ETELÄ-KARJALAN VAPAA-AJAN ASUKASKYSELYYN VASTASI 473 IHMISTÄ

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN VAPAA-AJAN ASUKASKYSELYYN VASTASI 473 IHMISTÄ Vapaa-ajan asukaskysely postitettiin 1050:lle Etelä- Karjalasta vapaa-ajan asunnon omistavalle henkilölle, jotka vakituisesti asuvat maakunnan ulkopuolella. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui näin ollen 45 %. Seuraavilla sivuilla on koottuna tuloksia kyselystä. 1

2 VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖ 2

3 VAPAA-AJAN ASUNNON OMISTAJUUS Oletteko lomakkeen kansilehdellä mainitun vapaa-ajan asunnon Käyttäjä, mutta ette omista kyseistä vapaa-ajan asuntoa? Yksi useammasta omistajasta (esim. perikunta) Yhteisomistaja puolisonne kanssa Ainoa omistaja / Vapaa-ajan asunnon omistusosuudesta puhuttaessa vastaajat jakaantuivat selkeästi kahteen ryhmään. / Suurin ryhmä oli vapaa-ajan asunnon ainoana omistajana toimivat käyttäjät. Ryhmä muodosti vastaajista 42 % osuuden. / Melkein yhtä suuren osuuden (40 %) muodosti ryhmä, johon kuului vapaa-ajan asunnon yhteisomistajat puolison kanssa. / Kolmanneksi suurin ryhmä oli vapaa-ajan asunnon suuremmassa joukossa omistavat 16 % kokonaisosuudellaan

4 VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUS Käytättekö vapaa-ajan asuntoa... / Kaikki vastaajat odotetustikin käyttävät vapaa-ajan asuntoaan vapaa-ajan asumiseen. Vakinaiseen asumiseen Vapaa-ajan asumiseen

5 VASTAAJAPROFIILI Mökin sijaintikunta Savitaipale ,2 % Luumäki ,0 % Lappeenranta 41 8,9 % Parikkala 9 2,0 % Taipalsaari 7 1,5 % Rautjärvi 3 0,6 % Lemi 2 0,4 % Ruokolahti 2 0,4 % Etäisyys vapaa-ajan km ,3 % asunnolle km ,5 % km ,5 % yli 300 km 22 4,7 % / Vastaajien vapaa-ajan asunnot sijaitsevat 86 prosenttisesti Savitaipaleen ja Luumäen alueella. / Etäisyydet vapaa-ajan asunnolle vastaajilla tasaisesti 0 ja 300 kilometrin välillä. / Selkeästi eniten vastaajista käyttää vapaa-ajan asuntoa 1-2 henkilön voimin. Vapaa-ajan asunnon sijaintikunta Matkustusaika vapaa-ajan Keskiarvo 2 h 5 min asunnolle Etäisyys lähimpään Keskiarvo 18,6 km kuntakeskukseen vapaa-ajan asunnolta Savitaipale Luumäki Vapaa-ajan asunnon 1-2 henkilöä ,7 % Lappeenranta Parikkala käyttäjämäärä 3-4 henkilöä 84 18,1 % Taipalsaari Rautjärvi 5-6 henkilöä 79 17,0 % Lemi Ruokolahti Enemmän ,2 % 5

6 VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTÖN MUUTOS Miten vapaa-ajan asuntonne käyttö (riippumatta käyttäjästä) on muuttunut viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana aikaisempiin kolmeen vuoteen verrattuna? En osaa sanoa 1 / Lähes puolet vastaajista (47 %) koki vapaa-ajan asunnon käytön pysyneen ennallaan viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana verrattuna sitä aikaisempaan aikaan. / Noin 32 % vastaajista koki vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan lisääntyneen joko jonkin verran tai paljon viimeisen kolmen vuoden aikana. Vähentynyt paljon Vähentynyt jonkin verran Pysynyt ennallaan / Mökkeilyn koki vähentyneen 19 % vastaajista joko jonkin verran tai paljon viimeisten vuosien aikana. Lisääntynyt jonkin verran 99 Lisääntynyt paljon

7 VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTÖN MUUTOS Työssäkäyvien ihmisten vapaa-ajan asunnon käyttö viimeisen kolmen vuoden aikana / Työssäkäyvistä vastaajista puolet koki vapaa-ajan asuntonsa käytön pysyneen ennallaan viimeisen kolmen vuoden aikana. En osaa sanoa Vähentynyt paljon 0 2 / Vastaajista 31 % koki vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan lisääntyneen joko jonkin verran tai paljon määräaikana. Vähentynyt jonkin verran Pysynyt ennallaan Lisääntynyt jonkin verran / Vapaa-ajan asunnolla olon oli kokenut vähentyneen 19 % vastaajista joko jonkin verran tai paljon viimeisten kolmen vuoden aikana. Lisääntynyt paljon

8 VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTÖN SOVELTUVUUS Soveltuuko vapaa-ajan asuntonne Vain kesäkäyttöön 94 / Yli puolet vastanneista (53 %) luokitteli vapaa-ajan asuntonsa soveltuvan kevät-, kesä- ja syksykäyttöön. Kevät-, kesä- ja syksykäyttöön 247 / Vastaajista lähes 27 % omistaa mökin, joka soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Sen sijaan noin 20 % ihmisistä kertoi vapaaajan asuntonsa soveltuvan vain kesäkäyttöön. Ympärivuotiseen käyttöön

9 VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖ Vastaajien vapaa-ajan asunnolla vietettyjen vuorokausien keskiarvot vuodenajoittain 39 / Keskiarvollisesti vastaajat käyttivät vapaaajan asuntoaan odotetusti eniten kesällä. / Sekä syksyllä että keväällä keskiarvot olivat päivien suhteen hyvin tasoissa / Talven käyttövuorokaudet vapaa-ajan asunnolla jäivät hyvin odotetustikin muista vuodenajoista Kevät 2015 Kesä 2015 Syksy 2015 Talvi

10 VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖ Työikäisten ja eläkeläisten vapaaajan asunnon käyttö vuodenajoittain vuorokausissa mitattuna Kevät 2015 Kesä 2015 Syksy 2015 Talvi / Taulukossa näkyy selkeästi eläkeläisten suurempi käyttömäärä vapaa-ajan asunnoilleen. / Jokaisen vuodenajan kohdalle tulee merkittävä ero käyttövuorokausissa. Työikäiset Eläkeläiset 10

11 TYÖSKENTELY VAPAA-AJAN ASUNNOLTA KÄSIN 11

12 TÖISSÄ KÄYNTI VAPAA-AJAN ASUNNOLTA KÄSIN Vapaa-ajan asunnolta käsin työssäkäyvien osuus jäi suhteellisen vähäiseksi eritoten sen vuoksi, että vastaajista puolet oli eläkeläisiä. Onko joku kotitaloutenne jäsenistä käynyt töissä vapaaajan asunnolta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana? Työikäisten keskuudessa 18 % on käynyt viimeisen vuoden aikana töissä vapaa-ajan asunnolta käsin. Vapaa-ajan asunnolta työssäkäyvien osuus työikäisistä 18 % Ei % Kyllä kyllä ei 12

13 ANSIOTYÖN TEKEMINEN VAPAA-AJAN ASUNNOLLA Ei Onko joku kotitaloutenne jäsenistä tehnyt ansiotyötä vapaa-ajan asunnollanne viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana? 408 / Ansiotyötä vapaa-ajan asunnollaan tehneiden määrä lisääntyi hieman siitä määrästä, jotka olivat käyneet töissä vapaa-ajan asunnoltaan. / Ansiotyötä vapaa-ajan asunnollaan tehneiden luvut olivat kuitenkin hyvin maltillisia. Kyllä

14 ANSIOTYÖN TEKEMINEN VAPAA-AJAN ASUNNOLLA Ansiotyötä vapaa-ajan asunnollaan tehneiden osuus ylti 27 prosenttiin työikäisten kohdalla. Ansiotyötä vapaa-ajan asunnolta käsin tehneiden osuus työikäisistä 27 % Työvuorokaudet vaihtelivat ylimmillään 40 vuorokaudesta alimmillaan yhteen vuorokauteen. Vapaa-ajan asunnolta käsin työtä tehneiden työvuorokaudet % kyllä ei

15 ETÄTYÖ VAPAA-AJAN ASUNNOLTA KÄSIN Etätöitä vapaa-ajan asunnollaan tehdä haluavien määrä nousi 83 henkilöön kokonaismäärästä. Kielteisten vastausten perustelut Työikäisten halukkuus etätyöhön vapaa-ajan asunnolta käsin Mökki halutaan pitää vapaaajanviettopaikkana 10 Mökillä ei sähköä 5 39 % Työtä ei voi tehdä etänä % Eläkkeellä 134 Kyllä Ei

16 VAPAA-AJAN ASUNNON TIETOJA JA VARUSTELUTASOA 16

17 TIETOJA VAPAA-AJAN ASUNNOSTA Vastaajien vapaa-ajan asunnon asuinpinta-ala yhteensä 10 % 39 % / Vastanneiden vapaa-ajan asunnoista oli hieman yli puolet neliön asuntoja. / Lähes 40 prosentin osuuden muodosti 0-50 neliön vapaa-ajan asuntojen ryhmä. / Suurimpia yli 100 neliön vapaa-ajan asuntoja kokonaismäärästä oli 10 prosenttia. 51 % 0-50 m² (177) m² (230) yli 100 m² (46) 17

18 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN SÄHKÖNTUOTTOMUODOT Sähköntuottomuodot vapaa-ajan asunnoilla Generaattori Aurinkopaneeli Verkkosähkö Ei sähkövirtaa saatavilla / Vastanneiden vapaa-ajan asunnoilta löytyy selvästi useimmiten verkkosähkö, joka löytyy lähes 59 prosentilta vastaajien vapaa-ajan asunnoilta. / Aurinkopaneeli sähköntuottomuotona löytyy hieman yli neljännekseltä mökeiltä. / Lähes kymmenellä prosentilla vastaajista ei löydy minkäänlaista sähkövirtaa omalta vapaaajan asunnoltaan. / Muista sähköntuottomuodoista vaihtoehtojen ulkopuolelta mainittiin muutaman kerran sekä akku että tuulivoima. Muu sähkö, mikä?

19 PERUSLÄMMÖN PITÄMINEN PÄÄLLÄ TALVELLA Ei Oliko vapaa-ajan asunnossanne sähkölämmitys (peruslämpö) pysyvästi päällä viime talvena? 357 / Vastanneista lähes 23 prosenttia piti sähkölämmitystä eli peruslämpöä päällä vapaa-ajan asunnollaan viime talvena. Peruslämmön vähäisestä pitämisestä nähdään seurausta myös mökkivuorokausien vähyydessä talvikaudella. Kyllä Eläkkeellä olevien vapaa-ajan asukkaiden vapaa-ajan asunnon sähkölämmityksen pito talvella päällä 21 % / Eläkkeellä olevat vapaa-ajan asukkaat eivät kuitenkaan pidä vapaa-ajan asuntoaan merkittävästi enemmän talvella lämpimänä kuin työikäiset vapaa-ajan asukkaat, vaikka käyttävät asuntoa kylminä kuukausina selkeästi enemmän. / Työikäiset vapaa-ajan asukkaat pitävät jopa hiukan enemmän eläkeläisiin verrattuna vapaa-ajan asuntojaan talvella lämpiminä. 79 % Kyllä Ei 19

20 VAPAA-AJAN ASUNNON VARUSTELUTASO Mitkä seuraavista varusteista vapaaajan asunnoltanne löytyy? Internet-yhteys Pyykinpesukone Astianpesukone Suihku Televisio Kylmäkellari Jääkaappi Ei mitään näistä / Valituista vapaa-ajan asunnon varusteista jääkaappi oli yleisin varuste, joka löytyy 92 prosentilta vastaajien vapaa-ajan asunnoista. / Seuraavaksi yleisin varuste oli televisio, joka on lähes 74 prosentilla vastanneista vapaa-ajan asunnoillaan. / Kylmäkellari ja Internet-yhteys löytyivät vielä hiukan yli 30 prosentilta vastanneista. / Vastaajat arvioivat vapaa-ajan asuntonsa päärakennuksen kunnon kouluarvosanoin, joiden keskiarvoksi asettui 7,96. / Vain 15 vastaajaa arvioi vapaa-ajan asuntonsa kunnon erittäin huonoksi arvosanojen 4-5 kohdalle. 20

21 KIINTEÄ LAAJAKAISTAYHTEYS Lukumääräisesti vain 14 vapaa-ajan asunnolta löytyi kiinteä laajakaistayhteys. Onko vapaa-ajan asunnollenne kiinteä laajakaistayhteys? Kiinteän laajakaistan hankkimishalukkuus oli vastaajien keskuudessa hieman alle 8 % luokkaa. Työikäisten keskuudessa halukkuus ei noussut kuin reiluun 11 %. Jos ei, oletteko kiinnostunut hankkimaan? Ei 453 Ei 408 Kyllä 14 Kyllä

22 VAPAA-AJAN ASUNNON KUNTO Vapaa-ajan asunnon päärakennuksen kunto kouluarvosanoin (4-10) / Kyselyn vastaajat arvioivat vapaa-ajan asuntonsa kuntoa kouluarvosanoin. Vastaajien keskiarvo vapaa-ajan asuntonsa kunnosta muotoutui tasan 8 paikkeille. / Vain 15 vastaajaa arvioi vapaa-ajan asuntonsa kunnon erittäin huonoksi 4-5 arvoiseksi

23 ETELÄ- KARJALAN PALVELUT JA TYYTYVÄISYYS 23

24 TYYTYVÄISYYS MAAKUNNAN PALVELUIHIN 300 Kotitalouden tyytyväisyys maakunnan palveluihin erittäin tyytyväinen 4 melko tyytyväinen 3 ei tyytyväinen eikä tyytymätön 2 melko tyytymätön 1 erittäin tyytymätön Palvelutyytyväisyys-kysymykseen vastattiin hyvin vaihtelevin määrin. Vastaajat saivat valita palvelutyytyväisyys-taulukkoon vastatessaan myös kohdan ei ole käytetty/ei koske kotitalouttamme, jos he eivät olleet käyttäneet palveluja. Tämän avulla saatiin vastauksista mahdollisesti hieman totuudenmukaisempia, kun ikään kuin pakotetut vastaukset jäivät pois. 24

25 TYYTYVÄISYYS MAAKUNNAN PALVELUIHIN Palvelukohtaiset keskiarvot 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,93 3,87 3,79 2,26 3,68 4,27 3,68 3,62 4,03 3,84 4,20 3,69 3,70 3,13 3,12 3,14 Palvelukohtaisessa taulukossa saa paremmin selvyyden siihen, miten keskiarvot palveluittain jakautuvat. Keskiarvollisesti suurin osa palveluista sai vapaa-ajan asukkailta arvosanan joka jäi 3,5-4 välille eli asukkaat olivat melko tyytyväisiä palveluihin. Yli neljän arvosanaan palveluista pääsi kirjastopalvelut ja kalastusmahdollisuudet. Ainoastaan julkinen liikenne erottui selvästi huonoimman arvosanan saaneena. Vapaa-ajan asukkaat olivat julkiseen liikenteeseen melko tyytymättömiä. 25

26 TYYTYVÄISYYS INFRASTRUKTUURIPALVELUIHIN Kotitalouden tyytyväisyys infrastruktuuripalveluihin / Infrastruktuuripalveluiden kohdalla vastaukset kaikkiin kolmeen palveluun (tietoliikenneyhteydet, sähkön toimitusvarmuus ja yleisten teiden kunto) painottuivat tyytyväisyyden puolelle. erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen ei tyytyväinen eikä tyytymätön melko tyytymätön erittäin tyytymätön ei ole käytetty/ kysymys ei koske kotitalouttamme / Reilut 60 prosenttia vastaajista oli Etelä-Karjalan teiden kuntoon joko erittäin tai melko tyytyväinen. Teiden kuntoon oli melko tai erittäin tyytymätön 14 prosenttia vastaajista. / Sähkön toimitusvarmuudessa näkyi jo vapaa-ajan asuntojen osuus, joissa ei ole verkkosähköä ja sitä kautta kysymys ei koskettanut niiden omistajia. / Sähköllisten vapaa-ajan asuntojen sähkön toimitusvarmuuteen oli vastaajista joko erittäin tai melko tyytyväinen 74,5 prosenttia. / Vastanneista tietoliikenneyhteyksiä käyttävät olivat niihin joko erittäin tai melko tyytyväisiä 44,7 prosenttisesti Tietoliikenneyhteydet Yleisten teiden kunto Sähkön toimitusvarmuus 26

27 VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN TIETOTASO MAAKUNNAN TARJONNASTA Kotitalouden tietotaso maakunnan tarjonnasta / Vastaajien tiedot maakunnan tarjoamista tapahtumista, palveluista ja harrastusmahdollisuuksista ovat hyvällä tolalla. / Ainoastaan harrastusmahdollisuuksien kohdalla oli hieman epävarmuutta vastaajien kohdalla. Neljännes vastaajista ei joko osannut sanoa onko heillä tietoa maakunnan harrastusmahdollisuuksista tarpeeksi tai heillä ei ollut ollenkaan tietoa harrastusmahdollisuuksista. 0 1 kyllä, riittävästi 2 kyllä, jonkin verran 3 ei ollenkaan 9 en osaa sanoa tapahtumista? palveluista? harrastusmahdollisuuksista? 27

28 TIEDONSAANTIKANAVIEN KÄYTTÖ ETELÄ-KARJALAN TAPAHTUMIEN SELVILLE SAAMISEEN Mitä tiedonsaantikanavaa käytätte Etelä-Karjalan tapahtumien selville saamiseen? Muut tiedonsaantikanavat Asukaskuulemiset ja-tilaisuudet 24 Paikallinen media (radio, lehdet) 342 Kaupunkien tai kuntien palvelupisteet Etelä-Karjalan tapahtumakalenteri Kaupunkien tai kuntien Internetsivut Savitaipaleen kesälehti (34) Tuttavat ja sukulaiset (19) Muu, mistä? Kokonaisvastaajamäärästä jopa 72 prosenttia käyttää yhtenä tiedonsaantikanavanaan paikallista mediaa (radio ja lehdet), kun haluavat selvittää Etelä-Karjalan tapahtumia. Tämän jälkeen suurimpia tiedonsaantikanavia ovat kaupunkien tai kuntien Internet-sivut (36 %) sekä Etelä-Karjalan tapahtumakalenteri (31 %). Ilmoitustaulut (5) Internetkanavat (4) Tori (2) Ei mitään tiedonsaantikanavaa (2) Valmiiden vaihtoehtojen ulkopuoliset kanavat keräsivät 87 vastaajan merkinnän. Näistä vastauksista erottui selvästi suosituimpina tiedonsaantikanavina Savitaipaleen kesälehti (34 vastausta) sekä tuttavat ja sukulaiset (19 vastausta). 28

29 KEHITTÄMISTÄ VAATIVAT PALVELUT VAPAA-AJAN ASUMISEN NÄKÖKULMASTA Palvelut, joita vapaa-ajan asukkaat haluaisivat kehitettävän maakunnassa Parempien ravintola- ja kauppapalveluiden tarve Edullisempien sähköliittymien tarve Luontopolkujen lisääminen ja kehittäminen Mökkitalkkarien tarve Tietoliikenne- ja nettiyhteyksien parantaminen Julkisen liikenteen parantaminen Parempaa tiedottamista tapahtumista ja tapahtumien yhteistä järjestämistä Jätehuolto toimivammaksi ja lähemmäksi kuluttajaa / Avoimessa kysymyksessä vapaa-ajan asukkaat saivat vapaasti vastata tyhjille riveille maakunnassa tarvittavia kehittämiskohteita vapaa-ajan asumisen näkökulmasta. / Vastaajien mielipiteiden pohjalta eniten kehittämistä vaativia kohteita olivat jätehuolto, julkinen liikenne ja ravintola- ja kauppapalvelut. / Jätehuollossa esiin nousi eritoten jätehuoltomaksujen suuruus verrattuna jäteastioiden määrään ja niiden läheisyyteen. / Lisäksi saaressa sijaitsevien mökkien omistajat väläyttivät mahdollisuutta kiertävään ongelma- ja rakennusjätepisteeseen, joka voitaisiin tuoda rannalle aina lyhyeksi ajaksi täytettäväksi ja siirrellä sitten aina uuteen paikkaan. / Julkisen liikenteen suhteen vastaajien parannustarpeet painottuivat maaseudulle liikennöitävien vuorojen lisäämiseen ja liityntäliikenteen parantamiseen esimerkiksi Lappeenrannan matkakeskukselta lähialueille. / Moni vastaajista halusi parannusta lähikauppapalveluihin ja niiden valikoimiin. Myös paikallisten rautakauppojen valikoimaa toivottiin parannettavan ja aukioloaikoja lisättävän viikonloppuisin. / Muita merkittäviä esiin nousseita asioita olivat tietoliikenne- ja internetyhteyksien parantaminen, mökkitalkkareiden tarve ja parempi tiedottaminen lähialueen tapahtumista sekä niiden yhteisestä järjestämisestä. 29

30 KEHITTÄMISTÄ VAATIVAT PALVELUT VAPAA-AJAN ASUMISEN NÄKÖKULMASTA / Alla on lueteltuna muutamia mielenkiintoisia kehittämistarpeita Etelä-Karjalassa vapaa-ajan asujien näkökulmasta. / Muita yksityiskohtaisempia kehittämisen kohteita oli esimerkiksi Partakosken alue. Alueella toimiviin palveluihin pitäisi saada kehitystä ja korostaa maisemallisesti sekä historiallisesti merkittävää paikkaa. / Parannusta toivottiin myös terveyspalveluihin niin, että vapaa-ajan asukaskin pääsisi helposti tarpeen vaatiessa lääkäriin. / Veneiden talvisäilytyspaikoista oli puhetta ainakin Savitaipaleen alueella, esimerkiksi tyhjiä halleja ja navettoja voisi mahdollisesti hyötykäyttää tähän tarkoitukseen vastaajan mielestä. / Maatilojen ja luomumyymälöiden tuotteille löytyi myös vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa kysyntää. / Kalastusmahdollisuuksien ja kalastuspalvelujen kehittäminen nousi esiin myös muutamissa vastauksissa. Tähän liittyen esimerkiksi kalastuksen opastusta haluttaisiin. / Myös luonnon suojelemiseen ja parempaan huolehtimiseen haluttaisiin lisää panostamista. (esim. Saimaan veden laadun parantaminen) / Kuntien yrittäjien palvelut koottuna yhdellä internet-sivulla. 30

31 VAPAA-AJAN ASUNNON TAVARAHANKINNAT Mistä hankitte vapaa-ajan asunnollanne käytettävät päivittäistavarat? (elintarvikkeet ja taloustavarat) Suoramyyntipaikasta (torilta, maatilalta tms.) Vapaa-ajan asuntonne sijaintikunnan kaupasta Menomatkan varrella olevasta kaupasta, joka eri kunnassa kuin vapaa-ajan asuntonne Vakituisen asuinkuntanne kaupasta / Kysymykseen tavaroiden hankinnasta vastaajat saivat vastata vapaammin useampaan kohtaan mistä elintarvikkeensa ja taloustavaransa hankkivat. / Selvästi eniten vastaajat ostavat peruselintarvikkeensa vapaa-ajan asunnon läheisyydestä. Vapaa-ajan asunnon sijaintikunnan kauppaa käyttää pääsääntöisesti 77 prosenttia vastaajista. Lähes 42 prosenttia vastaajista kertoo käyttävänsä elintarvikeostoksiinsa vakituisen asuinkuntansa kauppaa. / Lisäksi lähes 35 prosenttia vastaajista ruksi käyttävänsä menomatkan varrella olevaa kauppaa ruokaostoksiinsa. Jostain muualta, mistä? / Vaihtoehtojen ulkopuolisista vastauksista yli puolissa vastauksena oli Lappeenranta. 31

32 VAPAA-AJAN ASUNNON TAVARAHANKINNAT Mistä hankitte vapaa-ajan asunnollanne käytettävät muut tavarat? (rakennustarvikkeet, koneet, polttoaine, kalusteet, astiat, harrastusvälineet, puutarhanhoito tms.) Jostain muualta, mistä? Vapaa-ajan asuntonne sijaintikunnan kaupasta/yrityksestä Menomatkan varrella olevasta kaupasta/yrityksestä, joka eri kunnassa kuin vapaa-ajan asuntonne Vakituisen asuinkuntanne kaupasta/yrityksestä Jostain muualta, mistä? Lappeenranta (37) Lähiseudun tuttu kauppa (4) Kouvola (4) Ristiina (2) Internet (2) Paikallinen saha (1) Muiden tavaroiden (rakennustarvikkeet, koneet, polttoaine, kalusteet, harrastusvälineet tms.) kohdalla prosenttiosuudet hieman tasoittuivat vapaa-ajan asunnon sijaintikunnan ja vakituisen asunnon sijaintikunnan välillä. Vastaajista 66 prosenttia hankkii pääsääntöisesti muut tavarat vapaa-ajan asuntonsa sijaintikunnan kaupasta. Vakituisen asuinkunnan kaupasta tavaroiden hankkijat kasvattivat prosenttiosuuttaan tässä kysymyksessä lähes 55 prosenttiin. Menomatkan varrelta muita tavaroita hankittiin vastaajien keskuudessa enää 19 prosenttisesti. 32

33 HARRASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Oletteko osallistunut vapaa-ajan asuntokuntanne harrastustoimintaan, jos ette oletteko kiinnostunut osallistumaan jatkossa? Urheiluseurat Partio Kylätoiminta Metsästysseura Muu, mikä? Muita kiinnostavia harrastustoimintoja - Massaliikuntatapahtumat - seurakunta - Luonto: Kasvit, linnut, kalat, hyönteiset, geologia jne. - Ohjattu liikunta - kesäteatteri - Jumppa - Ympäristö- ja luontoasiat - Kesäteatteri, lavatanssit - retkeily - Kansalaisopisto kyllä ei, mutta olen kiinnostunut ei, enkä ole kiinnostunut Kylätoiminta erottui harrastustoiminnoista sellaisena, johon löytyi selvää kiinnostusta ilman, että on vielä päässyt osallistumaan siihen. Joka neljännes vastaajista oli kiinnostunut kylätoimintaan osallistumisesta. Myös metsästysseuran tai urheiluseurojen toimintaan osallistuminen herätti kiinnostusta yhteensä liki 100 vastaajassa. 33

34 MUUTTOHALUKKUUS ETELÄ-KARJALAAN Onko teillä tai jollain muulla kotitaloutenne jäsenellä suunnitelmissa muuttaa virallisesti vapaa-ajan asuntonne sijaintikuntaan (joko vapaaajan asuntoon tai muuhun asuntoon) seuraavan kolmen vuoden aikana? En osaa sanoa 37 Ei 397 Mahdollisesti 29 Kyllä Kyselylomakkeen lopussa vastaajilta tiedusteltiin hieman mahdollisia muuttoaikeita tulevaisuudessa Etelä- Karjalaan. 468 vastaajasta vain reilut 7 prosenttia piti Etelä-Karjalaan muuttoa joko mahdollisena tai suunniteltuna. 34

35 PUOLTAVAT JA VASTUSTAVAT TEKIJÄT ETELÄ-KARJALAAN MUUTOLLE Puoltavia tekijöitä muutolle Etelä- Karjalaan / Myönteisistä tekijöistä ehdottomasti merkitsevin oli Etelä- Karjalan tarjoama luonto ja rauha. Halvempi hintataso asumiselle Eteläkarjalaiset ihmiset Eläköitymisen jälkeen mahdollinen muutto / Avoimiin vastauksiin tuli 37 vastausta liittyen maakunnan ainutlaatuiseen luontoon ja rauhalliseen elämänmenoon. Eteläkarjalaiset ihmiset olivat myös yksi syy muuttohalukkuudelle maakuntaan 11 vastauksessa. Myös sukulaissuhteet maakuntaan ja lapsuudessa koetut muistot asumisesta Etelä-Karjalassa houkuttivat 8 vastaajaa muuttamaan maakuntaan. Terveydenhuolto ja uudet Sotepalvelut Sukulaissuhteet maakuntaan ja lapsuusmuistot Luonto ja rauha / Muuttoa vastustavissa tekijöissä korostui työpaikan saamisen vaikeudet Etelä-Karjalasta. Lähes 40 vastausta otti esille perusteluissaan tämän asian. Lisäksi melkein 30 vastaajaa ajatteli vapaa-ajan asuntonsa olevan varustelutasoltaan riittämätön vakinaiseen asumiseen. Muita merkittäviä yhtäläisyyksiä perusteluissa olivat lähipalvelujen heikkous, perhe- ja ystäväsuhteiden muualla olo sekä korkea ikä

36 PUOLTAVAT JA VASTUSTAVAT TEKIJÄT ETELÄ-KARJALAAN MUUTOLLE Vastustavia tekijöitä muutolle Etelä-Karjalaan Perhe- ja ystäväsuhteet muualla Lähipalvelujen heikkous Korkea ikä / Muuttoa vastustavissa tekijöissä korostui työpaikan saamisen vaikeudet Etelä-Karjalasta. Lähes 40 vastauksessa otettiin esille perusteluissa tämä asia. Lisäksi melkein 30 vastaajaa ajatteli vapaa-ajan asuntonsa olevan varustelutasoltaan riittämätön vakinaiseen asumiseen. / Muita merkittäviä yhtäläisyyksiä perusteluissa olivat lähipalvelujen heikkous, perhe- ja ystäväsuhteiden muualla olo sekä korkea ikä. Mökillä ei riittävää varustelutasoa 29 Työpaikan saantivaikeudet

37 ETELÄ-KARJALA VAPAA-AJAN ASUNNON SIJAINTIKUNTANA 250 Vapaa-ajan asukkaiden yleisarvosana Etelä-Karjalalle vapaa-ajan asunnon sijaintikuntana kouluarvosanoin (4-10) Erittäin huono Erinomainen Vapaa-ajan asukkaat antoivat kouluarvosanoin yleisarvosanan Etelä-Karjalalle vapaa-ajan asunnon sijaintikuntana. Kaikkien vastaajien myötä keskiarvoksi muodostui 8,7, joka kertoo ihmisten yleisestä tyytyväisyydestä Etelä-Karjalaa kohtaan. 37

38 TAUSTAKYSYMYKSET Reilut 57 prosenttia vastanneista oli eläkeläisiä ja 38 prosenttia työssäkäyviä. Kyselyyn vastanneita oli jokaisesta tuloluokasta. Oletteko... Muu (5) Yrittäjä (31) Eläkkeellä (268) Kotona oleva, kotiäiti tai -isä (5) Työtön (6) Työssä (149) Opiskelija (3) Paljonko ovat keskimäärin kotitaloutenne yhteenlasketut kuukausitulot veroja vähentämättä (=bruttotulot) mukaan laskien veronalaiset sosiaalietuudet? Yli euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk Alle 2000 euroa/kk

39 KIITOS! 39