11 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

Transkriptio

1 11 kesäkuu 2008 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät

2 YLEISTÄ Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden kehitys jatkui vuoden 2007 heinä joulukuussa pääosin myönteisenä, vaikka muutamilla teollisuuden aloilla tapahtui selvää hiipumista. Vastapainona rakennusala ylsi ennätyskasvuun. Myös palvelusektorin hyvä tahti jatkui loppuvuonna, tosin jonkin verran alkuvuotta vaimeampana. Talouden palkkasumman kasvu oli nopeinta sitten alkuvuoden Ainakin Satakunnassa osasyynä tähän on henkilöstömäärien selvä kasvu, joka voimistui edelleen teollisuutta lukuun ottamatta. Viennin arvon kasvu hidastui merkittävästi. Lähiaikojen näkymissä ei ole odotettavissa suurta muutosta. Suhdannekuva Maailmantalouden kasvu oli viiden prosentin luokkaa vuonna Sekä kuluvana että ensi vuonna kasvun odotetaan hidastuvan Yhdysvaltojen taantuman sekä sen kansainvälisille raha- ja rahoitusmarkkinoille aiheuttamien ongelmien vuoksi. Talouskasvun veturina toimii edelleen Aasia ja muut kehittyvät alueet. Läntisissä teollisuusmaissa kasvu jäänee heikoksi. Yleinen talouskehitys heijastuu Suomeen ja an mm. vientimarkkinoiden kehityksen kautta. Maamme talouskasvu hidastuu tänä vuonna vuoden ,4 %:sta vajaaseen kolmeen prosenttiin ja ensi vuonna noin 2,5 %:iin. Tätäkin alempia kasvuennusteita on esitetty, sillä eri ennustelaitosten näkemyksissä talouden kehityksestä on aikaisempaa enemmän eroja. Kasvun ennustetaan olevan aikaisempaa vahvemmin kotimarkkinoiden kehityksen ja kotitalouksien kulutuksen varassa. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toukokuun 2008 suhdannebarometrin mukaan suhdannetilanne on yhä melko hyvä, vaikka alkuvuonna suhdanteet ovat vähitellen jäähtyneet. Kysynnän odotetaan heikkenevän lähiaikoina, mutta vain harva yritys odottaa voimakasta käännettä huonompaan ja loivan kasvun odotetaan jatkuvan kesän yli. Alkuvuonna ohentuneisiin teollisuusyritysten tilauskantoihin odotetaan vahvennusta, rakentamisessa näkymät ovat vakaat ja palvelusektorilla odotetaan kasvua loppuvuonnakin. Lounais-Suomen alueella teollisuuden ja rakennusalan yritykset ennakoivat suhdanteiden yhä kohentuvan hieman kesän aikana. Näkymät ovatkin selvästi valtakunnan keskiarvoa valoisammat. Palvelualoilla suhdannetilanne on normaali, mutta heikkenemistä odotetaan loppuvuoden kuluessa, joten näkymät ovat vähän maan keskiarvoa kehnommat. Suomen Yrittäjien ja Finnveran kevään 2008 pk-yritysbarometrin mukaan 54 % maan pkyrityksistä odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 35 % niiden edelleen kohenevan seuraavan vuoden aikana. Osuudet ovat yhä pitkän ajan keskiarvoa korkeammat, mutta ne ovat laskeneet hieman viime syksystä. Palvelusektorin odotukset ovat teollisuutta ja rakentamista paremmat. Liiketalouden indikaattorien näkymät ovat vahvistuneet suotuisan talouskehityksen myötä, sillä odotukset liikevaihdon, kannattavuuden ja vakavaraisuuden kehittymisestä ovat vahvat. Satakunnan pk-yrityksistä 34 % ennakoi suhdanteiden parantuvan lähimmän vuoden aikana ja 53 % uskoo niiden pysyvän ennallaan. Heikkenemistä ennustavien osuus on kohonnut 8 %:sta 13 %:iin viime syksystä. Odotuksia kuvaava saldoluku onkin laskenut valtakunnan keskiarvoa nopeammin viime syksystä ja se on tällä hetkellä vähän maan keskivertoa alempi. Satakunnassa odotukset ovat maan keskiarvoa korkeampia liikevaihdossa, henkilökunnan määrässä, t&k-panostuksissa ja vakavaraisuudessa. Selvästi keskivertoa heikompia näkymiä ennakoidaan maakunnassa viennin ja tuonnin arvoissa, tuotantokustannuksissa ja kannattavuudessa. Kapasiteetin käyttöasteen näkymät ovat aavistuksen jäljessä valtakunnan keskiarvoa. Investointien arvon odotukset ovat koko maan tasolla. Odotukset ovat silti edelleen kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Satakunnan talouden kehitys jatkui vuoden 2007 loppupuolella pääosin myönteisenä, muutamilla aloilla tapahtui kuitenkin selvää hiipumista, mutta vastapainona rakennusala ylsi ennätyskasvuun Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 2 Satakunnan talouden kehitys jatkui vuoden 2007 heinä joulukuussa pääosin myönteisenä, mutta useiden toimialojen kehityksessä on havaittavissa selvää tasaantumista liikevaihdolla tarkasteltuna. Teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu jäi kokonaisuutena selvästi alkuvuoden ennätyskasvua alemmaksi. Kone- ja metallituoteteollisuus oli edelleen voimakkaassa myötätuulessa, vaikka alkuvuoden huippulukemiin ei päästykään. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus saavutti kovimman kasvun sitten alkuvuoden Metallien jalostuksen liikevaihto kääntyi laskuun pari vuotta jatkuneen ripeän kasvun jälkeen värimetallien ennätyskorkean hintatason laskettua hieman. Mm. ICT-, automaatio- ja elektroniikka-alat sisältävä OSKE-ryhmä ( päättynyt ohjelmakausi) saavutti ennätyskorkean liikevaihdon kasvun pääosin rakennusalan sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen noususuhdanteen siivittämänä. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihdon kasvu hyytyi selvästi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta elintarviketeollisuus jatkoi kokonaisuutena kasvuuralla, vaikka aivan vuoden lopussa siinäkin tapahtui selvää hiipumista. lainen rakennustoiminta saavutti jo alkuvuoden 2007 aikana liikevaihdon ennätyskasvun, joka kuitenkin rikottiin loppuvuoden aikana. Myös palvelusektorin hyvä tahti jatkui loppuvuonna maakunnassa, tosin jonkin verran alkuvuotta vaimeampana. Erityisen huomionarvoista on kaupan sekä majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon selvä kasvu Satakunnassa. Vuoden 2007 liikevaihdon kokonaiskasvun veroisia lukemia löytyy vasta vuosituhannen vaihteen tienoilta. Monen vuoden tauon jälkeen kasvu oli lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Alkuvuonna kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu oli Satakunnassa maan keskiarvoa rivakampaa, mutta poikkeuksellisen hyvät kasvulukemat kuitenkin tasaantuivat selvästi loppuvuoden 2007 aikana ja nousuvauhti hidastui hieman

3 alle maan keskitason. Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kasvu tosin kiihtyi edelleen myös heinä joulukuussa. Metallien jalostusta ja kemianteollisuutta lukuun ottamatta jokaisen satakuntalaisen päätoimialan liikevaihto oli edelleen kasvusuunnassa Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetilastojen mukaan Satakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2007 heinä joulukuussa 6,6 % vuoden 2006 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Alkuvuoteen verrattuna kasvu tasaantui selvästi, mutta oli kuitenkin edelleen runsaan kymmenen vuoden keskiarvoa ripeämpää. Heinä syyskuussa kasvu ylsi vielä 8,6 %:iin, mutta loka joulukuun aikana kasvu hidastui 4,7 %:iin metallien jalostuksen sekä metsä- ja kemianteollisuuden hiipumisen myötä. laisista yrityksistä arviolta 57 % kasvatti liikevaihtoaan heinä joulukuussa ja yli 15 %:n kasvun saavutti 38 % maakunnan yrityksistä. Liikevaihdon kasvu kohosi koko maan tasolla vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 8,1 %:iin vuotta aiemmasta. Toisin kuin Satakunnassa kasvuprosentissa ei ole käytännössä eroa alkuvuoteen. Metallien jalostusta ja kemianteollisuutta lukuun ottamatta jokaisen satakuntalaisen päätoimialan liikevaihto oli kasvusuunnassa. Viimeisellä vuosineljänneksellä myös metsäteollisuuden liikevaihto laski edellisvuodesta. Kasvu oli maan keskiarvoa nopeampaa elintarviketeollisuudessa, metsäteollisuudessa, metallien jalostuksessa (laskua vähemmän), koneja metallituoteteollisuudessa, sähkö- ja elektroniikkatuotteiden valmistuksessa, rakentamisessa sekä liike-elämän palveluissa. OSKE-ryhmä, rakennusala, liikeelämän palvelut, kone- ja metallituoteteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden valmistus ylsivät selvästi yli kymmenen prosentin kasvuun. Valtakunnan keskimääräinen toimialoittainen kehitys oli pääosin samansuuntaista kuin Satakunnassa. Selvimpänä erona on koko maan rakennusalan selvästi alemmat kasvulukemat. Talouden palkkasumman nousuvauhti voimistui hieman vuoden 2007 heinä joulukuussa. Maksettujen palkkojen yhteismäärä kohosi Satakunnassa 6,9 % ja koko maassa 6,2 % vuotta aiemman ajankohdan arvoja korkeammalle. Kasvu oli nopeinta sitten alkuvuoden 2001 ja se kiihtyi edelleen vuoden loppua kohden. Palkkasumman kasvu oli Satakunnassa erityisen nopeaa liike-elämän palveluissa, rakennusalalla, metallituotteiden valmistuksessa, telakoilla ja OSKE-ryhmässä. Näillä aloilla kasvu ylitti selvästi kymmenen prosentin. Palkkasumma laski ainoastaan metsäteollisuudessa. Muilla aloilla kasvu vaihteli nollasta vajaaseen kymmeneen prosenttiin. 11 kesäkuu 2008 Yleistä 2 Aluetaloudet globaalin kilpailukyvyn ytimessä entäpä 5 Kaupan ja palveluiden alat porskuttavat Satakunnassa, entä tuottavuuskehitys 6 Teollisuus 9 Rakentaminen 14 Palvelut 14 Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Heli Hookana, Ari Karppinen, Tiina Kulmala, Jani-Petri Laamanen, Merja Mannelin, Salla Nurminen, Marja Nyrhinen, Satu Ranta, Sanna Tulonen JULKAISIJA: Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy Liikevaihdon vuositasot toimialoittain Satakunnassa (0 ), vuoden 2007 luvut ovat suuntaa-antavia. Toimialan nimi Elintarviketeollisuus Puu- ja paperiteollisuus Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Metalliteollisuus (TOL 27-34) OSKE-ryhmä: ICT, automaatio ja elektroniikka Muu kulkuneuvojen valm. (TOL 35); sis. telakat Koko teollisuus (TOL CDE) Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liike-elämän palvelut Kaikki toimialat yhteensä TOL 30-33, luvuista puuttuu TOL 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus vuosilta OSKE-ryhmän luvut ovat arvioita 3

4 Muut 22 % Liike-elämän palvelut 5 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Tukku ja vähittäiskauppa 18 % Viennin vedon voimistuminen lähestulkoon pysähtyi Satakunnassa vuoden 2007 heinä joulukuussa, sillä edellisvuoden vastaavasta ajasta viennin arvo nousi nelisen prosenttia. Alkuvuonna kasvua kertyi vielä lähes 30 %. Kolmannella vuosineljänneksellä veto voimistui vielä kymmenen prosentin verran, mutta viimeisen neljänneksen kuluessa arvo laski parisen prosenttia vuo- Elintarviketeollisuus 4 % Rakentaminen 7 % Puu- ja paperiteollisuus 12 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 6 % Metallien jalostus 15 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja valmistus sähkötuotteiden valmistus 6 % 1 % Satakunnan liikevaihdon jakauma v (tiedot suuntaa-antavia) % % 40 % 30 % Koko teollisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Viennin arvon kasvu tasaantumassa dentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta. Pääsyynä tähän on metsäteollisuuden viennin arvon kääntyminen lievään laskuun. Kun metalliteollisuudenkaan viennin arvo ei kasvanut entiseen malliin, jäi kokonaismuutos miinukselle. n tasolla kehityskulku oli samansuuntaista ainakin metsäteollisuudessa. Vuoden 2007 jälkimmäisen puoliskon koko teollisuuden viennin kasvuksi muotoutui seitsemisen prosenttia. Kasvuprosentissa ei ole merkittävää laskua alkuvuodesta toisin kuin Satakunnassa. Työllisyyskehitys jatkunut erittäin suotuisana tilanne myös pysynee hyvänä työttömien osuus työvoimasta oli 8,9 %. Lomautettuna oli vajaat 400 henkeä, joka oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla yritysbarometrit osoittivat Satakunnan yritysten henkilöstömääräodotusten muuttuneen astetta varovaisemmiksi. Kolmannella neljänneksellä henkilöstön määrän kasvu hetkellisesti hieman hidastuikin, mutta loppuvuodesta työpaikkojen määrä kasvoi jälleen voimakkaasti. Vuoden jälkimmäisen puoliskon yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli 3 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Voimakasta ja aiemmasta voimistunutta kasvua nähtiin erityisesti rakentamisalalla (10 %) ja palveluissa (4,4 %), mutta myös teollisuuden henkilöstömäärä kasvoi jonkin verran (0,9 %). Näistä luvuista voidaan sanoa, että työllisyys on kasvanut nopeasti, etenkin verrattuna useaan aikaisempaan vuoteen. Henkilöstömäärän kasvun myötä työttömien määrä on vähentynyt, myös kuluvan vuoden alkupuolella. Työttömien määrä on vähentynyt vuoden takaisesta noin 15 %, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Lomautukset ovat vähentyneet ja työmarkkinoilla on ollut vilkasta. Työttömyys on edelleen laskenut kaikilla aloilla. Maakunnan työllisyysaste on noussut 68,8 %:iin, mikä on vain prosenttiyksikön koko maan tasoa alhaisempi. Irtisanomiset vähentyivät vuoden 2007 aikana selvästi. Yt-neuvottelujen piirissä oli noin 0 henkeä, joista irtisanomisiin johti runsaat puolet. Suurimmat irtisanomiset ovat kohdistuneet elintarvike- ja kemianteollisuuteen. Maaliskuun tilastoinnin mukaan Satakunnan alueella oli työttömiä työnhakijoita runsaat 9 0 ja Neljännesvuosimuutos-% 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat Finnveran ja Suomen yrittäjien pk-yritysbarometrin mukaan syksyllä havaittu pessimismi Satakunnan yritysten henkilöstömääräodotuksissa jäi tilapäiseksi: tuoreimman, maaliskuun barometrin mukaan alueen pk-yritysten henkilöstöodotukset ovat koko maan keskitasoa ja positiivisemmat kuin yli kymmeneen vuoteen. Lounais-Suomen yrityksiä koskeva Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometri puolestaan lupailee henkilöstömäärien pysyvän kutakuinkin samalla tasolla valtaosassa yrityksistä sekä teollisuudessa ja rakentamisessa että palvelualoilla. Yrityksissä käytävät yt-neuvottelut ovat olleet vähenemässä, ja kuluvan vuoden alkupuolella neuvottelujen piiriin on tullut vain muutamia kymmeniä ihmisiä. Työllisyystilannetta heikentävät offshoreteollisuudessa kevään aikana alkavat lomautukset, jotka koskevat useita satoja henkilöitä. Rakennustoiminta on edelleen erittäin vilkasta ja sitä lisää Olkiluodon ydinvoimala, jossa työvoimavahvuus kasvaa tänä vuonna voimakkaasti asennustöiden lisääntyessä. Olkiluodon työvoimasta noin kolmasosa on suomalaisia. Kaupan alalla on odotettavissa kasvua, sillä alueella on menossa monia suuria investointeja. Kokonaisuutena katsoen työllisyystilanteen voidaan arvioida kehittyvän jatkossakin suotuisasti, mutta paljon riippuu offshoreteollisuuden työtilanteesta ja kokonaistaloudellisesta kehityksestä. Barometrien mukaan työvoiman saatavuuden ei pitäisi Satakunnassa olla aiempaa enempää positiivisen työllisyyskehityksen jarruna vaikkakin alakohtaisesti erityisesti metalli- ja konepajateollisuudessa koetaan pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. 4

5 ALUETALOUDET GLOBAALIN KILPAILUKYVYN YTIMESSÄ ENTÄPÄ SATAKUNTA? Teksti: Ari Karppinen Aluetaloudet ovat siirtyneet globaalin kilpailumenestyksen keskiöön. Kasvanut kilpailupaine merkitsee sitä, että omien menestystekijöiden perusteella erikoistuneet alueet toimivat yhdessä koko maan kasvun moottoreina. Viimeaikainen talouskasvu on ollut keskimäärin nopeampaa kaupunkimaisilla alueilla puolessa OECD:n jäsenmaista (ml. Suomi) ja useissa näistä väestöltään keskittynein 10 % alueista vastaa yli 40 %:sta maan kokonaistuotannon arvosta (ml. Suomi). Satakunnan yksi nykyinen menestystekijä on suhteellisesti korkea väestöntiheys. Silti elinkeinoelämän erikoistumista seutukunnittain mittaavat indeksit osoittavat, että Porin seutu on maan toiseksi, Pohjois- yhdeksänneksi ja Rauman seutu 15:nneksi vähiten erikoistunut Suomen 77 seutukunnasta vuonna Kertovatko nämä Satakunnan tunnistamattomasta globalisaatiomenestyspotentiaalista alueellisen erikoistumisen edut hyödyntämättä? Vai onko tämä uhka Satakunnan aluetalouden menestykselle tulevaisuudessa, koska lisääntyvän globaalin kilpailupaineen alla toimivat teollisuusyritykset saattavat pyrkiä entistä ennakoivammin parantamaan kilpailukykyään myös sijoittumispäätöstensä avulla siirtämällä kannattavaakin yritystoimintaa omalta kannaltaan kaikkein kilpailukykyisimmille alueille? Tässä kirjoituksessa kysytäänkin, mitkä ovat juuri Satakunnan talouteen liittyvät kilpailukykytekijät ja kuinka kilpailukykyisiä Satakunnan seutukunnat ovat tällä hetkellä. Kirjoitus perustuu Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä vuonna 2007 julkaistuun laajaan Satakunnan aluetalouden menestystekijöitä kartoittavaan tutkimukseen, Satakunnan seutukuntien kilpailukykyä mittaavaan mittaristoon ja yksikössä käytettävissä olevista lukuisista aluetilastotietokantoista tehtyihin laskelmiin. on saavutettava ja omaa väestöllistä keskittymisetua Alueellista kilpailukykyä mitataan tavallisesti toteutuneen kilpailukyvyn ja/tai taloudellisia menestysedellytyksiä luovien alueellisten kilpailukykyresurssien avulla. Satakunnan toteutunut kilpailukyky (reaalinen arvonlisäys henkeä kohden suhteessa koko maahan) on heikentynyt 8 % vuodesta 1997 vuoteen Toteutunut kilpailukyky mittaa suhteellista taloudellista elintasoa, mutta sen avulla ei voida kuitenkaan sanoa, mistä kehitys johtuu tai mihin suuntaan kilpailukyky kehittyy tulevaisuudessa. Tarvitaan myös aluetaloudellisten menestysedellytysten analysointia. Alueellisen menestyksen edellytyksiä luovat kilpailukykyresurssit jaetaan alan empiirisissä tutkimuksissa tyypillisesti inhimillisen pääoman, innovatiivisuuden, alueellisen keskittymisen ja saavutettavuuden luokkiin. Kussakin näissä perusluokassa kilpailukykytekijöitä voidaan mitata usealla indikaattorilla. Satakunnan selkeitä suhteellisia vahvuuksia ovat saavutettavuus, väestötiheydellä mitatut keskittymisedut ja osin myös inhimillisen pääoman luokkaan kuuluva keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä. Keskeisiä heikkouksia Satakunnassa ovat innovaatiotoiminta sekä alhainen ylemmän korkeakoulutuksen taso. Tuloksia tulkittaessa keskeisintä eivät ole mahdolliset indikaattorien mittausongelmat, koska mahdollisesti väärissäkin mittareissa ei ole systemaattista alueellista harhaa. Ongelmana on erityisesti se, ettei ole tutkimuksellista tietoa kunkin vahvuuden tai heikkouden todellisesta merkityksestä nimenomaan Satakunnan kilpailumenestyksen kannalta. Edellä tarkastellut muuttujat ovat yleisiä kilpailukykytekijöitä aluetalousteoreettisessa tutkimuksessa. Aluekohtaisen tutkimuksen puuttuminen ei sinänsä ole merkityksellistä, mutta kestävän aluepolitiikan ja -kehittämistyön kannalta tilanne on vähintäänkin haastava. Seutukunnissamme on erilaistuneet kilpailukykyprofiilit Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy esittelee osuvasti kotisivullaan, että Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on kehitetty Porin seudun aluekeskusohjelman rahoituksen turvin Satakunnan seutukuntien taloudellisen kilpailukyvyn mittaristo kilpailukykytimantti ja kokonaiskilpailukykyindeksi alueellisen kehitystyön tarpeisiin. Mittaristo ja sen vuosittaiset päivitykset antavat kuvan maakunnan seutukuntien taloudellisesta kilpailuasemasta ja sen kehittymisestä Suomen seutukuntien joukossa. 5

6 Kilpailukykytimantissa alueellisia kilpailukykyresursseja kuvataan kuuteen eri kilpailukykymuuttujaan perustuvilla osaindekseillä. Kilpailukykyvertailu on tehty kunkin muuttujan osalta Suomen kaikkien seutukuntien mediaaniin ja kymmeneksi kilpailukykyisemmän seutukunnan saamaan vastaavaan arvoon (TOP 10, ks. kuvio). Kilpailukykymuuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Muuttujavalinta perustuu yleiseen aluetaloustieteelliseen tutkimukseen ja mittariston käytettävyyden vuoksi tiiviiseen sidosryhmäyhteistyöhön. Toiseksi maakuntamme seutukuntien kilpailukykyä kuvataan em. muuttujista muodostetulla kokonaiskilpailukykyä mittaavalla indeksillä. KAUPAN JA PALVELUJEN ALAT PORSKUTTAVAT ENTÄ TUOTTAVU Teollisuusvaltaisuus teollisuuden osuus arvonlisäyksestä Työn tuottavuus arvonlisäys/työtunnit 1 1 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Mediaani TOPTEN Työllisyysaste työlliset/ vuotiaat Teksti: Heli Hookana (johdanto), Tiina Kulmala (moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa), Salla Nurminen (vapaaajan liikuntapalvelut), Marja Nyrhinen (kulttuuripalvelut), Satu Ranta (isännöinti- ja kiinteistönhuoltopalvelut), Sanna Tulonen (majoitusta tarjoavat sosiaalipalvelut) Yritysdynamiikka (aloittaneet ja lopettaneet yritykset)/yrityskanta Koulutustaso korkea-asteen tutkinnon suorittaneet / 15 vuotta täyttäneet Seutukuntien kilpailukyky v (mediaani=) Innovatiivisuus t&k -menot/arvonlisäys Porin seutukunta on Satakunnan innovaatiokeskus, joskin seutukunnan innovatiivisuus vuonna 2005 ja 2004 on selkeästi alhaisempaa verrattuna maan innovatiivisempiin seutuihin (TOP 10), mutta samalla kuitenkin selvästi yli mediaanin. Rauman seutukunnan kilpailukykyisyys näkyy erikoistumisena teollisuuteen, joka edelleen heijastuu suhteellisesti korkeana työn tuottavuutena ja muita seutukuntia korkeampana taloudellisena elintasona (BKT/asukas). Pohjois-Satakunnan suhteellinen vahvuus on korkeassa työllisyysasteessa ja yritysdynamiikassa. Seutukunta on onnistunut työllisyystavoitteessaan. Suhteellisesti suuri määrä alueen työikäisistä voi osallistua alueen kokonaistuotannon kasvattamiseen joko yrittäjinä tai palkkatyössä. Porin ja Rauman seutukuntien kokonaiskilpailukyky on likipitäen samaa luokkaa ja selvästi yli seutukuntien mediaanin. Ero kymmenen kilpailukykyisemmän alueen joukkoon sen sijaan on huomattava. Alueellisesta kilpailuasemasta sinänsä ei pitäisi olla huolissaan, koska alueiden toisin kuin useinkin yritysten välinen kilpailu ei ole nollasummapeliä, vaan lähimaakuntiemme kilpailukykyiset seutukunnat parantavat myös Satakunnan seutukuntien taloudellista menestystä. Koko mittaristo on luettavissa osoitteessa Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö jatkoi Satakunnan yritys- ja elinkeinoelämän taloudellisten toimintaedellytysten ja kriittisten menestystekijöiden analysointia Porin kauppiassäätiön tukemassa opinnäytetyöprojektissa. Tällä hetkellä erityishuomio kohdistetaan valtakunnallisesti nouseviin kaupan ja palvelujen aloihin. Satakunnassa valittujen alojen kasvu ja taloudellinen asema ovat olleet keskimääräisellä tai paikoin jopa hyvällä tasolla. Alat ovat työllistäneet myös uutta henkilökuntaa, mutta toisaalta yleinen toimintaympäristön muutos vaikuttaa suuressa määrin ohjaavan usean yrityksen kehitystä. Tuottavuuskehitys on vaihtelevaa. Isännöinti- ja kiinteistönhoitoala menestyy Satakunnassa Satakunnassa sijaitsevien isännöinti- ja kiinteistönhoitoalan yritysten liikevaihto on noussut vuodesta 2003 vuoteen 2004, mutta laskenut seuraavana vuonna takaisin vuoden 2003 tasolle. Toimipaikkojen lukumäärässä ei ole ollut suuria muutoksia, mutta henkilöstömäärä on hieman laskenut. Satakunnassa alan yritykset ovat luonnehdittavissa kannattavuudeltaan hieman koko maata heikommiksi. Liiketoiminnan käyttökateprosentissa ei ole suuria eroja, mutta sijoitetun pääoman tuottoprosentti on koko toimialaa heikompi. Isännöinti- ja kiinteistönhoitoalan vakavaraisuus on Satakunnassa erinomaisella tasolla. Yritykset pystyvät selviytymään vieraan pääoman kustannuksistaan ja toisaalta myös oman pääoman osuus koko pääomasta on tarkoituksenmukaisella tasolla. Yritykset ovat myös pystyneet selviytymään hyvin velois- 6

7 SATAKUNNASSA, USKEHITYS? taan tulorahoituksen turvin. Maksuvalmius on Satakunnassa ja koko toimialalla hyvä. Toimialan yritykset ovat keskimäärin pystyneet hoitamaan lyhyen aikavälin maksuvelvoitteensa ilman lisäkustannuksia, eikä yrityksien juokseva liiketoiminta sido liikaa käyttöpääomaa. Kokonaisuudessaan isännöinti- ja kiinteistönhoitoalan taloudelliset toimintaedellytykset ovat olleet Satakunnassa vuosina hyväntasoisia, paikoitellen erinomaisia. Satakunnassa toimivat isännöinti- ja kiinteistönhoidon yritykset ovat kilpailukykyisiä ja elinvoimaisia verrattaessa koko maahan. Tulevaisuus tuo kuitenkin toimialalle haasteita: kilpailu hyvästä palvelusta mitä ilmeisimmin kovenee ja yrityksillä on edessään myös sukupolvenvaihdoksia. Moottoriajoneuvojen kauppa menestyy Satakunnassa Moottoriajoneuvojen kauppaan ovat viime vuosina vaikuttaneet useat veromuutokset. Esimerkiksi vuoden 2003 autoverolain muutos alensi uusien ajoneuvojen veron tasoa noin kuudenneksella, jolloin henkilöautojen ensirekisteröintimäärä nousi reilusti. Tuontiautojen verokohtelun muutoksen myötä puolestaan käytettyjen autojen tuonti lähes seitsenkertaistui ja se kiihdytti osaltaan käytettyjen henkilöautojen vähittäiskauppaa. Osaltaan näiden veromuutosten siivittämänä moottoriajoneuvojen kauppaa harjoittavat yritykset ovat menestyneet hyvin tarkastellulla ajanjaksolla vuosina laisissa moottoriajoneuvojen kauppaa harjoittavissa yrityksissä liikevaihto on kasvanut melko tasaisesti. Alan liikevaihto on maakunnassa suurempi kuin toimialalla keskimäärin. Myös henkilöstömäärällä mitattuna satakuntalaiset yritykset ovat hieman suurempia kuin toimialalla. Alan yritysten kannattavuus on Satakunnassa melko hyvällä tasolla, mutta havaittavissa on lievää heikentymistä. Maakunnassa kauppa on kuitenkin kannattavampaa kuin toimialalla yleisesti. Moottoriajoneuvojen kauppaa harjoittavien yritysten vakavaraisuus on hyvällä tasolla. Maakunnan yritykset ovat myös hieman vakavaraisempia kuin muut toimialan yritykset. Maksuvalmius on Satakunnassa suunnilleen yhtä hyvä kuin toimialalla. Tulevaisuudessa moottoriajoneuvojen kauppaan tulee vaikuttamaan jälleen uusi autoverolain muutos, kun henkilöautojen autoveroprosentti porrastettiin vuoden alusta auton päästöjen perusteella. Muutoksen ennakoidaan uudistavan ajoneuvokantaa ja autokauppiaat uskovat myynnin nousevan ennätyslukemiin. Samalla uskotaan alan kannattavuuden kohenevan, investointitahdin kiihtyvän ja työpaikkojen lisääntyvän. Satakunnan kulttuurielämän taloudellinen kehitys vaihtelevaa Kulttuuritoimijoiden taloudellisten toimintaedellytysten kehittymistä analysoitiin vuosina tarkastelemalla kahdeksan elokuvien ja videoiden tuotantoa harjoittavan, kahdeksan taiteellista ja kirjallista toimintaa harjoittavan, kolmen radio- ja televisiotoiminnan, kolmen muun viihdepalvelualan, kahden huvipuiston ja yhden elokuvien esittäjän taloudellista kehittymistä. Tutkimuksessa mukana olleiden yritysten toimialan vaihtelut olivat siis suuria. Tutkimus rajattiin osakeyhtiömuotoisiin toimijoihin. Monet kulttuurialan toimijat ovat joko julkisen sektorin yrityksiä tai yksityisiä toiminimiä ja yhdistyksiä. Kannattavuuden tunnuslukujen trendi oli loivasti nouseva vuoteen 2004, minkä jälkeen lasku oli jyrkkä. Maksuvalmiuden kehitys oli tarkastelukauden alun erittäin tasaista, mutta se kohosi vuonna 2005 merkittävästi. Vakavaraisuuden kehitys oli vaihtelevaa: laskua vuodesta 2001 vuoteen 2002 saakka, nousua vuonna 2003 ja jälleen loivaa laskua vuonna Liikevaihdon kasvuprosentit heilahtelivat tarkasteluvuosina, mutta henkilöstön määrä ei juurikaan muuttunut. Tuloksista voitaneen päätellä, että tuotot kertyivät suurelta osin lyhytaikaisista projekteista tai produktioista, joille ei ollut jatkumoa enää seuraavana vuonna. Tutkimuksen tuloksista olikin vaikeahkoa tehdä koko kulttuurialaa koskevia johtopäätöksiä, koska rajatun aineiston luvut vaihtelivat suuresti. Alan analysointia kuitenkin jatketaan. Liikuntapalveluiden kasvu näkyy myös Satakunnassa Vapaa-ajan palveluiden tarjonta ja kysyntä ovat kasvaneet viime vuosina, mikä on siivittänyt myös liikuntapalveluita tarjoavien yri- 7

8 tysten toimialan kasvuun. Niin Satakunnassa kuin koko Suomessakin liikuntapalveluyritysten liikevaihdon kehitys on ollut nousussa ja toimipaikkojen ja henkilöstön määrä on lisääntynyt vuosien aikana. Liikevaihdon ja toimipaikkojen määrän kasvu on ollut Satakunnassa heikompaa kuin yleisesti Suomessa, mutta henkilöstömäärän kasvu on sen sijaan ollut toimialan yleistä tasoa voimakkaampaa. Satakunnassa yritykset työllistävät keskimäärin enemmän ihmisiä kuin toimialan yritykset yleensä. Vuosina satakuntalaisten liikuntapalveluyritysten kannattavuuden kehitys on ollut vaihtelevaa. Tarkastelujakson aikana kannattavuus heikentyi Satakunnassa hieman, mutta toimialan yleiseen tasoon nähden kannattavuus on ollut hyvä. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on ollut koko tarkastelukauden ajan toimialan keskimääräistä tasoa hieman korkeampi. laisten liikuntapalveluyritysten rahoitusasema on ollut vuosina vakavaraisuuden osalta hieman toimialan yleistä tasoa heikompi. Omavaraisuusaste ei ole ollut tarkastelujaksolla yhtä hyvä kuin toimialan yrityksillä yleensä, mutta toisaalta vieraan pääoman merkitys ja velkarasitus ovat satakuntalaisissa yrityksissä vähäisempiä kuin toimialalla keskimäärin. Lisäksi satakuntalaisten liikuntapalveluyritysten omavaraisuus on parantunut hieman vuosina Maksuvalmiuden osalta satakuntalaisten yritysten rahoitusasema on parantunut vuosina ja niiden maksuvalmius on koko toimialan tasolla. Kannattavuus on pysynyt toimialalla hyvänä, vaikka yrityksiä rasittavat kasvaneet palkka-, eläke- ja muut henkilöstösivukulut. Omavaraisuusaste oli toimialalla laskusuunnassa, mutta vakavaraisuus on suhteellisen velkaantuneisuuden valossa erittäin hyvä. Kasvaneet laatuvaatimukset, teknologian nopea kehitys ja siihen liittyvät investointitarpeet ovat lisänneet yrityksissä ulkopuolisen rahoituksen tarvetta. Yritykset selviävät myös maksuvelvoitteistaan erinomaisesti, Satakunnassa jopa hieman paremmin kuin toimialalla keskimäärin. Erityisesti vuosi 2004 oli suotuisa satakuntalaisille majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluja tarjoaville yrityksille. Mikäli ennusmerkit pitävät paikkaansa, yksityinen sosiaalisektori kasvaa tulevina vuosina entisestään. Kuntien lisääntyvät ostopalvelut ja asiakkaiden tarpeet, ikääntyvä väestö ja pyrkimys vähentää laitospainotteista vanhustenpalvelua lisännevät yksityisten sosiaalipalveluiden kysyntää. Majoituksen sisältävien sosiaalipalveluiden kysyntä kasvaa Satakunnassa Majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten taloudellinen kehitys on ollut vuosina varsin hyvä. Liikevaihto kasvoi toimialalla Satakunnassa parhaimmillaan jopa 15 prosenttia. Henkilöstömäärä on Satakunnassa seurannut liikevaihdon kasvua, mutta koko toimialalla henkilöstön määrä on sen sijaan laskenut. Satakunnassa henkilöstömäärän nousun taustalla on toimipaikkojen lisääntyminen ja yritysten liikevaihdon kasvu, joka on mahdollistanut toiminnan laajentamisen. Kuitenkin eläkkeelle siirtymisistä aiheutuvat vaikeudet ja ammattitaitoisen henkilöstön tarjonnan vähäisyys koetaan alalla haastaviksi. Vuosina toimialalle an syntyi 17 uutta toimipaikkaa. Eniten toimipaikkoja lisäsivät palvelutalot ja ryhmäkodit sekä lasten ja nuorten laitokset, joista Satakunnassa on pulaa. Lisätietoja: professori Heli Hookana, 8

9 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Neljännesvuosimuutos-% 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 Teollisuuden (tol CDE) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Satakunnan teollisuuden alkuvuonna 2007 saavuttama huippunopea liikevaihdon kasvu tasaantui vuoden 2007 heinä joulukuussa selvästi. Kasvua kirjattiin enää 3,3 % vuotta aiemmasta. Kolmannella vuosineljänneksellä kasvua kertyi vielä kuutisen prosenttia, mutta vuoden lopussa kasvu hidastui lähes nollaan. Syynä nopeaan hiipumiseen on lähinnä metallien jalostuksen liikevaihdon kohtalainen lasku sekä metsä- ja kemianteollisuuden kasvun vaimeneminen. Toisaalta kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihdon kehitys oli edelleen hyvin myönteistä, vaikka alkuvuoden ennätyslukemista jäätiinkin selvästi. Myös sähköteknisten tuotteiden valmistus jatkoi voimakkaalla kasvu-uralla. Elintarviketeollisuus kehittyi edelleen suotuisasti, vaikka kasvu hiipui selvästi aivan vuoden lopussa. Satakunnassa 57 % teollisuusyrityksistä pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan ja yli 15 %:n kasvuun ylsi 39 % yrityskannasta. Osuudet eivät pudonneet edes muuten heikohkolla viimeisellä neljänneksellä. Koko maan tasolla teollisuus saavutti 7,1 %:n kasvun vuoden jälkimmäisellä puoliskolla vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna ja erityisesti kemianteollisuuden kehitys oli selvästi a mallikkaampaa. Satakunnassa myös viennin vedon nousu hiipui selvästi mm. metalliteollisuuden tasaantumisen vuoksi, sillä kasvua kirjattiin loppuvuonna neljä prosenttia vuotta aiemmasta. Alkuvuonna viennin arvo kasvoi vielä lähes ennätykselliset 27,5 %. Vienti kasvoi maassa keskimäärin seitsemisen prosenttia. Teollisuuden palkkasumman kasvu jatkoi edelleen vakaalla linjalla, ja se ylsi Satakunnassa 5,1 %:iin vuotta aiempaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu myös nopeutui hieman vuoden lähestyttyä loppuaan. Nousu on ollut nopeampaa vain alkuvuonna Valtakunnassa maksetun palkkasumman kasvutahti oli Satakunnan luokkaa. Teollisuuden henkilöstömäärä kasvoi Satakunnassa selvästi palkkasummaa hitaammin, sillä teollisuudessa työskentelevien määrä kasvoi 0,9 % vuoden 2007 heinä joulukuussa vuodentakaiseen aikaan verrattuna. TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden alkuvuonna 2007 saavuttama ennätyskorkea liikevaihdon kasvutahti tasaantui selvästi vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla Satakunnassa. Teknologiateollisuuden alkuvuonna 2007 saavuttama ennätyskorkea liikevaihdon kasvutahti tasaantui selvästi vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla Satakunnassa. Teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu hidastui neljään prosenttiin, kun vertailuajankohta on vuoden 2006 vastaava aika. Luvut eivät sisällä telakoiden tietoja. Kolmannen vuosineljänneksen kuuden prosentin kasvu painui alle kahteen prosenttiin viimeisellä vuosineljänneksellä. Syynä on pääosin metallien jalostuksen liikevaihdon loka joulukuussa voimistunut lasku, joka luultavimmin johtuu värimetallien hintojen kasvun taittumisesta. Kone- ja metallituoteteollisuus ylsi edelleen erinomaiseen kasvuun, vaikkakin lukemat jäivät selvästi alkuvuotta matalammiksi. Sähkötuote- ja elektroniikkateollisuuden kasvu jatkui yhä ripeänä. Satakunnassa merkittävin vaikutus kasvuun on edelleen ollut yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä. laisista metallialan yrityksistä liikevaihtoaan kasvatti loppuvuonna 59 % ja yli 15 % kasvoi 45 % yrityskannasta. ssa liikevaihdon kasvu ylsi kymmenen prosentin luokkaan, sillä metallien jalostuksella ei valtakunnan tasolla keskimäärin ole läheskään yhtä suurta roolia kuin Satakunnassa. Teknologiateollisuuden palkkasumma (pl. telakat) kasvoi edelleen reipasta vauhtia, sillä nousua kirjattiin vuoden jälkipuolella Satakunnassa 8,4 % ja koko maassa tasan kahdeksan prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Molemmilla alueilla kasvu oli nopeinta sitten alkuvuoden Liikevaihdon kasvun hidastumisen tapaan myös viennin arvon kasvu hiipui Satakunnassa. Vuoden 2007 heinä syyskuussa kasvua saavutettiin vielä kahdeksisen prosenttia, Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Metalliteollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=) 9

10 mutta loka joulukuussa kehitys hidastui kolmen prosentin luokkaan. Puolivuotiskasvuksi muodostui siten 5,4 %. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tilauskantojen kehitys on jatkunut kohtuullisen hyvänä koko maan tasolla, sillä alan yritykset saivat uusia tilauksia loka joulukuussa euromääräisesti kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla, mutta yhdeksän prosenttia enemmän kuin heinä syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 16 % korkeampi kuin edellisvuonna samaan aikaan, mutta hieman pienempi kuin syyskuun lopussa. Liikevaihto on ollut myös alkuvuonna 2008 suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Uusia tilauksia on kuitenkin saatu vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä euromääräisesti vähemmän kuin vuotta aiemmin ja niiden arvo on ollut myös vuoden 2007 loppua pienempi. Tilauskannan arvo oli kuitenkin maaliskuun 2008 lopussa 13 % suurempi kuin vuotta aiemmin ja 9 % korkeampi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella liikevaihdon kasvun ennakoidaan jatkuvan kevään aikana. METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihdon kasvun pitkäaikainen nousukiito päättyi vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto laski Satakunnassa heinä joulukuussa viisi prosenttia vuoden 2006 vastaavaan aikaan verrattuna. Lasku alkoi jo kolmannella vuosineljänneksellä (-1,7 %) ja se kiihtyi nopeasti 9,7 %:iin vuoden loppua kohti. Toimialan laskusta huolimatta yli puolet metallien jalostajista kykeni kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden jälkipuolella ja yli kolmannes kasvoi yli 15 %. Luvut olivat yllättäen korkeammat muuten heikolla viimeisellä neljänneksellä. Val Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) takunnan tasolla alan liikevaihto laski vielä a nopeammin, sillä pudotusta tapahtui lähes 10 % siten, että lasku kiihtyi vuoden lopun lähestyttyä. Lasku selittynee pääosin useiden värimetallien ennätyskorkean hintatason kääntymisellä laskuun. Palkkasumman kehityksellä tarkasteltuna metallien jalostuksen kehitys oli suotuisampaa, sillä Satakunnassa maksettujen palkkojen summa kasvoi heinä joulukuussa 4,2 % ja koko maassa 4,8 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Satakunnassa vuosineljännesten kehitys oli lähes identtistä, mutta maassa keskimäärin kasvu ripeytyi vuoden lopussa. Teknologiateollisuus ry:n mukaan metallien jalostuksen tuotantomäärä aleni vuoden 2007 aikana koko maan tasolla. Terästuotteiden tuotanto oli määrältään runsaat 10 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Värimetallien tuotanto oli kolme prosenttia alempi, mutta valujen tuotanto kasvoi viisi prosenttia. Vuoden 2008 tammi helmikuussa värimetallien ja valujen tuotantomäärät ovat kasvaneet. KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Metallituotteiden valmistuksen loppuvuosi sujui myönteisissä merkeissä, vaikka Satakunnassa alkuvuonna saavutetusta ennätyskorkeasta liikevaihdon kasvusta jäätiinkin selvästi. Satakunnassa alan liikevaihto kohosi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla melko tasaisesti 17,1 % vuoden 2006 vastaavan ajan lukemia korkeammiksi. 59 % metallituotteiden valmistajista kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneiden osuus nousi kolmannen vuosineljänneksen 41 %:sta viimeisen neljänneksen 45 %:iin. Satakunnassa kasvuun on selvästi merkittävimmin vaikuttanut yli 20 henkilöä työllistävät yritykset. Myös koko maan tasolla tapahtui lievää hiipumista, sillä liikevaihdon puolivuotiskasvu edellisvuoden vastaavasta ajasta, 15,6 %, jäi muutaman prosenttiyksikön alkuvuoden kasvua matalammaksi. Kolmannen vuosineljänneksen rivakka kasvu, 20,1 % tasaantui vuoden lopussa 11,9 %:iin. Palkkasumman kasvu nopeutui sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, vaikka liikevaihdon kasvu hidastui. Satakunnassa palkkasumma kasvoi heinä joulukuussa 15,3 % ja koko maassa 10,2 % vuoden 2006 vastaavaan aikaan verrattuna siten, että kasvu kiihtyi hieman vuoden lopun lähestyttyä. Myös koneiden ja laitteiden valmistus sujui vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla edelleen suotuisissa merkeissä, vaikka huippuveto metallituotteiden valmistuksen tapaan hiipuikin Sa Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) takunnassa. Siellä saavutettiin heinä joulukuussa 17,6 %:n liikevaihdon kasvu edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kehitys oli melko tasaista, sillä vuosineljännesten välille ei juuri eroja syntynyt. Satakunnassa % koneiden ja laitteiden valmistajista kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvuun ylsi 45 % yrityskannasta. Liikevaihdon kasvu on juontunut käytännössä täysin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. n tasolla kasvulukemat pysyivät suurin piirtein ennallaan ja kasvua kertyi tasaisesti 16,4 % vuoden jälkimmäisellä puoliskolla vuotta aiemmasta. Palkkasumman kasvu voimistui hieman myönteisen kehityksen vanavedessä sekä Satakunnassa että valtakunnassa keskimäärin. Maksettujen palkkojen summa kohosi heinä joulu- 10

11 kuussa tasaisesti Satakunnassa 7,4 % ja koko maassa 10 % edellisvuoden vastaavan ajanjakson lukuja korkeammiksi. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maan kone- ja metallituotteiden valmistajat saivat uusia tilauksia loka joulukuussa euromääräisesti 13 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2006 ja 17 % enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Uusien tilausten suotuisa kehitys on jatkunut myös vuoden 2008 tammi maaliskuussa, jolloin euromääräistä kasvua saavutettiin edellisvuoden vastaavasta ajasta 29 % ja vuoden 2007 viimeiseen neljännekseen verrattuna 16 %. Tilauskantojen arvojen kasvu on myös pysytellyt korkeana ja joulukuun lopussa kasvua oli 19 % verrattuna vuotta aiempaan ajankohtaan. Maaliskuun 2008 lopussa kantojen arvo oli 18 % vuotta aiempaa suurempi ja vielä 5 % suurempi kuin vuodenvaihteessa. Tämän perusteella liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan kevään aikana. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen kasvu jatkui ripeänä myös vuoden 2007 heinä joulukuussa. Satakunnassa toimiala saavutti maan keskiarvoa korkeammat kasvuprosentit huolimatta alan suhteellisesta pienuudesta. Satakunnassa liikevaihto kohosi 15,3 % vuoden 2006 vastaavan ajanjakson tasoa korkeammaksi. ssa kasvua kertyi vastaavasti 12,2 %, mikä oli alkuvuonna saavutettua kehitystä selvästi parempaa. Satakunnassa kasvu kuitenkin hidastui selvästi vuoden edetessä, sillä heinä syyskuun 22 %:n kasvu tasaantui kymmenen prosentin kieppeille loka joulukuussa. Satakunnassa ylivoimaisesti suurin merkitys kasvuun on ollut yli 20 henkilön yrityksillä. Valtakunnan tasolla kasvu puolestaan nopeutui kolmannen vuosineljänneksen 7,7 %:sta viimeisen 16,5 %:iin. Satakunnassa menestyksekkäällä kolmannella neljänneksellä 73 % yrityskannasta kasvoi, mutta viimeisellä neljänneksellä osuus putosi 57 %:iin. Vastaavasti yli 15 % kasvaneiden yritysten osuus aleni 53 %:sta 41 %:iin. Palkkasummissakin tapahtui mallikkaan kehityksen myötä merkittävää nousua, sillä Satakunnassa palkkoja maksettiin vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuoden 2006 vastaavalla ajanjaksolla. ssa kasvulukema oli hieman alempi (6,1 %). Satakunnassa kasvu oli melko tasaista, mutta koko maan tasolla, päinvastoin kuin liikevaihdossa, kasvu vaimeni huomattavasti vuoden lopun lähestyttyä Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Sähköteknisten tuotteiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Teknologiateollisuus ry:n mukaan maan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset saivat uusia tilauksia loka joulukuussa euromääräisesti 17 % vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin, mutta neljä prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä negatiivinen kehitys yltyi edelleen, sillä vähennys vuotta aiemmasta kipusi 30 %:iin. Lisäksi uusien tilausten arvo oli 26 % alempi kuin edellisellä vuosineljänneksellä loka joulukuussa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskannan arvo oli vuodenvaihteessa euromääräisesti kuusi prosenttia suurempi kuin edellisvuonna samaan aikaan, mutta 10 % pienempi kuin syyskuun lopussa. Maaliskuun 2008 lopussa arvo oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja kuusi prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon ennustetaan olevan keväällä 2008 alempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Ulvilassa toimiva, vuoden alussa Cimcorp Oy:stä eriytetty CimSolar Oy toimittaa ohutkalvotekniikalla tuotettavien aurinkosähköpaneelien tuotannossa tarvittavia automaatiojärjestelmiä. Toimitusjohtaja Kari Ollila näkee satakuntalaisen sähköteknisten tuotteiden valmistuksen suotuisana jatkuneen kehityksen perustuvan eri teollisuuden aloilla toimiviin ja menestyviin vientiyrityksiin, joille maakunnan sähköteknisten tuotteiden valmistajat toimittavat ratkaisuja. Lisäksi investointisuhdanteet ovat pysyneet hyvinä maailmalla tapahtuneista rahoituskriiseistä huolimatta, mikä pitää mm. automaatiojärjestelmien kysynnän korkealla. Merkittävä seikka on myös uhkaava työvoimapula, joka saa asiakasyritykset investoimaan aikaisempaa enemmän automaatioon, jolla voidaan vähentää työvoiman tarvetta ja samalla parantaa työn tuottavuutta. 11

12 1 1 TELAKAT Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=) Telakoiden palkkasumman kasvu jatkui edelleen ripeänä vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla korkeiden tilauskantojen ansiosta. Heinä joulukuussa maksettujen palkkojen määrä kohosi 14,6 % edellisvuoden vastaavan ajan arvoja korkeammaksi. Kasvu oli heinä syyskuussa jonkin verran nopeampaa kuin loka joulukuussa (18,2 % vs. 11,5 %). ssa palkkasumma kasvoi vastaavasti 10,1 % ja kasvu hidastui myös hieman vuoden lopulla. Lukuihin sisältyy muu kulkuneuvojen valmistus, joka kattaa myös mm. junanvaunujen, polkupyörien ja veneiden valmistuksen. Muut alat kuin telakat ovat Satakunnassa marginaalisessa asemassa. Jatkossa iso kysymysmerkki on Technip Offshore Finlandin Mäntyluodon telakan tilauskantojen kehitys Osaamiskeskusalat Teollisuus yhteensä Osaamiskeskustoimialojen ( päättynyt ohjelmakausi: automaatio, elektroniikka ja ICT) ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=) SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSTOIMIALAT Automaatio, elektroniikka ja ICT Satakunnan osaamiskeskusohjelmakauden (loppunut ) päättymisen jälkeen toimialojen kehitys on jatkanut voimakkaalla kasvu-uralla. Tämän seurauksena vuoden 2007 heinä joulukuussa saavutettiin ennätyskorkea liikevaihdon kasvu, 39,5 %, vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Heinä syyskuun aikana kasvu hipoi %:a tasaantuakseen 34 %:iin loka joulukuussa. OSKE-ryhmän yrityksistä noin 58 % kasvatti liikevaihtoaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja yli 15 %:n kasvuun ylsi 44 % yrityksistä. Lievä hiipuminen vuoden lopussa johtui yli 20 henkilöä työllistävien yritysten kasvun heikkenemisestä, sillä niiden vaikutus alan kehitykseen on selkeästi merkittävin. Palkkasumman kasvu oli hyvän kehityksen myötä nousukiidossa, sillä kasvua kirjattiin 12,6 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta, eikä vuosineljännesten välillä ollut käytännössä eroa Luovien alojen liikevaihdon ja palkkasumman trendin kehitys Satakunnassa (2000=) LUOVAT ALAT Luoviin aloihin sisältyy mm. kulttuuri- ja käsityöaloja. Satakunnan luovien alojen nousujohteinen kehitys jatkui myös vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla, kun verrokkina on vuotta aiempi ajanjakso. Liikevaihdon kasvu kuitenkin hiipui hieman alkuvuoteen verrattuna. Satakunnassa luovien alojen liikevaihto kasvoi heinä joulukuussa 6,1 % siten, että kasvu nopeutui vuoden lopun lähestyttyä (III nelj. 4,6 % ja IV nelj. 7,5 %). Luovien alojen yrityskannasta noin 54 % onnistui kohottamaan liikevaihtoaan ja yli 15 %:n kasvuun kykeni suunnilleen 38 % noin 0 yrityksen kannasta. Kasvusta valtaosa on tullut yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä, vaikka niiden osuus jää runsaaseen kymmeneen prosenttiin toimialan yrityskannasta. Palkkasumman kasvu oli ennätysnopeaa, sillä kasvua kertyi seitsemän prosenttia, eikä vuosineljännesten välille syntynyt eroja. Palkkasummaan sisältyy myös julkisen sektorin toimijat. Luovien alojen tarkempi luokitus löytyy osoitteesta / / / / / / / /2007 ELINTARVIKETEOLLISUUS Liikevaihto Palkkasumma Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Elintarviketeollisuuden kehitys jatkui myönteisissä merkeissä myös vuoden 2007 heinä joulukuussa, sillä Satakunnassa saa- 12

13 vutettiin kuuden prosentin liikevaihdon kasvu vuotta aiemmasta. ssa kasvu jäi hitusen alemmaksi eli 5,3 %:iin. Koko maassa vuosineljännesten kehitys oli käytännössä identtistä, mutta Satakunnassa kasvu hiipui voimakkaasti heinä syyskuun 11 %:sta loka joulukuun 1,9 %:iin. Samalla yli 15 % kasvaneiden yritysten osuus (31 % 25 %) ja kasvuvaikutus pienenivät. Kaikkiaan kuitenkin noin 55 % maakunnan yrityskannasta onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, eikä osuus juuri pienentynyt vuoden lopullakaan. Hiipuminen näkyi myös palkkasummassa, jonka muutos jäi Satakunnassa viimeisellä vuosineljänneksellä 2,6 % miinukselle, kun taas kolmannella neljänneksellä saavutettiin suunnilleen saman verran kasvua. ssa palkkasumma kohosi tasaisesti vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla 2,8 % vuotta aikaisemman ajankohdan arvoja korkeammaksi. Satakunnassa vuoden lopun heikohko kehitys saattaa selittyä suurehkon tehtaan tuotannon lopettamisella, sillä alan liikevaihdon kasvuun merkittävin vaikutus on ollut yli 20 henkilön yrityksillä. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa. METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) liikevaihdon kasvu hiipui selvästi Satakunnassa vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla vuotta aiemmasta ajankohdasta. Tämä selittyy pääosin vuoden viimeisen neljänneksen parin prosentin laskulla, sillä kolmannella neljänneksellä ala saavutti vielä lähes kahdeksan prosentin kasvun edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kokonaiskasvuksi muodostui 2,6 %. Valtakunnan tasolla viimeisen neljänneksen liikevaihdon lasku alensi heinä joulukuun kokonaiskasvun nollaan. Satakunnassa liikevaihtoaan onnistui kasvattamaan 53 % yrityksistä ja yli 15 % kasvoi noin 40 % yrityskannasta. Osuuksissa ei ollut juurikaan pudotusta edes kehnolla viimeisellä neljänneksellä. Sen sijaan yritysten, joiden liikevaihto putosi 0 15 %, vaikutus kasvuun voimistui merkittävästi vuoden loppua kohden. Tämä selittää osaltaan kehityksen heikkenemistä. Palkkasumman kehitys oli kuitenkin päinvastaista liikevaihtoon nähden. Satakunnassa palkkasumma aleni merkittävästi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla vuotta aiemmasta, sillä laskua kirjattiin 5,2 %. Kolmas vuosineljännes oli heikko lähes 10 %:n pudotuksella, mutta kehitys vaihtui hienoiseen 0,6 %:n nousuun vuoden lopulla. ssa palkkasumma laski tasaisesti 1,6 %:n verran vuotta aiemmasta ajanjaksosta. 1 1 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon alkuvuoden 2007 kohtuullinen kasvu pysähtyi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Satakunnassa. n tasolla kehitys jatkui edelleen myönteisissä merkeissä, kun vertailuajankohtana on vuotta aiempi ajanjakso. Satakunnassa kasvu pysähtyi jo kolmannella vuosineljänneksellä (0,4 %) ja liikevaihdon muutos painui pakkaselle talven tultua (IV vuosineljännes -2,1 %). Kokonaisuutena Satakunnan liikevaihdon puolivuotismuutos jäi loppuvuonna 0,9 % miinukselle, kun taas valtakunnassa keskimäärin päästiin kiinni 7,2 %:n kasvuun, ja myös vuosineljännesten väliset erot jäivät vähäisiksi. Satakunnassa keskimäärin vajaat % yrityksistä pääsi kasvuun kiinni ja yli 15 % kasvoi runsas kolmannes. Osuudet jopa nousivat muuten heikolla viimeisellä neljänneksellä. Tarkemmin tarkasteltuna Satakunnan vaisu kehitys selittyy yli 20 henkilöä työllistävien yritysten heikolla kehityksellä loka joulukuussa sekä suurella painoarvolla johtuen merkittävästä neljänneksen osuudesta yrityskannasta. Myös yritysten, joiden liikevaihto putosi yli 15 %, vaikutus toimialan kokonaiskasvuun nousi merkittävästi aivan vuoden loppupuolella. Palkkasumman kasvussa ei kuitenkaan tapahtunut merkittäviä muutoksia Satakunnassakaan, vaan kasvu jatkui myös loppuvuoden aikana, kun verrokkina on vuotta aiempi aika. Satakunnassa palkkasumma kasvoi 2,9 % ja koko maassa 3,3 %. Kasvu nopeutui molemmilla alueilla jonkin verran vuodenvaihteen lähestyttyä. Kemianteollisuus ry:n huhtikuun talouskatsauksen mukaan Suomen kemianteollisuuden tuotannon kasvun päättymiselle ei näy merkkejä, mutta alan odotukset ovat kuitenkin heikentyneet. Peruskemikaalien tuotannossa on epävarmuutta sellu- ja paperikemikaaleissa paperin kysynnän kasvun pysyessä heikkona läntisissä teollisuusmaissa. Maaliteollisuuden näkymät ovat edelleen hyvät rakentamisen noususuhdanteesta johtuen. Rakentamisen painopisteen siirtyminen uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen näkynee erityisesti muovisten rakennustarvikkeiden kysynnän kasvun hidastumisena. Muovisten pakkaustarvikkeiden kysyntä pysynee melko vahvana. 13

14 RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Alkuvuonna 2007 Satakunnan rakennusalan yritykset ylsivät ennätyskorkeaan liikevaihdon kasvuun. Saavutettu ennätys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä ennätys rikottiin heinä joulukuun aikana. Tällöin rakennusalan liikevaihto kohosi peräti 34,9 % vuotta aiemman ajanjakson arvoja korkeammaksi. Vuosineljännesten kehitys oli myös lähes samaa luokkaa, joten suurta hiipumista ei ollut nähtävissä. Valtakunnan keskimääräiseksi kasvuksi muotoutui 16,8 %, joka sekin oli poikkeuksellisen korkea. Vuosineljännesten välillä ei Satakunnan tapaan ollut merkittäviä eroja. Rakennusalan liikevaihtoa on kasvattanut osaltaan rakennuskustannusten nopea nousu. Tarkemmin tarkasteltuna Satakunnassa yli 20 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus liikevaihdon kasvuun on ollut suurinta, vaikka niiden osuus toimialan yrityskannasta on vain vajaat kolme prosenttia. Vuoden loppua kohti mentäessä myös pienempien kokoluokkien vaikutus kasvuun voimistui. Rakennusalan suotuisaan kehitykseen on osaltaan vaikuttanut yli 15 % liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten %:a lähestynyt osuus. Rakennusalan yrityksistä noin 57 % kykeni kasvattamaan liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvoi suunnilleen 45 %. Palkkasumman kasvu kohosi ennätyslukemiin liikevaihdon vanavedessä Satakunnassa, jossa kasvua kertyi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla PALVELUT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Teksti: Saku Vähäsantanen Palvelualojen hyvä tahti jatkui myös loppuvuonna 2007, tosin jonkin verran alkuvuotta vaimeampana etenkin Satakunnassa Palvelualojen hyvä tahti jatkui myös loppuvuonna, tosin jonkin verran alkuvuotta vaimeampana etenkin Satakunnassa. Maakunnassa erityisen huomionarvoista on kaupan sekä majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon aikaisempaa nopeampi kasvu vuoden 2007 aikana. Vastaavia lukemia löytyy vasta vuosituhannen vaihteen tienoilta. Lisäksi monen vuoden tauon jälkeen kasvu oli alkuvuonna koko maata kovempaa. Poikkeuksellisen hyvät kasvulukemat satakuntalaisen kaupan sekä ma- Rakennusalan liikevaihdon, palkkasumman ja henkilöstömäärän kasvuennätykset rikottiin Satakunnassa Neljännesvuosimuutos-% 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % vuotta aiemmasta 15,9 % siten, että kasvu voimistui hieman vuoden loppua lähestyttäessä. ssa kasvu jäi 10,5 %:iin, eikä vuosineljännesten välillä ollut suurtakaan eroa. Ainakin Satakunnassa palkkasumman ennätyskasvun taustalla piilee ennätysripeä henkilöstömäärien kasvu. Määrä kasvoi maakunnassa 10 % vuoden 2007 heinä joulukuussa vuotta aiemman ajanjakson lukemista. Kasvu oli erityisen voimakasta loka joulukuussa, jolloin kasvuprosentti kipusi 15,2:een. Heinä syyskuun kasvuksi muotoutui selvästi maltillisempi 4,9 %. Rakennusteollisuus RT ry:n helmikuun 2008 Lounais-Suomea koskevan aluebarometrin mukaan rakentamisen suhdannetilanne oli vielä viime syksynä hyvä Lounais-Suomessa. Alkuvuoden suhdannenäkymät ovat kuitenkin aiempaa synkemmät, sillä rakennuttajat ennakoivat töiden vähenevän alkuvuonna Talonrakennusurakoitsijoiden suhdannetilanne on talvella pysynyt edelleen hyvänä, mutta tilauskanta on barometrin julkaisun aikaan normaalia pienempi ja suhdannenäkymät muutenkin heikenneet. Asuntorakentamisen ennakoidaan hiljenevän alkuvuonna, mutta toimitilarakentamisen määrä pysynee ennallaan. Korjausrakentamiselle odotetaan yhä kasvua. Valtakunnallisesti rakentamisen näkymät ovat edelleen myönteiset, vaikka viimeaikaiset tapahtumat raha- ja osakemarkkinoilla lisäävät epävarmuutta. Asuntotuotanto on laskussa myös koko maan tasolla ja rakennustöiden määrän kasvu hidastunee kuluvana vuonna kolmeen prosenttiin. -5 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa joitus- ja ravitsemistoiminnan aloilla kuitenkin tasaantuivat selvästi loppuvuoden 2007 aikana ja kasvu jäi alle valtakunnan keskitason. Ainoastaan liike-elämän palveluiden liikevaihdon kasvuvauhti kiihtyi edelleen myös heinä joulukuussa. Myönteinen kehitys on heijastunut palvelualojen työllisyyteen, sillä henkilöstömäärä kasvoi 4,4 % heinä joulukuussa vuoden 2006 vastavasta ajanjaksosta. Kasvu voimistui vuoden loppua kohden. Neljännesvuosimuutos-% 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 Palveluiden (tol G, H, K, N) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa 14

15 TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Tukku- ja vähittäiskaupan kasvu tasaantui hieman Satakunnassa vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto nousi heinä joulukuussa 5,8 % vuoden 2006 vastaavan ajan tasoa korkeammalle. Kokonaisuutena kasvu oli edelleen yli kymmenen vuoden keskiarvoa rivakampaa. Kasvu hiipui myös valtakunnan tasolla hitusen ja sitä kertyi vastaavalla ajanjaksolla 6,8 %. Kummallakaan alueella vuosineljännesten välille ei syntynyt liiemmin eroja. Satakunnassa keskimäärin 54 % kaupan alan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vuoden jälkipuolella ja yli 15 % kasvoi kolmannes. Vaikka kaupan alan kasvu jakaantui monia muita aloja tasaisemmin eri yrityskokoluokkien välille, oli yli 20 henkilön yrityksillä selvästi merkittävin rooli. Palkkasumman kasvu voimistui edelleen vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja maksettujen palkkojen määrä kipusi Satakunnassa 7,7 % edellisvuoden vastaavan ajan tasoa korkeammalle. MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Alkuvuonna 2007 satakuntalainen majoitus- ja ravitsemistoiminta saavutti ennätyskorkean liikevaihdon kasvun. Kasvu kuitenkin hiipui selvästi vuoden 2007 loppupuoliskolla. Ala saavutti kuitenkin kohtuullisen 3,8 %:n kasvun heinä joulukuussa, kun verrokkina on edellisen vuoden vastaava ajanjakso. Kasvu jäi syyskesällä kolmeen prosenttiin, mutta kiihtyi vuoden lopulla viiteen prosenttiin. Tämä näkyy myös liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuudessa, joka kohosi kolmannen vuosineljänneksen puolesta viimeisen 59 %:iin. Vastaavasti myös yli 15 % kasvaneiden osuus nousi 26 %:sta 30 %:iin. Kolmannen neljänneksen kasvun notkahdus selittyy osaltaan alle viiden hengen yritysten heikohkolla kehityksellä. Niillä on myös melko iso painoarvo alan kokonaiskasvussa. Valtakunnan tasolla kasvu ei juurikaan hidastunut heinä joulukuun aikana, vaan liikevaihto kohosi melko tasaisesti 5,9 % vuoden 2006 vastaavan ajan arvoja korkeammalle. Palkkasumman kasvu jatkui yhä no- Kasvu kiihtyi selvästi vuoden loppua kohden ja loka joulukuussa lähestyttiin 10 %:a. ssa kasvu jäi hieman alemmaksi 6,7 %:iin, ja se nopeutui Satakunnan tapaan talven lähestyttyä. 1 1 Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) peana ja liikevaihdon tapaan kohoaminen voimistui vuodenvaihteen lähestyttyä. Satakunnassa kasvuksi kirjattiin heinä joulukuussa 6,0 % ja koko maassa 5,5 % vuoden 2006 vastaavasta ajasta. Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Restel Oy:n Turun aluejohtaja Timo Honkala näkee satakuntalaisen hotellialan menestyksen olevan selvästi riippuvainen alueen raskaan teollisuuden ja telakoiden suhdanteista ja tilauskannoista. Nyt kun suhdanteet ovat huipussaan, myös alalla menee lujaa. Myös alueella tehtävien projektien, kuten Olkiluodon ydinvoimalatyömaa, vaihe vaikuttaa suuresti hotellien käyttöasteeseen. Projektityöntekijöiden, sidosryhmien ja vierailijoiden määrät kun vaihtelevat projektin vaiheiden mukana. Satakunnassa hotellien ongelmana on suurten tapahtuminen painottuminen muutamaan kesäviikkoon, jolloin keskimääräinen vuotuinen hotellien käyttöaste jää turhan alhaiseksi. LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT Liike-elämän palveluiden myötätuulessa ei loppua näkynyt vuoden 2007 heinä joulukuussa, sillä kasvu kiihtyi edelleen Satakunnassa. Koko maassa tapahtui hyvin lievää hidastumista. Satakunnan liikevaihto kasvoi vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla 17,5 % ja koko maassa 12 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Satakunnassa kasvu kuitenkin tasaantui selvästi heinä syyskuun 20,9 %:sta loka joulukuun 14,5 %:iin. Satakunnassa 59 % alan yrityksistä pääsi kasvuun kiinni ja yli 15 %:n kasvuun ylsi 39 % yrityskannasta. Palkkasumma kohosi ennätysnopeaa 16,1 %:n tahtia Satakunnassa ja koko maassakin kasvu ripeytyi 11,1 %:iin, kun vuoden 2007 jälkimmäistä puoliskoa verrataan edellisvuoden vastaavaan aikaan Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kehitys jatkoi edelleen kasvu-uralla. Satakunnassa maksettujen palkkojen määrä nousi vuoden 2007 heinä joulukuussa 5,1 % ja koko maassa 8,3 % vuoden 2006 vastaavan ajan tasoa korkeammalle. Kasvu kiihtyi selvästi viimeisellä vuosineljänneksellä molemmilla alueilla. Satakunnan hitaampaa kasvua selittää osaltaan julkisen sektorin tietojen sisältyminen mukaan, sillä yksityisen sektorin kasvu on yleensä ollut julkista nopeampaa Sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 15

16 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen yhdestoista numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsauksen ovat rahoittaneet Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ry, liitto ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuulta Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja Internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen, TuKKK, Porin yksikkö, puh saku.vahasantanen@tse.fi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön TSE coren ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa a käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2008