9 kesäkuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

Transkriptio

1 9 kesäkuu 2007 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät

2 YLEISTÄ Teksti: Saku Vähäsantanen Talouskehitys jatkui vahvana myös loppuvuonna Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 14,2 % vuoden 2006 heinä joulukuussa edellisvuoden vastaavasta ajasta. ssa kasvua kirjattiin kymmenen prosenttia. Satakunnassa kasvun taustalla on metalli- ja kemianteollisuuden, rakentamisen sekä palveluiden suotuisana jatkunut kehitys. Talouden palkkasumman kasvu pysytteli neljässä prosentissa. Viennin veto jatkui vahvana. Satakunnan yritysten suhdannenäkymät ovat edelleen myönteiset. Suhdannekuva Maailmantalouden kasvun ennustetaan jatkuvan entisissä lukemissa. Viime vuonna kasvu ylsi suunnilleen 5,5 prosenttiin ja kuluvana vuonna kasvun arvioidaan olevan lähellä viittä prosenttia. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvillä alueilla mm. Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Aikaisemmista peloista huolimatta myös Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan kasvuaan, tosin vain runsaan kahden prosentin vauhdilla. Huolimatta asuntomarkkinoilla havaituista ongelmista työllisyys on jatkanut kohentumistaan ja yksityinen kulutus on säilynyt vahvana. Viime vuonna vajaan kolmen prosentin kokonaistuotannon kasvun saavuttaneen euroalueen talouskasvuksi ennakoidaan tänä vuonna runsasta kahta prosenttia. Suomessa talouskasvun arvioidaan tasaantuvan tänä ja ensi vuonna kolmen prosentin luokkaan, kun viime vuonna yllettiin 5,5 %:n kasvuun. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toukokuun suhdannebarometrin mukaan suhdanteet ovat pysyneet vahvoina, eikä heikkenemistä ole odotettavissa ainakaan ennen syksyä. Maan kaikilla päätoimialoilla odotukset ovat tavallista myönteisempiä. Teollisuuden tuotanto on kasvanut, tilauskannat ovat vahvistuneet ja ovat muutenkin normaalia suurempia. Rakentamisen kehitys on ollut mallikasta, mutta työvoimasta on koettu olevan pulaa. Palveluissakin suhdanteet ovat jatkuneet tavallista parempina. Lounais-Suomen alueella teollisuuden ja rakentamisen kehitys on ollut suotuisaa ja lähiajan näkymät ovat edelleen myönteisiä. Palveluissa suhdannetilanne on tavanomaista parempi ja suhdanteiden arvioidaan pysyvän ennallaan, joskin odotukset ovat maan keskiarvoa varovaisempia. Suomen yrittäjien ja Finnveran huhtikuisen pk-yritysten suhdannebarometrin mukaan maan pk-sektorin suhdannenäkymät ovat edelleen vahvat, mutta paranemista ei ole tapahtunut viime syksystä. 52 % pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 41 % ennustaa niiden vahvistuvan. Näkymät ovat pysyneet suotuisina kaikilla toimialoilla, mutta rakentamisen odotukset suhdanteiden paranemisesta ovat laskeneet, kun taas palveluissa ne ovat keskivertoa valoisammat. Satakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat maan keskiarvoa hieman heikommat, mutta ovat kuitenkin kohentuneet viime syksystä. Maakunnan pk-yrityksistä 39 % ennakoi suhdanteiden edelleen kohentuvan ja 7 % niiden heikkenevän lähimmän vuoden aikana. Satakunnassa näkymät ovat koko maata valoisampia investoinneissa, viennin arvossa, vakavaraisuudessa ja tuotekehityspanostuksissa. Henkilökunnan määrässä, liikevaihdossa ja kannattavuudessa odotukset ovat keskivertoa kehnommat. Satakunnassa odotukset ovat kuitenkin kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia, kuten koko maassakin keskimäärin. Satakunnassa pkyritysten pahimmiksi kehittämisen esteiksi koetaan kustannustasoon liittyvät tekijät sekä resurssitekijät, kuten pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Talouskehitys jatkui Satakunnassa loppuvuonna menestyksekkäänä metalliteollisuus, rakentaminen ja palvelut kehityksen kärkiä 2 Vuoden 2006 heinä joulukuun talouskehitykseen Satakunnassa on merkittävästi vaikuttanut metalliteollisuuden liikevaihdon tuntuva kasvu, jota on siivittänyt metallien korkea hintataso. Kasvu on ollut ripeää myös kemianteollisuudessa. Pitkän linjan menestyjän, rakennusalan, liikevaihto kääntyi uudelleen kasvu-uralle. Maakunnan palvelusektorillakin on ollut havaittavissa myönteistä värinää, sillä etenkin liike-elämän palveluissa saavutettiin huomattava kasvu, joka osittain juontuu rakennusteknisten suunnittelupalveluiden menestyksestä yleisen rakennusalan noususuhdanteen myötä. n talouden kehityksessä on ollut samat suuntaviivat. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Satakunnassa 14,2 % vuoden 2006 heinä joulukuussa edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Viimeinen vuosineljännes oli hieman kolmatta menestyksekkäämpi. Suunnilleen 55 % Satakunnan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja keskimäärin vajaa 36 % saavutti yli 15 %: n kasvun. ssa päästiin vastaavalla ajanjaksolla kymmenen prosentin kasvuun siten, että kolmannen neljänneksen liikevaihdon kasvu oli hieman vuoden loppua vauhdikkaampaa. Satakunnan päätoimialoista kaikkien muiden paitsi elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla edellisvuoden vastaavasta ajasta. Kasvu oli koko maata kovempaa ja muutenkin mallikasta koko teollisuudessa ja metalliteollisuudessa yhteensä, kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa, metallien jalostuksessa, koneja metallituoteteollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä kaikilla toimialoilla yhteensä. Myös rakennusalan kehitys oli suotuisaa, vaikka kasvu jäi Satakunnassa hieman alle maan keskimääräisen. Osaamiskeskusalojenkin (mm. ICT, automaatio ja elektroniikka) kasvu nopeutui alkuvuodesta. Kohtuullisen hyvään kasvuun yllettiin Satakunnassa myös elintarviketeollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Satakunnan palvelusektorin valopilkku oli liike-elämän palvelut, johon kuuluvat erityyppiset rakennustekniset suunnittelupalvelut ovat rakennusalan imussa lähteneet kovaan nousuun. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu jäi koko maata hitaammaksi, mutta huomion-

3 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 9 kesäkuu 2007 Yleistä 2 Satakunnan elintarvikeklusterin kehittäjiä 5 Onko satakuntalaisissa yrityksissä tuloksentekokykyä? 6 Teollisuus 8 Rakentaminen 13 Palvelut 14 arvoista on kuitenkin majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon kääntyminen selvälle kasvu-uralle myös Satakunnassa. Satakunnan talouden kehitykseen on merkittävästi vaikuttanut metalliteollisuuden liikevaihdon tuntuva kasvu Talouden palkkasumman kehitys jatkui entisissä lukemissa, sillä kasvuksi kirjattiin Satakunnassa 4,1 % ja koko maassa 4,3 % vuoden 2006 heinä joulukuussa vuoden 2005 vastaavaan aikaan verrattuna. Molemmilla alueilla kasvu jäi heinä syyskuussa kolmen prosentin tienoille, kun taas loka joulukuussa yllettiin jo yli viiden prosentin kasvuun. Palkkasumman kasvu oli Satakunnassa erittäin nopeaa (20,1 %) telakoilla täysien tilauskantojen ansiosta. Kasvu oli nopeaa myös rakentamisessa (8,4 %), liike-elämän palveluissa (7,7 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (5,9 %). Palkkasumma laski Satakunnassa kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa, metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa pääosin henkilöstövähennysten vuoksi. Kaikilla muilla toimialoilla kasvu oli korkeintaan kohtalaista. Satakunnassa palkkasumman kasvu oli maan keskiarvoa nopeampaa koko teollisuudessa yhteensä, elintarviketeollisuudessa, metallien jalostuksessa (laskua vähemmän), metallituotteiden valmistuksessa, rakentamisessa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä telakoilla. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. TEKSTI: Saku Vähäsantanen, Anne Arvola, Stefan Ehrstedt, Heli Hookana, Nelli Karinen, Saara Kesti, Jani-Petri Laamanen, Merja Mannelin, Tuomas Mettomäki, Paula Saarto, Henna Simberg JULKAISIJAT: TuKKK Porin yksikkö, liitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan Yrittäjät ry, Satakunnan kauppakamari, Prizztech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy Liikevaihdon vuositasot toimialoittain Satakunnassa (0 ), vuoden 2006 luvut ovat suuntaa-antavia. Toimialan nimi Elintarviketeollisuus Puu- ja paperiteollisuus Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm Metallien jalostus Koko metalliteollisuus Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Koko teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liike-elämän palvelut OSKE-ryhmä: ICT, automaatio ja elektroniikka Muu kulkuneuvojen valm. (TOL 35); sis.telakat Kaikki toimialat luvuista puuttuu TOL 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus vuosilta , vuosien 2005 ja 2006 tiedot ovat arvioita. 2OSKE-ryhmän luvut ovat arvioita. 3

4 Viennin veto jatkui Teollisuuden viennin arvo jatkui voimakasta kasvuaan myös loppuvuonna 2006 erityisesti Satakunnassa, kun verrokkina on edellisvuoden vastaava aika. Mutta toisin kuin alkuvuonna, loppuvuoden mainio kehitys juontui lähes täysin metalliteollisuuden viennin arvon hurjasta noususta, sillä metsäteollisuuden vienti ei enää juuri kasvanut. Kasvun takana on osittain metallien korkea hintataso. Satakunnan teollisuuden viennin kasvuprosentiksi muodostui 29,7 % ja viimeinen vuosineljännes oli kolmatta menestyksekkäämpi. ssa vastaava prosentti oli 16, eikä vuosineljännesten välillä ollut merkittävää eroa. % Koko teollisuus 40 % Metsäteollisuus 30 % Metalliteollisuus 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Myönteinen työllisyyskehitys jatkuu Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen Vuoden takaiset positiiviset työmarkkinanäkymät ovat toteutuneet ja Satakunnan työllisyystilanteen koheneminen on jatkunut. Maakunnan talouden yleinen noususuhdanne ja telakoiden hyvä työtilanne näkyy yritysten henkilöstömäärän kasvuna. Henkilöstömäärät ovat olleet keskimäärin kasvussa, vaikka viime vuonna maakunnas- 6 % 8 % sa käytiinkin useita yt-neuvotteluja. Yt-neuvottelujen piiris- 4 % 2 % sä oli viime vuonna noin 0 työntekijää, joista noin puolet 0 % irtisanottiin. Kuitenkin Tilastokeskuksen suhdannetilastojen -2 % -4 % mukaan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi Satakunnassa heinä -6 % joulukuussa prosentin verran edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Voimakkainta kasvu oli edelleen rakentamistoiminnassa (4 %). Palvelualoilla kasvua syntyi 2,6 % ja teollisuudessa 1,1 %. Neljännesvuosimuutos-% Työttömien määrä on vähentynyt maakunnassa vuoden takaisesta noin 12 %, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Hyvään tilanteeseen vaikuttaa osittain myös lomautusten voimakas vähentyminen. Työttömyys on edelleen laskenut kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vähentyminen on ollut kuljetusalalla. Myös palveluissa, hallinto- ja toimistotyössä, kaupallisella alalla sekä teollisuudessa on työllistyminen ollut voimakasta. I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat Meri- ja laivateollisuudessa on tällä hetkellä täystyöllisyys ja henkilöstöä on lisätty tasaiseen tahtiin. Rakennustoiminta on edelleen erittäin vilkasta muutenkin kuin Olkiluodon ansiosta. Olkiluodossa lisätään työvoimaa voimakkaasti kevään aikana, ja halua näyttäisi olevan erityisesti kotimaisen työvoiman määrän kasvattamiseen. Elintarviketeollisuuden tilanne on toistaiseksi hyvä, vaikka uhkia onkin näkyvissä. Kaupan alalla on odotettavissa kasvua, vaikka alalla käydään pudotuspeliä markkinaosuuksista. Hyvistä näkymistä huolimatta alueella on käyty melkoisesti myös yt-neuvotteluja. Viime vuonna suurimmat irtisanomiset koskivat paperiteollisuutta, koneiden ja laitteiden valmistusta sekä elintarvikkeiden ja juomien valmistusta. Viimeisimmän tilaston mukaan Satakunnan TE-keskuksen alueella oli maaliskuussa työttömiä työnhakijoita vajaat 11 ja työttömien osuus työvoimasta oli 10,2 %. Lomautettuna oli vajaat 0 henkeä. Työttömien määrä on laskenut vuoden takaisesta yli hengellä. Lomautettuja oli 200 vähemmän kuin vuosi sitten. Hyvän työmarkkinakehityksen voidaan olettaa edelleen jatkuvan Satakunnassa, mikä on tosin ehdollista yleisen talouskehityksen suotuisuudelle. Tämän vuoden alkupuolella yt-neuvottelujen piiriin on tullut noin henkeä, mikä saattaa hieman hidastaa työllisyyden kohenemista. Työttömyyden voidaan odottaa jatkossakin alenevan jo eläköitymisenkin seurauksena. Elinkeinoelämän keskusliiton sekä Yrittäjien ja Finnveran tuoreimpien barometrien mukaan alueen yritykset odottavat henkilöstömääriensä kasvun jatkuvan. EK:n barometrin mukaan Lounais-Suomen yritysten työllisyysnäkymät ovat pysyneet hyvinä ja ovat kutakuinkin Suomen alueiden keskimääräisellä tasolla. Palveluyritysten näkymät ovat barometrin mukaan kohentuneet. Myös Yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometri ennakoi henkilöstömäärien suotuisan kehityksen jatkumista Satakunnassa. Eri barometrit ja selvitykset antavat ristiriitaisen kuvan siitä, riittääkö maakunnassa työvoimaa yritysten tarpeisiin. EK:n barometrin mukaan työvoiman saatavuus koetaan hieman aiempaa pahempana kapeikkona Lounais-Suomessa, etenkin palvelualoilla. Pk-yritysbarometrin mukaan taas työvoiman saatavuusongelma ei ole Satakunnassa pahentunut, ja pula ammattitaitoisesta työvoimasta on maakunnassa samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Sen sijaan Työministeriön tekemän selvityksen mukaan työvoimatoimistoissa avoinna olevien paikkojen täyttäminen on Satakunnassa merkittävästi vaikeampaa kuin maassa keskimäärin. 4

5 Satakunnan vakaa elintarvikesektori vastannut hyvin toimialan haasteisiin Satakunnan elintarvikesektorin liikevaihdon kasvu vaihtui vuoden 2006 aikana liki valtakunnan keskiarvon mukaiselle kasvu-uralle. Satakunnan elintarvikesektorin suhteellinen asema Suomessa on kuitenkin työntekijämäärällä mitattuna vahvistunut, sillä muualla maassa elintarvikesektorin työpaikat ovat vähentyneet, kun taas Satakunnassa työpaikkojen määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan. Elintarvikeala onkin luonteeltaan melko stabiili moniin suhdanneherkempiin toimialoihin verrattuna. Maakunnan elintarvikesektori on pystynyt vastaamaan hyvin markkinoiden muutosten tuomiin haasteisiin. laisyritykset, joiden joukossa on myös alan valtakunnallisia kärkiyrityksiä, ovat mukautuneet hyvin kuluttajien muuttuviin tarpeisiin panostamalla esimerkiksi helppokäyttöisiin elintarvikkeisiin ja valmisruokiin. Ulkomaisen ruoan halpatuonti on puolestaan jakanut kuluttajia entistä selvemmin hinta- ja laatutietoisiin ostajaryhmiin. Toisaalta elintarvikealan kansainvälistyminen on avannut satakuntalaisillekin toimijoille uusia markkinoita Suomen lähinaapureista. Pyhäjärvi-instituutti tukee sektorin kehittämistyötä Eteläisessä Satakunnassa Eurassa sijaitsevan Pyhäjärvi-instituutin tehtävänä on toimia elintarviketalouden kehittäjänä toteuttaen täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja kehityspalveluja. Instituutti tekee tiivistä yhteistyötä alueen alkutuottajien, jalostus- ja elintarvikeyrittäjien sekä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa Satakunnan elintarviketalouden kehittämiseksi. Tällä hetkellä instituutissa on käynnissä seitsemän erilaista alan kehittämisprojektia, kuten esimerkiksi Tulevaisuuden elintarvikeosaajat, Elintarvikeketjun laatu ja turvallisuus, Kasvisklusterin kehittämisohjelma sekä Rauman seudun aluekeskusohjelmaan kuuluva Elintarvikeklinikka. SATAKUNNAN ELINTARVIKEKLUSTERIN KEHITTÄ JIÄ Teksti: Stefan Ehrstedt Tulevaisuuden elintarvikeosaajat -projektissa on kyse satakuntalaisen elintarvikeosaamisen tason nostamisesta. Tavoitteena on ollut kehittää erikokoisten yritysten henkilöstön osaamista, kuten esimerkiksi elintarviketurvallisuutta, tuotekehitystä ja työyhteisön johtamistaitoja, kertoo instituutin toiminnanjohtaja Erkki Salomaa. Pieniäkään yrityksiä ei ole unohdettu sillä instituutti on järjestänyt projektin puitteissa myös yrittäjäkoulutusta elintarvikealan pienyrittäjille. Kolme vuotta jatkunut projekti päättyy vuoden 2007 syksyyn mennessä, mutta uuttakin on luvassa. Sama projekti ei jatku, mutta samoihin teemoihin liittyviä projekteja kyllä tulee. Jatkossa projektit tulevat kuitenkin todennäköisesti olemaan entistä tarkemmin yrityskohtaisten tarpeiden mukaan räätälöityjä, Salomaa toteaa. Toinen pienyrittäjien työtä hyödyntävä projekti on ollut Elintarvikeketjun laatu ja turvallisuus -hanke, jossa on pyritty parantamaan muuttuneen lainsäädännön seurauksena entisestään tiukentuneita elintarvikeketjun laatuvaatimuksia. Suomen elintarviketurvallisuuden taso on ollut jo entuudestaan EU:n keskiarvoa parempi, mutta pienyrittäjien keskuudessa on silti ollut tilausta yhteiselle laadun kehittämistyölle instituutin kaltaisen kehittäjäorganisaation kanssa, Salomaa sanoo. EU-ohjelmien hanketuki hyödyllistä kehitystyössä EU-ohjelmien mahdollistama hanketuki on ollut hyödyllinen lisä kehittämistyössä. EAKR- ja ESR -varat sekä maaseutuohjelma ovat osaltaan tukeneet sekä koko toimialaa että Pyhäjärvi-instituuttia kehittämisen toteuttajaorganisaationa. EU-ohjelmat eivät kuitenkaan varsinaisesti ohjaa instituutin strategista linjaa vaan luovat meille uudenlaisia mahdollisuuksia, Salomaa sanoo. Instituutin toimintastrategia, joka sisältää elintarviketalouden rinnalla vesistötoimialan, kehittyy Salomaan mukaan jatkossa nykyisen kaltaisena huomioiden kuitenkin toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Selkeimmin instituutin strategia heijastelee vuosille suunnattua Satakunnan elintarvikealan kehittämisohjelmaa. Satafood elintarvike-, bioja ympäristöalan asiantuntija Huittisista käsin toimiva Satafood Kehittämisyhdistys ry on paitsi elintarviketeknologian, myös bio- ja ympäristöteknologian asiantuntijapalvelujen tuottaja. Elintarvikepuolella palvelumme liittyvät prosessi- ja tuotekehitykseen sekä laadunhallinnan ja liiketoiminnan kehittämiseen, kertoo Satafoodin toimitusjohtaja Eila Törmä. Verkostomainen yhteistyö muiden asiantuntijatahojen, kuten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, on Satafoodin kaltaiselle kehittäjäorganisaatiolle tärkeä toimintamuoto. Samoin EU-ohjelmien mahdollistama hanketuki on ollut hyvin merkityksellisessä asemassa. Satafoodin tehtävä on toimia kevyesti hallinnoituna välikätenä, joka kanavoi julkisia kehitysrahoja yritysten käyttöön, Törmä toteaa. 5

6 Onko satakuntalaisissa yrityksissä tuloksentekokykyä? Teksti: Anne Arvola (yleiset talonrakennustyöt), Heli Hookana (johdanto), Nelli Karinen (puutarha-ala), Saara Kesti (tavarakuljetus), Tuomas Mettomäki (metallituotteiden valmistus), Paula Saarto (tilitoimistot) ja Henna Simberg (leipomoala) Porin Kauppiassäätiön tuella toteutettava tilinpäätösanalyysien tutkimussarja jatkuu kuuden opiskelijan pro gradu -projekteina. Käynnissä oleva tutkimusryhmä tuottaa toimialatietoa tavarakuljetus-, puutarha-, rakennus-, metallituotteiden valmistus-, leipomo- sekä tilitoimistoaloilta. Väliraportit ovat juuri valmistuneet. Loppuraportit muotoutuvat vuoden 2007 lopulla. Tarkasteltujen alojen taloudellinen tilanne vaikuttaa keskimäärin kohtuulliselta, joltain osin jopa hyvältä, maan keskiarvoon verrattuna. Kaikilla aloilla kehitystä varjostavat kuitenkin erittäin heikot yritykset. Tuottavuutta sekä tuote-, palvelu- ja toimintaprosessi-innovaatioita kaivattaisiin laajalti tulevaisuuden tuloksentekokyvyn turvaamiseksi. Tasaisen kehityksen tilitoimistot Satakunnan taloudelliselta menestykseltään tasaisilla tilitoimistoilla on ollut keskimäärin hyvät taloudelliset toimintaedellytykset tarkasteluajanjaksolla vuosina n kehityksestä ollaan kuitenkin hieman jäljessä, mikä saattaa johtua Satakunnan alhaisesta hintatasosta. Tarkasteluajanjaksolla satakuntalaisten tilitoimistojen kannattavuus on kuitenkin ollut kasvusuunnassa. Myös rahoitusasema on hyvällä tasolla. Vuonna 2003 Satakunnassa toimivien tilitoimistojen velkaantumisaste nousi hieman, mutta suunta muuttui heti seuraavana vuonna kohti parempaa. Samaan aikaan maksuvalmiuden tunnusluvut nousivat aikaisempia vuosia korkeammalle tasolle. Samankaltaista positiivista kehitystä ei ole tapahtunut koko maan tasolla. Rakentamisen toimialalla menee hyvin myös Satakunnassa Yleisen talonrakentamisen toimialan satakuntalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat menestyneet kohtalaisen hyvin vuosina tunnuslukujen keskiarvojen mukaan mitattuna. Yritysten kasvu on ollut tasaista: liikevaihto on kasvanut ja henkilöstön määrä on lisääntynyt vuosittain. laisilla yrityksillä on kuitenkin henkilöstöä keskimäärin enemmän kuin rakentamisen toimialan pie nillä ja keskisuurilla yrityksillä yleensä. Koko Suomen rakentamisen toimialan pienet ja keskisuuret yritykset ovat onnistu neet kasvattamaan liikevaihtoaan lisäämättä henki löstön määrää. Alhai semman työnte kijämäärän johdosta näiden yritysten liike vaihto/henkilö on tarkastelu jakson alussa ollut melkein puolitoistakertainen satakuntalaisiin yrityk siin verrattuna. laisten toimialan yritysten maksuvalmius on ollut erinomaisella tasolla. Vakavaraisuuden tunnuslukujen perusteella voidaan sanoa, että satakuntalaisilla yrityksillä on myös rahoitusrakenne ollut kunnossa: oman ja vieraan pääoman suhde on ollut hyvä. Kannattavuuden tunnusluvut ovat kuitenkin hieman laskeneet tarkastelujakson aikana. Tähän on osaltaan ollut vaikuttamassa korkoprosentin tasainen kasvu. Ennakkotietojen mukaan rakentamisen toimialan liikevaihto on vuosina 2005 ja 2006 kasvanut, tosin hitaammin kuin tarkastelujakson aikana. Rakentamisen näkymät koko Suomessa ovat edelleen suotuisat lähi vuosille: työllisyys paranee, tulot kasvavat ja kuluttajien luottamus on hyvä. Uhkina nähdään ammattityövoiman pula ja kohoavat rakennuskustannukset. 6

7 Maailmantaloudesta vetoapua metallituotteiden valmistukseen Globaaleilla markkinoilla toimivien metallituotteita valmistavien yritysten kehityksen taustalla heijastuu selkeästi maailmantalouden tilanne: laskusuhdanne hidasti kasvua vuoteen 2003 saakka, minkä jälkeen liikevaihdon muutosprosentti on kääntynyt nousuun myös Satakunnassa. laisten metallituotteita valmistavien yritysten kannattavuus on ollut tarkastelujaksolla hyvällä tai tyydyttävällä tasolla. Erityisesti taloudelliselta tilaltaan heikommat yritykset näyttävät saaneen talouden nousukaudesta vetoapua heikkoon kannattavuuteensa. Myös rahoitustilanne on kohtuullisen hyvä. laisten metallituotteita valmistavien yritysten vakavaraisuus on omavaraisuusasteella mitattuna parempi kuin alalla keskimäärin ja velkaisuuden kehitys on tasaista. Myös juoksevien maksuvelvoitteiden hoitamista kuvaavat maksuvalmiuden tunnusluvut vaikuttavat olevan kokonaisuudessaan hyvällä tasolla. Keskimäärin hyvästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta alalla on kuitenkin useita heikommin menestyviä yrityksiä. Leipomoiden kannattavuus koetuksella Satakunnassa laisten leipomoiden taloudellinen kehitys on ollut tarkastellulla periodilla vuosina heikompaa koko toimialaan suhteutettuna. Erityisenä huolenaiheena on kannattavuus: Satakunnassa kannattavuus on keskimäärin kiihtyvässä laskusuunnassa, kun taas koko maan tasolla ei ole havaittavissa suurta vaihtelua. Myös toimialan kasvu liikevaihdon kehityksellä mitattuna on Satakunnassa laskusuunnassa. ssa toimialan kasvu on pysynyt periodin aikana melko vakaana, mutta myös pientä nousua on ollut havaittavissa. Rahoitusasema on kuitenkin vielä hyvällä tasolla sekä Satakunnassa että koko maassa. ssa maksuvalmius on jopa heikompi kuin Satakunnassa. Kuljetusala vakaa Satakunnassa Tavarakuljetusalan yritykset Satakunnassa, kuten Suomessa yleisestikin, ovat enimmäkseen pieniä, alle viiden henkilön yrityksiä. Tarkasteluaikana vuosina satakuntalaiset yritykset ovat olleet henkilöstömäärältään hieman pienempiä kuin tavarakuljetusalan yritykset yleisesti Suomessa. Kuitenkin liikevaihdolla tarkasteltuna satakuntalaisten yritysten tilanne on parantunut vuosi vuodelta. Koko Suomessa toimiala on todettavissa kehitykseltään vakaaksi, mutta kannattavuus on hieman laskenut. Satakunnassa yritysten kannattavuus on ollut hieman muuta maata heikommalla tasolla, mutta se on kuitenkin noussut hieman vuosi vuodelta. Rahoitusasema on koko maassa maksuvalmiuden osalta hyvällä tasolla, mutta vakavaraisuus on tyydyttävä. Vakavaraista puutarhataloutta Satakunnassa Suomalaisessa puutarhataloudessa vaikuttava nopea rakennemuutos (viljelijöiden ikärakenne, uudistuva viljelytekniikka ja yhdentyvät EU-markkinat) on asettanut haasteita koko toimialalle ja etenkin sen kannattavuudelle. laisissa puutarhayrityksissä kannattavuus onkin joutunut koetukselle: kehitys on ollut vuosina negatiivista, mutta se on kuitenkin pysynyt vielä tyydyttävällä tasolla koko maan tavoin. Toimialan yritysten kyky selviytyä maksuvelvoitteistaan on sen sijaan pysytellyt kohtuullisen hyvänä tutkimusjaksolla niin Satakunnassa kuin koko Suomessakin. Kuluttajat ovat kuitenkin suhtautuneet myönteisesti kotimaisiin puutarhatuotteisiin. Satakunnassa puutarhatuotannon omavaraisuus on pysynyt korkealla tasolla, jopa korkeammalla kuin koko maassa keskimäärin. Kotimaista puutarhataloutta vaivaava velkaantuneisuuskaan ei näy merkittävästi satakuntalaisissa yrityksissä. Lisätietoja: professori Heli Hookana, tai 7

8 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Teollisuuden liikevaihdon hyvin suotuisa kehitys jatkui myös vuoden 2006 heinä joulukuussa, kun verrokkina on vuoden 2005 vastaava ajanjakso. Satakunnassa kasvuprosentti kohosi 19,8:aan siten, että viimeisen vuosineljänneksen kasvu (21,7 %) oli hieman kolmatta ripeämpää (17,8 %). Koko maan tasollakin päästiin 13,3 %:iin ja, toisin kuin Satakunnassa, vuosineljännesten kehitys oli lähellä toisiaan. Satakunnassa hyvään kehitykseen on vaikuttanut teknologiateollisuuden, erityisesti metallien jalostuksen, kova veto. Loppuvuonna Satakunnan teollisuusyrityksistä 56 % kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli lähes 40 %. Palkkasumma kasvoi kuitenkin Neljännesvuosimuutos-% 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 Teollisuuden henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa huomattavasti maltillisemmin: Satakunnassa saavutettiin vuoden 2006 jälkipuolella 3,3 %:n ja koko maassa 2,3 %:n kasvu vuotta aiemmasta. Sekä Satakunnassa että koko maassa palkkasumma kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä selvästi kolmatta ripeämmin. Teollisuuden henkilöstömäärä pysytteli Satakunnassa kolmannella neljänneksellä samoissa lukemissa kuin vuotta aiemmin, mutta vuoden lopussa määrä kasvoi jo lähes 2,5 %. Kokonaiskasvu vuoden jälkimmäisellä puoliskolla oli 1,1 %. TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuudessa vallitsi voimakas noususuhdanne vuoden 2006 loppupuolella, sillä liikevaihdon kasvu nopeutui Teknologiateollisuuden liikevaihdon ja viennin arvo kasvoivat rajusti vuoden 2006 loppupuolella Satakunnassa 28 %:iin edellisvuoden vastaavasta ajasta. Luku ei sisällä telakoita. Kasvun takana on mm. värimetallien rajusti kohonneet hinnat ja muutenkin korkea tuotannon taso. n tasollakin kehitys oli suotuisaa, sillä kasvua kertyi 14,8 % heinä joulukuussa vuoden 2005 loppupuoleen verrattuna. ssa neljänneksien kehitys oli lähes samanlaista, mutta Satakunnassa kasvu voimistui hieman vuoden loppua kohden. Satakunnassa vajaat % teknologiateollisuuden yrityksistä (pl. telakat) kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli runsaat 40 % vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla. Kasvuvaikutus oli maakunnassa luonnollisesti suurin yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä. Palkkasumman kehitys oli sen sijaan huomattavasti liikevaihtoa vaisumpaa, koska Satakunnassa kasvu jäi vajaaseen ja koko maassa reiluun kahteen prosenttiin heinä joulukuussa 2006 vuotta aiemmasta. Kolmannella neljänneksellä palkkasumma pysytteli lähes edellisvuoden tasolla, mutta vuoden loppua kohden kasvu kiihtyi vajaaseen viiteen prosenttiin molemmilla alueilla. Teknologiateollisuuden viennin arvo (pl. telakat) kasvoi Satakunnassa rajusti vuoden 2006 heinä joulukuussa edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta mm. värimetallien ennätyskorkeiden hintojen ansiosta. Kasvua kirjattiin kokonaisuudessaan 36,3 % (III nelj. 32,7 % ja IV nelj. 40,3 %). Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan vienti oli vuonna 2006 euromääräisesti runsaat 10 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Tilauskehityksen perusteella Teknologiateollisuus ry arvioi koko maan teknologiateollisuuden liikevaihdon olevan alkuvuonna 2007 korkeampi kuin vuotta aiemmin. Tilauskannan arvo oli koko maassa joulukuun 2006 lopussa 14 % korkeampi kuin vuotta aiemmin, mutta hieman pienempi kuin syyskuun lopussa. Tilauskannan kasvun pysähtyminen enteileekin liikevaihdon kasvun hidastumista loppuvuodesta. METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihdon kasvu kiihtyi edelleen huippulukemiin vuoden 2006 heinä joulukuussa, kun vertailuajankohta on vuoden 2005 vastaava periodi. Kasvua on osaltaan voimistanut loppuvuonna rajusti noussut ja uusiin ennätyksiin kivunnut värimetallien hintataso. Teknologiateollisuus ry:n mu- 8

9 Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) kaan myös tuotannon taso on ollut korkealla. n tasolla esim. värimetallien tuotanto oli vuonna % suurempi kuin vuotta aiemmin. Satakunnassa liikevaihdon kasvua kertyi peräti 43,2 %, eikä vuosineljänneksien välillä ollut suurtakaan eroa. Koko maassa vastaava kasvuprosentti oli 41,9 %, mutta heinä syyskuun kasvu (34,3 %) alitti selvästi loka joulukuun kasvun (48,9 %). Satakunnassa liikevaihdon kasvu on ollut käytännössä muutaman suuryrityksen varassa. Kolmannella vuosineljänneksellä kaksi kolmasosaa satakuntalaisista metallien jalostajista kykeni kasvattamaan liikevaihtoaan. Viimeisellä neljänneksellä tähän pystyi jo 85 % toimialan yrityskannasta. Yli 15 % kasvaneita oli maakunnassa vastaavasti 62 % ja 75 %. Raju liikevaihdon kasvu ei kuitenkaan heijastunut palkkasummaan, joka laski vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla edellisvuoden vastaavasta ajasta sekä Satakunnassa (-1,0 %) että koko maassa (-1,8 %). Kolmas neljännes oli heikoin kummallakin alueella. Viimeisellä neljänneksellä lasku pysähtyi Satakunnassa ja koko maassa päästiin lähes neljän prosentin kasvuun. Satakunnassa lasku johtuu ainakin osittain toteutuneista henkilöstövähennyksistä. KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu voimistui selvästi vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla Satakunnassa. Tuntuva 13,4 %:n kasvu ylitti jo koko maan vastaavan kehityksen (12,2 %), kun vuoden 2006 heinä joulukuun liikevaihtoa verrataan vuotta aiempaan. Heinä syyskuussa liikevaihdon kasvu jäi Satakunnassa vielä hieman alle kymmeneen prosenttiin, mutta loka joulukuussa saavutettiin jo 17 %:n kasvu. Koko maan tasollakin viimeinen vuosineljännes oli hieman kolmatta menestyksekkäämpi. Kolmannella neljänneksellä Satakunnan kone- ja laitevalmistajista 52 % kasvatti liikevaihtoaan ja viimeisellä neljänneksellä vastaavasti 59 %. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 37 % ja 42 %. Kasvu on juontunut täysin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Palkkasumma kasvoi Satakunnassa vuoden 2006 jälkipuolella 2,9 % ja koko maassa 4,3 % vuotta aiemmasta. ssa neljänneksien kehitys oli samansuuntaista, mutta Satakunnassa ero oli melkoinen, sillä kolmannella neljänneksellä jäätiin vielä nollille, kun taas vuoden loppua kohti mentäessä kasvu kiihtyi 5,7 %:iin. Myös metallituoteteollisuudella on mennyt lujaa sekä Satakunnassa että koko maassa. Kasvua kirjattiin loppuvuonna ,8 % Satakunnassa ja koko maassa 10,1 % vuotta aiemmasta. Kasvu on myös jakaantunut melko tasaisesti vuosineljännesten välille. % satakuntalaisista metallituotteiden valmistajista kohotti liikevaihtoaan ja yli 15 %:n kasvuun ylsi vajaa 45 % valmistajista. Satakunnassa heinä syyskuussa suurin vaikutus kasvuun oli 5 19 henkilöä työllistävillä yrityksillä. Vuoden loppua kohden mentäessä kasvun painopiste siirtyi yli 20 henkilön yrityksiin. Palkkasumman kasvu oli sekä Satakunnassa että koko maassa neljän prosentin luokkaa. Kolmannella neljänneksellä kasvu jäi lähelle nollaa kiihtyäkseen vuoden loppua kohti 9 %:iin Satakunnassa ja 7 %:iin koko maassa. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maan kone- ja metallituoteteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 21 % vuotta aiempaa suurempi ja kolme prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa. Ennätyskorkeat tilauskannat ovat vaikuttaneet myönteisesti myös henkilöstömäärien kehitykseen. Alan yritykset lisäsivät henkilöstöään viime vuonna 4,5 %. Lähellä täyttä kapasiteettiaan käyvä tuotanto saattaa kuitenkin rajoittaa lähiaikojen liikevaihdon kasvua. 9

10 Mm. Porissa ja Kankaanpäässä raskaita metallialan tuotteita valmistavan sopimusvalmistajan Hollming Works Oy:n henkilöstöjohtaja Hannu U. Ketola vahvistaa alan voimakkaan kasvun. Ketolan mukaan osaavasta työvoimasta on huutava pula ja lähestyvä suurien ikäluokkien eläköityminen pahentaa edelleen tilannetta. Haasteeseen on vastattu mm. muunto- ja oppisopimuskoulutuksella, oppilaitosyhteistyöllä sekä käyttämällä myös vuokratyövoimaa. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto laski Satakunnassa ainoana tarkasteltavista toimialoista vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla. Kasvun taittuminen alkoi tosin jo vuoden 2006 keväällä. Syynä on mahdollisesti merkittävän valmistajan tuotannon loppuminen maakunnassa. n tasolla kasvu jatkui kuitenkin ripeänä, vaikka hieman hidastuikin. Liikevaihdon laskuksi kirjattiin heinä joulukuussa 2006 Satakunnassa 5,6 % vuotta aiemmasta siten, että kolmas vuosineljännes oli hieman viimeistä heikompi. ssa toimiala kasvoi vastaavasti 9,8 % ja kolmas neljännes oli hieman viimeistä suotuisampi. Satakunnan elektroniikka- ja sähkötuotealan yrityksistä kuitenkin keskimäärin lähes % kasvoi tarkasteluajanjaksolla ja yli 15 %:n kasvuun pystyi heikosta kokonaiskehityksestä huolimatta lähes 45 % yrityskannasta. Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten kasvu oli heikkoa ja niiden kontribuutio kasvuun huomattava, joten pienempien yritysten parempi kehitys ei riittänyt tasapainottamaan laskua. Palkkasummakin laski Satakunnassa vuoden 2006 jälkipuolella vuotta aiemmasta 1,1 %:n verran, eikä koko maassakaan päästy Sähköteknisten tuotteiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) kuin 0,8 %:n kasvuun. Molemmilla alueilla kehitys oli pakkasella heinä syyskuussa kääntyen positiiviseksi vuoden loppua kohden. Teknologiateollisuus ry:n mukaan koko maassa tilauskannan arvo oli viime vuoden lopussa 4 % vuotta aiempaa pienempi ja 11 % syyskuun loppua alempi, joten liikevaihdon odotetaan laskevan vuoden 2007 alkupuolella. Ulvilassa sähkökojeistoja ja niihin liittyviä solmupisteratkaisuja valmistavan UTU Elec Oy:n toimitusjohtaja Tero Heiska ei löydä tarkkaa syytä toimialan taantumaan Satakunnassa. Hänen mukaansa ainakin UTU Elecin edustama sähköala on ollut hienoisessa kasvussa. Tarkasteltaessa a toimintaympäristönä esille nousee liikenneyhteyksien heikkous. Työvoiman saatavuus on kuitenkin ollut kohtuullinen, ainoastaan korkeammin koulutettua väkeä on ollut vaikea houkutella alueelle. TELAKAT Satakunnan telakoilla on tilauskirjat täynnä ja täystyöllisyys on taattu myös lähitulevaisuudessa. Tämä näkyy myös alan palkkasumman kehityksessä. Kasvu on jatkunut nopeana: Satakunnassa palkkasumma nousi vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla 20,1 % vuoden 2005 vastaavan ajan lukuja korkeammalle. Kolmannen vuosineljänneksen kasvu oli 11 % ja viimeisen 29,3 %. ssa kehitys oli hieman vaisumpaa: kasvu oli vastaavasti 12,5 % (III nelj. 7,2 % ja IV nelj. 17,7 %). Telakoiden luvut ovat ennakkotietoja. Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=) 10

11 SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSTOIMIALAT Automaatio, elektroniikka ja ICT Satakunnan osaamiskeskusalojen liikevaihdon kasvu kiihtyi uudelleen vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla alkuvuoden hiipumisen jälkeen. Liikevaihdon kasvuksi kirjattiin vuoden 2006 heinä joulukuussa 7,8 %, kun vertailuajankohtana on vuoden 2005 vastaava aika. Erityisesti kolmas vuosineljännes oli menestyksekäs 11,1 %:n kasvulla. Viimeisellä neljänneksellä kasvu hidastui 5,3 %:iin. OSKE-ryhmän yrityksistä suunnilleen 54 % kasvatti liikevaihtoaan ja noin 42 % ylitti 15 %:n kasvun. Heinä syyskuussa ylivoimaisesti merkittävin vaikutus kasvuun oli yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä. Tämän jälkeen niiden kasvuvaikutus väheni huomattavasti, mikä pudotti viimeisen vuosineljänneksen kasvua. OSKE-ryhmän palkkasumma kasvoi kohtalaista 4,2 %:n vauhtia vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla vuotta aiemmasta. Kasvu kiihtyi vuoden loppua kohden, sillä 1 1 Osaamiskeskusalat Teollisuus yhteensä Osaamiskeskustoimialojen (automaatio, elektroniikka ja ICT) ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=) kolmannen neljänneksen 2,5 %:n kasvu nopeutui 5,9 %:iin vuoden viimeisellä neljänneksellä. ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu voimistui edelleen Satakunnassa vuoden 2006 loppupuolella. Liikevaihto kipusi heinä joulukuussa 4,4 % vuoden 2005 vastaavan ajan tasoa korkeammalle. Kolmannen vuosineljänneksen kehitys oli vielä vaisua (0,7 %), mutta viimeisellä neljänneksellä kasvu yltyi 7,8 %:iin. n kasvu oli vastaavasti 5,3 %, eikä vuosineljännesten välillä ollut eroja. Satakunnassa kolmannella neljänneksellä 53 % yrityksistä onnistui kohottamaan liikevaihtoaan ja menestyksekkäällä viimeisellä neljänneksellä vastaavasti jo 63 %. Satakunnassa loppuvuonna keskimäärin vajaa kolmannes alan yrityskannasta kasvoi yli 15 % liikevaihdolla mitaten. Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten vuoden loppua kohti huomattavasti voimistunut kasvuvaikutus on merkittävä osatekijä liikevaihdon kasvun kiihtymisessä Satakunnassa. Palkkasumman kasvu oli maltillista sekä Satakunnassa (2,3 %) että koko maassa (1,0 %). Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Molemmilla alueilla kasvu oli viimeisellä neljänneksellä selvästi kolmatta ripeämpää. Lapissa ja Huittisissa palvituotteita ja lihajalosteita valmistavan Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n toimitusjohtajan Jari Laihosen mukaan tilanne on nyt hyvin valoisa. Kasvu on ollut hyvää ja osasyynä siihen Laihonen näkee paikallisuuden eli tuotteille annetaan tavallaan kasvot. Viime vuosina voimakkaasti kasvanut yritys on laajentamassa tuotantoaan Huittisissa ja investointeja jatkettaneen myös tulevaisuudessa. Laihosen mukaan toimintaympäristönä on sinänsä hyvä, mutta asiakaspotentiaali on pieni, joten tuotteita toimitetaan koko maahan. 11

12 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus) liikevaihdon kasvu tasaantui selvästi alkuvuoden huippulukemista, joihin vaikutti merkittävästi vuoden 2005 työkiistasta toipuminen. Vuoden 2006 heinä joulukuussa liikevaihto kohosi Satakunnassa 6,4 % ja koko maassa 10 % edellisvuoden vastaavan ajan tasoa korkeammalle. Satakunnassa viimeinen vuosineljännes (8,0 %) oli kolmatta (4,8 %) suotuisampi, mutta koko maassa kehitys oli päinvastaista. Tarkemmin analysoituna Satakunnassa liikevaihdon kasvuun vaikutti eniten yli 20 henkilöä työllistävät yritykset, joita on kuitenkin vain seitsemisen prosenttia toimialan yrityskannasta. Vähän yli puolet alan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan Satakunnassa ja yli 15 % kasvaneita oli keskimäärin runsas kolmannes % kasvaneiden yritysten kasvuvaikutus voimistui selvästi viimeisellä vuosineljänneksellä Satakunnassa, mikä osaltaan johti kasvun kiihtymiseen ko. periodilla. Metsäteollisuuden palkkasumma kasvoi heinä joulukuussa ,7 % Satakunnassa ja 2,9 % koko maassa vuotta aiemmasta siten, että kolmannen neljänneksen kasvu oli viimeistä nopeampaa. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Metsäteollisuuden viennin kasvu tasaantui loppuvuonna 2006 Satakunnassa 3,7 %:iin, eikä neljänneksien välillä ollut merkittävää eroa. ssa kasvu jatkui edelleen nopeana: heinä joulukuun kasvuksi kirjattiin 12,7 % vuotta aiemmasta. Kolmannen vuosineljänneksen kasvu oli vielä 20 %:n luokkaa, mutta viimeisellä neljänneksellä kasvu tasaantui vajaaseen seitsemään prosenttiin. Eurassa pakkaustarvikkeita elintarviketeollisuudelle valmistavan Å&R Carton Oy:n talous- ja henkilöstöpäällikön Jouko Kössin mukaan vaikuttaa vakaalta toimintaympäristöltä, eikä näkyvissä ole muutoksia. Ongelmia on kuitenkin ollut ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa sopivan koulutustarjonnan puuttuessa. Tilanteeseen tuo helpotusta Raumalla käynnistynyt painoalan ammattikoulutus. Tuotannon jälkikäsittelylaitteille tarvittavat osaamiset toteutetaan talon sisällä oppisopimuksella. Kössi näkee puutteita myös maakunnan lento- ja tieyhteyksissä. KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen ripeä kasvu jatkui myös 2006 jälkimmäisellä puoliskolla, kun vertailuajankohtana on vuoden 2005 vastaava ajanjakso. Satakunnassa toimialan liikevaihto kohosi 9,4 % vuotta aiemmasta, kun taas koko maassa kasvua kertyi 7,7 %. Satakunnassa sekä kolmas että viimeinen vuosineljännes olivat melko identtisiä, mutta koko maan tasolla kolmannen neljänneksen kasvu (10,9 %) ylitti selvästi viimeisen neljänneksen kehityksen (4,7 %). Satakunnassa alan yrityksistä % (III nelj.) ja 53 % (IV nelj.) kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli vastaavasti 38 % ja 31 %. Satakunnassa liikevaihdon kasvu nojasi vahvasti yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, joita on runsas viidennes yrityskannasta. Näiden yritysten kasvuvaikutus voimistui edelleen viimeisellä neljänneksellä. Kuitenkin samalla alle viisi henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutus painui jonkin verran miinukselle, joten kasvuvauhti pysyi lähes vakiona. Palkkasumman kehitys painui heinä joulukuussa 2006 pakkaselle Satakunnassa 5,7 %:n verran vuotta aiemmasta ainakin osittain alan irtisanomisten vuoksi. Erityisesti kolmas vuosineljännes oli heikko (-7,4 %). ssakin päästiin vain niukasti kasvun puolelle (0,6 %). Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Kemianteollisuus ry:n mukaan maamme kemianteollisuuden yritysten suhdannenäkymät ovat muuttuneet lievästi negatiivisiksi. Kasvun hidastumisen odotetaan kemianteollisuudessa kuitenkin toteutuvan maltillisena ja alan yritykset ennustavat tuotantonsa ja henkilöstönsä kasvavan lähitulevaisuudessa. Metsäteollisuuden kemikaalien kysyntä on vankalla pohjalla, sillä paperin kysyntä on kasvanut erityisesti kehittyvillä alueilla. Maalija väriteollisuuden kasvu on kuitenkin hidastumassa mm. hiipuvan asuntorakentamisen ja metallituotteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksen heikentyneiden näkymien vuoksi. Muovituoteteollisuutta painaa alas elektroniikkateollisuuden komponenttien valmistuksen heikentyneet näkymät, mutta muuten tulevaisuus näyttää mallikkaalta. 12

13 RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Rakennusalalla jo pitkään vallinnut korkeasuhdanne jatkui myös vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla, kun vertailuajankohtana on vuotta aikaisempi ajanjakso. Satakunnassa toisella vuosineljänneksellä tapahtunut liikevaihdon kasvun pysähtyminen ei jäänyt pysyväksi, vaan kasvu kiihtyi uudelleen loppuvuonna. Satakunnassa liikevaihdon kasvua kertyi heinä joulukuussa 8,1 % vuoden 2005 vastaavasta ajasta, eikä kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen välillä ollut eroa. n kasvuprosentti oli vastaavasti 10,4 % ja viimeinen vuosineljännes oli hieman kolmatta suotuisampi. Satakunnassa rakennusalan yrityksistä hieman yli puolet kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli 44 % yrityskannasta. Merkittävimmän osan kasvusta loi yli 20 henkilöä työllistävät yritykset, jotka kuitenkin muodostavat vain vajaat kolme prosenttia toimialan yrityskannasta Satakunnassa. Näiden yritysten kehitys oli myös pienempiä kokoluokkia suotuisampaa. Toisaalta 5 19 henkilöä työllistävien yritysten positiivinen kasvuvaikutus voimistui viimeisellä vuosineljänneksellä. Rakennusalan palkkasumma kasvoi Satakunnassa loppuvuodesta ,4 % ja koko maassa 4,8 % edellisvuoden vastaavasta ajasta alan noususuhdanteen myötä. Molemmilla alueilla viimeisen vuosineljänneksen kasvu oli merkittävästi kolmatta ripeämpää. Henkilöstömäärä nousi loppuvuonna Satakunnassa neljä prosenttia vuodentakaisesta. Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannekatsauksen mukaan Lounais-Suomen alueella rakentamisen suhdannetilanne on alkutalven lievästi negatiivisesta sävystä vaihtunut kevään aikana myönteisyyteen. Kuitenkin alueella joka kolmas yritys kärsii ammattityövoiman puutteesta. Lisäksi erityisesti tarvikepanosten kustannustaso on noussut. Sekä rakennuttajien että suunnittelijoiden mielestä talonrakentamisen suhdannetilanne oli erinomainen viime vuonna. Rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat kuitenkin arvioivat, että tänä vuonna teetettävien töiden määrä supistuu asuntorakentamisessa. Toisaalta toimitilaja korjausrakentamisen odotetaan edelleen kasvavan Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Neljännesvuosimuutos-% 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Säkylässä sijaitsevan, eteläisessä Satakunnassa uudis- ja korjausrakentamista harjoittavan RTP-Rakennus Oy:n toimitusjohtajan Kari Kaukkilan mukaan alan vahva kehitys on näkynyt myös yrityksessä. Työvoimapula on kuitenkin muodostunut ongelmaksi, samoin kuin tiettyjen rakennustarvikkeiden puute ja pitkät toimitusajat sekä puutavaran kohonnut hintataso. 13

14 PALVELUT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Teksti: Saku Vähäsantanen Palvelusektorin myötätuuli jatkui myös loppuvuonna 2006 sekä Satakunnassa että koko maassa. Tukku- ja vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä liike-elämän palveluiden liikevaihdon ja palkkasumman kehitys oli suotuisaa sekä Satakunnassa että koko maassa. Erityisen huomionarvoista on majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehityksen kääntyminen selvään kasvuun myös Satakunnassa. Liike-elämän palveluissa Satakunnan liikevaihto kasvoi koko maata rivakammin, sen sijaan kaupan alan liikevaihto kehittyi Satakunnassa edelleen koko maata hitaammin. Myönteinen liikevaihdon kehitys heijastui myös palvelusektorin henkilöstömäärään, joka kohosi vuoden 2006 heinä joulukuussa 2,6 % vuotta aiemmasta. Neljännesvuosimuutos-% 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 Palveluiden (tol G, H, K, N) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Myönteinen liikevaihdon kehitys heijastui myös selvästi palvelusektorin henkilöstömäärään Tukku- ja vähittäiskauppa Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu jäi Satakunnassa edelleen alle maan keskimääräisen, sillä liikevaihto nousi maakunnassa vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla 3,9 % ja koko maassa 8,3 % edellisvuoden vastaavan ajan tasoa korkeammalle. Kummallakin alueella heinä syyskuun kasvu oli jonkin verran loka joulukuuta nopeampaa. Satakunnassa puolet kaupan alan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 %:n kasvuun ylsi vajaa 30 % yrityksistä. Selvästi suurin vaikutus liikevaihdon kasvuun Satakunnassa oli yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä, joita on kuitenkin vain pari prosenttia toimialan yrityskannasta. Alle viiden henkilön yrityksien kehitys oli isompia vaisumpaa, joten ne heikensivät alan kokonaiskasvua. Palkkasumma kasvoi heinä joulukuussa 2006 lähes samaa tahtia sekä Satakunnassa (4,9 %) että koko maassa (5,2 %) edellisen vuoden vastaavasta ajasta, eikä vuosineljännesten välillä ollut käytännössä eroa. Keskon Lounais-Suomen aluejohtajan Olli Setäsen mukaan kaupan liikevaihdon hitaampi kasvu Satakunnassa johtuu mm. väestön vähenemisestä. Toisaalta ei toimintaympäristönä poikkea merkittävästi muista alueista ja maakuntaan tehdään jatkossakin investointeja. Tulevaisuudessa väestön jatkuva keskittyminen keskuksiin aiheuttaa muutospaineita vähittäiskaupan verkkoon. 14

15 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Satakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehityksessä tapahtui käänne parempaan vuoden 2006 alkupuolella. Suotuisa kehitys vahvistui edelleen vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla, kun vertailuajankohta on vuoden 2005 vastaava ajanjakso. Satakunnassa liikevaihto kasvoi 4,1 %, mutta koko maan tasolla saavutettiin 7,5 %:n kasvu. Molemmilla alueilla kasvu voimistui hieman vuoden loppua kohden. Satakunnassa 53 % alan yrityksistä onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli keskimäärin runsas neljännes. Alan liikevaihdon kasvu jakaantui Satakunnassa melko tasaisesti eri yrityskokoluokkien kesken. Parhaiten menestyivät yli viisi henkilöä työllistävät yritykset. Sen sijaan alle viiden henkilön yrityksien kehitys oli suurempia hieman heikompaa. Palkkasumman kasvu oli samaa luokkaa sekä Satakunnassa (5,9 %) että koko maassa (5,8 %), kun vuoden 2006 loppua verrataan edellisvuoden vastaavaan aikaan. Kuten liikevaihdossa, myös palkkasumman kasvussa viimeinen vuosineljännes oli myönteisin. Liike-elämän palvelut Liike-elämän palveluiden kasvu nopeutui vuoden 2006 heinä joulukuussa. Satakunnassa saavutettiin 13,8 %:n kasvu vuotta aiemmasta, kun taas koko maassa jäätiin 10,7 %:iin. Satakunnassa hieman yli puolet alan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 %:n kasvuun pystyi 38 % yrityksistä. Satakunnassa erityisesti viimeinen vuosineljännes oli menestyksekäs 16,7 %:n kasvulla. Kolmannella neljänneksellä kasvua kirjattiin 10,6 %. Suurin liikevaihdon kasvu on syntynyt teknisissä palveluissa, joihin kuuluvat mm. erilaiset rakennustekniset suunnittelupalvelut. Satakunnassa kolmannella neljänneksellä suurin vaikutus kasvuun on ollut yli viisi henkilöä työllistävillä yrityksillä. Viimeisellä neljänneksellä alle viiden ja yli 20 henkilön yritysten kasvuvaikutus voimistui selvästi, mikä osaltaan selittää liikevaihdon kasvun kiihtymistä loka joulukuussa. Liikevaihdon kasvu heijastui myös palkkasummaan, sillä Satakunnassa saavutettiin 1 Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 7,7 %:n ja koko maassa 8,7 %:n kasvu vuotta aiempaan ajankohtaan verrattuna. Viimeisen vuosineljänneksen kasvu oli hieman kolmatta voimakkaampaa. Yrityksille ja oppilaitoksille web-sovelluksia ja järjestelmäratkaisuja tarjoavan porilaisen Hypermedia Oy:n toimitusjohtajan Ismo Ilénin mukaan myös tietojenkäsittelypalveluiden kehitys on ollut myönteistä. Asiakaslähtöisyys on alan nouseva trendi. Kilpailukykyä ylläpidetään myös erikoistumalla sekä laadulla ja luotettavuudella. Luonnollisesti tuotekehitys on avainasemassa. on toimintaympäristönä hyvä, sillä maakunnassa riittää asiakaspotentiaalia, elinkeinorakenne on monipuolinen ja infrastruktuuri on kunnossa. Ilénin mukaan esim. tietyt ohjelmointikielet ja tietokannat on kuitenkin jouduttu opettamaan yrityksessä, sillä oppilaitokset tuntuvat kouluttavan hieman muihin tarpeisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sekä julkiset että yksityiset) palkkasumman kasvu jatkui suunnilleen entisellä linjalla. Satakunnassa palkkasumma nousi vuoden 2006 heinä joulukuussa 3,5 % edellisvuoden vastaavan ajan tasoa korkeammalle. ssa vastaava kasvuprosentti oli kuusi. Satakunnassa heinä syyskuun kasvu (4,1 %) oli vähän loka joulukuuta (2,8 %) nopeampaa. Koko maassa vuosineljännesten kehitys oli päinvastaista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 15

16 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen yhdeksäs numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsaus toteutetaan liiton myöntämän ESR-rahoituksen avulla. Katsauksen laadinnassa ovat olleet mukana satakuntalaisista kehittäjäorganisaatioista liitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan Yrittäjät ry, Satakunnan kauppakamari, PrizzTech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja haastateltu paikallisia yritysjohtajia. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuulta Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja Internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen, TuKKK, Porin yksikkö, p. (02) Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön TSE coren ylläpitämä Satamittariverkkosivusto osoitteessa tarjoaa a käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2007