VUODEN 2014 TALOUSARVIO

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNKI VUODEN 2014 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA

2

3 VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Talousarvion sitovuus... 5 Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle... 6 YHTEENVETO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta RAHOITUSOSA SISÄLLYSLUETTELO 2

4 VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kaupunginjohtajan katsaus Ymmärrys Suomen kansantalouden tilanteesta on lopulta valjennut lähes kaikille. Tätä koskevalta runsaalta valtakunnalliselta ja maakunnalliselta uutisoinnilta ja kirjoittelulta ei kukaan ole voinut välttyä. Samalla käsitys myös koko julkisen talouden, eli valtion ja kuntien talouden heikosta tilasta on vahvistunut. Oman kaupunkimme tilanne ei talouden osalta oleellisesti poikkea yleisestä ahdingosta ja jos joltain osin tuntuu olevan helpompaa niin on syytä muistaa, että kaupungin talouden alijäämä ja lainamäärä alentavat lähtötasoamme useimpiin verrattuna. Kaupunginhallituksen antamat talousarvion 2014 ja suunnitelman laadintaohjeet noudattivat edellisten vuosien ohjeita. Ne eivät luvanneet hallintokunnille mainittavia menolisäyksiä, vaan vaativat tiukkuutta ja nuukuutta talousarvioehdotuksia laadittaessa. Pääosin hallintokunnat ovat näitä ohjeita parhaansa mukaan noudattaneet ja siltä osin, kun kasvupaine ei ole johtunut välttämättömistä resurssitarpeista - joko kysynnän kasvusta tai ulkopuolisen toimijan toimesta (kuten kuntayhtymät) johtuen - on menojen kasvu pidetty hallinnassa. Tämä näkyy myös siten, että lautakuntien käyttötalouden talousarvioesityksiin ei ole juurikaan puututtu jatkokäsittelyssä. Se kertoo siitä, että uudesta valtuustokaudesta ja uusista luottamushenkilöistä huolimatta Paimion kaupungin taloudellisesta tilanteesta vallitsee sangen laaja yhteisymmärrys. Volyymin kasvusta johtuvat resurssilisäykset kohdistuvat lasten päivähoitoon ja peruskouluun. Päivähoidon osalta kaupungin jatkuvaan päivähoitopaikkojen pulaan esitetään väliaikaiseksi ratkaisuksi noin 40 lapselle tarkoitetun tilapäisen päiväkodin perustamista entiseen Kyysilän kouluun. Samalla tämä merkitsee tarvittavan noin 10 henkilön rekrytoimista kaupungin palvelukseen. Pysyvämpi ratkaisu kaupungissa olevaan lasten päivähoitopaikkojen tarpeeseen on suunnitteilla olevan yksityisen päiväkodin rakentuminen Saaren alueelle. Sen toivotaan valmistuvan käyttöön elokuun 2014 alkuun mennessä. Peruskoulun osalta sisään tuleva ikäluokka on aikaisempaa suurempi ja edellyttää kahden uuden luokan perustamista; nämä uudet luokat perustetaan Vistan ja Jokelan kouluihin. Samalla on rekrytoitava luokkien tarvitsema henkilökunta. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu ei ole yllätys kenellekään. Terveystoimessa kasvavat erityisesti sairaanhoitopiirin menot noin , mutta vähäisempää kasvua on myös Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän menoissa; yhteensä terveydenhuollon menot kasvavat noin Myös sosiaalityön menojen kasvu on suurta johtuen lainsäädäntöön perustuvasta kysynnän kasvusta. Erilaisten subjektiiviseen oikeuteen perustuvien vammaispalvelujen kysyntä kasvaa noin Yleisestä taloustilanteesta aiheutuvasta työttömyyden ja syrjäytymisen lisääntymisestä johtuen myös toimeentulotukimenot kasvavat noin Vanhuspalveluiden menot kasvavat noin Merkittävänä rakenteellisena uudistuksena voidaan ottaa esille vammaisten asumispalveluyksikkö, joka on perustettu Tillintielle. Yksikön toiminta alkaa konkreettisesti marraskuussa 2013 ensimmäisten asiakkaiden ja henkilökunnan edustajien myötä, mutta vuoden 2014 aikana toiminta laajenee kohti asetettua 15 asiakkaan tavoitetta. Asiakkaat Tillintien asumisyksikköön tulevat pääosin kaupungin ulkopuolella sijaitsevista eri yksiköistä sen mukaan, kun heillä on halukkuutta palata takaisin Paimioon. Laskelmien mukaan Tillintien asumisyksikön avulla kaupungilla on mahdollisuus näissä palveluissa saavuttaa jopa :n säästö niin, että asiakkaiden saama palvelu ei ainakaan heikkene. YLEISPERUSTELUT 3

5 Toinen merkittävä rakenteellinen uudistus on kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminnan yhtiöittäminen. Kaupunginvaltuusto on perustanut Paimion Vesihuolto Oy:n, joka on 100 %:sesti kaupungin omistama yhtiö. Tälle yhtiölle on liiketoimintakaupan myötä tarkoitus siirtää kaikki kaupungin nykyisen vesihuoltolaitoksen toiminta sekä hulevesiverkosto. Koska liiketoimintakauppaa ei ole vielä valtuustossa käsitelty eikä ko. sopimusta laadittu, on vesihuoltolaitoksen toiminta sisällytetty talousarvioehdotukseen aikaisempien vuosien mukaisesti. Kun tarvittavat päätökset on tehty, sopimukset laadittu ja Paimion Vesihuolto Oy:n toiminta alkanut, tuodaan siitä johtuvat talousarvion muutokset kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaupungin investointiohjelma noudattaa perusteiltaan vuosi sitten hyväksyttyä ja voimakkaasti karsittua ohjelmaa. Useita vuosia noudatettu niukka investointilinja on merkinnyt tarpeellisten investointien toteuttamisen lykkäämistä ja nyt se näkyy väistämättömänä paineena nostaa investointitasoa noin miljoonalla eurolla. Investointiohjelma käsittää vuodet ja sen keskeisin hanke on Vistan koulukeskuksen rakennusten saneeraus. Tämä hanke kohdistuu kaikille investointiohjelman vuosille ja itse asiassa se ulottuu vielä useille myöhemmillekin vuosille; suunnitelmavuosille hankkeeseen on budjetoitu noin 6,5 milj. ja kokonaisuutena noin 11 milj.. Toinen keskeinen talonrakennushanke on Jokelan koulun viimeistenkin koulurakennusten saneeraus lähivuosien aikana ja siihen on budjetoitu noin 1,2 milj.. Muita ensi vuoden ja lähivuosien investointikohteita ovat mm. Paimiontien kevytliikenneväylän rakentaminen, josta kaupungin osuus (50 %) on , vanhainkodin ilmastointi ja huoltokorjaukset , kunnallistekniikan lisärakentaminen Saaren alueelle , Kaaritien kiertoliittymä noin ja KHT Soikan pinnan uusiminen Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on tasapainossa ja päättyy noin :n ylijäämään. Siihen pääseminen edellyttää kuitenkin sekä verotukseen tehtäviä korotuksia, että henkilöstömenoista tehtäviä säästöjä. Ehdotukseen sisältyy kunnallisveroon tehtävä 0,50 %:n korotus siten, että vero-% nousee 20,25 %:ksi. Tämän arvioidaan tuovan kaupungille noin :n lisätulon ensi vuonna. Lisäksi korotusta esitetään yleiseen kiinteistöveroon siten, että nykyinen 0,80 % korotetaan 1,00 %:iin. Tämän arvioidaan tuovan kaupungille noin :n lisätulon ensi vuonna. Vastaavasti talousarvioon tehtyjen karsintojen lisäksi säästötoimena esitetään henkilöstömenoista tehtäväksi noin :n säästö. Millä keinoin tämä saavutetaan jää ratkaistavaksi tulevissa YT-neuvotteluissa. Paimion kaupungin talouden perusteiden tunnistaminen on ainoa oikea tie kohti kestävämpää toiminnan perustaa. Paineeseen joutuvat vastuulliset päättäjät, esittelijät, viranhaltijat ja työntekijät kuka missäkin toimielimessä tai tehtävässä. Ei ole helppoa vastata palveluiden kysyntään niukkojen resurssien rajoitteessa. Näin on kuitenkin tehtävä. Jari Jussinmäki Kaupunginjohtaja YLEISPERUSTELUT 4

6 Kuntalain 65 :ssä säädetään talousarviosta ja suunnitelmasta seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnalle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta myönnetään nettomääräraha sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee koulutuslautakunnan alaista ruokapalvelu-yksikköä, kaupunginhallituksen alaista tietohallintoa sekä teknisen lautakunnan johdolla toimivaa vesilaitosta ja Kiinteistöpalvelut määrärahaan sisältyvää Liedon Säästöpankilta vuokrattua huoneistoa, jotka on edelleen vuokrattu (Työvoimatoimisto). Investointiosassa määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon. YLEISPERUSTELUT 5

7 Hallintosäännön 31 säätää rahatoimen hoitamisesta seuraavasti: "Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamisesta ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille." Syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden muuttuneesta tilanteesta (marginaalien merkittävästä kasvusta johtuen) pitkäaikaisia lainoja on korvattu lyhytaikaisella kuntatodistuslainalla. Kuntatodistuslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Kaupunki voi suojautua mahdolliselta koronnousulta ja pyrkiä pitämään korkokustannukset mahdollisimman alhaisina ja vakaina käyttämällä johdannaisia tai muita vastaavia instrumentteja. Yksinkertaisin tällainen on koronvaihtosopimus. Talousarvionlainojen nostaminen kuuluu konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 3 :n kohdan mukaisesti kaupunginjohtajan ratkaisuvaltaan: Kaupunginjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asia, joka koskee talousarviolainan ottamista kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion rajoissa. Kaupunginhallitus esittää seuraavaa lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä: Kaupunginjohtajalla on oikeus: 1. ottaa uutta eurolainaa, joukkovelkakirjalainaa tai vastaavaa nettona enintään 4 milj. euroa. 2. tehdä suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia, sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta tai käyttämään korko-optioita olemassa olevan lainamäärän verran. 3. muuttaa olemassa olevaa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa pitkäaikaiseksi velkakirjalainaksi. Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle Vuoden 2013 talousarvioluvuissa on mukana kaupunginvaltuuston mennessä hyväksymät talousarviomuutokset. Käyttötalousosassa tehtäväalueiden toimintatulot ja toimintamenot on eritelty ulkoisiin ja sisäisiin. Sisäiset tulot ja menot syntyvät kaupungin eri yksiköiden välisestä toiminnasta. Sarakkeessa TA14/TP12 KA-% on laskettu keskimääräinen vuosimuutos vuoden 2014 talousarvion ja 2012 tilinpäätöksen välillä yhtä vuotta kohden. YLEISPERUSTELUT 6

8 YHTEENVETO 1, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2012 TA ltk ehd 2014 kj ehd 2014 kh ehd TA14/TA13 muutos-% TA14/TP12 KA-% TS 2015 TS KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot 31,0 0,0 15,0 15,0 15,0 0,0 % -25,8 % 15,0 0,0 Toimintakulut 46,5 0,0 15,0 15,0 15,0 0,0 % -33,9 % 15,0 15,0 Toimintakate -15,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % -50,0 % 0,0-15,0 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % -50,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 22,7 23,8 20,2 20,2 20,2-15,0 % -5,4 % 20,6 21,1 Toimintakate -22,5-23,8-20,2-20,2-20,2-15,0 % -5,0 % -20,6-21,1 12 KAUPUNGINHALLITUS 14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT Toimintatuotot 1 575, , , , ,2-3,5 % -3,5 % 1 509, ,4 Toimintakulut 3 279, , , , ,3-16,2 % -7,5 % 2 845, ,0 Toimintakate , , , , ,2-26,8 % -11,2 % , ,6 16 MAASEUTUPALVELUT Toimintatuotot 49,3 245,4 248,5 248,5 248,5 1,3 % 201,9 % 256,0 263,7 Toimintakulut 88,2 298,9 311,3 311,3 311,3 4,1 % 126,4 % 317,5 323,8 Toimintakate -38,9-53,5-62,7-62,7-62,7 17,3 % 30,6 % -61,5-60,2 12 KAUPUNGINHALLITUS Toimintatuotot 1 624, , , , ,7-2,8 % 2,8 % 1 765, ,1 Toimintakulut 3 367, , , , ,6-14,5 % -4,0 % 3 162, ,9 Toimintakate , , , , ,9-25,6 % -10,2 % , ,8 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot 36,1 50,4 0,0 42,5 42,5-15,8 % 8,8 % 43,7 45,0 Toimintakulut 349,7 365,5 324,4 371,4 371,4 1,6 % 3,1 % 378,8 386,4 Toimintakate -313,6-315,1-324,4-329,0-329,0 4,4 % 2,5 % -335,1-341,4 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot 578,1 584,4 779,7 796,2 796,2 36,2 % 18,9 % 820,1 844,7 Toimintakulut 5 464, , , , ,6 17,1 % 6,8 % 6 333, ,5 Toimintakate , , , , ,4 14,7 % 5,4 % , ,8 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot 1 003, , , , ,3 0,8 % 5,1 % 1 138, ,6 Toimintakulut 5 353, , , , ,0 10,1 % 5,7 % 6 081, ,8 Toimintakate , , , , ,7 12,5 % 5,8 % , ,2 28 TERVEYDENHUOLTO Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut , , , , ,0 5,5 % 7,4 % , ,7 Toimintakate , , , , ,0 5,5 % 7,4 % , ,7 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 1 617, , , , ,0 12,3 % 10,1 % 2 002, ,4 Toimintakulut , , , , ,1 8,6 % 6,9 % , ,4 Toimintakate , , , , ,1 8,4 % 6,7 % , ,1 * Vuoden 2013 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 7

9 Toimielin/Tulosalue TP 2012 TA ltk ehd 2014 kj ehd 2014 kh ehd TA14/TA13 muutos-% TA14/TP12 KA-% TS 2015 TS KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot 107,5 19,2 19,2 19,2 19,2 0,0 % -41,1 % 19,8 20,4 Toimintakulut 288,3 225,8 234,1 234,1 234,1 3,7 % -9,4 % 238,7 243,5 Toimintakate -180,8-206,6-214,9-214,9-214,9 4,0 % 9,4 % -219,0-223,1 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot 751,4 876,3 928,0 984,7 984,7 12,4 % 15,5 % 1 014, ,6 Toimintakulut 5 822, , , , ,5 18,5 % 13,4 % 7 525, ,6 Toimintakate , , , , ,9 19,6 % 13,0 % , ,0 34 PERUSOPETUS Toimintatuotot 639,3 733,8 710,6 710,6 710,6-3,2 % 5,6 % 732,0 753,9 Toimintak 7 848, , , , ,0 23,1 % 14,7 % , ,0 Toimintakate , , , , ,4 25,7 % 15,5 % , ,1 36 LUKIO Toimintatuotot 28,8 3,1 3,1 3,1 3,1 0,0 % -44,6 % 3,2 3,3 Toimintakulut 1 347, , , , ,0 24,7 % 17,0 % 1 841, ,9 Toimintakate , , , , ,9 24,7 % 18,3 % , ,6 38 RUOKAPALVELU Toimintatuotot 1 933, , , , ,7 15,7 % 6,3 % 2 240, ,1 Toimintakulut 1 886, , , , ,5 16,0 % 7,9 % 2 226, ,6 Toimintakate 47,7 0,0-6,8-6,8-6,8 0,0 % -57,1 % 14,8 37,5 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 3 460, , , , ,2 10,8 % 6,2 % 4 010, ,3 Toimintakulut , , , , ,1 20,7 % 13,2 % , ,6 Toimintakate , , , , ,8 23,1 % 15,0 % , ,3 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimintatuotot 615,1 519,8 533,3 533,3 533,3 2,6 % -6,7 % 549,3 565,7 Toimintakulut 1 735, , , , ,5 42,0 % 18,1 % 2 409, ,9 Toimintakate , , , , ,2 59,8 % 31,6 % , ,2 * Vuoden 2013 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 8

10 Toimielin/Tulosalue TP 2012 TA ltk ehd 2014 kj ehd 2014 kh ehd TA14/TA13 muutos-% TA14/TP12 KA-% TS 2015 TS TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot 2,8 5,0 5,5 5,5 5,5 10,0 % 48,6 % 5,7 5,8 Toimintakulut 226,1 270,5 281,2 281,2 281,2 3,9 % 12,2 % 286,8 292,5 Toimintakate -223,3-265,5-275,7-275,7-275,7 3,8 % 11,7 % -281,1-286,7 46 VESIHUOLTOLAITOS Toimintatuotot 1 667, , , , ,7 8,1 % 4,8 % 1 882, ,0 Toimintakulut 1 339, , , , ,1 2,9 % -5,7 % 1 210, ,1 Toimintakate 327,8 538,0 640,6 640,6 640,6 19,1 % 47,7 % 671,7 703,9 *peruspääoman korko (309t ) rahoitusmenoissa 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot 162,3 105,0 108,2 108,2 108,2 3,0 % -16,7 % 111,4 114,8 Toimintakulut 1 245, , , , ,6 2,5 % -5,3 % 1 134, ,5 Toimintakate ,8-980, , , ,4 2,4 % -3,6 % , ,7 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot 587,7 533, , , ,5 663,3 % 296,7 % 4 115, ,4 Toimintakulut 3 407, , , , ,6 1,8 % 0,1 % 3 448, ,2 Toimintakate , ,8 659,9 659,9 659,9-123,4 % -61,7 % 666,5 673,2 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 2 419, , , , ,9 157,6 % 74,3 % 6 114, ,1 Toimintakulut 6 218, , , , ,4 2,3 % -1,8 % 6 081, ,3 Toimintakate , ,7 20,5 20,5 20,5-100,6 % -50,3 % 33,7 47,7 26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot 137,1 146,6 151,0 151,0 151,0 3,0 % 5,1 % 155,5 160,2 Toimintakulut 515,1 567,8 609,1 609,1 609,1 7,3 % 9,1 % 613,4 619,3 Toimintakate -378,0-421,2-458,1-458,1-458,1 8,8 % 10,6 % -457,8-459,1 27 ALUEPELASTUSLAITOS Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 715,7 740,0 767,8 767,8 767,8 3,8 % 3,6 % 0,0 0,0 Toimintakate -715,7-740,0-767,8-767,8-767,8 3,8 % 3,6 % 0,0 0,0 1 YHTEENSÄ Toimintatuotot 9 906, , , , ,1 42,5 % 22,0 % , ,8 Toimintakulut , , , , ,7 11,2 % 7,5 % , ,6 Toimintakate , , , , ,6 4,6 % 4,4 % , ,8 * Vuoden 2013 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 9

11 2 TULOSLASKELMA, 1000 TP 2012 TA ltk ehd 2014 kj ehd 2014 kh ehd TA14/TA13 muutos-% TA14/TP12 KA-% TS 2015 TS 2016 Toimintatulot Myyntitulot 4 808, , , , ,9 6,1 % 8,7 % 5 785, ,7 Maksutulot 1 888, , , , ,8 7,3 % 10,7 % 2 349, ,2 Tuet ja avustukset 1 035,8 936, , , ,4 17,5 % 3,1 % 1 128, ,9 Muut toimintatulot 2 173, , , , ,0 224,5 % 70,2 % 5 348, ,0 Yhteensä 9 906, , , , ,1 42,5 % 22,0 % , ,8 Toimintamenot Henkilöstömenot , , , , ,2 2,3 % 3,7 % , ,5 Palvelujen ostot , , , , ,2 4,5 % 4,0 % , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,8 11,5 % 7,6 % , ,8 Avustukset muille , , , , ,9 24,3 % 12,3 % , ,1 Muut toimintamenot -669,3-467, , , ,6 760,9 % 250,5 % , ,2 Yhteensä , , , , ,7 11,2 % 7,5 % , ,6 Toimintakate , , , , ,6 4,6 % 4,4 % , ,8 Verotulot , , , , ,0 4,5 % 4,5 % , ,0 Valtionosuudet , , , , ,0-0,1 % 1,6 % , ,0 Rahoitustulot ja menot Korkotulot 26,0 26,0 23,0 23,0 23,0-11,5 % -5,8 % 30,0 430,0 Muut rahoitustulot 583,8 645,0 595,0 595,0 595,0-7,8 % 1,0 % 595,0 595,0 Korvaus ppo:sta taseyksiköltä 220,5 309,0 309,0 309,0 309,0 0,0 % 20,1 % 0,0 0,0 Korkomenot -565,7-600,0-600,0-600,0-600,0 0,0 % 3,0 % -650,0-650,0 Muut rahoitusmenot -242,7-318,0-323,0-323,0-323,0 1,6 % 16,5 % -10,0-10,0 Vuosikate 2 459, ,5 163, , ,4-23,3 % -9,2 % 3 322, ,2 Poistot käyttöomaisuudesta , , , , ,0 2,4 % 1,8 % , ,0 Satunnaiset erät Satunnaiset Toimintamenot ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Satunnaiset Toimintatulot ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Tilikauden tulos -72,5 569, ,2 126,9-90,6-115,9 % 12,4 % 1 222, ,2 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 90,0 91,0 90,0 90,0 90,0-1,1 % 0,0 % 85,0 85,0 Tilikauden yli-/alij 17,5 660, ,2 216,9-0,6-100,1 % -51,6 % 1 307, ,2 * Vuoden 2013 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 10

12 3 INVESTOINTIOSA, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2012 TA 2013* 2014 ltk ehd 2014 kj ehd 2014 kh ehd TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS KAUPUNGINHALLITUS 8120 KIINTEÄ OMAISUUS Menot 26,1 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Tulot 128,5 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 Nettomeno -102,4-180,0-180,0-180,0-180,0-180,0-180,0-180,0-180, IRTAIN OMAISUUS Menot 40,0 105,0 97,0 97,0 97,0 10,0 10,0 10,0 10,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 40,0 105,0 97,0 97,0 97,0 10,0 10,0 10,0 10, ARVOPAPERIT Menot 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 39,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno -39,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Menot 66,3 125,0 117,0 117,0 117,0 30,0 30,0 30,0 30,0 Tulot 168,1 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 Nettomeno -101,8-75,0-83,0-83,0-83,0-170,0-170,0-170,0-170,0 34 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 8220 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 200,0 200,0 200,0 200,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 200,0 200,0 200,0 200,0 0,0 0,0 0,0 0,0 35 KOULUTUSLAUTAKUNTA 8330 IRTAIN OMAISUUS Menot 34,5 48,0 150,0 150,0 150,0 90,0 35,0 35,0 35,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 34,5 48,0 150,0 150,0 150,0 90,0 35,0 35,0 35, RUOKAPALVELUT Menot 60,9 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 15,0 15,0 15,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 60,9 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 15,0 15,0 0, PÄIVÄHOITO Menot 26,0 38,0 21,0 21,0 21,0 10,0 10,0 10,0 10,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 26,0 38,0 21,0 21,0 21,0 10,0 10,0 10,0 10,0 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 121,4 96,0 171,0 171,0 171,0 100,0 60,0 60,0 60,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 121,4 96,0 171,0 171,0 171,0 100,0 60,0 60,0 60,0 36 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 8340 IRTAIN OMAISUUS Menot 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 * Vuoden 2013 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 11

13 Toimielin/Tulosalue TP 2012 TA 2013* 2014 ltk ehd 2014 kj ehd 2014 kh ehd TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS TEKNINEN LAUTAKUNTA 8410 TALONRAKENNUS 134 Vistan koulun peruskorjaus Menot 0,0 170, , , , , , , ,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 170, , , , , , , , TALONRAKENNUS Menot 1 528,2 809,0 891,0 891,0 891,0 362,0 635,0 807,0 181,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 75,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 1 528,2 809,0 891,0 891,0 891,0 287,0 635,0 807,0 181, JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot 904,0 606, , ,0 916,0 790, ,0 417, ,0 Tulot 297,7 200,0 226,0 226,0 226,0 165,0 180,0 180,0 200,0 Nettomeno 606,3 406,5 780,0 780,0 690,0 625, ,0 237,0 889, IRTAIN OMAISUUS Menot 88,1 13,0 14,0 14,0 14,0 32,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 88,1 13,0 14,0 14,0 14,0 32,0 0,0 0,0 0, VESIHUOLTOLAITOS Menot 626,8 410,0 297,0 297,0 297,0 240,0 512,0 255,0 240,0 Tulot 109,2 45,0 45,0 45,0 45,0 45,0 50,0 50,0 50,0 Nettomeno 517,6 365,0 252,0 252,0 252,0 195,0 462,0 205,0 190,0 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 3 147, , , , , , , , ,0 Tulot 406,9 245,0 271,0 271,0 271,0 285,0 230,0 230,0 250,0 Nettomeno 2 740, , , , , , , , ,0 40 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 8496 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot 3 337, , , , , , , , ,0 Tulot 575,0 445,0 471,0 471,0 471,0 485,0 430,0 430,0 450,0 Nettomeno 2 762, , , , , , , , ,0 * Vuoden 2013 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 12

14 4 RAHOITUSLASKELMA, 1000 TP 2012 TA 2013* 2014 ltk ehd 2014 kj ehd 2014 kh ehd TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 459, ,5 163, , , , ,2 Satunnaiset erät -504,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -866,8-500,0-500,0-500,0-500,0-500,0-500,0 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , , , ,0 Rah os investointimenoihin 323,1 245,0 271,0 271,0 271,0 285,0 230,0 Pysyvien vast. hyöd.luovutusvoitot 1 118,7 700,0 700,0 700,0 700,0 700,0 700,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -807,3 635, , , ,6 953,1 770,2 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Antolainojen lisäykset 10,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 000, , , , , , ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , , , ,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos -500,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset, yht 3 702,9-800, ,0 900, , , ,0 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutoks ,7 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 Rahoituksen rahavirta -379,8-500, , , ,0-900,0-800,0 RAHAVAROJEN MUUTOS ,1 135,0-66,2-3,1 169,4 53,1-29,8 * Vuoden 2013 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 13

15 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Pasi Pöri Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Seuraavat järjestettävät vaalit: 2014 europarlamenttivaalit toukokuussa 2015 eduskuntavaalit huhtikuussa 2016 kunnallisvaalit lokakuussa 2017 ei säännönmukaisia vaaleja Paimio on ollut vuoden 2012 kunnallisvaaleista lähtien yksi äänestysalue ja äänestyspaikkana on kaupungintalo. Äänestyspaikalla äänestys tapahtuu valitun vaalilautakunnan valvonnassa. Lisäksi järjestetään kotiäänestysmahdollisuus ja tilaisuus äänestää hoitolaitoksissa tarpeen mukaan. Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää. Vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. Keskusvaalilautakunta TA14/TA13 muutos-% TA14/TP12 KA-% TS 2015 TS 2016 (1000 ) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatuotot 31,0 0,0 15,0 0,0 % -25,8 % 15,0 0,0 ulkoiset tuotot 31,0 0,0 15,0 0,0 % -25,8 % 15,0 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 46,5 0,0 15,0 0,0 % -33,9 % 15,0 15,0 ulkoiset kulut 46,0 0,0 14,3 0,0 % -34,5 % 15,0 15,0 sisäiset kulut 0,5 0,0 0,7 0,0 % 28,0 % 0,0 0,0 Toimintakate -15,5 0,0 0,0 0,0 % -50,0 % 0,0-15,0 14

16 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Leena Erälinna Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa ja huolehtii, että sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan osoitetaan riittävät resurssit. Tarkastuslautakunta tuottaa valtuustolle olennaista ja luotettavaa arviointitietoa talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin päätöksentekijöille hyödyllistä tietoa kaupungin tehtävien hoidon tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Kuntalain 71 mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kaupungin tilintarkastamisesta on tehty sopimus BDO Audiator Oy:n kanssa neljäksi vuodeksi. Sopimus sisältää kaksi optiovuotta. Vastuunalaisena tilintarkastajan toimii JHTT, HTM Sinikka Niitynperä. Lakisääteisiä tilintarkastuspäiviä on kaupungilla 18 vuodessa. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa. - Arviointikertomuksen laatiminen. Tarkastuslautakunta TA14/TA13 muutos-% TA14/TP12 KA-% TS 2015 TS 2016 (1000 ) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatuotot 0,2 0,0 0,0 0,0 % -50,0 % 0,0 0,0 ulkoiset tuotot 0,2 0,0 0,0 0,0 % -50,0 % 0,0 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 22,7 23,8 20,2-15,0 % -5,4 % 20,6 21,1 ulkoiset kulut 22,5 23,8 20,2-15,0 % -5,0 % 20,6 21,1 sisäiset kulut 0,2 0,0 0,0 0,0 % -50,0 % 0,0 0,0 Toimintakate -22,5-23,8-20,2-15,0 % -5,0 % -20,6-21,1 15

17 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus Konsernijohto ja hallintopalvelut Jaana Hölsö Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Kuntalain 23 :n mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenpidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen alaisuuteen kuuluu kaksi valtuustoa sitovaa tehtäväaluetta: konsernijohto ja hallintopalvelut sekä maaseutupalvelut. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Hallintopalvelut muodostuvat neljästä osaalueesta: virastopalveluista, henkilöstöhallinnosta, taloushallinnosta ja tietohallinnosta. Hallintopalvelujen toimialajohtaja on hallintojohtaja. Virastopalvelut vastaa mm. palvelupisteen toiminnasta, valmistelee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävät asiat sekä vastaa ja ohjeistaa kaupungin arkistotointa. Talous- ja tietohallintopalvelut tuottavat palvelut Paimion kaupungille ja Paimion-Sauvon ktky:lle. Henkilöstöhallinto palvelee edellä mainittujen lisäksi myös Sauvon kuntaa. Kaupungin tilinpäätös oli vuonna 2012 ylijäämäinen 17t euroa ja taseessa on katettavaa alijäämää 7,1 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarviossa tilikauden ylijäämä on 661t euroa, eikä sitä tulla saavuttamaan. Palvelujen kysynnän kasvu sosiaali- ja terveystoimessa aiheuttanee yli 2,0 milj. euron ylitykset vuoden 2013 talousarvioon, jolloin tilinpäätös päätynee noin 1,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuosi 2014 tulee olemaan erittäin haasteellinen. Talouden epävarmuus vaikuttaa työttömyyden kasvuun ja sosiaalipalvelujen kysyntään, sekä kunnan saamiin verotilityksiin. Lisäksi hallituksen toimenpiteet valtionosuuksiin ja verotulotasaukseen leikkaavat valtionosuuksia, vuoden 2014 valtionosuudet tulevat olemaan vuoden 2013 valtionosuuksia pienemmät. Kuntalaissa (65.3 ) on ehdoton tasapainovaatimus taloussuunnittelussa alijäämätilanteessa. Säännösten mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Näin merkittävän alijäämän kattaminen ei ole ollut, eikä ole, mahdollista omia toimia juustohöyläämällä. Etenkin, kun päivähoidon, sosiaali- ja terveyspalvelujen subjektiivisten oikeuksien piirissä olevien palvelujen kysyntään vaikuttaminen on mahdotonta. Syksyn 2013 aikana on valmisteltu vesihuoltolaitoksen yhtiöittämistä. Uusi yhtiö tulisi olemaan kaupungin 100% omistama. Yhtiöittämisen yhtenä tarkoituksena on vanhojen alijäämien kattaminen ja ylijäämän saaminen taseeseen. Osana kuntauudistusprosessia eduskunta hyväksyi uuden kuntarakennelain voimaan Kuntien tulee ilmoittaa mennessä missä selvitysalueessa ne ovat mukana. Kuntien yhdistymisselvitysten ja esitysten tarkkaa määräaikaa ei ole vielä päätetty, se on kuitenkin 2014 aikana, sillä kuntajaon muutokset tulevat voimaan 2015 alkaen, kuitenkin viimeistään Osana kuntauudistusta uudistetaan lainsäädäntöä siten, että on tarkoitus tulla voimaan uusi kuntalaki, uusi valtionosuuslaki sekä vuoden 2015 aikana lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. 16

18 Resurssimuutokset Kaupunki liittyi 2011 Kunnan Taitoa Oy:n ja Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi. Tiera tarjoaa omistajilleen tietohallinnon palveluja ja Taitoa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kyseiset yhtiöt aloittivat toimintansa 2011 ja vuoden 2012 aikana Taitoa perusti toimipisteen Saloon. Syksyn 2012 aikana tehtiin yhdessä Taitoan kanssa esiselvitys. Päätökset asiakkaaksi siirtymisestä tai sen aikataulusta tehdään 2013 aikana. Mikäli asiakkaaksi siirrytään, tulee tietojärjestelmien liittymien rakentamiseen ja selvitystyön seuraavan vaiheen rahoittamiseen varautua investointibudjetissa. Mikäli asiakkaaksi ei lähdetä, on omien järjestelmien kehittäminen välttämätöntä. Tietohallinto on toteuttanut strategiansa ja vuoden 2013 talousarviossa esitettyjen tavoitteiden mukaisia hankkeita. Vuorovaikutteisia sähköisiä palveluita on otettu käyttöön jokaisella toimialalla Sähköisten palveluiden alustana toimivat nyt myös uudistetut kaupungin ja terveyskeskuksen yhteiset internetsivut (Tavoite 1). Myös tuotteistus on otettu palvelutuotannossa käyttöön suunnitelmien mukaisesti (Tavoite 3.) Tietohallinnon voimassa oleva strategiajakso päättyy vuoden 2013 lopulla. Valmistuessaan uusi strategia ottaa kantaa tietohallinnon kehittämisen painopistealueisiin vuosina Kaupunginhallituksen alaisten hallintopalvelujen henkilöstöresurssi supistui vuosien aikana 2,4 henkilötyövuodella. Vuoden 2013 toukokuussa aloitti 3 vuoden määräaikaisessa työsuhteessa yritysasiamies. Vuoden 2013 lopulla päättyy 4,5 vuotta kestänyt ESR-rahoitteinen yrittäjyysneuvojan toimi. Yrittäjyysneuvojan toimipiste on ollut Yrityspalvelukeskus Potkurissa Turussa. Vuoden 2013 lopulla henkilöstöä on 22 htv, josta määräaikaisia kaksi. Vuoden 2014 aikana taloushallinnossa eläköitynee kaksi henkilöä, jotka ovat tällä hetkellä töissä 1,6 htv:tta. Talousarvioesitys sisältää yhden työntekijän rekrytoinnin eläköityvien tilalle. Olennaiset toiminnalliset riskit Tietojärjestelmien riskit: Kaupungin monet toiminnot perustuvat tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Mahdollisten tietojärjestelmien häiriöt ja toiminnan katkokset vaikuttavat eri tavalla kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaan ja vakavimmillaan aiheuttaa merkittävää haittaa toiminnalle. Tietojärjestelmien toimivuuden riskeihin on varauduttu mm. varmuuskopiointiprosessilla sekä kahdentamalla tärkeimmät tietotekniset komponentit. Henkilöstöriskit: Talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon henkilöstöorganisaatio on kevyt, mikä on esim. henkilökunnan poissaolojen kannalta riskitekijä. Osa työtehtävistä ja osaamisesta on keskittynyt vain yhden työntekijän tehtävään. Riskiä on pyritty vähentämään mm. henkilökunnan perehdyttämisellä toistensa työtehtäviin. 17

19 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP12 TA13 TS14 TS15 TS16 Tehokas tonttimarkkinointi Myytyjen omakotitonttien määrä Elinkeinotoiminnan tuloksellisuus Myytyjen yritystonttien määrä - >2 >5 >5 >2 Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) 5.parhaan joukossa 5.parhaan joukossa 5.parhaan joukossa 5.parhaan joukossa Järjestettyjen tilaisuuksien määrä (omat & yhteistyössä muiden kanssa) 2 >2 (arvio 8) >10 >10 >5 Yrityskäynnit ja yritysneuvontatapaamiset 15 arvio Uudet perustetut yritykset 70 arvio Tavoite Mittari Tunnusluku TP12 TA13 TS14 TS15 TS16 Rekrytointiprosessin tehostaminen Sisäisen (AGS) henkilöstöraportoinnin kehittäminen Kuntarekryn käyttö käytettävissä olevat raportit käyttöönotto käytön laajentaminen käytön laajentaminen uusien raporttien käyttöönotto (esimiesten ja johdon tarpeet) käytön laajentaminen käytön laajentaminen Tietohallintostrategian täytäntöönpano Aikataulutettujen tavoitteiden toteutuminen tavoitteet 1, 3 ja 4 tavoitteet 7, 5 ja 2 Uusi tihastrategia Uuden strategian mukaiset tavoitteet Ostolaskuprosessin sähköistäminen ja rutiinien vähentäminen Verkkolaskujen osuus kaupungille saapuvista laskuista 49 % 60 % 70 % 80 % 80 % Asiakaslähtöinen hallintopalvelujen palvelutuotannon kehittäminen Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) ei tehty >4 >4 >4 >4 18

20 TA14/TA13 muutos-% TA14/TP12 KA-% TS 2015 TS 2016 (1000 ) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatuotot 1 575, , ,2-3,5 % -3,5 % 1 509, ,4 ulkoiset tuotot 1 512, , ,5-3,5 % -13,5 % 1 136, ,7 sisäiset tuotot 62,1 373,8 361,7-3,2 % 241,3 % 372,5 383,7 Toimintakulut 3 279, , ,3-16,2 % -7,5 % 2 845, ,0 ulkoiset kulut 3 255, , ,1-18,8 % -9,2 % 2 709, ,4 sisäiset kulut 24,3 56,6 133,2 135,4 % 224,2 % 135,9 138,6 Toimintakate , , ,2-26,8 % -11,2 % , ,6 Koko kaupunkia koskeva 550t vähennys henkilöstökuluista on kirjattu tehtäväalueen ulkoisiin toimintakuluihin. 19

21 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilöt Kaupunginhallitus Maaseutupalvelut Taina Wirberg Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Maaseutuhallinto pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä Paimion, Kaarinan, Kemiönsaaren, Paraisten ja Sauvon kunnissa. Tavoitteena on turvata EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen, huolehtia satovahinkojen, tulvavahinkojen ja riistavahinkojen arvioinneista, pitää eläinrekisteriasiat ajan tasalla sekä tehdä hukkakaurakatselmuksia. Maaseutupalvelut on kaupungin konsernijohdon ja toimialojen johtosäännössä nimetty paikalliseksi maaseutuelinkeinoviranomaiseksi, joka hoitaa valtion kunnalle määräämät maataloushallinnon tehtävät. Maaseutupalvelujen henkilöstö: kuusi maaseutuasiamiestä. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on velvoittanut kuntia muodostamaan suurempia alueellisia yhteistyöyksiköitä. Vuoden 2013 alusta ovat yhteistyöalueen muodostaneet Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Sauvo. Paimion kaupunki toimii allekirjoitetun sopimuksen mukaan isäntäkuntana. Paimiossa työskentelee kaksi maaseutuasiamiestä, Sauvossa ja Kemiönsaarella yksi maaseutuasiamies kummassakin ja Paraisilla kaksi maaseutuasiamiestä. Sähköinen asiointi tulee lisääntymään tulevaisuudessa siten, että lähes kaikki toimittavat tukihakemuksensa sähköisesti. Myös asiankirjojen arkistointi siirtyy sähköiseen muotoon vuonna tiedottamisella ja koulutuksella pyritään vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos - hallinnolliset tehtävät hoidetaan annettuina määräaikoina ja maksut viljelijöille mahdollisimman nopeassa aikataulussa Tavoite Mittari Tunnusluku TP12 TA13 TS14 TS15 TS16 LFA ja ympäristötukisitoumukset Sitoutuneiden viljelijöiden osuus mahdollisista % >98 >98 >98 >98 >98 20

22 Maaseutupalvelut TA14/TA13 muutos-% TA14/TP12 KA-% TS 2015 TS 2016 (1000 ) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatuotot 49,3 245,4 248,5 1,3 % 201,9 % 256,0 263,7 ulkoiset tuotot 49,3 245,4 248,5 1,3 % 201,9 % 256,0 263,7 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 88,2 298,9 311,3 4,1 % 126,4 % 317,5 323,8 ulkoiset kulut 88,0 289,8 298,3 2,9 % 119,4 % 304,3 310,4 sisäiset kulut 0,2 9,1 13,0 42,5 % 3328,1 % 13,2 13,5 Toimintakate -38,9-53,5-62,7 17,3 % 30,6 % -61,5-60,2 TP 2012 sarakkeessa on kustannuspaikan 1430 maaseutuelinkeinot toteuma lakkautetusta ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunnasta vertailua varten. Vuoden 2013 alusta alkaen Paimio on toiminut isäntäkuntana maaseutu-hallinnon yhteistyöalueelle, jonka muodostavat Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Sauvo. Vuoden 2013 alussa maaseutupalvelut siirtyi kaupunginhallituksen tehtäväalueeksi. KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ TA14/TA13 muutos-% TA14/TP12 KA-% TS 2015 TS 2016 (1000 ) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatuotot 1 624, , ,7-2,8 % 2,8 % 1 765, ,1 ulkoiset tuotot 1 562, , ,0-2,7 % -6,7 % 1 392, ,4 sisäiset tuotot 62,1 373,8 361,7-3,2 % 241,3 % 372,5 383,7 Toimintakulut 3 367, , ,6-14,5 % -4,0 % 2 858, ,5 ulkoiset kulut 3 343, , ,4-17,0 % -5,8 % 2 709, ,4 sisäiset kulut 24,5 65,7 146,2 122,5 % 248,5 % 149,1 152,1 Toimintakate , , ,9-25,6 % -10,2 % , ,5 TP 2012 sarake sisältää kustannuspaikan 1430 maaseutuelinkeinot vuoden 2012 toteuman lakkautetusta ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunnasta vertailua varten. Vuoden 2013 alusta alkaen Paimio on toiminut isäntäkuntana maaseutuhallinnon yhteistyöalueelle, jonka muodostavat Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Sauvo. Vuoden 2013 alussa maaseutupalvelut siirtyi kaupunginhallituksen tehtäväalueeksi. 21

23 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Paimion asukasmäärä kasvaa ja väestön ikärakenne muuttuu; erityisesti yli 75- vuotiaitten osuus kasvaa. Ikärakenteen muutos ja muuttoliike aiheuttavat palvelujen kysynnän kasvua. Avustus Sotaveteraanit ja naisjaosto yhteensä Tavoitteet Talousarvion määrärahojen toteutumisen ohessa keskeisten suoritteiden määriä seurataan. Tehtäväalueet raportoivat suoritteiden toteutumisesta; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä neljännesvuosittain. Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä kaupungin taloushallinnon kanssa. Tietotekniikan ja järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön lisää sähköisiä toimintamalleja. Olennaiset toiminnalliset riskit Toimintahäiriöt ym. ongelmat tietojärjestelmissä ja verkoissa voivat haitata huomattavasti normaalia toimintaa. 22

24 Hallinto TA14/TA13 muutos-% TA14/TP12 KA-% TS 2015 TS 2016 (1000 ) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatuotot 36,1 50,4 42,5-15,8 % 8,8 % 43,7 45,0 ulkoiset tuotot 36,1 50,4 42,5-15,8 % 8,8 % 43,7 45,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 349,7 365,5 371,4 1,6 % 3,1 % 378,8 386,4 ulkoiset kulut 348,0 354,9 348,1-1,9 % 0,0 % 355,1 362,2 sisäiset kulut 1,7 10,6 23,3 119,6 % 621,0 % 23,7 24,2 Toimintakate -313,6-315,1-329,0 4,4 % 2,5 % -335,1-341,4 23

25 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Jussi Mattila Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Sosiaalityö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vammaishuolto, päihdehuolto, lastenvalvojan palvelut, sekä työ- ja päivätoimintapalvelut. Sosiaalityön tehtäväalueella on johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää ja sosiaaliohjaaja sekä 2 perheohjaajaa, lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä (lähihoitaja) ja toimistosihteeri. Työ- ja päivätoimintakeskuksessa on vastaavan ohjaajan ja ohjaajan toimet. Sosiaalityöntekijät työskentelevät pääsääntöisesti kirjainjaon pohjalta. Käytössä on ajanvarausmenettely ja puhelinajat. Sosiaalityössä palvelut sovitetaan asiakkaan tai asiakasperheen tarpeiden mukaisesti. Ensisijaisesti käytetään avohuollon palveluita, esim. lastensuojelussa perhetyötä ja tukihenkilöitä. Asiakasta kannustetaan omatoimisuuteen asioidensa järjestämisessä, mutta myös autetaan ja tuetaan. Olennaista on asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu ja yhteistyö muiden asiakkaan kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen asiakkaiden ongelmiin puuttuminen, mihin yhteistyö esim. koulun ja sen oppilashuollon, päivähoidon, nuorisotyön, lastenneuvolan, työvoimatoimiston ym. tahojen kanssa tähtää. Työ- ja päivätoimintakeskuksessa asiakkaille tarjotaan mahdollisuus normaalin päivärytmin löytämiseen ja ylläpitämiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tavoitteena on asiakkaiden työmarkkina-aseman kohentuminen ja toimeentulotuen ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön väheneminen. Paimiossa tehtiin keväällä 2012 kaikkia vammaisia koskeva asiakaskartoitus ja esiselvitys palvelujen vaihtoehtoisista tuotantotavoista. Esiselvityksen lopputuloksena oli se, että asumispalvelujen järjestäminen Paimion kaupungin omana toimintana tulisi nykyistä ostopalveluihin perustuvaa järjestelmää halvemmaksi. Oma vammaisten asumispalveluyksikön perustaminen on käynnissä ja toiminta käynnistyy loppuvuoden 2013 aikana. Lastensuojelun perhehoidon kehittämiseksi ja kuntien yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi on Varsinais-Suomen kuntien sijaishuoltoyksikössä valmisteltu Perhehoidon toimintaohjeet vuosittain. Ohjeissa määritellään myös suositukset perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden ja kulukorvausten määristä. Vuoden 2012 alussa on kulukorvaukset korotettu suositusten mukaiseksi ( euroa/kk) ja hoitopalkkioiden korotukset on toteutettu porrastetusti alkaen hoitopalkkio on ollut 750 euroa/kk. 24

26 Tavoitteet Vuoden 2012 kesän alusta on toimintaohjeet otettu kokonaisuudessaan käyttöön Paimion kaupungissa pyrkimyksenä yhdenmukaistaa toimintakäytäntöjä ympäristökuntien kanssa. Vuoden 2013 alusta lukien otetaan käyttöön suositusten mukainen perushoitopalkkio pitkäaikaisessa perhehoidossa; e/kk. Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite: Selvitetään yhteistyömahdollisuudet MLL:n kuntoutussäätiön kanssa lapsi- ja perhetyössä. Tavoite Aikuissosiaalityö Mittari Tunnusluku TP12 TA13 TA14 TS15 TS16 Toimeentuloturva Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden (yli 6 kk) määrän väheneminen Toimeentulotuen määrä /ruokakunta Asiakkaiden/pitkäaikaisasiakkaiden määrä / / /120 Toimintakeskus Pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen - Tehokas yhteistyö työvoimahallinnon kanssa. - Työmarkkinoille ohjautuminen - Poistuminen sosiaalityön asiakkuudesta Aktivointisuunnitelmat kaikille yli 500 pv työmarkkinatuella olleille / % Asiakasmäärä (yli 500 pv) Päihdehuolto Työikäisten päihdeongelmaisten kuntoutus ja aktivointi - Vaikuttavuusseuranta Vammaishuolto Vammaishuollon suunnitelmallisuuden lisääminen - Kokonaiskartoitus asiakkaista ja heidän käyttämistään palveluista - Asiakaskohtaiset palvelusuunnitelmat - Vammaisten asumispalveluiden järjestäminen omana toimintana. Kuntouttava hoito/asiakkaat Kartoitus kehitysvammaisten osalta tehty. Tehty ja pidetään ajan tasalla. Asiakaskartoitus asumispalvelun tarvitsijoista tehty v Kokonaissuunnitelma asumispalveluiden järjestämiseksi tehty v

27 Tavoite Palvelusetelin käyttöönotto vammaispalveluissa Mittari Selvitys tehty v. 2012, otetaan käyttöön 2014 Tunnusluku TP12 TA13 TA14 TS15 TS16 Lastensuojelu Avohuollon keinot mahdollisimman tehokkaiksi - Varhaiseen puuttumiseen panostaminen - Yhteistyö lastenneuvolan ja päivähoidon kanssa - Vertaistukiryhmät osana perhetyötä Lastensuojeluilmoitukset Avohuollon tukitoimet / lasten määrä Säännölliset työntekijätapaamiset / vuosi Ryhmien osallistujamäärät - nuorten ryhmät/osallist. - perheryhmät/osallist Sijaishuollossa perhehoito ensisijainen Hoitopäivät: - perhehoito - laitoshoito Olennaiset toiminnalliset riskit Sosiaalityössä yhteiskunnallisia muutoksia lähestytään tavallisesti näihin sisältyvien riskien ja uhkien tai haasteiden näkökulmasta, erityisesti siltä kannalta mitä muutokset merkitsevät yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa oleville. Sosiaalityölle on ominaista kriittinen näkemys yhteiskunnallisista muutoksista ja näiden vaikutuksista ihmisten elämään: köyhyys, syrjäytyminen ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyvät. Yhteiskunnallisten muutosten myötä sosiaalisen kestävyyden nähdään olevan koetuksella. Havaittuja riskejä ovat kahtiajako työmarkkinoilla vahvoihin ja heikkoihin, heikoilla on riski pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Epävakailla työmarkkinoilla pienipalkkaisissa pätkätöissä sinnittelevillä riskinä on tuloköyhyys, työssäkäyvien köyhyys lisääntyy. Sosiaalityössä haasteena ei niinkään ole köyhyys sellaisenaan kuin tähän liittyvät muut ongelmat, jolloin puhutaan syrjäytymisestä: Köyhyys ja syrjäytyminen eivät ole vain tulojen puutetta ja aineellista niukkuutta, vaan siihen kietoutuu monella tavalla usein työttömyys, erilaiset sosiaaliset ongelmat, elämänhallinnan vaikeudet sekä terveysongelmat. Syrjäytymistä luonnehtii myös ylisukupolvisuus. Sosiaalihuollon näkökulmasta keskeisimmät yhteiskunnalliset ongelmat liittyvät syrjäytymisen uhkiin, työttömyyteen, erityisesti tällä hetkellä nuorisotyöttömyyteen, ja toimeentulo-ongelmiin, lapsiperheiden sosiaalisiin ongelmiin sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Asiat eivät kuulu yksin sosiaalihuollolle, mutta sillä on oma tärkeä roolinsa niiden ratkaisemisessa yhteistyössä muiden sektoreiden ja toimijoiden kanssa. Henkilöstön jaksaminen ja sijaisten löytäminen. 26