETY) annettiin vuonna Sillä asetettiin vähimmäisvaatimukset lakisääteisen tilintarkastuksen suorittajille. Direktiivin mukaan jäsenvaltioilla on oikeus hyväksyä tilintarkastajiksi luonnollisia henkilöitä tai tilintarkastusyhteisöjä, jotka ovat riippumattomia ja hyvämaineisia ja joilla on lakisääteisen tilintarkastuksen edellyttämä hyvä teoreettinen tieto ja taito soveltaa sitä käytännössä. Lisäksi direktiivissä on annettu jäsenvaltioille oikeus hyväksyä tilintarkastajiksi henkilöitä, jotka eivät täytä kaikkia teoreettista koulutusta koskevia vaatimuksia, mutta jotka kuitenkin ovat pitkään harjoittaneet ammattia, jossa he ovat saaneet riittävän kokemuksen rahoituksen, oikeustieteen ja laskentatoimen aloilta, ja suorittaneet ammatillisen tutkinnon. (EY:n 8. direktiivi.) Vuonna 1996 EU:n komissio julkaisi teoksen Vihreä kirja lakisääteisen tilintarkastajan tehtävästä, asemasta ja vastuusta Euroopan Unionissa (myöhemmin: Vihreä kirja). Kirja liittyi tavoitteeseen yhtenäistää markkinoita EU:ssa, jotta sijoittajien kiinnostus kaupankäynnin kohteena olevien arvopapereiden liikkeeseenlaskijoita kohtaan lisääntyisi.

13 11 Tavoitteen toteutuminen edellyttää eurooppalaisia pörssiyhtiöitä koskevien tilinpäätössäännösten ja tilintarkastusnormien yhtenäistämistä. (Tilintarkastuslakityöryhmän raportti 2003, 15.) Vihreän kirjan (1996, 4) mukaan lakisääteisen tilintarkastuksen ja tilintarkastajan riippumattomuuden merkityksen kasvaminen edellyttää EU:n tasolla yhteistä kantaa tilintarkastajan tehtävästä, asemasta ja vastuusta. Yhteisen kannan puuttuminen vaikuttaa kielteisesti mm. tilintarkastusten laatuun ja voi muodostua rasitteeksi kansainvälisissä neuvotteluissa, joiden tarkoituksena on parantaa eurooppalaisten yhtiöiden pääsyä kansainvälisille pääomamarkkinoille (Vihreä kirja 1996, 8). Vihreässä kirjassa käsitellään erityisesti tilintarkastajan pätevyyteen, riippumattomuuteen ja vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 1998 Euroopan komissio julkaisi tiedonannon Lakisääteinen tilintarkastus Euroopan unionissa: tie eteenpäin. Tiedonannon tavoitteena oli virallistaa tilintarkastuksesta käytävä keskustelu EU:n tasolla. Tiedonannon jälkeen perustettiin tilintarkastuskomitea, jonka tehtävänä on harmonisoida tilintarkastusta Euroopan unionin alueella. Vuonna 2000 Komissio antoi suosituksen lakisääteisen tilintarkastuksen laadunvarmistuksen vähimmäisvaatimuksista Euroopan unionissa. Tavoitteena oli varmistaa tilintarkastuksen korkea laatu, jotta voitaisiin lisätä tilinpäätösten luotettavuutta ja tuottaa lisäarvoa ja suojaa osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille sidosryhmille. Unionin jäsenvaltioiden oli jo aiemmin tullut varmistaa, että kaikki lakisääteistä tilintarkastusta tekevät hyväksytyt tilintarkastajat ovat laadunvarmistusjärjestelmän kohteena. Suosituksessa annettiin vähimmäisvaatimukset kansallisille laadunvarmistusjärjestelmille. (Euroopan komissio 2000.) Komission suositus tilintarkastajan riippumattomuuden perusperiaatteista EU:ssa annettiin vuonna Suosituksessa todettiin tilintarkastajan riippumattomuudella olevan keskeinen merkitys tilintarkastuskertomuksen yleisen luotettavuuden kannalta. Riippumattomuuden katsottiin myös lisäävän julkaistavien tilinpäätöstietojen uskottavuutta ja

14 12 tuovan lisäarvoa sijoittajille, velkojille, työntekijöille ja muille yritysten sidosryhmille. Riippumattomuuden avulla tilintarkastajien ammattikunta voi myös osoittaa suurelle yleisölle ja sääntelyelimille, että työssä noudatetaan tunnustettuja eettisiä periaatteita kuten rehellisyyttä ja objektiivisuutta. Riippumattomuussäännösten katsottiin kuitenkin poikkeavan merkittävästi jäsenvaltioiden välillä, minkä vuoksi yhdenmukaisten, korkeatasoisten takeiden antaminen sidosryhmille siitä, että tilintarkastajat suorittavat työnsä riippumattomasti, on vaikeaa. Juuri tämä oli syynä sille, että komissio suositti riippumattomuuden perusperiaatteiden yhdenmukaistamista EU:n alueella. (Euroopan komissio 2002.) Vuonna 2003 julkaistiin Euroopan komission tiedonanto Lakisääteisen tilintarkastuksen kehittäminen EU:ssa. Tiedonannon taustalla vaikuttivat erityisesti Enronin konkurssi vuonna 2001 ja sitä seuranneet tilinpäätösraportoinnin skandaalit, jotka heikensivät tilintarkastusalan uskottavuutta. Komission tavoitteena oli uudistaa tilintarkastusta säänteleviä direktiivejä niin, että Euroopan pääomamarkkinat tulisivat sijoittajille houkuttelevammiksi. (Euroopan komissio 2003.) 2.2 Uuden tilintarkastuslain keskeisimmät muutokset Kesäkuussa 2002 kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän selvittämään tilintarkastuslain muutostarpeita ja muita keinoja lakisääteisen tilintarkastuksen kehittämiseksi. Ryhmä otti nimekseen Tilintarkastuslakityöryhmä ja sen toimeksianto perustui sekä kansainväliseen kehitykseen että kotimaisiin muutostarpeisiin. (Tilintarkastuslakityöryhmän raportti 2003.) Työryhmän raportti sisälsi useita merkittäviä muutosehdotuksia vuoden 1995 tilintarkastuslakiin. Niistä tämän tutkimuksen kannalta tärkein on pienten yhteisöjen vapauttaminen tilintarkastusvelvollisuudesta, johon johtaneita syitä käsitellään tarkemmin luvussa 2.4. Seuraavaksi käsitellään kuitenkin lyhyesti muutkin tilintarkastuslain muutokset, sillä tutkimuksessa on haluttu tuoda esiin tilintarkastuslain muutoksen laajuus.

15 13 Riippumattomuutta ja esteellisyyttä koskevat säännökset Tilintarkastuslakityöryhmä (2003, 26) ehdotti raportissaan, että tilintarkastajan riippumattomuutta ja esteellisyyttä koskevat säännökset uudistettaisiin komission tilintarkastajan riippumattomuutta koskevan suosituksen ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisiksi. Ehdotuksen mukaan tilintarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä, jos edellytykset riippumattomaan tarkastukseen puuttuvat. Kieltäytyminen tai luopuminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos riippumattomuuden vaarantavaa uhkaa voidaan pitää merkityksettömänä tai on ryhdytty riippumattomuuden turvaaviin varotoimiin. Myös esteellisyysperusteita tuli tilintarkastuslakityöryhmän raportin (2003, 26) mukaan tarkentaa komission suosituksen perusteella. Esteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että tilintarkastaja ei saa toimia tilintarkastajana yhtiössä, jossa hänellä on omistus- tai muu oikeus osakkeeseen tai osuuteen. Samalla ehdotettiin myös tilintarkastuksen lopputuloksesta tai tilintarkastuksen kohteen taloudellisesta tuloksesta riippuvien tilintarkastuspalkkioiden kieltämistä laissa. Tilintarkastajan riippumattomuutta ja esteellisyyttä koskevat säännökset otettiin uuteen tilintarkastuslakiin työryhmän ehdotusten mukaisina. Riippumattomuutta koskevat säännökset sisältyvät tilintarkastuslain 24 :ään ja esteellisyyttä koskevat säännökset 25 :ään. Tilintarkastuspalkkion määräytymisestä säädetään lain 15 :ssä. (Tilintarkastuslaki 2007/459.) Rotaatiosäännös Tilintarkastuslakityöryhmä ehdotti rotaatiosäännöksen ottamista uuteen tilintarkastuslakiin. Säännös koskee pörssiyhtiöitä, eikä siten liity tämän tutkimuksen aihepiiriin. Rotaatiosäännöksen mukaan tilintarkastaja tai päävastuullinen tilintarkastaja silloin, kun kyseessä on tilintarkastusyhteisö, saa toimia tilintarkastajana enintään seitsemänä peräkkäisenä tilikautena. Sen jälkeen hänet voidaan valita uudelleen tilintarkastajaksi vasta kahden tilikauden kuluttua. (Tilintarkastuslakityöryhmä 2003, 27.) Tilintarkastusyh-

16 14 teisön vaihtamista ei rotaatiosäännöksessä vaadita, sillä sen vaihtaminen tietyin määräajoin lisäisi tarpeettomasti tilintarkastuksesta aiheutuvia kustannuksia (Talousvaliokunta 2004.) Hallitus esitti tilintarkastuslakiin omaa lukua julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhteisöjen tilintarkastajaa koskevista erityissäännöksistä. Tiukennettuja vaatimuksia voidaan pitää perusteltuina, koska tällaisilla yhteisöillä on muita näkyvämpi asema ja niiden merkitys talouselämän kannalta on suurempi (HE 194/2006). Pörssiyhtiöitä koskevat erityissäännökset sisältyvät tilintarkastuslain 5. lukuun. Tilintarkastajan raportointi ja tilintarkastuskertomus Työryhmän ehdottamat muutokset tilintarkastajan raportoinnissa ja tilintarkastuskertomuksessa perustuivat Euroopan unionin tilinpäätösdirektiiveihin ja IFAC:n (International Federation of Accountants) kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin. Ehdotuksen mukaisesti tilintarkastuskertomuksesta poistuisivat nimenomaiset lausunnot tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapaudesta ja voitonjaosta. Sen sijaan tilintarkastuskertomuksessa tulisi yksilöidä tilinpäätöksen laatimisessa noudatetut säännökset. Työryhmä ehdotti myös, että lakiin lisättäisiin säännös siitä, että tilintarkastajan lausunto voi olla vakiomuotoinen, ehdollinen tai kielteinen. Tilintarkastaja voi myös olla antamatta lausuntoa, mutta tästä olisi mainittava tilintarkastuskertomuksessa. (Tilintarkastuslakityöryhmä 2003, 27.) Hallituksen esitys tilintarkastuslaiksi oli tilintarkastuslakityöryhmän ehdotuksen mukainen. Hallitus perusteli lausuntojen poistamista sillä, ettei vastaavia lausuntoja tunneta tilintarkastusdirektiiveissä eikä kansainvälisissä tilintarkastusstandardeissa, joten niiden poistaminen on yhdenmukaista tilinpäätösten ja tilintarkastusten harmonisointipyrkimysten kanssa. Hallitus korosti kuitenkin, ettei lausunnoista luopuminen tarkoita hallinnon tarkastuksen merkityksen tai edellytettävän tilintarkastustyön vähenemistä, vaan kyse on ainoastaan tilintarkastuskertomuksen sisällön muuttamisesta. (HE 194/2006.) Tilintarkastajan raportointia koskevat säännökset ovat uuden tilintarkastuslain 15 :ssä.

17 15 Pienten yhteisöjen vapauttaminen tilintarkastusvelvollisuudesta Tämän tutkimuksen kannalta merkittävin muutos tilintarkastuslaissa on pienten yhteisöjen vapauttaminen tilintarkastusvelvollisuudesta. EU-direktiivit ovat mahdollistaneet pienten yhteisöjen vapauttamisen tilintarkastusvelvollisuudesta jo vuodesta 1978 asti ja useassa jäsenvaltiossa vapautus on direktiivien nojalla tehty. Tilintarkastuslakityöryhmä (2003, 27) katsoi ehdotuksessaan, että myös Suomessa on tarkoituksenmukaista, että kaikkein pienimmissä kirjanpitovelvollisissa omistajat saisivat itse päättää siitä, valitaanko yhteisölle tilintarkastaja. Ehdotuksen mukaisesti pakollinen tilintarkastusvelvollisuus poistuisi osakeyhtiöiltä, osuuskunnilta ja henkilöyhtiöiltä, joissa jää täyttymättä kaksi seuraavista ehdoista: taseen loppusumma euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto euroa ja palveluksessa keskimäärin yli 5 henkilöä. Pienimpien kirjanpitovelvollisten vapauttamisen yhteydessä tilintarkastuslakityöryhmä (2003, 27) ehdotti myös niin sanotusta maallikkotilintarkastuksesta luopumista. Maallikkotilintarkastuksesta luopuminen tarkoittaa, että hyväksytyn tilintarkastajan käyttövelvollisuus laajenee kaikkiin tilintarkastusvelvollisiin ja tilintarkastuksen vapaaehtoisesti suorittaviin yhteisöihin. Hallituksen esityksessä tilintarkastuslaiksi (2006) puollettiin tilintarkastuslakityöryhmän ehdotuksia lakkauttaa maallikkotilintarkastus Suomessa ja vapauttaa pienimmät kirjanpitovelvolliset tilintarkastuksesta. Hallitus päätyi kuitenkin esittämään tilintarkastuksesta vapautettavien yhteisöjen raja-arvoiksi alhaisempia, kuin mitä tilintarkastuslakityöryhmä oli ehdottanut. Hallitus esitti, että tilintarkastuksesta vapautettaisiin yhteisöt, joissa jää päättyneellä ja välittömästä sitä edeltäneellä tilikaudella täyttymättä kaksi seuraavista ehdoista: taseen loppusumma euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto euroa ja palveluksessa tilikauden aikana keskimäärin yli 3 henkilöä. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä, joissa on vähintään 30 huoneistoa, tulisi valita tilintarkastaja. Kokorajojen alentaminen perustui hallituksen mukaan tilintarkastuslakityöryhmän ehdotuksesta saatuun palautteeseen.

18 16 Hallitus halusi esityksessään myös korostaa, ettei tilintarkastusvelvollisuudesta vapauttamisen tarvitse merkitä tarkastusinstituutiosta kokonaan luopumista kokorajat alittavissa yhteisöissä, vaan omistajilla on aina halutessaan mahdollisuus valita tilintarkastaja yhteisölle. Yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä voidaan myös määrätä tilintarkastajan valinnasta ja lisäksi vähemmistöllä on oikeus vaatia tilintarkastajan valitsemista. (HE 194/2006.) Säännökset tilintarkastusvelvollisuudesta tulivat hallituksen esityksen mukaisina tilintarkastuslain 4 :ään. Lain siirtymäsäännösten mukaan (57 ) vapautusta saa käyttää jälkeen alkavien tilikausien tilintarkastuksiin. 2.3 Tilintarkastusvelvollisuudesta vapauttamisen syyt Suuri osa tilintarkastuslakityöryhmän ehdotuksessa mainituista syistä tilintarkastusvelvollisuudesta vapauttamiselle ovat peräisin EU:n kannanotoista. Euroopan komissio käsitteli vuonna 1996 julkaisemassaan Vihreässä kirjassa pienyhtiöiden tilintarkastusta. Syinä siihen, että pienet yhtiöt saa kansallisesti vapauttaa tilintarkastuksesta olivat tarve olla luomatta pienyhtiöille lisätaakkaa sekä pienyhtiöiden tilintarkastukseen liittyvät riskit, jotka johtuvat siitä, että tilintarkastaja voi vain harvoin luottaa riittäviin sisäisiin valvontamenettelyihin. Jos pienyhtiöt vapautetaan kansallisesti tilintarkastusvelvollisuudesta, on jäsenvaltion kuitenkin otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset seuraamukset, joiden avulla huolehditaan siitä, että tilinpäätökset ja vuosikertomus laaditaan Euroopan yhteisöjen neljännen yhtiöoikeudellisen direktiivin mukaisesti. (Vihreä kirja 1996, 30.) Pienyhtiöiden tilintarkastuksen hyödyllisyys eri sidosryhmien kannalta Tilintarkastuksella voidaan katsoa olevan merkitystä kaikille yrityksen sidosryhmille, kuten ulkopuolisille rahoittajille ja yhteiskunnalle. Ensisijaisesti tilintarkastuksen suorittaminen on kuitenkin yrityksen omistajien edun mukaista. Pienyhtiöissä omistus ja johto ovat kuitenkin vain harvoin eriytyneet. Omistajan osallistuessa aktiivisesti yhtiön operatiiviseen toimintaan, ei tavoiteristiriitoja johdon ja omistajan välillä useinkaan esiinny.

19 17 Siten lakisääteistä tilintarkastusta ei voida perustella pienissä yhteisöissä omistajien edun valvonnalla. (HE 194/2006.) Myöskään ulkopuolisen rahoittajan edun turvaamisella ei voida hallituksen esityksen mukaan perustella pakollista tilintarkastusta pienyhtiöissä. Yhtiöissä, joissa on ulkopuolista rahoitusta, voi sijoittaja turvata oman asemansa vaatimalla yhteisöä valitsemaan tilintarkastajan ja esittämään vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen. Pienyhtiöistä alle 50 prosentin käyttäessä ulkopuolista rahoitusta, ei hallitus katsonut kohtuulliseksi vaatia lakisääteistä tilintarkastusta kaikilta pieniltä yhteisöiltä rahoittajan edun turvaamiseksi. (HE 194/2006.) Yhteiskunnallisesti tilintarkastuksella on katsottu olevan merkitystä lähinnä verotuksen oikeellisuuden varmistamisessa sekä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Pienten yritysten tilintarkastuksesta saatava lisäarvo verotuksen kannalta on kuitenkin varsin pieni. Tilintarkastusvelvollisuudesta vapauttamisen vaikutuksia talousrikollisuuteen sen sijaan on vaikea arvioida. Suurin ongelma harmaan talouden ja talousrikollisuuden kannalta on se, että kirjanpito on kokonaan laiminlyöty tai sitä on vääristelty. Tällaisissa tapauksissa tilintarkastaja on kuitenkin usein jätetty kokonaan valitsematta tai tilintarkastajaksi on valittu maallikko, joten tilintarkastuksen merkitys väärinkäytösten torjunnassa on jäänyt vähäiseksi. (HE 194/2006.) Tilintarkastuksesta aiheutuva lisätaakka Tilintarkastuksesta aiheutuu pienyhtiöille lisätaakkaa. (Tilintarkastuslakityöryhmä 2003 ja Vihreä kirja 1996) Riippumattomuuskysymysten vuoksi tilintarkastaja ei voi osallistua tilinpäätöksen laatimiseen. Pienyrittäjällä itsellään sen sijaan harvoin on riittävää osaamista kirjanpitoon ja verotukseen liittyvistä asioista, jolloin yhtiön on maksettava tilitoimistolle kirjanpidon hoitamisesta ja tilinpäätöksen laatimisesta. Lisätaakkaa syntyy siis siitä, kun yhtiö joutuu maksamaan kahden eri asiantuntijan palveluista.

20 18 Euroopan yhteisöjen talous- ja sosiaalikomitea käsitteli Vihreää kirjaa vuonna Komitean mielestä oli tärkeää saavuttaa tasapaino pienyrityksille aiheutuvan lisätaakan ja sen varmistamisen välillä, että kaikkien yritysten tulee huolehtia harhaanjohtamattomasta kirjanpidosta. Komitea yhtyi näkemykseen siitä, ettei pienyrityksiltä tulisi vaatia pätevän ammattilaisen suorittamaa pakollista tilintarkastusta. (Talous- ja sosiaalikomitea 1997.) Myös Euroopan parlamentti käsitellessään Vihreää kirjaa vuonna 1998 tuli siihen tulokseen, että jäsenvaltioille annettu mahdollisuus vapauttaa pienyhtiöt tilintarkastuksesta on järkevä ratkaisu. (Euroopan parlamentti 1998). Hyväksytyn tilintarkastajan käyttövelvollisuuden raja-arvoja alennettaessa kasvaa tietysti niiden yritysten määrä, joissa on oltava hyväksytty tilintarkastaja. Vuoden 1995 tilintarkastuslain mukaan vähintään yhtä hyväksyttyä tilintarkastajaa oli käytettävä yhteisössä, jossa ylittyi kaksi seuraavista rajoista: taseen loppusumma euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto euroa ja palveluksessa tilikauden aikana keskimäärin 10 henkilöä (Tilintarkastuslaki 936/1994). Uuden tilintarkastuslain myötä kaikki tilintarkastusvelvolliset yhteisöt joutuvat käyttämään hyväksyttyä tilintarkastajaa. Hyväksytyn tilintarkastajan käyttö on luonnollisesti kalliimpaa kuin maallikkotilintarkastajan käyttö, jolloin kustannukset kasvavat niissä raja-arvot ylittävissä yrityksissä, jotka aiemmin ovat voineet käyttää maallikkotilintarkastajaa. Tilintarkastuslakityöryhmän raportin (2003, 91) mukaan raja-arvojen vähäinen lasku ei kuitenkaan merkittävästi lisää kustannuksia, sillä lähellä vuoden 1995 tilintarkastuslain raja-arvoja olevat pienyhtiöt ovat jo aiemmin valinneet KHT- tai HTM-tilintarkastajan. LTT-Tutkimus Oy (2006) on liiketoiminnan ja talouden tutkimus- ja konsultointiyritys, joka on tutkinut tilintarkastuslakityöryhmän ehdotusten taloudellisia vaikutuksia erityisesti pieniin yhtiöihin ja niiden rahoitukseen. Tutkimus ajoittuu aikaan, jolloin tilintarkastuslakia uudistettaessa oli kaksi vaihtoehtoa uudeksi laiksi: maallikkotilintarkastus lopetettaisiin, mutta tilintarkastusvelvollisuus säilytettäisiin ennallaan tai maallikkotilintarkastus lopetettaisiin ja pienimmät yhteisöt vapautettaisiin tilintarkastusvelvollisuudesta. Tilintarkastuslakia säädettäessä päädyttiin lopulta jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016 Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja hallituksen esityksen (HE 70/2016) tilintarkastuslain muuttamisesta pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus

Lisätiedot

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN 2.3.2015 Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä 17.6.2016 mennessä.

Lisätiedot

1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO 19.4.2010. Lausuntopyyntönne TEM050:00/2009 (3.2.2010)

1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO 19.4.2010. Lausuntopyyntönne TEM050:00/2009 (3.2.2010) 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntönne TEM050:00/2009 (3.2.2010) TILINTARKASTAJAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN HTM-tilintarkastajat ry GRM-revisorer rf:n jäsenenä on

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto UUDISTUKSEN AIKATAULU Työryhmän mietintö 5/2006 6/2008 - luonnos hallituksen

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön 630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Valvontatietoilmoitus Raportointikausi 1.7.2014 30.6.2015

Valvontatietoilmoitus Raportointikausi 1.7.2014 30.6.2015 Valvontatietoilmoitus Raportointikausi 1.7.2014 30.6.2015 Olen KHT-tilintarkastaja Olen HTM-tilintarkastaja Ilmoitusta voi tarvittaessa täydentää erillisillä liitteillä 1 Tiedot tilintarkastajarekisteriä

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Työ- ja elinkeinoministeriön asetus KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä

Lisätiedot

PALISKUNNAN TILINTARKASTUS

PALISKUNNAN TILINTARKASTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PALISKUNNAN TILINTARKASTUS Merja Mattila Tässä osiossa käsitellään Tilintarkastajan valinta kelpoisuus esteellisyys tehtävä vastuu

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJELUONNOS TILINTARKASTUS

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJELUONNOS TILINTARKASTUS 1 (5) Finanssivalvonta Lausuntopyyntönne dnro 5/01.00/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJELUONNOS TILINTARKASTUS Yleiset huomiot Finanssivalvonta on pyytänyt lausuntoa uudesta määräys- ja ohjeluonnoksesta

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy Läpinäkyvyysraportti Idman Vilèn Grant Thornton Oy Header 2 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on suomalainen osakeyhtiö. Yhtiön omistavat henkilöinä sen palveluksessa

Lisätiedot

Uuden tilintarkastuslain mukaisen raportoinnin muutokset ja muut keskeiset vaikutukset tilintarkastajan näkökulmasta

Uuden tilintarkastuslain mukaisen raportoinnin muutokset ja muut keskeiset vaikutukset tilintarkastajan näkökulmasta TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos Uuden tilintarkastuslain mukaisen raportoinnin muutokset ja muut keskeiset vaikutukset tilintarkastajan näkökulmasta Taloustieteiden laitos, Finanssihallinto

Lisätiedot

LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ

LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ 1 (6) 230 / 31/ 2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Lausuntopyyntö TEM/1280/00.06.02/2011 22.6.2011 LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Liite. Nykytilan kuvaus. Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt

Liite. Nykytilan kuvaus. Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt Liite Nykytilan kuvaus Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt Suomessa on kolmenlaisia hyväksyttyjä tilintarkastajia HTM-tilintarkastajia, KHTtilintarkastajia ja JHTT-tilintarkastajia. Näistä HTM-

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä

Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen maksukykyosio 30.1.2009 Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä Tilintarkastaja maksukyvyn takuumiehenä? Tilintarkastajan mahdollisuudet ja työkalut

Lisätiedot

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa?

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? KHT Jari Karppinen Hallituksen työskentelyä ohjaavat yleisperiaatteet osakeyhtiölain näkökulmasta Sivu 2 Osakeyhtiölain

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park

Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Työryhmä ja sen tehtävä Työryhmä asetettiin 15.10.2014 Mietintö valmistui 18.11.2015 Lausuntokierros

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Sisällysluettelo 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 2 2 Lautakunnan kokoonpano... 2 3 Lautakunnan kokoukset... 2 4 Lautakunnan tehtävät... 2 5 Tilintarkastajan valinta...

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko.

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko. 1(5) TIIMARI OYJ ABP (y-tunnus 0106264-1) VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 Aika: Paikka: 30.3.2010, kello 13.00 alkaen Scandic Marski hotelli, Mannerheimintie 10, 00100 Helsinki 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA

HALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1 (5) Talousvaliokunta Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia sekä tilintarkastusalan

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua.

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua. HÄMEENLINNAN ELÄKKEENSAAJAT RY Taloussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöstä tehtäessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIVELALLISEN TOIMINNAN ERITYISTARKASTUS 8/2004 (Sisältöä muutettu 25.11.2008; muutokset lihavoitu) 1 ERITYISTARKASTUKSEN TAVOITTEET 2 ERITYISTARKASTUKSEN

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Esipuhe 14. Luettelo uusista ja päivitetyistä malleista 16

Esipuhe 14. Luettelo uusista ja päivitetyistä malleista 16 Sisältö 5 Esipuhe 14 Luettelo uusista ja päivitetyistä malleista 16 Yleistä kansainvälisistä tilintarkastusalan standardeista ja tilintarkastajan tehtävistä 19 OSA 1: TILINTARKASTUSLAIN MUKAINEN RAPORTOINTI

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ 2) PwC:n tutkimus Corporate Governance -tietojen esittämisestä listayhtiöissä PwC PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ PwC kävi läpi CG-tietojen esittämisen Päälistan

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi

Lisätiedot

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta...5 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 Lautakunnan kokoonpano...5 3 Lautakunnan

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Ruokolahden kunnan tilintarkastus

Ruokolahden kunnan tilintarkastus Ruokolahden kunnan tilintarkastus 18.6.2015 Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT BDO Audiator Oy Tilintarkastuksen sisältö Lakisääteisen tilintarkastuksen laajuus on 8 tilintarkastuspäivää vuodessa tarkastuksessa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

Tilintarkastajan vapaaehtoisen valinnan hyödyt pienyrityksissä

Tilintarkastajan vapaaehtoisen valinnan hyödyt pienyrityksissä LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kandidaatintutkielma Laskentatoimi Tilintarkastajan vapaaehtoisen valinnan hyödyt pienyrityksissä Benefits of Voluntary Auditing in Small Companies

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Certeum Oy 31.03.2015 13:33:51 1(6) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 31.03.2015 Toiminimi: Certeum Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 2617068-1 Voimassaoloaika,

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007 KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Toimintakertomuksen rooli Toimintakertomus eriytetty tilinpäätöksestä kirjanpitolaissa Kirjanpitolaki ei edellytä pieniltä kirjanpitovelvollisilta

Lisätiedot

Maallikkotilintarkastuksesta luopuminen yrittäjän näkökulmasta

Maallikkotilintarkastuksesta luopuminen yrittäjän näkökulmasta LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta, Laskentatoimi Kandidaatintutkielma Maallikkotilintarkastuksesta luopuminen yrittäjän näkökulmasta The Consequences of Abolition of so-called

Lisätiedot

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9. HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.2015 Avoimuusdirektiivin muutosten täytäntöönpano - keskeisimmät

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Yhdistyslain muutokset 1.9.2010 1. Etäosallistuminen 2. Yksimielinen päätös 3. Hallituksen tehtävien selventäminen 4. Hallituksen jäsenen asuinpaikka 5. Velvollisuus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö SÄÄNNÖT Suomen lasten ja nuorten säätiö 1 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Suomen lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen i Finland. Säätiön kotipaikkakunta

Lisätiedot

OPEO1000 TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS LAY/OTK SLK-2014 JYRKI PAUKKU

OPEO1000 TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS LAY/OTK SLK-2014 JYRKI PAUKKU OPEO1000 TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS LAY/OTK SLK-2014 JYRKI PAUKKU OSA 3 TILINTARKASTUS: 1. KUKA TILINTARKASTAJA ON? - MÄÄRITELMÄ: IFAC TILINTARKASTUS ON MINKÄ TAHANSA KOKOISEN TAI LAKISÄÄTEISEN MUODON

Lisätiedot

Tilintarkastuksesta luopuminen pienissä yrityksissä

Tilintarkastuksesta luopuminen pienissä yrityksissä LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kandidaatintutkielma Laskentatoimi Tilintarkastuksesta luopuminen pienissä yrityksissä Giving up auditing in small-sized firms 24.4.2011 Tekijä:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

LÄPINÄKYVYYSKERTOMUS. Toukokuu 201 0

LÄPINÄKYVYYSKERTOMUS. Toukokuu 201 0 LÄPINÄKYVYYSKERTOMUS Toukokuu 201 0 Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki 1. OIKEUDELLINEN MUOTO JA OMISTUSSUHTEET BDO Oy on osakeyhtiömuotoisena toimiva

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen.

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2010 klo 10:00 Paikka: Läsnä: Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

PIENTEN OSAKEYHTIÖIDEN TILINTARKASTUSVELVOLLISUUDEN POISTAMINEN

PIENTEN OSAKEYHTIÖIDEN TILINTARKASTUSVELVOLLISUUDEN POISTAMINEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon tutkielma Laskentatoimi PIENTEN OSAKEYHTIÖIDEN TILINTARKASTUSVELVOLLISUUDEN POISTAMINEN 11.5.2006 Tekijä:

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1(7) HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot