OHJEET LUENTOPÄIVÄKIRJAN KIRJOITTAMISEEN

Transkriptio

1 OHJEET LUENTOPÄIVÄKIRJAN KIRJOITTAMISEEN Luentopäiväkirja toimii sekä opiskelijalle oppimisen välineenä että kurssin vetäjälle oppimisen arvioinnin välineenä. Päiväkirjan avulla oppiminen ja kurssin suoritus saadaan jaksotettua kurssin aikana tapahtuvaksi. Luentopäiväkirjan tavoitteena on auttaa opiskelijoita oppimaan analyyttisiä ja reflektiivisiä taitoja, joista on paljon hyötyä paitsi opiskeluiden aikana, myös myöhemmällä työuralla. Kyky tunnistaa olennaisia asioita, yhdistellä niitä, ja tuottaa taitavia ja hyvin kirjoitettuja analyysejä on työelämässä tyypillinen ja keskeinen vaikuttamisen muoto. Tavoitteena on oppia tuomaan yhteen erilaisia ideoita ja ajatuksia sekä pohtimaan useita näkökulmia annettuun aiheeseen. Luentopäiväkirja sisältää myös osion, jossa arvioidaan kurssin aikana tapahtunutta ryhmätyöskentelyä vapaamuotoisesti. Koska luentopäiväkirjaa käytetään myös kurssisuorituksen arvioinnissa, edellytetään toimimista seuraavassa annetun mallin mukaisesti, jotta arvostelusta voi tulla oikeudenmukainen. Lue siis nämä ohjeet tarkasti. Työtapa Luentopäiväkirjan tekeminen vaatii sitoutumista. Suoritus edellyttää, että päiväkirja koostuu vähintään viiteen luentoon ajalla liittyvästä raportista. Luentopäiväkirjan kirjoittaminen on taito, joka kehittyy koko ajan kurssin aikana. Työtä kannattaa tehdä viikoittain jatkuva työstäminen parantaa työn laatua ja auttaa kurinalaisen työskentelyn oppimista. Hyvän päiväkirjan kirjoittaminen edellyttää, että valmistaudut luennoille (tutustu etukäteen lukumateriaaleihin), teet luennolla muistiinpanoja, ja kirjoitat päiväkirjaluonnoksen kustakin luennosta suhteellisen pian sen jälkeen. Voit sitten tiivistää, hioa ja kehittää tekstiä lisää hiukan myöhemmin. Älä tee sitä virhettä, että lykkäät tämän alustavan työn tekemistä! Luentopäiväkirjan sisältö ja käytetyt materiaalit Luennot. Luentopäiväkirjan tavoitteena on siis dokumentoida omia pohdintoja ja analysoida niitä suhteessa kunkin luennon sisältöön (Nina Granqvistin luennot ja vierailijoiden puheenvuorot) ja muuhun materiaaliin. Jokaiselle luentokerralle on annettu kaksi eri tenttimateriaalia MyCoursesissa, joita voi halutessaan käyttää päiväkirjassa se on siis myös työkalu kurssin tenttimateriaaleihin tutustumiseen. Luentoihin voi liittyä myös muuta MyCoursesin kautta jaettua materiaalia (lehtijuttu, raportti tms.). Opiskelijalla on tietysti muuta lukeneisuutta (pääsykoekirjat, jo pidetyt muut peruskurssit jne.), ja hän mahdollisesti seuraa ajankohtaista talousviestintää. Oma aikaisempi työ-, harrastus- tai järjestökokemus voi myös toimia taustana ajatuksille. Hyvä luentopäiväkirja hyödyntää erilaisia aineksia tasapainoisessa suhteessa. Ryhmätyöskentelyn analysointi. Luentopäiväkirjaan liittyy osio, jossa pohditaan omaa kokemusta kurssin aikana tapahtuneesta ryhmätyöskentelystä. Halutessaan opiskelija voi lisäksi pohtia aikaisempia kokemuksiaan työskentelystä erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. Kurssin verkkosivuilta löytyy dokumentti Teamwork Rubric, joka tukee omaa analyysiä. Tätä osiota arvioidaan analyysin syvyyden suhteen, ei omassa tekstissä esitettyjen ryhmätyötaitojen tai esitetyn ryhmädynamiikan mukaan. Osion arviointi tapahtuu suhteessa raportin yleiseen tasoon analyysi voi nostaa tai laskea luentopäiväkirjan arvosanaa yhdellä numerolla, tai olla vaikuttamatta arvosanaan, jos osion laatu on samaa tasoa muun tekstin kanssa.

2 Pohdi osiossa kriittisesti ryhmän työnjakoa, organisointia ja sisäistä dynamiikkaa mm. seuraavien kysymysten kautta: - Millaisissa tiimityön taidoissa olet parhaimmillasi? Entä muut? Kuinka tämä vaikutti projektiinne? - Ovatko taitosi kehittyneet projektin aikana? Miten ja millaisten kokemusten kautta? - Mitä tiimityön taitoja voisit vielä kehittää, ja kuinka? Päiväkirjan pituus ja muoto Päiväkirjan pituus kutakin viittä luentokertaa kohti on noin sanaa. Ryhmätyöskentelyn analyysin pituus on myös sanaa. Tällöin päiväkirjan kokonaispituudeksi muodostuu sanaa. Raportissa on erillinen kansilehti, jossa lukee kurssin nimi, tekijän nimi, opintonumero ja päiväkirjan nimi, joka viittaa opiskelijan johonkin pääoivallukseen. Kansilehdellä näkyy myös päiväkirjan ydintekstin sanamäärä, pois lukien lähdeluettelo. Mahdollinen lähdeluettelo on päiväkirjan lopussa erillisellä sivulla. Esimerkki lähdeluettelosta löytyy tämän ohjeen lopusta. Päiväkirjan palautus Viimeinen palautuspäivä on perjantai klo Tämän jälkeen toimitetut raportit hylätään. Palautus tapahtuu kurssin MyCourses sivulla olevaan palautuskansioon. LUENTOPÄIVÄKIRJAN ARVIOINTIKRITEERIT Luentopäiväkirjassa on tärkeää tunnistaa ja analysoida olennaisimpia tai kiinnostavimpia aiheita kultakin luentokerralta. Koska aiheiden analyysi tuo tekstille pituutta, suosittelemme keskittymistä pariin aiheeseen per luentokerta. Muutaman aiheen syvällinen tarkastelu on parempi kuin monien eri aiheiden pintaraapaisu. Luentopäiväkirjan tekemisessä opettelemme alustavasti myös viittaustapaa, joka tulee teille vastaan myös muilla kursseilla, ja tulee hyvin hallita kandintyössä. Lähdeviitteiden tavoitteena on määrittää, mitkä ovat kirjoittajan omia ajatuksia ja mitkä tulevat suoraan jostakin muusta lähteestä. Luentokalvoja ei tarvitse kirjoittaa lähdeluetteloon, mutta niihin tulee selkeästi viitata itse tekstissä. Arvioitsijan tulee nähdä tekstistä, mistä ideat ovat peräisin. Alta löytyy muutamia esimerkkejä viittaustavasta ja lopussa on esimerkki lähdeluettelon tekemisestä. Alla olevat kuvaukset ja esimerkkitekstit auttavat hahmottamaan kullekin arvosanalle asetettuja kriteerejä. Hylätty (0) Päiväkirja on muodoltaan ylimalkaista tajunnanvirtaa eikä muodoltaan analyyttinen. Päiväkirja ei täytä muodollisia kriteereitä. Päiväkirja ei käsittele lainkaan luentojen teemoja. Päiväkirja vain summeeraa luentojen sisällöt luettelomaisesti. Tekstiesimerkki: Luentokalvoissa ensin oli määritelmiä toimialasta. Sitten puhuttiin S-käyristä ja siirtymistä toisille S-käyrille. Sitten puhuttiin myös PESTEListä ja oli joitakin esimerkkejä toimialoista. Sen jälkeen keskusteltiin ryhmässä erilaisista toimialoista. Sitten yritysvierailija puhui toimialamurroksista. Innovaatio johtaa siihen, että yritykset innovoivat. Ilman innovointia ei voi olla vaikka tuotekehitystä. Innovaatio voi johtaa sekä hyvään että huonoon lopputulokseen.

3 Esimerkiksi yritykset eivät tule toimeen ilman innovaatioita. Yritysvieraan mielestä innovaatio on tärkeää, koska siten yritys uudistuu. Arvosana 1 Päiväkirja kertoo luennon pääsisällöt, mutta juurikaan syvenny analysoimaan luennon sisältöä. Päiväkirja täyttää kaikki muodolliset kriteerit. Tekstiesimerkki: Päivän teemana oli innovaatio. Ajattelen, että innovaatio on tosi tärkeää monin tavoin. Innovaatio johtaa siihen, että yritysten täytyy muuttaa toimintaansa. Yritykset eivät tule toimeen ilman innovaatioita, koska niiden toimialat muuttuvat. Toimiala määritellään seuraavasti [kertoo määritelmän mutta ei keskustele siitä tai liitä määritelmää muuhun tekstiin]. Luennolla puhuttiin PESTEL-mallista. PESTEL tulee sanoista [summeeraa mallin mutta ei keskustele siitä erityisemmin]. Yritysvieraan mielestä innovaatio on tärkeää, koska sitten yritys uudistuu. Hän kertoi jotain esimerkkejä [mutta tekstissä ei erityisemmin pohdita niitä]. Innovaatio voi johtaa yrityksen kannalta sekä hyvään että huonoon lopputulokseen [kertoo mitä, mutta ei avata miksi, miten]. Arvosana 2 Päiväkirja tuottaa joitakin analyysejä opiskelijan omista pohdinnoista, ja luo alustavia linkkejä vierailijoihin ja luentomateriaaleihin. Päiväkirja täyttää kaikki muodolliset kriteerit. Tekstiesimerkki: Päivän teemana oli innovaatio. Ajattelen, että innovaatio on tosi tärkeää monin tavoin. Yritykset eivät tule toimeen ilman innovaatioita. Innovaatioiden kautta yritykset voivat uudistaa omaa toimintaansa, mutta myös toimialaansa. Innovaatiot liittyvät toimialoihin [kertoo miten]. Toimiala määritellään seuraavasti [kertoo määritelmä ja keskustelee siitä ja liittää määritelmän muuhun tekstiin]. Luennolla puhuttiin jo pääsykoekirjasta tutusta PESTEL-mallista. PESTEL tulee sanoista [summeeraa mallin ja linkittää sen muuhun pohdintaan]. Yritysvieraan mielestä innovaatio on tärkeää, koska sitten yritys uudistuu. Hän kertoi jotain esimerkkejä [pohditaan melko pinnallisesti]. Innovaatio voi johtaa yrityksen kannalta sekä hyvään että huonoon lopputulokseen [kerrotaan mitä, ja hiukan analysoidaan miksi ja miten]. Arvosana 3 Päiväkirja pyrkii tuottamaan synteesejä, eli analyyttisiä yhteenvetoja omista ajatuksista, käydyistä keskusteluista sekä eri materiaaleista. Päiväkirja luo linkkejä vierailijoihin, luentomateriaaleihin, ja joihinkin lukumateriaaleihin sekä käyttää hyödyksi erilaisia esimerkkejä. Opiskelija on tunnistanut muutaman keskeisen asian kutakin luentoa kohden. Päiväkirja täyttää kaikki muodolliset kriteerit. Päiväkirjassa on lähdeluettelo. Tekstiesimerkki: Päivän teemana oli innovaatio. Pohdimme luennolla erilaisia lähestymistapoja innovaatioon. Ymmärsin, että innovaatio on merkittävää yritysten uudistumisen näkökulmasta. Esimerkkinä tästä voisi olla, että tuotekehityksen kautta yritys voi siirtyä taantuvalta toimialalta uudelle toimialalle. Tämä liittyy luennoilla keskusteltuihin S-käyriin, ja siirtymiin yhdeltä käyrältä toiselle. Pohdin myös, että innovaatiot ovat haasteellisia, koska monet tulevat markkinoille liian aikaisin, mikä voi johtaa siihen, että innovaatio ei menesty. Luennollakin puhuttiin oikea-aikaisesta ajoituksesta ja että se voi ratkaista monen tuotteen menestyksen. Puhuimme autoteollisuudesta esimerkkinä: sähköauto tuli markkinoille jo kauan sitten, mutta se ei menestynyt. Tämän analysoinnissa voimme käyttää luennolla esiteltyä ja jo pääsykoekirjassa ollutta PESTEL-mallia.

4 [Analysoi sähköautomarkkinaa PESTELin näkökulmasta lyhyesti.] Yritysvieras kertoi, kuinka keksintö Z kaupallistettiin. Tämä oli hankala prosessi, koska yrityksen päämarkkina-alue oli toinen, kypsä markkina, jossa yritys on markkinajohtaja. Tällöin johdon oli hankala sisäistää uuden markkinan vaatimuksia. On olemassa erilaisia näkemyksiä, mutta yhdestä asiasta voidaan olla yhtä mieltä: innovointi johtaa toimialojen uudistumiseen. Schumpeter (1949) puhuu toimialojen uudistumisesta luovan tuhon kautta. Luova tuho tarkoittaa sitä, että kun jokin toimiala tuhoutuu, sieltä vapautuu resursseja muiden, myös kehittyvien toimialojen käyttöön. Toimialan muutos liittyy innovaatioon, koska innovoimalla yritykset voivat tuottaa uusia toimialoja (Helleberg, 2013). Arvosana 4 Päiväkirja tuottaa synteesejä, eli analyyttisiä yhteenvetoja keskusteluista suhteessa erilaisiin materiaaleihin. Päiväkirja luo erinomaisia linkkejä vierailijoihin, luentomateriaaleihin ja erilaisiin lukumateriaaleihin ja käyttää hyödyksi erilaisia esimerkkejä. Teksti muodostaa yhtenäisen analyyttisen kokonaisuuden, ja menee syvälle muutamassa keskeisimmässä aihealueessa. Päiväkirja täyttää kaikki muodolliset kriteerit ja se on luettavuudeltaan ja rakenteeltaan erinomainen. Päiväkirjassa on lähdeluettelo. Tekstiesimerkki: Päivän teemana oli innovaatio. Pohdimme luennon aikana erilaisia lähestymistapoja innovaatioon. Innovaatio on merkittävää yritysten uudistumisen näkökulmasta. Myös luennolla keskusteltiin toimialojen kehityksen S-kuvaajista, jolloin yritys voisi uusien tuotteiden avulla siirtyä taantuvalta toimialalta uudelle toimialalle (Aberbach, 1996). Esimerkiksi jos yritys on tuottanut ennen kannettavia laskimia, se voi hypätä uudelle toimialalle tuottamalla laskin-applikaation ja tuomalla sen vaikkapa Applen istoreen. Vaikka kyseessä on täysin eri teknologia, yrityksen brändi voi kuitenkin auttaa applikaation leviämisessä. Innovaatiot ovat kuitenkin haasteellisia, koska monet tulevat markkinoille liian aikaisin. Tämä voi johtaa siihen, että innovaatio ei menesty koska kysyntää ei vielä ole. Tämän analysoinnissa voimme käyttää luennolla esiteltyä ja jo pääsykoekirjassa ollutta PESTEL-mallia. [Analysoi taitavasti uutta markkinaa PESTELin näkökulmasta.] Samoin vierailija Maria Metsola totesi, että monet Firman hyvätkin keksinnöt ovat epäonnistuneet, koska liikkeellä oltiin liian aikaisin. Toisaalta menestyksen taustalla on ollut aina ripaus tuuria. [Esimerkki tuurista.] Tunnistan myös useita muita syitä heidän tuotteensa kaupallistamisen ongelmiin [avaa näitä]. Luennolla ryhmäkeskustelussa Z esitti hyvän esimerkin autoteollisuudesta. Sähköauto koitti tehdä läpimurtoa jo kauan sitten, mutta se ei menestynyt. Keskustelimme syistä, ja tulimme tulokseen, että toimialojen suuret yritykset voivat pyrkiä estämään uusien alalle tulijoiden menestystä. Lainsäädäntö ja sääntely saattavat myös suosia toimialalla jo toimivia yrityksiä. Myöskään kuluttajat eivät tunne uutta tuotetta ja uutta markkinaa pitää tällä tavalla rakentaa, ja kuluttajia kouluttaa. Luentokerran [tai muut] lukumateriaalit valottavat uusien innovaatioiden ja yritysten alalle tulon vaikeuksia. Miettinen (2004) väittää [avaa tätä]. Lisäksi Överberg (2013) tunnisti seuraavia syitä [avaa tätä]. Lehdissä on ollut viime aikoina juttuja suomalaisten yritysten vaikeuksista uudistua [avaa lehtijuttuja]. Asiaan voi löytää erilaisia näkemyksiä, mutta yhdestä asiasta voidaan olla yhtä mieltä: Innovaatio johtaa toimialojen uudistumiseen. [Avaa miksi näin.] Arvosana 5 Päiväkirja tuottaa erinomaisia synteesejä, eli analyyttisiä yhteenvetoja omista pohdinnoista, luennoilla käydyistä keskusteluista ja eri materiaaleista. Päiväkirja luo erinomaisia linkkejä vierailijoihin, luentomateriaaleihin, lukumateriaaleihin ja muihin materiaaleihin. Päiväkirja käyttää hyödyksi erilaisia esimerkkejä. Teksti muodostaa yhtenäisen analyyttisen kokonaisuuden, ja menee syvälle muutamassa keskeisimmässä aihealueessa. Päiväkirja analysoi annettua ongelmaa

5 syvällisesti ja useista, jopa vastakkaisista näkökulmista. Päiväkirja pyrkii rakentamaan siltoja luentosarjan eri teemojen välille, ja tuo luovasti mukaan erilaisia selitysmalleja. Päiväkirja täyttää kaikki muodolliset kriteerit ja on luettavuudeltaan ja rakenteeltaan erinomainen. Päiväkirjassa on lähdeluettelo. Tekstiesimerkki: Päivän teemana oli innovaatio. Innovaatio on merkittävää yritysten uudistumisen näkökulmasta. Innovaatioon on erilaisia lähestymistapoja. [Esittelee muutamia lähestymistapoja ja keskustelee niiden samankaltaisuuksista tai eroista.] Luennolla ja materiaaleissa keskusteltiin toimialojen kehityksen S-kuvaajista, jolloin yritys voisi uusien tuotteiden avulla siirtyä taantuvalta toimialalta uudelle toimialalle (Aberbach, 1996). Esimerkiksi jos yritys on tuottanut ennen kannettavia laskimia, se voi hypätä uudelle toimialalle tuottamalla laskin-applikaation ja tuomalla sen vaikkapa Applen istoreen. Vaikka kyseessä on täysin eri teknologia, tunnetun yrityksen brändi voi auttaa applikaation leviämisessä. Yksi tulokulma on oikea ajoitus. Monet innovaatiot tai keksinnöt tulevat markkinoille liian aikaisin, mikä voi johtaa siihen, että innovaatio ei menesty. Luennoillakin puhuttiin oikea-aikaisesta ajoituksesta ja että se voi ratkaista monen tuotteen menestyksen. Samoin vierailija Maria Metsola totesi, että monet Firman hyvätkin keksinnöt ovat epäonnistuneet, koska liikkeellä oltiin liian aikaisin. Toisaalta häneen mukaansa menestyksessä on ollut aina ripaus tuuria matkassa. Keskustelimme autoteollisuudesta esimerkkinä. Sähköauto koitti tehdä läpimurtoa jo kauan sitten, mutta se ei menestynyt. Sähköauto herättää minussa monia ajatuksia muista uusien tuotteiden menestyksen esteistä, ja tunnistan useita esteitä. Yhtäältä toimialalla toimivat suuret yritykset voivat pyrkiä estämään uusien alalle tulijoiden menestystä, ja itse myös kehittämään vastaavia tuotteita ja hyödyntämään markkinavoimaansa. Kuten Miettinen (2004: 13) asian ilmaisee, suuryrityksillä on monia syitä estää kilpailevien tuotteiden alalletulo, ja keinovalikoima on hyvin laaja: epäsuora estäminen, markkinavoiman hyödyntäminen ja jopa lainsäädäntöön vaikuttaminen. Lainsäädäntö ja sääntely saattavat myös suosia toimialalla jo toimivia yrityksiä. Lisäksi kuluttajat eivät vielä tunne uutta tuotetta, ja heillä ei ole vielä käyttäjäkokemusta. Uutta markkinaa pitää tällä tavalla rakentaa, ja kuluttajia kouluttaa (Överberg, 2013). Tunnistin tässä useita linkkejä aikaisempiin luentoihin, joilla keskusteltiin mm. yritysten poliittisesta vaikuttamisesta. Löysin lisäksi kiinnostavia lukumateriaaleja, jotka valottavat uusien innovaatioiden ja yritysten alalle tulon vaikeuksia. Ne sanoivat mm. seuraavaa [tässä synteesi] (Miettinen, 2004; Schumpeter, 1949; Överberg, 2013). Keskustelun, luennon ja lukemisen tuloksena päädyin näkemykseen, että innovaation ja uusien toimialojen synnyn välinen yhteys on hyvin monimutkainen. Tunnistan kuitenkin useita elementtejä, jotka ovat yhteisiä monissa esimerkkitapauksissa sekä onnistuneista että epäonnistuneista innovaatioista [avaa ja analysoi näitä elementtejä]. ESIMERKKI LÄHDELUETTELOSTA (kaikissa töissä, joiden arvosana on 3 tai yli tulee olla lähdeluettelo) Global Reporting Initiative (GRI), Final Report ( Halme, M. & Lovio, R. (2004). Yrityksen sosiaalinen vastuu globalisoituvassa taloudessa. Teoksessa Heiskanen, Eva (toim.). Ympäristö ja liiketoiminta. Gaudeamus Helsingin Sanomat : Sähköauto haastaa perinteisen autoteollisuuden. Hilliaho, L. & Puolitaival, J. (2015). Ilmiön kaava. Talentum. Porter, M. & van der Linde, C. (1995). Toward a new conception of the environmentcompetitiveness relationship. Journal of Economic Perspectives 9: 4,