KEURUUN KAU- PUNGIN ASUNTO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEURUUN KAU- PUNGIN ASUNTO-OHJELMA 2015 2020"

Transkriptio

1 1 KEURUUN KAU- PUNGIN ASUNTO-OHJELMA

2 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ KEURUUN VÄKILUVUN KEHITYS VÄESTÖN IKÄRAKENNE VÄESTÖENNUSTE ASUMINEN KEURUULLA KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA ASUNTOKUNNAT ASUNTOTUOTANTO VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO OMISTUSASUMINEN VUOKRA-ASUMINEN KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN TILANNE KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOKANNAN TASAPAINOTTAMINEN ERITYISRYHMIEN ASUMINEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE

3 3 1 YLEISTÄ Vuoteen 1994 saakka kunnat olivat velvoitettuja laatimaan asunto-ohjelman. Tätä lakia kuitenkin muutettiin niin, että velvoitteesta luovuttiin ja asuntoohjelmien laadinnasta tehtiin enemmänkin harkinnanvaraista. Keuruun kaupunginhallitus päätti kokouksessaan asunto-ohjelman laatimisesta. Keuruu on keskisuuri kaupunki läntisessä Keski-Suomessa. Keuruulta on matkaa lähimpiin kaupunkeihin Jyväskylään n. 60 km, Mänttä Vilppulaan n. 30 km ja Tampereelle n. 120 km. Pinta-alaa Keuruulla on 1430 km 2, josta maa-alaa on 1258 km 2 ja vesistöä 172 km 2. Väkiluku oli henkilöä. Väestöntiheys Keuruulla on 8,2 as./km². Kuva 1 Keuruun väestö taajaman mukaan 2013 Keuruun keskustasta pääosa on rakennettu neljälle saarelle. Saarista suurimmalla, Kirkkosaaressa, sijaitsee nimensä mukaisesti Keuruun kirkot. Kirkkosaaressa on myös Keuruun varsinainen ydinkeskusta. Keuruun visio tulevaisuudesta on olla Suomen paras keskisuuri paikkakunta, joka tarjoaa puitteet mukavaan elämään, työntekoon, yrittäjyyteen ja sujuvaan arkeen. Keuruu on asukkaidensa näköinen: innovatiivinen ja yritteliäs sekä luontoa kunnioittava ja yhteistyökykyinen kaupunki. Toimiva saumaton yhteistyö elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin kanssa tukee kasvua ja hyvinvointia. Yhtenä tulostavoitteena strategisessa kehittämisohjelmassa on asuntojen tuotantomäärän kasvattaminen. Keuruulla tarvitaan nykyaikaisia asuntoja, jotka houkuttelevat tänne muuttavia ihmisiä. Suuri yksittäinen vaikuttaja työllisyys- ja asukastilastoihin tullee olemaan Pioneerirykmentin lakkauttaminen

4 4 1.1 KEURUUN VÄKILUVUN KEHITYS Lähes puolet Suomen kunnista, Keuruu mukaan lukien, kuuluu väestöltään vähenevään alueeseen. Keuruu on menettänyt asukkaita pääsääntöisesti 1980-luvun alkupuolelta saakka. Suurinta väestön väheneminen oli vuoden 2000 molemmin puolin, ollen pahimmillaan lähes 200 henkilöä vuodessa. Tällä hetkellä väkiluku vähenee n henkilöä vuodessa. Kuva 2 Keuruun väkiluvun kokonaismuutos Keuruun väkiluku on ollut luvun puolestavälistä lähes lineaarisesti laskeva, muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Kyseisellä tarkastelujaksolla väkiluku on ollut suurimmillaan vuonna 1984 ollen henkilöä. Vuonna 2013 Keuruun väkiluku oli tilastokeskuksen mukaan enää henkilöä. Väestöennusteen mukaan koko Keuruun asukasluku vuonna 2040 on 9476 henkilöä.

5 5 Kuva 3 Väestömäärän kehitys Keuruulla vuosina VÄESTÖN IKÄRAKENNE Väestö ei pelkästään vähene vaan myös vanhenee. Väestörakenteen vanheneminen koskee koko Eurooppaa, myös Suomea ja Keuruuta. Vanhusväestön osuus kasvaa samalla kun työikäisten osuus pienenee. Lasten ja nuorten osuudet pienenevät eikä syntyvyydessä ole odotettavissa merkittävää muutosta. Tosin väestöennusteen mukaan vuotiaiden osuus on Keuruulla pienessä kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan Keuruulla asuvien yli 65-vuotiaiden osuus on ollut vuonna ,1 % ja 2013 jopa 28,1 % vuotiaiden osuus on ollut laskeva ollen vuonna ,3 % väestöstä ja vuonna %. Sen sijaan nuorempi väestönosuus on ollut laskeva. Alle 15 -vuotiaiden osalta prosentit ovat 18,6 ja 13,9 ja vuotiaiden osalta taas 18,6 ja 13,9.

6 6 Kuva 4 Väestön ikärakenne Keuruu/koko Suomi 1990 ja 2013 Kuva 5 Väestöllinen huoltosuhde Kuva 6 Väestöllinen huoltosuhde-ennuste Tarkasteltaessa naapurikuntien ikärakennemuutoksia, niin esimerkiksi Mänttä- Vilppulan luvut ovat hyvin pitkälti samankaltaiset. Sen sijaan Petäjäveden ikärakenne on muuttunut selvästi hillitymmin. Petäjävedellä yli 65-vuotiaiden osuus on tarkasteluvälillä kasvanut ainoastaan 3,7 prosenttiyksikköä ja alle 15-vuotiaiden osuus on ollut myös kasvussa.

7 7 Väestön ikärakenne Keuruu 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,6 12,7 29,4 23,2 16,1 2357,0 1603,0 3729,0 2938,0 2036, , ,7 12,4 29,0 23,5 16,3 2370,0 1579,0 3681,0 2988,0 2072, , ,5 12,3 28,5 23,9 16,8 2347,0 1553,0 3603,0 3024,0 2128, , ,5 12,0 27,8 24,6 17,1 2318,0 1500,0 3488,0 3090,0 2143, , ,2 12,0 27,0 25,4 17,5 2271,0 1494,0 3365,0 3162,0 2176, , ,2 12,2 26,2 25,5 17,9 2252,0 1515,0 3255,0 3168,0 2215, , ,1 11,9 25,4 26,1 18,4 2232,0 1471,0 3139,0 3227,0 2276, , ,8 12,0 24,6 26,9 18,7 2187,0 1469,0 3028,0 3306,0 2298, , ,4 11,9 24,1 27,7 19,0 2107,0 1444,0 2915,0 3351,0 2299, , ,2 11,5 23,8 28,2 19,3 2060,0 1381,0 2848,0 3376,0 2309, , ,5 11,6 23,3 29,0 19,6 1963,0 1374,0 2764,0 3438,0 2331, , ,4 11,6 22,6 29,7 19,8 1914,0 1359,0 2643,0 3473,0 2316, , ,2 11,0 21,8 30,8 20,2 1866,0 1267,0 2507,0 3543,0 2327, , ,0 10,8 21,3 31,3 20,6 1827,0 1227,0 2428,0 3567,0 2346, , ,7 10,5 20,9 31,7 21,3 1764,0 1178,0 2355,0 3567,0 2396, , ,4 10,3 20,4 32,2 21,7 1718,0 1148,0 2283,0 3604,0 2427, , ,1 10,1 20,2 32,0 22,6 1660,0 1112,0 2219,0 3527,0 2487, , ,9 9,8 20,0 32,4 22,8 1628,0 1073,0 2184,0 3540,0 2494, , ,7 10,1 19,5 32,7 23,0 1602,0 1104,0 2121,0 3565,0 2504, , ,6 9,8 19,5 32,8 23,4 1568,0 1058,0 2093,0 3526,0 2512, , ,2 10,0 19,1 32,5 24,2 1512,0 1070,0 2035,0 3463,0 2586, , ,1 10,0 18,6 32,0 25,3 1495,0 1056,0 1966,0 3382,0 2675, , ,2 9,6 18,6 31,4 26,3 1486,0 1003,0 1948,0 3294,0 2757, ,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne Väestön ikärakenne Mänttä-Vilppula 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,8 12,4 30,2 23,2 15,3 2640,0 1746,0 4247,0 3266,0 2150, , ,5 12,2 29,6 23,9 15,8 2561,0 1687,0 4103,0 3311,0 2196, , ,9 12,4 28,8 24,7 16,1 2477,0 1719,0 3981,0 3409,0 2229, , ,7 12,4 28,0 25,2 16,6 2417,0 1691,0 3820,0 3435,0 2261, , ,4 12,3 27,0 26,0 17,3 2340,0 1657,0 3637,0 3491,0 2324, , ,0 12,3 26,5 26,4 17,8 2284,0 1648,0 3549,0 3537,0 2394, , ,7 12,4 26,0 26,8 18,2 2232,0 1659,0 3477,0 3580,0 2434, , ,4 12,4 25,1 27,6 18,5 2174,0 1646,0 3330,0 3653,0 2447, , ,0 12,6 24,2 28,5 18,7 2100,0 1651,0 3170,0 3737,0 2454, , ,6 12,5 23,6 29,2 19,1 2018,0 1611,0 3056,0 3779,0 2469, , ,3 12,1 22,9 30,1 19,6 1943,0 1542,0 2922,0 3838,0 2493, , ,9 12,0 22,2 30,9 20,0 1877,0 1517,0 2798,0 3892,0 2528, , ,9 11,3 21,7 31,3 20,8 1842,0 1400,0 2690,0 3872,0 2575, , ,7 11,1 21,1 31,7 21,4 1802,0 1361,0 2587,0 3891,0 2629, , ,6 10,6 21,0 31,7 22,1 1772,0 1289,0 2541,0 3846,0 2676, , ,5 10,6 20,5 32,0 22,3 1738,0 1272,0 2458,0 3840,0 2674, , ,3 10,5 20,4 31,9 22,9 1697,0 1246,0 2423,0 3795,0 2720, , ,9 10,5 20,2 32,5 22,9 1632,0 1236,0 2375,0 3824,0 2700, , ,0 10,0 20,2 32,5 23,4 1626,0 1159,0 2354,0 3785,0 2721, , ,7 9,8 19,9 32,6 24,0 1578,0 1131,0 2282,0 3748,0 2757, , ,9 9,6 19,4 32,5 24,6 1581,0 1096,0 2216,0 3713,0 2807, , ,8 8,9 19,2 32,2 25,9 1562,0 1011,0 2166,0 3639,0 2930, , ,8 8,8 18,6 31,6 27,2 1531,0 978,0 2066,0 3520,0 3027, ,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne

8 8 Väestön ikärakenne Koko maa 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,3 12,9 32,1 22,2 13, , , , , , , ,2 12,8 31,7 22,7 13, , , , , , , ,2 12,6 31,3 23,2 13, , , , , , , ,1 12,4 30,7 23,8 13, , , , , , , ,1 12,4 30,2 24,3 14, , , , , , , ,0 12,4 29,6 24,7 14, , , , , , , ,9 12,4 29,1 25,1 14, , , , , , , ,7 12,5 28,6 25,6 14, , , , , , , ,4 12,7 28,1 26,1 14, , , , , , , ,2 12,8 27,6 26,5 14, , , , , , , ,1 12,7 27,3 26,9 15, , , , , , , ,9 12,6 27,0 27,3 15, , , , , , , ,8 12,5 26,7 27,6 15, , , , , , , ,6 12,5 26,5 27,8 15, , , , , , , ,5 12,4 26,2 28,0 15, , , , , , , ,3 12,5 26,0 28,3 16, , , , , , , ,1 12,5 25,8 28,2 16, , , , , , , ,9 12,4 25,6 28,6 16, , , , , , , ,7 12,4 25,4 28,7 16, , , , , , , ,6 12,3 25,3 28,8 17, , , , , , , ,5 12,3 25,1 28,6 17, , , , , , , ,5 12,2 24,9 28,3 18, , , , , , , ,4 12,2 24,8 27,9 18, , , , , , ,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne Väestön ikärakenne Petäjävesi 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,5 11,4 28,9 24,1 17,2 700,0 431,0 1096,0 912,0 650,0 3789, ,0 10,6 28,8 24,0 17,6 727,0 404,0 1099,0 918,0 673,0 3821, ,2 10,4 28,0 24,7 17,7 729,0 395,0 1064,0 940,0 674,0 3802, ,8 10,3 28,0 24,9 18,0 715,0 394,0 1066,0 950,0 686,0 3811, ,3 10,5 27,5 25,5 18,2 694,0 396,0 1041,0 967,0 690,0 3788, ,7 10,5 26,7 25,5 18,5 704,0 396,0 1005,0 959,0 696,0 3760, ,3 10,5 26,2 26,2 18,8 685,0 392,0 980,0 979,0 702,0 3738, ,4 10,8 25,8 26,0 18,9 695,0 408,0 973,0 981,0 713,0 3770, ,5 10,8 24,9 26,6 19,1 702,0 408,0 945,0 1010,0 725,0 3790, ,5 10,5 24,3 27,5 19,1 697,0 395,0 916,0 1037,0 721,0 3766, ,9 9,6 24,0 28,1 19,4 714,0 364,0 909,0 1061,0 732,0 3780, ,0 9,8 23,4 28,4 19,4 715,0 368,0 879,0 1067,0 729,0 3758, ,8 9,4 23,1 28,8 19,9 699,0 349,0 858,0 1073,0 742,0 3721, ,9 9,8 22,5 29,6 20,1 662,0 361,0 832,0 1093,0 743,0 3691, ,7 9,6 22,1 30,4 20,2 652,0 353,0 812,0 1120,0 745,0 3682, ,0 9,3 22,0 30,8 19,8 667,0 346,0 815,0 1141,0 734,0 3703, ,8 9,9 21,5 30,7 20,1 667,0 370,0 806,0 1151,0 754,0 3748, ,3 10,0 21,7 30,2 19,8 708,0 386,0 838,0 1164,0 763,0 3859, ,2 9,8 22,2 30,0 19,8 708,0 382,0 861,0 1168,0 768,0 3887, ,9 9,8 22,0 30,1 19,2 754,0 388,0 875,0 1198,0 764,0 3979, ,8 9,6 22,2 29,9 19,4 757,0 388,0 892,0 1203,0 782,0 4022, ,4 9,8 21,4 29,8 19,6 789,0 399,0 869,0 1213,0 795,0 4065, ,7 10,2 21,0 28,8 20,3 805,0 418,0 859,0 1180,0 833,0 4095,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne

9 9 1.3 VÄESTÖENNUSTE Väestöennuste on Tilastokeskuksen tekemä ennuste joka kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tuleva väestön määrä ja rakenne lasketaan hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimien avulla. Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Väestöennuste päivitetään kolmen vuoden välein. Väestöennusteen mukaan Keuruulla yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2013 vuoteen 2040 mennessä 408 henkilöllä. Kaikki muut ikäryhmät ovat sen sijaan laskussa. Alle 14-vuotiaiden määrä vähenee 24 henkilöllä, vuotiaiden määrä pienenee 173 henkilöllä, vuotiaiden määrä 138 henkilöllä ja vuotiaden määrä 1007 henkilöllä. Kuva 7 Väestöennuste vuoteen ASUMINEN KEURUULLA Keuruu on monipuolisen asumisen kaupunki, jossa on mahdollista asua niin keskustassa kuin lähiöissä, maaseudun rauhassa sekä kylämäisesti useissa Keuruun eri kylissä. 2.1 KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA Kaavoituksella on pyritty kehittämään jo olemassa olevia asuinalueita ja luomaan uusia laadukkaita rakennuspaikkoja niin pien-, rivi- kuin kerrostaloillekin. Tästä hyvänä esimerkkinä Ranta-Keuruun uusi asuinalue, jonne on kaavoitettu useita omarantaisia sekä järvimaisemalla olevia pientalotontteja. Tontit on pääasiassa myyty ja muutamaa lukuun ottamatta jo rakennettukin. Parhaillaan on vireillä mm. asemakaavan muutos ja laajennus Keuruun kirkonseudun Valkeisen alueelle, jonka tavoitteena on laatia rantaan tukeutuva, nykyistä asutusta täydentävä korkealuokkainen asuinalue sekä Pohjoisjärven osayleiskaava, jonka ta-

10 10 voitteena on luoda moderni miljöötä ja alueen luonnonympäristöä kunnioittava kylämäisen asutuksen alue. Uusimmat kaavahankkeet Keuruulla ovat valtatie 18 ja maantie 621 osayleiskaava sekä maantie 621 eteläosan osayleiskaava, jonka keskeisin tavoite on luoda uusia rakennuspaikkoja kaava-alueelle. Luonnoksen mukaan uusia rakennuspaikkoja tulisikin alueelle 78 kappaletta, joista 13 olisi rantarakennuspaikkoja. Valtatie 18 ja maantie 621 kaava-alue ulottuu Ketveleen kannakselta aina Lankkualle saakka. Kaava rajoittuu Ketvelniemen asemakaavaan. Hanke on osa North East Cargo Link (NECL) IIhankketta, jonka tavoitteena on kehittää ja markkinoida Keskipohjola-alueen itä-länsi suuntaista kuljetuskäytävää. Kuva 8 Vt. 18 ja mt.621 osayleiskaavan rajaukset

11 11 Rakennuspaikkoja Keuruulla on tarjota, niin pientalo, kuin kerros- ja rivitalorakentajillekin. Pientalotontteja on tarjolla usealta asuinalueelta. Tällä hetkellä kaupungin tarjoamia pientalotontteja löytyy Ketvelniemestä, Ranta-Keuruulta, Nyyssänniemestä, Kurkiniemestä, Hietalanmäeltä, Kalettomalta sekä Haapamäen taajamasta. Kaavoitettuja kerros- ja rivitalotontteja on tarjolla Tervan alueella, Juurikkakujalla sekä Kivelässä Raiviokujalla. Kuva 9 Myynnissä olevat kerros- ja rivitalotontit

12 12 Kuva 10 Keskustaajaman myynnissä olevat pientalotontit Kuva 11 Kalettoman myynnissä olevat tontit

13 13 Kuva 12 Haapamäen myynnissä olevat tontit MYYNNISSÄ OLEVAT TONTIT AO AP AR/AK Pinta-ala yht. m² Rakennusoikeus m² KETVELNIEMI JUURIKKAKUJA RANTA-KEURUU NYYSSÄNNIEMI HIETALANMÄKI TERVA RAIVIOKUJA KURKINIEMI KALETON HAAPAMÄKI YHTEENSÄ Kuva 13 Myynnissä olevat asuinrakennusten tontit ASUNTOKUNNAT Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat

14 14 henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntia. Asunnolla (asuinhuoneistolla) taas tarkoitetaan tilastokeskuksen määritelmän mukaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m 2. Jokaisella asunnolla on oltava myös oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston Yhden ja kahden hengen talouksien määrä on lisääntynyt ja vastaavasti isompien asuntokuntien määrä on vähentynyt viime vuosina. Tämä ilmiö on valtakunnallinen ja näkyy myös Keuruulla. Keuruun asukasluku on vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen henkilöllä kun taas asuntokunnat on vähentynyt samassa ajassa vain 109 kappaletta. Kuva 14 Asuntokuntien muutos Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2005 vuoteen 2013 yhden hengen taloudet Keuruulla ovat lisääntyneet 163 kappaletta ja kahden hengen taloudet 31 kappaletta. Kolmen hengen taloudet ovat vastaavasti vähentyneet 175 kappaletta ja neljän hengen ja yli ovat vähentyneet 128 kappaletta. Tämä kehitys on johtanut siihen, että pienistä asunnoista on pulaa ja isommat asunnot jäävät tyhjilleen.

15 15 Kuva 15 Asuntokuntien prosentuaalinen kokojakauma vuosina 2005 ja 2013 Tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä niin voidaan huomata, että 1980-luvun puolessa välissä, jolloin asukkaita oli Keuruulla henkeä, niin asuntokuntia oli kuitenkin vain 4896 kappaletta. Vuonna 2013 asukkaita on 2700 henkeä vähemmän, mutta asuntokuntia taas vastaavasti 5114 eli 218 kappaletta enemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen taulukosta voidaan havaita että kerrostalo sekä erillinen pientaloasuminen on kasvanut jonkin verran ja rivi- tai ketjutalo asuminen taas selkeästi enemmän. Tämä johtuu taas siitä, että 1980-luvulla ja sen jälkeen on rivitalotuotanto ollut vilkkainta. Muissa rakennuksissa asuminen on vähentynyt. Muu rakennus on rakennus, jonka talotyyppi on tuntematon.

16 Kuva 16 Asuntokuntien lukumäärän muutos

17 17 Kuva 17 Asuntokunnat henkilömäärän mukaan Keuruulla 1985 ja 2013 Asuntojen keskikoko kasvaa melko hitaasti, mutta asuntokuntien koon muutoksella on ollut vaikutusta myös asumisväljyyteen joka on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Suhteellisesti eniten ahtaasti asuvia on pienten lasten perheissä. Lasten kasvaessa muutetaan yleensä asumaan vähän väljemmin. Yhden ja kahden hengen asuntokunnat asuvat kaikkein väljimmin. Tilastokeskus määrittelee asumisväljyyttä seuraavasti: - tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun) - ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun) - normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin.

18 18 Kuva 18 Asumisväljyys 1989, 2005 ja 2013 Kuva 19 Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan 2012

19 ASUNTOTUOTANTO Valtaosa Keuruun kerrostaloista on rakennettu luvuilla luvulla rakennettiin 30 kerrostaloa, 1970-luvulla 29 kerrostaloa ja 1980-luvulla 25 kerrostaloa lisää luvulla kerrostalorakentaminen väheni ollen 9 taloa ja rakennettiin enää yhteensä 4 kerrostaloa. Pientalorakentaminen on ollut vilkkainta sotien jälkeen jolloin 1940 ja 1950-luvuilla rakennettiin yhteensä 860 pientaloa luvulla tehtiin pientaloja 326 kappaletta, 1970-luvulla 438 ja 1980-luvulla 433 pientaloa. Tämän jälkeen pientalorakentaminen laski, ollen 1990-luvulla 232 taloa ja 2000-luvulla 238 pientaloa. Pientaloihin rinnastetaan tilastoissa 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot). Rivi- ja ketjutalojen rakentamisessa elettiin kulta-aikaa 1980-luvulla jolloin Keuruulle rakennettiin yhteensä 69 rivi- tai ketjutaloa on Keuruulle tehty 13 rivi- tai ketjutaloa. Rivi- ja ketjutaloihin kuuluu asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Rakennusvalvonnan tilastojen mukaan Keuruulle on vuosien 2009 ja 2012 välisenä aikana rakennettu yhteensä 117 asuinrakennusta, joista pientaloja on ollut 114 ja kerrostaloja 3 kappaletta. Asuntojen lukumäärä näissä rakennuksissa on yhteensä kappaletta. Kuva 20 Kurkiranta I rakennustyömaa keväällä 2014

20 20 Uusia kerrostaloja on viime vuosina uskallettu rakentaa laskusuhdanteesta huolimatta. Uusin hanke on Punaportintielle, Keurusselän rantamaisemiin valmistunut As Oy Kurkiranta 1, johon uudet asukkaat pääsivät muuttamaan heinäkuussa Loppuvuodesta 2014 on tulossa ennakkomarkkinointiin vielä Kurkiranta II joka on tarkoitus rakentaa Kurkiranta I:n viereiselle tontille. Asuntokannan uudistaminen lisää kaupungin vetovoimaisuutta ja Keuruun kaupungin tulisi jatkossakin edesauttaa niin pien- kuin rivi- ja kerrostalojenkin uudisrakentamista kaavoituksella ja kohtuuhintaisella tonttitarjonnalla. Kaupungin tulisi niin ikään auttaa tarvittaessa hankkeen käynnistämistä varaamalla itselleen asunnon rakennettavasta kohteesta. Kuva 21 Rakennukset 2013

21 21 Kuva 22 Asuinrakennusten jakauma Keuruulla VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO Vuokra-asuntojen rakentaminen Keuruulla on ollut viime vuosina pysähdyksissä. Uusimmat Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksen (VAL) omistamat vuokra-asunnot ovat Lustokujalle vuonna 1999 valmistuneet kolme rivitaloa, joissa on yhteensä yhdeksän saunallista asuntoa. Vuokrakerrostaloja ei Keuruulle ole rakennettu sitten vuoden 1981 jolloin valmistui Otonpellon vuokrakerrostalo osoitteeseen Otonkaarre 12. Peruskorjauksia on tehty sekä Keurusriiheen, että Mäyräkiveen. Nämä talot ovatkin asukkaiden keskuudessa hyvin suosittuja ja asukasvaihtuvuus niissä on melko vähäistä. Sen sijaan alkuperäiskuntoiset kerrostalot Kivelässä ja Haapamäellä ovat vajaakäyttöisiä ja asukasvaihtuvuus on suurta. Tähän vaikuttaa sekä talojen yleiskunto että sijainti. 2.5 OMISTUSASUMINEN Keuruu on pientalojen ja omistusasumisen kaupunki. Tilastokeskuksen mukaan Keuruulla on pien-, rivi-, ja kerrostaloja asuinkäytössä yhteensä 3394 kappaletta joista yli 90 % on pientaloja. Vakinaisesti asuttujen asuntojen lukumäärää tarkasteltaessa on Keuruulla yhteensä 5114 asuntoa, joista pientaloasuntoja on 2562, rivi- tai ketjutaloasuntoja 812, kerrostaloasuntoja 1658, ja asuntoja muissa rakennuksissa 82 kappaletta. Hallintaperusteen mukaan asunnoista yli 70 % on omistusasuntoja.

22 22 Kuva 23 Asuntokunnat asunnon hallintaperusten mukaan 2013 Kuva 24 Keuruun asuntojakauma 2013 Kuva 25 Asuntojen keskimääräiset kauppahinnat ja lukumäärät 2013

23 23 Kuva 26 Vanhojen vapaarahoitteisten rivi-/kerrostaloasuntojen hinnankehitys Keuruulla VUOKRA-ASUMINEN Keuruulla vuokra-asuntoja tarjoavat Keuruun kaupungin lisäksi yksityiset tahot sekä seurakunnat. Keuruun seurakunnalla on noin 25 vuokrattavaa asuntoa Keuruun keskustaajamassa, Haapamäellä sekä Pihlajavedellä. Keuruun rukoushuoneyhdistys Betanialla on 15 vuokra-asuntoa Einari Vuorelantiellä. KIINTEISTÖYHTIÖT JA SEURAKUNNAT Rivitalo Kerrostalo KEURUUN SEURAKUNTA 5 21 RUKOUSHUONEYHDISTYS 15 KRUUNUASUNNOT OTAVA 45 ASUNNOT YHTEENSÄ Kuva 27 Kiint. Oy, seurakuntien ym. vuokra-asunnot Iso Kirja on Keuruulla toimiva helluntaiherätyksen kansanopisto, joka tarjoaa erilaisia koulutus- ja virkistystapahtumia. Isossa Kirjassa aloittaa joka vuosi lähiopiskelijaa opintonsa. Iso Kirja ry vuokraa pääasiassa soluhuoneita omille opiskeli-

24 24 joilleen sekä lukuvuoden ulkopuolella esim. suurtapahtumien työntekijöille sekä osallistujille. Vuodepaikkoja Isossa Kirjassa on yhteensä 120. Opiskelija-asunnoissa asuvat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön, joten heitä ei myöskään asuntoväestötilastoissa ole. Mikäli opiskelijat ovat kuitenkin vaihtaneet henkikirjansa Keuruulle, lasketaan he kuuluvaksi kunnan väestöön. Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitos (VAL) on kunnallinen liikelaitos, joka omistaa noin 380 erikokoista vuokra-asuntoa Keuruulta sekä Haapamäen taajamasta. Tämän lisäksi VAL vuokraa myös Keuruun kaupungin suoraan omistamia asunto-osakkeita. Näistä asunnoista valtaosa on Keuruun keskustaajamassa. Joitain asuntoja on Liesjärvellä sekä Haapamäen taajamassa. Keuruun kaupunki omistaa myös kiinteistö osakeyhtiö Kurkihakan, jolla on 49 rivitaloasuntoa Kurkiniemessä. Näitä isännöi ja hallinnoi yksityinen isännöintiyritys. Kuva 28 VAL:n asuntojen vuokrankehitys

25 25 Talo VAL:n kiinteistöjen perustiedot Talotyyppi rakennus/perus korjausvuosi asunnot huon.ala m2 Osoite 100 KEURUSRIIHI kt 1964/ Kangasmannilantie MÄYRÄKIVI kt 1967/ Kiveläntie MÄYRÄLÄNRINNE kt Uskalintie KIVELÄNHAKA kt Otonkaarre KASKIKANGAS kt Louhentie AITTOKANGAS kt Louhentie OTONPELTO kt Otonkaarre KETVELPORTTI kt Juurikkatie KETVEL-LAHTI I - III rt Runkotie HAARATIE I rt Haaratie HAARATIE II rt Haaratie HAARATIE III rt Varsitie TAULAKUJA rt Taulakuja TAULARINNE rt Taulakuja VARSITIE rt Varsitie LAAJALANRINNE I rt Varsitie LAAJALANRINNE II rt Varsitie PIHKAPOLKU I rt Pihkapolku PIHKAPOLKU II rt Pihkapolku VIIKINRIVI rt Latvatie LAAJALANRANTA rt Lustokuja 4 YHTEENSÄ VANAMO / KUUSAMA 1991 / Kivilouhoksentie OPPILASASUNTOLA 1 4solua 261 Kivilouhoksentie 3 Kuva 29 VAL:n kiinteistöt Kaupungin kokonaan omistamat as.oy/kiint.oy As Oy TalotyyppiRakennusvuosi Asunnot Huon.ala m² Osoite 220 As Oy Puskuri rt Asematie As Oy Korpiruoho kt Kaskitie 4 Kiint. Oy Kurkihaka rt Linturaitti 7 ja 9 Haapamäen koulu kt Pihlajavedentie 4 YHTEENSÄ Kuva 30 Kaupungin omistamat as./kiint.oy:t

26 26 As Oy Kaupungin asunto-osakkeet Talotyyppi rak.vuosi asunnot huon.ala m² Osoite 201 As Oy Kauppakulma kt Multiantie As Oy Keurussato kt Kaskitie As Oy Keurussyppi kt Kiveläntie As Oy Keurussyppi, kt Kiveläntie As Oy Keuruun Ahotarhia kt Juho Riihimäentie As Oy Kilpelänhovi kt Tehtaantie As Oy Kippa kt Kippavuorentie As Oy Kippavuori kt Koulutie As Oy Kippavuori kt Koulutie As Oy Kivelän Hermanni kt Tarhiantie As Oy Koulukallio kt Koulutie As Oy Koulutanhua kt Koulutie As Oy Kuusiranta rt Lapinsalmentie As Oy Liesjärvenrivi rt Hirvikyläntie As Oy Liesjärvenrivi rt Hirvikyläntie As Oy Liesjärvenrivi rt Hirvikyläntie As Oy Liinunrinne rt Lansantie As Oy Männikköhovi kt Samuli Rantasentie As Oy Mäyräpelto kt Kiveläntie As Oy Päkärin Herttua kt Kievarinkuja As Oy Päkärin Herttua kt Kievarinkuja As Oy Rinteelä kt Leppäläntie As Oy Seurala kt Haapamäenkuja As Oy Tarhianlaki kt Kiveläntie As Oy Tarhiansato kt Kaskitie As Oy Tarhiansato kt Kaskitie As Oy Tarhiantalo kt Keuruuntie As Oy Villenrivi rt Uskalintie As Oy Ylä-Kivelä kt Otonkaarre As Oy Tervahovi kt Tehtaantie As Oy Tarhiansuu kt 1948/ Keuruuntie As Oy Tervaranta kt Niilontie 3 A 233 As Oy Kurkiranta 1 kt Punaportintie 11 a 5 YHTEENSÄ Kuva 31 Kaupungin omistamat yksittäiset asunto-osakkeet

27 27 KAUPUNGIN OMISTAMAT ASUNNOT Rivitalo Kerrostalohuon.ala m² VAL OSAKKEET AS OY/KIINT.OY TILAPALVELU YHTEENSÄ ASUNNOT YHTEENSÄ Kuva 32 Yhteenveto kaupungin omistamista asunnoista VUOKRA-ASUNNOT YHTEENSÄ Asunnot KAUPUNKI 493 SEURAKUNNAT JA KIINT.YHTIÖT 157 MUUT TAHOT 547 YHTEENSÄ 1197 Kuva 33 Keuruun vuokra-asunnot yhteensä tilastokeskuksen hallintaperusteen mukaan 2.7 KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN TILANNE VAL:n vuokra-asuntojen käyttöaste on pudonnut alle 90 % jota pidetään yleisesti ottaen merkkinä siitä, että jotain konkreettisia toimenpiteitä vuokra-asuntokannan tasapainottamiseksi tulisi tehdä. Kuntaliiton selvityksen mukaan taloudellisesti terve vuokrataloyhteisö kestää 5 % tyhjänä olon. Vajaakäytön ongelmaan olisi syytä reagoida pikaisesti, sillä viivyttely vain pahentaa tilannetta ja saattaa vuokratalon talouden mahdollisesti entistä vaikeampaan tilanteeseen.

28 28 VAL:n KÄYTTÖASTEEN KEHITYS Vuosi Käyttöaste % % % % % % % % % % Kuva 34 VAL:n käyttöasteen kehitys Keuruulla vajaakäyttöä aiheuttaa suurimmalta osin Haapamäen kerrostalot, Kivelässä Kivelänhaka ja Korpiruoho sekä vanhimmat rivitaloasunnot Ketvelniemessä. Liesjärvellä sijaitsevat rivitalo-osakkeet ovat niin ikään tyhjillään. Edellä mainittujen kiinteistöjen osalta on syytä harkita joko purkamista, myyntiä tai mahdollisesti peruskorjausta tai käyttötarkoituksenmuutosta. Myyntiä harkittaessa on mietittävä mitä vaikutuksia sillä olisi Keuruun asuntomarkkinoille ja vuokralle jäävien asuntojen kysyntään. Toisaalta myös laajoja peruskorjauksia tulisi harkita tarkkaan väestöltään vähenevässä kunnassa. On tosin todettu myös, että hoitamaton asuntokanta rapauttaa alueen ilmettä ja vähentää asumisviihtyvyyttä. Odotettavissa on, että peruskorjaamattomat asunnot kelpaavat vain sellaisille asukkaille, joilla ei ole muuhun mahdollisuutta ja joiden maksukyky on heikentynyt. Tämä taas saattaa johtaa tilanteeseen jossa tietyissä taloissa asuu enimmäkseen yhteiskunnasta syrjäytyneitä ja mahdollisesti alkoholisoituneita ihmisiä, jolloin sosiaalisen isännöinnin tarve kasvaa. Tällainen keskittymä taas aiheuttaa tutkimusten mukaan enemmän käyttöasteen alentumista kuin asuntojen ylitarjonta. Talojen sijainti tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa entistä enemmän asuntojen kysyntään, sillä väestö ikääntyy ja senioriväestö hakeutuu keskustan tuntumaan palvelujen lähelle ja asuntojen kysyntä kohdistuu entistä enemmän pieniin asuntoihin hissilliseen taloon palvelujen lähelle. Keuruun kaupunki omistaa yksittäisiä asuntoosakkeita keskustan tuntumasta, mutta yhtään varsinaista vuokrataloa ei keskustaalueella ole lukuun ottamatta Jussi Rainion tiellä olevaa kaupungin omistamaa huonokuntoista kerrostaloa joka sekin puretaan uuden kampus alueen alta pois. Keuruun seurakunta omistaa yhdeksän huoneiston talon Kippavuorentieltä, jonka senkin kohtalo on vaakalaudalla ja Rukoushuoneyhdistyksen Betania omistaa pienen vuokrakerrostalon Einari Vuorelantiellä. Myös Keuruun vanhaintukisäätiö omistaa pääasiassa vanhuksille tarkoitettuja yksittäisiä asunto-osakkeita keskustasta. Etenkin väestön

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2015

Asunnot ja asuinolot 2015 Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2013

Asunnot ja asuinolot 2013 Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013 Ahtaasti asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopulla 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 prosenttia

Lisätiedot

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia Matti Martikainen 23.10.2013 www.joensuunkodit.fi 1 Kaupungin täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö,

Lisätiedot

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen Tervetuloa Sydän-Suomen saarikaupunkiin! K-S sote sekä aluehallinnon Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Riitta Vanhanen valmistelu Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

Juha Kaakinen

Juha Kaakinen Juha Kaakinen 16.5. 2016 1 Suomalaisen asunnottomuuden asiantuntija yli 30 vuotta Perustajayhteisöt asettivat 1985 Y-Säätiön tehtäväksi vuokraasuntojen hankkimisen ja tarjoamisen heille, joille asunnon

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asunto- ja palvelutalohanke; Kiinteistöosakeyhtiö Riihimäen Inkilänrinteen

Mielenterveyskuntoutujien asunto- ja palvelutalohanke; Kiinteistöosakeyhtiö Riihimäen Inkilänrinteen Mielenterveyskuntoutujien asunto- ja palvelutalohanke; Kiinteistöosakeyhtiö Riihimäen Inkilänrinteen osakkeiden ostaminen Tekla 14.2.2012 58 Khall. 27.2.2012 90 Khall. 3.6.2013 292 Khall. 19.6.2013 316

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015 Irja Henriksson 5.4.216 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 215 Vuonna 215 Lahteen valmistui 386 rakennusta ja 766 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki MATO 2014-2018, seminaari 24.4.2013 Asuntomarkkinoista Vuokra-asuntomarkkinoista taustalla

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaupunkikonsernin asunto-omaisuuden

Lisätiedot

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Perhekoon kaupunki Kotien valtakunta

Perhekoon kaupunki Kotien valtakunta Perhekoon kaupunki Kotien valtakunta Lapualta laakeaa vanhan asuntokannan kehittämistä Hallintojohtaja, ma. Toimistusjohtaja Toni Leppänen Puoli vuosituhatta historiaa Merkkipaalut Kirkkopitäjä v. 1581

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot