10 marraskuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 marraskuu 2007. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät"

Transkriptio

1 10 marraskuu 2007 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät

2 YLEISTÄ Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden huippuvire jatkui myös vuoden 2007 tammi kesäkuussa. Kaikkien päätoimialojen liikevaihdon kehitys oli positiivista ja teknologiateollisuudessa sekä rakennusalalla yllettiin ennätyskasvuun. Myös palvelusektorin myönteinen kehitys voimistui edelleen. Talouden palkkasumman ja henkilöstömäärän kasvutahti oli menestyksekkään talouskehityksen myötä aikaisempaa kovempi. Viennin veto jatkui vahvana teknologiateollisuuden vetämänä. Satakunnan talouden kehitys jatkunee suotuisana. Suhdannekuva Maailmantalouden kasvu on ollut nopeaa, eikä sen odoteta heikkenevän olennaisesti lähiaikoina. Myös euroalueen talouskehitys on ollut pääosin suotuisaa erityisesti Saksassa. Kysymysmerkki on edelleen Yhdysvaltojen talouden kehitys ja erityisesti asuntoluottokriisin mahdollinen leviäminen ja sen vaikutukset. USA:n BKT:n kasvu onkin jäänyt monia muita teollisuusmaita alemmaksi. Suomessa kasvuodotuksia on nostettu kuluvana vuonna ja tämän vuoden talouskasvuksi muotoutunee suunnilleen 4,2 4,4 %. Ensi vuonna kasvun odotetaan tasaantuvan noin 3,1 %:iin (Lähde: Suomen Pankki, ETLA ja PTT). Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) marraskuun suhdannebarometrin mukaan hyvä talouskehitys näyttäisi vielä jatkuvan, mutta epävarmuus tulevaisuudesta on voimistumassa. Suhdannetilanne on useimmilla toimialoilla tällä hetkellä selvästi tavanomaista parempi. Monilla toimialoilla suhdanteiden ennustetaan kuitenkin hieman heikentyvän talven aikana. Lounais-Suomen alueella teollisuuden ja rakentamisen suhdanneodotukset ovat heikentyneet alkuvuodesta, ja ovat maan keskiarvon tuntumassa. Palvelusektorin näkymät ovat myös hieman hiipuneet ja ovat vähän maan keskimääräistä heikommat, mutta suhdannetilanne on kuitenkin normaalia parempi. Suomen yrittäjien ja Finnveran lokakuussa julkaiseman pk-yritysten suhdannebarometrin mukaan maan pk-sektorin suhdanneodotukset ovat edelleen vahvat, mutta näkymiä kuvaava saldoluku on pudonnut keväästä kolme yksikköä. Näin suurta muutosta ei ole tapahtunut kevään 2004 jälkeen. Teollisuuden ja palveluiden odotukset suhdanteiden paranemisesta ovat heikentyneet ja kaupan alan näkymät ovat kokonaisuudessaan huonontuneet. Muissa palveluissa odotukset ovat kuitenkin myönteisemmät. Suomen pk-yrityksistä 55 % ennakoi suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 38 % uskoo niiden vielä paranevan. Suotuisa talouskehitys on näkynyt liiketaloudellisissa indikaattoreissa, sillä odotukset liikevaihdon, kannattavuuden ja vakavaraisuuden kehittymisestä ovat yhä vahvat. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin edelleen kasvussa, mikä on yksi yritysten kehittämisen esteistä. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi työvoimakustannukset ja rahoitusvaikeudet sekä kireä kilpailu. Myös Satakunnassa resurssitekijöihin ja kilpailuun liittyvät ongelmat koetaan yleisesti kehittämisen esteiksi. Satakunnassa 40 % pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden yhä kohenevan ja heikkenemiseen uskoo 8 %. Näkymät ovat myös valtakunnan keskiarvoa paremmat ja odotukset ovat pysyneet kevään tasolla. Satakunnassa suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluessa kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Näkymät ovat maan keskimääräistä heikommat liikevaihdon, tuotantokustannusten, henkilöstömäärien, vakavaraisuuden ja t&k-panostusten kehittymisessä. Arviot viennin ja tuonnin noususta ovat maan keskiarvon tasolla. Satakunnan talous alkuvuonna huippuvedossa teknologiateollisuuden ja rakentamisen ennätyskasvun vetämänä, palvelutkin vahvassa myötätuulessa Vuoden 2007 tammi kesäkuun talouskehitys on sujunut Satakunnassa hyvin myönteisissä merkeissä. Teknologiateollisuuden korkeasuhdanne voimistui edelleen kohonneen hintatason ja myönteisenä jatkuneen tilauskantojen kehityksen myötä. Teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna jopa 37,3 % (pl. telakat) edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Ainakaan vuoden jälkeen ei yhtä korkeaa kasvua ole saavutettu. Kasvun taustalla on metallien jalostuksen sekä kone- ja metallituoteteollisuuden suotuisana jatkunut kehitys. Myös kaikki muut teollisuuden päätoimialat pääsivät kasvuun kiinni, vaikka teknologiateollisuuden kaltaisiin ennätyslukemiin ei päästykään. Rakennusalallakin koettiin jo ennestään voimakkaan noususuhdanteen vahvistumista, sillä liikevaihdon puolivuotiskasvu, 23,3 %, on ainakin reiluun kymmeneen vuoteen suurin. Myös palvelut olivat huippuvireessä, sillä palvelusektorin liikevaihdon kasvu kiihtyi. Erityisen huomionarvoista on kaupan alan sekä majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon selvä kasvu Satakunnassa, ja monen vuoden tauon jälkeen kasvu oli myös koko maata kovempaa. Maan keskimääräinen talouskehitys oli samansuuntaista, mutta kasvuluvut olivat pääosin selvästi maltillisempia. Satakunnan talouskehitys oli alkuvuonna selvästi koko maata suotuisampaa Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannelukujen mukaan Satakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi tammi kesäkuussa 15,1 % vuotta aiemmasta ajankohdasta. Tammi maaliskuun kasvuksi muotoutui 16,6 %. Huhti kesäkuussa kehitys hiipui 13,8 %:iin teknologiateollisuuden kasvun hieman hidastuttua. laisista yrityksistä suunnilleen % kasvatti liikevaihtoaan alkuvuonna ja yli 15 %:n kasvuun ylsi noin 42 % maakunnan yrityskannasta. ssa liikevaihdon kasvu jäi a selvästi matalammaksi mm. teknologiateollisuuden huomattavasti hitaamman kasvun vuoksi. Kasvua kertyi vastaavasti 8,6 % (I nelj. 9,1 % ja II nelj. 8,1 %). Satakunnan jokaisen päätoimialan liikevaihto kasvoi vuoden 2007 alkupuoliskolla edellisvuoden vastaavasta ajasta. Suotuisa

3 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) kehitys voimistui vielä monilla aloilla menestyksekkäästä loppuvuodesta Kasvu oli koko maata rivakampaa koko teollisuudessa yhteensä, elintarviketeollisuudessa, metsäteollisuudessa, metallien jalostuksessa, kone- ja metallituoteteollisuudessa, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa, koko teknologiateollisuudessa yhteensä (ei sis. telakoita), rakentamisessa, tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, liike-elämän palveluissa ja kaikilla toimialoilla yhteensä. Teknologiateollisuus ja sen kaikki alatoimialat, ICT-alat, koko teollisuus ja kaikki toimialat yhteensä sekä rakentaminen ja liike-elämän palvelut ylsivät selvästi yli kymmenen prosentin kasvuun. Ainoastaan kemianteollisuuden liikevaihdon kasvu jäi maan keskimääräistä alemmaksi, mutta ero oli vain prosenttiyksikön luokkaa. Talouden palkkasumman kasvu voimistui hieman myönteisen talouskehityksen vanavedessä. Satakunnassa palkkasumma kohosi vuoden ensimmäisellä puoliskolla tasaisesti 5,7 % ja koko maassa 5,6 % edellisvuoden vastaavan ajan arvoja korkeammaksi. Palkkasumman kasvu oli Satakunnassa voimakasta telakoilla (16,3 %), rakentamisessa (14,4 %), metallituotteiden valmistuksessa (11,8 %), liike-elämän palveluissa (10,9 %) sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa (10 %). Palkkasumma laski ainoastaan metsäteollisuudessa irtisanomisten vuoksi. Kaikilla muilla aloilla kasvu oli alle kymmenen prosenttia. Voimakkaasti kasvaneiden alojen palkkasumman nousu oli myös maan keskivertoa kovempaa. Myös koko teollisuuden, elintarviketeollisuuden, teknologiateollisuuden pl. koneiden ja laitteiden valmistus, kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumman kehitys edistyi maan keskiarvoa nopeammin. 10 marraskuu 2007 Yleistä 2 Satakunnassa hyvä kasvupohja yrittäjyydelle 5 Haasteena henkilöstön osaamisen ja asiakkuuksien hallinta 6 Teollisuus 8 Rakentaminen 13 Palvelut 14 Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. TEKSTI: Saku Vähäsantanen, Anne Arvola, Stefan Ehrstedt, Heli Hookana, Nelli Karinen, Saara Kesti, Jani-Petri Laamanen, Merja Mannelin, Tuomas Mettomäki, Paula Saarto, Henna Simberg JULKAISIJAT: TuKKK, Porin yksikkö, liitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan Yrittäjät ry, Satakunnan kauppakamari, Prizztech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy Liikevaihdon vuositasot toimialoittain Satakunnassa (0 ), vuoden 2006 luvut ovat suuntaa-antavia. Toimialan nimi Elintarviketeollisuus Puu- ja paperiteollisuus Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm Metallien jalostus Koko metalliteollisuus Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Koko teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liike-elämän palvelut OSKE-ryhmä: ICT, automaatio ja elektroniikka Muu kulkuneuvojen valm. (TOL 35); sis.telakat Kaikki toimialat luvuista puuttuu TOL 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus vuosilta , vuosien 2005 ja 2006 tiedot ovat arvioita. 2OSKE-ryhmän luvut ovat arvioita. 3

4 Viennin arvo yhä nousukiidossa teknologiateollisuuden ansiosta Viennin arvo jatkoi kohoamistaan teknologiateollisuuden suotuisan kehityksen myötä. Satakunnassa teollisuuden viennin arvo kasvoi tammi kesäkuussa 27,6 % vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuksi muotoutui 32,7 %, toisella kasvu hidastui 23,3 %:iin. Kasvu on tullut teknologiateollisuuden viennin arvon ennätysnopeasta noususta (59,9 %), sillä metsäteollisuuden viennin arvon kasvu jäi kohtalaiseksi (3,4 %). ssa viennin arvon kasvu jäi 7,6 %:iin, mutta kasvu hidastui a vähemmän kevään edistyessä. % % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% -10 % -20 % -30 % Koko teollisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Työllisyys kehittynyt erittäin positiivisesti lähitulevaisuudessa epävarmuustekijöitä syyskuussa työttömiä työnhakijoita noin 9 0 ja lomautettuja vajaat 300 henkeä. Työttömyysaste oli 9,1 %. Teksti: Jani-Petri Laamanen ja Merja Mannelin Satakunnan työllisyyskehitys on ollut selvästi positiivista viime vuoden alkupuolelta lähtien. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla myönteinen kehitys jatkui aiempaa voimakkaampana. Yritysten positiiviset henkilöstömääräodotukset toteutuivat talouden noususuhdanteen jatkumisen myötä. laisten toimipaikkojen henkilöstömäärä kasvoi tammi kesäkuussa 3 % vuodentakaiseen verrattuna. Kasvu kiihtyi päätoimialoilla ollen teollisuudessa 3,3 %, rakentamisessa 7,8 % ja palveluissa 4,1 %. Millään näistä toimialoista tai koko taloudessa kasvu ei ole ollut näin nopeaa sitten vuoden 2001 ensimmäisen puoliskon. Neljännesvuosimuutos-% 8% 6% 4% 2% 0% -2 % -4 % Yritysten henkilöstölisäysten myötä työttömien määrä oli syyskuussa vähentynyt vuodentakaisesta 1 0 henkeä eli noin 16 %. Tämä on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Hyvään tilanteeseen vaikuttaa osittain lomautusten vähentyminen. Työttömyys on laskenut kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vähentyminen on ollut teollisuudessa, mutta myös kuljetusalalla, rakentamisessa, kaupallisella alalla, tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä sekä palveluissa on työllisyystilanne parantunut voimakkaasti. Telakkateollisuudessa on tällä hetkellä täystyöllisyys, mutta offshore-teollisuudessa vuoden vaihteessa mahdollisesti tehtävät lomautukset uhkaavat työllisyyden säilymistä. Hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta alueella on käyty myös yt-neuvotteluja. Elokuun loppuun mennessä yt-neuvottelujen piiriin oli tullut 3 henkeä, joista yli 200 on irtisanottu. Suurimmat irtisanomiset ovat koskeneet elintarvikkeiden ja juomien valmistusta sekä kumi- ja muoviteollisuutta. Viimeisimmän tilaston mukaan Satakunnan alueella oli Henkilöstömäärien kasvun voidaan odottaa lähitulevaisuudessa vaimenevan jonkin verran. Mikäli suotuisa yleinen talouskehitys jatkuu, pysynee työllisyystilanne kuitenkin nykyisellä hyvällä tasolla. Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla ollaan siirtymässä asennusvaiheeseen, ja työvoiman vahvuus kasvaa vuoden aikana noin tuhannella. Tosin rakentamisen ja asennustyön ammattihenkilöstö tulee pääasiassa ulkomailta. Elintarviketeollisuuden tilanne on toistaiseksi hyvä, vaikka uhkia onkin näkyvissä. EUministerineuvoston sokeriuudistuspäätöksellä saattaa olla merkittäviä työllisyysvaikutuksia an ja offshore-teollisuuden mahdolliset lomautukset alkuvuodesta näkyisivät myös kokonaistyöllisyydessä. Tuoreimpien yritysbarometrien mukaan yritysten arviot henkilöstömäärien kehityksestä ovat heikentyneet jonkin verran keväästä, vaikkakaan viitteitä negatiivisesta kokonaiskehityksestä ei ole nähtävissä. Elinkeinoelämän keskusliiton barometri ennakoi Lounais-Suomen teollisuus- ja rakentamisyritysten henkilöstömäärien kehittyvän verraten suotuisasti. -6 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat Alueen palveluyritykset sen sijaan antavat varovaisempia arvioita henkilöstökehityksestä. Finnveran ja Suomen yrittäjien barometrin mukaan pk-yritysten henkilöstömääräodotukset ovat heikentyneet Satakunnassa ollen nyt maan muita alueita heikommat. Lisähenkilöstön tarve on siis vähentynyt alueella, mikä heijastunee myös arvioihin työvoimapulan vakavuudesta: lounaissuomalaiset ja satakuntalaiset yritykset antavat parempia arvioita ammattityövoiman saatavuudesta kuin aiemmin. Työministeriön mukaan ongelmat työvoimatoimistojen avoimien työpaikkojen täyttämisessä eivät Satakunnassa ole muuta maata pahempia. Alakohtaisesti varsinkin metalli- ja konepajateollisuudessa ammattitaitoisen työvoiman saannissa esiintyy kuitenkin vaikeuksia. 4

5 SATAKUNNASSA HYVÄ KASVUPOHJA YRITTÄJYYDELLE Teksti: Stefan Ehrstedt laiset suhtautuvat keskimäärin koko maan keskiarvoa paremmin mahdollisuuksiinsa ryhtyä yrittäjiksi. Vuonna 2004 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan maakuntien välisessä vertailussa satakuntalaiset pelkäävät suomalaisista kaikkein vähiten yrittäjyyteen liittyvää epäonnistumisen mahdollisuutta. Satakunnassa aloittelevia yrityksiä perustetaankin joka vuosi aiempaa enemmän. Aineisto laajasta GEMkyselytutkimuksesta Aineisto on peräisin vuonna 2004 toteutetusta Global Entrepreneurship Monitor -kyselytutkimuksesta (GEM). GEM on osa vuonna 1997 alkanutta kansainvälistä tutkimusta, jossa pyritään selvittämään yli 40 maan kansalaisten näkemyksiä yrittäjyydestä. Suomen osuuden toteuttamisesta vastaa Turun kauppakorkeakoulu. Suomessa haastateltiin vuonna 2004 liki vastaajaa, joiden jakauma painotettiin vastaamaan vuotiaita työikäisiä suomalaisia. Haastateltavia pyydettiin vastamaan kyllä tai ei mm. seuraaviin neljään omaa mahdollista yrittäjyyttä koskeviin kysymyksiin: näkeekö vastaaja hyviä mahdollisuuksia yrityksen perustamiseen lähialueellaan lähitulevaisuudessa, onko vastaajalla mielestään tarvittavat taidot ja kyvyt yrityksen perustamista varten, pelkääkö vastaaja mahdollista yrittäjyyteen liittyvää epäonnistumista sekä uskooko vastaaja saavansa mahdollisen yritystoiminnan menestymään. laiset eivät pelkää yritystoiminnassa epäonnistumista Kyselyn tulosten mukaan satakuntalaisilla on keskimäärin positiivisempi suhtautuminen kykyihinsä yrittäjinä kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti satakuntalaiset eivät pelkää yritystoiminnassa epäonnistumista. laisista vastaajista 74,6 %, mikä oli kaikista maakunnista korkein tulos, ei pelännyt yritystoiminnassa epäonnistumista. n keskiarvo jäi reiluun prosenttiin ja huonoimman tuloksen saaneiden keskisuomalaisten oli tyytyminen alle prosenttiin. Satakunnassa nähdään myös hyviä yrittäjyysmahdollisuuksia, sillä noin 44 % satakuntalaisista oli samaa mieltä väittämän kanssa koko maan keskiarvon jäädessä niukasti alle 40 prosentin. Satakunnan edelle kiilasivat vain niukasti Pirkanmaa sekä parhaan tuloksen (56 %) saanut Uusimaa. laiset kokevat omaavansa yrityksen perustamiseen tarvittavat taidot suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset keskimäärin, sillä molempien keskiarvot ovat noin 40 %. Parhaaseen tulokseen pääsi Itä-Uusimaa (53 %) ja heikoimmasta vastasi Etelä-Karjalan maakunta reilulla kolmellakymmenellä prosentilla. Muista hyvistä sijoituksista poiketen satakuntalaiset jäävät maakuntien välisessä vertailussa melkein viimeiseksi, kun vastaajia pyydetään arvioimaan kykyjään saada perustamansa yritys menestymään. laisista vain noin 73 % arvioi pystyvänsä tähän kun taas koko maan keskiarvo oli 78 % ja parhaan tuloksen saaneiden pirkanmaalaisten liki 83 %. Rauman seudun hyvä taloustilanne siivittää yrityskantaa Rauman Seudun Kehitys Oy:n (RSK) uusyritysneuvontatoiminnasta vastaavan yrityskehittäjä Heikki M. Nurmen mukaan yrityskanta on 2000-luvulla kehittynyt Rauman seudulla positiivisesti. Yleensä yrityksiä perustetaan enemmän huonon talous- ja työllisyystilanteen pakottamana, mutta aloittavia yrittäjiä on ollut myös viime vuosina paljon, vaikka Rauman seudun taloudella on mennyt viime vuodet erinomaisesti. Yhtenä syynä voidaan pitää vuonna 2005 toteutettua yritysten starttirahan kohderyhmien lisäämistä, jonka ansiosta palkkatyöstä yrittäjäksi lähteminen on nykyisin helpompaa, Nurmi sanoo. Nurmen mukaan Rauman alueen asukkaat lähtevät yritystoimintaan mukaan usein pitkään miettien ja harkitsevasti. Esimerkiksi internetin avulla neuvonta-asiakkaamme ovat voineet hankkia hyvät perustiedot palveluistamme ja aloittelevan yrityksen tarpeista. Yritystoiminnan aloittamista saatetaan miettiä hyvinkin pitkään ennen kuin otetaan ensimmäistä kertaa yhteyttä meihin, Nurmi kertoo. Aloittelevat yrittäjät luottavat ammattitaitoonsa, mutta liiketoimintaosaamiseen liittyvät kysymykset ovat joskus haastavampia. Esimerkiksi uuden yrittäjän asiakashankinta ja markkinointi saattaa olla aluksi vaikeaa. Yrittäjien kannattaa kuitenkin muistaa, että RSK:lta saa palveluja myös myöhempiin yrityksen elinkaaren vaiheisiin, eikä ainoastaan perustamisvaiheeseen, Nurmi huomauttaa. Metalliteollisuus vetää Pohjois-Satakunnassa Aloittelevia yrityksiä Kankaanpään seudulla palvelevan Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen yritysneuvoja Marko Rajamäen mukaan uusien yritysten määrä on ollut kasvussa ja erityisesti pieniä, yleensä yhden hengen metalli- ja teknologia-alojen yrityksiä on viime aikoina tullut lisää. Pohjois-Satakunnan kehitys on tämän asian suhteen linjassa koko maan kehityksen kanssa. Vastaavasti taas erikoisvähittäiskaupan alalle ei perusteta uusia yrityksiä enää entiseen malliin, Rajamäki kertoo. Rajamäen mukaan aloittelevien yrittäjien itseluottamus on Pohjois-Satakunnassa korkealla eikä liiketoimintaosaamiseen liittyvää osaamista tai sen puutetta pidetä ongelmana. Kunhan varsinainen ammattitaito on kunnossa, niin aloittavat yrittäjät ovat varsin luottavaisia, eivätkä ole yleensä huolissaan tukipalveluiden saatavuudesta. Yrittäjäksi ryhtyviä voikin kuvata asenteeltaan melko rohkeiksi, Rajamäki sanoo. Yksi hyvä esimerkki tästä ovat seudulle tyypilliset kiertävät liha-kala-vihanneskauppiaat, joista jotkut korvaavat mahdolliset puutteet yrittäjyystiedoissa hyvillä kauppamiehen taidoillaan, Rajamäki kertoo. Aloittavia yrityksiä Porin seudulla jatkuvasti enemmän Aloittelevia yrityksiä Porin seudulla palvelevan Yrityspalvelu Enterin palvelujohtaja Antti Kokkilan mukaan Porin seudulla perustettiin vuoden 2006 aikana yhteensä 6 uutta yritystä ja trendi on ollut kasvava koko 2000-luvun ajan. Aloittelevien yritysten määrän lisääntymiseen Porin seudulla vaikuttavat monet tekijät, joista yhtenä Kokkila nostaa esille yrittäjäksi ryhtymisen hyväksyttävyyden paranemisen. Nykyään kuka tahansa voi perustaa yrityksen eikä sitä pidetä enää samalla tavalla vain merkittäville liikemiehille varattuna alueena. Samalla aloittavat yrittäjät ovat nykyisin myös vaativampia tarvitsemiensa palveluiden suhteen, Kokkila sanoo ja jatkaa Toisaalta joillekin toimialoille, kuten IT-alalle, ei enää perusteta yrityksiä yhtä paljon kuin 2000-luvun alussa. Kokkilan mukaan aloittelevilta yrittäjiltä löytyy hyvin itseluottamusta oman ammattinsa osaamisessa, mutta raumalaisten tavoin kokonaisvaltaisen liiketoimintaosaamisen suhteen ollaan epäilevämpiä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata itse, vaan olennaiset palvelut kuten esimerkiksi vaikka kirjanpito voidaan aina ostaa muilta, Kokkila muistuttaa. Aloittelevan yrittäjän kannattaa myös pitää mielessä yritysneuvontapalveluiden hyödyllisyys. Niiden palveluita hyödyntäneiden uusien yritysten eloonjäämisprosentti viiden toimintavuoden jälkeen on tilastojen mukaan huomattavasti korkeampi kuin koko maan vastaava eloonjäämisprosentti ilman neuvontapalvelujen tukea. Yrittäjän ei siis tarvitse osata yksin kaikkea, vaan Satakunnasta löytyy tukea ja osaamista monenlaisiin tilanteisiin. 5

6 HAASTEENA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA ASIAKKUUKSIEN HALLINTA Teksti: Anne Arvola (yleiset talonrakennustyöt), Heli Hookana (johdanto), Nelli Karinen (puutarha-ala), Saara Kesti (tavarakuljetus), Tuomas Mettomäki (metallituotteiden valmistus), Paula Saarto (tilitoimistot) ja Henna Simberg (leipomoala) Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö analysoi Satakunnan yritys- ja elinkeinoelämän taloudellisia toimintaedellytyksiä ja kriittisiä menestystekijöitä Porin kauppiassäätiön tukemassa opinnäytetyöprojektissa. Valittujen toimialojen kriittisten menestystekijöiden kartoittamiseksi jokaiselta kohdealalta on haastateltu 4 6 yritysjohtajaa. Alasta riippumatta yritysten tulevaisuuden korostetaan perustuvan suuressa määrin luovaan ja asiakaslähtöiseen toimintatapaan sekä henkilöstön (oman ja verkostokumppaneiden) osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Onnistunut, laadukas ja hyvänmakuinen tuote on avain menestymiseen leipomoissa Leipomoalalla yksi merkittävä menestykseen vaikuttava tekijä on erikoistuminen, jonka yritykset näkevät yhtenä elinehtonaan. Toisena olennaisena seikkana leipomoiden menestymisessä on erottautuminen: se on myös yksi oleellinen keino vastata kilpailuun. Leipomoyritykset näkevät hyvän laadun ja maun yhtenä kriittisimmistä menestyksen takana vaikuttavista tekijöistä. Onnistunut, laadukas ja hyvänmakuinen tuote määritellään monissa yrityksissä myös keinoksi erottautua kilpailijoista. Hyvä tuote ei kuitenkaan sinällään riitä, vaan myös palvelun on oltava hyvätasoista, jotta yritys kykenisi onnistumaan liiketoiminnassaan. Leipomoalan kustannukset kasvavat alati, joten myös kustannusten hallinta voidaan nähdä yhtenä kriittisenä leipomoyritysten menestymiseen vaikuttavana tekijänä. Osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa pidetään tärkeänä voimavarana yrityksessä. Henkilöstön osaamisen katsotaan olevan yksi edellytys sille, että yritys voi menestyä ja onnistuu tekemään tulosta. Menestymisen takana voidaan osaltaan katsoa vaikuttavan myös tuotekehittelyn: leipomoilta vaaditaankin jatkuvaa kehittymistä. Leipomotoiminnassa kuitenkin kaiken kaikkiaan on huomioitava kokonaisuus. Menestymiseen ei riitä se, että vain jokin osaalue yrityksessä on kunnossa, vaan toiminnan tulee olla kokonaisvaltaisesti onnistunutta. Palvelun laatu ja osaava henkilöstö menestyvän tilitoimiston takana Palvelun laatu ja yksilöllisyys koetaan satakuntalaisissa tilitoimistoissa suurimmiksi menestystekijöiksi. Asiakkaat haluavat henkilökohtaista ja virheetöntä palvelua. Palvelun laadun takana on luonnollisesti osaava henkilökunta, jonka sitoutuminen työhön ja halu kouluttautua ovat tärkeässä asemassa. Hyvän palvelun ja ammattitaidon takuuna pidettiin kirjanpidon ja laskentatoimen tutkintoa (KLT). Palvelua on jatkuvasti kehitettävä ja laaja palvelutarjonta takaa pitkät asiakassuhteet. Sähköisyyttä ei vielä koeta kriittiseksi menestystekijäksi, mutta sähköisten palveluiden määrä on lisääntymässä ja monilla yrityksillä onkin valmiudet sähköisten palveluiden tarjontaan heti, kun asiakkaat sitä haluavat. Hinta nousee harvoin kynnyskysymykseksi asiakkuudelle Satakunnassa. Hinta voidaan nähdä vahvuutena, jos asiakkaita hankitaan maakunnan ulkopuolelta. 6

7 Talonrakentamisen yrityksille tärkeintä asiakastyytyväisyys ja ammattitaitoinen henkilökunta Talonrakennusalalla asiakastyytyväisyys taataan laadukkaan työn kautta. Jos yrityksellä on laadukkaan lopputu loksen tekijän maine, asiakkaista ei tarvitse pahemmin kilpailla. Hyvän tekijän maine voidaan saavuttaa vain ammattitaitoisen ja luotettavan henkilökunnan avulla. Tärkeänä menestystekijänä nähtiin myös monipuolisuus. Sen avulla asiakkaalle pystytään tarjoamaan kokonaisvaltaisempaa palvelua, kun urakan eri osat voidaan teettää yhden yrityksen työntekijöiden voimin. Kannattavuus para nee joutoaikaa ja urakan kokonaisaikaa minimoimalla. Tuote- ja palvelukehitys nähdään erityisenä haasteena. Kannattavuuden ohella myös maksukyky koettiin tärkeäksi tekijäksi. Metallirakenteiden ja niiden osien valmistuksen menestyksen takana osaava työvoima Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus -toimialan yritysjohtajat katsoivat tärkeimmäksi kriittiseksi menestystekijäksi osaavan työvoiman. Haastateltujen yritysten tuotteet ovat erittäin korkealaatuisia ja tuotteiden korkea laatu edellyttää myös korkeatasoista osaamista työntekijöiltä. Tuotteiden korkeaa laatutasoa pidettiin toimialan kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeänä. Toisena kriittisenä menestystekijänä nousi esiin yhteistyö muiden toimialan yritysten kanssa. Yritysten ei kannata pyrkiä tekemään kaikkea itse, vaan ostamalla tarvittavaa osaamista toiselta yritykseltä toimialan yritykset voivat keskittyä omaan erikoisosaamiseensa. Tämä taas johtaa korkeampaan erikoistumiseen ja tuotteiden laadun jatkuvaan nousemiseen. Vanhoista kilpailijoista on siis tullut yhteistyökumppaneita. Lisäksi menestystekijäksi koettiin kustannustehokkuus ja tätä kautta saavutettava tuottavuuden nousu. Tuotteiden ja palvelun korkea laatu keskeistä puutarhakaupassa Satakunnan alueen puutarhayrityksissä (koristekasvien ja taimien vähittäiskauppa) yhtenä merkittävimpänä kriittisenä menestystekijänä nähdään tuotteiden korkea laatu. Myös tuotteiden hyvällä saatavuudella ja monipuolisella tuotevalikoimalla katsotaan olevan suuri merkitys alalla menestymisessä. Alalle mahdollisuuksia tuo kuluttajien piha- ja puutarhainnostuksen jatkuva kasvu. Asiakkaat kuitenkin kaipaavat ideoita ja neuvoja pihoja ja parvekkeita somistaessaan, joten ammattitaitoinen palvelu koetaan keskeiseksi menestystekijäksi puutarhamyymälöissä. Kun puutarha-alalla eletään alalle tyypillisesti vahvasti sesongeissa, nähdään myös kyky reagoida kuluttajien vaihteleviin tarpeisiin vuoden eri ajankohtina olennaisena menestymisen kannalta. Tulevaisuudessa haasteita alalle asettaa kiristyvä kilpailu puutarhamyynnin lisääntyessä kovaa vauhtia päivittäistavarakaupoissa. Myös korkeat tuotantokustannukset nähdään jossain määrin uhkana, etenkin kohoava energian hinta. Osaltaan rajalliset markkinat asettavat rajoitteensa alan kasvulle Satakunnassa. Tavarakuljetuksiin kaivataan nuorta työvoimaa Satakunnassa tieliikenteen tavarakuljetusalan kysyntä kasvaa suuremmaksi kuin alan tarjonta. Työntekijöiden niukkuus vaikuttaa suoraan käytettävän kaluston vähyyteen, jolloin toimivuus heikkenee. Alan työntekijät vanhenevat eikä uusia tekijöitä ole tulossa tarpeeksi alalle erityisesti nuorten muuttaessa pois maakunnasta. Oikean henkilöstön palkkaaminen on yksi alan haasteista. Kuljetus on palveluala, jonka menestyminen on riippuvaista muiden alojen menestymisestä. Suomen vahva talouskasvu kasvattaa edelleen kuljetusalan kysyntää, jolloin uusia tekijöitä tarvitaan alalle. Erityisesti investoinnit rakennuksiin ja maarakentamiseen työllistävät kuljetusalaa. Satakunnan vahva teollisuus on myös aina antanut vakaan pohjan kuljetusalalle. Toisaalta teollisuuden rakenne muuttuu elektroniikka- ja sähköteollisuuden kasvaessa yhä kevyemmäksi. Tämän seurauksena kuljetuskilometrit kasvavat, mutta kuljetustonnit pienenevät. Lisätietoja: professori Heli Hookana, 7

8 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Neljännesvuosimuutos-% Teollisuuden poikkeuksellisen myönteinen kehitys jatkui yhä Satakunnassa, sen sijaan kehitys hiipui Suomessa keskimäärin. Satakunnassa liikevaihto nousi vuoden 2007 tammi kesäkuussa 17,6 % vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta. Jokainen teollisuudenhaara pää- 10 % 8% si kasvu-uralle ja erityisesti 6% teknologiateollisuuden kehitys oli huippuluokkaa lyöden 2% 4% aikaisempia ennätyksiä. Koko maassa kasvu jäi 7,4 %:iin - 2% 0% pääosin teknologiateollisuuden vaisumman kehityksen - 6% - 4% vuoksi. Kasvu hiipui hieman - 8% molemmilla alueilla huhti kesäkuussa vuoden alkuun verrattuna. laisista teollisuusyrityksistä keskimäärin 62 % kasvatti liikevaihtoaan tammi kesäkuussa ja yli 15 % kasvoi 43 %. Teollisuudessa maksetun palkkasumman kasvu nopeutui hieman sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Palkat kasvoivat tasaisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla Satakunnassa 4,4 % ja koko maassa 3,9 % vuotta aiemmasta. Tähän on vaikuttanut henkilöstömäärän selvä kasvu, sillä teollisuudessa työskenteli Satakunnassa alkuvuonna 3,3 % vuotta aiempaa enemmän henkilöstöä ja kasvu kiihtyi vuoden puoliväliä kohti (I nelj. 2,1 % ja II nelj. 4,5 %). I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 Teollisuuden henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden korkeasuhdanne voimistui edelleen vuoden 2007 tammi kesäkuussa täysien tilauskantojen ja korkean hintatason ansiosta. Satakunnassa liikevaihto kasvoi peräti 37,3 % vuotta aiemmasta, mutta koko maassa kasvu jäi keskimäärin 13,5 %:iin. Luvut eivät sisällä telakoiden tietoja. Satakunnassa erityisesti metallien jalostus sekä kone- ja metallituoteteollisuus olivat kovassa vedossa, mutta myös elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus oli hyvässä iskussa. Satakunnassa erityisesti tammi maaliskuun kasvu oli huippulukemissa (43,2 %), mutta kehitys tasaantui hieman toisella neljänneksellä (32,4 %). Koko maassa tapahtui myös vastaavanlaista hiipumista, mutta hyvin lievästi. Satakunnassa toisella vuosineljänneksellä kasvuun pääsi kuitenkin % yrityskannasta verrattuna ensimmäisen neljänneksen 62 %:iin. Sama päti myös yli 15 % kasvaneisiin yrityksiin, joiden osuus kohosi 47 %:sta %:iin vuoden edetessä. Satakunnassa kasvu on yhä ollut lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten varassa. Niiden kasvuvaikutus kuitenkin heikkeni kesää kohti mentäessä, joten tämä selittää osaltaan liikevaihdon kasvun hidastumista. Teknologiateollisuuden myönteinen liikevaihdon kehitys heijastui myös alalla maksettuun palkkasummaan, jonka kasvu voimistui loppuvuodesta. Satakunnan tammi kesäkuun kasvu (7,5 %) vuotta aiemmasta ylitti maan keskimääräisen (4,8 %). Kasvu myös jakaantui melko tasaisesti vuosineljännesten välille. Teknologiateollisuuden (pl. telakat) viennin arvon nousu kiihtyi huippulukemiin Satakunnassa. Kasvua kirjattiin 59,9 % vuoden ensimmäisellä puolis Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Metalliteollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=) 8

9 kolla, kun verrokkina on vuotta aiempi periodi. Kuten liikevaihdon, myös viennin arvon kasvu hidastui toisella neljänneksellä (65 % 54,7 %). Teknologiateollisuus ry:n mukaan koko maan tavaraviennin arvo telakat mukaan luettuna oli tammi heinäkuussa 13 % vuotta aiempaa korkeampi. Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihdon kasvu ylsi ennätykseen Teknologiateollisuus ry:n mukaan tilauskantojen kehitys on jatkunut koko maan tasolla positiivisena, joten liikevaihdon odotetaan olevan lähitulevaisuudessa vuotta aiempaa korkeampi. Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset saivat huhti kesäkuussa euromääräisesti 16 % enemmän tilauksia kuin vuotta aiemmin ja seitsemän prosenttia enemmän kuin tammi maaliskuussa. Tilauskanta oli kesäkuun lopussa 18 % vuotta aiempaa ja 10 % maaliskuun loppua arvokkaampi. Syyskuun lopussa kannan arvo oli 17 % vuotta aikaisempaa korkeampi ja 3 % kesäkuun loppua suurempi. METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen huippuveto jatkui edelleen korkean hintatason siivittämänä vuoden 2007 alkupuoliskolla sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Satakunnassa liikevaihto kipusi 35,8 % ja koko maassa 33,9 % vuotta aikaisemman ajankohdan arvoja korkeammalle. Ainakin Satakunnassa liikevaihdon kasvutahdin sanelivat yli 20 henkilöä työllistävät yritykset. Kasvu kuitenkin hyytyi vuoden edetessä, sillä Satakunnassa ensimmäisen vuosineljänneksen 44,8 %:n kasvu tasaantui kevään edetessä 28,9 %:iin. Maan keskimääräisessä kehityksessä oli samat suuntaviivat. Samaan aikaan monien värimetallien ennätyskorkea hintataso on alkanut tippua. Kuparin hinta on kuitenkin edelleen pysytellyt korkeana. Satakunnassa 79 % metallin jalostajista pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan vuodentakaisesta tammi maaliskuussa ja yli 15 % kasvaneita oli 54 %. Huhti kesäkuussa samaan pystyi vastaavasti enää 54 % ja 38 % yrityskannasta. Metallin jalostajien maksamat palkat kasvoivat tammi kesäkuussa Satakunnassa 5,1 % ja koko maassa 3,4 % vuodentakaisesta ajanjaksosta siten, että kasvu oli nopeinta aivan vuoden alussa. Teknologiateollisuus ry:n mukaan koko maan tasolla metallien jalostuksen tavaraviennin arvo oli tammi heinäkuussa 36 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Värimetallien tuotantomäärä pysytteli ennallaan, valujen kasvoi 6 %, mutta terästuotteiden tuotanto väheni 15 % tammi elokuussa vuotta aiemmasta. Maan keskimääräinen henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan. Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Outokumpu Pori Tube Oy valmistaa Porin tehtailla 240 henkilön voimin kupariputkia pääosin vientiin. Toimitusjohtaja Hannu Heiskasen mukaan alan valmistusta on siirtynyt Aasiaan viimeisen 15 vuoden aikana runsain mitoin. Liiketoiminta-alue ei ole kasvussa, vaan pikemminkin päinvastoin. Kannattavuus on kuitenkin pystytty pitämään kohtuullisen hyvänä ja avainasiakkaista on kyetty pitämään kiinni. Kilpailijoitakaan ei Suomesta löydy, mutta Euroopassa niitä on useampia. Joustavuus ja hyvä toimitusvarmuus ovat yrityksen kilpailuvaltteja kansainvälisessä kilpailussa. Metallialan nousevana trendinä Heiskanen näkee erilaiset vapaa-aikaan, hyvinvointiin ja lomanviettoon liittyvät tuotteet. Esimerkkejä ovat mm. loistoristeilijät sekä veneilyyn ja ilmastointiin liittyvät tuotteet. Satakunnan myönteinen piirre on työvoiman hyvä saatavuus ja sen vähäinen vaihtuminen. Lisäksi Heiskanen toteaa yleisellä tasolla valtion suhtautumisen, verotuksen ja palkkatason kohtuullisuuden sekä henkilöstön joustavuuden maamme vahvuuksiksi metalliteollisuuden kannalta. KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Koneiden ja laitteiden valmistus oli todellisessa huippuvedossa vuoden ensimmäisellä puoliskolla etenkin Satakunnassa, sillä liikevaihdon kasvu kiihtyi ennätyslukemiin. Satakunnassa saavutettiin peräti 46,7 %:n kasvu tammi kesäkuussa vuotta aiemmasta. ssa kasvu jäi 12,8 %:iin. Vuosineljännesten kasvutahti oli tasaista molemmilla alueilla. Teknologiateollisuus ry:n tekemän tilauskantakyselyn mukaan maan kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset saivat uusia tilauksia euroissa mitattuna vuoden toisella neljänneksellä 86 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2006 ja 45 % enemmän kuin tämän vuoden tammi maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa euromääräisesti 26 % suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja 13 % suurempi kuin maaliskuun lopussa. Syyskuun lopussa kannan arvo oli 22 % korkeampi kuin viime vuonna samaan aikaan ja vielä vähän kesäkuun loppua suurempi. Uusien tilauksen määrä euroissa mitattuna on kuitenkin vähentynyt alkusyksyllä kevätkesään verrattuna. Liikevaihdon kasvun uskotaan kuitenkin jatkuvan loppuvuonnakin. Satakunnan kone- ja laitevalmistajista 59 % kasvatti liikevaihtoaan tammi maaliskuussa vuodentakaiseen aikaan verrattuna ja yli 15 % kasvoi 43 %. Huhti kesäkuussa osuudet kohosivat vastaavasti jo 72 %:iin ja %:iin. Satakunnassa kasvu on ollut käytännössä täysin yli 20 henkilöä työllistävien koneja laitevalmistajien harteilla. Maan keskimääräinen palkkasumman kasvu (9,2 %) oli alkuvuonna a (6,2 %) ripeämpää, kun vertailuajankohta on vuotta aiempi ajanjakso. Satakunnassa palkat olivat hienoisessa nousussa vuoden edetessä, kun taas keskimäärin maassa tapahtui lievää hiipumista. 9

10 Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Sähköteknisten tuotteiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Metallituotteiden valmistuksellakin alkuvuosi on sujunut hyvin myönteisissä merkeissä sekä Satakunnassa että valtakunnan tasolla, sillä liikevaihto saavutti ennätyskorkean 30,3 %:n kasvun Satakunnassa ja koko maan tasollakin yllettiin 20,7 %:iin, kun vertailuajanjakso on vuoden 2006 alkupuolisko. Vuoden ensimmäisen neljänneksen hurjat kasvulukemat kuitenkin tasaantuivat merkittävästi vuoden edetessä: Satakunnassa kasvu hidastui 40,7 %:sta 21,4 %:iin ja maassa keskimäärin 24,9 %:sta 17,1 %: iin. Liikevaihdon kasvun hidastuminen ei kuitenkaan vaikuttanut ainakaan Satakunnassa kasvaneiden yritysten määrään, sillä osuus kohosi 65 %:sta %:iin kesää kohti mentäessä. Yli 15 % kasvaneiden osuus pysyi kuitenkin puolikkaassa. Satakunnan hyvät kasvuluvut ovat juontuneet koneiden ja laitteiden valmistusta tasaisemmin eri yrityskokoluokista, sillä kasvusta vain runsaat puolet on tullut yli 20 henkilön yrityksistä. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus sujui tammi kesäkuussa Satakunnassa koko maata mallikkaammin, sillä maakunnassa liikevaihto kohosi 14,1 % vuotta aiempaa tasoa korkeammalle. Keskimäärin maassa päästiin 5,3 %:n kasvuun. Huomionarvoista on se, että Satakunnassa lähes vuoden jatkunut liikevaihdon lasku taittui ja ala pääsi selvälle kasvu-uralle. Molemmilla alueilla kasvu voimistui edelleen toisella vuosineljänneksellä. Satakunnassa muutos oli huomattava (6,5 % 21,7 %). Maakunnassa merkittävin osa kasvusta on tullut yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä. Toisella neljänneksellä yli 20 henkilön yritysten kasvuvaikutus voimistui selvästi, joten se selittää osaltaan liikevaihdon kasvun kiihtymistä. Satakunnassa 58 % alan valmistajista onnistui kohottamaan liikevaihtoaan tammi maaliskuussa ja 15 %:n kynnyksen ylitti 43 % yrityskannasta. Huhti kesäkuun vastaavat luvut olivat selvästi korkeampia, eli 71 % ja 56 % Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=) Palkkoja maksettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla Satakunnassa reippaasti vuotta aiempaa enemmän (10 %), kun taas koko maassa taso pysyi ennallaan. Kasvu oli kummallakin alueella selvästi nopeampaa muutenkin menestyksekkäällä toisella neljänneksellä, jolloin myös maan keskimääräinen kasvu kääntyi positiiviseksi (3,5 %). Teknologiateollisuus ry:n mukaan koko maan tavaraviennin arvo oli tammi heinäkuussa samansuuruinen kuin vuotta aiemmin. Suomalaiset yritykset saivat uusia tilauksia huhti kesäkuussa euromääräisesti 19 % vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin ja 18 % vähemmän kuin tammi maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 3 % pienempi kuin vuotta aiemmin, mutta samalla tasolla kuin maaliskuun lopussa. Tilauskannan arvo oli kuitenkin syyskuun lopussa jo 5 % suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja 9 % suurempi kuin tämän vuoden kesäkuun lopussa. Liikevaihdon arvioidaankin kasvavan loppuvuonna edellisvuodesta. Henkilöstömäärä on kuitenkin hieman laskenut. TELAKAT Telakoiden myönteinen tilauskantojen kehitys näkyi edelleen alan palkkasumman kehityksessä. Täydet tilauskirjat ovat nostaneet palkkasumman Satakunnassa alkuvuonna 16,3 % edellisvuoden vastaavan ajan tasoa korkeammalle ja koko maassakin kasvua on kertynyt yhdeksisen prosenttia. Vuosineljännesten kehitys ei paljoakaan eronnut toisistaan, toinen oli hieman ensimmäistä menestyksekkäämpi. n lukuihin sisältyy myös muu kulkuneuvojen valmistus, eli esim. peräkärryt ja junanvaunut. Technip Offshore Finlandin Mäntyluodon telakalla voi olla odotettavissa vähintään lomautuksia vuodenvaihteen jälkeen, sillä yrityksellä ei ole tiedossa tilausta, joka takaisi täystyöllisyyden jatkossa. 10

11 SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSTOIMIALAT Automaatio, elektroniikka ja ICT Satakunnan päättyneen osaamiskeskusohjelman toimialojen suotuisa kehitys vain voimistui ohjelmakauden päätyttyä. Uuden ohjelmakauden tietoja ei ole vielä saatavilla. Liikevaihto kohosi vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla jopa 26 % vuotta aiempaa korkeammaksi, ja neljännesten kehitys oli lähes identtistä. OSKEryhmän yrityksistä 57 % pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan tammi maaliskuussa ja 61 % huhti kesäkuussa. Yli 15 %:n kasvuun ylsi vastaavasti 44 % ja 48 % yrityskannasta. Liikevaihdon kasvu on juontunut käytännössä täysin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä ja etenkin alle viiden hengen yritysten vaikutus kasvuun jäi mitättömäksi. Myös palkkasumman kasvu voimistui, kun alkuvuotta 2007 verrataan vuodentakaiseen ajankohtaan. Kasvua kertyi 7,3 %, eikä vuosineljännesten välillä ollut eroja Osaamiskeskusalat Teollisuus yhteensä Osaamiskeskustoimialojen ( päättynyt ohjelmakausi: automaatio, elektroniikka ja ICT) ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=) ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu piristyi vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla hieman loppuvuodesta. Satakunnassa liikevaihto kasvoi 6,5 % vuoden 2007 tammi kesäkuussa edellisvuoden vastaavasta ajasta, mikä ylitti maan keskiarvoisen kehityksen (4,7 %). Kasvu oli vähän nopeampaa sekä Satakunnassa että koko maassa tammi maaliskuussa huhti kesäkuuhun verrattuna. Satakunnassa toimialan kokonaiskasvu oli lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten harteilla. Maakunnan yrityskannasta 58 % kasvatti liikevaihtoaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta niiden osuus supistui 54 %:iin toisella neljänneksellä. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 28 % ja 27 %. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna Satakunnassa edellisvuoden vastaavasta ajasta 3,5 % ja koko maassa 1,8 % siten, että kasvu kiihtyi kummallakin alueella hieman toisella neljänneksellä. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Fazer Leipomot Oy työllistää Ulvilassa 85 henkeä ja siellä valmistetaan valtaosin ruispohjaisia leipomotuotteita noin kolme miljoonaa kiloa vuosittain. Noin puolet tuotannosta menee Satakunnan alueelle, jossa ruistuotteilla on muuta läntistä Suomea kovempi menekki. Lisäksi valtakunnallista valmistusta ovat kääretortut ja piiraat. Alueleipomopäällikkö Mika Suvannon mukaan kokonaisvolyymi on vakio leipomoalalla. Ulvilan leipomo on kasvanut tänä vuonna jopa 10 %, joten keskimääräistä paremmin on mennyt. Leipomoalalla menestytään jatkuvalla tuotekehittelyllä, jonka vaikutukset näkyvät markkinaosuuksien saavuttamisina. Hinta on myös ratkaiseva tekijä, joten kustannustehokkuus on avainasemassa etenkin raaka-aine- ja pakkauskustannusten alati noustessa. Toimintaympäristönä Satakunnassa nousee esille haja-asutuksen suuri määrä, mikä haittaa jakelua, sillä leipomotuotteet halutaan ostaa mahdollisimman tuoreina. Toisaalta tuoretuotteiden suosio takaa sen, ettei ulkomainen kilpailu nouse uhkaksi. 11

12 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) liikevaihdon kehitys jatkui edelleen vakaalla kasvuuralla vuoden 2007 tammi kesäkuussa huolimatta vaikeuksista kalliin euron ja raaka-aineiden kohonneen hintatason vuoksi. Satakunnassa kasvu kiihtyi hieman loppuvuodesta, kun taas keskimäärin maassa tapahtui lievää hiipumista. Satakunnassa liikevaihto kohosi vuoden alkupuoliskolla 8,6 % vuotta aiempaa korkeammalle tasolle. Kasvu myös ylitti maan keskimääräisen kuuden prosentin nousun. Satakunnassa ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen liikevaihdon kasvu oli samaa luokkaa, mutta koko maassa kasvu hiipui vähän kesää kohti mentäessä. Satakunnassa liikevaihdon kasvu on ollut käytännössä yli 20 henkilöä työllistävien yritysten harteilla. Maakunnassa alan yrityksistä 56 % kykeni kasvattamaan liikevaihtoaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja kasvaneiden osuus nousi 64 %:iin toisella neljänneksellä. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 40 % ja % alan yrityksistä. Metsäteollisuuden viennin kasvu oli maltillista sekä Satakunnassa (3,4 %) että maassa keskimäärin (3,8 %). Satakunnassa vuosineljännesten välillä ei ollut juurikaan eroa, mutta koko maassa viennin kasvu hiipui liikevaihdon tavoin toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Metsäteollisuuden palkkasumman kasvu oli koko maassa ensimmäisellä neljänneksellä vajaan parin prosentin luokkaa, mutta hiipui nollaan toisella neljänneksellä. Kokonaiskasvuksi muodostui siten 0,8 %. Satakunnassa palkkasumma aleni selvästi alalla tapahtuneiden irtisanomisten vuoksi. Lasku oli keskimäärin 9,3 %, ja toinen neljännes (-10,8 %) oli jonkin verran ensimmäistä heikompi (-7,7 %). UPM Kymmene Oy:n Rauman tehtaan tehtaanjohtaja Pertti Asunmaan mukaan paperin kysyntä on kasvanut ja tuotantomäärät ovat lisääntyneet. Kannattavuus ei ole kuitenkaan parantunut toivottuun tahtiin, sillä hintakilpailu on kovaa. Tämän lisäksi sähköiset mediat ovat nousseet painotuotteiden merkittäväksi kilpailijaksi. Tarkasteltaessa a toimintaympäristönä esiin nousee alalle tärkeät hyvät vientiyhteydet sataman läheisyyden ansiosta, sillä tuotannosta suurin osa lähtee ulkomaille. Myös työvoiman saatavuus on ollut hyvä. Huonona puolena Asunmaa näkee puunhankinta-alueen rajallisuuden, sillä meri on vastassa. Myös liikenneyhteyksien laadussa olisi parantamisen varaa. KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu hidastui hieman etenkin Satakunnassa loppuvuodesta. Vuoden 2007 tammi kesäkuussa kasvua kirjattiin Satakunnassa 5,2 % ja koko maassa 6,3 % vuotta aiemmasta. Satakunnassa kasvu voimistui vähän toisella vuosineljänneksellä (3,2 % 7,3 %), kun taas koko maassa kasvu oli ensimmäisellä neljänneksellä ripeämpää. Satakunnassa liikevaihdon kasvu oli lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten varassa, joten niiden parantunut suoriutuminen toisella neljänneksellä siivitti koko toimialan nousuun. Suotuisampi huhti kesäkuu ei kuitenkaan heijastunut liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrään, sillä niiden osuus putosi 1. neljänneksen 69 %:sta 2. neljänneksen 67 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden osuus putosi vastaavasti 47 %:sta 42 %:iin. Sen sijaan yritysten, joiden liikevaihto laski yli 15 %, negatiivinen kasvuvaikutus supistui merkittävästi toisella neljänneksellä, mikä osaltaan selittää liikevaihdon nousua. Satakunnassa alan palkkasumma kääntyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla uudelleen kasvuun ja kasvu nopeutui myös koko maan tasolla. Satakunnassa alkuvuoden kasvu oli 2,2 % ja koko maassa 4,7 %. Vuosineljännesten kehitys oli molemmilla alueilla tasaista. Kemianteollisuus ry:n mukaan maamme kemianteollisuuden yritysten suhdanneodotukset paranivat vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta alan näkymät olivat edelleenkin pessimistisimpien teollisuusalojen joukossa. Kohonneet tuotantokustannukset on kuitenkin onnistuttu siirtämään hintoihin. Kemianteollisuudelle tärkeää on kulutuksen kasvu, jonka arvioidaan pysyvän ennallaan. Metsäteollisuuden kemikaaleissa kysyntä on ollut tasaista ja sellaisena tilanteen arvioidaan jatkuvan. Maali- ja värituoteteollisuudessa rakentamisen ja metalliteollisuuden hyvä veto on taannut kysynnän jatkumisen. Muovituotteiden valmistuksen kehitys ja näkymät ovat varsin hyvät lukuun ottamatta elektroniikan osavalmistajia, joiden tuotanto on siirtymässä pois Suomesta. Muovisilla rakennus- ja pakkausmateriaaleilla on edelleen menekkiä. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 12

13 RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Rakennusalan pitkään jatkunut korkeasuhdanne sai uutta puhtia vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Mm. talouden yleisen noususuhdanteen ja Olkiluodon rakennustyömaan siivittämänä liikevaihdon kasvu vuotta aiemmasta kohosi Satakunnassa ennätyslukemiin (23,3 %). Erityisesti toinen vuosineljännes oli hyvin suotuisa lähes 30 %:n kasvulla. Ensimmäiselläkin neljänneksellä kasvu ylsi jo 17 %:n luokkaan. ssa päästiin lähes yhtä hyvään kehitykseen, sillä liikevaihto kasvoi 19,6 %, mutta toisin kuin Satakunnassa, kasvu jakaantui tasaisesti vuosineljännesten välille. Alkuvuonna Satakunnan rakennusalan yrityksistä 58 % kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 %:n kasvuun ylsi lähes puolet yrityskannasta. Merkittävin vaikutus kasvuun on ollut yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä, joiden kasvuvaikutus edelleen voimistui menestyksekkäällä toisella vuosineljänneksellä. Myös pienemmillä kokoluokilla, etenkin 5 19 henkilöä työllistävillä yrityksillä, on ollut selvää, joskin merkittävästi isompia yrityksiä pienempää osuutta kasvuun erityisesti ensimmäisellä neljänneksellä. Rakennusalan palkkasumman kasvu kiihtyi myös huomattavasti alkuvuonna 2007, kun vertailuajankohta on vuoden 2006 vastaava ajanjakso. Satakunnassa maksettu potti kasvoi 14,4 %, jonka veroista kasvua ei ole ylitetty ainakaan vuoden 1996 jälkeen, ja Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Rakennusteollisuus RT ry:n lokakuisen suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen näkymät ovat edelleen myönteiset. Rakentamisen määrä kasvaa tänä vuonna koko maan tasolla viisi prosenttia, mutta hidastuu ensi vuonna kolmeen prosenttiin. Merkittävin kasvu tulee liike- ja toimistorakentamisesta, mutta kasvun odotetaan myös jatkuvan teollisuus- ja varastorakentamisessa. Asuntorakentaminen hiljenee pikkuhiljaa maailmantalouden yleisen epävarmuuden kasvaessa. Rakennuskustannusten nousu on edelleen voimistunut ja esimerkiksi syyskuussa vuosimuutos oli 6,1 %. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat selvästi lisääntyneet myös talvella, ja pulaa on sekä rakennusmiehistä että työnjohtajista. Satakunnassa asuntorakentaminen, ja etenkin kerrostaloasuntojen rakentaminen, on vähenemässä. Tämä näkyy jo alkuvuoden tilastoissa, joiden mukaan asuntorakentamisen hiipuminen on jo alkanut. Sen sijaan korjausrakentamiselle löytyy edelleen kysyntää. 12 % 10 % 8% 6% 4% 2% 0% -2 % -4 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Neljännesvuosimuutos-% koko maassa 11,5 %. Kummallakaan alueella ei ollut merkittäviä eroja vuosineljännesten välillä. Palkkojen kasvuun on vaikuttanut henkilöstömäärän selvä nousu, sillä Satakunnassa rakennusalalla työskenteli alkuvuonna ,8 % enemmän henkilöitä kuin vuotta aiemmin. Henkilöstön kasvu oli myös tasaista, sillä vuosineljännesten kasvulukemat eivät juuri toisistaan poikenneet. Kaakkoisen Satakunnan alueella teollisuuden korjaus- ja uudisrakentamista sekä erityyppisiä urakointeja harjoittavan Huittisten Ryhmärakentajat Oy:n rakennusinsinööri Väinö Kiiski vahvistaa osaltaan rakennusalan suotuisan kehityksen. Hänen mukaansa yritys tulee saavuttamaan historiansa suurimman liikevaihdon kuluvana vuonna ja ainakin ensi kevät ja syksy menevät varmasti vielä täystyöllisyyden merkeissä. Tarkasteltaessa Huittisten seutua toimintaympäristönä esille nousee alueen vireys, sillä Huittinen on vilkas kauppapaikka, mikä luo myös rakentamiselle kysyntää. Huonona puolena saattaa olla satakuntalainen mentaliteetti, johon kuuluu usein pitkä miettiminen ennen kuin ryhdytään toimimaan. 13

14 PALVELUT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Teksti: Saku Vähäsantanen Talouden noususuhdanteen siivittämänä palvelusektorin kehitys on ollut hyvässä vireessä vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Jokaisen tarkasteltavan palvelualan liikevaihdon ja palkkasumman kehitys on piristynyt loppuvuodesta Satakunnassa. ssa kehitys on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Huomionarvoista on satakuntalaisen vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon ja palkkasumman koko maata nopeampi kasvu. Myös liike-elämän palvelut jatkoivat vahvalla kasvu-uralla, ja niidenkin kasvutahti ylitti maan keskimääräisen. Palvelusektorin henkilöstömäärän kasvukin kiihtyi hyvän kehityksen myötä, sillä ensimmäisellä vuosineljänneksellä henkilökuntaa oli 3,5 % vuotta aiempaa enemmän ja toisella jo 4,7 %. Vuoden alkupuoliskon keskimääräiseksi kasvuksi muodostui siten 4,1 %. Neljännesvuosimuutos-% 8% 6% 4% 2% 0% -2 % -4 % -6 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 Palveluiden (toi G, H, K, N) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehitys oli pitkästä aikaa koko maata parempaa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehitys on lähtenyt myös Satakunnassa aiempaa voimakkaammalle kasvu-uralle, sillä liikevaihdon kasvu ei ole ollut näin ripeää ainakaan 19-luvun puolenvälin jälkeen. Lisäksi kolmen vuoden tauon jälkeen Satakunnan liikevaihdon kasvu ylitti valtakunnan keskiarvon. Vuoden 2007 tammi kesäkuun aikana liikevaihto kohosi tasaisesti 9,4 % vuotta aiempaa suuremmaksi. ssa kehitys oli hieman vaihtelevampaa vuosineljännesten välillä ja puolivuotiskauden kokonaiskasvuksi muodostui vastaavasti 6,7 %. Satakunnassa ensimmäisellä vuosineljänneksellä 56 % yrityksistä pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan ja toisella jo 63 %. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 35 % ja 33 % maakunnan toimialan yrityskannasta. Liikevaihdon kasvu on myös jakaantunut tasaisesti kaikkien yrityskokoluokkien kesken. Suotuisa kehitys heijastui myös maksettujen palkkojen määrään, sillä Satakunnassa palkkasumma kipusi 7,6 % vuotta aiemmin maksettuja palkkoja korkeammaksi ja koko maassa summa kasvoi 6,0 %. Satakunnassa etenkin toisella neljänneksellä kasvu oli nopeaa (9,2 %). 14

15 Liike-elämän palvelut Liike-elämän palveluiden menestystarina jatkui myös vuoden 2007 alkupuolella, sillä liikevaihto nousi Satakunnassa 15,9 % ja koko maassa 12,8 % vuodentakaisesta. Satakunnassa kasvu hidastui vuoden edetessä, mutta keskimäärin maassa kehitys vahvistui hitusen. Keskimäärin % toimialan yrityksistä onnistui kohottamaan liikevaihtoaan Satakunnassa ja yli 15 % kasvaneita oli suunnilleen 40 % alan yrityksistä. Myös henkilöstöltään pienet yritykset pystyivät myötävaikuttamaan vuoden ensimmäisen puoliskon kasvulukemiin. Palkkasumman kasvu oli nopeaa ja Satakunnassa vauhti kiihtyi hivenen kesää kohti. Alkuvuonna alalla maksetut palkat saavuttivat 10,9 %:n kokonaiskasvun vuodentakaisesta Satakunnassa. ssa kasvua kertyi prosenttiyksikön verran vähemmän Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveysalan (sekä julkinen että yksityinen sektori) palkkasumman kasvu nopeutui hieman loppuvuodesta sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Satakunnassa kasvu (4,5 %) jäi edelleen koko maata hieman hitaammaksi (7,1 %), kun vuoden 2007 tammi kesäkuun kehitystä verrataan vuotta aikaisempaan. Vuosineljännesten välillä ei ollut liiemmin eroa. Tukku- ja vähittäiskauppa Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi Satakunnassa koko maata vauhdikkaammin vuoden 2007 tammi kesäkuussa, kun verrokkina on vuotta aiempi ajanjakso. Edellisen kerran kasvu on ylittänyt maan keskimääräisen vuonna Satakunnassa kasvua kirjattiin 8,1 % siten, että toinen vuosineljännes oli hieman edeltävää neljännestä suotuisampi. ssa ala saavutti vastaavasti 7,7 %:n kasvun ja vuosineljännesten välillä oli vain vähän eroa. Satakunnassa merkittävin osa kasvusta on tullut yli 20 henkilöä työllistävistä kaupoista, mutta myös 5 19 henkilön yrityksillä on ollut tärkeä rooli kaupan alan liikevaihdon kohottamisessa. Satakunnassa kaupan alan yrityksistä noin 56 % kasvatti liikevaihtoaan alkuvuonna ja yli 15 % kasvoi runsas kolmannes yrityskannasta. Palkkasumman kehitys myötäili liikevaihtoa, sillä kasvun myötä palkkasumma kohosi vuoden alkupuoliskolla Satakunnassa Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 7,5 % ja koko maassa 6,3 % vuotta aiempaa korkeammalle. Vuosineljännesten kehitys oli tasaista molemmilla alueilla. Tradekan Satakunnan Siwa-myymäläketjun aluepäällikkö Matti Luhtalan mukaan Tradekan markkinaosuus on etenkin Porin seudulla selvästi valtakunnan keskiarvoa korkeampi ja ketju on perustanut kovalla tahdilla uusia myymälöitä. Satakunnan alueella on nähtävissä voimakas hypermarkettien kasvattamisen buumi, mutta toisena tulossa olevana trendinä Luhtala näkee sen, että kuluttajat alkavat uudelleen arvostaa lähikauppoja, mitä Luhtala pitää ympäristötekona. Aukiolosäädöksillä, joissa alle 400 neliön kaupat saavat olla sunnuntaisinkin auki läpi vuoden, Luhtala ei kuitenkaan usko olevan kovin suurta merkitystä kilpailun kannalta. Satakunnassa ketjujen välinen kilpailutilanne on joillakin alueilla vakiintunut, kun taas toisilla alueilla kilpailutilanne tulee jatkossa muuttumaan kaupparyhmittymien ja kauppojen lisääntymisen johdosta. Esim. Eurassa tällaista kehitystä on jo ollut. Satakunnassa on ollut ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä saatavilla, mikä ei ole valtakunnan tasolla itsestään selvä asia. Tulevaisuuden trendinä Satakunnassa Luhtala näkee, että hypermarkettien määrä tuskin tulee enää lisääntymään kovin paljon, mutta supermarket-kokoluokan (0 0 neliötä) kauppojen määrä voi lähteä nousemaan. 15

16 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kymmenes numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsauksen laadinnassa ovat olleet mukana satakuntalaisista kehittäjäorganisaatioista liitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan yrittäjät ry, Satakunnan kauppakamari, PrizzTech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja haastateltu paikallisia yritysjohtajia. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat kesäkuulta Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja Internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen, TuKKK, Porin yksikkö, p. (02) Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön TSE coren ylläpitämä Satamittariverkkosivusto osoitteessa tarjoaa a käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2007

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 1 TRENDIKATSAUS 2/2016 (19.8.2016) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017 ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ALUETALOUDEN KEHITYKSEEN Etelä-Savon aluetalouskatsauksessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Lokakuu 216 Tässä katsauksessa tarkastellaan Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Helmikuu 17 Teollisuus ja rakentaminen parani vuoden 16 lopussa - tilauksia edelleen normaalia niukemmin Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Tuotantomäärät

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Elokuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Kysyntä on vaimeaa ja tuotanto on hienoisessa laskussa Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni Suhdanneodotukset

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Itä-Suomi Keski-Suomi -7 Pohjois-Suomi 3 Lounais-Suomi -9 Kaakkois-Suomi Häme -18 Uusimaa -1 Pohjanmaa Pirkanmaa -19 1 85 87 89 91 93 95

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 14 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Elokuu 16 Teollisuus ja rakentaminen zsuhdanneodotukset laskusuunnassa, saldoluku -13 z Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi z Tuotanto pysynee lähikuukausina

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-6 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Keski-Suomi 39 Kaakkois-Suomi -18 Pohjanmaa 17 Pirkanmaa -26 Häme -11 Itä-Suomi -31 Uusimaa -12 Lounais-Suomi Pohjois-Suomi -33-35

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

18 marraskuu 2011. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

18 marraskuu 2011. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 18 marraskuu 2011 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden nousu jatkui vauhdilla vielä kuluvan vuoden tammi maaliskuussa.

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Tammikuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Uusimaa 6 Pohjanmaa -6 Itä-Suomi 2 Lounais-Suomi -16 Pirkanmaa -3 Häme Pohjois-Suomi -5 Kaakkois-Suomi Keski-Suomi -29-49 1 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

14 marraskuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

14 marraskuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 14 marraskuu 2009 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Talouden taantuma iski toden teolla alkuvuodesta sekä Satakuntaan että koko maahan. Liikevaihto laski

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

19 kesäkuu 2012. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

19 kesäkuu 2012. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 19 kesäkuu 2012 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talous kasvoi kohisten vielä vuoden 2011 heinä syyskuussa. Tällöin teknologiateollisuuden

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 31.5.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 LIIKEVAIHTO 2 LIIKEVAIHTO Satakunnan vuoden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

16 marraskuu 2010. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

16 marraskuu 2010. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 16 marraskuu 2010 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Alkuvuosi näytti selvät merkit talouden noususta. Satakunnan metsä-, kemian- ja

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

marraskuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

marraskuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 22 marraskuu 2013 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden suhdanteet pysyivät vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla vaisuina.

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.11.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö LIIKEVAIHDON JAKAUMA Liike-elämän palvelut 6% Satakunnan liikevaihdon

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdanteet toukokuussa 27 Suomen talouden suhdannekuva on jatkunut vahvana koko talven ajan Näkymät lähikuukausille edelleen varsin hyvät, korkeasuhdanteen

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 8,2 prosenttia

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS joulukuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta luotaavan pikakyselyn joulukuussa 28

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2012

Keski-Suomen Aikajana 2/2012 Keski-Suomen Aikajana 2/2012 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot