SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

Transkriptio

1 SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

2 LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden kehitys sujui vaihtelevasti vuoden 2012 heinä joulukuussa. Suhdannekuva jäi hyvin vaisuksi kolmannella vuosineljänneksellä teollisuuden vaikeuksien vuoksi. Viimeisellä neljänneksellä etenkin teknologiateollisuus virkosi tärkeiden metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon käännyttyä uudelleen kasvuun. Rakentamisen näkymät on hieman kirkastumassa, ja liikevaihtokin kääntyi nousuun. Palvelualojen loppuvuosi jäi aiempaa vaimeammaksi ja kaupan kasvu pysähtyi. 2

3 Kemianteollisuus piristyi vuodenvaihdetta kohden. Metsäteollisuudessa kirjattiin yhä voimakasta liikevaihdon laskua, joka tosin ainakin tilapäisesti taukosi viimeisellä vuosineljänneksellä. Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui vakaana. 3

4 Tärkeän teknologiateollisuuden liikevaihto nousi keskimäärin vähän, mutta vienti supistui. Vielä kolmannella vuosineljänneksellä jokaisen metallialan liikevaihto laski osin jopa huomattavasti, mutta aivan vuoden lopulla tärkeät koneiden ja laitteiden valmistus sekä metallien jalostus pääsivät uudelleen kasvuun kiinni. Metallituotteiden valmistus sukelsi läpi koko vuoden loppupuoliskon, eikä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus edelleenkään toipunut kovinkaan havaittavasti. Maassa keskimäärin teknologiateollisuuden liikevaihto supistui Satakuntaa voimakkaammin johtuen elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen suuremmasta painoarvosta ja sen liikevaihdon syvästä sukelluksesta. Muiden alojen loppuvuoden suuntaviivat olivat samassa linjassa Satakunnan kanssa. Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden liikevaihto ei ole edelleenkään kohonnut kovinkaan paljon vuoden 2009 tasoa korkeammalle puhumattakaan vuoden 2008 huipputasoon pääsemisestä. Syynä on erityisesti tietoliikennelaiteteollisuuden vakavat vaikeudet. 4

5 Satakunnassa on metallien jalostus hyvin vahva toimiala ja siinä liikevaihdon muutokset ovat rajuja johtuen metallien hintojen voimakkaista vaihteluista. Mm. tämän vuoksi teollisuuden ja kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto jäi v hieman alle maan keskimääräisen. Mutta jo vuoden 2012 loppupuoliskolla teollisuus menestyi paremmin kuin valtakunnallisesti mm. metallien jalostuksen käännyttyä kasvuun vuoden lopulla. Tällöin myös Satakunnan yritysten liikevaihto kokonaisuudessaan ylitti valtakunnan tason. Satakunnassa tärkeä koneiden ja laitteiden valmistus on menestynyt paremmin kuin maassa keskimäärin v jälkeen (etenkin v jälkeen!), vaikka vuosi 2012 jäikin heikommaksi. Toisaalta viimeisellä vuosineljänneksellä 2012 konepuolen kasvu oli jälleen selvästi koko maata vahvempaa. Satakunnassa ei ole juurikaan elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuutta, mikä on heikentänyt voimakkaasti koko maan teollisuuden suhdannekehitystä v jälkeen. 5

6 Metallien jalostuksen erityispiirteet on hyvä huomioida, sillä vaikka liikevaihto heittelee rajusti, ovat tuotannon tason ja palkkasumman vaihtelut paljon pienempiä, vertaa kuvioita alhaalla! Siten pelkkä liikevaihdon muutos ilman taustoitusta ei anna oikeaa kuvaa maakunnan teollisuuden tilasta. Koko maassa elektroniikka- ja konepajapuoli ovat heikompia kuin Satakunnassa. Satakuntaa heikentää metallien jalostuksen suuri painoarvo ja sen liikevaihdon suhdannenotkahdus viime vuonna. Mutta sekin tulee pääosin metallien hinnoista, ei niinkään todellisesta tuotannon supistumisesta. Tämä painaa maakunnan teollisuuden suhdannekehitystä liikevaihdolla mitattuna valtakuntaa heikommaksi, vaikka tuotannon muutosta ei juuri ole tapahtunut. 6

7 Rakentamisen liikevaihto kohosi hieman suhdannetilan kohennuttua etenkin liikeja julkisessa rakentamisessa. Palvelualat hiljenivät vaimean talouskehityksen myötä. Kaupan liikevaihdon kasvu taittui. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan nousu jäi niukaksi. Liikeelämän palveluiden nousukiito hyytyi ainakin osin tuki- ja suunnittelupalveluiden kysynnän hiljenemisen vuoksi, joskin kasvua kertyi vielä. 7

8 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 1,0 % vuoden 2012 heinä joulukuussa vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Heinä syyskuussa liikevaihto supistui 3,8 % lähes jokaisen teollisuudenhaaran laskun vuoksi. Loka joulukuussa kasvua kertyi jälleen 5,1 %:n verran teollisuuden suhdannekuvan kirkastuttua. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on pysynyt suurena. Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla noin 49 % maakunnan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan. Voimakkaan, yli 15 %:n nousun kirjasi suunnilleen kolmasosa yrityskannasta. Maassa keskimäärin yleisen talouskehityksen ja alakohtaisen suhdannetilanteen muutoksen suuntaviivat olivat muutoin suurin piirtein samat kuin Satakunnassa, mutta kahden viimeisen vuosineljänneksen väliset erot jäivät selvästi pienemmiksi. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto laski viime vuoden heinä joulukuussa 0,4 % pääosin teollisuuden vaisumman kehityksen vuoksi. Merkittävin ero syntyi teknologiateollisuudessa, jonka valtakunnallisesti Satakuntaa selvästi kehnompi kehitys johtui suurelta osin tärkeän elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon romahduksen jatkumisesta. Myös kaupan liikevaihto laski hieman Satakunnasta poiketen. Muilla aloilla ei kovin merkittävää eroa syntynyt Satakunnan ja muun maan välillä. 8

9 Tuoreet tiedot tammi-maaliskuu 2013, lisätiedot marraskuun lopun Satakunnan talous -katsauksesta 2013 Q1 Vuosimuutos % Koko Satakunta maa Liikevaihto A-X Kaikki toimialat -5,1-4,3 C Teollisuus -6,5-6,1 F Rakentaminen -8,1-6,2 G Tukku- ja vähittäiskauppa -5,3-7,7 Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) -4,9 0,3 Henkilöstömäärä A-X Kaikki toimialat -1,4-1,7 C Teollisuus -2-5,1 F Rakentaminen 0,9-0,2 G Tukku- ja vähittäiskauppa -1,5-0,6 Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) -0,4-0,3 9

10 LIIKEVAIHDON JAKAUMA Liike-elämän palvelut 6% Satakunnan liikevaihdon jakauma v (tiedot ovat suuntaaantavia) Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1% Muut 25% Tukku- ja vähittäiskauppa 18% Elintarviketeollisuus 4 % Rakentaminen 7% Metsäteollisuus 10% Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1% Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 6% Metallien jalostus 12% Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3% Koneiden ja laitteiden valmistus 7% 10

11 BKT:n muodostuminen Satakunnassa, suurimmat toimialat, punaisella tärkeät vientialat 11 Metalliteollisuus kokonaisuudessaan (metallien jalostus, metallituotteet, koneet ja laitteet, sähkötuotteet ja telakat, yht. 747 milj. ) on pitkään ollut maakunnan suurin arvonlisäyksen tuottaja 2010* Osuus 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 618,1 10,4 % 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 612,2 10,3 % 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvoj 435,9 7,3 % 41_43 Rakentaminen 418,6 7,0 % 49_53 Kuljetus ja varastointi 392,3 6,6 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 362,4 6,1 % 35_39 Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto 296,9 5,0 % 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 283,1 4,8 % 85 Koulutus 279,7 4,7 % 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valm 268,5 4,5 % 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 264,6 4,4 % 69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toimi 180,8 3,0 % 19_22 Kemianteollisuus 180,7 3,0 % 77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 168,7 2,8 % 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoi 161,3 2,7 % 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 141,5 2,4 % 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta 104,9 1,8 % 01 Maatalous ja metsästys 101,1 1,7 % 31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmis 97,9 1,6 % 02_03 Metsätalous ja kalatalous 97,0 1,6 % 29_30 Kulkuneuvojen valmistus 88,4 1,5 % 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 87,4 1,5 % 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 82,0 1,4 % Muu kiinteistötoiminta 50,6 0,8 % 16 Puuteollisuus 50,2 0,8 % 23 Rakennusaineteollisuus 36,9 0,6 % 13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 35,1 0,6 % 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 28,1 0,5 % 05_09 Kaivostoiminta ja louhinta 23,2 0,4 % 97_98 Kotitalouspalvelut 5,2 0,1 %

12 Viennin merkitys taloudelle Avoimuusindeksillä tarkastellaan kansainvälisen kaupan merkitystä taloudelle. Sitä mitataan alueen (teollisuuden) viennin arvon suhteella alueen arvonlisäykseen ja se ilmaistaan prosentteina arvonlisäyksestä. Satakunnan avoimuusindeksi on selvästi korkeampi kuin koko maan, mikä johtuu vahvasta vientivetoisesta teollisuudesta. Suomessa keskimäärin n. 14 % viennistä tulee transitoliikenteestä. Satakunnassa osuus on todennäköisesti selvästi pienempi. Tämä tarkoittaa käytännössä vielä suurempaa eroa vientipainotteisuudessa. 12

13 VIENTI Teollisuuden vientiliikevaihdon arvo laski hieman sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden 2012 heinä joulukuussa. Kolmannella vuosineljänneksellä vienti supistui Satakunnassa merkittävästi. Se johtuu teknologiateollisuuden viennin arvon notkahduksesta, joka tosin todennäköisesti on osin peräisin metallien hintojen laskusta, eikä siten välttämättä tule täysin viennin määrästä. Viimeisellä neljänneksellä vienti alkoi uudelleen kasvaa metallialojen nousun myötä. Metsäteollisuuden vienti kohosi heinä joulukuussa jonkin verran molemmilla alueilla. Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden viennin arvo putosi loppuvuonna, joskin Satakunnasta poiketen se juontuu suurelta osin elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden vaikeuksista. Satakunnassa koko teollisuuden ja teknologiateollisuuden viennin arvot ovat yhä lähellä vuoden 2008 huipputasoa, mutta maassa keskimäärin molemmat ovat selvästi matalampia. Satakunnan vientimenestys erityisesti metallissa onkin ollut Suomen keskitasoa selvästi parempaa viime vuosina. Metsäteollisuudessa viennin toipuminen ei ole kovin nopeasti edennyt. 13

14 PALKKASUMMA Yritysten palkkasumman kasvu hiipui viime vuoden loppupuolella usean toimialan palkkasumman nousun jäätyä aiempaa niukemmaksi. Vuoden 2012 heinä joulukuussa Satakunnan yritysten maksama yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi 1,6 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Palkkasumma kohosi voimakkaasti telakoilla. Myös koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa kirjattiin selvää nousua. Muilla teollisuuden aloilla palkkojen summa supistui. Palvelualoilla palkkojen kasvu jatkui aiempaa vaisumpana. Satakunnassa teollisuuden palkkasumman kehitys on ollut viime vuosina maan keskitasoa suotuisampaa, joskin toimialojen keskimääräinen kehitys on jäänyt hieman alle. 14

15 PALKKASUMMA Satakunnan telakoiden palkkasumma lähellä v huippua huolimatta vaikeista ajoista. Entä jatko? STX saattaa lopettaa Raumalla. 15

16 TYÖLLISYYS Maailmantalouden epävarmuus jatkuu edelleen. Satakunnassa työllisyystilanne on heikentynyt viime syksystä lähtien. Vuoden 2012 heinä joulukuussa henkilöstömäärät supistuivat maakunnan yrityksissä yhteensä 1,2 % vuoden 2011 vastaavaan aikaan verrattuna. Eniten laskua kirjattiin teollisuudessa, 2,3 %. Rakentamisessa ja palveluissa pudotus jäi alle yhteen prosenttiin. Vuoden 2013 tammi maaliskuussa henkilöstö supistui Satakunnan yrityksissä 1,4 %. Teollisuudessa laskua kirjattiin 2 %, kaupassa 1,5 % ja muissa palveluissa yhteensä 0,4 %. Rakentamisessa henkilöstö sen sijaan kasvoi 0,9 %. Satakunnassa rakentaminen menestyi paremmin ja teollisuudessa pudotus oli selvästi lievempää kuin maassa keskimäärin (-5 %). Muuten kehitys oli samansuuntaista. 16

17 Talouden näkymissä ei selviä käänteen merkkejä Taloudessa yhä heikot näkymät etenkin euroalueella Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu pysyy tänä ja ensi vuonna yhä pitkän aikavälin kasvu-uran alapuolella. Kovin selvää toipumista ei siten ole havaittavissa etenkään teollisuusmaissa. Orastava nousu nojaakin edelleen vahvasti erityisesti Aasian kehittyviin valtioihin. Teollisuusmaista vahvimmat odotukset ovat Yhdysvalloissa, sen sijaan euroalue pääsee kasvuun kiinni vasta ensi vuonna. Japanin talouskasvu pysyy maltillisena. Suomessa talous kasvaa tänä vuonna IMF:n ennusteen mukaan vain 0,5 % ja ensi vuonna 1,2 %. Se on kuitenkin vähän euroalueen keskiarvoa myönteisempää. Vaimea maailmanlaajuinen talouskasvu heijastuu Suomeen ja Satakuntaan viennin kautta. Päätoimialat hiipuneet Suomessa, palveluissa odotukset hieman paremmat 17 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) elokuun lopun luottamusindikaattorien mukaan maamme päätoimialojen suhdannetilanne on keskimääräistä heikompi. Teollisuuden luottamus laski elokuussa selvästi. Luottamusindikaattorin saldoluku on -12, kun heinäkuun lukema oli -8. Pitkän aikavälin keskiarvo on +2. Rakentamisen luottamus heikkeni elokuussa. Tilauskanta on alle normaalin ja henkilöstön ennustetaan supistuvan. Tuorein saldoluku on -25, edelliskuun tarkistettu lukema oli -19. Pitkäaikainen keskiarvo on -6. Palvelujen luottamusindikaattori kääntyi uudelleen laskuun. Myynnin arvioidaan silti kasvavan hieman. Saldoluku on -2, edelliskuun tarkistettu lukema oli +6 ja pitkän aikavälin keskiarvo on +14. Vähittäiskaupan luottamus putosi elokuussa voimakkaasti. Myyntikehitys on ollut heikkoa, eikä tilanteeseen odoteta parannusta lähikuukausina. Luottamusindikaattorin saldoluku painui -21 pisteeseen, kun edelliskuun tarkistettu lukema oli -11. Pitkäaikainen keskiarvo on 0.

18 Talouden näkymissä ei selviä käänteen merkkejä Satakunnan pk-yrityksissä odotukset vähän paremmat kuin valtakunnallisesti Suomen Yrittäjien ja Finnveran tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan Satakunnan pk-yrityksistä n. 13 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana, n. 16 % taas pienenevän. Saldoluku on näin ollen -2. Satakunnassa saldoluku on painunut alle nollan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009, eli henkilöstön määrän pienenemiseen uskovia on enemmän kuin kasvua odottavia. Toisaalta vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna odotukset ovat silti huomattavasti suotuisammat. Kevääseen 2013 verrattuna alueen henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on heikentynyt neljä prosenttiyksikköä. Koko maassa saldoluku on selvästi korkeampi +5. Satakunnassa yritykset arvioivat suhdannenäkymät hieman koko maata myönteisemmiksi huolimatta siitä, että henkilöstön määrän arvioidaan alueen yrityksissä pienenevän. Saldoluku on alueella +6 ja nousua keväästä 2013 on 5 prosenttiyksikköä. Koko maassa saldo on +4 ja laskua keväästä -1. Liikevaihdon näkymät ovat jo selvästi positiivisia, mutta viennissä ja investoinneissa saldot ovat yhä negatiivisia. Teknologiateollisuuden tilaukset ja liikevaihto-odotukset laskussa maassa keskimäärin Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 14 % vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2012, mutta 5 % enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa (lähde: Teknologiateollisuus ry) Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 10 % pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2012, mutta 2 % suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella maamme teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä Sen sijaan Satakunnassa eroa ei juuri ole. 18

19 Vai sittenkin? Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous kääntyi huhti-kesäkuussa kasvuun edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote kohosi 0,2 prosenttia. Tammi-maaliskuussa Suomen talous oli vielä tarkistettujen lukujen mukaan 0,2 prosentin pudotuksessa viime syksyyn verrattuna. Bruttokansantuote supistui kuitenkin huhti-kesäkuussa 1,2 prosenttia vuoden takaisesta. Vuosi sitten Nokia valmisti vielä matkapuhelimia Suomessa, mikä nostaa vuoden takaista vertailulukua. Toisaalta teollisuuden liikevaihto supistui yhä selvästi huhtikesäkuussa 2013 koko maassa vuotta aiemmasta. 19

20 20 Mutta monipuolisuus on Satakunnan valtti

21 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. 21