KEURUUN KAU- PUNGIN ASUNTO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEURUUN KAU- PUNGIN ASUNTO-OHJELMA 2015 2020"

Transkriptio

1 1 KEURUUN KAU- PUNGIN ASUNTO-OHJELMA

2 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ KEURUUN VÄKILUVUN KEHITYS VÄESTÖN IKÄRAKENNE VÄESTÖENNUSTE ASUMINEN KEURUULLA KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA ASUNTOKUNNAT ASUNTOTUOTANTO VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO OMISTUSASUMINEN VUOKRA-ASUMINEN KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN TILANNE KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOKANNAN TASAPAINOTTAMINEN ERITYISRYHMIEN ASUMINEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE

3 3 1 YLEISTÄ Vuoteen 1994 saakka kunnat olivat velvoitettuja laatimaan asunto-ohjelman. Tätä lakia kuitenkin muutettiin niin, että velvoitteesta luovuttiin ja asuntoohjelmien laadinnasta tehtiin enemmänkin harkinnanvaraista. Keuruun kaupunginhallitus päätti kokouksessaan asunto-ohjelman laatimisesta. Keuruu on keskisuuri kaupunki läntisessä Keski-Suomessa. Keuruulta on matkaa lähimpiin kaupunkeihin Jyväskylään n. 60 km, Mänttä Vilppulaan n. 30 km ja Tampereelle n. 120 km. Pinta-alaa Keuruulla on 1430 km 2, josta maa-alaa on 1258 km 2 ja vesistöä 172 km 2. Väkiluku oli henkilöä. Väestöntiheys Keuruulla on 8,2 as./km². Kuva 1 Keuruun väestö taajaman mukaan 2013 Keuruun keskustasta pääosa on rakennettu neljälle saarelle. Saarista suurimmalla, Kirkkosaaressa, sijaitsee nimensä mukaisesti Keuruun kirkot. Kirkkosaaressa on myös Keuruun varsinainen ydinkeskusta. Keuruun visio tulevaisuudesta on olla Suomen paras keskisuuri paikkakunta, joka tarjoaa puitteet mukavaan elämään, työntekoon, yrittäjyyteen ja sujuvaan arkeen. Keuruu on asukkaidensa näköinen: innovatiivinen ja yritteliäs sekä luontoa kunnioittava ja yhteistyökykyinen kaupunki. Toimiva saumaton yhteistyö elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin kanssa tukee kasvua ja hyvinvointia. Yhtenä tulostavoitteena strategisessa kehittämisohjelmassa on asuntojen tuotantomäärän kasvattaminen. Keuruulla tarvitaan nykyaikaisia asuntoja, jotka houkuttelevat tänne muuttavia ihmisiä. Suuri yksittäinen vaikuttaja työllisyys- ja asukastilastoihin tullee olemaan Pioneerirykmentin lakkauttaminen

4 4 1.1 KEURUUN VÄKILUVUN KEHITYS Lähes puolet Suomen kunnista, Keuruu mukaan lukien, kuuluu väestöltään vähenevään alueeseen. Keuruu on menettänyt asukkaita pääsääntöisesti 1980-luvun alkupuolelta saakka. Suurinta väestön väheneminen oli vuoden 2000 molemmin puolin, ollen pahimmillaan lähes 200 henkilöä vuodessa. Tällä hetkellä väkiluku vähenee n henkilöä vuodessa. Kuva 2 Keuruun väkiluvun kokonaismuutos Keuruun väkiluku on ollut luvun puolestavälistä lähes lineaarisesti laskeva, muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Kyseisellä tarkastelujaksolla väkiluku on ollut suurimmillaan vuonna 1984 ollen henkilöä. Vuonna 2013 Keuruun väkiluku oli tilastokeskuksen mukaan enää henkilöä. Väestöennusteen mukaan koko Keuruun asukasluku vuonna 2040 on 9476 henkilöä.

5 5 Kuva 3 Väestömäärän kehitys Keuruulla vuosina VÄESTÖN IKÄRAKENNE Väestö ei pelkästään vähene vaan myös vanhenee. Väestörakenteen vanheneminen koskee koko Eurooppaa, myös Suomea ja Keuruuta. Vanhusväestön osuus kasvaa samalla kun työikäisten osuus pienenee. Lasten ja nuorten osuudet pienenevät eikä syntyvyydessä ole odotettavissa merkittävää muutosta. Tosin väestöennusteen mukaan vuotiaiden osuus on Keuruulla pienessä kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan Keuruulla asuvien yli 65-vuotiaiden osuus on ollut vuonna ,1 % ja 2013 jopa 28,1 % vuotiaiden osuus on ollut laskeva ollen vuonna ,3 % väestöstä ja vuonna %. Sen sijaan nuorempi väestönosuus on ollut laskeva. Alle 15 -vuotiaiden osalta prosentit ovat 18,6 ja 13,9 ja vuotiaiden osalta taas 18,6 ja 13,9.

6 6 Kuva 4 Väestön ikärakenne Keuruu/koko Suomi 1990 ja 2013 Kuva 5 Väestöllinen huoltosuhde Kuva 6 Väestöllinen huoltosuhde-ennuste Tarkasteltaessa naapurikuntien ikärakennemuutoksia, niin esimerkiksi Mänttä- Vilppulan luvut ovat hyvin pitkälti samankaltaiset. Sen sijaan Petäjäveden ikärakenne on muuttunut selvästi hillitymmin. Petäjävedellä yli 65-vuotiaiden osuus on tarkasteluvälillä kasvanut ainoastaan 3,7 prosenttiyksikköä ja alle 15-vuotiaiden osuus on ollut myös kasvussa.

7 7 Väestön ikärakenne Keuruu 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,6 12,7 29,4 23,2 16,1 2357,0 1603,0 3729,0 2938,0 2036, , ,7 12,4 29,0 23,5 16,3 2370,0 1579,0 3681,0 2988,0 2072, , ,5 12,3 28,5 23,9 16,8 2347,0 1553,0 3603,0 3024,0 2128, , ,5 12,0 27,8 24,6 17,1 2318,0 1500,0 3488,0 3090,0 2143, , ,2 12,0 27,0 25,4 17,5 2271,0 1494,0 3365,0 3162,0 2176, , ,2 12,2 26,2 25,5 17,9 2252,0 1515,0 3255,0 3168,0 2215, , ,1 11,9 25,4 26,1 18,4 2232,0 1471,0 3139,0 3227,0 2276, , ,8 12,0 24,6 26,9 18,7 2187,0 1469,0 3028,0 3306,0 2298, , ,4 11,9 24,1 27,7 19,0 2107,0 1444,0 2915,0 3351,0 2299, , ,2 11,5 23,8 28,2 19,3 2060,0 1381,0 2848,0 3376,0 2309, , ,5 11,6 23,3 29,0 19,6 1963,0 1374,0 2764,0 3438,0 2331, , ,4 11,6 22,6 29,7 19,8 1914,0 1359,0 2643,0 3473,0 2316, , ,2 11,0 21,8 30,8 20,2 1866,0 1267,0 2507,0 3543,0 2327, , ,0 10,8 21,3 31,3 20,6 1827,0 1227,0 2428,0 3567,0 2346, , ,7 10,5 20,9 31,7 21,3 1764,0 1178,0 2355,0 3567,0 2396, , ,4 10,3 20,4 32,2 21,7 1718,0 1148,0 2283,0 3604,0 2427, , ,1 10,1 20,2 32,0 22,6 1660,0 1112,0 2219,0 3527,0 2487, , ,9 9,8 20,0 32,4 22,8 1628,0 1073,0 2184,0 3540,0 2494, , ,7 10,1 19,5 32,7 23,0 1602,0 1104,0 2121,0 3565,0 2504, , ,6 9,8 19,5 32,8 23,4 1568,0 1058,0 2093,0 3526,0 2512, , ,2 10,0 19,1 32,5 24,2 1512,0 1070,0 2035,0 3463,0 2586, , ,1 10,0 18,6 32,0 25,3 1495,0 1056,0 1966,0 3382,0 2675, , ,2 9,6 18,6 31,4 26,3 1486,0 1003,0 1948,0 3294,0 2757, ,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne Väestön ikärakenne Mänttä-Vilppula 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,8 12,4 30,2 23,2 15,3 2640,0 1746,0 4247,0 3266,0 2150, , ,5 12,2 29,6 23,9 15,8 2561,0 1687,0 4103,0 3311,0 2196, , ,9 12,4 28,8 24,7 16,1 2477,0 1719,0 3981,0 3409,0 2229, , ,7 12,4 28,0 25,2 16,6 2417,0 1691,0 3820,0 3435,0 2261, , ,4 12,3 27,0 26,0 17,3 2340,0 1657,0 3637,0 3491,0 2324, , ,0 12,3 26,5 26,4 17,8 2284,0 1648,0 3549,0 3537,0 2394, , ,7 12,4 26,0 26,8 18,2 2232,0 1659,0 3477,0 3580,0 2434, , ,4 12,4 25,1 27,6 18,5 2174,0 1646,0 3330,0 3653,0 2447, , ,0 12,6 24,2 28,5 18,7 2100,0 1651,0 3170,0 3737,0 2454, , ,6 12,5 23,6 29,2 19,1 2018,0 1611,0 3056,0 3779,0 2469, , ,3 12,1 22,9 30,1 19,6 1943,0 1542,0 2922,0 3838,0 2493, , ,9 12,0 22,2 30,9 20,0 1877,0 1517,0 2798,0 3892,0 2528, , ,9 11,3 21,7 31,3 20,8 1842,0 1400,0 2690,0 3872,0 2575, , ,7 11,1 21,1 31,7 21,4 1802,0 1361,0 2587,0 3891,0 2629, , ,6 10,6 21,0 31,7 22,1 1772,0 1289,0 2541,0 3846,0 2676, , ,5 10,6 20,5 32,0 22,3 1738,0 1272,0 2458,0 3840,0 2674, , ,3 10,5 20,4 31,9 22,9 1697,0 1246,0 2423,0 3795,0 2720, , ,9 10,5 20,2 32,5 22,9 1632,0 1236,0 2375,0 3824,0 2700, , ,0 10,0 20,2 32,5 23,4 1626,0 1159,0 2354,0 3785,0 2721, , ,7 9,8 19,9 32,6 24,0 1578,0 1131,0 2282,0 3748,0 2757, , ,9 9,6 19,4 32,5 24,6 1581,0 1096,0 2216,0 3713,0 2807, , ,8 8,9 19,2 32,2 25,9 1562,0 1011,0 2166,0 3639,0 2930, , ,8 8,8 18,6 31,6 27,2 1531,0 978,0 2066,0 3520,0 3027, ,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne

8 8 Väestön ikärakenne Koko maa 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,3 12,9 32,1 22,2 13, , , , , , , ,2 12,8 31,7 22,7 13, , , , , , , ,2 12,6 31,3 23,2 13, , , , , , , ,1 12,4 30,7 23,8 13, , , , , , , ,1 12,4 30,2 24,3 14, , , , , , , ,0 12,4 29,6 24,7 14, , , , , , , ,9 12,4 29,1 25,1 14, , , , , , , ,7 12,5 28,6 25,6 14, , , , , , , ,4 12,7 28,1 26,1 14, , , , , , , ,2 12,8 27,6 26,5 14, , , , , , , ,1 12,7 27,3 26,9 15, , , , , , , ,9 12,6 27,0 27,3 15, , , , , , , ,8 12,5 26,7 27,6 15, , , , , , , ,6 12,5 26,5 27,8 15, , , , , , , ,5 12,4 26,2 28,0 15, , , , , , , ,3 12,5 26,0 28,3 16, , , , , , , ,1 12,5 25,8 28,2 16, , , , , , , ,9 12,4 25,6 28,6 16, , , , , , , ,7 12,4 25,4 28,7 16, , , , , , , ,6 12,3 25,3 28,8 17, , , , , , , ,5 12,3 25,1 28,6 17, , , , , , , ,5 12,2 24,9 28,3 18, , , , , , , ,4 12,2 24,8 27,9 18, , , , , , ,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne Väestön ikärakenne Petäjävesi 0-14 (%) (%) (%) (%) 65- (%) Yhteensä ,5 11,4 28,9 24,1 17,2 700,0 431,0 1096,0 912,0 650,0 3789, ,0 10,6 28,8 24,0 17,6 727,0 404,0 1099,0 918,0 673,0 3821, ,2 10,4 28,0 24,7 17,7 729,0 395,0 1064,0 940,0 674,0 3802, ,8 10,3 28,0 24,9 18,0 715,0 394,0 1066,0 950,0 686,0 3811, ,3 10,5 27,5 25,5 18,2 694,0 396,0 1041,0 967,0 690,0 3788, ,7 10,5 26,7 25,5 18,5 704,0 396,0 1005,0 959,0 696,0 3760, ,3 10,5 26,2 26,2 18,8 685,0 392,0 980,0 979,0 702,0 3738, ,4 10,8 25,8 26,0 18,9 695,0 408,0 973,0 981,0 713,0 3770, ,5 10,8 24,9 26,6 19,1 702,0 408,0 945,0 1010,0 725,0 3790, ,5 10,5 24,3 27,5 19,1 697,0 395,0 916,0 1037,0 721,0 3766, ,9 9,6 24,0 28,1 19,4 714,0 364,0 909,0 1061,0 732,0 3780, ,0 9,8 23,4 28,4 19,4 715,0 368,0 879,0 1067,0 729,0 3758, ,8 9,4 23,1 28,8 19,9 699,0 349,0 858,0 1073,0 742,0 3721, ,9 9,8 22,5 29,6 20,1 662,0 361,0 832,0 1093,0 743,0 3691, ,7 9,6 22,1 30,4 20,2 652,0 353,0 812,0 1120,0 745,0 3682, ,0 9,3 22,0 30,8 19,8 667,0 346,0 815,0 1141,0 734,0 3703, ,8 9,9 21,5 30,7 20,1 667,0 370,0 806,0 1151,0 754,0 3748, ,3 10,0 21,7 30,2 19,8 708,0 386,0 838,0 1164,0 763,0 3859, ,2 9,8 22,2 30,0 19,8 708,0 382,0 861,0 1168,0 768,0 3887, ,9 9,8 22,0 30,1 19,2 754,0 388,0 875,0 1198,0 764,0 3979, ,8 9,6 22,2 29,9 19,4 757,0 388,0 892,0 1203,0 782,0 4022, ,4 9,8 21,4 29,8 19,6 789,0 399,0 869,0 1213,0 795,0 4065, ,7 10,2 21,0 28,8 20,3 805,0 418,0 859,0 1180,0 833,0 4095,0 - Yksikkö: % koko väestöstä Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne

9 9 1.3 VÄESTÖENNUSTE Väestöennuste on Tilastokeskuksen tekemä ennuste joka kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tuleva väestön määrä ja rakenne lasketaan hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimien avulla. Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Väestöennuste päivitetään kolmen vuoden välein. Väestöennusteen mukaan Keuruulla yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2013 vuoteen 2040 mennessä 408 henkilöllä. Kaikki muut ikäryhmät ovat sen sijaan laskussa. Alle 14-vuotiaiden määrä vähenee 24 henkilöllä, vuotiaiden määrä pienenee 173 henkilöllä, vuotiaiden määrä 138 henkilöllä ja vuotiaden määrä 1007 henkilöllä. Kuva 7 Väestöennuste vuoteen ASUMINEN KEURUULLA Keuruu on monipuolisen asumisen kaupunki, jossa on mahdollista asua niin keskustassa kuin lähiöissä, maaseudun rauhassa sekä kylämäisesti useissa Keuruun eri kylissä. 2.1 KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA Kaavoituksella on pyritty kehittämään jo olemassa olevia asuinalueita ja luomaan uusia laadukkaita rakennuspaikkoja niin pien-, rivi- kuin kerrostaloillekin. Tästä hyvänä esimerkkinä Ranta-Keuruun uusi asuinalue, jonne on kaavoitettu useita omarantaisia sekä järvimaisemalla olevia pientalotontteja. Tontit on pääasiassa myyty ja muutamaa lukuun ottamatta jo rakennettukin. Parhaillaan on vireillä mm. asemakaavan muutos ja laajennus Keuruun kirkonseudun Valkeisen alueelle, jonka tavoitteena on laatia rantaan tukeutuva, nykyistä asutusta täydentävä korkealuokkainen asuinalue sekä Pohjoisjärven osayleiskaava, jonka ta-

10 10 voitteena on luoda moderni miljöötä ja alueen luonnonympäristöä kunnioittava kylämäisen asutuksen alue. Uusimmat kaavahankkeet Keuruulla ovat valtatie 18 ja maantie 621 osayleiskaava sekä maantie 621 eteläosan osayleiskaava, jonka keskeisin tavoite on luoda uusia rakennuspaikkoja kaava-alueelle. Luonnoksen mukaan uusia rakennuspaikkoja tulisikin alueelle 78 kappaletta, joista 13 olisi rantarakennuspaikkoja. Valtatie 18 ja maantie 621 kaava-alue ulottuu Ketveleen kannakselta aina Lankkualle saakka. Kaava rajoittuu Ketvelniemen asemakaavaan. Hanke on osa North East Cargo Link (NECL) IIhankketta, jonka tavoitteena on kehittää ja markkinoida Keskipohjola-alueen itä-länsi suuntaista kuljetuskäytävää. Kuva 8 Vt. 18 ja mt.621 osayleiskaavan rajaukset

11 11 Rakennuspaikkoja Keuruulla on tarjota, niin pientalo, kuin kerros- ja rivitalorakentajillekin. Pientalotontteja on tarjolla usealta asuinalueelta. Tällä hetkellä kaupungin tarjoamia pientalotontteja löytyy Ketvelniemestä, Ranta-Keuruulta, Nyyssänniemestä, Kurkiniemestä, Hietalanmäeltä, Kalettomalta sekä Haapamäen taajamasta. Kaavoitettuja kerros- ja rivitalotontteja on tarjolla Tervan alueella, Juurikkakujalla sekä Kivelässä Raiviokujalla. Kuva 9 Myynnissä olevat kerros- ja rivitalotontit

12 12 Kuva 10 Keskustaajaman myynnissä olevat pientalotontit Kuva 11 Kalettoman myynnissä olevat tontit

13 13 Kuva 12 Haapamäen myynnissä olevat tontit MYYNNISSÄ OLEVAT TONTIT AO AP AR/AK Pinta-ala yht. m² Rakennusoikeus m² KETVELNIEMI JUURIKKAKUJA RANTA-KEURUU NYYSSÄNNIEMI HIETALANMÄKI TERVA RAIVIOKUJA KURKINIEMI KALETON HAAPAMÄKI YHTEENSÄ Kuva 13 Myynnissä olevat asuinrakennusten tontit ASUNTOKUNNAT Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat

14 14 henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntia. Asunnolla (asuinhuoneistolla) taas tarkoitetaan tilastokeskuksen määritelmän mukaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m 2. Jokaisella asunnolla on oltava myös oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston Yhden ja kahden hengen talouksien määrä on lisääntynyt ja vastaavasti isompien asuntokuntien määrä on vähentynyt viime vuosina. Tämä ilmiö on valtakunnallinen ja näkyy myös Keuruulla. Keuruun asukasluku on vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen henkilöllä kun taas asuntokunnat on vähentynyt samassa ajassa vain 109 kappaletta. Kuva 14 Asuntokuntien muutos Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2005 vuoteen 2013 yhden hengen taloudet Keuruulla ovat lisääntyneet 163 kappaletta ja kahden hengen taloudet 31 kappaletta. Kolmen hengen taloudet ovat vastaavasti vähentyneet 175 kappaletta ja neljän hengen ja yli ovat vähentyneet 128 kappaletta. Tämä kehitys on johtanut siihen, että pienistä asunnoista on pulaa ja isommat asunnot jäävät tyhjilleen.

15 15 Kuva 15 Asuntokuntien prosentuaalinen kokojakauma vuosina 2005 ja 2013 Tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä niin voidaan huomata, että 1980-luvun puolessa välissä, jolloin asukkaita oli Keuruulla henkeä, niin asuntokuntia oli kuitenkin vain 4896 kappaletta. Vuonna 2013 asukkaita on 2700 henkeä vähemmän, mutta asuntokuntia taas vastaavasti 5114 eli 218 kappaletta enemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen taulukosta voidaan havaita että kerrostalo sekä erillinen pientaloasuminen on kasvanut jonkin verran ja rivi- tai ketjutalo asuminen taas selkeästi enemmän. Tämä johtuu taas siitä, että 1980-luvulla ja sen jälkeen on rivitalotuotanto ollut vilkkainta. Muissa rakennuksissa asuminen on vähentynyt. Muu rakennus on rakennus, jonka talotyyppi on tuntematon.

16 Kuva 16 Asuntokuntien lukumäärän muutos

17 17 Kuva 17 Asuntokunnat henkilömäärän mukaan Keuruulla 1985 ja 2013 Asuntojen keskikoko kasvaa melko hitaasti, mutta asuntokuntien koon muutoksella on ollut vaikutusta myös asumisväljyyteen joka on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Suhteellisesti eniten ahtaasti asuvia on pienten lasten perheissä. Lasten kasvaessa muutetaan yleensä asumaan vähän väljemmin. Yhden ja kahden hengen asuntokunnat asuvat kaikkein väljimmin. Tilastokeskus määrittelee asumisväljyyttä seuraavasti: - tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun) - ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun) - normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin.

18 18 Kuva 18 Asumisväljyys 1989, 2005 ja 2013 Kuva 19 Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan 2012

19 ASUNTOTUOTANTO Valtaosa Keuruun kerrostaloista on rakennettu luvuilla luvulla rakennettiin 30 kerrostaloa, 1970-luvulla 29 kerrostaloa ja 1980-luvulla 25 kerrostaloa lisää luvulla kerrostalorakentaminen väheni ollen 9 taloa ja rakennettiin enää yhteensä 4 kerrostaloa. Pientalorakentaminen on ollut vilkkainta sotien jälkeen jolloin 1940 ja 1950-luvuilla rakennettiin yhteensä 860 pientaloa luvulla tehtiin pientaloja 326 kappaletta, 1970-luvulla 438 ja 1980-luvulla 433 pientaloa. Tämän jälkeen pientalorakentaminen laski, ollen 1990-luvulla 232 taloa ja 2000-luvulla 238 pientaloa. Pientaloihin rinnastetaan tilastoissa 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot). Rivi- ja ketjutalojen rakentamisessa elettiin kulta-aikaa 1980-luvulla jolloin Keuruulle rakennettiin yhteensä 69 rivi- tai ketjutaloa on Keuruulle tehty 13 rivi- tai ketjutaloa. Rivi- ja ketjutaloihin kuuluu asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Rakennusvalvonnan tilastojen mukaan Keuruulle on vuosien 2009 ja 2012 välisenä aikana rakennettu yhteensä 117 asuinrakennusta, joista pientaloja on ollut 114 ja kerrostaloja 3 kappaletta. Asuntojen lukumäärä näissä rakennuksissa on yhteensä kappaletta. Kuva 20 Kurkiranta I rakennustyömaa keväällä 2014

20 20 Uusia kerrostaloja on viime vuosina uskallettu rakentaa laskusuhdanteesta huolimatta. Uusin hanke on Punaportintielle, Keurusselän rantamaisemiin valmistunut As Oy Kurkiranta 1, johon uudet asukkaat pääsivät muuttamaan heinäkuussa Loppuvuodesta 2014 on tulossa ennakkomarkkinointiin vielä Kurkiranta II joka on tarkoitus rakentaa Kurkiranta I:n viereiselle tontille. Asuntokannan uudistaminen lisää kaupungin vetovoimaisuutta ja Keuruun kaupungin tulisi jatkossakin edesauttaa niin pien- kuin rivi- ja kerrostalojenkin uudisrakentamista kaavoituksella ja kohtuuhintaisella tonttitarjonnalla. Kaupungin tulisi niin ikään auttaa tarvittaessa hankkeen käynnistämistä varaamalla itselleen asunnon rakennettavasta kohteesta. Kuva 21 Rakennukset 2013

21 21 Kuva 22 Asuinrakennusten jakauma Keuruulla VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO Vuokra-asuntojen rakentaminen Keuruulla on ollut viime vuosina pysähdyksissä. Uusimmat Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksen (VAL) omistamat vuokra-asunnot ovat Lustokujalle vuonna 1999 valmistuneet kolme rivitaloa, joissa on yhteensä yhdeksän saunallista asuntoa. Vuokrakerrostaloja ei Keuruulle ole rakennettu sitten vuoden 1981 jolloin valmistui Otonpellon vuokrakerrostalo osoitteeseen Otonkaarre 12. Peruskorjauksia on tehty sekä Keurusriiheen, että Mäyräkiveen. Nämä talot ovatkin asukkaiden keskuudessa hyvin suosittuja ja asukasvaihtuvuus niissä on melko vähäistä. Sen sijaan alkuperäiskuntoiset kerrostalot Kivelässä ja Haapamäellä ovat vajaakäyttöisiä ja asukasvaihtuvuus on suurta. Tähän vaikuttaa sekä talojen yleiskunto että sijainti. 2.5 OMISTUSASUMINEN Keuruu on pientalojen ja omistusasumisen kaupunki. Tilastokeskuksen mukaan Keuruulla on pien-, rivi-, ja kerrostaloja asuinkäytössä yhteensä 3394 kappaletta joista yli 90 % on pientaloja. Vakinaisesti asuttujen asuntojen lukumäärää tarkasteltaessa on Keuruulla yhteensä 5114 asuntoa, joista pientaloasuntoja on 2562, rivi- tai ketjutaloasuntoja 812, kerrostaloasuntoja 1658, ja asuntoja muissa rakennuksissa 82 kappaletta. Hallintaperusteen mukaan asunnoista yli 70 % on omistusasuntoja.

22 22 Kuva 23 Asuntokunnat asunnon hallintaperusten mukaan 2013 Kuva 24 Keuruun asuntojakauma 2013 Kuva 25 Asuntojen keskimääräiset kauppahinnat ja lukumäärät 2013

23 23 Kuva 26 Vanhojen vapaarahoitteisten rivi-/kerrostaloasuntojen hinnankehitys Keuruulla VUOKRA-ASUMINEN Keuruulla vuokra-asuntoja tarjoavat Keuruun kaupungin lisäksi yksityiset tahot sekä seurakunnat. Keuruun seurakunnalla on noin 25 vuokrattavaa asuntoa Keuruun keskustaajamassa, Haapamäellä sekä Pihlajavedellä. Keuruun rukoushuoneyhdistys Betanialla on 15 vuokra-asuntoa Einari Vuorelantiellä. KIINTEISTÖYHTIÖT JA SEURAKUNNAT Rivitalo Kerrostalo KEURUUN SEURAKUNTA 5 21 RUKOUSHUONEYHDISTYS 15 KRUUNUASUNNOT OTAVA 45 ASUNNOT YHTEENSÄ Kuva 27 Kiint. Oy, seurakuntien ym. vuokra-asunnot Iso Kirja on Keuruulla toimiva helluntaiherätyksen kansanopisto, joka tarjoaa erilaisia koulutus- ja virkistystapahtumia. Isossa Kirjassa aloittaa joka vuosi lähiopiskelijaa opintonsa. Iso Kirja ry vuokraa pääasiassa soluhuoneita omille opiskeli-

24 24 joilleen sekä lukuvuoden ulkopuolella esim. suurtapahtumien työntekijöille sekä osallistujille. Vuodepaikkoja Isossa Kirjassa on yhteensä 120. Opiskelija-asunnoissa asuvat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön, joten heitä ei myöskään asuntoväestötilastoissa ole. Mikäli opiskelijat ovat kuitenkin vaihtaneet henkikirjansa Keuruulle, lasketaan he kuuluvaksi kunnan väestöön. Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitos (VAL) on kunnallinen liikelaitos, joka omistaa noin 380 erikokoista vuokra-asuntoa Keuruulta sekä Haapamäen taajamasta. Tämän lisäksi VAL vuokraa myös Keuruun kaupungin suoraan omistamia asunto-osakkeita. Näistä asunnoista valtaosa on Keuruun keskustaajamassa. Joitain asuntoja on Liesjärvellä sekä Haapamäen taajamassa. Keuruun kaupunki omistaa myös kiinteistö osakeyhtiö Kurkihakan, jolla on 49 rivitaloasuntoa Kurkiniemessä. Näitä isännöi ja hallinnoi yksityinen isännöintiyritys. Kuva 28 VAL:n asuntojen vuokrankehitys

25 25 Talo VAL:n kiinteistöjen perustiedot Talotyyppi rakennus/perus korjausvuosi asunnot huon.ala m2 Osoite 100 KEURUSRIIHI kt 1964/ Kangasmannilantie MÄYRÄKIVI kt 1967/ Kiveläntie MÄYRÄLÄNRINNE kt Uskalintie KIVELÄNHAKA kt Otonkaarre KASKIKANGAS kt Louhentie AITTOKANGAS kt Louhentie OTONPELTO kt Otonkaarre KETVELPORTTI kt Juurikkatie KETVEL-LAHTI I - III rt Runkotie HAARATIE I rt Haaratie HAARATIE II rt Haaratie HAARATIE III rt Varsitie TAULAKUJA rt Taulakuja TAULARINNE rt Taulakuja VARSITIE rt Varsitie LAAJALANRINNE I rt Varsitie LAAJALANRINNE II rt Varsitie PIHKAPOLKU I rt Pihkapolku PIHKAPOLKU II rt Pihkapolku VIIKINRIVI rt Latvatie LAAJALANRANTA rt Lustokuja 4 YHTEENSÄ VANAMO / KUUSAMA 1991 / Kivilouhoksentie OPPILASASUNTOLA 1 4solua 261 Kivilouhoksentie 3 Kuva 29 VAL:n kiinteistöt Kaupungin kokonaan omistamat as.oy/kiint.oy As Oy TalotyyppiRakennusvuosi Asunnot Huon.ala m² Osoite 220 As Oy Puskuri rt Asematie As Oy Korpiruoho kt Kaskitie 4 Kiint. Oy Kurkihaka rt Linturaitti 7 ja 9 Haapamäen koulu kt Pihlajavedentie 4 YHTEENSÄ Kuva 30 Kaupungin omistamat as./kiint.oy:t

26 26 As Oy Kaupungin asunto-osakkeet Talotyyppi rak.vuosi asunnot huon.ala m² Osoite 201 As Oy Kauppakulma kt Multiantie As Oy Keurussato kt Kaskitie As Oy Keurussyppi kt Kiveläntie As Oy Keurussyppi, kt Kiveläntie As Oy Keuruun Ahotarhia kt Juho Riihimäentie As Oy Kilpelänhovi kt Tehtaantie As Oy Kippa kt Kippavuorentie As Oy Kippavuori kt Koulutie As Oy Kippavuori kt Koulutie As Oy Kivelän Hermanni kt Tarhiantie As Oy Koulukallio kt Koulutie As Oy Koulutanhua kt Koulutie As Oy Kuusiranta rt Lapinsalmentie As Oy Liesjärvenrivi rt Hirvikyläntie As Oy Liesjärvenrivi rt Hirvikyläntie As Oy Liesjärvenrivi rt Hirvikyläntie As Oy Liinunrinne rt Lansantie As Oy Männikköhovi kt Samuli Rantasentie As Oy Mäyräpelto kt Kiveläntie As Oy Päkärin Herttua kt Kievarinkuja As Oy Päkärin Herttua kt Kievarinkuja As Oy Rinteelä kt Leppäläntie As Oy Seurala kt Haapamäenkuja As Oy Tarhianlaki kt Kiveläntie As Oy Tarhiansato kt Kaskitie As Oy Tarhiansato kt Kaskitie As Oy Tarhiantalo kt Keuruuntie As Oy Villenrivi rt Uskalintie As Oy Ylä-Kivelä kt Otonkaarre As Oy Tervahovi kt Tehtaantie As Oy Tarhiansuu kt 1948/ Keuruuntie As Oy Tervaranta kt Niilontie 3 A 233 As Oy Kurkiranta 1 kt Punaportintie 11 a 5 YHTEENSÄ Kuva 31 Kaupungin omistamat yksittäiset asunto-osakkeet

27 27 KAUPUNGIN OMISTAMAT ASUNNOT Rivitalo Kerrostalohuon.ala m² VAL OSAKKEET AS OY/KIINT.OY TILAPALVELU YHTEENSÄ ASUNNOT YHTEENSÄ Kuva 32 Yhteenveto kaupungin omistamista asunnoista VUOKRA-ASUNNOT YHTEENSÄ Asunnot KAUPUNKI 493 SEURAKUNNAT JA KIINT.YHTIÖT 157 MUUT TAHOT 547 YHTEENSÄ 1197 Kuva 33 Keuruun vuokra-asunnot yhteensä tilastokeskuksen hallintaperusteen mukaan 2.7 KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN TILANNE VAL:n vuokra-asuntojen käyttöaste on pudonnut alle 90 % jota pidetään yleisesti ottaen merkkinä siitä, että jotain konkreettisia toimenpiteitä vuokra-asuntokannan tasapainottamiseksi tulisi tehdä. Kuntaliiton selvityksen mukaan taloudellisesti terve vuokrataloyhteisö kestää 5 % tyhjänä olon. Vajaakäytön ongelmaan olisi syytä reagoida pikaisesti, sillä viivyttely vain pahentaa tilannetta ja saattaa vuokratalon talouden mahdollisesti entistä vaikeampaan tilanteeseen.

28 28 VAL:n KÄYTTÖASTEEN KEHITYS Vuosi Käyttöaste % % % % % % % % % % Kuva 34 VAL:n käyttöasteen kehitys Keuruulla vajaakäyttöä aiheuttaa suurimmalta osin Haapamäen kerrostalot, Kivelässä Kivelänhaka ja Korpiruoho sekä vanhimmat rivitaloasunnot Ketvelniemessä. Liesjärvellä sijaitsevat rivitalo-osakkeet ovat niin ikään tyhjillään. Edellä mainittujen kiinteistöjen osalta on syytä harkita joko purkamista, myyntiä tai mahdollisesti peruskorjausta tai käyttötarkoituksenmuutosta. Myyntiä harkittaessa on mietittävä mitä vaikutuksia sillä olisi Keuruun asuntomarkkinoille ja vuokralle jäävien asuntojen kysyntään. Toisaalta myös laajoja peruskorjauksia tulisi harkita tarkkaan väestöltään vähenevässä kunnassa. On tosin todettu myös, että hoitamaton asuntokanta rapauttaa alueen ilmettä ja vähentää asumisviihtyvyyttä. Odotettavissa on, että peruskorjaamattomat asunnot kelpaavat vain sellaisille asukkaille, joilla ei ole muuhun mahdollisuutta ja joiden maksukyky on heikentynyt. Tämä taas saattaa johtaa tilanteeseen jossa tietyissä taloissa asuu enimmäkseen yhteiskunnasta syrjäytyneitä ja mahdollisesti alkoholisoituneita ihmisiä, jolloin sosiaalisen isännöinnin tarve kasvaa. Tällainen keskittymä taas aiheuttaa tutkimusten mukaan enemmän käyttöasteen alentumista kuin asuntojen ylitarjonta. Talojen sijainti tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa entistä enemmän asuntojen kysyntään, sillä väestö ikääntyy ja senioriväestö hakeutuu keskustan tuntumaan palvelujen lähelle ja asuntojen kysyntä kohdistuu entistä enemmän pieniin asuntoihin hissilliseen taloon palvelujen lähelle. Keuruun kaupunki omistaa yksittäisiä asuntoosakkeita keskustan tuntumasta, mutta yhtään varsinaista vuokrataloa ei keskustaalueella ole lukuun ottamatta Jussi Rainion tiellä olevaa kaupungin omistamaa huonokuntoista kerrostaloa joka sekin puretaan uuden kampus alueen alta pois. Keuruun seurakunta omistaa yhdeksän huoneiston talon Kippavuorentieltä, jonka senkin kohtalo on vaakalaudalla ja Rukoushuoneyhdistyksen Betania omistaa pienen vuokrakerrostalon Einari Vuorelantiellä. Myös Keuruun vanhaintukisäätiö omistaa pääasiassa vanhuksille tarkoitettuja yksittäisiä asunto-osakkeita keskustasta. Etenkin väestön

Vuokra-asuntokannan taloudellinen tarkastelu

Vuokra-asuntokannan taloudellinen tarkastelu Vuokra-asuntokannan taloudellinen tarkastelu Case Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitos Mika Laulainen Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Logistiikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteenala Kuvailulehti Tekijä

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma. Ilomantsin kunnassa

Vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma. Ilomantsin kunnassa Vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma Ilomantsin kunnassa Valtionkonttori pyytää vuokrataloyhteisöjen tervehdyttämistoimista ja rahoitusratkaisuista vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelmaa niiltä

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

$($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR. $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER

$($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR. $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER $($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER Asuntokunnat 753 Sipoo-Sibbo Kaikki talotyypit 6 994 1 727 2 308 1 032 1 174 562

Lisätiedot

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

3(5+(,7b$ ,$$68172-$ 6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.

Lisätiedot

Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia

Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia Asuminen 2010 Asunnot ja asuinolot 2009, yleiskatsaus Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 85 prosenttia,

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot. Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011. 2011, yleiskatsaus

Asunnot ja asuinolot. Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011. 2011, yleiskatsaus Asuminen 2012 Asunnot ja asuinolot 2011, yleiskatsaus Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 24 prosenttia väestöstä asui vuokralla vuoden 2011 lopussa. Vuokralla

Lisätiedot

Uusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012

Uusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012 Asuminen 2013 Asunnot ja asuinolot 2012, yleiskatsaus Uusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan uusia kerrostaloasuntoja valmistui vuonna 2012

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 2/2009 ARA tuotanto 2008 Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot. Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013. 2013, yleiskatsaus

Asunnot ja asuinolot. Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013. 2013, yleiskatsaus Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013, yleiskatsaus Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 asuntoväestöön kuului 20 718 osakemuotoisen ensiasunnon ostajaa. Ensiasunnon

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-406-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2015

Asunnot ja asuinolot 2015 Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl

Lisätiedot

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen Tervetuloa Sydän-Suomen saarikaupunkiin! K-S sote sekä aluehallinnon Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Riitta Vanhanen valmistelu Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2013

Asunnot ja asuinolot 2013 Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013 Ahtaasti asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopulla 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 prosenttia

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille

Investointiavustukset erityisryhmille ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 3/2011 Investointiavustukset erityisryhmille 24.2.2011 Erityisryhmien avustukset ARA myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

37 21.05.2014 43 13.06.2014

37 21.05.2014 43 13.06.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 37 21.05.2014 43 13.06.2014 Asuntoasiat ALUEYHT 37 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta on sopinut edellisessä kokouksessa,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Yli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014

Yli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014 Asuminen 2015 Asunnot ja asuinolot 2014, yleiskatsaus Yli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan kaikista 20 29 -vuotiaista 55 prosenttia eli 6 000 henkilöä asui itsenäisesti

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Paltamon kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma vuosille 2015 2020

Paltamon kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma vuosille 2015 2020 Paltamon kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma vuosille 2015 2020 Paltamon kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2014 2020 Kunnassa vuokra-asumisen tarpeet ja tavoitteet ovat muuttuneet eri

Lisätiedot

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 60 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 72 29.09.2014 Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt 354/10.01.02/2013 KSJ 60 Vs. kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012 Suvelan Onni kehittämishanke Anne Savolainen 24.9.2012 Kiinteistöt kartalla HOAS: Kirstin harju 1 & Kirsinh arju3 2 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 3 Espoonkruunun kiinteistöjen tiedot Kirstinharju

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Tässä esityksessä Asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista Eri alueita

Lisätiedot

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia Matti Martikainen 23.10.2013 www.joensuunkodit.fi 1 Kaupungin täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö,

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot