ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/330/ /2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero Projektikoodi S10808 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi seduuni - osumaa työhön Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu Projektin vastuuhenkilön nimi Reija Lepola Sähköpostiosoite reija.lepola@sedu.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Katri Nyman Sähköpostiosoite katri.nyman@sedu.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Työpaikat tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat koulutustaan vastaavaa työtä. Työelämän ja työmarkkinoiden muutosten nopea ennakointi ja uusiin tarpeisiin vastaaminen edellyttävät entistä tiiviimpää vuorovaikutusta oppilaitosten ja työpaikkojen välillä. Opetuksen työelämävastaavuuden kehittämistyössä tarvitaan työelämän näkemystä ja opettajien ajankohtaista työelämäosaamista. Projektin lähtökohtana oli tarve kehittää ammatillista koulutusta työelämälähtöisemmäksi. Käytäntö on osoittanut, että oppilaitoksissa ei tunneta riittävän hyvin työelämän vaatimuksia, eikä työelämän edustajilla ole ollut mahdollisuuksia osallistua opetuksen kehittämiseen työelämälähtöisemmäksi ja työelämän tarpeisiin paremmin vastaavaksi. Tästä syystä nähtiin tarpeelliseksi rakentaa uusi silta oppilaitosyritysyhteistyön kehittämiseen ja molemminpuoliseen tiedon jakamiseen. Työelämätaitojen opettaminen on alakohtaisen ammattitaidon ohella tärkeää jo ammatillisen koulutuksen alkuvaiheista saakka. Pelisääntöjen selkeä läpikäyminen opiskelijoiden kanssa parantaa aidoissa EURA JÄRJESTELMÄ 1/44

2 työympäristöissä tapahtuvan oppimisen sujumista. Kun oppilaitoksen ja työelämän viestit tukevat toinen toistaan, syntyy opiskelijoille käsitys siitä, mitä taitoja työelämässä vaaditaan ja kuinka tärkeää on valmentautua työelämän vaatimuksiin jo opintojen aikana sekä oppilaitoksessa että työpaikoilla. Tärkeää on myös viestintä työelämän suuntaan ja tiedon välittäminen siitä, minkälaista osaamista tämän päivän ammatillinen koulutus tuottaa ammatillisen perustutkinnon suorittaneille. Molemminpuolinen tietoisuuden lisääntyminen vähentää epärealistisia odotuksia niin opiskelijalta kuin työpaikoiltakin osaamisen tasosta ja ehkäisee negatiivisia kokemuksia, jotka pohjautuvat liian korkeisiin tai liian vaatimattomiin osaamisen odotuksiin. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja testata Koulutuskeskus Sedun ja työelämän yhteistyömalleja. Tavoitteeseen pyrittiin lisäämällä opettajien ja työelämän välistä vuorovaikutusta, jossa opettajat ja työpaikkojen yhteyshenkilöt ohjasivat opiskelijoita työpaikalla tapahtuvissa, projektinomaisissa oppimistilanteissa ja laajensivat oppimisympäristöjä oppilaitoksen tiloista oikeille työpaikoille. Lisäksi järjestettiin yritysten ja oppilaitoksen yhteisiä koulutuksia ja opintomatkoja, asiantuntijapaneeleja sekä tarjottiin opettajille mahdollisuutta lyhyisiin työelämäjaksoihin. Keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa työssäoppimista ohjaavien henkilöiden perehdyttämisosaamista, ohjaustaitoja ja lisätä tietoisuutta työturvallisuudesta. Tavoitteeseen vastattiin kehittämällä ja testaamalla työssäoppimisen mobiiliohjauksen toimintamallia ja alakohtaisia kysymyspatteristoja. Tavoitteena oli mobiiliohjauksen (etaitava) saaminen käytännön työkaluksi sekä opiskelijoiden ohjaamiseksi että työpaikkaohjaajien ja opettajien väliseksi vuorovaikutuskanavaksi. Hankkeen päätyttyä tavoitteena oli saattaa etaitava osaksi Koulutuskeskus Sedun työssäoppimisen ohjausprosessia. Hankkeen kohderyhmäksi valittiin Koulutuskeskus Sedun opettajat ja opetusta avustava henkilöstö sekä oppilaitoksen yhteistyöyritysten työpaikkaohjaajat, esimiehet ja muut työntekijät. Kohderyhmän valintaa voidaan pitää onnistuneena. Työssäoppimisprosessissa keskeinen rooli on työssäoppimista ohjaavalla opettajalla ja työpaikkaohjaajalla, heidän yhteistyönsä on oppilaitoksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen ytimessä. Opettajien työelämäosaamisen kehittämiseksi on tärkeää lisätä tätä vuorovaikutusta ja mahdollistaa uudenlaisten yhteistyökuvioiden kautta syntyvä opetuksen, opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittyminen. Tiivis vuorovaikutus eri toimijoiden välillä lisää keskinäistä ymmärrystä ja toisen osapuolen toiminnan arvostusta sekä vahvistaa yhteisen osaamisen syntymistä mm. opiskelijoiden ohjauksessa. Tärkeää on myös siirtää opettajien päivittyvä työelämäosaaminen jokapäiväiseksi osaksi ammatillista opetusta. Hankkeen henkilöstön muutokset: Hankkeen käynnistyessä aloitti projektipäällikkö Hanna-Mari Rintala työntekijänä hankkeessa. Hankkeen projektisihteerinä aloitti Päivi Lähdemäki. Ensimmäisen vuoden kokemusten ja palautteiden perusteella havaittiin, että tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan päätoimisia henkilöitä, joiden tehtävänä on rakentaa siltoja opettajien ja työpaikkojen yhteistyöhenkilöiden välille. Oppilaitosv. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 2/44

3 yritysyhteistyön systemaattinen ylläpito ja kehittäminen edellyttivät henkilöitä, joilla oli aikaa ja osaamista kontaktien rakentamiseen ja ylläpitoon sekä yhteistyön toimintaedellytyksistä huolehtimiseen. Huhtikuussa 2010 palkattiin päätoiminen mobiiliohjauskoordinaattori Katri Nyman kehittämään etaitavaohjelmiston käyttöä Koulutuskeskus Sedussa. Viisi työelämäkoordinaattoria aloitti määräaikaisessa, vuoden mittaisessa tehtävässään lukuvuoden käynnistyessä. Heidän tavoitteenaan oli kehittää vähintään yksi uusi toimintamalli oman vastuuketjunsa alueelle sekä motivoida 5 opettajaa työelämäjaksolle. Vastuuketjut ja työelämäkoordinaattorit : o Pellolta pöytään (ravitsemis-, talous- ja elintarvikeala, maatalous, laboratorio) työelämäkoordinaattori Kirsi Nyrhinen o Puusta pytingiksi (rakentaminen, metsäala ja matkailuala) työelämäkoordinaattori Mikko Kamila o Versosta varttuneeksi (sosiaali- ja terveysala sekä hiusala) työelämäkoordinaattori Tuija Mattila o Taiteesta taseeseen (kauppa- ja kulttuuriala) työelämäkoordinaattori Sami Alho ( alkaen Johanna Ikola) o Pellistä pyörille (teollisuus ja turva-ala) työelämäkoordinaattori Antti Juuti Hankkeen henkilöstö : o projektipäällikkö Hanna-Mari Rintala o mobiiliohjauskoordinaattori Katri Nyman o työelämäkoordinaattori Tuija Mattila o osa-aikainen projektisihteeri Päivi Lähdemäki Hankkeen henkilöstö : o projektipäällikkö Katri Nyman o työelämäkoordinaattori Tuija Mattila o osa-aikainen projektisihteeri Päivi Lähdemäki Hankkeen henkilöstön määrä on tarpeiden ja tavoitteiden muuttuessa vaihdellut vuosien aikana. Saavutetut tulokset syksyn 2010 ja kevään 2011 osalta korreloivat hankkeessa käytettävissä olleeseen henkilöstöresurssiin. EURA JÄRJESTELMÄ 3/44

4 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeen aikana kehitettiin ja jalkautettiin yhteistyö- ja toimintamalleja eri opetuspisteisiin ja paikkakunnille. Hanke mahdollisti yhteistyön syventämisen ja uudenlaisten tavoitteiden asettelun yhteistyölle. TosiDuuni, EtäDuuni ja TuttuDuuni -toimintamallien toteuttamisessa oppilaitoksen näkökulmana oli oppimisympäristöjen laajentaminen oikeille työpaikoille ja opetussuunnitelmien osittaisen toteuttamisen työpaikoilla tapahtuvan työskentelyn muodossa. Työpaikkojen kannalta antoisaa oli mahdollisuus tutustua suureen määrään alan opiskelijoita, jotka ovat mahdollisia tulevia työntekijöitä. Työpaikat pääsivät vaikuttamaan opetuksen sisältöön konkreettisesti tarjoamalla työtilaisuuksien kautta tapahtuvia oppimiskokemuksia opiskelijoille. Hankkeessa tapahtuneiden toimintojen yhtenä keskeisenä saavutuksena voidaan pitää molemminpuolista osaamisen kehittymistä ja luottamuksen vahvistumista eri osapuolten välillä. Tärkeänä hankkeen myönteisenä vaikutuksena koettiin myös yhteisten pelisääntöjen noudattaminen koulussa ja työpaikoilla tapahtuvassa opiskelijoiden ohjauksessa, mikä vahvisti myös oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun motivaatiota. Työpaikkaohjaajien ohjaustaidot kehittyivät järjestettyjen koulutusten ja mobiiliohjauksen ansiosta ja opettajien työelämä osaaminen vahvistui teemakoulutusten, asiantuntijapaneelien ja työelämäjaksojen avulla. TOSIDUUNI, ETÄDUUNI JA TUTTUDUUNI TosiDuunia, EtäDuunia ja TuttuDuunia pilotoitiin yhteensä hankkeen aikana useissa eri perustutkinnoissa ja koulutusohjelmissa. Lisätietoja toimintamalleista löytyy hankkeen www-sivuilla ( Vuosi 2009 TosiDuunia Järviseudun omaishoitajapäivässä marraskuussa 2009 Sedu Lappajärven lähihoitajaopiskelijat osallistuivat Järviseudun omaishoitajien hemmottelupäivän toteuttamiseen marraskuussa 2009 yhteistyössä alueen omaishoitajayhdistyksen kanssa. Päivään osallistui nelisenkymmentä omaishoitajaa, osa hoidettavien kanssa. Ohjelmaan sisältyi etukäteen tunneilla harjoiteltujen tehtävien suorittamista kuten verenpaineen ja verensokerin mittausta, terveysvalistuksen antamista, hierontaa, jalka- ja käsihoitoja ja tarjoilua. TuttuDuunia ABC:llä lv Koulutuskeskus Sedun catering-alan opiskelijat pääsevät lukuvuoden aikana Seinäjoen ABC-liikenneaseman keittiön arkityöhön. Kokeilussa osa catering-alan ammatillista opetusta toteutetaan ABC-liikenneasemalla. Jakson sisältö suunniteltiin koulun ja työpaikan tavoitteet ja tarpeet huomioiden. Lopputuloksena syntyi kolmen päivän tutustumisjakso, jonka aikana opiskelijat saavat työpaikkatutorinsa kanssa työskennellessään kuvan keittiöalan ammattilaisen päivään kuuluvista työtehtävistä ja oikeasta työelämästä. EURA JÄRJESTELMÄ 4/44

5 TosiDuunia Linnunpesässä lv Koulutuskeskus Sedun Kauhajoen opetuspiste ja päiväkoti Linnunpesä tiivistävät yhteistyötään lähihoitajien oppimisympäristöjä laajentaen. Yhteistyössä mukana ovat sosiaali-ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) ja catering-alan perustutkinto (suurtalouskokki). Yhteistoiminnan tavoitteena oli vahvistaa ja lisätä oppilaitoksen ja työpaikan välistä yhteistyötä ja yhteistä osaamista mm. työssäoppijoiden ohjauksessa. Syksyn aikana toteutettiin joitain opintojaksoja yhteistyössä oppilaitoksen ja päiväkodin kesken. Kokeilussa osia opintojaksoista toteutetaan osallistumalla päiväkotityöhön opettajan ohjaamana. Syksy 2010 TuttuDuunia Kouran alakoulussa Koulutuskeskus Sedu Koskenalantien lähihoitajaopiskelijaryhmä toteutti kouluikäisille suunnittelemiaan ohjaustuokioita Kouran koulussa. Tuokioiden aiheina olivat näytelmä, leikki, harrastukset, työkasvatus, perushoito, kirjallisuus, musiikki ja liikunta. TosiDuunia Halkosaaressa Sedu Lappajärven opetuspisteen lähihoitajaopiskelijat toteuttivat puuhapäivän Lappajärven päiväkodin, ryhmisten ja perhepäivähoidon lapsille ja henkilökunnalle. Luontoaiheisen puuhapäivän ohjelmaan osallistui noin 50 lasta ja 20 aikuista. Päivän tarkoituksena oli opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti suunnitella ja toteuttaa lapsille erilaisia toimintatuokioita. Ohjelmaan sisältyi luontopolku, ongintaa, kasvomaalausta, saappaanheittoa, näytelmä Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä laululeikkeineen sekä makkaratarjoilua. Paikalle tultiin ja poistuttiin linja-autokyydityksellä, jossa mukana olivat eläinhahmot viihdyttämässä pieniä matkustajia TosiDuunia Eskoon Metsätähti-osastolla marraskuu 2010 Lähihoitajakoulutuksesta vammaistyön koulutusohjelmaryhmä Koskenalantieltä oli Eskoon sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä Metsätähti-osastolla, jossa asiakkaat ovat vaikeavammaisia ja liikuntakyvyttömiä. Heille annetaan apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ympäri vuorokauden. Päivä sisälsi potilaiden aamupesuissa ja ruokailutilanteissa avustamista, raportointia Effica-ohjelmalla, asentohoidon toteuttamista, potilaan kuivittamista, lääkehoitoon tutustumista vuoteenvierusraportointina ja asukkaiden viriketoimintaa (hierontaa, musiikkihetki). TosiDuunia vuodeosastoilla joulukuu 2010 TosiDuuni -päivään osallistuivat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta lähihoitaja -koulutuksen Practical Nurse -ryhmän yhdeksän ensimmäisen lukuvuoden opiskelijaa. TosiDuuni toteutettiin Kuntayhtymä kaksineuvoisen alueella Lappajärven hoivaosastolla ja kuntoutusosastolla. Opiskelijoille nimettiin omat potilaat päivän ajaksi, joiden kanssa perushoitoa toteutettiin opettajan opastuksessa. Opiskelijat huolehtivat potilaan puhtaudesta, syömisestä, pukemisesta ja liikkumisesta sekä harjoittelivat Efficaan kirjaamista. EURA JÄRJESTELMÄ 5/44

6 TuttuDuunia Lappajärven alakoulussa joulukuu 2010 Sedu Lappajärven opetuspisteen ensimmäisen lukuvuoden opiskelijat toteuttivat suunnittelemiaan toimintatuokioita eri-ikäisille lapsiryhmille. Toimintatuokiot liittyivät lähihoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa sisältyvään kasvun tukeminen ja ohjaus- tutkinnon osaan. Koko päivä touhuttiin eri aihepiirien toimintatuokioissa. Päivän aikana pidettiin lukupiiriä, laulettiin joululauluja, askarreltiin jouluaiheisia töitä, tiskattiin astioita, pelattiin salibandya ja harjoiteltiin ensiavun antamista. TosiDuunia Raikulan hoitokodissa lv Sedu Ähtäri Koulutien opetuspisteen kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkintoa suorittavat opiskelijat pääsevät kehittämään työelämävalmiuksiaan Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hoitokoti Raikulassa. Yhteistyötä tiivistettiin mm. puhtaanapito-, tekstiilienhuolto-, ruoanvalmistus- ja leipomistoiminnoissa sekä hoivapalveluissa. Asukkaiden arkea piristivät opiskelijoiden toteuttamat virkistyshetket herkullisine tarjoiluineen. TuttuDuunia rytmikorjaamolla lv Kurikan opetuspisteen turvallisuusalan perustutkinnon 2. vuosikurssin opiskelijat osallistuivat Rytmikorjaamon klubi-iltoihin. Opiskelijat osallistuvat syyslukukauden ja talven aikana Rytmikorjaamon klubin tapahtumiin 2-4 hengen ryhmissä opettajan ja Selmu Ry:n edustajan tekemän vuorolistan mukaisesti. Jokainen opiskelija osallistui kahteen tapahtumaan. Ennen tapahtumiin osallistumista opiskelijat osallistuivat rytmikorjaamolla Selmu Ry:n järjestämään perehdytykseen, jonka sisältönä olivat tilat, erilaiset tiloissa järjestettävät tapahtumat ja niihin liittyvät turvallisuusriskit sekä järjestystä ylläpitävien henkilöiden toiminta tapahtumissa. Tapahtumissa opiskelijat toimivat järjestyksenvalvonnan luontoisissa tehtävissä. Tyypillisiä tehtäviä olivat liikenteenohjaus, narikassa ja ovella työskentely ja blokkaus sekä järjestysmiehien avustaminen. Lisäksi täysi-ikäiset opiskelijat ovat toimineet järjestysmiehinä. Pääsääntöisesti työvuoro alkoi kello 20:30 ja päättyi 02:00. Tapahtumissa opiskelijoiden ohjauksesta huolehti Rytmikorjaamon henkilökunta. Kevät 2011 TosiDuunia maatalouskaupoissa Sedu Ilmajoentien opetuspisteen ensimmäisen vuoden maaseutuyrittäjä opiskelijat osallistuivat TuttuDuuniin Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Eepee:n Agrimarketin, K-maatalouden ja Kuljetusliike Koivulahden kanssa. Opiskelijat kävivät tutustumiskäynnillä ja infotilaisuudessa työpaikoilla ennen työn aloitusta. Työpaikan nimeämä ohjaaja kävi läpi työpaikan tapoja ja yhteisiä pelisääntöjä. Kukin opiskelija lähti vuorollaan kolmeksi päiväksi työpaikalle, jossa he tutustuivat maatalouskauppojen tuotevalikoimiin ja olivat mukana asiakaspalvelussa. He purkivat kuormia, hyllyttivät uusia tuotteita ja kasasivat koneita luovutuskuntoon. TosiDuunia Amica -ravintolassa Ensimmäisen vuoden kokkiopiskelijat suorittivat osan opintokokonaisuudesta majoitus- ja ravitsemisalalla toimivan Fazer Food Services -ketjun Amica -ravintolassa auttaen ruoanvalmistuksessa ja asiakaspalvelussa EURA JÄRJESTELMÄ 6/44

7 yrittäjyyskasvatus -konferenssin ajan. TuttuDuunia Matador -ravintolassa Kolmannen vuoden Sedu törnäväntien kokkiopiskelijat osallistuivat pöytien kattamiseen, lihanleikkaukseen, tarjoiluun ja noutopöydän hoitoon Ruokaravintola Matadorissa isossa 1000 henkilön juhlatilaisuudessa. TuttuDuunia ABC -pikaruokalassa ABC:llä catering-alan opiskelijat pääsivät tekemään pizzoja, hampurilaisia ja kahvileipiä. Opiskelijat tutustuivat kahvilan ja pikaruokapaikan laitteiden puhdistukseen, pääsivät käyttämään kahvilan omavalvontaa, opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua kassajärjestelmiin ja he saivat olla mukana asiakaspalvelussa oikeiden asiakkaiden parissa. TosiDuunia vuodeosastoilla tammikuu 2011 Lappajärven yksikön lähihoitajaopiskelijat toteuttivat osan sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmaan kuuluvasta aikuisen sairaanhoidon kurssista. TosiDuuni -päivät toteutettiin Kuntayhtymä kaksineuvoisen alueella Lappajärven hoivaosastolla ja kuntoutusosastolla. Hoivaosasto tarjoaa laitoshoitoa vanhuksille niissä tapauksissa, kun heidän sairautensa ja hoidon tarpeensa sitä vaativat. Osastolla toteuttamansa perushoidon ohessa opiskelijat tarkkailivat sairauksien ilmenemistä potilaiden kohdalla. He tutustuivat potilaan lääkehoitoon selvittäen, mikä lääke oli määrätty mihinkin sairauteen. TuttuDuunia päiväkodeissa helmikuu 2011 Sedu Koskenalantien lähihoitajakoulutuksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat lähtivät toteuttamaan koulussa suunnittelemiaan toimintatuokioita Seinäjoen päiväkoteihin. Toimintatuokiot toteutettiin Seinäjoen alueen päiväkodeissa, joista mukana olivat Kultavuori, Katajalaakso, Pajuluoma, Tenavakoti, Huhtala ja Yritys. Päivän tavoitteena oli toteuttaa ja arvioida ohjaushetkiä, joiden kohteena olivat 1-6 -vuotiaat lapset. Monipuolisten ohjaushetkien kautta opiskelijat saivat kosketuksen aitoon työympäristöön, ja harjaannuttivat ohjaustaitojensa lisäksi vuorovaikutustaitojaan ensisijaisesti lasten mutta myös työpaikkojen henkilöstön kanssa. TuttuDuunia Seinäjoen kaupunginsairaalassa helmikuu 2011 Sedu Koskenalantien ensimmäisen vuosikurssin lähihoitajaopiskelijat toteuttivat suunnittelemiaan toimintatuokioita ikäihmisille. Toimintatuokiot pidettiin Seinäjoen kaupunginsairaalan osastoilla 1 ja 5, joista ensimmäinen on suuntautunut potilaan kuntoutumiseen ja jälkimmäinen dementiapotilaiden sairaalahoitoon. Opiskelijat suunnittelivat itsenäisesti opettajan ohjaamina toimintatuokioiden sisällöt etukäteen. vanhuksille ohjasi toinen pareista tuolijumppaa, joka tehtiin musiikin inspiroimana. Toinen pari ohjasi vanhuksille musiikkitietovisaa, jossa kuunneltiin erilaisia musiikkikappaleita ja sitten yritettiin vielä muistaa, mikä kappale olikaan ja kuka sen esitti. Näin aktivoitiin vanhusten muistia. Lapsille ohjaustilanteet olivat kaikkea luovan toiminnan muotoja: musiikkimaalausta pienille, temppu/seikkailurataa isommille, maalausta/askartelua, liikuntaleikkejä yms. EURA JÄRJESTELMÄ 7/44

8 TosiDuunia työhyvinvointi -päivässä Parisen kymmentä Seinäjoen toimintakeskuksen tuetun työn asiakasta ohjaajiensa kera olivat viettämässä työhyvinvointi-päivää. Tyhy -päivä toteutettiin Koulutuskeskus Sedu Koskenalantien tiloissa. Paikkoina olivat auditoriot, liikuntasali ja fysioterapialuokat. Päivän tavoitteena oli tarjota työssäkäyville kehitysvammaisille työhyvinvointiin liittyvää ajankohtaista tietoa, jota he voivat hyödyntää omassa työelämässään. Päivän aikana kuultiin tietoisku lähihoitajien koulutuksesta sekä luennot ravinnosta, ergonomiasta ja liikunnasta. Toiminnalliseen osuuteen sisältyi aivojumppaa, fyysinen kuntotesti, taukojumppaa ja hierontaa. TosiDuunia Seinäjoen kaupunginsairaalassa ja Simunanrannassa Sedu Koskenalantien lähihoitajakoulutuksen ensimmäisen lukuvuoden opiskelijat toteuttivat osan hoidon ja huolenpidon opintokokonaisuudesta TosiDuunissa. TosiDuuni -päivien toteutuspaikkoina olivat Seinäjoen kaupunginsairaalan osasto 2, joka on suuntautunut pitkäaikais- ja infektiopotilaiden (kuten MRSA) hoitoon sekä Simunanrannan palvelukeskuksen Tuomikoti, joka on 13 -paikkainen hoivayksikkö. TosiDuunissa opiskelijat opettelivat hoitotyötä oikeiden potilaiden parissa. Päivän tavoitteena oli potilaan perushoidosta huolehtiminen opettajan ohjauksessa eli vuoteen puhtaaksi petaus, potilaan pesut ja pukeminen/riisuminen sekä ruokailutilanteissa avustaminen. TuttuDuunia jaksonvaihtona huhtikuu 2011 (nykyään Kauppaan Duuniin) Sedu Koulukadun opetuspisteen 1. vuoden merkonomiopiskelijat toteuttivat pareittain yhden hyllykokonaisuuden ilmeen ja esillepanon uudistuksen Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Eepee:n S- marketeissa SOK:n ohjeistuksen ja aikataulun mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupasta mukana olivat seuraavat S -Marketit: Törnävä, Peräseinäjoki, Jouppi, Kivistö ja Kauppakeskus Lehtinen. Opiskelijaryhmä perehdytettiin jaksonvaihdon työtehtäviin 4 tunnin mittaisella hyllykarttakurssilla maaliskuussa. Kouluttajina toimivat marketpäälliköt Nora Nevala ja Teea Vasalampi. Työskentely myymälässä tapahtui kolmen päivän aikana. TuttuDuunia keskussairaalan ravintokeskuksessa Törnäväntien opetuspisteen kolmannen vuoden suurtalouskokit olivat Seinäjoen keskussairaalan ravintokeskuksen Dieettilämpökeittiöllä ja lämpökeittiöllä Sairaalakeittiöjaksolla opiskelijat osallistuvat keskussairaalan henkilökunnan työhön, valmistavat erityisruokavalioita ja oppivat tunnistamaan ruokaaineallergioiden ym. ruokavaliorajoitusten aiheuttamat ruuanvalmistuksen erityistarpeet. Opiskelijat tutustuvat uusiin raaka-aineisiin ja TosiDuunia Kivipurossa , Upankadun opetuspisteen ensimmäisen vuoden kodinhuoltajat olivat Kivipuron palvelukeskuksessa, toimintakeskuksessa ja kuntoutuskodilla TosiDuunissa. TosiDuuniin osallistui kerralla kolme opiskelijaa maanantaista keskiviikkoon yhteensä kuuden työpäivän ajan. Kivipuron toimintakeskuksessa opiskelijat työskentelivät kaksi päivää keittiötöissä ja ruokahuollossa, kaksi päivää puhtaanapito- ja siivoustöissä sekä kaksi päivää asiakkaan avustamistehtävissä ja viriketoiminnassa. Opettaja oli työpaikalla TosiDuuni -päivinä ja osallistui opiskelijoiden ohjaukseen yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 8/44

9 TosiDuunia Keskisen kyläkaupan ravintoloissa kevät 2011 Kirkkokadun opetuspisteen valmistuvat palveluvastaava- opiskelijat työskentelivät Keskisen kyläkaupan liikekeskuksen eri ravintoloissa. Palveluvastaavaopiskelijat olivat mukana salityöskentelyssä, kassa- ja asiakaspalvelutehtävissä. Kokeiluun osallistui koko ryhmä samanaikaisesti. Opiskelijat jaettiin aamuisin ennalta sovittuihin työpisteisiin Kyläkaupan eri ravintoloihin. Jokaiselle oli nimetty oma työpaikkaohjaaja. TuttuDuunia Hotelli Lakeudessa kevät 2011 Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan Hotel Lakeus ja ensimmäisen vuoden kodinhuoltaja opiskelijat Upankadun opetuspisteestä työskentelivät Hotel Lakeudessa. Ennen jakson alkua ryhmä osallistui opettajan kanssa hotellilla pidettyyn alkuperehdytykseen, jossa työpaikan edustaja kertoi työpaikasta, sen toimintatavoista, opiskelijan tehtävistä ja työyhteisön säännöistä. Jakson aikana opiskelijat valmistivat aamupalaa, osallistuivat aamiaistarjoiluun, siivosivat hotellihuoneita ja tutustuivat asiakaspalveluun kolmena peräkkäisenä päivänä. TosiDuunia keskussairaalan ravintokeskuksessa kevät 2011 Sedu Kirkkokadun opetuspisteen kolmannen vuoden catering-alan perustutkinnon suurtalouskokkiopiskelijat olivat TosiDuunissa Seinäjoen keskussairaalan ravintokeskuksessa. Opiskelijoille pidettiin ennen TosiDuunin aloitusta infotilaisuus keskussairaalalla, jossa heille kerrottiin esimerkiksi pukuhuoneiden sijainnista, työajoista, keittiön pelisäännöistä, vaatetuksesta jne. TosiDuuni oli osa Ruokapalvelut asiakaskohteessa -opintokokonaisuutta. Catering-alan opiskelijat tutustuivat Seinäjoen keskussairaalan ravintokeskuksen eri työpisteisiin: astiahuoltoon, lämpökeittiöön, kylmään keittiöön, lämpö- ja kylmädieettikeittiöihin ryhmissä viikon ajan opettajajohtoisesti. Syksy 2011 TuttuDuunia hoitoalalla 29.8, 2.9 ja Sedu Koskenalantien opetuspisteestä kolme syksyllä 2011 aloittanutta lähihoitajaopiskelijaryhmää oli yhden päivän käytännössä jalkautuen pareittain eri vanhusten palvelukeskuksiin. Päivän aikana he tutustuivat lähihoitajan työnkuvaan ja vastuualueisiin työntekijän opastuksella, havainnoivat hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioivat omaa työskentelyään. TosiDuuni toteutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien yhteiskunnallinen perusta -toimintakokonaisuuden puitteissa. Opiskelijaryhmien TosiDuuni - päivät olivat. Työhöntutustumispaikkoina toimivat Simunanrannan palvelukeskus, Myllyrannan palvelukeskus, Kivipuron yksiköt, Myllypuistokoti, Viherkoti ja Hoivakoti Kissanpäivät. TuttuDuunia vanhusten palvelukeskuksissa 2.9 ja Koskenalantien opetuspisteestä kolme syksyllä 2011 aloittanutta lähihoitajaopiskelijaryhmää olivat yhden päivän käytännössä jalkautuen pareittain eri vanhusten palvelukeskuksiin. Päivän aikana he tutustuivat lähihoitajan työnkuvaan ja vastuualueisiin työntekijän opastuksella, havainnoivat hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioivat omaa työskentelyään. TosiDuuni toteutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon EURA JÄRJESTELMÄ 9/44

10 ammattien yhteiskunnallinen perusta -toimintakokonaisuuden puitteissa. Työhöntutustumispaikkoina toimivat Simunanrannan palvelukeskus, Myllyrannan palvelukeskus, Kivipuron yksiköt, Myllypuistokoti, Viherkoti ja Hoivakoti Kissanpäivät. TosiDuunia Keskisen kyläkaupassa Sedu Ähtäri koulutien hotelli-, ravintola ja catering puolen (kokki-) opiskelijat olivat viikon opettajiensa kanssa työhön tutustumassa Keskisen kyläkaupassa. Työpisteinä olivat kyläkaupan ravintola, grilli ja kahvilat. TosiDuunia Jalasjärven terveyskeskuksen osastoilla Sedu Kauhajoen opetuspisteen lähihoitajaopiskelijaryhmä osallistui TosiDuuniin Jalasjärven terveyskeskuksen kolmella osastolta (pitkäaikais-, akuutti- ja kuntoutusosasto). Osaston työntekijät lähtivät viettämään tyhy -päivää, jolloin opiskelijat opettajineen huolehtivat osastolla olevien potilaiden hoidosta yhdessä muutaman vakituisen sijaisen kanssa. Perehdytyspäivinä toimivat kaksi edellistä päivää, jolloin opiskelijat tutustuivat potilaisiin ja tiloihin työskentelemällä vakituisen henkilökunnan kanssa. TosiDuunia Ravintoiloissa syksy 2011 (vk:t 46-50) Sedu Lapuan opetuspisteen palveluvastaavaopiskelijat olivat kaksi viikkoa TosiDuunissa eri ravintoloissa harjoitellen salityöskentelyyn kuuluvia työtehtäviä. Jakson lopussa opiskelijat antoivat tarjoilunäytön. TosiDuunia Hotelli Lakeuden Matador -ravintolassa Sedu Törnäväntien opetuspisteestä tarjoilija -opiskelijat tutustuivat TosiDuunin kautta Hotelli Lakeuden Matador -ravintolan salityöskentelyyn. Kukin opiskelija teki aamu-, lounas- ja iltavuoron tiistai, keskiviikko ja torstaipäivien aikana. Opiskelijoiden perehdytys taloon tapahtui Matadorissa nautittavan yhteisen lounaan kautta ja sen perään jatkuvassa perehdytystilaisuudessa. TosiDuunia Sokos Hotelli Lakeudessa syksy 2011 (vk:t 45-50) Sedu Upankadun opetuspisteen ensimmäisen vuoden kodinhuoltaja -opiskelijat olivat TosiDuunissa Sokos Hotelli Lakeudessa. He osallistuivat hotellihuoneiden siivoamiseen kerroshoitajien mukana. Opiskelijoiden tukena oli aina myös oma opettaja tai ammattiohjaaja. Jakso kesti kunkin opiskelijan kohdalla 3 päivää. TosiDuunia Rytmikorjaamolla syksy 2011 Sedu Kirkkokadun pintakäsittelypuolen opiskelijat olivat TosiDuunissa Rytmikorjaamossa, missä heidän tehtävänään oli remontoida "bäkkäri"uuteen uskoon. Työelämäyhteistyötä toteutettiin usean viikon aikana. TosiDuunia mentoroiden sähköalalla syksy 2011 Sähköpuolen ensimmäisen lukuvuoden opiskelijat Ähtäristä tutustuivat opettajan mukana työelämään TosiDuuni -toimintamallin kautta. Toimintamalli perustui mentorointi -ajatukseen, jossa opinnoissaan nuorempi opiskelija oli osan päivästä vanhemman opiskelijan mukana työssäoppimispaikalla opettajan työssäoppimiskäynnin yhteydessä. Työssäoppimistaan suorittava opiskelija kertoi työpaikalle tutustumaan tulleelle nuoremmalle opiskelijalle työnkuvastaan ja työpaikasta ja vastasi samalla esille tulleisiin EURA JÄRJESTELMÄ 10/44

11 kysymyksiin. TosiDuunia Rytmikorjaamolla syksy 2011 Turva-alan opiskelijat jatkoivat viime lukuvuotena hyväksi koettua TosiDuunia Rytmikorjaamon klubin tapahtumissa, joissa he toimivat järjestyksenvalvonnan luontoisissa tehtävissä. TosiDuunia pienkonekorjaamoissa syksy 2011 Metsäalalla kolmannen vuoden metsuri-metsäpalvelujen tuottamisen koulutusohjelman opiskelijat osallistuivat TosiDuuniin pienkonekorjaamoissa. Heillä oli jonkin verran kokemusta pienkoneiden huolloista ja korjauksista ja saivat näin päivistä enemmän kuin nuoremmat opiskelijat. Kevät 2012 EtäDuunia Sellassa Sedu Koulukadun merkonomiopiskelija toteutti opinnäytetyönsä EtäDuunin toiminta-ajatuksen pohjalta. Vuosi sitten aloitettu työ valmistui kevään 2012 aikana, jonka tuloksena syntyi asiakkaan tilauksesta nettisivut Sisustuskeskus Sellan alaisuudessa toimivien yritysten tarpeisiin. TosiDuunia maatalouskaupoissa tammi-huhtikuu 2012 Sedu Ilmajoentien maaseutualan kaksi ensimmäisen lukuvuoden opiskelijaryhmää tutustui työskentelemiseen maatalousalan kaupoissa. Tutustumisen tavoitteena oli oppia muun muassa työelämän perussääntöjä ja asiakaspalvelua, mutta saada myös kuva oman alan työtehtävistä ja välineistä. TosiDuunia ravintola Amicassa Sedu Kirkkokadun horaca -alan opiskelijat olivat opettajiensa kanssa TosiDuunissa Yrittäjyyskasvatuskonferenssin ajan avustaen Amican keittiöllä Seinäjoki Areenassa pöytien kattauksessa, ruoan esillepanossa ja keittiötöissä. TosiDuunia palvelukeskuksessa tammi -helmikuu 2012 Sedu Lapuan opetuspisteen 13 kodinhuoltaja -opiskelijaa menivät työhön tutustumaan Eskoon palvelukeskuksen Kotomarkki -yksikköön. Kolme opiskelijaa kerralla tutustui opettajan/avustajan kanssa yhden päivän ajan yksikön toimintaan avustaen erilaisissa tehtävissä kuten tekstiilihuollossa, asiakkaan avustamisessa ja ylläpitosiivouksessa. TosiDuunia mentoroiden kevät 2012 Sedu Kurikan kone- ja metallialan opiskelijat pääsivät TosiDuuniin opettajansa mukana. Opiskelijat menivät opettajan kanssa seuraamaan vanhempien opiskelijoiden työssäoppimista työpaikoille. Vanhemman opiskelijan suorittaman mentoroinnin kautta nuoremmat opiskelijat saivat tietoa työpaikasta ja siellä tehtävistä töistä. EURA JÄRJESTELMÄ 11/44

12 TosiDuunia LVI-alan tukkuliikkeissä Sedu Kirkkokadun LVI-opiskelijat tutustuivat kukin vuorollaan kahden päivän ajan työelämään TosiDuunin kautta. Tutustumiskohteina olivat alueen tukkuliikkeet, jotka olivat erikoistuneet LVI-alan tuotteiden jälleenmyyntiin. TosiDuunia Kivipurossa kevät 2012 Sedu Upankadun opiskelijat jatkoivat viime lukuvuonna pilotoitua työelämäyhteistyömallia, jossa kodinhuoltajaopiskelijat olivat Kivipuron eri yksiköissä opettajiensa kanssa tutustumassa alan eri työtehtäviin. Tutustumiskohteena olivat keittiö- ja siivoustyöt sekä asiakaspalvelu. TosiDuuni kesti viisi päivää kunkin opiskelijan kohdalla ja toteutui maaliskuun 2012 aikana. TosiDuunia autokuljetuksessa Sedu Ähtäri Tuomarniementien 1. vuoden metsäkoneenkuljettajaopiskelijoilla oli tutustumispäivä puutavaran autokuljetukseen, jossa he olivat päivän ajan auton kyydissä saadakseen kuvan autokuljetuksen arjesta. Opiskelijat näkivät millaisista varasto-olosuhteista rekat puuta hakevat ja he ymmärsivät, miten heidän metsäkoneenkuljettajina tulee tehdä puutavaran välivarastot teiden varteen niin, että varastot ovat kaukokuljetuskelpoisia. Lisää oppimista tapahtui tehtaan puutavaran vastaanotossa, jossa opiskelijat pääsivät tutustumaan tehdasmittausmenetelmiin. TosiDuunia rakennusalan kaupoissa kevät 2012 Sedu Lapuan rakentamisen toimialan ensimmäisen lukuvuoden opiskelijat toteuttivat TosiDuunia alueen rakennusalan kaupoissa kukin kahden päivän ajan keväällä Opiskelijat perehdytettiin koululla työelämän perussääntöihin ja opettaja kävi vierailemassa työpaikoilla jakson aikana. TosiDuunia kaupoissa Sedu Lapuan opetuspisteen ensimmäisen lukuvuoden merkonomiopiskelijat olivat TosiDuunissa kolmen päivän ajan alansa yrityksissä. Opiskelijoiden tavoitteena oli saada kuva alansa työtehtävistä itse valitsemiensa yritysten kautta. TosiDuunia rautakaupoissa kevät 2012 Sedu Ähtäri Koulutien rakentamisen opiskelijat olivat TosiDuunissa alan rautakaupassa keväällä Ryhmässä oli 19 opiskelijaa ja he tutustuivat työhön pareittain kahden peräkkäisen päivän ajan. Työelämäyhteistyön parantamiseen tähtäävä jakso syvensi edelleen hyvänä pidettyä työelämäyhteistyötä aktiivisesti toimivien opiskelijoiden kautta. TosiDuunia sähköalan tukkuliikkeissä ja kaupoissa Sedu Kirkkokadun ensimmäisen vuoden sähköpuolen opiskelijat toteuttivat TosiDuunia alan tukkuliikkeissä ja kaupoissa. Jakson aikana he saivat kosketuksen työelämän perussääntöihin, oman alansa tuotevalikoimaan ja työkenttään. TosiDuunia metallialan yrityksissä EURA JÄRJESTELMÄ 12/44

13 Sedu Törnäväntie 24:n kone- ja metallialan opiskelijat olivat työhön tutustumassa TosiDuuni -päivien kautta. Työpaikkoina olivat Seinäjoella sijaitsevat Ferrum Steel Oy ja Memar Oy. Yhtenä tavoitteena oli, että koneistukseen tai levyseppähitsaukseen suuntautuvat opiskelijat saavat työtä seuraamalla tulevaan koulutusohjelmavalintaansa tukea. Edellä mainittujen lisäksi useat muut hankkeen toiminnan aikana pilotoidut kokeilut ovat jatkuneet osana opetuspisteen normaalia toimintaa ilman työelämäkoordinaattorin panosta. Tämä on tärkeä saavutettu tavoite hankkeen toiminnan kannalta. SeDuuni ABC:llä Seinäjoen ABC Liikennemyymälän ja Sedu Seinäjoki, Kirkkokatu/catering-alan opetusyhteistyötä tehtiin useamman vuoden ajan. Varsinaista toimintamallin toteutusta on kuvattu laajemmin väliraporteissa. Saatujen palautteiden perusteella yhteistyö hyödytti molempia osapuolia ja se jatkuu osana oppilaitoksen normaalia opetustoimintaa. Seuraavassa on yhteistyöhön osallistuneiden tahojen kokemuksia ja kehitysehdotuksia toimintamallista: ABC: o kokonaisuutena yhteistyö on toiminut hyvin o henkilöstön perehdyttämistaidot ovat vahvistuneet yhteistyön ansiosta selkeästi o yhteistyö on tulevaisuuden rekrytointien tukemisen kannalta tärkeää ja ABC:lle keskeinen motiivi jatkaa yhteistyötä o perehdytystilaisuuden sisältöä on hyvä tarkistaa, samoin yhteisiä pelisääntöjä ja niihin sitoutumista Sedu Kirkkokatu: o yhteistoiminnot on helppo järjestää sujuvasti, kun toimipisteet sijaitsevat lähekkäin o tutustumisen toteutustapa sopii ammatillisten aineiden lukujärjestyksiin, isoista ryhmistä on hyvä irrottaa opiskelijoita ABC:lle o nuoret odottavat ABC-jaksoa innolla Yhteistoiminta henkilöityi hyvin vahvasti työelämäkoordinaattori Elina Järvistön ja oppilaitoskoordinaattori Jouni Lintulan persooniin ja keskinäisen yhteistyön sujumiseen. Useilla paikkakunnilla liikennemyymälöiden henkilöstön ja opettajien sitoutumisessa yhteistoiminnan jatkamiseen on koettu haasteita, jotka osaltaan johtuvat henkilöstövaihdoksista. Pienet ryhmät ja suuret välimatkat oppilaitoksen ja liikennemyymälän välillä koituivat kohtalokkaiksi. Pääosin on yhteistoiminta kuitenkin käynnistynyt hyvin, jonkin verran yksiköiden välisiä eroja. Keskeinen motiivi yhteistyölle on työpaikan tunnettuuden lisääminen ja rekrytoinnin tukeminen ja yhteistoiminta jatkuu Seinäjoella tulevaisuudessakin. EURA JÄRJESTELMÄ 13/44

14 Kauppaan Duuniin Kauppaan Duuniin toimintamalli kehitettiin keväällä 2011 alkaneesta jaksonvaihto kokeilusta. Marketissa tehtäviä toimintoja ei sidottu enää jaksonvaihtoon tai hyllykarttojen tekemiseen vaan oikean työskentelyn näkemiseen marketeissa. Yhteistyön organisoimiseksi, kehittämiseksi ja perehdyttämisen varmistamiseksi Eepeellä toimintaa koordinoivat ja henkilöstön kouluttamisesta vastasivat osa-aikaiset oppilaitoskoordinaattorit Nora Nevala ja Teea Vasalampi. Oppilaitoskoordinaattorien sopimukset olivat voimassa saakka. Koordinaattorien tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa opiskelijoiden perehdytys Kauppaan Duuniin -jaksolle, perehdytys marketpäälliköille ja työpaikkaohjaajille sekä toimia yhteyshenkilöinä/organisaattorina opettajien/oppilaiden ja marketkaupan välillä. Eepeen/marketkaupan tavoite Kauppaan Duuniin -toimintamallille oli vahvistaa yhteistyötä liikealan oppilaitoksiin ja opiskelijoihin. Tavoitteena oli tuoda opiskelijoille tietoa Eepeestä, esitellä eri toimialoja pitäen painotus kuitenkin marketkaupassa, joka on suurin toimiala ja toimialoista myös suurin työllistäjä. Tarkoitus oli esitellä Kauppaan Duuniin jaksolla aidosti työelämän ja työyhteisön pelisääntöjä, innostaa ja kannustaa tulevaan työelämään, tarjota mahdollisia työharjoittelupaikkoja opintojen aikana sekä mahdollistaa työllistyminen konkreettisen näytön kautta. Haasteita koettiin opiskelijoiden liikkuvuuden taholta. Kohderyhmä opiskelijat olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja näin ollen alle 18-vuotiaita, joten liikkuminen oli ainoastaan julkisten liikenneyhteyksien varassa. Vaikka opiskelupaikkakunnalla Seinäjoella Eepeellä on useampi marketkaupan toimipiste, ja koska monet opiskelijat toivoivat harjoittelupaikkaa Seinäjoelta, jotkut jaksot kuormittivat kovasti Seinäjoen marketteja. Samaan ongelmaan törmättiin Lapualla, kun opiskelijoiden mahdollisuudet lähteä maakuntaan jaksolle olivat rajalliset. Moni opiskelija kuitenkin suoritti harjoittelun kotipaikkakunnallaan ja maakunnan S-marketit/Salet pystyivät tarjoamaan erittäin monipuolisen Kauppaan Duuniin -jakson kun neljän opiskelijan sijasta oli yksi. Yksiköt saivat hyvissä ajoin (n 1kk aikaisemmin) alustavan tiedon kuhunkin yksikköön tulevasta opiskelijamäärästä oppilaitoskoordinaattorien toimesta. Opiskelijoiden perehdytys Kauppaan Duuniin - jaksolle toteutettiin koululla jokaiselle ryhmälle noin 2 tunnin mittaisena aina jaksoa edeltävällä viikolla. Näin mahdollistettiin kaikille tarvittava perehdytys ja se, että opiskelijoilla oli tuoreessa muistissa saamansa tieto. Opiskelijoiden perehdytyksen jälkeen yksikköihin toimitettiin muistutuksena tarvittava materiaali jakson onnistumiseksi. Kauppaan Duuniin -jakson aikana oppilaitoskoordinaattorit olivat yhteydessä eri yksiköihin saaden tietoa jakson onnistumisesta ja näin pääsivät hyvin nopeasti kiinni mahdollisiin epäkohtiin sekä kehitysideoihin. Opettajien ja Eepeeltä saadun palautteen mukaan projekti onnistui loistavasti ja perehdytys niin opiskelijoille kuin marketväelle koettiin tärkeäksi. Yhteistyö oppilaitosten/opettajien kanssa koettiin todella mutkattomaksi, innostus ja sitoutuminen yhteistoimintaan oli molemminpuolista. Opettajien mukaan opiskelijan oli helpompi ymmärtää teoriaopetusta käytännön työkokemusten jälkeen. Kauppaan Duuniin -jaksolla haluttiin aidosti näyttää kaupan työtehtäviä ja antaa opiskelijoille mahdollisuus EURA JÄRJESTELMÄ 14/44

15 miettiä soveltuuko Market-työ heille. Mukana oli opiskelijoita, jotka jakson perusteella huomasivat, etteivät sovellu Market työhön. Motivaatio oli opiskelijoilla suurimmalla osalla hyvä, mutta mukaan mahtui tietysti poikkeuksia ja muutaman kohdalla jouduimme päättämään harjoittelun kesken. Projektin aikana onnistuttiin laajentamaan yhteistyötä Eepeen market-kaupan ja Sedun liiketalouden yksikön välillä niin, että moni ryhmä pääsi osallistumaan jaksolle, monta opettajaa oli mukana ja useita Eepeen yksikköjä ympäri maakunnan. Jakson aikana työpaikoilla opittiin perehdyttämään nuoria opiskelijoita, vastaamaan heidän tarpeisiinsa sekä tuomaan työelämän pelisääntöjä tutuksi nuorille ja tätä kautta luomaan pohjaa tuleville työssäoppimisjaksoille. Markettien yksiköissä opittiin perehdytyksestä se, että ihmiset ovat yksilöinä erilaisia ja tarvitsevat erilaisen perehdytyksen. Tässä asiassa työpaikkaohjaajat olivat suuressa roolissa, he näkivät nämä erot opiskelijoissa. Tärkeää oli, että opiskelijat saivat viikon aikana vahvistuksia omille ajatuksilleen siitä, että ovatko he oikealla alalla. Useita esimerkkejä tuli vastaan, joissa opiskelija vaihtoi suuntautumista jakson jälkeen ja samoin myös muutama sai vahvistuksen ajatukselleen, että kaupanala ei ole hänen tulevaisuuttaan. Kauppaan Duuniin -jaksoa voidaan pitää tietynlaisena rekrytointikanavana, jakson jälkeen monet opiskelijat ovat hakeutuneet Eepeen yksiköihin kesätöihin samoin kuin työssäoppimisjaksoille. Kauppaan Duuniin - jakso sisällytettiin liiketalouden opiskelijoiden opetussuunnitelmaan, asiakaspalvelujaksolle. Oma Onni Oma Onni -ohjelma nuorten talousosaamisen lisäämiseen käynnistyi Kuortaneen Säästöpankkisäätiön ja Töysän Säästöpankkisäätiön aloitteesta keväällä Ohjelman rahoituksesta vastasivat Kuortaneen säästöpankkisäätiö, Töysän Säästöpankkisäätiö, Koulutuskeskus Sedu sekä SeDuuni - osumaa työhön hanke ja SeTreeni - työelämä kutsuu (Sedun osaprojekti OPH:n laajennetun työssäoppimisen kokeilussa). Oma Onni -ohjelman tehtävänä on lisätä Etelä-Pohjanmaalla nuorten taloustietoutta ja parantaa heidän oman taloutensa hallintataitoja. Ohjelmasta saadut kokemukset olivat myönteisiä ja sen toimijat kokivat saaneensa ohjelmasta monenlaista hyöytyä. Ohjelmaa ohjaavat opettajat: o Ohjelman vetäminen oli kuin olisi työelämäjaksolla eli sai uusia ajatuksia ja näkökulmia muuhunkin opetukseen ja opettajuuteen o Oma ammattitaito vahvistui ja monipuolistui o Hyvä mieli, kun opiskelijat innostuivat ja sitoutuivat ohjelmaan o Opiskelijoiden silminnähtävä edistyminen vaikuttava kokemus ja innosti vielä parempaan ohjaukseen o Syntynyttä materiaalia voi käyttää muussa opetuksessa Koulutuskeskus Sedu: o Myönteisen huomion saaminen; Ohjelma herätti tiedotusvälineiden kiinnostuksen: Radio Pohjanmaa teki EURA JÄRJESTELMÄ 15/44

16 haastattelun, Ilkka-lehti, Ilmajoki-lehti ja Seinäjoen Sanomat -lehti kirjoittivat ohjelmasta, Kauppalehti kirjoitti opiskelijaliitteessään ohjelmasta; lehtikirjoituksista tuli myös lukijoilta myönteistä palautetta ja yhteydenottoja tärkeästä hankkeesta o Vuorovaikutuksen lisääntyminen uuden koulutuskeskuksen eri opetuspisteiden välillä; yhteistyötä tehtiin Sedu Törnäväntien kanssa, jonka NY-yrittäjiltä tilattiin Oma Onni-palavereihin ruokia ja leivonnaisia. Sedu Lapuan opetuspisteen matkailualan opiskelijoilta tilattiin puolestaan Yön yli -leirille ryhmäytymisleikkejä ja muuta ohjelmaa o Merkonomi- ja datanomikoulutuksen tunnetuksi tekeminen peruskoululaisille o Työelämäyhteistyö rahoitussektorin kanssa Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja Töysän Säästöpankkisäätiö: o Hanke on Säätiöiden sääntöjen mukaista toimintaa parhaimmillaan: Taloudellisen osaamisen ja koulutuksen edistämistä o Kohderyhmä (nuoret) on otollisin mahdollinen, mutta haastavin toteuttaa. Siksi "nuorilta-nuorille", nuorten kielellä ja nuorten välineillä on toimivin väylä. o Tämän formaatin toteutukseen oppilaitosyhteistyö on ihanteellinen. Hanke tukee Säätiöiden toivomaa vastuullista ja yrittäjähenkistä ajattelutapaa joka portaassa: oppilaitoksen hallinnossa, ohjelmavastaavissa opettajissa, hanketta innovoivassa nuorten ohjelmaryhmässä o Säätiöiden luoma idea on saanut oppilaitostyössä siivet. Ajatusmalli on jalostunut paljon monitahoisemmaksi kuin tilaaja osasi pyytää. Sekä formaatti että sen toteutus henkivät sitä ajatusmaailmaa, jonka luomiseen ei "aikuiset" kykene. Se on hankkeen kantava voima: Säästöpankkisäätiöt ja Sedu luovat puitteet, nuoret tuottavat sisällön. Toimii! Viihtyminen koulussa on edellytys oppimiselle sekä kasvulle että kehitykselle. Oma Onni- ohjelmassa oppiminen tarjosi opiskelijoille erilaisia oppimiskokemuksia erilaisissa oppimisympäristöissä. Onniryhmällä oli kotiluokka, mutta alkukokoontumisen jälkeen tiimit saivat valita vapaasti työskentelytilansa. Oma Onni -ohjelmassa opiskelu edistää opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja oppimista, koska opiskelu oli yhteistoiminnallista oppimista pienissä tiimeissä ja vaihtelevissa oppimisympäristöissä. Lisäksi ohjaajat toimivat tiiviisti koko ryhmän kanssa tukien sitä kohti yhteistä päämäärää. Ohjaavat opettajat sovelsivat yhteistoiminnallisen oppimisen ja projektioppimisen menetelmiä siten, että Oma Onni -ryhmä oli jaettu tiimeihin. Työelämän ongelmat ovat monimutkaisia ja niiden ratkaiseminen edellyttää neuvottelutaitoa, yhteistyötä, suvaitsevaisuutta, joustavuutta ja luovuutta. Näitä työelämässä tarvittavia taitoja opiskelijoilla oli mahdollisuus harjoitella turvallisesti Oma Onni -ohjelmassa. Suurimpana haasteena oli sijoittaa ohjelman työskentelyaikataulut koulun normaaliin arkeen eli muun opetuksen lomaan. Hyvästä ennakoinnista ja suunnittelusta huolimatta luovassa ja nopeassa ohjelmassa tuli tilanteita, jolloin piti toimia ns. kelloon katsomatta. Ohjelmaan kuuluvia opiskelijoita ei voitu tilanteenkaan niin vaatiessa "irrottaa" toisten opettajien tunneilta projektityöhön. Aikataulussa pysyminen vaati siksi joustavuutta ja merkitsi käytännössä ilta- ja viikonlopputöitä. EURA JÄRJESTELMÄ 16/44

17 Toimintamalli on siirtynyt osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa ja Oma Onni -ohjelma oli jo lukuvuonna opetussuunnitelmaan kuuluva vapaasti valittava 10 opintoviikon polku. Tarkempi kuvaus Oma Onni toimintamallista löytyy vuoden 2011 väliraportista. KOULUTUKSET, OPINTOMATKAT JA YRITTÄJÄVIERAILUT Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa työpaikkojen ja oppilaitoksen tietoisuutta toistensa toiminnoista ja hyvistä käytänteistä. Tähän haasteeseen hanke vastasi järjestämällä koulutuksia eri osapuolten toiveiden ja aloitteiden perusteella. Koulutuksissa olivat teemoina muun muassa turvallisuus ja työssäoppiminen. Työpaikkaohjaajien perehdyttämiskoulutukset Projektin toteuttamissuunnitelman mukaan selvitettiin työpaikkaohjaajakoulutuskäytänteet koulutusaloittain ja opetuspisteittäin etaitavalla tehdyllä kyselyllä. Asetettujen tavoitteiden mukaan kehitettiin kolme työpaikkaohjaajakoulutusmallia erityisesti PK-yrityksiin. Nämä selvitykset on kuvattu kokonaisuudessaan hankkeen www-sivuilla ( Syksyllä 2011 nimetyn tekniikan ja liikenteen alan kehittämistiimin tehtäväksi oli määritelty työpaikkaohjaajakoulutusten osalta toimia oman alansa asiantuntijana kehitettäessä kyseisiä koulutuksia, päivittää olemassa olevaa koulutusmateriaalia, määritellä työpaikkaohjaajakoulutuksen keskeiset käsitteet, vastuut ja tavoitteet sekä pilotoida kehitettyä toimintamallia pk-yrityksiin. Timin kanssa luotiin työpaikkaohjaajan perehdytyksen muistilista olemassa olevan koulutusmateriaalin tueksi. Sovittiin, että jokainen tiimin jäsen kokeilee listaa oman työssäoppimisohjauskäyntinsä yhteydessä. Joissakin perustutkinnoissa kokeiltiin listan antamista opiskelijan mukaan työssäoppimispaikalle, jossa hän ennen opettajan tuloa kävi siihen merkittyjä asioita läpi ohjaajan kanssa. Opettaja täydensi asioita käyntinsä yhteydessä. Muistilista vietiin koulutuspäälliköistä koostuvan kehittämisryhmän (Peda-ryhmä) käsiteltäväksi, josta se siirtyi ohjausryhmän hyväksyttäväksi Sedun normaalitoiminnan osaksi. Kehittämistiimissä keskusteltiin työssäoppimiseen liittyvistä käsitteistä ja niiden määrittelystä. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta varsinaisen 2 ov:n laajuisen työpaikkaohjaajakoulutuksen jälkeen ja siellä saatujen tietojen päivittämistä. Tällä perusteella myös hankkeessa toteutettuja neljän tunnin mittaisia työelämälle suunnattuja koulutuksia tulisi nimittää työpaikkaohjaajan perehdyttämiskoulutuksiksi. Työpaikkaohjaajien perehdyttämiskoulutuksia järjestettiin hankkeessa eri paikkakunnilla seuraavasti: Ähtäri, Koulutie (sote) Lappajärvi (sote) Vimpeli (sote) Kortesjärvi (sote) Kauhajoki (sote) Evijärvi (sote) EURA JÄRJESTELMÄ 17/44

18 Alajärvi (sote) kevät 2011 Tuuri (liiketalous) Kauhajoki (sote) Isokyrö (sote) Isokyrö (sote) Pohjanmaan kalusteessa pidettiin huhtikuussa 2012 työpaikkaohjaajan perehdytys, jossa kouluttajina olivat verhoilualan opettaja ja SeDuuni -hankkeen edustaja. Tavoitteena oli tulevan toimintavuoden aikana syventää oppilaitoksen ja yrityksen välistä yhteistyötä TosiDuuni -kokeilujen, työssäoppimisten ja yritysvierailujen kautta. Keskisen kyläkaupassa järjestettiin hotelli-, ravintola- ja catering-alan työpaikkaohjaajaperehdytys to 26.4 ja to Mukaan oli kutsuttu Keskisen henkilöstön lisäksi työpaikkaohjaajia Ähtärin ABC - liikennemyymälästä ja Hotelli Mesikämmenestä. Kouluttajina toimivat opettaja Virpi Väänänen ja koulutuspäällikkö Marita Mäenpää. Tälle alun perin työpaikan tarpeesta järjestetylle koulutussarjalle haluttiin jatkoa tulevan lukuvuoden aikana. Teemakoulutukset SeDuuni - osumaa työhön -hankkeen tavoitteena oli lisätä ja kehittää oppilaitoksen ja työelämän yhteistä osaamista mm. työssäoppimisprosessin, opiskelijoiden ohjaamisen, asiakaspalvelutaitojen ja työturvallisuusasioiden osalta. Hankesuunnitelman mukaisesti järjestettiin kohderyhmän kanssa yhteistyössä esiin tulleiden tarpeiden mukaista koulutusta yhteensä 20 kertaa ennen vuotta Näiden koulutusten lisäksi on järjestetty lukematon määrä etaitava koulutuksia, niin käyttäjille, sisällönkehittäjille kuin etaitava -vastuuhenkilöillekin. Osa koulutuksista on ollut suurelle joukolle annettavia yleisempiä niin sanottuja tiedottavia koulutuksia ja osa on ollut muutamalle henkilölle annettavaa niin sanottua vierihoitoa. Kuvaukset koulutusten sisällöistä ovat nähtävillä hankkeen www-sivuilla ( Koulutuksia on hyödynnetty myös hankkeen viestintäkanavana ja sen toimintojen tunnetuksi tekemisen välineenä. Teemakoulutuksia järjestettiin hankkeen toimintakauden aikana seuraavasti: Shake Sedu Shake -tapahtuma etaitava -kysymyspatteriston kehittämispäivä Vuoropäivähoito -koulutus Narkomaanikulttuurin kohtaaminen Turvallisesti työelämässä "Asenne ratkaisee"-teemapäivä Minnesota -koulutus Julkisten laitosten turvallisuusseminaariin EURA JÄRJESTELMÄ 18/44

19 Hyvänolon ilta "Eväitä hoitotyön haasteisiin" -lähihoitajapäivä "Eväitä hiusalan haasteisiin"-koulutus Kitkahitsauksen koulutuspäivät kevät 2011 Turvallisuuskoulutus syksy 2011 Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen -koulutus Työturvallisuuden teemapäivä Rakentamisen työturvallisuuskoulutus Teollisuuden työturvallisuuskoulutus TeknosPro Akatemian koulutus Yhteistyössä TeknosPro Akatemian kanssa järjestettiin koulutuspäivä maaliskuussa 2012, jossa tutustuttiin uuteen MaalausRYL oppaaseen, tuoteuutuuksiin, lattiapinnoitteisiin, NCS-värijärjestelmään ja suunnittelijamateriaaliin. Koulutus oli suunnattu suunnittelijoille, arkkitehdeille, maalausliikkeille, rakennusten valvontatöitä tekeville, maalaustarvikemyyjille ja alan opettajille. Huumausaineiden tunnistaminen ja käytön oireet -koulutus Koulutuskeskus Sedun auto- ja logistiikka-alan opettajilta tuli koulutuspyyntö huumausaineiden tunnistamiseen ja käytön oireisiin liittyen. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli edistää työturvallisuuden toteutumista eri aloilla ja siihen liittyen järjestettiin huumekoulutus. Koulutukseen kutsuttiin Koulutuskeskus Sedun koko henkilökunta kaikista opetuspisteistä. Kari KK Korhosen pitämän koulutuksen tavoitteena oli antaa opettajille ja muille nuorten kasvatus-/ohjaustyötä tekeville tahoille tietoa muun muassa yleisimmistä huumeista ja käyttäjän tunnistamisesta, huumeiden käyttäjän elämästä, ajatus- ja arvomaailmasta sekä työskentelystä narkomaanin kanssa. Mobiiliohjaus tutuksi opetuspisteissä kevät 2012 etaitava-vastuuhenkilöt järjestivät omissa opetuspisteissään tiedotustilaisuuksia tai koulutuksia kevään aikana etaitavasta. Tilaisuuksiin osallistui noin 120 henkilöstön edustajaa ja niiden tavoitteena oli jakaa tietoa ja "antaa kasvot" jokaisen opetuspisteen mobiiliohjaukselle. Ajatuksena oli tiedon vastaanottamisen ja etaitavasta innostumisen helpottaminen kun viesti ei tule hankkeesta, vaan tutulta työtoverilta. Opintomatkat ja yrittäjävierailut SeDuuni -hankkeen järjestämillä opintokäynneillä opettajat ja työelämä vierailivat erilaisissa yrityksissä ja seminaareissa yli kymmenen kertaa. Käynneillä tutustuttiin työpaikkojen henkilökuntaan ja tiloihin sekä toimintaperiaatteisiin. Vierailujen aikana mietittiin erilaisia yhteistyön toteuttamistapoja työelämän ja oppilaitoksen kesken mm. käytiin keskusteluja uusista työssäoppimispaikoista. Opintokäyntien lisäksi työelämän edustajat tekivät vierailuja oppilaitoksiin. Opintomatka Ähtärin sairaalaan ja vuoristosairaalaan Opintokäynti Minnesota -hoitoon EURA JÄRJESTELMÄ 19/44

20 Opintomatka Harjavaltaan Hotelli-, ravintola- ja catering-alan opintomatka Helsinkiin Alan yrittäjät tekivät kevään 2012 aikana vierailuja Sedun pinta- ja sisustusalalle, jossa he kertoivat opiskelijoille ja opettajille ajankohtaisia kuulumisia alalta. Opettajien ja työelämän tapaamisten lisäksi vierailujen antina oli tiedon välittäminen opiskelijoille siitä, mitä tulevalta työntekijältä odotetaan pinta- ja sisustusalan ammateissa. Vierailijoina olivat Kaukomaalauksesta Kauko Turunen ja Katja Viimavirta KV - maalauksesta. Sedu Kirkkokadun pinta-alan opettajat tekivät tutustumiskäynnin teolliseen maalaamoon, jossa heillä oli mahdollisuus tutustua työn eri vaiheisiin (pesu, kuivaus, robottimaalaus, pistoolimaalaus, polttaminen, pinoaminen). Lapuan opetuspisteen kaupan alan opettajat ja ensimmäisen vuoden merkonomiopiskelijat tekivät opintokäynnin Keskisen kyläkauppaan Työelämä tutuksi -viikon yhteydessä Päivän ohjelmaan sisältyi kyläkaupan esittely ja tutustuminen kaupan eri yksiköihin ja niiden päivittäiseen toimintaan jakautumalla eri työpisteisiin ja osallistumalla osastojen työhön. Kehittämistiimissä nousi esille idea opintomatkan toteuttamisesta Tampereen valmisteilla olevalle asuntomessualueelle. Ehdotuksen pohjalta hanke järjesti opintokäynnin alan opettajille ja ammattimiehille ti Päivän ohjelmaan sisältyi myös tutustuminen aamupäivän aikana Pirkanmaan ammattiopiston, Kivimiehenkadun toimipisteen uusiin tiloihin, jossa toteutetaan mm. rakennusalan perustutkintoa. Sedu Lapua kaupanalalla järjestetyssä Työelämä tutuksi -viikon yhteydessä oli yritysvierailupäivä, johon oli kutsuttu muun muassa alan yrittäjiä kertomaan eri näkökulmista työelämän vaatimuksista, sinne valmistautumisesta ja yrittäjyydestä. Vierailijoina olivat Lapuan teatterista näyttelijät Johanna Ikola, Oskari Perälä ja Josefiina Leppinen, K -supermarketin kauppias Päivi Raja-aho, yrittäjä Harri Seppälä ja opetuspisteestä aikaisemmin valmistunut opiskelija, nykyään tradenomi -opiskelija Jukka Sarho. Sedu Törnäväntien kone- ja metallialan ensimmäisen lukuvuoden opiskelijaryhmä vietti yhden koulupäivän opettajansa johdolla alan työpaikkoihin tutustuen ma Tutustumiskohteina olivat Ruukki ja Stamac. Ähtärin opetuspisteen sähköalan opettaja oli yrittänyt yhteistyötä paikallisen Fiskars -tehtaan sähköosaston kanssa jo useita vuosia. Hankkeen avulla onnistui yhteistyön käynnistyminen ja opettaja opiskelijoiden kanssa pääsi tutustumaan Fiskarsin tehtaaseen ja siellä tehtäviin sähköalan töihin toukokuun 2012 aikana. etaitava-vastuuhenkilöistä Marja-Terttu Viitala ja Riitta Ylihärsilä hankkivat ajantasaista tietoa mobiiliohjauksen nykytilasta ITK-päiviltä keväällä He raportoivat ja esittelivät saamiaan oppeja muille etaitava-vastuuhenkilöille sähköisellä esityksellä, joka linkitettiin kaikkien vastuuhenkilöiden EURA JÄRJESTELMÄ 20/44

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Lähihoitajakoulutus Koulutuskeskus Sedussa v.2011 Koulutusta 4 paikkakunnalla: Sedu Kauhajoki

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat. Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke

Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat. Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke 2015-2016 Työelämälähtöinen opiskelu Huoltamo-hankkeen tavoite: Kehitetään toisen asteen koulutuksen työelämälähtöisyyttä

Lisätiedot

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 1) nainen 1 ) mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 1 9 9 1 1 9 9 1 9 1 9 1 9 1. Työkokemus opettajana

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla

Lisätiedot

AITOJEN TAITOJEN JUURILLA

AITOJEN TAITOJEN JUURILLA AITOJEN TAITOJEN JUURILLA Ammattiosaajan työkykypassi Tiisu-Maria Näkkäläjärvi Sosiaali- ja terveysalan opettaja Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš, Saamelaisalueen koulutuskeskus on

Lisätiedot

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,

Lisätiedot

Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä?

Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Sampon neuvottelukuntien seminaari, Imatra 6.9.2017 Projektipäällikkö Maija Savolainen, Savon ammatti- ja aikuisopisto maija.savolainen@sakky.fi

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Miten motivoitunut opiskelija huomioidaan meidän oppilaitoksessamme. Kirsi Coco Lähihoitajalajin ekspertti Keudan aikuisopisto

Miten motivoitunut opiskelija huomioidaan meidän oppilaitoksessamme. Kirsi Coco Lähihoitajalajin ekspertti Keudan aikuisopisto Miten motivoitunut opiskelija huomioidaan meidän oppilaitoksessamme Kirsi Coco Lähihoitajalajin ekspertti Keudan aikuisopisto 27.8.2014 Ovat harvassa? Monipuolista tekemistä Tekemistä oman tason mukaan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

TYÖPAIKAT. Rakenna oma polkusi tulevaisuuteen askel kerrallaan, yhdessä eteenpäin

TYÖPAIKAT. Rakenna oma polkusi tulevaisuuteen askel kerrallaan, yhdessä eteenpäin TYÖPAIKAT Rakenna oma polkusi tulevaisuuteen askel kerrallaan, yhdessä eteenpäin VAHVEMPAA AMMATTITAITOA TYÖSTÄ Ota haltuun tulevaisuuden ammattiosaaminen! Aidoissa työympäristöissä ja -tilanteissa hankit

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen

Lisätiedot

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden Henkilöstön osaamiskartoitukset Organisoidaan tarpeen Selvitetään 1 x / Vaihtelee Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla erikseen Sosiaalipalvelujen henkilöstölle

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät 6.-7.6. 2018, Iisalmi Anu Häikiö, opiskeluhuollon asiantuntija, Riveria Matti Ilvonen, kuraattori, Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT. REKRYTOIJA 2014 Lehtori Tuula Hovilainen-Kilpinen Opetusylihoitaja Tuija Sulonen

VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT. REKRYTOIJA 2014 Lehtori Tuula Hovilainen-Kilpinen Opetusylihoitaja Tuija Sulonen VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT REKRYTOIJA 2014 Lehtori Tuula Hovilainen-Kilpinen Opetusylihoitaja Tuija Sulonen OPH:n rahoittama hanke, jossa yhteistyössä Koulutuskeskus Salpaus ja Päijät-Hämeen keskussairaala

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Raportointi >> Perusraportti Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta . ( 66). 6 ( ). ( ). ( 6). ( 66) 6. ( ). ( ). 6 ( ). ( 6). ( ). ( 6). ( 6). 6 ( 66). 6 ( 6). ( 6) 6. ( 6). 6 ( 66). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). 6 ( ). ( 6) 6. ( 6). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). 6 ( ). (

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 14. 15.3.2017 Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson, Pohjois-Savon ELY-keskus Vastaava asiantuntija Sari Turunen-Zwinger,

Lisätiedot

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 1.2.2019 AJANKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA EHOKS tietovaranto henkilökohtaistamisen tueksi Pedagogisen

Lisätiedot

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli Jatkoväylä-seminaari Haaga-Helia 9.5.2017 Kaisa Tsupari Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli 1 HYRIA KOULUTUS 9.5.2017 Liiketalouden pt/ nuoret Mahdollisuus suorittaa tutkinnonosa (15 osp)

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Raportointi >> Perusraportti Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta ninaes (Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä), olet kirjautuneena sisään.. huhtikuuta :: Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta. Sukupuoli Vastaajien määrä: 9 )nainen 0 0 0 0 0 0 0 90 0 0 0 )mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 9 9 9 0 0 0 99

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2018

Opiskelijapalaute 2018 Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Tutustumispaketti majoitus-, ravitsemusja talousalan opintoihin ammattioppilaitoksessa

Tutustumispaketti majoitus-, ravitsemusja talousalan opintoihin ammattioppilaitoksessa Tutustumispaketti majoitus-, ravitsemusja talousalan opintoihin ammattioppilaitoksessa Tutustumispaketin myötä perehdytään hotelli- ja ravintola-alan (pl hotellivirkailija) sekä catering-alan koulutukseen.

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Opetusneuvos Pirjo Väyrynen Perehdytystilaisuus Helsinki, Oulu

Opetusneuvos Pirjo Väyrynen Perehdytystilaisuus Helsinki, Oulu OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI: TIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ Millaista tietoa arviointijärjestelmä tuottaa oppimistuloksia logistiikan, sosiaali- ja terveysalan, kone- ja metallialan sekä hotelli-

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot