Varhaiskasvatuksen yksikköjen kehittämistavoitteet

Transkriptio

1 Yhteinen kehittämistavoite: Kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen erityisesti toimintakulttuurin näkökulmasta: Alue 1 - Alueelliset, yhteneväiset toimintatavat toiminnan suunnittelussa ja pedagogisessa vastuussa - Positiivinen pedagogiikka Alue 2 - Positiivisen pedagogiikan käytänteiden jakaminen Alue 3 - Nivelvaiheyhteistyö ja hyvät käytänteet jakoon Yksiköt Kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen erityisesti toimintakulttuurin näkökulmasta Perhepäivähoito Tiimityön vahvistaminen perhepäivähoitajien kesken, oman varhaiskasvatusympäristön tarkastelu ja hyvien käytänteiden jakaminen tiimin kanssa. Lisätään hyviä käytäntöjä päiväkotien ja perhepäivähoidon yhteistyöhön esim. teemapäivät alueittain (hyvä käytäntö jo Ke-no-ma- alueella. Hyvien käytäntöjen kansio jakoon talvella 2017-> koottu perhepäivähoitajilta hyviä käytännön asioita arkeen muille jaettavaksi. Kansiossa näkyy myös, mihin vasun tavoitteisiin hyvä käytäntö liittyy. Varahoitopaikkojen tehokas käyttö 20 tunnin käyttäjien vapailla paikoilla Miniversokoulutuksen ja positiivisen pedagogiikan käytäntöön ottaminen ja niiden mahdollisuuksien ymmärtäminen omassa työssä. Positiivinen pedagogiikka: omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen omassa työssä, vahvuuskortit hankitaan kaikille materiaalimäärärahoista ja opetellaan käyttämään niitä Metsätähti -järjestetään riittävästi koulutusta ja neuvontaa koko henk.kunnalle -varataan aikaa uusien asioiden opetteluun, sisäistämiseen -sovitaan yhteiset, selkeät tavoitteet, toimintaperiaatteet, käytännöt -toimintakulttuurin tarkastelua jatketaan, yhdessä työskentely -lasten ja vanhempien kuuleminen ja mukaanotto päiväkodin arkeen nykyistä monipuolisemmin ja tiiviimmin

2 Touhutupa Heinävaara* -hyviä neuvoja jaetaan, kootaan ideat kaikkien käyttöön -sivunumerot vuosisuunnitelmiin eheän kasvun ja opinpolun sekä lapselle hyvän päivän turvaaminen joka päivä -nivelvaiheen tiedon siirto -yhteistyö eri hoitopaikkojen välillä -tiedon siirto hoitopaikan vaihtuessa -ryhmävasun käyttöön otto ja toiminnan arviointi Alueyhteistyö - päiväkodin ja koulun nivelvaiheen jatkaminen ja rikastuttaminen - nivelvaihe pph:sta pk:iin siirtyville lapsille -ryhmävasun käyttöön ottaminen arjen työkaluksi molemmissa ryhmissä -toiminnan arvioinnin kehittäminen -lapsen äänen kuuleminen: toiveet ja ideat -vanhempien osallisuus Yksikkö: - ryhmien yhteistä toimintaa kehitetään - perhepäivähoitajan työskentely pk:ssa, kun ei ole oma ryhmä hoidossa - Kiihtelysvaarassa koulu ja pk samaan rakennukseen> toimintakulttuurin muuttaminen Kiihtelysvaara* samat kuin Heinävaaran samat kuin Heinävaaran Tuupovaara - Oppimisympäristön kehittäminen edelleen: erityisesti lasten mukaan otto suunnittelussa lasten ikätason mukaan Hammaslahti Alueyhteistyö Positiivinen pedagogiikka käytänteiden jakaminen Yksikkö: -pienryhmätoiminnan kehittäminen (viskaritoiminta yhtenä osana) -vanhempien osallistaminen -nivelvaiheet Huvikumpu Positiivisen pedagogiikan käytänteitten jakaminen. Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kehittäminen osana yhteisöllistä toimintakulttuuria, luonteenvahvuuksien ja

3 positiivisen kasvatuksen huomioiminen arjessa, miniverson käyttäminen, leikin vahvistaminen Niinivaara Positiivisen pedagogiikan mallintaminen Visuaalispedagogisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen Vuorohoidon ja muun varhaiskasvatuksen käytänteiden yhdenmukaistaminen Niittylahti Positiivisen pedagogiikan käytänteiden jakaminen Vahvistetaan osaamistamme lasten havainnoinnissa ja toteutetaan toimintaa ottaen huomioon lasten mielenkiinnon kohteita ja tarpeita sekä vanhempien toiveita Niittylahdenranta Positiivisen pedagogiikan käytänteiden jakaminen Yhteistyö alueen perhepäivähoitajien kanssa Yhteistyö Niittylahden opiston kanssa Viskareiden kanssa vierailut lähipäiväkodissa Kevään pyöräretket Reijola Positiivisen pedagogiikan käytänteiden jakaminen Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja kehittäminen jatkuu; kahden talon yhteisen pedagogiikan vahvistaminen ja yhteisen vuosikellon käytön tehostaminen. Pedagogiikassa korostuu myönteisyys, vahvuudet, vasun ja esiopetussuunnitelman arvopohja sekä työntekijöitä koskevat tehtävänkuvat. Näitä arvioidaan talon yhteisissä palavereissa sekä pedagogisissa tiimeissä. Penttilä Positiivisen pedagogiikan käytänteiden jakaminen Huomaa hyvä arjessa ja luonteenvahvuuksissa Petäikkölä Positiivisen pedagogiikan hyvien käytänteiden jakaminen alueen päivähoidossa Koko henkilöstö osallistuu Positiivisen pedagogiikan koulutukseen - Päiväkodissamme toteutamme positiivista pedagogiikkaa Punahilkka Positiivinen pedagogiikka koulutus ja asia käytäntöön - virikkeellinen ja innostava oppimisympäristö Tuulikannel - Vanhempien osallisuuden vahvistaminen ja siihen liittyvien hyvien käytänteiden jakaminen alueen päivähoidossa/kouluissa. - Yhteiset tapahtumat esim. sadonkorjuu, liikuntatapahtumat (olympialaiset) - Vierailut kouluun, kirjastoon

4 - Vertaistukitapaamiset esim. eskariopet, avoimenvarh.kasvatuksen henkilökunta. - Talon sisällä esiop.ryhmien yht. työ: kevätjuhla, retket, luistelut - Yhteistyö uuden esiops:n myötä. - Lapsen ja vanhempien osallisuuden lisääminen. Kissamäki - Syvennetään lähipäiväkotien kanssa tehtävää yhteistyötä esim Tuulikanteleen pk:n yhteinen PTR-koulutus syyskuussa Vanhempien ja lasten osallisuuden vahvistaminen yhteisten sovittujen käytänteiden mukaisesti - Positiivisen pedag. koulutukset koko henkilökunnalle ja sisäänajo - Ryhmävasun jalkautuminen käytäntöön, työilta henkilökunnalle lokakuussa Vanhempainilta Kyselylomake jakoon vanhemmille syksyllä 2016 toiveista - Vanhempien sähköposti- ja puhelin numero tiedotusringit käyttöön - Ryhmille omat tekstiviestiryhmät - Koulutuksesta saadut opit käyttöön, esim Miniverso , positiivinen pedagogia, it-taidot päivitykseen, tablettien käyttö (medialoikka) - Jatkuva dokumentointi esim valokuvaamalla tabletilla Utra Toiminnan arviointi - perustyöhön keskittyminen - positiivinen pedagogiikka - tiimivastaavat/pedatiimit - havainnoinnin tehostaminen arvioinnin pohjana - rajatun vk-oikeuden sisäistäminen Vesikkopuisto Positiivinen pedagogiikka Käytänteiden jakamista ESi- ja alkuopetuksen nivelsuunnitelman mukaiset toimet -Vanhempien ja lasten osallisuuden lisääminen (tärkeän ihmisen päivä, ideoita vanhemmilta), vanhempien kannustaminen ja positiivinen palaute (esim. hakiessa jokin hyvä juttu lapsen päivästä tai vahvuuksista). -S2-lasten vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen -Pienryhmätoiminnan jatkuminen

5 Aallontie Alueyhteistyö Positiivinen pedagogiikka päiväkodin arjessa. -Joustavuus ryhmän toiminnassa, suunnitelmien muuttaminen tarvittaessa -Ryhmäytyminen ja yhteistyö ryhmien kesken (Tiedon, taidon ja osaamisen jakoa), avun pyytäminen ja antaminen -Tiedonkulun tehostaminen talojen ja ryhmien välillä -Johdonmukainen kasvatus ja yhteiset säännöt: esim. miniverso -Ryhmäkohtaiset teemat (lapsen osallisuus, kuuleminen, yksilöllinen huomiointi) -Uusien työntekijöiden perehdyttäminen: perehdytyskansio ja ryhmävasu saatavilla -Oppimisympäristöjen muokkaaminen ja kehittäminen -Leikin tärkeys oppimisessa ja leikkiajan pyhittäminen, aikuinen tukemassa pitkäkestoista leikkiä -Luottamuksellinen ja positiivinen ilmapiiri -Toimivat tiimipalaverit ja yhteistyö elton kanssa. Yksikkö è Positiivinen pedagogiikka: - Henkilöstö osallistuu Kaisa Vuorisen positiivisen pedagogiikan koulutuksiin, käytännöt ja toimintatavat siirretään päiväkodin arkeen - Huomaa hyvä! -materiaalia hankitaan päiväkotiin. - Lasten vahvuuksien löytäminen yhdessä lasten kanssa, vahvuuskorttien käyttäminen - Pienemmillä lapsilla aikuisten rooli vahvuuksien esille nostamisessa! - Vanhemmilta kysellään lasten vahvuuksia

6 è ipad otetaan mukaan toimintaan. Elto osallistuu osaan ipad koulutuksista monipuolisuuden lisäämiseksi. - jokainen lapsi saa kokemuksen ipadin käytöstä Soutajanpuisto - 1. Työntekijöiden kesken olemme sopineet pedagogisia toimintatapoja lapsille, käytämme niitä ja opimme toinen toisiltamme. 2. Olemme kaikki samaa päiväkotia, vaikka toimimme kahdessa eri yksikössä. 3. Sopun pihalla on päiväkotimme lapsimäärään nähden aivan liian vähän kiipeilymahdollisuuksia ja liikkumaan kannustavia välineitä (140 lasta). Painotamme monipuolista liikuntaa eri vuodenaikoina. Piha on tärkeä oppimisympäristö, koska siellä olemme päivittäin usean tunnin ajan (teemme anomuksen pihan liikunta- ja leikkivälineiden lisäämisestä). Rantakylä - Positiivinen pedagogia päiväkotiarjessa, käytäntöjen jakamista - positiivisen pedagogian hyödyntäminen käytännön työssä - S2 -toiminta - ratkaisukeskeinen lähestymistapa - varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja esiopetussuunnitelmaan perehtyminen Ollila Jo vakiintuneiden toimintatapojen jatkaminen. Esiopetusryhmien / päiväkoti ryhmien - yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen tulevalla kaudella Osallisuus, inklusiivisuus ja kestävä elämäntapa.

7 Mutala - nivelsuunnitelman mukainen toiminta ja yhteistyö lähikoulun ja päiväkodin kanssa, kelton saaminen mukaan nivelvaihepalavereihin - kouluvierailut, salivuorot, yhteiset tapahtumat - yhteistyö Ollilan päiväkodin kanssa vierailujen, liikunnan, tapahtumien ja koulutuksen muodossa - käytännön kokemusten vaihtaminen postiivisesta pedagogiikasta - yhteinen vanhempainilta koulun, Ollilan ja meidän päiväkodin kanssa vieraana Kaisa Vuoirinen, Positiivinen pedagogi Kanervala Alueelliset yhteneväiset toimintatavat toiminnan suunnittelussa ja pedagogisessa vastuussa Huomaa hyvä- positiivinen pedagogiikka! käytössä koko yksikössä - ryhmävasukäytänteiden kehittäminen edelleen - vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö - positiivisen pedagogiikan koulutukset /käyttöönotto - osallisuuskoulutukset - miniversokoulutukset Positiivinen pedagogiikka oman yksikön toimintakulttuurin lähtökohtana; Huomaa hyvä! Kannusta siihen! Kaisla Alueelliset, yhteneväiset toimintatavat toiminnan suunnittelussa ja pedagogisessa vastuussa Lasten ja vanhempien osallisuuden esille nostaminen ja heidän mukanaolo toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallistumme järjestettäviin keskustelutilaisuuksiin (toimenkuvat, lto & ph) Henkilökunta käy kaikille yhteiset koulutukset (positiivinen pedagogiikka, miniverso, ryhmävasu jatko) syksyllä 2016 johtaja huolehtii rakenteiden ylläpidosta ja toteutumisesta à jaettu johtajuus käsitteen selkeyttäminen àuusien työntekijöiden perehdyttäminen à bedatiimin kokoonpano/tavoite. Tiimivastaavien tehtävät kerrataan syksyn alussa koko henkilökunnan kanssa.

8 Manta Gävlenlinna Alueelliset, yhteneväiset toimintatavat toiminnan suunnittelussa ja pedagogisessa vastuussa. Alueen yhteneväiset toimintatavat toiminnan suunnittelussa ja pedagogisessa vastuussa - osallistumme järjestettäviin keskustelutilaisuuksiin (toimenkuvat, lto ja ph) - osallistumme yhteisesti päätettyihin koulutuksiin 1. MiniVerso 2. Positiivinen pedagogiikka 3. Ryhmävasun jatkokoulutus Toiminnan suunnittelun ja pedagogisen vastuun linjaaminen yhteneväksi alueyhteistyön mukaisesti Linnunlahti - Lapsen osallisuuden tukeminen -toimintaympäristön toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus Sinkkola Louhostie Äkkiväärä Järjestetään lastentarhanopettajilla alueellinen pedagoginen iltapäivä ja esiopettajille verkostotapaaminen. Alueen erityislastentarhanopettajien tapaamiset. Alueelliset yhteneväiset toimintatavat toiminnan suunnittelussa ja pedagogisessa vastuussa. Alueellisesti yhteneväiset toimintatavat toiminnan suunnittelussa ja pedagogisessa vastuussa. Uusiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin tutustuminen ja pedagogisen keskustelun ylläpitäminen. Positiivinen pedagogiikka -Kerta tai kaksi kuukaudessa peda-tiimi, jossa joitakin kertoja myös Elto Tarja Norismaa-Rasinmäki on mukana -Henkilökunnan viikkopalaverissa käsitellään asioita yhteisesti -Positiivinen pedagogiikka -Osallisuus: lapset ja vanhemmat Tarpoja Alueyhteistyönä jatkamme hyväksi havaittua yhteistyömallia Esioppilaita koskevien asiakirjojen tiivistämistä - tähän pyritään Vanhempien ja lasten osallisuutta lisätään Marjala Alueelliset yhteneväiset toimintatavat toiminnan suunnittelussa ja pedagogisessa vastuussa Alueellinen nivelsuunnitelma

9 Yksiköt 1. Ryhmävasun käyttöönotto 2. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Perhepäivähoito Ryhmävasukoulutukset talvi 2017 kouluttajana Sanna Parrila Työkokouksissa käydään vasun perusteita keskustellen ja pieninä kotilukutehtävinä läpi. Käytännön harjoituksia mm. oman varhaiskasvatusympäristön kuvaaminen ja rikastuttaminen Metsätähti -VASU- koulutuksiin osallistuminen, yhdessä työskentely ja riittävän ajan varaaminen, uuden tiedon opiskelu, yhteisistä tavoitteista, toimintatavoista yms. sopiminen, eri Vasujen yhteensovittaminen, uuden tiedon soveltaminen käytäntöön -eri Vasujen käyttö niin, että yhtenäinen punainen lanka säilyy kautta linjan, edetään Vaka-laista ja perusteista lapseen tutustumiseen, lapsen omaan Vasuun ja siitä ryhmävasuun -lasten toiveiden, tarpeiden huomioon ottaminen, yhdessä tekeminen -vanhempien mukana oloa pidetään erittäin tärkeänä kaikessa toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa -lisätään varhaiskasvatusasioista tiedottamista -keväällä perheille lähetetyn kyselyn vastausten hyödyntäminen -muistetaan, mitä varten teemme tätä työtä, lapsen ja perheiden hyväksi, lapsen edun nimissä -lapsi elää ainutlaatuista lapsuuttaan, hän kasvaa, kehittyy omaa vauhtiaan, me tuemme sitä, emme ole lapsen kehityksen esteinä -mietimme, mitä lapsi saa meiltä evääkseen elämää varten - miten voimme tukea lasta ja vanhempia -perusteiden käytäntöön vieminen vaatii opiskelua, yhteistyötä -perusteista kootaan oma tiivistelmä tai vastaava, josta voi ajoittain tarkistaa, onko muistettu pysyä oikealla tiellä, ottaa kaikki oleellinen huomioon, käyttöön -lapsen Vasu, jossa otetaan huomioon lapsen kehityksen, oppimisen ja hoidon toteuttamiseksi kaikki mahdollinen, ryhmävasun suunnittelun pohjaksi -yksittäisen lapsen kehityksen vaiheet, mielenkiinnon kohteet ja tuen tarpeet aidosti huomioon ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi kaikkien tietoon ja kaikkia velvoittaviksi -opiskellaan, kerrataan lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyviä asioita ja perusteita niin, että ne hallitaan hyvin

10 Touhutupa -ryhmävasun käyttö Vesseleiden ja Viikareiden arjen työkaluna: toimintaympäristön muokkaaminen: tarpeeton tavara pois. -lasten toiveiden ja ideoiden säännöllinen kuuleminen -vanhempien osallisuuden lisääminen -mahdollisesti tarvittavan koulutuksen suunnittelu, järjestäminen -voisiko laatia valtakunnallisesti joitakin lomakkeita, pohjia, ettei jokaisen kunnan tarvitsisi laatia niitä itse mm. yhdenvertaisuuden ja ajan säästämiseksi -positiivisten vahvuuksien huomaaminen -ryhmävasun käytön varmistaminen -toimintaympäristön muokkaaminen: tarpeeton tavara pois. -lapsen yksilöllinen huomioiminen -leikin kehittäminen ja havainnointi -erityislasten tuen turvaaminen Heinävaara* ryhmävasun päivitys vasun näkyminen arjen toiminnassa Kiihtelysvaara* ryhmävasun päivitys vasun näkyminen arjen toiminnassa Tuupovaara Koulutukset kattavasti henkilökunnalle (positiivinen pedagogiikka, rymävasu, lasten ja vanhempien osallisuus, leikki) Tiimipalaverien kehittäminen ja säännöllisyys Koko henkilökunta työstää Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita itsekseen (omat tulosteet kaikilla) ja käydään läpi yhdessä palavereissa samaan tahtiin kuin niistä pyydetään kentältä palautetta Hammaslahti ryhmävasu eläväksi, konkretiaa sisäistetään uutta suunnitelmaa Huvikumpu ryhmävasun toimiva käyttö suunnittelun ja arvioinnin apuvälineenä Tavoitteena sisäistää vasu työtä ohjaavana ja määrittävänä asiana Niinivaara -Uuden ryhmävasun käyttöönotto Perehtyminen uuteen varhaiskasvatussuunnitelmaan Niittylahti Varataan jokaisessa tiimipalaverissa aikaa ryhmävasun käsittelyyn Niittylahdenranta - Ryhmävasu jokaisessa tiimissä mukana - Kuun viimeisessä tiimissä aikaa arvioinnille. Perehdytään suunnitelmaan yhteistyössä koko henkilöstön kanssa ja siirretään uutta toimintatapaa osaksi arkea - Käydään vasua läpi pienissä palasissa, mukaillen vasutyöryhmän etenemistä.

11 Reijola - Tiimien välinen yhteistyö ja keskustelut, ristiinlukeminen - Ryhmävasu linjassa uuden vasun kanssa. Ryhmävasun käytön harjoittelu jatkuu vielä tämän toimintakauden. Henkilöstö saa tarpeiden mukaan (lisä-)koulutusta. - Jokainen sitoutuu vasutyöskentelyyn o miettii mitä tarkoittaa omassa, tiimin, työyhteisön ja ryhmän toiminnassa o osallistuu keskusteluihin - aikaa keskusteluille ja kunkin palasen sisäistämiselle - Tiimivastaavilla tärkeä rooli asian jalkauttamisessa ryhmän toimintaan Jokainen työntekijä huolehtii itse perusteisiin tutustumisesta. Yhdessä keskustellen keskitytään erityisesti lukuun 3 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri niin, että sisältö on keväällä työntekijöille tuttu ja se on jalkautettu ryhmävasun kautta toimintaan. Penttilä ryhmävasu otetaan käyttöön talopalaveriin varataan aikaa vasusta yhdessä keskusteluun ja vasun kommentointiin Petäikkölä - aikataulutetaan ryhmävasun käsittelyyn varattava aika - lasten vasukoonti ja uusi valtakunnallinen vasu mukana ryhmävasua tehtäessä - tiimi arvioi säännöllisesti toteutuuko ryhmävasuun kirjatut asiat ja mitä pitäisi muuttaa - uusi ryhmävasu toimii valtakunnallisen vasun sisäistämisen työvälineenä - yhteiset keskustelut työyhteisössä uuden varhaiskasvatussuunnitelman eri osa-alueista pitkin vuotta Punahilkka jatketaan ryhmävasun syventävää käyttöä - keskustellaan vasusta esim. pedatiimeissä - vastataan seudulliseen vasutyötyöryhmän kommentointipyyntöihin Tuulikannel Ryhmävasun haltuunottoon jatkaminen Paneutuminen perusteisiin Miniverso Kissamäki Jatkuva arviointi esim pedatiimissä joka kokoontuu kerran kahdessa kuukaudessa Utra - ryhmävasu ollut käytössä ens. kerran toimintakaudella henkilökunta tutustuu varhaiskasvatussuunnitelmaan 2017

12 - ryhmävasujen työstäminen ja päivittäminen arjessa - viime vuoden ryhmävasu käytössä, uusi tulostettu ryhmiin tutustumista varten - osallisuuden tiedostaminen: lasten aktiivinen kuuntelu sekä tukeminen itseilmaisuun - eheyttävä pedagogiikka: vahvistunut tietoisuus nähdä kaikki arjen tilanteet pedagogisena toimintana Vesikkopuisto Ryhmävasun päivittäminen Suunnitelmaan perehtyminen (toiminnan monipuolisuus) Yleistä sekä arvokeskustelua suunnitelman aiheista Aallontie - Suunnitellaan, kirjataan, toteutetaan, arvioidaan sekä muokataan ja täydennetään ryhmävasua säännöllisesti tiimipalavereissa: - jatkuva havainnointi - oppimisympäristön rakentaminen - toiminnan suunnittelu lapsen mielenkiinnonkohteet huomioiden - yhteistyötahojen kanssa toimiminen - Osallistutaan ryhmävasun jatkokoulutukseen. - Pedatiimeissä käydään läpi ryhmävasuihin kirjattuja hyviä käytänteitä sekä seurataan ryhmävasujen muotoutumista ja toteutumista. Soutajanpuisto Ryhmävasun toteutumista seuraamme ja päivitämme säännöllisesti ryhmäpalavereissa Rantakylä - varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavana asiakirjana ryhmävasun käytössä Ollila Jo vakiintuneiden käytänteiden vahvistaminen liittyen ryhmävasuun. Hyvinvointi, kiireettömyys, vuorovaikutus ja ilmapiiri. Mutala - uuden ryhmävasupohjan käyttöön otto ja sen rinnalla Vasu 2017 läpikäyminen ja käytäntöön vieminen Toimintakauden aikana perehdytään Joensuun uuteen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmaan ja otetaan se käyttöön, sekä täydennetään suunnitelma Aallontien päiväkodin osalta. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelmaa luetaan ja osallistutaan seudullisen vasun tekemiseen vastaamalla vasukoordinaattori Jussi Rytkösen ja Outi Lukkarisen lähettämiin kysymyksiin. Olemme lukeneet ja keskustelleet varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luonnosta ja työstäneet tulevaa seudullisista vasua. - perehtyminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukainen toiminta perusteiden tutuksi tuominen

13 Kanervala Kaisla - lasten ja vanhempien osallisuuden huomioiminen keskusteluissa ja suunnitelmissa Laaditaan ryhmävasut lasten vasujen ja vanhempien toiveiden pohjalta ja arvioidaan ja päivitetään niitä säännöllisesti; suullisesti viikoittain ja kirjaten kuukausittain arviointiympyrää käyttäen. Johtaja Anne Pölönen tekee ja päivittää johtamisen pedagogiset suunnitelman. Peda -tiimit kokoontuvat kuukausittain. Ryhmävasut mukana. Jatketaan ryhmävasujen käyttöä toimivana työvälineenä. Kehitetään ja päivitetään rv:tä edelleen. Havainnointi: selvitetään mahdollisuus koulutukseen, Kasvua kiikarissa-kirja Arviointiympyrä täytetään kerran kuussa (muokataan osaalueita ryhmiin sopiviksi, jos tarvetta) Seuraamme ja käytämme Edivaa Käydään jatkokoulutus: Ryhmävasu jatko (syksy 2016) Lasten vasujen vuosikellon seuraaminen Syksyllä ja keväällä suunnittelu / ryhmävasun päivitys aikaa yhtenä päivänä ryhmävasuille klo 12. à Jokainen ryhmä vuorotellen. Tiimihavainnointi väh. kerran toimintakaudessa. Arvioidaan ryhmävasun ja arviointiympyrän kautta toimintaa. Poimitaan keskeiset tavoitteet ja laitetaan ne esille vanhempienkin luettavaksi- pedagogisuus esiin! - Jokaisessa ryhmässä on sekä valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma että, seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman aikataulu(paperiset versiot). - Sitoudumme seudullisen VASU:n kommentointiin. Aika lukemiseen mm. nukkariaikaan. Kommentit keskustelun jälkeen tiimivastaavan kokoamana bedatiimiin. Johtaja kokoaa kaikki kommentit eteenpäin lähettämiseksi. - VASU 2017 kautta peilataan kaikki toiminta. ( bedatiimi, tiimit, ryhmävasujen päivitys, jne ) à vasu 2017 tutuksi ja jouhevasti näkymään arjen toiminnassa. - Vasu-koordinaattori Jussi Rytkösen vetämä alueellinen vanhempainilta keväällä 2017.

14 Manta ryhmävasuja päivitetään/täytetään osana tiimipalavereita osallistumme vasuprosessiin lukemalla ja kommentoimalla Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 osiot vasu-koordinaattorin, Juha Rytkösen, aikataulun mukaisesti Gävlenlinna Tavoitteena saada ryhmävasu osaksi arkista toimintaa. Luetaan uutta vasuluonnosta ryhmissä Linnunlahti Vasu marraskuun loppuun mennessä pääpiirteittäin valmis Käydään uusi vasu kohta kohdalta läpi pedapalavereissa ja peilataan sitä ryhmävasuun Sinkkola Louhostie Osa henkilökunnasta osallistuu täydentävään ryhmävasukoulutukseen. Ryhmävasu laaditaan ja otetaan käyttöön joka ryhmässä. -Otetaan uusi ryhmävasupohja käyttöön ja sitä täytetään vasu 2017 mukaisesti -Lasten ja vanhempien osallisuuden lisäämiseksi etsitään uusia ja toimivia tapoja Käydään tiimeissä ja talon palavereissa läpi varhaiskasvatussuunnitelman perusteita osio kerrallaan. Osallistutaan seudulliseen prosessiin työstämällä annettuja tehtäviä. Tutustua ja ottaa osaksi arkea varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Äkkiväärä Ryhmävasu aina mukana -Opetussuunnitelman normien noudattaminen Seudullinen OPS rinnalla. - toiminnan kehittäminen lapsilähtöiseksi -toiminnallisuus -itseohjautuvuus Tarpoja Marjala - lasten havainnointi elo-syyskuu - ryhmävasu täydentyy ja tarvittaessa muuntuu pitkin vuotta tarpeen mukaan - ryhmävasu aktiivisessa käytössä arjessa Lapsen ja vanhemman osallisuuden lisääminen -Päiväkodin henkilökunta osallistuu Sanna Parrilan ryhmävarhaiskasvatussuunnitelmakoulutuksiin syksyllä 2016 ja positiivisen pedagogiikan koulutuksiin. Otamme käyttöön Huomaa hyvä materiaalin. sitä mukaa, kun asioita käsitellään ja sisäistetään, otetaan uusi vasu käyttöön Käymme läpi 10 tavoitetta - Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma - Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma Seudullisen vasu-prosessin aikataulun mukaan työskenteleminen

15 -Osallistumme Mini-Verso koulutuspäivään Otamme käyttöön uuden ryhmävasulomakkeen -Kirjaamme tiimipalavereissa ryhmävasua osio kerrallaan -Käsittelemme osioita pedatiimissä kerran kuukaudessa Ryhmävasun kautta näkyy miten toteutamme arjessa Tutustumme Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelmaan ,Kohti kestävää elämäntapaa toimintaohjelmaan ja Kansainvälisyyskasvatuksen suunnitelmaan Yksiköt Edellisen vuoden arvioinnin perusteella mukaan otetut kehittämistavoitteet Perhepäivähoito Kehittämistavoite 1: Uusi toimintamalli: Työkokousrunkojen yhteinen vuosisuunnittelu esimiesten työryhmässä Kehittämistavoite 2: Perhepäivähoidon ryhmävasun käyttöönoton valmistelu Metsätähti Touhutupa Heinävaara* Kiihtelysvaara* Tuupovaara Hammaslahti Niinivaara Niittylahti Kehittämistavoite 1:Toimintakulttuurin muuttaminen aikuisjohtoisesta lapsilähtöiseen toimintaan Kehittämistavoite 2: Kasvamiseen, kehittymiseen ja oppimiseen kannustava ilmapiiri, laadukas varhaiskasvatus Kehittämistavoite 1: Ryhmävasun suunnittelun ja käyttöön oton jatkaminen syyskuussa 2016 valtakunnan vasuun pohjautuen. Kehittämistavoite 1: Osallistaminen (lapset, vanhemmat) Kehittämistavoite 2: Positiivinen pedagogiikka Kehittämistavoite 1: Osallistaminen (lapset, vanhemmat) Kehittämistavoite 2: Positiivinen pedagogiikka Kehittämistavoite 1: Kuvien käyttöä arjessa vakiinnutetaan ja kehitetään Kehittämistavoite 1: lapsen osallistaminen suunnitteluun ja miniverso Kehittämistavoite 2: viskari + muu pienryhmätoiminrta Kehittämistavoite 1:Ryhmävasujen käyttöönotto Kehittämistavoite 2: Vuorohoidon yhtenäiset toimintaperiaatteet Kehittämistavoite 1: Havainnointi Kehittämistavoite 2:Leikki Kehittämistavoite 3:Lasten arkiliikunnan lisääminen

16 Niittylahdenranta Huvikumpu Reijola Penttilä Petäikkölä Punahilkka Tuulikannel Kissamäki Utra Vesikkopuisto Aallontie Soutajanpuisto Rantakylä Ollila Kehittämistavoite 1: Pienryhmätoiminnan säännöllinen toteuttaminen Kehittämistavoite 2: Positiivisen pedagogiikan toteuttaminen päiväkodissamme. Miniverso sovitteluun. Kehittämistavoite 1: Pienryhmätoiminnan kehittäminen uuden vasun näkökulmasta lapsen osallisuus huomioiden Kehittämistavoite 2: Pedatiimin toiminnan kehittäminen osana jaettua johtajuutta Kehittämistavoite 1: Vuosikello kahden talon yhteisten suunnitelmien tueksi ja muistilistaksi Kehittämistavoite 2: Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma yhä tehokkaampaan ja monipuolisempaan käyttöön Kehittämistavoite 1: Projektioppiminen ja kestävän elämäntavan Kehittämistavoite 2: Huomaa hyvä ja luonteenvahvuudet Kehittämistavoite 1: Lasten osallisuuden lisääminen Kehittämistavoite 2: Lasten sovittelu- ja neuvottelutaitojen kehittäminen Miniverson avulla Kehittämistavoite 1: Pienryhmätoiminta/Oppimisympäristöt Kehittämistavoite 1: Dokumentoinnin tehostaminen ja lisääminen Kehittämistavoite 2: Yhteistyön kehittäminen ryhmien välillä Kehittämistavoite 1: Ryhmävasu Kehittämistavoite 1: Läsnäolo Kehittämistavoite 2: Henkilöstön jaksaminen Kehittämistavoite 1: Lapsen osallisuuden lisääminen arjessa Kehittämistavoite 2: Työntekijöiden kouluttautuminen ja työhyvinvoinnin tukeminen Kehittämistavoite 1: Theraplay-aineiston käyttöä arjessa syvennetään Kehittämistavoite 2: Siirretään ohjattua toimintaa ulkoiluun mahdollisuuksien mukaan. Kehittämistavoite 1: Kasvamiseen, kehittymiseen ja oppimiseen kannustava ilmapiiri, jossa aikuiset vastaavat myönteisen tunneilmaston luomisesta. Kehittämistavoite 2: Ryhmien yhteinen erityislastentarhanopettaja on ryhmissä mukana. Kehittämistavoite 3: Toteutamme liikunnan vuosiympyrän salin seinälle (syvennämme kolmen L:n Sopun huoneentaulua). Kehittämistavoite 1: tiimien yhteistyön kehittäminen Kehittämistavoite 1: Positiivinen pedagogiikka Huomaa hyvä! Kehittämistavoite 2: Henkilöstön yhteistyön kehittäminen / tiivistäminen ja uusien toimintatapojen etsiminen ja kokeilu

17 Mutala Kanervala Kaisla Manta Gävlenlinna Linnunlahti Sinkkola Louhostie Äkkiväärä Tarpoja Marjala Kehittämistavoite 1: Positiivisen pedagogiikan jalkauttaminen Kehittämistavoite 2: Ryhmävasun kehittäminen edelleen Kehittämistavoite 3:Lasten osallisuuden lisääminen Kehittämistavoite 4: Dokumentoinnin kehittäminen Kehittämistavoite 1: Tiimitoiminnan arvioinnin kehittäminen ja sen hyödyntäminen toiminnan toteutuksessa Kehittämistavoite 2: Lasten ja vanhempien osallisuuden lisääminen, suunnittelu, toteutus ja arviointi Kehittämistavoite 3: S2 toiminnan kehittäminen Kehittämistavoite 4: Lasten itsesäätelytaitojen ja tunteiden tunnistaminen sekä niiden hallinta Kehittämistavoite 5: Moninainen sapere -toiminta ja pajapäivät arjen opetuksessa (Sapere=suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen ja ravitsemuskasvatuksen lisääminen kaikkia aistia käyttäen) Kehittämistavoite 1: KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA JA KESTÄVÄ KEHITYS Kehittämistavoite 1: Positiiviseen pedagogiikkaan tutustuminen ja käyttöönotto Kehittämistavoite 2: Lasten ja vanhempien osallistaminen Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 mukaisesti Kehittämistavoite 1: Saperen syventäminen Kehittämistavoite 2: S2-opetus, MiniVerso, positiivinen pedagogiikka Kehittämistavoite 1: VAHVUUKSIEN ESIINTUOMINEN Kehittämistavoite 2: LEIKKI; TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kehittämistavoite 1: Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen. Kehittämistavoite 1: Leikin havainnointi ja kirjaaminen Kehittämistavoite 1: S2 opetuksen kehittäminen Kehittämistavoite 2: Ryhmävasun käyttöä kehitetään Kehittämistavoite 1: huomaa hyvä- positiivinen pedagogiikka Kehittämistavoite 2: uusien liikuntasuositusten huomioiminen päivähoitopäivän aikana Kehittämistavoite 1: Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma Kehittämistavoite 2: Vuosisuunnitelman opetussuunnitelmaosuuden tekeminen

18 Kehittämistavoite 1: esiops2016 osana arkea Kehittämistavoite 2: esiopetus osana arkea Aallontie Lasten osallisuuden lisääminen Vanhempien osallisuuden lisääminen Kaisla Vuosisuunnitelman opetussuunnitelmaosuus työstö, aikataulu Monipuoliset työtavat Linnunlahti Esiops osana arkea - Mutala Tiimipalavereissa toimintaa suunnitellessa käydään läpi esiopsia ja miten sitä toteutetaan omassaesiopetus ryhmässä Rantakylä - uuteen esiopetussuunnitelmaan perehtyminen ja käyttöönotto - inklusiivinen esiopetus Soutajanpuisto - Kokoamme erilaisia arviointikäytänteitä esiopetuksessa oleville lapsille ja hyödynnämme niitä opetuksessa. Vesikkopuisto - Pienryhmätoiminnan kehittäminen ja oppimisympäristön muokkaus Utra /Miilu - Tavoitteena on vähitellen uuteen esiopetussuunnitelmaan syventyminen ja perehtyminen. Lukukauden aikana oppimiskokonaisuuksien tarkastelua ja toiminnan muuttamista opetussuunnitelmaa vastaavaksi. Keskeisinä tavoitteina ovat lapsilähtöinen ja toiminnallinen oppiminen. Kanervala Lapsi oppii luottamaan kykyynsä oppijana oppimaan uutta. Lapsi osaa arvioida omaa toimintaansa ja toimia myönteisesti vuorovaikutustilanteissa toisten kanssa. Positiivisen pedagogiikan jalkauttaminen positiivisen pedagogian hyödyntäminen tvt taitojen kehittäminen Lisäämme liikunnan osuutta lasten opetuksessa. Yhteistyö perheiden ja eri yhteistyötahojen kanssa Koulun kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Hyvä kaveruus mukava yhdessäolo; lapsi oppii itsesäätelytaitoja, tunteiden tunnistamista ja niiden hallintaa. Huomaa hyvä!

19 Louhostie Lasten osallisuuden lisääminen Positiivisen ilmapiirin/oppimisilmapiirin luominen Marjala Sinkkola Lasten ja vanhempien osallisuuden lisääminen. Toiminnallisuuden lisääminen. Vastuullisuuteen kasvaminen. Lasten toiminnan dokumentointi ja tvt-perustaitojen opettaminen. Lasten toiminnallinen oppiminen ja lasten osallistaminen toimintaan (lapset mukana toiminnan ja oppimisympäristöjen suunnittelussa). Lasten omatoimisuuden lisääminen Sähköisen viestinnän käytön lisääminen vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tarpoja lapsen osallisuuden lisääminen -lapsen itsearviointikeinojen käyttöönotto Äkkiväärä Inklu ja lapsen osallisuus Atk-taitojen kehittäminen Huvikumpu Reijola Niinivaara Penttilä Petäikkölä Arviointi ja itsearviointi Osallisuuden lisääminen Uuden esiopetussuunnitelman käyttöön otto ja jalkauttaminen Monipuoliset työtavat uuden Esiopetussuunnitelman mukaisesti toiminnallinen ja tutkiva toiminta arjessa - lasten osallisuuden, kiinnostuksen kohteiden ja itsearvioinnin lisääminen - vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen - oppimisen ja oivaltamisen ilon sekä itsetunnon vahvistumisen mahdollistaminen - omien vahvuuksien huomioiminen arjessa Uuden esiopsin mukainen viikko-ohjelma vanhemmille nähtävissä viikottain Yhteisöllisen OHR:n kehittäminen Reijolan päiväkodin esiopetussuunnitelman laatiminen Dokumentointi Esikoululaisen omien luonteenvahvuuksien esille tuominen TVT luonnollisena osana esiopetusta

20 Punahilkka Tuulikannel Uuden esiops sisäistäminen: kaikki toiminta eskariryhmässä esiopetusta Esiops osana arkea Hammaslahti Esiopsin mukainen toiminta Positiivinen kasvatus ja opetuspedagogiikka Niittylahti Perehtyminen esiopetussuunnitelmaan Esiopetussuunnitelman siirtäminen arkeen ottaen huomioon lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeen Heinävaara Ja Esiopsin näkyminen arjen toimintaa ohjaavana tekijänä Kaveritaitojen kehittäminen Kiihtelysvaara Tuupovaara Oppimisympäristön muokkaaminen yhdessä lasten kanssa Tabletin käytön vakiinnuttaminen esiopetustyöskentelyyn

21 Esiopetus yksityiset pk:t Aarrekartta Pääsky Englanninkielinen leikkikoulu Steiner-päiväkoti Tilkkutäkki Hukanhäntä Touhula Marjala Kehittämistavoitteet esiopetus2016 osaksi arkea Kehittämistavoite 1: Toiminnallisuus, tutkiminen, ympäristön havainnointi, perheiden osallistaminen Kehittämistavoite 2: Mediakasvatuksen lisääminen esiopetuksessa Kehittämistavoite 1: Monilukutaitoinen Pääsky Kehittämistavoite 2: Lasten ja aikuisten liikuttaminen edelleen Kehittämistavoite 1: Lähiluonnon hyödyntäminen entistä aktiivisemmin osana esiopetuksen arkea Kehittämistavoite2:Teknologiataitojen lisääminen esiopetuksessa. Kehittämistavoite 1: Esiops2016 osana arkea: Liikunnan lisääminen. Kehittämistavoite 2: Ravinto Kehittämistavoite 1: Integroidaan tablettien käyttö osaksi esiopetusta ja hyödynnetään niiden opetus-ja hyötykäyttöohjelmia oppimisen tukena. (Aiemmin tähän ei ole ollut mahdollisuutta!) Kehittämistavoite2: Opetuksen suunnitelmallisuuden ja arvioinnin lisääminen esiopetuksessa. Kehittämistavoite 1: Esiopetussuunnitelmaan tutustuminen ja vuosisuunnitelman täyttäminen Kehittämistavoite 2: Tablettien ja sovellusten ottaminen osaksi arkea Kehittämistavoite 1: Opitaan yhdessä monipuolisesti Kehittämistavoite 2: Otetaan liikkuminen osaksi jokapäiväistä päiväkotiarkea