SAK:N työolobarometri 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:N työolobarometri 2012"

Transkriptio

1 SAK:n työolobarometri 2012

2 SAK:N työolobarometri 2012

3 ISBN Painokarelia Oy 2013 Kannen kuva: Håkan Jansson/Gorilla Kirjan tilaukset SAK:n postituksesta, puhelin

4 SAK:n työolobarometri 2012 SAK:n työolobarometrilla kerätään tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työhön ja sen järjestelyihin liittyvistä asioista. Barometrin teemoja ovat mm. työajat ja työaikajärjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys, sairastavuus ja työkyky sekä palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla. Työolobarometri toteutettiin nyt kolmatta kertaa edelliset tutkimukset ilmestyivät vuosina 2008 ja Työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi-maaliskuussa Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä Tutkimuksen otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekisteristä. Haastatteluille annettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt siten, että otos vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Työolobarometrin perusraportin on koonnut YTM Ilkka Virjo. Barometrista on myös julkaistu neljä osaraporttia, joihin on koottu tutkimuksen keskeisimmät tulokset. 3

5 SAK:N työolobarometri 2012 Tiivistelmä 5 Vaikutusmahdollisuudet työssä 22 Työsuhde- ja työaikamuodot 25 Kuormittavat työmuodot 27 Työaikaa koskevat toiveet 29 Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi 34 Ylitöiden tekeminen ja niistä saatu korvaus 36 Sairauspoissaolot 38 Sairaana työssä 42 Työkykyarvio 47 Työn kokeminen kuormittavaksi tai haitalliseksi 50 Henkinen väkivalta 52 Väkivalta ja sen uhka 54 Työaikajärjestelmä ja tyytyväisyys siihen 56 Työn mielekkyys 60 Työnantajan suhtautuminen 67 Työpaikan ristiriidat 71 Palkitseminen 75 Syrjintä / yhdenvertaisuus 79 Ikääntyvien ja osatyökykyisten kohtelu 84 Koulutukseen osallistuminen 88 Yhteenveto sukupuolittaisista tuloksista 95 LIITE 1 SAK:n Työolobarometrin vastaajat 97 LIITE 2 SAK:n Työolobarometrin kyselylomake 98 Lähteet 107 4

6 Tiivistelmä TYÖAIKA JA TYÖAIKAJÄRJESTELMÄT Useiden tutkimusten mukaan suomalainen työaika on joustavin koko Euroopassa. Työaikajoustot lähtevät kuitenkin useimmiten tuotannon tai työnantajan tarpeista eivätkä niinkään työntekijän. Työnantajalähtöisiä joustoja ovat esimerkiksi ylityöt, vuoro- ja yötyö sekä vastentahtoinen osa-aikatyö. Työntekijän tarpeisiin vastaaviin työaikajoustoihin kuuluvat muun muassa liukuva työaika sekä mahdollisuus osa-aikatyöhön. Työaikatilit ja pankit voivat olla joko työnantaja- tai työntekijälähtöisiä tai molempien tarpeisiin vastaavia. SAK:n mielestä tuotannollisista tarpeista ja työntekijöiden omista tarpeista lähtevien työaikajoustojen olisi oltava tasapainossa. Liian usein joustot merkitsevät työntekijälle vaikeuksia sovittaa yhteen työtä ja yksityiselämää. Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin työaikoihinsa pitää lisätä. Kun työaika joustaa myös työntekijän tarpeiden mukaan, se lisää työn mielekkyyttä sekä auttaa jaksamaan työssä ja jatkamaan työelämässä pitempään. Valtaosalla vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet Valtaosa SAK:laisista on vakituisessa kokoaikatyössä (72 %). Toiseksi yleisin työsuhdemuoto on määräaikainen kokoaikatyö, jota tekee 13 prosenttia SAK:laisista. SAK:laisten liittojen jäsenistä neljä viidestä (81 %) on vakituisessa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelee noin viidennes (19 %) SAK:n jäsenkunnasta ja noin kaksi prosenttia on vuokratyöntekijöitä. Valtaosa (85 %) on kokoaikaisessa työssä ja osa-aikaisia työntekijöitä on 12 prosenttia. Noin kolmella prosentilla SAK:laisista on jokin muu työaikajärjestely, esim. erikseen töihin kutsuttava. Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. SAK:laisista naisista noin viidennes (22 %) on määräaikaisessa työsuhteessa ja 19 prosenttia työskentelee osa-aikaisesti. Määräaikaisia työsuhteita on eniten julkisella sektorilla (25 %) ja osa-aikatyötä yksityisillä palvelualoilla (26 %). Osa-aikatyö on Suomessa ylipäätään ja myös SAK:laisilla aloilla vähäisempää kuin Euroopassa yleensä. Eurooppalaisen työolotutkimuksen 1 mukaan lähes neljännes työntekijöistä (24 %) tekee osa-aikatyötä - kun osa-aikatyö tarkoittaa vähemmän kuin 34 tuntia viikossa. 1 5th European Working Conditions Survey,

7 Tiivistelmä Vuoro- ja yötyö yleistä Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla Euroopassa. Euroopan unionin alueella vuorotyötä tekee 17 prosenttia työntekijöistä ja 19 prosenttia ilmoittaa tekevänsä yötöitä 2. Suomessa vuoro- ja jaksotyötä tekee jo useampi kuin joka viides (22 %) suomalaisista. Eniten vuoro- ja jaksotyötä tehdään majoitus-, ravitsemus-, kuljetus-, tietoliikenne- ja terveydenhoitoaloilla. Suuri enemmistö yötyötä tekevistä on miehiä. SAK:laisilla aloilla vuoro- ja yötyön osuus on vielä huomattavasti yleisempää. Vuorotyötä tekee kaksi viidesosaa (39 %), yötyötä (22 %) sekä jakso- tai periodityötä (18 %) joka viides. Yötyö on kello välisenä aikana tehtävää työtä. Neljännes haluaisi tehdä enemmän töitä Lähes joka neljäs SAK:lainen (23 %) haluaisi tehdä enemmän töitä, jos palkka riippuu työtuntien määrästä. Jos valinnan mahdollisuus olisi, noin 14 prosenttia tekisi puolestaan vähemmän töitä vähemmällä palkalla, kun taas valtaosa (63 %) valitsisi nykyisen työmääränsä. Osa-aikaisista työntekijöistä jopa 43 prosenttia haluaisi tehdä nykyistä enemmän töitä. Viimeisten vuosien aikana enemmän työtä haluavien osuus on selvästi lisääntynyt ja vähemmän työtä haluavien vähentynyt. Samalla nykyiseen työaikaansa tyytyväisten osuus on hieman laskenut. Nykytilanteeseen tyytyväisiä ovat etenkin ikääntyneet SAK:n jäsenet. Nuorista alle 31-vuotiaista kolmannes olisi valmis lisäämään työmäärää, jos palkka nousisi vastaavasti. Nämä enemmän työtä haluavat ovat etenkin määräaikaisessa työsuhteessa olevia ja osa-aikatyöntekijöitä. Vaikka selvästi useampi nainen kuin mies on osa-aikatyössä, ei sukupuolten välillä ole eroa työaikaa koskevissa toiveissa suunnilleen yhtä moni haluaisi tehdä joko enemmän tai vähemmän töitä. Eurooppalaisten työntekijöiden toiveisiin verrattuna SAK:laisten toiveet ovat juuri päinvastaisia. Eurooppalaisen työolotutkimuksen 3 mukaan noin kolmannes (29 %) eurooppalaisista haluaisi tehdä vähemmän töitä ja töiden määrää lisäisi 14 prosenttia. Lisää töitä tosin toivovat koko Euroopassa erityisesti osa-aikatyötä tekevät työntekijät kuten Suomessakin. 2 5th European Working Conditions Survey, th European Working Conditions Survey,

8 Tiivistelmä Ikääntyneet haluaisivat lisää vapaa-aikaa, nuoret palkankorotuksen Jos vaihtoehtona olisivat palkankorotus tai enemmän vapaa-aikaa, niin niukka enemmistö SAK:laisista (53 %) valitsisi palkankorotuksen. Lisää vapaa-aikaa haluaisi 45 prosenttia. Vapaa-aika houkuttaa etenkin ikääntyneitä jäseniä. Nuorista valtaosa ottaisi palkankorotuksen, vaikka tutkimusten mukaan vapaa-ajan arvostus on erittäin korkealla nuoremmissa ikäryhmissä. Nuorille työ merkitsee sinällään vähemmän kuin vanhemmalle väestönosalle. Valintatilanteessa naiset ottaisivat palkankorotuksen hieman useammin kuin miehet. SAK:laisten joukossa käy selkeästi ilmi, että ne joilla on töitä ja ansioita vähän, haluaisivat lisää töitä ja enemmän palkkaa. Kun ansiot lisääntyvät iän ja kokemuksen myötä, myös niiden osuus kasvaa, jotka haluaisivat vähentää työmääräänsä ja valitsevat mieluummin vapaa-aikaa kuin palkankorotuksen. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi harvinaista Kahdella viidestä SAK:laisesta (42 %) on halutessaan mahdollisuus vaihtaa lomarahat vapaaksi. Lähes yhtä suuri osa ilmoittaa, että mahdollisuutta ei ole ja yksi viidennes ei osaa sanoa, olisiko lomarahojen vaihtaminen mahdollista. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi on SAK:laisilla työpaikoilla kuitenkin kohtalaisen harvinaista. Vuoden 2011 lomarahoja oli osittain tai kokonaan vaihtanut hieman vajaa kymmenesosa SAK:laisista. Vain hieman useampi suunnitteli vaihtamista vuonna Vaihtajat ja vaihtamista suunnittelevat ovat suurelta osin samoja henkilöitä noin viisi prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä on sekä vaihtanut rahoja vapaaksi edellisvuonna että suunnittelee tekevänsä niin tänä vuonna. Vapaa-ajan ostaminen voi monille olla houkutteleva ajatus, jota harkitaan, mutta josta kuitenkin usein käytännössä taloudellisista syistä luovutaan. Puolet tekee ylitöitä Hieman yli puolet SAK:laisista (52 %) oli tehnyt haastattelua edeltävän kahden kuukauden aikana ylitöitä. Suurin osa on saanut ylitöistä korvauksen rahana. SAK:laiset tekevät ylitöitä hieman useammin kuin palkansaajat keskimäärin. TEM:n työolobarometrin mukaan 48 prosenttia suomalaisista teki vuonna 2010 ylitöitä. SAK:laisilla korvaukseton ylityö on kuitenkin selvästi harvinaisempaa (7 %) kuin kaikkien palkansaajien keskuudessa (12 %). 7

9 Tiivistelmä Ylitöiden tekeminen on Suomessa miesten keskuudessa yleensä ottaen yleisempää, mutta vastaavasti korvaukseton ylityö on naisilla tavallisempaa kuin miehillä. Tässä SAK:laiset poikkeavat muista palkansaajista, sillä heistä useammin ylitöitä ilman korvausta tekevät miehet. Sukupuolten välisiä eroja, samoin kuin SAK:n ja kaikkien palkansaajien välistä eroa selittää töiden ja alojen vahva jakautuminen sukupuolen mukaan. Myös alojen sisältä löytyy suuria sukupuolieroja siinä, tehdäänkö ylityötä ylipäänsä esimerkiksi kuljetusalalla työskentelevistä miehistä 75 % on tehnyt ylitöitä viimeisen 2 kuukauden aikana, naisista vain 46 %. Työaikapankit edelleen harvinaisia Työntekijälähtöiset joustot, kuten liukuva työaika tai työaikapankin kaltaiset järjestelmät eivät ole levinneet kovin laajasti SAK:laiseen kenttään. Valtaosalla (69 %) SAK:laisista on kiinteä työaika ja vain vajaalla kolmasosalla (31 %) jonkinlainen joustava työaikamalli. Liukuva työaika on noin SAK:laisista noin 15 prosentilla ja työaikapankin kaltainen järjestelmä 16 prosentilla. SAK:laisista aloista liukuva työaika tai työaikapankin kaltainen järjestelmä on keskimäärää hieman useammin käytössä teollisuudessa (35 %). Kuljetusalalla ei ymmärrettävistä syistä sovelleta liukuvaa työaikaa läheskään samassa määrin kuin teollisuudessa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vaikutusmahdollisuudet työaikajoustoihin ovat työntekijäammateissa huomattavasti pienemmät kuin toimihenkilöammateissa. 4 Yli puolet ylemmistä toimihenkilöistä (55 %) voi vaikuttaa työaikoihinsa joko erittäin tai melko paljon. Työntekijöistä näin sanoo alle viidennes (18 %). Niillä, joiden työpaikalla on jonkinlainen joustava työaikamalli, lähes joka toisen (45 %) päivittäinen työaika on kiinteä, mutta sen aloittaminen voi liukua. Lähes yhtä monella (48 %) työaika voi vaihdella päivästä toiseen, ja sitä tasoitetaan tekemällä tunteja sisään tai pitämällä säästöön kertyneitä tunteja vapaina. Etenkin yksityisillä palvelualoilla työaika voi vaihdella päivästä toiseen, ja sitä tasoitetaan tavalla tai toisella. 4 Työ ja terveys Suomessa

10 Tiivistelmä Luottamushenkilöt pelkäävät työaikapankin hyödyttävän vain työnantajaa SAK:n luottamushenkilöpaneelissa 5 ei löytynyt yhtä selkeää syytä siihen, miksi työaikapankin kaltaiset käytännöt eivät ole yleistyneet SAK:laisilla työpaikoilla. Lähes puolet luottamushenkilöistä ilmoitti, että yhtä usein järjestelmän käyttöön ottamista vastustavat niin työntekijät kuin työnantajatkin. Kolmannes luottamushenkilöistä ei osannut sanoa, miksi on näin. Työntekijöiden epäilevään suhtautumiseen sen sijaan on selkeitä syitä. Niillä SAK:laisilla työpaikoilla, joilla työaikapankkia ei ole, suurin pelko on, että työaikapankin joustot hyödyttävät ainoastaan työnantajaa. Näin kertoo lähes puolet (48 %) luottamushenkilöistä. Kolmannes ajattelee, että työajat muuttuvat nykyistä huonommiksi ja 17 prosenttia ei luota työaikapankkiasiassa työnantajaansa. Kaksi viidestä (43 %) pelkää myös sitä, että työaikapankin kaltaisessa järjestelmässä ylityökorvaukset jäävät työntekijältä saamatta. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä työmarkkinapoliittista ilmapiiriä kartoittaneessa kyselyssä 6 kävi ilmi, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja työaikajoustot ovat kaikkein merkittävin tekijä siihen, että työntekijä jaksaisi jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. SAK:n mielestä työaikapankkijärjestelmää pitäisikin kehittää joko sopimus- tai lakiteitse niin, että työntekijöillä olisi enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Työntekijän tarpeisiin vastaavat joustot lisäävät työtyytyväisyyttä Ylivoimainen enemmistö SAK:laisista on vähintään melko tyytyväisiä nykyiseen työaikajärjestelmäänsä. Melko tyytyväisiä on 56 prosenttia ja erittäin tyytyväisiä 35 prosenttia. Melko tyytymättömien osuus on seitsemän ja erittäin tyytymättömien alle kaksi prosenttia. Tyytymättömimpiä työaikajärjestelmään ovat ne, jotka tekevät yötyötä. Melko tai erittäin tyytymättömien osuus yötyötä tekevien joukossa on kaksinkertainen (15 %) verrattuna muihin SAK:laisiin työntekijöihin. Työaikapankkien ja liukuvan työajan piirissä olevat ovat selvästi tyytyväisempiä työaikajärjestelmäänsä kuin kiinteää työaikaa tekevät. Erittäin tyytyväisten osuus on heidän joukossaan jopa kaksinkertainen. 5 SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä luottamushenkilöä SAK:laisista jäsenliitoista. Heistä on luottamusmiehiä noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200. Paneelin koostumus vastaa SAK:n liittorakennetta. 6 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto, kevät

11 Tiivistelmä Selkeimmin tyytyväisyyttä työaikajärjestelmään selittävät työntekijän erilaiset vaikutusmahdollisuudet ja se, onko työpaikalla käytössä joustava työaikajärjestelmä. Mitä paremmat mahdollisuudet työntekijällä on poistua työpaikalta tarvittaessa hoitamaan omia asioitaan, sitä todennäköisemmin hän on erittäin tyytyväinen työaikajärjestelmään. Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys Ihmisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen työelämässä vaikuttaa vahvasti se, että työntekijä pitää työtään hyödyllisenä ja mielenkiintoisena, hän voi hyödyntää oppimiaan taitoja, pystyy vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin sekä kokee, että häneen luotetaan. Tässäkin kyselyssä nousee selkeästi esille se, mitä enemmän työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, sitä mielekkäämpänä hän työtään pitää. Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat puolestaan suorassa suhteessa työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Siksi onkin hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenet kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa heikentyneen ja työn mielekkyyden menevän huonompaan suuntaan. SAK:n tavoitteena on inhimillinen työelämä. Sen yhtenä kulmakivenä on mahdollisuus tehdä työtä, josta voi olla ylpeä, jossa voi kehittyä ja johon voi vaikuttaa. Jotta saamme työurat pitenemään ja Suomi pärjää kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa, on maamme työkulttuurin tasoa nostettava. Se edellyttää työelämän aktiivista kehittämistä, jossa yhdistyvät työelämän laadun ja tuottavuuden parantaminen. Työolosuhteita pidetään melko hyvinä kiire kuitenkin yleistä SAK:laisten enemmistön arviot omasta työstään ovat varsin myönteisiä. Valtaosalla työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu vähintään melko hyvin ja he voivat hyödyntää työssään omaa osaamistaan. Suurin osa SAK:laisten liittojen jäsenistä pitää myös työtään mielenkiintoisena. Toisaalta kuitenkin yli puolet (56 %) kokee, että työssä on jatkuvasti kiire. Vain reilu kymmenesosa on sitä mieltä, ettei jatkuvaa kiirettä ole lainkaan heidän työssään. 10

12 Tiivistelmä Kaksi kolmesta SAK:laisten liittojen jäsenestä kokee, että heidän työtään arvostetaan. Arvostuksen tunne on kuitenkin vähentynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Lähes kolmannes jopa kokee, että heidän työtään ei arvosteta lainkaan. Työn mielekkyydessä muutosta huonompaan suuntaan Noin puolet vastaajista kokee työn mielekkyyden pysyneen ennallaan, kolmannes katsoo sen muuttuneen huonompaan suuntaan ja viidennes parempaan suuntaan. SAK:laisten liittojen jäsenten näkemykset vastaavat palkansaajien yleistä käsitystä työn mielekkyyden muuttumisesta kielteiseen suuntaan 7. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat erittäin selvässä yhteydessä siihen, miten työn mielekkyys ja sen muutos koetaan. Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijällä on omaan työhönsä, sitä useammin hän kokee työn mielekkyyden muuttuneen positiiviseen suuntaan. Palkansaajista, joilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet työssään, kolmasosa koki työn mielekkyyden kasvaneen ja joka kymmenes sen vähentyneen. Positiivisia kokemuksia oli melkein neljä kertaa enemmän kuin negatiivisia. Kokemukset niillä työntekijöillä, joilla ei ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia työssään, olivat päinvastaiset. Heistä puolet (48 %) koki työn mielekkyyden vähentyneen ja ainoastaan seitsemän prosenttia koki sen lisääntyneen. Työtyytyväisyyttä ja työn mielekkyyttä kuvaa hyvin se, suosittelisiko työntekijä nykyistä työpaikkaansa tuttavalleen. Valtaosa eli noin 73 prosenttia SAK:laisista suosittelisi, vajaa neljännes (23 %) ei suosittelisi ja loput eivät osaa sanoa. Erot eri alojen ja sukupuolen välillä ovat hyvin pienet. Työnantaja luottaa työntekijöihinsä SAK:laiset kokevat, että heidän työnantajansa luottaa heihin. Noin puolet katsoo tämän väittämän kuvaavan heidän työnantajaansa hyvin ja kolmannes melko hyvin. Vain kolme prosenttia on sitä mieltä, ettei väittämä kuvaa heidän työnantajaansa lainkaan. Suurin osa SAK:laisten liittojen jäsenistä ajattelee, että työnantaja arvostaa heitä, ja tämänkin väittämän kohdalla ovat harvassa (7 %) ne, joiden mielestä se ei sovi työnantajaan lainkaan. Muiden työnantajan suhtautumista koskevien väittämien kohdalla mielipiteet jakaantuvat. SAK:laisten mielestä työnantajia luonnehtivat huonoimmin väittämät kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja huolehtii työn oikeasta mitoituksesta. Näissä noin viidennes katsoo, etteivät ne kuvaa työnantajaa lainkaan toisaalta vajaa puolet oli sitä mieltä, että ne kuvaavat työnantajaa vähintään melko hyvin. 7 TEM, Työolobarometri

13 Tiivistelmä Tehokkuus ennen kaikkea Myönteisten väittämien ohella SAK:laisten mielestä varsin hyvin omaa työnantajaa kuvaa myös kielteisempi väittämä tehokkuuden asettamisesta kaiken muun edelle. Useamman kuin joka toisen (51 %) mielestä se kuvaa työnantajaa vähintään melko hyvin. Kuljetusalalla ja teollisuudessa tehokkuuden vaatimus koetaan vahvimmin. Julkisella sektorilla SAK:laiset eivät sen sijaan koe aivan yhtä usein kuin muilla aloilla, että tehokkuus asetettaisiin kaiken muun edelle heistäkin 44 prosenttia kuitenkin uskoo, että tehokkuus menee kaiken muun edelle. Useat työelämän laatua mittaavat asiat ovat kohtuullisen hyvällä tasolla. Merkittävimmät ongelmat näyttäisivät liittyvän ilmiöön, jota voi kuvata hiostamiseksi. Puolet vastanneista kokee työssään kiirettä ja työmäärän mitoittamiseen liittyviä ongelmia. He kokevat työnantajan asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle. Yleisin arvosana työnantajalle: kohtalainen Kaiken kaikkiaan vajaa viidennes SAK:laisista antaa työnantajan suhtautumisesta työntekijöihinsä myönteisen, noin puolet kohtalaisen, vajaa kolmannes välttävän ja nelisen prosenttia heikon arvosanan. 8 Naisten arvio työnantajan suhtautumisesta on myönteisempi kuin miesten tämä saattaa osittain johtua myös alasta, jolla töitä tehdään, sillä arviot ovat kaiken kaikkiaan myönteisempiä julkisella alalla kuin teollisuudessa. Pienemmillä työpaikoilla työnantajan suhtautuminen koetaan jonkin verran myönteisemmäksi kuin suurilla. Suuremmat vaikutusmahdollisuudet omassa työssä ovat voimakkaassa yhteydessä siihen, millaiseksi työnantajan suhtautumista kuvataan. Mitä suuremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijällä on omaan työhönsä, sitä myönteisemmin hän kuvaa työnantajan suhtautumista. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet heikentyneet SAK:laisten liittojen jäsenten mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heikentyneet viimeisten vuosien aikana kaikilla osa-alueilla. Eniten ne ovat vähentyneet työtehtävien sisällön ja työtahdin suhteen muutos näiden kohdalla on todella huomattava. 8 Arvosana on muodostettu työnantajan suhtautumista kuvaavista väittämistä neliportaisella asteikolla. Huono tarkoittaa sitä, että työntekijä on antanut kaikissa väittämissä huonoimman mahdollisen arvion ja hyvä on taas kaikkein myönteisin mahdollinen arvio. En osaa sanoa -vastaukset on poistettu. Väittämät olivat: Työnantajanne arvostaa työntekijöitä, työnantajanne luottaa teihin, työnantajanne huolehtii kehittymismahdollisuuksistanne, työnantajanne kannustaa teitä kokeilemaan uusia asioita, työnantajanne huolehtii työmääränne oikeasta mitoittamisesta ja työnantajanne asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. 12

14 Tiivistelmä SAK:laisilla on eniten vaikutusmahdollisuuksia työmenetelmiinsä ja siihen, missä järjestyksessä työnsä tekevät. Vähiten he voivat vaikuttaa siihen, kenen kanssa työskentelevät noin puolet ei voi vaikuttaa tähän asiaan lainkaan. Muissa kysytyissä asioissa valtaosalla on vähintään jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia. Myös valtakunnallisessa työolobarometrissa on havaittavissa koettujen vaikutus mahdollisuuksien selvää heikkenemistä, mutta muutos on SAK:n jäsenistön kes kuudessa rajumpi. Vielä vuonna 2008 SAK:n jäsenillä oli paremmat vaikutusmah dol lisuudet kuin palkansaajilla keskimäärin. Nykyisessä barometrissa ne ovat hei kentyneet vastaamaan yleistä kaikkien palkansaajien tilannetta. Valtakunnallises sa työolobarometrissa heikkeneminen havaittiin selvimmin vuosien 2010 ja 2011 välillä. 9 Vaikutusmahdollisuuksissa on joitakin selviä eroja ryhmien välillä. Selvimmin erottuu kuljetusala, jonka työntekijöistä kolmasosalla on hyvin heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja vain vajaalla neljänneksellä ne ovat kohtalaisen hyvät. Ero muihin toimialoihin ja taustaryhmiin on huomattavan suuri ja selvä. Parhaat vaikutusmahdollisuudet on yksityisten palvelualojen työntekijöillä, mutta ero julkiseen alaan ja teollisuuteen on varsin pieni. 10 Miehillä on hieman naisia useammin hyvät vaikutusmahdollisuudet. Ikäluokista parhaat vaikutusmahdollisuudet on vuotiailla. Työpaikan koko on suorassa yhteydessä vaikutusmahdollisuuksiin: mitä suurempi työpaikka, sitä heikommat vaikutusmahdollisuudet. Selvä yhteys vaikutusmahdollisuuksiin on myös työaikamuodolla. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevista reilu viidennes (23 %) kokee, ettei voi vaikuttaa työn järjestelyihin ollenkaan. Ristiriitoja yleisimmin esimiesten ja alaisten välillä Valtaosalla työpaikoista esiintyy ainakin jonkin verran ristiriitoja. Vain hieman useampi kuin joka kymmenes SAK:lainen kertoo, ettei ole havainnut työpaikallaan lainkaan sen paremmin esimiesten ja alaisten kuin työntekijöiden tai henkilöstöryhmienkään välisiä ristiriitoja. Tavallisimmin SAK:laiset ovat havainneet ristiriitoja esimiesten ja alaisten välillä. Vain viidennes ei ole havainnut niitä lainkaan. Yli kaksi kolmasosaa on myös havainnut ristiriitoja työntekijöiden välillä ainakin joskus. Eri henkilöstöryhmien väliset ristiriidat ovat ainakin näennäisesti harvinaisimpia, mutta tämä saattaa johtua myös siitä, ettei esimerkiksi pienillä työpaikoilla ole selkeästi erilaisia henkilöstöryhmiä. 9 TEM, Työolobarometri Työntekijöiden kokemuksista on muodostettu summamuuttuja, joka kuvaa työntekijöiden keskimääräisiä vaikutusmahdollisuuksia. Siihen on koottu vaikutusmahdollisuuksia kuvaavien yksittäisten kysymysten tulokset neliportaisella asteikolla. Kysymykset olivat: kuinka paljon voitte vaikuttaa siihen, mitä työtehtäviinne kuuluu, missä järjestyksessä työnne teette, työtahtiinne, työmenetelmiinne, siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken sekä siihen, kenen kanssa työskentelette. 13

15 Tiivistelmä Myös vaikutusmahdollisuudet työssä ovat selvästi yhteydessä erityisesti esimiesten ja alaisten välisten ristiriitojen havaitsemiseen kun omat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, on näitä ristiriitoja havaittu usein. Työntekijöiden ja henkilöstöryhmien välisten ristiriitojen ja vaikutusmahdollisuuksien välinen yhteys on selvästi heikompi. Työpaikalla esiintyvillä ristiriidoilla on varsin selvä yhteys työtyytyväisyyteen, kun sitä mitataan sillä, suosittelisiko vastaaja työpaikkaansa tuttavalleen. Mitä enemmän vastaaja on havainnut työpaikalla ristiriitoja, sitä epätodennäköisempää on, että hän suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen. Sairastavuus ja työkyky Sairauspoissaolot ovat mittari, joka kertoo taustalla olevasta ongelmasta eli työkyvyttömyydestä. SAK:n mielestä oleellista onkin puuttua työpaikoilla niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä eikä miettiä ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta tai muita karensseja. Sairauspoissaolojen määrää vähentävät esimerkiksi oikeudenmukainen johtaminen sekä työntekijän esimieheltä ja työkavereilta saama tuki. Jos työntekijän työkyky syystä tai toisesta alenee, työpaikalla pitäisi yhdessä työterveyshuollon kanssa miettiä keinoja työn muokkaamiseksi niin, ettei hänen tarvitse jäädä sairauslomalle. SAK suosittelee työpaikoille käytäntöä, jossa työntekijä voi olla sairauden vuoksi poissa töistä esimiehelle tehtävällä omalla ilmoituksella kolme päivää ja epidemia-aikana mahdollisesti viisikin päivää. Näistä käytännöistä on erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n vuonna 2008 käynnistetyssä hankkeessa, jossa pureuduttiin työhyvinvoinnin edistämiseen ja sairauspoissaolojen syihin. Hankkeen aikana paperiteollisuuden työehtosopimukseen otettiin käytäntö, jonka mukaan henkilö voi sairastuessaan olla pois töistä omalla ilmoituksella enintään kolme päivää. Sairauspoissaolojen määrä väheni hankkeen aikana merkittävästi. 11 Sairauslomat painottuvat pitkiin poissaoloihin Yli kolmannes SAK:laisista (35 %) ei ole ollut viimeisen vuoden aikana yhtään päivää poissa töistä sairauden vuoksi. 11 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa. Työterveyslaitos

16 Tiivistelmä Kaksi viidesosaa (39 %) SAK:laisten liittojen jäsenistä on ollut oman sairauden vuoksi poissa töistä 1-10 päivää ja neljäsosa (26 %) enemmän kuin kymmenen päivää. Valtakunnallisen työolobarometrin tuloksiin verrattuna SAK:laisilla on sairauspoissaoloja saman verran kuin palkansaajilla yleensä. SAK:laisten sairauspoissaolot painottuvat pitkiin sairaslomiin. Sairauspoissaolojen määrä on nyt jonkin verran pienempi kuin SAK:n barometrissa vuonna 2008, mikä myös vastaa valtakunnallisessa työolobarometrissa havaittua sairauspoissaolojen yleistä vähenemistä. Sairauden vuoksi poissaolleiden osuus laskee selvästi sen myötä, mitä enemmän mahdollisuuksia työntekijällä on vaikuttaa omaan työhönsä. Lääkärintodistus tarvitaan Kahdella viidestä SAK:laisesta (41 %) ei ole mahdollisuutta olla yhtään päivää poissa töistä ilman lääkärintodistusta. Yksityisillä aloilla ja kuljetusalalla yli puolet ja teollisuudessa lähes puolet SAK:laisten liittojen jäsenistä joutuu toimittamaan lääkärintodistuksen yhdenkin päivän poissaolosta. Ilman todistusta saavat poissa olla yleisimmin julkisen alan työntekijät, joista lähes kol mella neljäsosalla on käytössä kolmen päivän sääntö. Muilla SAK:laisilla päätoimialoilla yleisintä on se, että erittäin lyhyisiinkin poissaoloihin vaaditaan lääkärintodistus tiukin käytäntö on kuljetusalalla. Se, voiko työntekijä olla pois pelkällä omalla ilmoituksella, ei näytä kasvattavan sairauspoissaolojen määrää. Sairauspoissaolojen määrä jakautuu lähes samalla tavalla niillä, joilla todistus vaaditaan heti ja niillä, jotka saavat olla vähintään kolme päivää poissa ilman sitä. Lähes puolet ollut sairaana töissä Lähes puolet SAK:laisista (46 %) ilmoitti olleensa edellisen vuoden aikana sairaana työssä, vaikka olisi voinut jäädä sairauslomalle. Sairaana töissä käyminen on Suomessa selvästi yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Eurooppalaisen työolotutkimuksen 12 mukaan suomalaisista noin 51 prosenttia ilmoittaa olleensa sairaana töissä, kun vastaava luku on muualla EU:ssa 39 prosenttia. Yleisin syy sairaana työskentelyyn on solidaarisuus työtovereita kohtaan: yli puolet (52 %) oli sairaana töissä, koska muuten työtoverien työtaakka olisi lisääntynyt. Erityisesti yksityisen palvelualan (60 %) ja julkisen sektorin työntekijät (59 %) 12 5th European Working Conditions Survey,

17 Tiivistelmä kokevat jättävänsä työkaverinsa pulaan, jos ovat sairauden vuoksi poissa töistä. Kolmannes SAK:laisista kertoi sairaana töiden tekemisen syyksi yksinkertaisesti sen, että töissä on mukavaa. Taloudelliset syyt, pelko siitä että menettää työpaikan, jos on paljon poissa, ja työnantajan painostus ovat kohtuullisen harvinaisia perusteita sairaana työskentelyyn. Huomattavasti yleisempi syy on pelko oman työtaakan kasaantumisesta (28 %), kun kukaan ei tekisi omia töitä sairasloman aikana. SAK:laiset ovat keskimääräistä epävarmempia työkyvystään Kuusi kymmenestä SAK:laisten liittojen jäsenestä uskoo varmasti pystyvänsä työskentelemään nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Työkyvystään erittäin epävarmoja on vain seitsemän prosenttia. Työkyvystään ainakin jossain määrin epävarmojen osuus kasvaa selvästi iän myötä, vaikka sairauden vuoksi poissa olleiden osuus onkin vanhemmilla ikäryhmillä pienempi. Yli 50-vuotiaista enää kaksi viidestä on aivan varmoja työkyvystään kahden vuoden kuluttua ja myös erittäin epävarmojen osuus on huomattavasti muita ikäryhmiä suurempi. Valtakunnallisessa työolobarometrissa 13 on jossain määrin erilaiset vastausvaihtoehdot, mutta vaikuttaa siltä, että työkyvystään epävarmojen osuus on SAK:n jäsenistössä suurempi. Kaikista palkansaajista 75 % on aivan varmoja siitä, että jaksaa samassa ammatissa kahden vuoden kuluttua, SAK:n jäsenistöllä vastaava osuus on siis 60 %. Puolella SAK:laisista erittäin kuormittava työmuoto Yli puolet SAK:laisista tekee työtä, jonka katsotaan kuuluvan erityisen kuormittaviin työmuotoihin (vuoro-, yö-, jakso-, periodi- ja matkatyö). Vuorotyötä tekee kaksi viidesosaa (39 %), yötyötä (22 %) sekä jakso- tai periodityötä (18 %) joka viides. Yötyö on kello välisenä aikana tehtävää työtä. Noin puolet SAK:laisista (53 %) ei koe, että työ olisi kuormittava tai haitallinen terveydelle, perhe-elämälle, ihmissuhteille tai harrastuksille. Reilu kolmannes sen sijaan kokee työnsä haitalliseksi tai kuormittavaksi terveyden kannalta. Ne, joilla oli epäsäännöllisiä työaikoja, kokevat työn muita useammin kuormittavaksi. Työntekijän jaksamisen kannalta vuorojärjestelmiä olisikin muokattava 13 TEM, Työolobarometri Lähde: Työterveyslaitos 16

18 Tiivistelmä vähemmän rasittaviksi. Esimerkiksi vuorotyölle on olemassa suositukset vuorojärjestelmän kierrosta myötäpäivään, lepotaukojen pituudesta ja työvuorojen kestosta. 14 Suositukset perustuvat tutkimuksiin ergonomisten työvuorojärjestelyjen myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Henkistä väkivaltaa havaittu lähes puolella työpaikoista Henkinen väkivalta työyhteisössä on tässä tutkimuksessa määritelty eristämiseksi, työn mitätöimiseksi, uhkaamiseksi, selän takana puhumiseksi tai muuksi painostamiseksi. Kuvatunlaista henkistä väkivaltaa on työpaikallaan havainnut lähes puolet (47 %) SAK:laisista työntekijöistä. Seitsemän prosenttia ilmoitti, että henkistä väkivaltaa esiintyy heidän työpaikallaan jatkuvasti. Henkistä väkivaltaa havainneiden osuus on varsin suuri ja SAK:n jäsenten keskuudessa jonkin verran yleisempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Kun sekä asiakkaiden että työtoverien taholta tullut henkinen väkivalta lasketaan mukaan, oli kaikista suomalaisista palkansaajista 43 prosenttia vuonna 2011 havainnut henkistä väkivaltaa työpaikallaan. 15 Myös jatkuvaa henkistä väkivaltaa raportoineiden osuus näyttäisi olevan SAK:n jäsenillä suurempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat systemaattisesti yhteydessä tähänkin osuuteen. Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet, sitä harvemmin henkilö raportoi henkisestä väkivallasta työpaikallaan. Väkivallan uhka yleisintä julkisella alalla Reilu kymmenesosa (12 %) SAK:laisista on havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työpai kallaan. Noin viisi prosenttia kertoi näin tapahtuneen vuoden kuluessa kerran, vajaa seitsemän prosenttia oli todistanut tällaista tilannetta useamman kerran. Hen kilökohtaisesti väkivallan kohteeksi joutuneita oli tästä määrästä noin puolet eli viisi prosenttia. Heistä kolme viidesosaa oli joutunut kohteeksi kerran, loput useammin. Väkivaltaiset tilanteet ja etenkin tilanteet, joissa vastaaja itse on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi, ovat julkisella alalla selvästi muita aloja yleisempiä. Julkisen alan työntekijöistä kuusi prosenttia oli edellisen vuoden aikana joutunut itse väki val lan tai sen uhan kohteeksi useamman kerran tämä on moninkertainen osuus mui hin toimialoihin verrattuna. Teollisuus on päätoimialoista tässä suhteessa selvästi turvallisin. 15 TEM, Työolobarometri

19 Tiivistelmä Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:n mielestä tulospalkkiot ovat hyvä väline yritysten vaatimaan palkkajoustoon. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmillä voidaan kannustaa ja palkita henkilöstöä yrityksen menestyessä eikä varsinainen palkka ole suoranaisesti vaarassa huonossakaan taloustilanteessa. Kaikkia tulokseen ja voittoon sidottuja palkanosia on kuitenkin jaettava oikeudenmukaisesti koko henkilöstölle ei vain esimiehille ja johtoportaaseen kuuluville. Tällä hetkellä SAK:laisilla on muita heikommat mahdollisuudet saada tulospalkkioita ja silloinkin kun niitä saadaan, ovat ne huomattavasti pienempiä kuin muilla henkilöstöryhmillä. SAK:n mielestä tulospalkkaukseen onkin saatava selkeät pelisäännöt, jotka kohtelevat kaikkia henkilöstöryhmiä sukupuolesta riippumatta oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Kolmanneksella mahdollisuus saada tulospalkkioita Reilulla kolmanneksella SAK:laisista (36 %)on mahdollisuus saada tulospalkkioita tai bonuksia. SAK:laiset saavat niitä hieman harvemmin kuin suomalaiset palkansaajat yleensä. Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan 41 prosenttia palkansaajista voi saada tulospalkkioita, bonuksia tai muita lisiä tiimin, ryhmän tai koko työyksikön tuloksen perusteella. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisen sektorin yrityksissä tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien piirissä on 65 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä, 49 prosenttia toimihenkilöistä ja 41 prosenttia työntekijöistä. 16 Vuonna 2011 tulospalkkioita sai neljännes (26 %) SAK:laisista. Miehillä on mahdollisuus tulospalkkioihin selvästi naisia useammin, joskin sukupuolten välinen ero on SAK:laisilla selvästi pienempi kuin palkansaajilla yleensä 17. Nuorilla on useammin mahdollisuus tulospalkkioon kuin vanhoilla vaikka toisaalta pitkä työkokemus samassa työpaikassa ja vakituinen työsuhde selvästi nostavat niiden osuutta, joilla on ylipäätään mahdollisuus saada tulospalkkioita. Tulospalkkioiden mahdollisuus ja niiden maksaminen ovat sitä yleisempiä, mitä isompi työpaikka on kyseessä. Tulospalkkiot ovat yleisimmin käytössä teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla. 16 EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu TEM, Työolobarometri

20 Tiivistelmä Naisten ja miesten välinen epätasa-arvo korostuu tulospalkkioissa Tyypillinen SAK:laisen vuodessa saama tulospalkkio tai bonus on 500 euroa. Tulospalkkiot eivät siis yleensä ole erityisen merkittäviä sen paremmin euroina kuin esimerkiksi kuukausipalkkoihin suhteutettunakaan. Niilläkin, jotka saavat suurimpia tulospalkkioita, ovat palkkioiden määrät vuoden aikana selvästi pienempiä kuin yhden kuukauden palkka. Naisilla on jonkin verran miehiä harvemmin mahdollisuus tulospalkkioon. Tätä epätasa-arvoa korostaa vielä se, että silloin kun palkkiota maksetaan, on miesten yleisin palkkio 900 euroa ja naisten vain 200 euroa. Teollisuudessa työskentelevistä kolmannes on saanut tulospalkkioita, julkisella alalla alle puolet tästä. Palkkion yleisin suuruus on teollisuudessa 750 euroa ja julkisella alalla 250 euroa. Erityisesti työpaikan koon kohdalla palkkion suuruus korostaa eroja. Mitä suurempi työpaikka, sitä useammin vastaajat saavat tulospalkkioita, ja sitä suurempia ne myös ovat. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisellä sektorilla tulospalkkiot voivat enimmillään nostaa ylempien toimihenkilöiden vuosiansioita 19 prosenttia, muiden toimihenkilöiden 11 prosenttia ja työntekijöiden vuosiansioita kuusi prosenttia. Vuonna 2011 toteutuneet tulos- ja voittopalkkiot olivat kaikissa henkilöstöryhmissä noin puolet maksimipalkkioiden määrästä. 18 SAK:laisten työntekijöiden vuosiansioita tulospalkkiot nostivat vuonna 2011 keskimäärin 1,5 prosenttia. Palkitsemisjärjestelmiä ei pidetä oikeudenmukaisina SAK:n luottamushenkilöpaneelissa 19 työpaikkojen palkitsemisjärjestelmät eivät saaneet kovin korkeaa arvosanaa. Luottamushenkilöistä yli puolet on tyytymättömiä pal kit semisjärjestelmään 24 prosenttia ei pidä palkitsemisjärjestelmiä oikeudenmukaisena ja 30 prosenttia näkee siinä merkittäviä ongelmia. Oikeudenmukaisina järjestelmiä pitää vain kuusi prosenttia luottamushenkilöistä ja osittain samaa mieltä oikeudenmukaisuusväitteen kanssa on alle kolmannes (28 %) luottamustehtävissä toimivista SAK:laisista. 18 EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä 1600 luottamushenkilöä SAK:laisista ammattiliitoista. Heistä on luottamusmiehiä noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200. Paneelin koostumus vastaa SAK:n liittorakennetta. 19

21 Tiivistelmä Luottamushenkilöiden mukaan myöskään työntekijät SAK:laisilla työpaikoilla eivät ole tyytyväisiä palkitsemisjärjestelmään. Ainostaan 15 prosenttia luottamushenkilöistä on edes jonkin verran samaa mieltä siitä, että henkilöstö olisi tyytyväinen palkitsemisjärjestelmään. Lähes 70 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että henkilöstö ei ole järjestelmään tyytyväinen. Neljä kymmenestä on havainnut syrjintää työpaikallaan Neljä kymmenestä (39 %) SAK:laisesta on havainnut työpaikallaan jonkinlaista syrjintää. Eniten SAK:laisilla työpaikoilla on havaittu määräaikaisiin työntekijöihin kohdistuvaa ja vähiten miehiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää. Ikäsyrjintä on kohdistunut yhtä usein nuoriin ja vanhempiin, mutta sukupuolisyrjintä kohdistuu selvästi useammin naisiin. On ehkä yllättävää, että ikään ja terveydentilaan perustuva syrjintä on huomattavasti yleisempää kuin sukupuoleen perustuva syrjintä. Terveydentilaan perustuvaa syrjintää oli havainnut peräti 14 prosenttia SAK:laisista. Toisaalta esimerkiksi vammaisia ei löydy jokaiselta työpaikalta, joten heihin kohdistuva syrjintä on varmasti yleisempää kuin luvut osoittavat. Niillä työpaikoilla, joilla on ulkomaalaisia työntekijöitä, joka kymmenes on havainnut ei-suomalaiseen syntyperään / etnisyyteen kohdistuvaa syrjintää. Sukupuoleen, terveydentilaan, syntyperään tai ammattiyhdistysaktiivisuuteen perustuva eriarvoinen kohtelu on lähtökohtaisesti lainvastaista siihen nähden sitä on havaittu yllättävän paljon. Työurien jatkamiseen kannustetaan alle puolella työpaikoista Vaikka työurien pidentämistä pidetään olennaisena ratkaisuna maamme hyvinvoinnin jatkumisella, vain 45 prosenttia SAK:laisista kokee, että työpaikalla kannustetaan ikääntyviä pysymään työelämässä. Sen sijaan 20 prosenttia kertoo, että esimerkiksi osatyökykyisille ei joko tehdä mitään erityisjärjestelyjä työssä jatkamiseksi tai että heistä pyritään suoranaisesti pääsemään eroon. Eläkeikää lähestyvien osalta viidennes SAK:laisista ei osannut arvioida työnantajan suhtautumista. Vajaa puolet arvioi, että heitä kannustetaan jatkamaan työelämässä ja reilu kymmenesosa, että heistä pyritään pääsemään eroon. Viidenneksen mukaan suhtautuminen vaihtelee työntekijästä riippuen. 20

22 Tiivistelmä Työpaikan koolla on suhteellisen suoraviivainen, joskin melko lievä vaikutus asiaan. Mitä isompi työpaikka, sitä harvemmin vastaajat kokevat että ikääntyviä kannustetaan jatkamaan työelämässä. Alle puolet pääsee työnantajan kustantamaan koulutukseen SAK:laiset ovat osallistuneet työnantajan maksamaan koulutukseen varsin vähän. Suurin osa ei ole osallistunut koulutukseen edeltävän vuoden aikana lainkaan. Osuus on merkittävästi pienempi kuin kaikilla palkansaajilla SAK:laisista osallistunut 45 % vs. kaikista palkansaajista 52 %. 20 Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan erityisesti ylemmät, mutta myös alemmat toimihenkilöt ovat osallistuneet koulutukseen SAK:laisia useammin. Kolutukseen osallistuneilla SAK:laisilla oli vuoden 2011 aikana keskimäärin viisi koulutuspäivää, mikä on kutakuinkin saman verran kuin palkansaajilla yleensä. Vähiten työnantaja kouluttaa yli viisikymppisiä ja teollisuuden työntekijöitä. Myös nuorissa on osallistuneita tavallista vähemmän, samoin määräaikaisessa työsuhteessa olevissa. Pääsääntöisesti koulutusmahdollisuudet ovat suurilla työpaikoilla paremmat kuin pienillä. Vain reilu kymmenesosa SAK:laisista kertoo, että koulutus tähtäsi jonkinlaiseen tutkintoon. Tutkintoa suorittavien osuus on varsin pieni, mikä ei toki ole yllätys, kun tyypillisesti koulutusta saatu vuoden aikana vain muutama päivä, jos lainkaan. 20 TEM, Työolobarometri

23 Vaikutusmahdollisuudet työssä SAK:n työolobarometrissa esitetään laaja kysymyspatteri työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista omaan työhönsä (kuva 1). Vastaajilla on eniten vaikutusmahdollisuuksia työmenetelmiinsä ja siihen, missä järjestyksessä työnsä tekevät. Vähiten he voivat vaikuttaa siihen, kenen kanssa työskentelevät noin puolet ei voi vaikuttaa tähän asiaan lainkaan. Muissa kysytyissä asioissa valtaosalla on vähintään jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia. Kuvassa 2 on vertailtu saatuja vastauksia soveltuvin osin aiempaan SAK:n työolobarometriin sekä TEM:n valtakunnalliseen työolobarometriin. Vertailu vuoteen 2008 osoittaa, että vaikutusmahdollisuudet SAK:n jäsenistön keskuudessa ovat heikentyneet kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Eniten ne ovat vähentyneet työtehtävien sisällön ja työtahdin suhteen muutos näiden komponenttien kohdalla on todella huomattava. Valtakunnallisessa työolobarometrissa on myös havaittavissa koettujen vaikutusmah dollisuuksien selvähköä heikkenemistä, mutta muutos on SAK:n jäsenistön kes kuudessa selvästi rajumpi. Niiden kolmen komponentin osalta, jotka on kysytty sekä valtakunnallisessa että SAK:n barometrissa, havaitaan että vielä vuonna 2008 SAK:n jäsenillä oli paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin palkansaajilla kes kimäärin. Nykyisessä barometrissa ne ovat heikentyneet vastaamaan yleistä kaik kien palkansaajien tilannetta. Valtakunnallisessa työolobarometrissa heikke neminen havaittiin selvimmin vuosien 2010 ja 2011 välillä. (Työlobarometri 2011, 73-77) Kuva 1. Vaikutusmahdollisuudet työn eri osa-alueisiin. (%) Siihen, mitä työtehtäviinne kuuluu Siihen, missä järjestyksessä työnne teette Työtahtiinne Työmenetelmiinne Siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken Siihen, kenen kanssa työskentelee Vaikutusmahdollisuudet keskimäärin (summamuuttuja) Paljon Melko paljon Jonkin verran En lainkaan En osaa sanoa 22

24 Kuva 2. Työhönsä paljon tai melko paljon vaikutusmahdollisuuksia omaavien osuudet eräiden osa-alueiden suhteen TEM:n työolobarometreissa 2008 ja 2010 sekä SAK:n työolobarometreissä 2008 ja 2012 (%) TEM 2008 TEM 2011 SAK 2008 SAK 2012 TEM 2008 TEM 2011 SAK 2008 SAK TEM TEM SAK 2008 SAK SAK 2008 SAK 2012 SAK 2008 SAK SAK 2008 SAK 2012 Mitä työtehtäviin kuuluu Miten työt jaetaan Työtahtiin JärjestykseenMenetelmiin Kenen kanssa työsk. Paljon Melko paljon Kysymykset mittaavat varsin johdonmukaisesti työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja korreloivat voimakkaasti keskenään. Niistä onkin muodostettu keskiarvollinen summamuuttuja, johon en osaa sanoa -vastauksia ei ole laskettu mukaan. Summamuuttujan osien reliabiliteetti on varsin korkea (Cronbachin alpha n. 0,8). Vaikutusmahdollisuuksien mukaan nousevalla 0-3-asteikolla keskiarvoksi muodostui 1,3 eli voidaan tulkita, että keskimäärin vastaajilla on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä hieman enemmän kuin jonkin verran. Kun muuttujaa käytetään selittäjänä, on se pyöristämällä luokiteltu neljään luokkaan, joille on annettu samat nimet kuin alkuperäisille vastausvaihtoehdoille. Tätä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön kuvaavaa muuttujaa on käytetty yhtenä selittäjänä useimmissa tämän raportin tarkasteluissa. Summamuuttujan jakautuman perusteella ääripäät tasoittuvat, kun eri komponentit yhdistetään. Vain harvalla on erittäin hyvät vaikutusmahdollisuudet kaikkiin kysyttyihin asioihin, mutta selkeässä vähemmistössä ovat myös ne, jotka kokevat ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia työhönsä juuri millään osa-alueella. Vaikutusmahdollisuuksissa on joitakin selviä eroja ryhmien välillä. Selvimmin erottuu kuljetusala, jonka työntekijöistä kolmasosalla on hyvin heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja vain vajaalla neljänneksellä ne ovat kohtalaisen hyvät. Ero muihin toimialoihin ja taustaryhmiin on huomattavan suuri ja selvä. 23

25 Päätoimialoista parhaat vaikutusmahdollisuudet on yksityisten palvelualojen työntekijöillä, mutta ero julkiseen alaan ja teollisuuteen on varsin pieni. Miehillä on hieman naisia useammin hyvät vaikutusmahdollisuudet. Ikäluokista parhaat vaikutusmahdollisuudet on vuotiailla. Työpaikan koko on varsin suorassa yhteydessä vaikutusmahdollisuuksiin: mitä suurempi työpaikka, sitä heikommat vaikutusmahdollisuudet. Kuva 3. Koetut vaikutusmahdollisuudet omaan työhön (summamuuttuja) ryhmittäin. (%) Kaikki Nainen Mies Ikä: Toimialat: Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksit. palveluala Työmuodot: Vuorotyö Yötyö Jakso- tai periodityö Matkatyö Työpaikan koko: Paljon Melko Paljon Jonkin verran Ei lainkaan 24

26 Työsuhde- ja työaikamuodot Vastaajista 85 % on kokoaikatyössä, 12 % osa-aikatyössä ja noin 3 prosentilla on jokin muu työaikajärjestely, esim. erikseen töihin kutsuttava. Vakituisessa työsuhteessa on neljä viidestä vastaajasta, vajaan viidenneksen työsuhde on määräaikainen ja loput eivät osanneet vastata. Kokoaikaisessa työssä olevista jatkuvassa työsuhteessa on 89 % ja osa-aikaisista 65 %. Vuorotyötä kaikista vastaajista tekee kaksi viidesosaa, jakso- tai periodityötä ja/tai yötyötä molempia noin viidesosa. Kuvassa 4 tarkastellaan työaikamallin vaihtelua taustaryhmittäin. Koska vakituinen kokoaikainen työsuhde on aineistossa ylivoimaisesti yleisin malli, on kuvion akseli katkaistu erojen korostamiseksi. Toiseksi yleisin on määräaikainen kokoaikatyö (13 %). Kuten muillakin palkansaajilla, osa-aikatyö on SAK:laisten keskuudessa naisilla selvästi yleisempää kuin miehillä. Heillä on myös hieman miehiä useammin määräaikainen työsuhde. Määräaikainen työsuhde on selvästi yleisin nuorilla ja työpaikassaan vasta vähän aikaa olleilla. Vakituiset kokoaikaiset työsuhteet ovat hallitsevia kaikilla päätoimialoilla, mutta määräaikaisten käyttö on teollisuudessa ja julkisella alalla muita yleisempää. Kuljetusalalla vakituisten kokoaikaisten työsuhteiden osuus on selvästi suurin. Yksityisissä palveluissa puolestaan on eniten vakituisia osa-aikaisia, viidennes alan työvoimasta. Vaikutusmahdollisuudet työssä ovat vain löyhästi yhteydessä työsuhde-työaikamalliin. Vakituiset osa-aikaiset ovat jossain määrin yliedustettuna ryhmässä, joka kokee, ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia työnsä järjestelyihin. 25

27 Kuva 4. Työsuhde- ja työaikamalli taustaryhmittäin. (huom. katkaistu asteikko) (%) Mies Nainen Ikäryhmä: Alle 30 v v v. Yli 50 v. Kunnan tyyppi: Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta Suurimmat toimialat: Teollisuus Julkinen ala Kuljetusala Yksityiset palvelut Työpaikan koko: 1 9 työntekijää Vuosia nyk. työpaikassa: 0-1 v. 2-5 v v. Yli 10 v. Vaikutusmahd. Työssä keskim. Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon Paljon Kaikki vastaajat Vakituinen kokoaika Vakituinen osa-aika Vakituinen muu järjestely Määräaikainen kokoaika Määräaikainen osa-aika Määräaikainen muu järjestely 26

28 Kuormittavat työmuodot Vastaajilta kysyttiin erityisen kuormittavista työmuodoista (vuoro-, yö-, jakso-, peri odi- ja matkatyö). Valtaosa eli 56 % tekee työtä, jossa on ainakin yksi näistä elementeistä. Vähintään kaksi kuormitustekijää on joka neljännellä, vähintään kolme joka kymmenennellä ja kaikki neljä mainittua hieman yli yhdellä prosentilla. Noin kaksi viidestä SAK:laisesta on vuorotyössä. Yötyössä on hieman reilu viiden nes ja jakso- tai periodityössä vajaa viidennes vastaajista. Noin 15 prosenttia jäsenistä on työssä, jossa joutuu vähintään ajoittain yöpymään kodin ulkopuolella. Tästä joukosta kuitenkin vain noin puolet oli tehnyt näin haastattelua edeltävän kahden kuukauden aikana. Noin kolmannes joukosta eli 5 % kaikista vastaajista oli yöpynyt vähintään viisi ja vajaa viidennes eli n. 3 % kaikista vastaajista vähintään 10 päivää kodin ulkopuolella. Vuorotyö on luonnollisesti sitä yleisempää, mitä suurempi työpaikka on kyseessä. Sama koskee yötyötä suurimmilla työpaikoilla noin kaksi viidestä tekee yötyötä ja kolme viidestä vuorotyötä. Naiset ja miehet tekevät vuorotyötä suurin piirtein yhtä usein, sen sijaan yö- ja matkatyö ovat miehillä paljon yleisempiä. Suurista toimialoista yötyötä tehdään eniten kuljetusalalla, jossa yli kolmannes vastaajista tekee yötöitä. Luonnollisesti myös matkatyö on kuljetusalalla yleisintä. Yötyötä tekee myös joka neljäs teollisuuden työntekijä. Yö- ja vuorotyön tekeminen vähenee tasaisesti iän karttuessa. Matkatöitä tekevät eniten vuotiaat, joista useampi kuin joka viides joutuu ainakin silloin tällöin työn vuoksi yöpymään kodin ulkopuolella. Taulukko 1. Kuormittavat työmuodot ja niiden yhdistelmät SAK:laisilla. Kussakin kohdassa niiden vastaajien osuus, joilla ko. työmuoto tai yhdistelmä toteutuu. Ei mitään näistä 43,7 % Vuorotyössä 39,2 % Yötyössä 22,1 % Jakso- tai periodityössä 17,8 % Matkatyössä 15,3 % Vuoro + yötyö 17,7 % Vuoro + jakso- ja periodityö 11,4 % Vuoro + matkatyö 5,3 % Yötyö + jakso- ja periodityö 7,5 % Yötyö + matkatyö 5,1 % Jakso- tai periodityö + matkatyö 7,6 % Vuoro + yö + jakso- tai periodi 6,3 % Vuoro + yö + matka 3,4 % Vuoro + jakso- tai periodi + matka 1,7 % Yö + jakso- tai periodi + matka 1,8 % Kaikki neljä 1,2 % 27

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2016

SAK:n työolobarometri 2016 SAK:n työolobarometri 2016 1 SAK:n työolobarometri 2016 SBN: 978-951-714-307-3 Painokarelia Oy 2017 Kannen kuva: Marika Sinervo, Vastavalo 2 Sisällys SAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2016 4 YHTEENVETO 5 HYVÄT TYÖT

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa 1 ISBN 978-951-714-301-1 Painokarelia Oy 2016 Kannen kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Kirkon työolobarometri 2011

Kirkon työolobarometri 2011 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon henkilöstön työoloja tutkittu joka toinen vuosi vuodesta 00 Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla marraskuussa 0 Lähtöotos 600, netto-otos 9 Vastanneita

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes

Lisätiedot

Palkkio rohkaisee kehittämään

Palkkio rohkaisee kehittämään SAK:n työolobarometri 2016 Palkkio rohkaisee kehittämään 1 SAK:n työolobarometri 2016 Palkkio rohkaisee kehittämään SiSällyS Työntekijät osaksi tuottavuuden kehittämistä 3 Työntekijöiden tekemät aloitteet

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA. Hyvä työelämä on mahdollista tekemistä vielä riittää

TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA. Hyvä työelämä on mahdollista tekemistä vielä riittää TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA Hyvä työelämä on mahdollista tekemistä vielä riittää SAK:n työolobarometri 2018 11 SAK:n työolobarometri 2018 SAK:n työolobarometri 2018 Työolobarometrimme kerää

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kiire huonontaa työelämää huoli terveydestä kasvanut

Kiire huonontaa työelämää huoli terveydestä kasvanut Työelämätutkimusta Kiire huonontaa työelämää huoli terveydestä kasvanut SAK:n Hyvän työn mittari 2018 TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA 2 SAK:n Hyvän työn mittari 2018 Työelämän perusasioita sekä työnteon sujumista

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA

TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA TYÖELÄMÄTUTKIMUSTA TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA SAK:n työolobarometri SAK:n työolobarometri Sisältö SAK:n työolobarometri... 4 Johdanto... 5 Valtaosalla vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet... 6 2 Työaikajoustoa

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 Vastaajat (%) N=1100 Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 29 Molemmat tehtävät Sektori:

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja

Lisätiedot

Mitä mieltä maahanmuutosta?

Mitä mieltä maahanmuutosta? JULKAISUSARJA 8/2019 Mitä mieltä maahanmuutosta? SAK:n jäsentutkimus 20 40-vuotiaille ammattiliittojen jäsenille Osaraportti Lisätietoja: Riitta Juntunen riitta.juntunen@sak.fi mah dolli suuk sien aika

Lisätiedot

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin? Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number - 2017-0842/001-001 Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-EPPKA3-EQAVET-NRP

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

KUNNISSA PLUSSAA TYÖOLOSUHTEET JA TYÖPAIKKOJEN PYSYVYYS, MIINUSTA HENKILÖSTÖN VAIKUTUS - JA ETENEMISMAHDOLLISUUDET, TYÖN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS

KUNNISSA PLUSSAA TYÖOLOSUHTEET JA TYÖPAIKKOJEN PYSYVYYS, MIINUSTA HENKILÖSTÖN VAIKUTUS - JA ETENEMISMAHDOLLISUUDET, TYÖN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS TIEDOTE KUNNISSA PLUSSAA TYÖOLOSUHTEET JA TYÖPAIKKOJEN PYSYVYYS, MIINUSTA HENKILÖSTÖN VAIKUTUS - JA ETENEMISMAHDOLLISUUDET, TYÖN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS Kansalaisten kuntatyönantajalle antama yleisarvosana

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

KEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

KEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA KEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, syyskuu 2018 N = 950 10.10.2018 1 Yhteenvetoa Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä (65 %, N = 615) kertoo, että heidän työpaikallaan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu N = 78.5. 1 Yhteenvetoa Kesäntyöntekijöiden palkkaaminen SAK:laisille työpaikoille näyttää olevan edelleen

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa Kaksi kolmesta ( %) ilmoittaa äänestävänsä varmasti tai melko varmasti maakuntavaaleissa, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, helmikuu 2018 N=1091 23.3.2018 1 Yhteenvetoa Lähes kaikki luottamushenkilöt (99%) kertovat,

Lisätiedot

Akavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi

Akavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista

Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut

Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut TUTKIMUSOSIO Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut Valtaosa suomalaisista antaa erittäin tai melko hyvän arvosanan eniten käyttämälleen päivittäistavarakaupalle ( %) ja apteekille

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020 Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Nuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina

Nuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina Tiedote Kesämökki rannalla kotimaassa on joka toisen mielestä hyvä sijoituskohde, joka kolmannelle se on vapaa-ajan asunto matkailukeskuksessa ja joka neljännelle ulkomailla Niukka enemmistö ( %) suomalaisista

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Seksuaalinen häirintä työelämässä

Seksuaalinen häirintä työelämässä TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2008

SAK:n työolobarometri 2008 SAK:n työolobarometri 2008 Toukokuu 2008 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puh. 020 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puh. 020 774 000 SAK työolobarometri 2008 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16. n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn

Lisätiedot

työtyytyväisyyskysely perusturvayhteensä

työtyytyväisyyskysely perusturvayhteensä työtyytyväisyyskysely 2013 - perusturvayhteensä 1. ikä Vastaajien määrä: 66 55 tai enemmän: 14% alle 35: 14% 35-44: 29% 45-54: 44% 2. työsuhteen laatu Vastaajien määrä: 66 määräaikainen, työllistetty,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Niukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää

Niukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

työtyytyväisyyskysely ympäristötoimiyhteensä

työtyytyväisyyskysely ympäristötoimiyhteensä työtyytyväisyyskysely 2013 - ympäristötoimiyhteensä 1. ikä alle 35: 5% 35-44: 5% 45-54: 25% 55 tai enemmän: 65% 2. työsuhteen laatu määräaikainen, työllistetty, harjoittelija: 10% vakituinen: 90% 3. työpaikkasi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Työni tuottavuuden mittarit ovat oikeita

Työni tuottavuuden mittarit ovat oikeita Työni tuottavuuden mittarit ovat oikeita Myönteisten osuus on nyt hieman suurempi. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 67% (v 2015: 63%). 1 Pidän hyvänä, että tulokseni esitetään julkisesti Tähän suhtaudutaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

työtyytyväisyyskysely KHyhteensä

työtyytyväisyyskysely KHyhteensä työtyytyväisyyskysely 2013 - KHyhteensä 1. ikä Vastaajien määrä: 28 alle 35: 11% 55 tai enemmän: 25% 35-44: 14% 45-54: 50% 2. työsuhteen laatu Vastaajien määrä: 28 määräaikainen, työllistetty, harjoittelija:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Yritysten määrän kehitys 1990-2012 2 Yritysten määrä kokoluokittain 2012 3 Yritysten henkilöstö kokoluokittain 2012 4 Työllisyyden kehitys yrityksen koon

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Työelämä toimintaympäristön seuranta

Työelämä toimintaympäristön seuranta Työelämä 2020 toimintaympäristön seuranta 2012 2015 Maija Lyly-Yrjänäinen & Päivi Järviniemi TE2020 valmisteluryhmä 15.4.2016 Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet

Lisätiedot

ENEMMISTÖ: KUNTAPALKAT ENNALLAAN - LASTENHOITAJILLE, SAIRAANHOITAJILLE JA SIIVOOJILLE LISÄÄ PALKKAA

ENEMMISTÖ: KUNTAPALKAT ENNALLAAN - LASTENHOITAJILLE, SAIRAANHOITAJILLE JA SIIVOOJILLE LISÄÄ PALKKAA TIEDOTE ENEMMISTÖ: KUNTAPALKAT EN - LASTENHOITAJILLE, SAIRAANHOITAJILLE JA SIIVOOJILLE LISÄÄ PALKKAA Enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi

Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Ikäsyrjintä työelämässä

TUTKIMUSRAPORTTI. Ikäsyrjintä työelämässä TUTKIMUSRAPORTTI Kyselyn toteutus Tämän kyselyn toteutti EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 vuotiaat), ja siihen vastasi 2128 henkilöä 11. 1. tammikuuta

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014,2015 ja 2016 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014,2015 ja 2016 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta,, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia. Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat

Lisätiedot