8 marraskuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8 marraskuu 2006. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät"

Transkriptio

1 8 marraskuu 2006 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät

2 YLEISTÄ Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi tammi kesäkuussa ,1 % vuoden 2005 vastaavasta ajasta. Koko maassa liikevaihdon kasvua kertyi 11,3 %. Satakunnassa myönteinen kehitys oli pääosin metsäteollisuuden viimevuotisen työkiistan jälkeisen nopean toipumisen, metalliteollisuuden vahvan kehityksen, rakentamisen jatkuvan kasvun ja telakoiden hyvän tilauskannan ansiota. Myös palvelusektori kehittyi suotuisasti. Talouden palkkasumman kasvu jatkoi vakaata runsaan neljän prosentin linjaa. Viennin arvo kääntyi jyrkkään kasvuun. laisten yritysten lähiajan näkymät ovat varsin hyvät. Suhdannekuva Maailmantalouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna vähintään neljän prosentin verran. Vaikka suhdanteiden ennakoidaan teollisuusmaissa hieman heikkenevän, kasvu jatkuu ripeänä etenkin Kaukoidän kehittyvissä maissa. Ennustelaitosten mukaan euroalueen talouskasvu vauhdittuu tänä vuonna noin 2,5 prosenttiin. Talouskasvun ja inflaatio-odotusten voimistumisen myötä Euroopan keskuspankin odotetaan jatkavan ohjauskoron nostoja. Yhdysvalloissa talouskasvu on hiipumassa mm. asuntomarkkinoiden hiljenemisen myötä, mutta jatkokehitys on vielä epävarmaa. Kokonaistuotannon kasvun odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna runsaan viiden ja ensi vuonna reilun kolmen prosentin luokkaa. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) marraskuun suhdannebarometrin mukaan suhdannetilanne on koko maan tasolla jatkunut odotetusti vahvana. Usean toimialan yritykset kuvaavat tilannettaan tavanomaista paremmaksi. Korkeasuhdanne jatkuu ainakin ensi vuoden alkuun asti, vaikka teollisuuden ja rakentamisen odotukset ovat aiempaa varovaisempia. Lounais-Suomen alueella teollisuuden ja rakentamisen tilauskannat ovat normaalia suuremmat ja lähiajan näkymät ovat lievästi myönteiset. Palveluyritykset ennakoivat suhdannenäkymiensä paranevan. Niiden myynti on piristynyt alkusyksyn aikana, mutta kasvu hidastunee jatkossa. Palvelualojen tuotantokustannukset ovat nousseet, joten kannattavuus on hieman heikentynyt. Suomen yrittäjien ja Finnveran tuoreimman pk-yritysbarometrin mukaan maan pk-sektorin suhdanneodotukset ovat edelleen myönteiset, mutta vahvistumista ei ole tapahtunut. 52 % yrityksistä odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 41 % niiden vahvistuvan seuraavan vuoden aikana. Näkymät ovat hyviä kaikilla toimialoilla, vaikka odotukset ovatkin laskeneet teollisuudessa. Satakunnassa suhdanneodotukset ovat koko maata hieman heikommat, mutta ne ovat kohentuneet aavistuksen keväästä. Suhdanteiden paranemiseen uskoo 39 %, pysymiseen ennallaan 53 % ja heikkenemiseen 8 % pk-yrityksistä. Näkymät ovat koko maata valoisampia mm. liikevaihdon, tuotekehityspanostusten ja investointien arvon osalta. Sen sijaan odotukset henkilöstömäärän ja viennin arvon kehittymisestä ovat koko maata heikommat. Suhdannenäkymät ovat kuitenkin kaikkien osatekijöiden suhteen positiiviset. Alkuvuoden talouskehitys suotuisaa Satakunnassa erityisesti metsä- ja teknologiateollisuuden sekä rakentamisen liikevaihto voimakkaassa kasvussa 2 Vuoden 2006 tammi kesäkuun talouskehitykseen on sekä Satakunnassa että koko maassa selvästi vaikuttanut viimevuotinen paperiteollisuuden työkiista, josta toipuminen on voimistanut huomattavasti metsäteollisuuden liikevaihdon ja viennin kasvua. Vaikutus palkkasummaan on kuitenkin ollut huomattavasti vähäisempi. Toisen satakuntalaisen menestyjän, teknologiateollisuuden, liikevaihdon kasvua on siivittänyt värimetallien ennätyskorkea hintataso sekä telakoiden myönteinen tilauskannan kehitys, joka alkoi alkuvuonna selvästi näkyä maakunnan talouskehityksessä. n tasolla kehitys on ollut samansuuntaista. Satakunnassa rakentamisen toimiala kasvoi voimakkaasti vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä viime vuoden vastaavasta ajasta, mutta toisella neljänneksellä kasvu pysähtyi. Palvelusektori kehittyi Satakunnassa kohtuullisen hyvin, mutta kuitenkin koko maata ja teollisuutta hitaammin. Telakoiden myönteinen tilauskannan kehitys alkoi selvästi näkyä Satakunnan talouskehityksessä Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Satakunnassa 14,1 % vuoden 2006 tammi kesäkuussa, kun vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajanjakso. Merkittävin vaikutus kasvuun on ollut yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä. n vastaava muutos oli 11,3 % ja kasvu oli tasaista vuosineljännesten välillä. Satakunnassa liikevaihto kohosi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 8,9 % edellisvuoden vastaavaa arvoa korkeammalle, mutta toisella neljänneksellä kasvua kirjattiin jo 18,7 % mm. metsäteollisuuden elpymisen ja metallien jalostuksen jyrkän kasvun ansiosta. Jokaisen Satakunnan päätoimialan liikevaihto kasvoi alkuvuonna 2006 viime vuoden vastaavasta ajasta. Kasvu oli ripeää ja koko maatakin nopeampaa koko teollisuudessa yhteensä, metsäteollisuudessa, metallien jalostuksessa, metallituotteiden valmistuksessa ja kaikilla toimialoilla yhteen-

3 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 8 marraskuu 2006 Yleistä 2 Yritysten asema hyvinvointipalvelujen 5 tuottajina vahvistuu? Tilinpäätösanalyyseille jatkoa 7 Teollisuus 8 Rakentaminen 13 Palvelut 14 sä. Huolimatta toisen vuosineljänneksen kovasta kokonaiskasvusta rakentamisen, osaamiskeskusalojen, koneiden ja laitteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu pysähtyi tai liikevaihto laski jonkin verran edellisvuoden toisesta neljänneksestä. Myös muutamalla muulla alalla kasvu hidastui. Taantumisen kuitenkin kompensoi metsäteollisuuden ja metallien jalostuksen voimistunut kasvu. Keskimäärin 55 % satakuntalaisista yrityksistä kasvatti alkuvuonna liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli keskimäärin vajaat 40 % siten, että ensimmäisellä neljänneksellä osuus oli toista hieman suurempi. Talouden palkkasumman kasvu jatkui vakaana, mutta siinä ei näkynyt kasvupiikkiä liikevaihdon tapaan. Palkkasumma kipusi alkuvuonna 2006 Satakunnassa 4,4 % ja koko maassa 4,7 % alkuvuoden 2005 tasoa korkeammalle. Palkkasumman kasvu oli Satakunnassa erittäin nopeaa telakoilla (23,4 %), metallituotteiden valmistuksessa (12,2 %) sekä rakentamisessa (10,8 %), nopeaa (kasvu 5 10 %) metsäteollisuudessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa, liike-elämän palveluissa sekä osaamiskeskusaloilla. Palkkasumma laski selvästi Satakunnassa kemianteollisuudessa, metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa ainakin osittain irtisanomisten vuoksi. Palkkasumman kasvu oli koko maata nopeampaa koko teollisuudessa yhteensä, elintarviketeollisuudessa, metsäteollisuudessa, metallituotteiden valmistuksessa, telakoilla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. TEKSTI: Saku Vähäsantanen Heli Hookana Eevaleena Isoviita Jani-Petri Laamanen Merja Mannelin JULKAISIJAT: TuKKK, Porin yksikkö liitto Satakunnan TE-keskus Satakunnan yrittäjät ry Satakunnan Kauppakamari Prizztech Oy Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy Liikevaihdon vuositasot toimialoittain Satakunnassa (0 ), vuoden 2005 luvut ovat suuntaa-antavia Toimialan nimi Elintarviketeollisuus Puu- ja paperiteollisuus Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm Metallien jalostus Koko metalliteollisuus Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Koko teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liike-elämän palvelut OSKE-ryhmä: ICT, automaatio ja elektroniikka Kaikki toimialat luvuista puuttuu TOL 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus vuosilta 2002, 2003 ja OSKE-ryhmän luvut ovat arvioita 3

4 Viennin arvo kasvoi ripeästi Teollisuuden viennin arvo kääntyi jyrkkään kasvuun alkuvuonna 2006 viime vuoden notkahduksen jälkeen. Viennin arvo kohosi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Satakunnassa 28,7 % ja koko maassa 19,2 % edellisvuoden vastaavan ajan lukuja korkeammalle. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu oli vielä sekä Satakunnassa että koko maassa kymmenen prosentin luokkaa, mutta toisella neljänneksellä viennin arvo kasvoi Satakunnassa peräti % ja koko maassakin 27 %. Kasvu johtuu osittain paperiteollisuuden viennin elpymisestä viimevuotisen työkiistan jälkeen. Kun lisäksi metalliteollisuuden vienti oli hyvässä vireessä mm. metallien korkean hintatason ansiosta, samoin kuin telakoiden tilauskanta, viennin arvo lähti hurjaan nousuun. % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % Koko teollisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Maakunnan työllisyyskehitys odotettua myönteisempää Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen Viime vuoden lopun heikkojen näkymien vastaisesti Satakunnan työmarkkinoiden viimeaikainen kehitys on ollut positiivista. Yritysbarometrien heikoista ennusteista ja syksyllä päätettyjen irtisanomisten realisoitumisesta huolimatta yritysten henkilöstömää- 6 % 8 % rä on kasvanut, alueella asuvien 4 % työllisten määrä on ollut nousussa ja työttömyys on vähen- 2 % tynyt. Merkittävin yksittäinen 0 % tekijä positiivisen kehityksen -2 % taustalla on ollut maakunnan -4 % telakoiden hyvä työtilanne. Tilastokeskuksen suhdannetilasto- -6 % jen perusteella henkilöstömäärät kasvoivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä myös rakentamistoiminnassa ja koko alkuvuoden ajan palvelualoilla. Satakunnassa sijaitsevien yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli tammi kesäkuussa 0,7 % vuodentakaista suurempi. Neljännesvuosimuutos-% Työttömien työnhakijoiden määrä maakunnassa on laskenut voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Työttömien määrä on vähentynyt yli 1 0 hengellä yli 10 % vuoden takaisesta, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Hyvään tilanteeseen vaikuttaa osittain lomautusten voimakas vähentyminen. Syyskuussa työttömiä työnhakijoita oli Satakunnassa runsaat 11 0 (10,3 % työvoimasta) ja lomautettuja työttömistä oli 2. Satakunnan työttömyys on ollut näin alhainen viimeksi 15 vuotta sitten. Työttömyys on alentunut kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vähentyminen on ollut kuljetusalalla, palveluissa sekä kaupan alalla. Työttömien määrä on vähentynyt suhteellisen tasaisesti sekä miehillä että naisilla. I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat Hyvän työllisyystilanteen odotetaan edelleen jatkuvan vaikkakin työttömyyden alenemisen ja työllisyyden kasvun odotetaan hidastuvan. Maakunnan teollisuus on erittäin vientipainotteista, siksi myös kansainvälisen talouden suhdanteet heijastuvat erityisen paljon juuri an niin hyvässä kuin pahassakin. Meri- ja laivateollisuuden tilanne on tällä hetkellä vakaa ja väkeä ollaan lisäämässä. Rakennustoiminta on vilkasta muutenkin kuin Olkiluodon ansiosta. Elintarviketeollisuuden tilanne on hyvä ja nyt on saatu varmuus sokerintuotannon jatkumisesta alueella. Myös paperiteollisuudessa ja graafisella alalla näkymät ovat suhteellisen hyvät. Kaupan alallakin on kasvua odotettavissa. Korkeasta öljyn hinnasta huolimatta kuljetusalalla on toistaiseksi mennyt hyvin. Elinkeinoelämän keskusliiton Lounais-Suomea koskevan suhdannebarometrin ja Suomen yrittäjien ja Finnveran a koskevan pk-yritysbarometrin mukaan yritysten henkilöstönäkymät ovat kohentuneet viimevuotisista. Teollisuudessa henkilöstön määrää koskevat odotukset ovat Lounais-Suomessa selvästi paremmat kuin muualla maassa. laisten pk-yritysten henkilöstöodotukset puolestaan ovat kohentuneet eivätkä enää ole merkittävästi maan keskimääräistä huonompia. Viime vuoden puolella barometrit osoittivat alueen yritysten kokevan pulaa osaavasta työvoimasta, mutta nyt tämäkin ongelma näyttää poistuneen ainakin teollisuusyritysten osalta. Hyvistä näkymistä huolimatta Satakunnassa on viime aikoina käyty melkoisesti myös yt-neuvotteluja. Tähän mennessä tänä vuonna yt-neuvottelujen piirissä on ollut noin 6 henkilöä. Suurimmat irtisanomiset koskevat paperiteollisuutta, koneiden ja laitteiden valmistusta sekä elintarvikkeiden ja juomien valmistusta. On toivottavaa, että irtisanomisten seurauksena katoavat työpaikat korvautuvat jatkossakin uusilla työpaikoilla ja työllisyyden myönteinen kehitys jatkuu. 4

5 Yritysten asema hyvinvointipalvelujen tuottajina vahvistuu? Teksti: Eevaleena Isoviita Hyvinvointipalveluyritykset osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien toimijat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, yhteisöllisiin toimijoihin, markkinatoimijoihin ja julkisen vallan toimijoihin. Tässä artikkelissa tarkastellaan hyvinvointiyrittäjiä markkinatoimijoina, jotka tarjoavat sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottamalla huolenpito- ja hoitopalveluja eri ikä- ja väestöryhmille. Markkinatoimijoiden yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty toimijan taloudellinen menestys tai liikevoitto. Vastuu lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on kunnilla, mutta järjestämistapa on kuntien harkinnassa. Kuntien ostopalvelut yrityksiltä on yksi muuta palveluntuottoa täydentävä palveluntuottamistapa. Hyvinvointialan yritykset tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluja myös itse maksaville asiakkaille, joiden osuus etenkin sosiaalipalveluissa on hyvin pieni. Vielä tällä hetkellä yritykset ovat pääasiassa riippuvaisia kuntien päätöksistä. Suomen ensimmäisen hoivabarometrin mukaan kuntapäättäjien usko kuntien vanhusten asumispalvelujen ulkoistamiseen sekä oman että lähikuntien yksityisille yrityksille kasvaa merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Suurimpina syinä yksityisten palveluntuottajien käyttöön pidettiin kustannustehokkuutta, jolloin kunnan omaa pääomaa ei sidota kiinteistöihin, ja vertailukohdan saamista kunnan omalle palvelutuotannolle. Yrittäjien ja naisyrittäjien kokonaismäärät Suomessa ovat tasaisesti vähentyneet viime vuosien aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelualan yrittäjien määrä puolestaan on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Päätoimialoista terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sijoittuvat viiden merkittävimmän toimialan joukkoon mitattaessa päätoimialojen kontribuutiota Satakunnan arvonlisäykseen. OECD-maiden julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien osuuksia vanhusten- ja lastenhoidossa vertailtaessa Suomessa pääosan palveluista tuottaa julkinen sektori muihin maihin verrattuna. Pk-yritysten odotukset niin liikevaihdon kuin kannattavuuden ja vakavaraisuuden suhteen ovat vahvat. Satakunnassa aloittaneiden ja lopettaneiden sosiaali- ja terveyspalveluyritysten määrissä ei ole juuri eroja. Aloittavissa yrityksissä on kuitenkin enemmän suurempia esimerkiksi lastenja nuorten laitoshoitoa tarjoavia yksiköitä, kun taas lopettaneet yritykset ovat pääasiassa pieniä yhden hengen työllistäviä kotipalveluyrityksiä tai lääkinnällistä kuntoutusta tarjoavia yksiköitä. Hyvinvointialan yrityksen perustaminen on yleensä pitkä prosessi, joka perustuu yrittäjän vahvaan alan koulutus- ja työkokemukseen, perusteellisiin toimintasuunnitelmiin sekä tarkkaan markkina- ja toimitilakartoitukseen. Pk-yritykset ottavat ulkoista rahoitusta yleensä kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin. Hyvinvointialalla erityisesti asumispalvelua tuottavien yksiköiden ja terveyspalveluyksiköiden perustaminen vaatii suuria laite- ja rakennusinvestointeja, jotka osaltaan vaikuttavat myös yrityksen perustamiseen vaadittavaan aikaan. Edellä mainitut asiat vaikuttavat yritysmäärien lisääntymiseen toimialalla. Sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjyys Satakunnassa Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien määrä on sekä Suomessa että Satakunnassa selvästi lisääntynyt 19-luvulla. Toimipaikkojen määrä kansallisella ja maakunnallisella tasolla on 19-luvun puolivälin jälkeen kaksinkertaistunut. Vuonna 2005 yritykset ohittivat toimipaikkojen määrässä järjestöjen ylläpitämät toimipaikat. Yritysten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien osuus on suurin lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa sekä kotipalveluissa. Vuonna 2005 toimipaikkoja on tullut lisää koko maassa erityisesti lasten ja nuorten laitos- ja perhehoitoon, palvelutaloihin ja ryhmäkoteihin sekä kotipalveluun, joissa päivähoidon lisäksi palvelutuotannon osuus on suurin yritysten tuottamissa palveluissa. Toimipaikkojen kasvun myötä myös henkilöstön määrä on kasvanut. Toimipaikoista erilaisten asumispalvelujen lisääntymisellä viime vuosina on 5

6 ollut työllistävä vaikutus. Toimipaikkamäärä on kasvanut Satakunnassa keskimäärin 11,8 % ja henkilöstömäärä keskimäärin 13,7 % 19-luvun puolivälistä. Kasvu edelliseen vuoteen (2005) verrattuna on ollut toimipaikkojen osalta 10,8 % ja henkilöstömäärän osalta 11,1 %. Yritykset työllistivät sosiaalialan ammattilaisia Satakunnassa hieman yli maan keskiarvon (5,9 %). Terveyspalvelujen toimipaikka- ja henkilöstömäärän kehityksessä ei ole tapahtunut sosiaalipalvelujen kaltaista kasvua. Toimipaikkamäärä on kasvanut Satakunnassa keskimäärin 2,5 % ja henkilöstömäärä keskimäärin 4,6 % 19-luvun puolivälistä. Kasvu edelliseen vuoteen (2004) verrattuna on ollut toimipaikkojen osalta 0,7 % ja henkilöstömäärän osalta 4,6 %. Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien yleisimpiä toimialoja ovat lääkinnällinen kuntoutus, lääkärin vastaanottotoiminta sekä työterveyshuolto ja laboratoriotoiminta. Useimmat palvelujen tuottajat ovat monitoimialaisia. Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat keskittyvät Etelä-Suomeen ja suuriin kaupunkeihin. Erityisesti suuret lääkärikeskukset ja yksityiset sairaalat sijaitsevat pääasiassa suurimmissa kaupungeissa. Yksi suurin sekä valtakunnallisella että Satakunnan tasolla näkyvä muutos on terveyspalveluyritysten ketjuuntuminen. Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten henkilöstökehitys Satakunnassa Pk-yritysten suotuisat suhdanneodotukset ja työllisten ikääntyminen pitävät yllä rekrytointitarpeita yrityksissä. Erityisesti tämä tulee näkymään hyvinvointialalla, jossa väestörakenteen muuttuminen tulee vaikuttamaan toisaalta palvelutarpeen ja toisaalta henkilöstötarpeen kasvuun. Sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityksissä viime vuosina vallinneesta henkilöstön tasaisen loivasta kasvusta huolimatta henkilökunnan ikääntyminen ja palvelujen kasvava kysyntä antavat aihetta varautua myös työvoimapulaan. Työvoimapulaa pidetään pk-yrityksissä yhtenä kasvun, kehittämisen ja työllistämisen esteenä. Myös yksi hyvinvointialan yrittäjien kokemista tulevaisuuden uhkista on pula motivoituneesta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Tulevaisuudessa tulisi palvelurakenteen kehittämisen lisäksi pyrkiä takaamaan henkilöstön saatavuus hyvinvointialalle. Hyvinvointialan koulutuksen kehittämiseen pyritään Satakunnassa mm. korkeakoulujen yhteistyötä lisäämällä. Yhtenä esimerkkinä tästä on Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Porin yksiköiden yhteinen hyvinvointialan maisteriohjelma, jonka tavoitteena on vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin hyvinvointialalla yhdistämällä sosiaalialan ja liiketaloustieteen osaamista. Lisäksi terveyspalveluyritykset pitävät merkittävänä paikallisen koulutuksen kehittymisenä 2006 Porissa alkanutta lääkärikoulutusta. Sekä pk-yrityssektorilla yleisesti että terveydenhuollon- ja sosiaalipalvelujen toimialalla erityisesti markkinoinnissa sekä henkilöstön kehittämisessä ja kouluttamisessa on kehitettävää. Lisäksi kehittämistarpeita on tuotannon, tuotekehityksen ja laadun parantamisessa sekä verkostoitumisessa ja alihankinnan kehittämisestä. Nämä seikat tulevat ilmi yrittäjyyttä yleisesti ja hyvinvointialaa erityisesti käsittelevissä selvityksissä. Näihin asioihin pyritään panostamaan korkeakouluyhteistyöllä hyvinvointialan täydennyskoulutusta kehittämällä. Hyvinvointipalveluyritysten asema palveluntuottajina ja tulevaisuuden kehitysnäkymät Hyvinvointialan yritysten rooli yhtenä hyvinvointipalvelujen tuottajaryhmänä on vahvistunut ja markkinoiden kehittyessä yritysten merkitys tulee edelleen kasvamaan. Nykyisellä lainsäädännöllä hankintalaki sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettava puitelaki velvoittavat kunnat huomioimaan hyvinvointiyrittäjät palveluntuottajina kuntien oman toiminnan ja järjestöjen tuottamien hyvinvointipalvelujen rinnalla. Pk-yritysbarometrissä työvoimakustannukset, resurssitekijät ja rahoitusvaikeudet ovat tärkeimpiä kehittämisen esteitä. Terveydenhuollon- ja sosiaalipalvelujen toimialalla yhtenä kriittisenä menestystekijänä pidetään yhteiskunnan ratkaisuja sekä toimintamahdollisuuksia heikentävinä tekijöinä edellä mainittujen esteiden lisäksi nähdään riippuvaisuus kuntien päätöksistä ja asiakkaiden ennakkoluulot. Selvitysten mukaan yrittäjyys on suurinta pienissä kunnissa. Pienten kuntien mahdollisuudet tarjota sosiaali- ja terveyspalveluja ovat isoja kuntia heikommat. Pienet kunnat myös ostavat isoja kuntia enemmän palveluja naapurikunnista tai yrityksiltä. Parhaillaan käynnissä olevan kuntaja palvelurakenneuudistushankkeen tavoitteena on palvelujen järjestämisen varmistaminen tulevaisuudessa kuntien rakenteita ja taloudellisuutta vahvistamalla. Uudistuksesta annettava laki eli puitelaki tulee voimaan Lain edellyttämistä toiminnoista mm. palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen ja kuntamenojen kasvun hillitseminen vaativat palvelujen vertailtavuutta ja markkinatuntemusta. Hankintalaki puolestaan velvoittaa kunnat kilpailuttamaan kunnallisten organisaatioiden ulkopuoliset hankinnat. Myös kilpailuttaminen edellyttää oman palvelutuotannon tuntemusta ja palvelutarpeen määrittelyä sekä vaatii sitoutumista ostopalvelujen ylläpitämiseen. Satakunnassa on hanketoiminnalla kehitetty eri palveluntuottamistapojen vertailtavuutta tuotteistamalla julkisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Uusia palveluntuottamistapoja on kokeiltu sekä pyritty lisäämään kuntien ja kuntalaisten hyvinvointialan markkinatuntemusta esimerkiksi palvelusetelikokeilulla ja hoivayrittäjät-verkkopalvelun käyttöönotolla. Hyvinvointipalveluja koskevien lakimuutosten vaikutus ei vielä näy toimialan yrityskentässä. Käynnissä olevat lainsäädännölliset muutokset ja tulevat muutokset väestörakenteessa näkyvät varmasti jo yritystoimintaa suunnittelevien osuuksissa. Nähtäväksi jää meneillään olevien muutosten vaikutukset tulevaisuudessa terveydenhuoltoja sosiaalipalvelutoimialan kasvun jatkumiseen ja hyvinvointialan yritysten aseman vahvistumiseen palveluntuottajana julkisen palvelutuotannon rinnalla. Lähteet: OECD (2004a), Stakes, Tilastokeskus, TuKKK Pori, Pk-yritysbarometri 2006 Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät ry, Hoivabarometri 2006, Medivire Hoiva Oy 6

7 TILINPÄÄTÖS- ANALYYSEILLE JATKOA Teksti: Heli Hookana Porin Kauppiassäätiön tukemassa tutkimushankkeessa 1) analysoidaan Satakunnan keskeisten toimialojen taloudellista menestystä (kannattavuus, rahoitusasema, kasvu, kriittiset menestystekijät) ja 2) selvitetään innovaatioiden ja yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden merkitystä kannattavuuden parantamiskeinona. Tutkimus suoritetaan kauppatieteiden opiskelijoiden opinnäytetöinä Vuonna 2006 toteutettu tilinpäätösanalyyttinen tutkimusprojekti on jatkoa jo 2000-luvun alusta yksikössä tehdylle toimialojen taloudellista menestymistä Satakunnassa seuraavalle analyysille. Viimeisimmän tutkimusprojektin analysoitaviksi toimialoiksi valittiin kauppa/kodintekniikan ala, teknologiateollisuus/metallituotteiden valmistus, metsäteollisuus/sahaus, höyläys ja kyllästys sekä terveydenhuoltopalvelut. Tilinpäätöstietoja kerättiin vuosilta , minkä lisäksi tehtiin yritysjohdon haastatteluja toimialan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä keväällä Yleisinä johtopäätöksinä tehtyjen toimiala-analyysien pohjalta on todettavissa: Kodintekniikka-, metallituotteiden valmistus- sekä terveydenhuoltopalvelut -toimialojen yritykset ovat menestyneet Satakunnassa hyvin 2000-luvun alkupuolella; useilla mittareilla myös maan keskiarvoa paremmin Sahaus, höyläys ja kyllästys -toimialan taloudellinen kehitys on ollut heikkoa ja useilla mittareilla alle maan keskiarvon Keskimäärin hyvin menestyneillä toimialoilla on kuitenkin useita taloudelliselta asemaltaan heikkoja yrityksiä Kilpailuympäristöä lähiseutupainotteisuudesta laajentava valtakunnallinen ketjuuntuminen on selkeä trendi paitsi kaupan, myös terveydenhuoltopalvelujen alalla Elinkeinopolitiikkaa tukevat maakunnalliset panostukset koulutukseen todettiin merkittäviksi yritysten tulevaisuuden menestymiseen vaikuttaviksi tekijöiksi, myös kansainvälisessä kilpailuympäristössä Kriittisiksi menestystekijöiksi todettiin erityisesti asiantuntevat, luotettavat ja asiakaslähtöisesti toimivat työntekijät, uudistumiskyky ja innovatiivisuus, tuottavuus sekä erityisesti terveydenhuoltopalveluissa luotettavuusimago Tutkimussarja jatkuu juuri käynnistyneenä kuuden opiskelijan ryhmätyöskentelynä, jolle Porin kauppiassäätiö on myöntänyt jatkoapurahan. Tämä tutkimusryhmä tuottaa tietoa seuraavilta aloilta: tavara- ja henkilökuljetus (maaliikenne), puutarhaala, rakennusala, konepajateollisuus, leipomoala sekä tilitoimistot. Väliraportit valmistuvat vuoden 2006 lopulla ja loppuraportit vuoden 2007 lopulla. Vuonna 2006 ilmestyneet julkaisut: laisten yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja kriittiset menestystekijät 2000-luvun alussa; tietojenkäsittelypalvelut, meritekninen teollisuus, automaatioala, mainospalvelut, vaate- ja kenkäkauppa, toim. Heli Hookana, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö A13/2006 laisten yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja kriittiset menestystekijät terveydenhuoltopalvelut, metallituotteiden valmistus, puutuoteteollisuus, toim. Heli Hookana, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö A14/2006 Lisätietoja: julkaisut toimittanut professori Heli Hookana, tai 7

8 TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Teollisuuden liikevaihto kääntyi voimakkaaseen kasvuun Satakunnassa mm. viimevuotisen paperiteollisuuden pohjalukemien, metallien korkean hintatason ja telakoiden hyvän tilauskannan ansiosta. ssakin kasvu nopeutui selvästi. Satakunnassa teollisuuden liikevaihto Neljännesvuosimuutos-% Teollisuuden hyvä liikevaihdon kehitys ei heijastunut henkilöstömäärän kehitykseen 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % kohosi tammi kesäkuussa ,1 % ja koko maassa 15,9 % vuoden 2005 vastaavan ajan tasoa korkeammalle. Satakunnassa ensimmäisen neljänneksen kasvu jäi 9,8 prosenttiin, mutta toisella neljänneksellä kasvu kiihtyi 29,6 prosenttiin osittain paperiteollisuuden työkiistan aiheuttaman vuoden 2005 toisen neljänneksen liikevaihdon voimakkaan supistumisen vuoksi. ssakin liikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä selvästi ensimmäistä ripeämmin. Sen sijaan palkkasumma kasvoi huomattavasti liikevaihtoa hitaammin ( 4,7 % ja koko maa 4,4 %). Hyvä liikevaihdon kehitys ei kuitenkaan heijastunut henkilöstömäärän kehitykseen, sillä teollisuuden työntekijöiden määrä kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,4 %, mutta supistui toisella pari prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. TEKNOLOGIATEOLLISUUS -8 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan teknologiateollisuuden (ei sisällä telakoiden tietoja) liikevaihdon kasvu voimistui alkuvuonna Satakunnassa liikevaihto kasvoi tammi kesäkuussa 8,8 % ja koko maassa 11,7 % vuotta aiemman ajankohdan tasosta. Vuosineljänneksien välillä ei ollut kovin merkittävää eroa. Satakunnassa metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi nopeasti, sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu jäi kohtalaiseksi. Satakunnassa ylivoimaisesti merkittävin vaikutus kasvuun oli yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä, vaikka niitä on vain runsaat kymmenen prosenttia toimialan yrityskannasta. Pienempien kokoluokkien vaikutus jäi mitättömäksi, mikä on sinänsä luonnollista, koska Satakunnassa on isoja alan toimijoita. Vuosineljänneksestä riippuen 52 % 59 % satakuntalaisista metalliteollisuusyrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja peräti 36 % 47 % kasvatti liikevaihtoaan yli 15 %. Tämä johtuu ainakin osittain värimetallien nousseesta hintatasosta. Palkkasumma (pl. telakat) kasvoi selvästi liikevaihtoa hitaammin, joten kasvuksi kirjautui Satakunnassa 3,2 % ja koko maassa 5,2 %. Vuosineljännekset olivat käytännössä identtisiä. Teknologiateollisuuden vienti (pl. telakat) kasvoi Satakunnassa vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla 13,2 % edellisen vuoden vastaavasta tasosta, eikä neljänneksien kehitys poikennut toisistaan. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan euromääräinen vienti kasvoi koko maassa tammi heinäkuussa % vuotta aiemmasta ajankohdasta. n teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli Teknologiateollisuus ry:n mukaan kesäkuun lopussa 22 % suurempi kuin vuotta aiemmin ja 6 % suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskannan myönteisen kehityksen perusteella teknologiateollisuuden liikevaihdon odotetaan olevan lähiaikoina korkeampi kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa 8

9 METALLIEN JALOSTUS Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Metalliteollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=) Teknologiateollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Metallien jalostuksen liikevaihto kääntyi uudelleen kasvu-uralle mm. joidenkin värimetallien alati kasvaneen hintatason ansiosta. Erityisesti kuparin, sinkin ja nikkelin hintojen nousu on ollut rajua, mutta pientä tasaantumista on ollut havaittavissa vuoden 2006 puolivälin tienoilla. Satakunnassa liikevaihto kasvoi 13,1 % ja koko maassa 5,7 % vuoden ensimmäisellä puoliskolla edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuosineljännesten välillä oli kuitenkin suurehko ero: Satakunnassa kasvua tuli ensimmäisellä neljänneksellä 5,7 %, mutta toisella jo 19,4 %. Koko maan kehitys oli samansuuntaista, sillä vastaavat kasvuprosentit olivat -2,6 ja 14,0. Metallien jalostuksen kasvu tulee Satakunnassa käytännössä yksinomaan yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä, koska alueella toimii alan suuryrityksiä. Toimialan yrityksistä keskimäärin lähes % onnistui nostamaan liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli enimmillään miltei puolet. Liikevaihdon muhkea kasvu ei kuitenkaan heijastunut alan palkkasummaan, sillä se laski Satakunnassa 5,9 % ja nousi koko maassa 2,2 %. Satakunnassa ainakin osasyynä negatiiviseen kehitykseen on Outokumpu Oy:n yritysjärjestelyitä seuranneet henkilöstön saneeraukset. Teknologiateollisuus ry:n mukaan metallin jalostajien tuotannon määrä ja viennin arvo ovat olleet koko maan tasolla kasvussa kuluvana vuonna. Terästuotteiden ja värimetallien viennin arvo oli tammi heinäkuussa 17 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Terästuotteiden tuotanto oli kymmenen prosenttia, värimetallien neljä prosenttia ja valujen kolme prosenttia vuotta aikaisempaa suurempi. KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys jäi Satakunnassa selvästi alle maan keskimääräisen trendin, sillä liikevaihto kohosi alkuvuonna vain 3,1 % edellisen vuoden vastaavan ajan tasoa korkeammalle. ssa kasvua kertyi alkuvuonna 11,3 %, eikä vuosineljännesten kehityksessä ollut liiemmin eroa. Satakunnassa ensimmäinen vuosineljännes oli vielä menestyksekäs 16,7 %:n kasvun ansiosta, mutta toisella neljänneksellä liikevaihto putosi 7,4 % edellisen vuoden vastaavan ajan tasosta. Satakunnassa toimialan kasvua dominoi yli 20 henkilöä työllistävät yritykset. Niillä ensimmäinen neljännes sujui loistavasti, mutta toisella neljänneksellä liikevaihdon muutos painui selvästi pakkaselle. Kuitenkin toisellakin neljänneksellä puolet alan satakuntalaisista yrityksistä onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan, kun ensimmäisellä neljänneksellä osuus oli 62 %. Yli 15 % kasvaneiden osuus tippui 48 %:sta 30 %:iin neljänneksien välillä. Palkkasumman kasvussa ei kuitenkaan ollut merkittävää eroa Satakunnan (6,1 %) ja koko maan (7,4 %) välillä, eikä vuosineljännesten välillä. laisella metallituoteteollisuudella alkuvuosi 2006 sujui huomattavasti koneiden ja laitteiden valmistusta paremmin, sillä liikevaihto kasvoi alkuvuonna ,0 % vuoden 2005 vastaavasta ajasta, eikä neljänneksien välillä ollut mainittavaa eroa. ssa kasvua saatiin aikaiseksi ainoastaan 1,2 % ja ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli kolmisen prosenttia vuotta aiempaa alemmalla tasolla. Toisella neljänneksellä kasvu kiihtyi 5,3 prosenttiin. Satakunnassa keskimäärin 55 % yrityksistä kohotti alkuvuonna liikevaihtoaan ja yli 15 %:n kasvuun ylsi keskimäärin 43 % yrityskannasta. Voimakkain vaikutus kasvuun oli Satakunnassa yli viisi henkilöä työllistävillä yrityksillä, joita on yli neljännes metallituotteiden valmistajista. Liikevaihdon myönteinen kehitys heijastui myös palkkasummaan, joka kohosi tasaisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla Satakunnassa 12,2 % ja koko maassa 8,1 % viime vuoden vastaavaa aikaa korkeammalle. Teknologiateollisuus ry:n mukaan koneiden, metallituotteiden ja kulkuneuvojen valmistuksen viennin arvo oli koko maassa vuoden 2006 tammi heinäkuussa 26 % suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. n kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskannan arvo on kasvanut voimakkaasti kuluvana vuonna ja sen arvo oli kesäkuun 2006 lopussa 39 % vuotta aikaisempaa korkeampi ja 8 % suurempi kuin maaliskuun lopussa. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi Satakunnassa vielä vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä 11,4 % viime vuoden vastaavasta ajasta. Toisella neljänneksellä kasvu kuitenkin pysähtyi totaalisesti ja laskua kirjattiin -0,6 %. Kokonaisuudessaan heikko toinen neljännes tiputti alan liikevaihdon kasvun Satakunnassa kuluvan vuoden tammi kesäkuussa 5,1 prosenttiin, kun vertailuajankohtana on edellis- 9

10 Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Sähköteknisten tuotteiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) vuoden vastaava periodi. Koko maassa liikevaihdon kasvu jatkui vahvana, sillä liikevaihdon kasvu kohosi molemmilla vuosineljänneksillä noin 17,7 prosenttiin. Satakunnassa ensimmäisellä vuosineljänneksellä vielä 58 % elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistajista onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli 49 %. Toisen neljänneksen vastaavat luvut olivat enää 49 % ja 30 %. Satakunnassa tammi maaliskuussa 2006 kasvuvaikutus oli suurin yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä. Huhti kesäkuussa kaikki yli viiden henkilön yritykset vaikuttivat kasvuun, mutta yli 20 henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutus romahti, mikä selittää koko toimialan taantumista ko. ajanjaksolla. Samalla myös yli 15 % kasvaneiden yritysten kasvuvaikutus heikkeni ja yli 15 % supistuneiden voimistui selvästi. Palkkasumma kääntyi laskuun Satakunnassa (-3,7 %) ja koko maassakin kasvu oli niukahko (2,8 %), joskin tasainen, Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=) kun alkuvuotta 2006 verrataan vuoden takaiseen vastaavaan aikaan. Satakunnassa erityisesti ensimmäinen neljännes oli heikko (-6,3 %), mutta ei toinenkaan menestyksekäs ollut (-1,5 %). Lasku johtunee ainakin osittain elektroniikkavalmistaja Enics Finland Oy:n Rauman tehtaan tulipaloa seuranneesta alasajosta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden viennin arvo kasvoi alkuvuonna koko maassa 9 % viime vuoden vastaavasta ajasta. Tilauskannan arvo oli kesäkuun 2006 lopussa 3 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Tilauskannan arvo on kuitenkin syksyllä ollut alempi kuin vuotta aiemmin, joten alan liikevaihdon odotetaan hieman laskevan. TELAKAT Telakoiden tilauskantojen vahvistuminen alkoi näkyä alkuvuoden 2006 palkkasumman kasvussa. Kasvuluvuksi kirjattiin vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla muhkeat 23,4 % vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta, eikä neljänneksien välillä ollut juurikaan eroa. ssa palkkasumma kasvoi vastaavasti 13,6 %, mutta koska toimialana on muu kulkuneuvojen valmistus, sisältää se koko maan tasolla myös esim. polkupyörien ja junanvaunujen valmistuksen. Tämän vuoksi suora vertailu ei välttämättä anna täysin oikeaa tulosta. Telakoiden hyvä tilauskanta taannee alan työllisyyden jatkossakin. 10

11 SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSTOIMIALAT Automaatio, elektroniikka ja ICT Satakunnan osaamiskeskustoimialojen pitkään jatkunut kasvu hiipui selvästi vuoden 2006 alkupuolella. Tammi kesäkuussa liikevaihto kasvoi yhteensä 4,9 % edellisvuoden vastaavasta ajasta, mutta neljänneksien välillä oli huomattava ero. Ensimmäisen neljänneksen kasvutahti oli vielä kovaa luokkaa, 14,3 %, mutta toisella neljänneksellä liikevaihdon muutos painui pakkaselle neljän prosentin verran. OSKE-ryhmän yrityksistä kuitenkin keskimäärin puolet onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli 45 % (I nelj.) ja 36 % (II nelj.). Ylivoimaisesti suurin merkitys toimialan kasvulle oli yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä, vaikka niitä on alle 10 % alan yrityskannasta. Palkkasumman kasvu alkuvuodesta 2005 pysyi kuitenkin entisissä lukemissa (5,6 %), ja toisin kuin liikevaihdossa, neljänneksien välillä ei ollut mainittavaa eroa. 1 Osaamiskeskusalat Teollisuus yhteensä Osaamiskeskustoimialojen (automaatio, elektroniikka ja ICT) ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=) ELINTARVIKETEOLLISUUS Satakunnan elintarviketeollisuuden pitkään jatkunut liikevaihdon nollakasvu vaihtui kohtuulliseen 3,4 prosentin kasvuun, kun vuoden 2006 tammi kesäkuuta verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Ensimmäinen vuosineljännes meni vielä vajaan prosentin kasvun merkeissä, mutta toinen neljännes toi jo mukanaan reippaan 5,4 %:n kasvun. ssa kehitys oli hieman a suotuisampaa, sillä liikevaihto kasvoi 5,2 %, eikä vuosineljänneksien välillä ollut eroa. Satakunnassa 52 % yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli noin 30 %. Ylivoimaisesti merkittävin vaikutus kasvuun oli yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä. Palkkasummat kasvoivat alkuvuonna samaa tahtia sekä Satakunnassa että koko maassa. Satakunnassa kasvua tuli 2,4 % ja koko maassa 2,2 %. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden liikevaihto kääntyi hurjaan kasvuun alkuvuonna 2006 vuoden 2005 työkiistan aiheuttamien pohjalukemien seurauksena. Satakunnassa kasvuksi kirjattiin 25,3 % tammi kesäkuussa viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Ensimmäisellä neljänneksellä ala kasvoi vielä kohtuulliset 5,3 %. Toista neljännestä siivitti jo muhkea 47,2 %:n kasvu. ssa ala kasvoi alkuvuonna vastaavasti 20,5 %. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi 6,9 % ja toisella huimat 37,3 %. Satakunnassa puuja paperialan yrityksistä keskimäärin hieman yli puolet kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli % neljänneksestä riippuen. Satakunnassa yli 20 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus toimialan kokonaiskasvuun oli täysin dominoiva, vaikka niitä on alle 10 % toimialan yrityskannasta. Sama vaikutus on yli 15 % kasvaneilla yrityksillä. Palkkasumman kasvu oli huomattavasti maltillisempaa. Satakunnassa palkkasumma kasvoi alkuvuonna edellisvuoden vastaavasta ajasta 7,5 % ja koko maassa 5,5 % siten, että toisella neljänneksellä kasvu oli hieman edellistä neljännestä nopeampaa. UPM:n jätti-irtisanomiset eivät vielä Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) näy luvuissa. Metsäteollisuuden vienti kasvoi alkuvuonna Satakunnassa ja koko maassa 23 % edellisvuoden vastaavan ajan pohjalukemista. Ensimmäisen neljänneksen kohtalaisen kehityksen jälkeen kasvu kiihtyi toisella neljänneksellä Satakunnassa peräti 52 prosenttiin ja koko maassakin 43 prosenttiin. 11

12 Karviasta ikkunoita koko maahan Karvia Ikkunat Oy valmistaa Pohjois-Satakunnan Karviassa asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä ikkunoita yli vuoden kokemuksella. Yrityksen toimipisteet ovat Karviassa ja Rovaniemellä, jonne perustettiin yksikkö raaka-aineen hankintaa varten. Asiakkaita on ympäri Suomea. Henkilöstöä on noin, josta työskentelee Karviassa, kymmenen Rovaniemellä ja loput aluemyynnissä. Toimitusjohtaja Pertti Koivumäen mukaan yrityksen kilpailukykyä pidetään yllä asiakkaiden kokonaisvaltaisen palvelun lisäksi pientalojen uudistamiskohteiden sekä kerrostalojen uusien ikkunanvaihtoprojektien avulla. Tässä onkin onnistuttu, sillä yritys on kasvanut viiden prosentin vuosivauhtia. Tavoitteet ovat kuitenkin korkeammalla. Karviassa kasvua rajoittava tekijä on kuitenkin pula työntekijöistä. Suunnitelmia tuotannon siirtämisestä tai laajentamisesta muualle ei silti ole. Toimintaympäristö on erinomaisen hyvä, eli paikassa ja sijainnissa ei ole ongelmia. Ongelmana on pikemminkin väen vähentyminen pienessä kunnassa, joten työntekijäpula uhkaa työntekijöiden eläköityessä. Epäkohtana on myös huonokuntoiset tieyhteydet. Alihankintaverkostoa ja alan toimijoita on Satakunnassa vähän, joten puualalle ei ole muodostunut verkostoa. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:ssä on kuitenkin laadittu puutuotealan strategia, jonka avulla toimintaa ja yhteistyötä voitaisiin kehittää. KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto jatkoi kasvuaan myös vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihdon kasvuksi kirjattiin Satakunnassa 7,3 % ja koko maassa 14,1 %, kun vertailuajankohtana on vuoden 2005 alku. Satakunnassa vuosineljännekset poikkesivat melko vähän toisistaan, kun taas koko maassa ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi 10,3 % ja toisella 18,1 %. Satakunnassa liikevaihdon kasvu juontui yli 20 henkilöä työllistävien yritysten suuresta kasvuvaikutuksesta molemmilla vuosineljänneksillä. Toisella neljänneksellä myös 5 19 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus kasvuun oli merkittävä. Satakunnassa toimialan yrityskannasta % onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli ensimmäisellä neljänneksellä 30 % ja toisella neljänneksellä jo 39 %. Satakunnassa toisella neljänneksellä yli 15 % kasvaneiden yritysten merkitys alan kasvuun oli erittäin merkittävä, kun taas ensimmäisellä neljänneksellä kaikki kasvuluokat vaikuttivat tasaisemmin kokonaisliikevaihdon muutokseen. Liikevaihdon myönteisestä kehityksestä huolimatta alan palkkasumma laski vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Satakunnassa 7,5 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Erityisesti toinen vuosineljännes oli heikko (-10,2 %). Syynä kehitykseen lienee mm. Kemira Pigmentsin ja GrowHow:n henkilöstösaneeraukset. ssakin kasvua kertyi ainoastaan 0,5 % ja toinen neljännes oli reilun prosentin verran miinuksella. 1 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Kemianteollisuus ry:n mukaan alan näkymät ovat jatkossakin suhteellisen positiivisia. Menestyvä kotimainen kemianteollisuus uskoo tuotannon kasvun edelleen jatkuvan, vaikka odotukset ovat heikenneet viime vuodesta. Kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa kehitys on kuitenkin ollut vaisumpaa. Tuotanto on ollut korkeissa lukemissa, mutta kasvua ei ole enää havaittu. Merkittävimpiä uhkia alalle ovat öljyn ja energian korkea hintataso sekä USA:n dollarin heikkenemisen aiheuttama eurooppalaisen kemianteollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen. 12

13 RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Rakentamisen toimialan myötätuuli jatkui edelleen vuoden 2006 alkupuolella. Satakunnassa menestyksekkään ensimmäisen vuosineljänneksen (kasvu 22,1 %) jälkeen liikevaihdon kasvu kuitenkin pysähtyi toisella neljänneksellä, kun vuoden 2005 vastaava aika on vertailuajankohtana. Kokonaisuutena rakennusalan liikevaihto kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 9,4 % vuoden 2005 tammi kesäkuusta. ssa kasvu oli hieman a nopeampaa (10,6 %). Myös koko maan tasolla neljänneksien välillä oli huomattava ero: ensimmäisellä kasvua kertyi 16,3 %, mutta toisella kasvu hiipui 6,4 prosenttiin. Tarkemmin tarkasteltuna Satakunnan rakennusalan yrityksistä keskimäärin hieman yli puolet kasvatti liikevaihtoaan ja runsaat 40 % kasvoi yli 15 %. Kasvu myös jakaantui tasaisesti eri yrityskokoluokkien välille. Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutus kuitenkin kääntyi negatiiviseksi toisella vuosineljänneksellä. Kun myös pienempien yritysten kasvu laantui, alan liikevaihdon kasvu pysähtyi. Palkkasumman kasvu oli tammi kesäkuussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna sekä Satakunnassa että koko maassa 11 prosentin luokkaa siten, että ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli hieman toista neljännestä nopeampaa. Henkilöstömäärä kasvoi Satakunnassa vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä kahdeksan prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta, mutta alan toisen neljänneksen heikompi kehitys heijastui myös henkilöstöön, jonka määrä väheni puolisen prosenttia. Rakennusteollisuus RT ry:n tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan rakentamisen näkymät ovat lähivuosina edelleen hyvät. n tasolla rakentamisen kokonaismäärä kasvaa kuluvana vuonna 4,5 %, mutta ensi vuonna kasvu tasaantuu 2,5 prosenttiin. Asuntokysyntää ylläpitää mm. voimakas maan sisäinen muuttoliike sekä patoutunut asuntokysyntä. Korkotason nousunkaan ei arvioida vaikuttavan oleellisesti asuntokysyntään. Liike- ja toimistorakentaminenkin pysyy vilkkaana muuttoliikkeen, kaupan kovan kilpailun ja ulkomaisten ketjujen investointien ansiosta. Myös rakennustuotteiden vienti vetää hyvin. RT ry:n mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat kuitenkin selvästi lisääntyneet, tosin alan koulutuskin on lisännyt suosiotaan. Satakunnan alueella asuntotuotannon aloitukset ovat kääntyneet RT ry:n mukaan laskuun kuluvan vuoden tammi kesäkuussa vuotta aiemmasta ajankohdasta. Erityisesti asuinkerrostaloissa on ollut vähennystä. Liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakentamisen aloitukset ovat sen sijaan olleet edelleen nousussa. Vaikka rakennuttajien mukaan alan suhdannetilanne on Satakunnassa suotuisa, odottavat he teetettävien töiden määrän sekä asunto- ja toimitilarakentamisen vähenevän ensi vuonna, kun taas korjausrakentamisen ennakoidaan kasvavan. 1 1 Neljännesvuosimuutos-% 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa 13

14 PALVELUT Tukku- ja vähittäiskauppa, sosiaali- ja terveyspalvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä liike-elämän palvelut. Teksti: Saku Vähäsantanen Palvelusektorin suhteellisen myönteinen kehitys jatkui myös vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla, kun vertailuajankohtana on edellisvuoden vastaava periodi. Kuitenkin erityisesti liikevaihdon, mutta osittain myös palkkasumman kasvu oli Satakunnassa koko maata hitaampaa. Liikevaihdon ja palkkasumman kasvu oli Satakunnassa nopeaa liike-elämän palveluissa. Sen sijaan tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu hiipui hieman toisella vuosineljänneksellä. Vaikka satakuntalaisen majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto ja palkkasumma kasvoivat vain vähän, liikevaihdon pitkäaikainen lasku taittui. Palvelualojen työllisyyskehitys oli kuitenkin suotuisaa Satakunnassa, sillä henkilöstömäärä kohosi ensimmäisellä neljänneksellä 2,9 % ja toisella 2,5 % edellisvuoden vastaavan ajanjakson lukuja korkeammaksi. Tukku- ja vähittäiskauppa Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi vuoden 2006 tammi kesäkuussa Satakunnassa 3,7 % ja koko maassa 9,3 % vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta. Vaikka Satakunnan kaupan alan liikevaihto kasvoi selvästi koko maata hitaammin, palkkasumman kasvu oli kummallakin alueella samaa 4,5 %:n luokkaa. Satakunnassa liikevaihdon kasvu oli vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä nopeaa (5,9 %), mutta toisella kasvu hyytyi 1,9 prosenttiin. ssa kasvu oli tasaisempaa neljänneksien välillä, mutta toinen oli hieman ensimmäistä heikompi. Satakunnassa keskimäärin hieman yli puolet yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli ensimmäisellä neljänneksellä 35 %, mutta toisella enää 28 %. Toisen neljänneksen hiipumiseen eräänä syynä onkin juuri voimakkaimmin kasvaneiden yritysten ensimmäisestä neljänneksestä heikentynyt kasvuvaikutus. Vaikka yli 20 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus liikevaihdon kas- Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) vuun on ollut selvästi suurin, myös 5 19 henkilöä työllistävien yritysten kontribuutio on ollut suhteellisen merkittävä. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sekä julkinen että yksityinen sektori) palkkasumman kasvu jatkui vakaana, joskin sekä Satakunnassa että koko maassa hieman aikaisempaa hitaampana. Satakunnassa palkkasumma kasvoi vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla 3,1 % ja koko maassa 5,4 % vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta. Satakunnassa ensimmäisen neljänneksen kasvu (3,9 %) oli hieman toista nopeampaa (2,4 %). ssa eroa ei käytännössä ollut. 1 1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasummien kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) 14

15 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Vaikka majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu jäi Satakunnassa vähäiseksi, kääntyi kehitys kuitenkin positiiviseksi, sillä loppuvuonna 2005 alan liikevaihto laski, mutta alkuvuonna 2006 kasvua kertyi jo 1,1 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 2,3 %, mutta toisella liikevaihto jäi käytännössä vuoden 2005 toisen neljänneksen tasolle. ssa kasvu oli selvästi a ripeämpää (6,5 %), eikä neljänneksien välillä ollut juurikaan eroa. Yhtenä selityksenä Satakunnan heikkoon kehitykseen on alle viisi henkilöä työllistävien yritysten muita kokoluokkia huomattavasti heikompi menestys. Koska tällaisia yrityksiä on lähes % alan yrityskannasta, on niiden kehityksellä suuri painoarvo koko toimialan liikevaihdon kasvussa. Kaikesta huolimatta hieman yli puolet alan yrityksistä onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvaneita oli 28 % ensimmäisellä ja 24 % toisella neljänneksellä. Palkkasummankin kasvussa oli melkoinen ero Satakunnan (0,9 %) ja koko maan (5,7 %) välillä. Kuten liikevaihdossa, myös palkkasumman kasvussa toinen neljännes oli Satakunnassa heikompi, mutta kuitenkin juuri ja juuri plussalla (0,1 %). Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon pitkäaikainen lasku taittui Satakunnassa Liike-elämän palvelut 1 1 Liike-elämän palvelut jatkoi edelleen nopeaa kasvuaan sekä Satakunnassa että koko maassa tammi kesäkuussa 2006 edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Satakunnassa liikevaihdon kasvu (7,4 %) jäi kuitenkin koko maata hieman vaimeammaksi (9,7 %). Ensimmäisellä neljänneksellä ero Satakunnan ja koko maan välillä oli suuri (5,2 % vs. 11,8 %). Toisella neljänneksellä osat kuitenkin vaihtuivat: Satakunnassa liikevaihto kasvoi jo 9,7 %, mutta koko maassa kasvu hiipui 7,9 prosenttiin. Eräänä syynä ensimmäisen neljänneksen hitaampaan liikevaihdon kasvuun Satakunnassa on yli 20 henkilöä työllistävien yritysten pienempiä kehnompi kehitys ja siitä juontuva negatiivinen kasvuvaikutus, vaikka kyseisen kokoluokan yrityksiä on vain kolmisen prosenttia toimialan yrityskannasta. Toisella neljänneksellä yli 20 henkilöä työllistävien yritysten kasvuvaikutus Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=) kuitenkin muuttui selvästi positiiviseksi. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2006 Satakunnassa 7,3 % ja koko maassa 8,2 % alkuvuoden 2005 tasosta. 15

16 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kahdeksas numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsaus toteutetaan liiton myöntämän ESR-rahoituksen avulla. Katsauksen laadinnassa ovat olleet mukana satakuntalaisista kehittäjäorganisaatioista liitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan yrittäjät ry, Satakunnan kauppakamari, PrizzTech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Rauman Seudun Kehitys Oy, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja haastateltu paikallisia yritysjohtajia. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat kesäkuulta Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja Internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Liiketaloustieteellisen kehityskeskuksen ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa a käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2006 Lisätietoja: Tutkija Saku Vähäsantanen, TuKKK, Porin yksikkö, p. (02)

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 16.9.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.5.2015 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

13 kesäkuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

13 kesäkuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 13 kesäkuu 2009 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnassa, kuten koko maassa, talouden nousukauden äkillinen loppu koettiin vuoden 2008 loka joulukuussa.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 1 TRENDIKATSAUS 2/2016 (19.8.2016) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017 ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ALUETALOUDEN KEHITYKSEEN Etelä-Savon aluetalouskatsauksessa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Marraskuu 2017 Tässä katsauksessa tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Lokakuu 216 Tässä katsauksessa tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa 2017 Tässä katsauksessa tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 3/2009. Maailmantalouden näkymät Investointilama jatkuu todennäköisesti pitkään s. 3

Tilanne ja näkymät 3/2009. Maailmantalouden näkymät Investointilama jatkuu todennäköisesti pitkään s. 3 Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 3/ Maailmantalouden näkymät Investointilama jatkuu todennäköisesti pitkään s.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2017

Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Tilanne 31.12.2016 #keskisuomi #kasvunmaakunta on totta, kovat kasvuluvut pöytään vuodelta 2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 3/2017 julkaistaan elokuun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvässä nosteessa Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

9 kesäkuu 2007. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

9 kesäkuu 2007. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 9 kesäkuu 2007 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät YLEISTÄ Teksti: Saku Vähäsantanen Talouskehitys jatkui vahvana myös loppuvuonna 2006. Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 3/2006

Tilanne ja näkymät 3/2006 Tilanne ja näkymät 3/26 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu jatkunut vahvana, mutta epävarmuus lisääntynyt Maailmantalous

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

10 marraskuu 2007. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

10 marraskuu 2007. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 10 marraskuu 2007 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät YLEISTÄ Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden huippuvire jatkui myös vuoden 2007 tammi kesäkuussa. Kaikkien päätoimialojen liikevaihdon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

26 joulukuu 2015. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

26 joulukuu 2015. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 26 joulukuu 2015 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden vuoden 2015 ensimmäistä puoliskoa leimaa teollisuuden merkittävä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Maaliskuu 2017 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne kohenee Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena koettu

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Syksy 2017 Hannu Ahvenjärvi ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 29.9.2017 Työllisyyskehitys Satakunnassa Työttömyyden kasvu taittui v. 2016. Tänä vuonna

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Toimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuussa

Toimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuussa , joulukuu 2017 Kainuun yritysten liikevaihto kasvaa vahvasti Vuoden 2017 ensimmäisellä puolikkaalla yritysten liikevaihto kasvoi voimakkaasti, mutta henkilöstömäärä maltillisemmin Liikevaihto kasvussa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

14 marraskuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

14 marraskuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 14 marraskuu 2009 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Talouden taantuma iski toden teolla alkuvuodesta sekä Satakuntaan että koko maahan. Liikevaihto laski

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 213 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

18 marraskuu 2011. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

18 marraskuu 2011. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 18 marraskuu 2011 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784 SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden nousu jatkui vauhdilla vielä kuluvan vuoden tammi maaliskuussa.

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 31.5.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 LIIKEVAIHTO 2 LIIKEVAIHTO Satakunnan vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, 2017 Tässä katsauksessa tarkastellaan n maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina n ELY-keskus, n liitto ja n kauppakamari) valikoidulla toimialakohtaisella

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

11 kesäkuu 2008. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

11 kesäkuu 2008. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät 11 kesäkuu 2008 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät YLEISTÄ Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talouden kehitys jatkui vuoden 2007 heinä joulukuussa pääosin myönteisenä, vaikka muutamilla

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Lokakuu 216 Tässä katsauksessa tarkastellaan Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaikilla ELY-alueilla verrattaessa vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan. Voimakkainta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot