KEURUUN KAU- PUNGIN ASUNTO-OHJELMA

Transkriptio

1 1 KEURUUN KAU- PUNGIN ASUNTO-OHJELMA

2 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ KEURUUN VÄKILUVUN KEHITYS VÄESTÖN IKÄRAKENNE VÄESTÖENNUSTE ASUMINEN KEURUULLA KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA ASUNTOKUNNAT ASUNTOTUOTANTO VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO OMISTUSASUMINEN VUOKRA-ASUMINEN KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN TILANNE KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOKANNAN TASAPAINOTTAMINEN ERITYISRYHMIEN ASUMINEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE

3 3 1 YLEISTÄ Vuoteen 1994 saakka kunnat olivat velvoitettuja laatimaan asunto-ohjelman. Tätä lakia kuitenkin muutettiin niin, että velvoitteesta luovuttiin ja asuntoohjelmien laadinnasta tehtiin enemmänkin harkinnanvaraista. Keuruun kaupunginhallitus päätti kokouksessaan asunto-ohjelman laatimisesta. Keuruu on keskisuuri kaupunki läntisessä Keski-Suomessa. Keuruulta on matkaa lähimpiin kaupunkeihin Jyväskylään n. 60 km, Mänttä Vilppulaan n. 30 km ja Tampereelle n. 120 km. Pinta-alaa Keuruulla on 1430 km 2, josta maa-alaa on 1258 km 2 ja vesistöä 172 km 2. Väkiluku oli henkilöä. Väestöntiheys Keuruulla on 8,2 as./km². Kuva 1 Keuruun väestö taajaman mukaan 2013 Keuruun keskustasta pääosa on rakennettu neljälle saarelle. Saarista suurimmalla, Kirkkosaaressa, sijaitsee nimensä mukaisesti Keuruun kirkot. Kirkkosaaressa on myös Keuruun varsinainen ydinkeskusta. Keuruun visio tulevaisuudesta on olla Suomen paras keskisuuri paikkakunta, joka tarjoaa puitteet mukavaan elämään, työntekoon, yrittäjyyteen ja sujuvaan arkeen. Keuruu on asukkaidensa näköinen: innovatiivinen ja yritteliäs sekä luontoa kunnioittava ja yhteistyökykyinen kaupunki. Toimiva saumaton yhteistyö elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin kanssa tukee kasvua ja hyvinvointia. Yhtenä tulostavoitteena strategisessa kehittämisohjelmassa on asuntojen tuotantomäärän kasvattaminen. Keuruulla tarvitaan nykyaikaisia asuntoja, jotka houkuttelevat tänne muuttavia ihmisiä. Suuri yksittäinen vaikuttaja työllisyys- ja asukastilastoihin tullee olemaan Pioneerirykmentin lakkauttaminen

4 4 1.1 KEURUUN VÄKILUVUN KEHITYS Lähes puolet Suomen kunnista, Keuruu mukaan lukien, kuuluu väestöltään vähenevään alueeseen. Keuruu on menettänyt asukkaita pääsääntöisesti 1980-luvun alkupuolelta saakka. Suurinta väestön väheneminen oli vuoden 2000 molemmin puolin, ollen pahimmillaan lähes 200 henkilöä vuodessa. Tällä hetkellä väkiluku vähenee n henkilöä vuodessa. Kuva 2 Keuruun väkiluvun kokonaismuutos Keuruun väkiluku on ollut luvun puolestavälistä lähes lineaarisesti laskeva, muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Kyseisellä tarkastelujaksolla väkiluku on ollut suurimmillaan vuonna 1984 ollen henkilöä. Vuonna 2013 Keuruun väkiluku oli tilastokeskuksen mukaan enää henkilöä. Väestöennusteen mukaan koko Keuruun asukasluku vuonna 2040 on 9476 henkilöä.

5 5 Kuva 3 Väestömäärän kehitys Keuruulla vuosina VÄESTÖN IKÄRAKENNE Väestö ei pelkästään vähene vaan myös vanhenee. Väestörakenteen vanheneminen koskee koko Eurooppaa, myös Suomea ja Keuruuta. Vanhusväestön osuus kasvaa samalla kun työikäisten osuus pienenee. Lasten ja nuorten osuudet pienenevät eikä syntyvyydessä ole odotettavissa merkittävää muutosta. Tosin väestöennusteen mukaan vuotiaiden osuus on Keuruulla pienessä kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan Keuruulla asuvien yli 65-vuotiaiden osuus on ollut vuonna ,1 % ja 2013 jopa 28,1 % vuotiaiden osuus on ollut laskeva ollen vuonna ,3 % väestöstä ja vuonna %. Sen sijaan nuorempi väestönosuus on ollut laskeva. Alle 15 -vuotiaiden osalta prosentit ovat 18,6 ja 13,9 ja vuotiaiden osalta taas 18,6 ja 13,9.

6 6 Kuva 4 Väestön ikärakenne Keuruu/koko Suomi 1990 ja 2013 Kuva 5 Väestöllinen huoltosuhde Kuva 6 Väestöllinen huoltosuhde-ennuste Tarkasteltaessa naapurikuntien ikärakennemuutoksia, niin esimerkiksi Mänttä- Vilppulan luvut ovat hyvin pitkälti samankaltaiset. Sen sijaan Petäjäveden ikärakenne on muuttunut selvästi hillitymmin. Petäjävedellä yli 65-vuotiaiden osuus on tarkasteluvälillä kasvanut ainoastaan 3,7 prosenttiyksikköä ja alle 15-vuotiaiden osuus on ollut myös kasvussa.

7 7 Väestön ikärakenne Keuruu 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,6 12,7 29,4 23,2 16,1 2357,0 1603,0 3729,0 2938,0 2036, , ,7 12,4 29,0 23,5 16,3 2370,0 1579,0 3681,0 2988,0 2072, , ,5 12,3 28,5 23,9 16,8 2347,0 1553,0 3603,0 3024,0 2128, , ,5 12,0 27,8 24,6 17,1 2318,0 1500,0 3488,0 3090,0 2143, , ,2 12,0 27,0 25,4 17,5 2271,0 1494,0 3365,0 3162,0 2176, , ,2 12,2 26,2 25,5 17,9 2252,0 1515,0 3255,0 3168,0 2215, , ,1 11,9 25,4 26,1 18,4 2232,0 1471,0 3139,0 3227,0 2276, , ,8 12,0 24,6 26,9 18,7 2187,0 1469,0 3028,0 3306,0 2298, , ,4 11,9 24,1 27,7 19,0 2107,0 1444,0 2915,0 3351,0 2299, , ,2 11,5 23,8 28,2 19,3 2060,0 1381,0 2848,0 3376,0 2309, , ,5 11,6 23,3 29,0 19,6 1963,0 1374,0 2764,0 3438,0 2331, , ,4 11,6 22,6 29,7 19,8 1914,0 1359,0 2643,0 3473,0 2316, , ,2 11,0 21,8 30,8 20,2 1866,0 1267,0 2507,0 3543,0 2327, , ,0 10,8 21,3 31,3 20,6 1827,0 1227,0 2428,0 3567,0 2346, , ,7 10,5 20,9 31,7 21,3 1764,0 1178,0 2355,0 3567,0 2396, , ,4 10,3 20,4 32,2 21,7 1718,0 1148,0 2283,0 3604,0 2427, , ,1 10,1 20,2 32,0 22,6 1660,0 1112,0 2219,0 3527,0 2487, , ,9 9,8 20,0 32,4 22,8 1628,0 1073,0 2184,0 3540,0 2494, , ,7 10,1 19,5 32,7 23,0 1602,0 1104,0 2121,0 3565,0 2504, , ,6 9,8 19,5 32,8 23,4 1568,0 1058,0 2093,0 3526,0 2512, , ,2 10,0 19,1 32,5 24,2 1512,0 1070,0 2035,0 3463,0 2586, , ,1 10,0 18,6 32,0 25,3 1495,0 1056,0 1966,0 3382,0 2675, , ,2 9,6 18,6 31,4 26,3 1486,0 1003,0 1948,0 3294,0 2757, ,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne Väestön ikärakenne Mänttä-Vilppula 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,8 12,4 30,2 23,2 15,3 2640,0 1746,0 4247,0 3266,0 2150, , ,5 12,2 29,6 23,9 15,8 2561,0 1687,0 4103,0 3311,0 2196, , ,9 12,4 28,8 24,7 16,1 2477,0 1719,0 3981,0 3409,0 2229, , ,7 12,4 28,0 25,2 16,6 2417,0 1691,0 3820,0 3435,0 2261, , ,4 12,3 27,0 26,0 17,3 2340,0 1657,0 3637,0 3491,0 2324, , ,0 12,3 26,5 26,4 17,8 2284,0 1648,0 3549,0 3537,0 2394, , ,7 12,4 26,0 26,8 18,2 2232,0 1659,0 3477,0 3580,0 2434, , ,4 12,4 25,1 27,6 18,5 2174,0 1646,0 3330,0 3653,0 2447, , ,0 12,6 24,2 28,5 18,7 2100,0 1651,0 3170,0 3737,0 2454, , ,6 12,5 23,6 29,2 19,1 2018,0 1611,0 3056,0 3779,0 2469, , ,3 12,1 22,9 30,1 19,6 1943,0 1542,0 2922,0 3838,0 2493, , ,9 12,0 22,2 30,9 20,0 1877,0 1517,0 2798,0 3892,0 2528, , ,9 11,3 21,7 31,3 20,8 1842,0 1400,0 2690,0 3872,0 2575, , ,7 11,1 21,1 31,7 21,4 1802,0 1361,0 2587,0 3891,0 2629, , ,6 10,6 21,0 31,7 22,1 1772,0 1289,0 2541,0 3846,0 2676, , ,5 10,6 20,5 32,0 22,3 1738,0 1272,0 2458,0 3840,0 2674, , ,3 10,5 20,4 31,9 22,9 1697,0 1246,0 2423,0 3795,0 2720, , ,9 10,5 20,2 32,5 22,9 1632,0 1236,0 2375,0 3824,0 2700, , ,0 10,0 20,2 32,5 23,4 1626,0 1159,0 2354,0 3785,0 2721, , ,7 9,8 19,9 32,6 24,0 1578,0 1131,0 2282,0 3748,0 2757, , ,9 9,6 19,4 32,5 24,6 1581,0 1096,0 2216,0 3713,0 2807, , ,8 8,9 19,2 32,2 25,9 1562,0 1011,0 2166,0 3639,0 2930, , ,8 8,8 18,6 31,6 27,2 1531,0 978,0 2066,0 3520,0 3027, ,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne

8 8 Väestön ikärakenne Koko maa 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,3 12,9 32,1 22,2 13, , , , , , , ,2 12,8 31,7 22,7 13, , , , , , , ,2 12,6 31,3 23,2 13, , , , , , , ,1 12,4 30,7 23,8 13, , , , , , , ,1 12,4 30,2 24,3 14, , , , , , , ,0 12,4 29,6 24,7 14, , , , , , , ,9 12,4 29,1 25,1 14, , , , , , , ,7 12,5 28,6 25,6 14, , , , , , , ,4 12,7 28,1 26,1 14, , , , , , , ,2 12,8 27,6 26,5 14, , , , , , , ,1 12,7 27,3 26,9 15, , , , , , , ,9 12,6 27,0 27,3 15, , , , , , , ,8 12,5 26,7 27,6 15, , , , , , , ,6 12,5 26,5 27,8 15, , , , , , , ,5 12,4 26,2 28,0 15, , , , , , , ,3 12,5 26,0 28,3 16, , , , , , , ,1 12,5 25,8 28,2 16, , , , , , , ,9 12,4 25,6 28,6 16, , , , , , , ,7 12,4 25,4 28,7 16, , , , , , , ,6 12,3 25,3 28,8 17, , , , , , , ,5 12,3 25,1 28,6 17, , , , , , , ,5 12,2 24,9 28,3 18, , , , , , , ,4 12,2 24,8 27,9 18, , , , , , ,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne Väestön ikärakenne Petäjävesi 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,5 11,4 28,9 24,1 17,2 700,0 431,0 1096,0 912,0 650,0 3789, ,0 10,6 28,8 24,0 17,6 727,0 404,0 1099,0 918,0 673,0 3821, ,2 10,4 28,0 24,7 17,7 729,0 395,0 1064,0 940,0 674,0 3802, ,8 10,3 28,0 24,9 18,0 715,0 394,0 1066,0 950,0 686,0 3811, ,3 10,5 27,5 25,5 18,2 694,0 396,0 1041,0 967,0 690,0 3788, ,7 10,5 26,7 25,5 18,5 704,0 396,0 1005,0 959,0 696,0 3760, ,3 10,5 26,2 26,2 18,8 685,0 392,0 980,0 979,0 702,0 3738, ,4 10,8 25,8 26,0 18,9 695,0 408,0 973,0 981,0 713,0 3770, ,5 10,8 24,9 26,6 19,1 702,0 408,0 945,0 1010,0 725,0 3790, ,5 10,5 24,3 27,5 19,1 697,0 395,0 916,0 1037,0 721,0 3766, ,9 9,6 24,0 28,1 19,4 714,0 364,0 909,0 1061,0 732,0 3780, ,0 9,8 23,4 28,4 19,4 715,0 368,0 879,0 1067,0 729,0 3758, ,8 9,4 23,1 28,8 19,9 699,0 349,0 858,0 1073,0 742,0 3721, ,9 9,8 22,5 29,6 20,1 662,0 361,0 832,0 1093,0 743,0 3691, ,7 9,6 22,1 30,4 20,2 652,0 353,0 812,0 1120,0 745,0 3682, ,0 9,3 22,0 30,8 19,8 667,0 346,0 815,0 1141,0 734,0 3703, ,8 9,9 21,5 30,7 20,1 667,0 370,0 806,0 1151,0 754,0 3748, ,3 10,0 21,7 30,2 19,8 708,0 386,0 838,0 1164,0 763,0 3859, ,2 9,8 22,2 30,0 19,8 708,0 382,0 861,0 1168,0 768,0 3887, ,9 9,8 22,0 30,1 19,2 754,0 388,0 875,0 1198,0 764,0 3979, ,8 9,6 22,2 29,9 19,4 757,0 388,0 892,0 1203,0 782,0 4022, ,4 9,8 21,4 29,8 19,6 789,0 399,0 869,0 1213,0 795,0 4065, ,7 10,2 21,0 28,8 20,3 805,0 418,0 859,0 1180,0 833,0 4095,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne

9 9 1.3 VÄESTÖENNUSTE Väestöennuste on Tilastokeskuksen tekemä ennuste joka kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tuleva väestön määrä ja rakenne lasketaan hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimien avulla. Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Väestöennuste päivitetään kolmen vuoden välein. Väestöennusteen mukaan Keuruulla yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2013 vuoteen 2040 mennessä 408 henkilöllä. Kaikki muut ikäryhmät ovat sen sijaan laskussa. Alle 14-vuotiaiden määrä vähenee 24 henkilöllä, vuotiaiden määrä pienenee 173 henkilöllä, vuotiaiden määrä 138 henkilöllä ja vuotiaden määrä 1007 henkilöllä. Kuva 7 Väestöennuste vuoteen ASUMINEN KEURUULLA Keuruu on monipuolisen asumisen kaupunki, jossa on mahdollista asua niin keskustassa kuin lähiöissä, maaseudun rauhassa sekä kylämäisesti useissa Keuruun eri kylissä. 2.1 KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA Kaavoituksella on pyritty kehittämään jo olemassa olevia asuinalueita ja luomaan uusia laadukkaita rakennuspaikkoja niin pien-, rivi- kuin kerrostaloillekin. Tästä hyvänä esimerkkinä Ranta-Keuruun uusi asuinalue, jonne on kaavoitettu useita omarantaisia sekä järvimaisemalla olevia pientalotontteja. Tontit on pääasiassa myyty ja muutamaa lukuun ottamatta jo rakennettukin. Parhaillaan on vireillä mm. asemakaavan muutos ja laajennus Keuruun kirkonseudun Valkeisen alueelle, jonka tavoitteena on laatia rantaan tukeutuva, nykyistä asutusta täydentävä korkealuokkainen asuinalue sekä Pohjoisjärven osayleiskaava, jonka ta-

10 10 voitteena on luoda moderni miljöötä ja alueen luonnonympäristöä kunnioittava kylämäisen asutuksen alue. Uusimmat kaavahankkeet Keuruulla ovat valtatie 18 ja maantie 621 osayleiskaava sekä maantie 621 eteläosan osayleiskaava, jonka keskeisin tavoite on luoda uusia rakennuspaikkoja kaava-alueelle. Luonnoksen mukaan uusia rakennuspaikkoja tulisikin alueelle 78 kappaletta, joista 13 olisi rantarakennuspaikkoja. Valtatie 18 ja maantie 621 kaava-alue ulottuu Ketveleen kannakselta aina Lankkualle saakka. Kaava rajoittuu Ketvelniemen asemakaavaan. Hanke on osa North East Cargo Link (NECL) IIhankketta, jonka tavoitteena on kehittää ja markkinoida Keskipohjola-alueen itä-länsi suuntaista kuljetuskäytävää. Kuva 8 Vt. 18 ja mt.621 osayleiskaavan rajaukset

11 11 Rakennuspaikkoja Keuruulla on tarjota, niin pientalo, kuin kerros- ja rivitalorakentajillekin. Pientalotontteja on tarjolla usealta asuinalueelta. Tällä hetkellä kaupungin tarjoamia pientalotontteja löytyy Ketvelniemestä, Ranta-Keuruulta, Nyyssänniemestä, Kurkiniemestä, Hietalanmäeltä, Kalettomalta sekä Haapamäen taajamasta. Kaavoitettuja kerros- ja rivitalotontteja on tarjolla Tervan alueella, Juurikkakujalla sekä Kivelässä Raiviokujalla. Kuva 9 Myynnissä olevat kerros- ja rivitalotontit

12 12 Kuva 10 Keskustaajaman myynnissä olevat pientalotontit Kuva 11 Kalettoman myynnissä olevat tontit

13 13 Kuva 12 Haapamäen myynnissä olevat tontit MYYNNISSÄ OLEVAT TONTIT AO AP AR/AK Pinta-ala yht. m² Rakennusoikeus m² KETVELNIEMI JUURIKKAKUJA RANTA-KEURUU NYYSSÄNNIEMI HIETALANMÄKI TERVA RAIVIOKUJA KURKINIEMI KALETON HAAPAMÄKI YHTEENSÄ Kuva 13 Myynnissä olevat asuinrakennusten tontit ASUNTOKUNNAT Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat

14 14 henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntia. Asunnolla (asuinhuoneistolla) taas tarkoitetaan tilastokeskuksen määritelmän mukaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m 2. Jokaisella asunnolla on oltava myös oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston Yhden ja kahden hengen talouksien määrä on lisääntynyt ja vastaavasti isompien asuntokuntien määrä on vähentynyt viime vuosina. Tämä ilmiö on valtakunnallinen ja näkyy myös Keuruulla. Keuruun asukasluku on vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen henkilöllä kun taas asuntokunnat on vähentynyt samassa ajassa vain 109 kappaletta. Kuva 14 Asuntokuntien muutos Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2005 vuoteen 2013 yhden hengen taloudet Keuruulla ovat lisääntyneet 163 kappaletta ja kahden hengen taloudet 31 kappaletta. Kolmen hengen taloudet ovat vastaavasti vähentyneet 175 kappaletta ja neljän hengen ja yli ovat vähentyneet 128 kappaletta. Tämä kehitys on johtanut siihen, että pienistä asunnoista on pulaa ja isommat asunnot jäävät tyhjilleen.

15 15 Kuva 15 Asuntokuntien prosentuaalinen kokojakauma vuosina 2005 ja 2013 Tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä niin voidaan huomata, että 1980-luvun puolessa välissä, jolloin asukkaita oli Keuruulla henkeä, niin asuntokuntia oli kuitenkin vain 4896 kappaletta. Vuonna 2013 asukkaita on 2700 henkeä vähemmän, mutta asuntokuntia taas vastaavasti 5114 eli 218 kappaletta enemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen taulukosta voidaan havaita että kerrostalo sekä erillinen pientaloasuminen on kasvanut jonkin verran ja rivi- tai ketjutalo asuminen taas selkeästi enemmän. Tämä johtuu taas siitä, että 1980-luvulla ja sen jälkeen on rivitalotuotanto ollut vilkkainta. Muissa rakennuksissa asuminen on vähentynyt. Muu rakennus on rakennus, jonka talotyyppi on tuntematon.

16 Kuva 16 Asuntokuntien lukumäärän muutos

17 17 Kuva 17 Asuntokunnat henkilömäärän mukaan Keuruulla 1985 ja 2013 Asuntojen keskikoko kasvaa melko hitaasti, mutta asuntokuntien koon muutoksella on ollut vaikutusta myös asumisväljyyteen joka on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Suhteellisesti eniten ahtaasti asuvia on pienten lasten perheissä. Lasten kasvaessa muutetaan yleensä asumaan vähän väljemmin. Yhden ja kahden hengen asuntokunnat asuvat kaikkein väljimmin. Tilastokeskus määrittelee asumisväljyyttä seuraavasti: - tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun) - ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun) - normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin.

18 18 Kuva 18 Asumisväljyys 1989, 2005 ja 2013 Kuva 19 Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan 2012

19 ASUNTOTUOTANTO Valtaosa Keuruun kerrostaloista on rakennettu luvuilla luvulla rakennettiin 30 kerrostaloa, 1970-luvulla 29 kerrostaloa ja 1980-luvulla 25 kerrostaloa lisää luvulla kerrostalorakentaminen väheni ollen 9 taloa ja rakennettiin enää yhteensä 4 kerrostaloa. Pientalorakentaminen on ollut vilkkainta sotien jälkeen jolloin 1940 ja 1950-luvuilla rakennettiin yhteensä 860 pientaloa luvulla tehtiin pientaloja 326 kappaletta, 1970-luvulla 438 ja 1980-luvulla 433 pientaloa. Tämän jälkeen pientalorakentaminen laski, ollen 1990-luvulla 232 taloa ja 2000-luvulla 238 pientaloa. Pientaloihin rinnastetaan tilastoissa 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot). Rivi- ja ketjutalojen rakentamisessa elettiin kulta-aikaa 1980-luvulla jolloin Keuruulle rakennettiin yhteensä 69 rivi- tai ketjutaloa on Keuruulle tehty 13 rivi- tai ketjutaloa. Rivi- ja ketjutaloihin kuuluu asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Rakennusvalvonnan tilastojen mukaan Keuruulle on vuosien 2009 ja 2012 välisenä aikana rakennettu yhteensä 117 asuinrakennusta, joista pientaloja on ollut 114 ja kerrostaloja 3 kappaletta. Asuntojen lukumäärä näissä rakennuksissa on yhteensä kappaletta. Kuva 20 Kurkiranta I rakennustyömaa keväällä 2014

20 20 Uusia kerrostaloja on viime vuosina uskallettu rakentaa laskusuhdanteesta huolimatta. Uusin hanke on Punaportintielle, Keurusselän rantamaisemiin valmistunut As Oy Kurkiranta 1, johon uudet asukkaat pääsivät muuttamaan heinäkuussa Loppuvuodesta 2014 on tulossa ennakkomarkkinointiin vielä Kurkiranta II joka on tarkoitus rakentaa Kurkiranta I:n viereiselle tontille. Asuntokannan uudistaminen lisää kaupungin vetovoimaisuutta ja Keuruun kaupungin tulisi jatkossakin edesauttaa niin pien- kuin rivi- ja kerrostalojenkin uudisrakentamista kaavoituksella ja kohtuuhintaisella tonttitarjonnalla. Kaupungin tulisi niin ikään auttaa tarvittaessa hankkeen käynnistämistä varaamalla itselleen asunnon rakennettavasta kohteesta. Kuva 21 Rakennukset 2013

21 21 Kuva 22 Asuinrakennusten jakauma Keuruulla VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO Vuokra-asuntojen rakentaminen Keuruulla on ollut viime vuosina pysähdyksissä. Uusimmat Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksen (VAL) omistamat vuokra-asunnot ovat Lustokujalle vuonna 1999 valmistuneet kolme rivitaloa, joissa on yhteensä yhdeksän saunallista asuntoa. Vuokrakerrostaloja ei Keuruulle ole rakennettu sitten vuoden 1981 jolloin valmistui Otonpellon vuokrakerrostalo osoitteeseen Otonkaarre 12. Peruskorjauksia on tehty sekä Keurusriiheen, että Mäyräkiveen. Nämä talot ovatkin asukkaiden keskuudessa hyvin suosittuja ja asukasvaihtuvuus niissä on melko vähäistä. Sen sijaan alkuperäiskuntoiset kerrostalot Kivelässä ja Haapamäellä ovat vajaakäyttöisiä ja asukasvaihtuvuus on suurta. Tähän vaikuttaa sekä talojen yleiskunto että sijainti. 2.5 OMISTUSASUMINEN Keuruu on pientalojen ja omistusasumisen kaupunki. Tilastokeskuksen mukaan Keuruulla on pien-, rivi-, ja kerrostaloja asuinkäytössä yhteensä 3394 kappaletta joista yli 90 % on pientaloja. Vakinaisesti asuttujen asuntojen lukumäärää tarkasteltaessa on Keuruulla yhteensä 5114 asuntoa, joista pientaloasuntoja on 2562, rivi- tai ketjutaloasuntoja 812, kerrostaloasuntoja 1658, ja asuntoja muissa rakennuksissa 82 kappaletta. Hallintaperusteen mukaan asunnoista yli 70 % on omistusasuntoja.

22 22 Kuva 23 Asuntokunnat asunnon hallintaperusten mukaan 2013 Kuva 24 Keuruun asuntojakauma 2013 Kuva 25 Asuntojen keskimääräiset kauppahinnat ja lukumäärät 2013

23 23 Kuva 26 Vanhojen vapaarahoitteisten rivi-/kerrostaloasuntojen hinnankehitys Keuruulla VUOKRA-ASUMINEN Keuruulla vuokra-asuntoja tarjoavat Keuruun kaupungin lisäksi yksityiset tahot sekä seurakunnat. Keuruun seurakunnalla on noin 25 vuokrattavaa asuntoa Keuruun keskustaajamassa, Haapamäellä sekä Pihlajavedellä. Keuruun rukoushuoneyhdistys Betanialla on 15 vuokra-asuntoa Einari Vuorelantiellä. KIINTEISTÖYHTIÖT JA SEURAKUNNAT Rivitalo Kerrostalo KEURUUN SEURAKUNTA 5 21 RUKOUSHUONEYHDISTYS 15 KRUUNUASUNNOT OTAVA 45 ASUNNOT YHTEENSÄ Kuva 27 Kiint. Oy, seurakuntien ym. vuokra-asunnot Iso Kirja on Keuruulla toimiva helluntaiherätyksen kansanopisto, joka tarjoaa erilaisia koulutus- ja virkistystapahtumia. Isossa Kirjassa aloittaa joka vuosi lähiopiskelijaa opintonsa. Iso Kirja ry vuokraa pääasiassa soluhuoneita omille opiskeli-

24 24 joilleen sekä lukuvuoden ulkopuolella esim. suurtapahtumien työntekijöille sekä osallistujille. Vuodepaikkoja Isossa Kirjassa on yhteensä 120. Opiskelija-asunnoissa asuvat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön, joten heitä ei myöskään asuntoväestötilastoissa ole. Mikäli opiskelijat ovat kuitenkin vaihtaneet henkikirjansa Keuruulle, lasketaan he kuuluvaksi kunnan väestöön. Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitos (VAL) on kunnallinen liikelaitos, joka omistaa noin 380 erikokoista vuokra-asuntoa Keuruulta sekä Haapamäen taajamasta. Tämän lisäksi VAL vuokraa myös Keuruun kaupungin suoraan omistamia asunto-osakkeita. Näistä asunnoista valtaosa on Keuruun keskustaajamassa. Joitain asuntoja on Liesjärvellä sekä Haapamäen taajamassa. Keuruun kaupunki omistaa myös kiinteistö osakeyhtiö Kurkihakan, jolla on 49 rivitaloasuntoa Kurkiniemessä. Näitä isännöi ja hallinnoi yksityinen isännöintiyritys. Kuva 28 VAL:n asuntojen vuokrankehitys

25 25 Talo VAL:n kiinteistöjen perustiedot Talotyyppi rakennus/perus korjausvuosi asunnot huon.ala m2 Osoite 100 KEURUSRIIHI kt 1964/ Kangasmannilantie MÄYRÄKIVI kt 1967/ Kiveläntie MÄYRÄLÄNRINNE kt Uskalintie KIVELÄNHAKA kt Otonkaarre KASKIKANGAS kt Louhentie AITTOKANGAS kt Louhentie OTONPELTO kt Otonkaarre KETVELPORTTI kt Juurikkatie KETVEL-LAHTI I - III rt Runkotie HAARATIE I rt Haaratie HAARATIE II rt Haaratie HAARATIE III rt Varsitie TAULAKUJA rt Taulakuja TAULARINNE rt Taulakuja VARSITIE rt Varsitie LAAJALANRINNE I rt Varsitie LAAJALANRINNE II rt Varsitie PIHKAPOLKU I rt Pihkapolku PIHKAPOLKU II rt Pihkapolku VIIKINRIVI rt Latvatie LAAJALANRANTA rt Lustokuja 4 YHTEENSÄ VANAMO / KUUSAMA 1991 / Kivilouhoksentie OPPILASASUNTOLA 1 4solua 261 Kivilouhoksentie 3 Kuva 29 VAL:n kiinteistöt Kaupungin kokonaan omistamat as.oy/kiint.oy As Oy TalotyyppiRakennusvuosi Asunnot Huon.ala m² Osoite 220 As Oy Puskuri rt Asematie As Oy Korpiruoho kt Kaskitie 4 Kiint. Oy Kurkihaka rt Linturaitti 7 ja 9 Haapamäen koulu kt Pihlajavedentie 4 YHTEENSÄ Kuva 30 Kaupungin omistamat as./kiint.oy:t

26 26 As Oy Kaupungin asunto-osakkeet Talotyyppi rak.vuosi asunnot huon.ala m² Osoite 201 As Oy Kauppakulma kt Multiantie As Oy Keurussato kt Kaskitie As Oy Keurussyppi kt Kiveläntie As Oy Keurussyppi, kt Kiveläntie As Oy Keuruun Ahotarhia kt Juho Riihimäentie As Oy Kilpelänhovi kt Tehtaantie As Oy Kippa kt Kippavuorentie As Oy Kippavuori kt Koulutie As Oy Kippavuori kt Koulutie As Oy Kivelän Hermanni kt Tarhiantie As Oy Koulukallio kt Koulutie As Oy Koulutanhua kt Koulutie As Oy Kuusiranta rt Lapinsalmentie As Oy Liesjärvenrivi rt Hirvikyläntie As Oy Liesjärvenrivi rt Hirvikyläntie As Oy Liesjärvenrivi rt Hirvikyläntie As Oy Liinunrinne rt Lansantie As Oy Männikköhovi kt Samuli Rantasentie As Oy Mäyräpelto kt Kiveläntie As Oy Päkärin Herttua kt Kievarinkuja As Oy Päkärin Herttua kt Kievarinkuja As Oy Rinteelä kt Leppäläntie As Oy Seurala kt Haapamäenkuja As Oy Tarhianlaki kt Kiveläntie As Oy Tarhiansato kt Kaskitie As Oy Tarhiansato kt Kaskitie As Oy Tarhiantalo kt Keuruuntie As Oy Villenrivi rt Uskalintie As Oy Ylä-Kivelä kt Otonkaarre As Oy Tervahovi kt Tehtaantie As Oy Tarhiansuu kt 1948/ Keuruuntie As Oy Tervaranta kt Niilontie 3 A 233 As Oy Kurkiranta 1 kt Punaportintie 11 a 5 YHTEENSÄ Kuva 31 Kaupungin omistamat yksittäiset asunto-osakkeet

27 27 KAUPUNGIN OMISTAMAT ASUNNOT Rivitalo Kerrostalohuon.ala m² VAL OSAKKEET AS OY/KIINT.OY TILAPALVELU YHTEENSÄ ASUNNOT YHTEENSÄ Kuva 32 Yhteenveto kaupungin omistamista asunnoista VUOKRA-ASUNNOT YHTEENSÄ Asunnot KAUPUNKI 493 SEURAKUNNAT JA KIINT.YHTIÖT 157 MUUT TAHOT 547 YHTEENSÄ 1197 Kuva 33 Keuruun vuokra-asunnot yhteensä tilastokeskuksen hallintaperusteen mukaan 2.7 KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN TILANNE VAL:n vuokra-asuntojen käyttöaste on pudonnut alle 90 % jota pidetään yleisesti ottaen merkkinä siitä, että jotain konkreettisia toimenpiteitä vuokra-asuntokannan tasapainottamiseksi tulisi tehdä. Kuntaliiton selvityksen mukaan taloudellisesti terve vuokrataloyhteisö kestää 5 % tyhjänä olon. Vajaakäytön ongelmaan olisi syytä reagoida pikaisesti, sillä viivyttely vain pahentaa tilannetta ja saattaa vuokratalon talouden mahdollisesti entistä vaikeampaan tilanteeseen.

28 28 VAL:n KÄYTTÖASTEEN KEHITYS Vuosi Käyttöaste % % % % % % % % % % Kuva 34 VAL:n käyttöasteen kehitys Keuruulla vajaakäyttöä aiheuttaa suurimmalta osin Haapamäen kerrostalot, Kivelässä Kivelänhaka ja Korpiruoho sekä vanhimmat rivitaloasunnot Ketvelniemessä. Liesjärvellä sijaitsevat rivitalo-osakkeet ovat niin ikään tyhjillään. Edellä mainittujen kiinteistöjen osalta on syytä harkita joko purkamista, myyntiä tai mahdollisesti peruskorjausta tai käyttötarkoituksenmuutosta. Myyntiä harkittaessa on mietittävä mitä vaikutuksia sillä olisi Keuruun asuntomarkkinoille ja vuokralle jäävien asuntojen kysyntään. Toisaalta myös laajoja peruskorjauksia tulisi harkita tarkkaan väestöltään vähenevässä kunnassa. On tosin todettu myös, että hoitamaton asuntokanta rapauttaa alueen ilmettä ja vähentää asumisviihtyvyyttä. Odotettavissa on, että peruskorjaamattomat asunnot kelpaavat vain sellaisille asukkaille, joilla ei ole muuhun mahdollisuutta ja joiden maksukyky on heikentynyt. Tämä taas saattaa johtaa tilanteeseen jossa tietyissä taloissa asuu enimmäkseen yhteiskunnasta syrjäytyneitä ja mahdollisesti alkoholisoituneita ihmisiä, jolloin sosiaalisen isännöinnin tarve kasvaa. Tällainen keskittymä taas aiheuttaa tutkimusten mukaan enemmän käyttöasteen alentumista kuin asuntojen ylitarjonta. Talojen sijainti tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa entistä enemmän asuntojen kysyntään, sillä väestö ikääntyy ja senioriväestö hakeutuu keskustan tuntumaan palvelujen lähelle ja asuntojen kysyntä kohdistuu entistä enemmän pieniin asuntoihin hissilliseen taloon palvelujen lähelle. Keuruun kaupunki omistaa yksittäisiä asuntoosakkeita keskustan tuntumasta, mutta yhtään varsinaista vuokrataloa ei keskustaalueella ole lukuun ottamatta Jussi Rainion tiellä olevaa kaupungin omistamaa huonokuntoista kerrostaloa joka sekin puretaan uuden kampus alueen alta pois. Keuruun seurakunta omistaa yhdeksän huoneiston talon Kippavuorentieltä, jonka senkin kohtalo on vaakalaudalla ja Rukoushuoneyhdistyksen Betania omistaa pienen vuokrakerrostalon Einari Vuorelantiellä. Myös Keuruun vanhaintukisäätiö omistaa pääasiassa vanhuksille tarkoitettuja yksittäisiä asunto-osakkeita keskustasta. Etenkin väestön