KUOPION KAUPUNGIN OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

Transkriptio

1 1 KUOPION KAUPUNGIN OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1. Omistajapoliittisten linjausten tarve 2. Omistajapolitiikka ja konserniohjaus 3. Päätöksenteko omistajapolitiikasta 4. Kaupungin kehitysnäkymät omistajapolitiikan lähtökohtana 5. Omistajapolitiikka johtamisen välineenä 5.1. Kaupungin omaisuuden käytölle asetettavat tavoitteet Omistajapolitiikka palvelutuotannon välineenä Omistajapolitiikka kehittämisen välineenä Omistajapolitiikka sijoitustoiminnan välineenä 5.2. Omaisuuden arvon säilyttäminen ja lisääminen 5.3. Omistuksesta luopuminen 6. Kuopion kaupungin omaisuus 7. Omistuspolitiikan linjaukset 7.1. Maaomaisuus 7.2. Energialaitos 7.3. Vesilaitos 7.4. Asunto-osakeyhtiöt 7.5. Teknia 7.6. Rakennuttamis- ja kiinteistönpitotehtävien organisointi konsernissa 7.7. Takauspolitiikka 7.8. Tarpeettomista rakennuksista luovutaan 7.9. Kaupungin omaisuuden käytön tehostaminen Kuntayhtymät

2 2 1. OMISTAJAPOLIITTISTEN LINJAUSTEN TARVE Kaupungin omaisuuden tehokas käyttö on yhtä merkittävää kuin käyttötalouden hallinta. Omaisuuden käyttöön ei kuitenkaan ole paneuduttu yhtä perusteellisesti kuin käyttömenoihin. Tämän vuoksi Kuopion kaupungille tulee vahvistaa omistajapoliittiset linjaukset, jotka ohjaavat kaupungin pääoman käyttöä ja eri omaisuuseriä koskevaa päätöksentekoa. Linjaukset on tarkoitettu ohjeeksi kaupungin päätöksentekijöille ja henkilöstölle sekä tytär- ja osakkuusyhteisöille tulevien yksittäisten päätösten pohjaksi. Kuopion omistajapoliittisten linjausten lähtökohtana ovat kaupungin strategia ja siihen perustuvat kehittämistavoitteet. Linjauksissa määritellään kaupungin pääoman ja eri omaisuuserien omistamiseen, hankintaan ja käyttöön liittyvän päätöksenteon periaatteet. Linjausten tavoitteena on turvata päätöksenteon systemaattisuus, pitkäjänteisyys ja tämän seurauksena pääomien käytön tehokkuus. Omistajapolitiikka on kaupungin johtamisen väline. Se luo puitteet menestykselliselle toiminnalle. Omistajapolitiikka määrittelee missä tehtävissä ja hankkeissa kaupunki on mukana omistajana ja sijoittajana. Samalla määritellään omistukselle asetettavat tuotto- ja muut tavoitteet, pääoman käytön ja palvelutuotannon tuotantovälineiden hankinnan periaatteet sekä se, kuka omaisuuden käytöstä vastaa ja miten omaisuuden hallinnan johtaminen ja raportointi on järjestetty. Valtuusto päättää kaupungin omistajapoliittisista linjauksista vähintään kerran valtuustokaudessa. Linjaukset ovat toimintaa suuntaavia ja näin ollen suhteellisen pysyviä. Kaupungin organisaatiossa on kuitenkin jatkuvasti etsittävä mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja olosuhteiden muuttuessa myös muuttaa omistajapolitiikkaa. Kun valtuusto on hyväksynyt omistajapoliittiset linjaukset, hyväksytyn omistajapolitiikan on konkretisoiduttava päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Linjausten toteutumista on seurattava ja toimialueiden ja yksiköiden on raportoitavalinjausten toteutumista niiden omassa toiminnassaan. Omistajapoliittisia linjauksia täydennetään toimialakohtaisissa ohjelmissa ja strategioissa, kuten kaupungin maapoliittisessa ohjelmassa, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden strategioissa jne. Omistajapolitiikan linjaukset konkretisoituvat yksittäisiä investointipäätöksiä ja konsernirakennetta koskevia ratkaisuja harkittaessa.

3 3 2. OMISTAJAPOLITIIKKA JA KONSERNIOHJAUS Omistajapolitiikka kaupunkikonsernissa jakaantuu omistajastrategiaan ja konserniohjaukseen. Omistajastrategiassa määritellään mitä omistetaan ja konserniohjauksessa se, miten ohjataan. Tämä kokonaisuus määritellään omistajapoliittisissa linjauksissa ja konserniohjeissa, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyy sekä konsernin hyvää hallintotapaa koskevissa ohjeissa, jotka hyväksyy kaupunginhallitus. 3. PÄÄTÖKSENTEKO OMISTAJAPOLITIIKASTA Omistajapolitiikan ohjaus ja valvonta kuuluvat luottamushenkilöorganisaatiossa valtuustolle, toimeenpano hallitukselle sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja linjausten toteutumisen valvonta tarkastuslautakunnalle. Viranhaltijaorganisaatiossa omistajaohjaus kuuluu kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan ja omistajaohjausjohtajan tehtäviin kaupunginjohtajan johdolla. Kaupungin operatiivisesta toiminnasta vastaavat lautakunnat ja toimialajohtajat. Kaupungin tytäryhteisöjen toiminnasta vastaavat näiden omat hallintoelimet, joiden kautta niiden omistajaohjaus järjestetään. 4. KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT OMISTAJAPOLITIIKAN LÄHTÖKOHTANA Omistajapoliittisten linjausten lähtökohtina ovat kaupungin strategia, kehittämistavoitteet ja palvelustrategia sekä niiden vaatimat voimavarat, kaupungin nykyiset toimintatavat ja tuotantovälineiden omistus, pitkän aikavälin tavoitteet sekä arviot toimintaympäristön muutoksista. Toimintaympäristön muutoksista omistajapoliittisiin linjauksiin vaikuttavat erityisesti arvioidut muutokset palvelujen kysynnässä, kaupungin henkilöstön määrässä ja osaamisessa, tarjolla olevassa yksityisessä toimitila- ja palvelutarjonnassa sekä muutokset rahamarkkinoissa ja lainsäädännössä, jotka vaikuttavat suoraan kuntakenttään. Hankintalainsäädännön soveltaminen on osittain vasta muotoutumassa eri oikeusasteissa tehtävien ratkaisujen pohjalta. Näillä ratkaisuilla on vaikutusta kaupungin omistajapolitiikkaan ja toiminnan järjestämismuotoihin. Hankintalainsäädäntö on otettava huomioon sekä kuntien yhteistyössä että kaupungin omaa toimintaa järjestettäessä. Kaupungin toiminnan organisointi yhtiöksi ja se, myykö kaupunki palveluja ulkopuolisille, vaikuttaa hankintojen kilpailuttamisvelvollisuuteen. 5. OMISTAJAPOLITIIKKA JOHTAMISEN VÄLINEENÄ 5.1 Kaupungin omaisuuden käytölle asetettavat tavoitteet Omistajapoliittisten linjausten lähtökohtana ovat kaupungin kehittämistavoitteet ja näkemys tulevien vuosien palvelutarpeesta.

4 4 Kaupungilla tulee olla käytettävissään oman palvelutuotannon edellyttämä omaisuus ja tuotantovälineet, jotka se voi hankkia käyttöönsä omistamalla tarvittavan käyttöomaisuuden, hallitsemalla sitä yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai vuokraamalla sen. Ennen palvelutuotannossa tarvittavien tilojen hankinta- tai vuokrauspäätöstä on tehtävä valinta hankintatavasta kannattavuus- ja vertailulaskelmien perusteella. Jos kaupunki tuottaa palvelut yhteistyönä muiden kuntien tai yksityisen sektorin kanssa, yhteistyöstä sovittaessa on sovittava myös siitä, kuka omistaa palvelutuotannon edellyttämän käyttöomaisuuden ja miten omaisuudesta aiheutuvat kustannukset yhteistyökumppaneiden kanssa jaetaan. Kaupungin ydintoimintojen pysyvästi tarvitsemat tuotantovälineet on useimmiten tarkoituksenmukaista pitää kaupungin omistuksessa. Samoin esimerkiksi tehokkaan maapolitiikan toteuttamisen edellytyksenä on vahva maan omistus. Suurempi liikkumisvara on vaikkapa toimistotilojen ja erilaisten koneiden ja laitteiden omistuksen suhteen. Toiminnan luonteesta riippuu, miten kaupungin palvelutuotanto kannattaa organisoida. Verorahoitteisiin palveluihin, joita on vaikea tuotteistaa ja hinnoitella, soveltuu perinteinen bruttobudjetoitu yksikkö. Jos palvelutuotannon vaatimat investoinnit rahoitetaan budjettivaroin, mutta käyttömenot ulkoisilla tai sisäisillä maksuilla, soveltuu toimintamuodoksi nettobudjetoitu yksikkö. Milloin toiminta on tarkoitus rahoittaa kokonaan, investoinnit mukaan lukien, myyntituloilla, soveltuu toimintamuodoksi kunnan liikelaitos tai kunnan omistama yhtiö. Osakeyhtiömuotoa on syytä harkita etenkin silloin, kun yksikkö toimii kilpailluilla markkinoilla ja se myy palvelujaan merkittävästi ulkoisille asiakkaille Omistajapolitiikka palvelutuotannon välineenä Valtaosa kaupungin omaisuudesta toimii palvelutuotannon suoranaisena tuotantovälineenä. Esimerkiksi toimitiloja, verkostoja ja muita tuotantovälineitä käytetään suurimmalta osin välittömästi palvelutuotantoon. Verorahoitteisen toiminnan käytössä olevalle pääomalle ei varsinaista taloudellista tuottovaatimusta usein voida asettaa. Oman toiminnan kustannuksissa on kuitenkin otettava huomioon aina myös pääoman hinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Tällaisen omaisuuden käytön tehokkuutta onkin arvioitava edullisuusvertailujen ja erilaisten toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Omaisuuden käytölle asetettavat muut kuin taloudelliset tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Maksurahoitteisen palvelutuotannon käytössä olevalle omaisuudelle luonnollinen tuottovaatimus on sitoutuneelle pääomalle saatava korko Omistajapolitiikka kehittämisen välineenä Omistaminen on kaupungille myös keino ohjata ja tukea kaupungin kehitystä. Selkeimmin tällaisia tavoitteita liittyy maan omistukseen ja maapolitiikkaan. Maaomaisuuden ohella kaupungin kehittämisen välineitä ovat sijoitukset elinkeinojen kehittämiseen, työllisyyttä tukeviin tai asukkaiden viihtyvyyttä lisääviin kohteisiin. Tällaisista sijoituksia ovat elinkeinopoliittinen toimitilarakentaminen sekä asuntorakentaminen, panostus teknisiin verkostoihin taikka välitön mukanaolo yritystoiminnassa. Tällaisille omaisuuserille asetettavat tavoitteet kohdistuvat kaupungin väestökehitykseen, työllisyyteen ja muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi saattavat muuttua hyvinkin

5 5 nopeasti. Kaupungin omistajapolitiikan on kyettävä reagoimaan tällaisiin muutoksiin Omistajapolitiikka sijoitustoiminnan välineenä Valtuusto päättää kaupungin sijoitustoiminnan perusteista. Sijoitukset kuntayhtymiin ja muihin yhteisöihin palvelevat suoranaisesti kaupungin vastuulla olevaa palvelutuotantoa tai kaupungin kehittämistä. Tällaiset sijoitukset ovat perus-, osake- tai osuuspääomasijoituksia kuntayhtymiin, osakeyhtiöihin tai osuuskuntiin, antolainoja tällaisille yhteisöille tai rahoitusosuuksia nimettyihin investointikohteisiin tai hankkeisiin. Sijoitukset toimivat luonteensa mukaisesti kaupungin palvelutuotannon tai kehittämisen välineenä ja niille asetettavat tavoitteet ovat sen mukaisia. Tällaisten sijoitusten tarkoitus voi olla myös kaupungin taseen keventäminen siirtämällä kiinteistöjä, muita tuotantovälineitä ja myös velkoja kaupungilta jonkun toisen yhteisön omistukseen ja vastuulle. Etenkin maksurahoitteista toimintaa harjoittaviin yhteisöihin tehdyille sijoituksille voidaan asettaa sijoituksen määrään nähden kohtuullinen tuottovaatimus. Kassavarojen sijoittamisella pyritään saamaan mahdollisimman korkeata tuotto ottaen huomioon tuotto-odotusten kasvuun yleensä liittyvä riskin lisääntyminen. 5.2 Omaisuuden arvon säilyttäminen ja lisääminen Kaupungin omaisuuden hoidon on lähtökohtana omaisuuden kunnon ja käyttökelpoisuuden säilyttäminen ja se, että tuotantovälineet vastaavat kulloinkin ajan tarpeita. Etenkin kaupungin kiinteistökannan ja kunnallisteknisten verkostojen peruskorjausten laiminlyönti on epätaloudellista ja vaarantaa kaupunkilaisten tarpeita vastaavan palvelutuotannon sekä kaupungin liiketoiminnan kannattavuuden. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää myös linjausta investointien rahoituksen järjestämisestä. Linjaukset voivat koskea esimerkiksi yksiköiden vastuuta rahoituksessa, tuotteiden hinnoitteluperiaatteita tai sisäisten vuokrien käyttöä ja tasoa. Omaisuuden arvon säilyttämisen ja lisäämisen näkökulmasta on myös tärkeää kehittää kaupungin liiketoimintoja ja pitää toiminnat kilpailukykyisenä muiden alan toimijoiden kanssa. 5.3 Omistuksesta luopuminen Kaupungin on hankittava tarvitsemansa tuotantovälineet käyttöönsä mahdollisimman edullisesti ja mahdollisimman hyvällä kustannus/laatu -suhteella. Jos omasta käyttöomaisuudesta aiheutuvat kustannukset ovat pitkällä aikavälillä vastaavien tuotantovälineiden todellisia vuokrakustannuksia korkeammat, on omistuksesta luopumista ja vuokrauksen lisäämistä harkittava. Tuotantovälineiden omistuksesta luovuttaessa on aina varmistettava niiden saatavuus tarvittaessa. Luonnollisesti myös sellaisesta omaisuudesta ja sellaisista tytär- tai muiden yhteisöjen omistuksista, jotka eivät palvele kunnan toimintaa tai strategisia tavoitteita, on pyrittävä luopumaan. Luopumisen vaihtoehtona on aina selvitettävä mahdollisuus kehittää kulloinkin tarkasteltavana olevaa toimintaa siten, että se vastaa kaupungin tarpeita.

6 6 Kaupungin luopuessa omaisuudestaan tai omistuksistaan, on ratkaistava miten luopuminen vaikuttaa palvelutuotantoon ja miten palvelut kaupunkilaisille turvataan tulevaisuudessa. Jos omaisuudesta ja omistuksista luopuminen merkitsee myös palvelutuotannon siirtymistä kaupungilta muille toimijoille, on palvelujen turvaamisen kaupunkilaisille oltava korostetusti esillä asiaa ratkaistaessa. Omaisuudesta luovuttaessa on lähtökohtana oltava vapautuvan pääoman entistä tehokkaampi käyttö. Kun omaisuudesta luovutaan, on omaisuuden arvo tällöin siitä saatava myyntihinta, joka saattaa poiketa huomattavastikin sen tasearvosta joko ylös- tai alaspäin. Tarpeettoman omaisuuden realisointia ei kuitenkaan pidä jättää tekemättä sen vuoksi, että siitä kirjautuisi myyntitappiota. Myyntitilanteessa on käytettävä hyväksi myös mahdollisuudet kehittää toimintoja ja tuotantovälineitä mahdollisia ostajia kiinnostaviksi ja näin nostaa niiden arvoa. 6. KUOPION KAUPUNGIN OMAISUUS Vuoden 2006 lopussa Kuopion kaupungin ja Kuopio konsernin omaisuuden tärkeimmät erät kirjanpitoarvoin olivat tilinpäätöksen mukaan seuraavat: Kaupunki Milj. Konserni Milj. Taseen loppusumma siitä Maa- ja vesialueet Rakennukset Rakenteet ja laitteet Osakkeet ja osuudet Kuopio konsernin selvästi suuriman omaisuuserän muodostavat rakennukset. Konsernin rakennusmassasta merkittävimmät ryhmät ovat asuntoyhtiöiden (Niiralan Kulma Oy, Kuopion Opiskelija-asunnot Oy ja Kiinteistö-KYS Oy) asuinvuokrarakennukset sekä Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy:n toimitilarakennukset. Kaupungin suoraan omistamista rakennuksista suurin ryhmä ovat koulurakennukset. Edellä mainitut kiinteistöjä omistavat kaupungin tytäryhtiöt ovat rahoittaneet kaikki rakennusinvestointinsa lähes kokonaan velalla, joten niiden omaisuuden nettoarvo ei ole suuri mitattiinpa sitä sitten kirjanpito- tai markkina-arvoin. Kuopion kaupungilla oli pitkäaikaista korollista vierasta pääomaa vuoden 2006 lopussa 79 M (61 M v. 2005) ja konsernilla vastaavasti 443 M (391 M v. 2005). Konserniyhtiöillä oli pitkäaikaista korollista vierasta pääomaa vuoden 2006 lopussa lähes viisi kertaa enemmän kuin kaupungilla.

7 7 Omistajaohjauksen kannalta tärkeitä ovat myös kuntayhtymät, joissa kaupunki on mukana suurimpana osakkaana. Merkittävimmät näistä ovat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Savonia Ammattikorkeakoulun kuntayhtymä ja Savon koulutuskuntayhtymä. Näillä kaikilla on huomattavaa omaisuutta, lähinnä sairaala- ja opetusrakennuksia. 7. OMISTAJAPOLITIIKAN LINJAUKSET 7.1. Maaomaisuus Kuopiossa on perinteisesti harjoitettu pitkäjänteistä aktiivista maapolitiikkaa, joka on perustunut kaupungin vahvaan rooliin maanhankinnassa ja maanomistajana. Harjoitettu maaja kaavoituspolitiikka on perustunut maan ensikertaisen asemakaavoittamisen osalta kaupungin maanomistukseen. Tästä saadut kokemukset ovat hyvät, eikä periaatteesta ole syytä luopua. Maanomistusta koskeva omistajapolitiikka määritellään yksityiskohtaisemmin erillisessä kaupunginvaltuuston hyväksymässä maapoliittisessa ohjelmassa, joka käsitellään valtuustossa kerran valtuustokaudessa. Tulevassa tarkistuksessa on keskeiseksi näkökulmaksi otettava tonttitarjonnan tehostaminen ja tarpeettomista Y-tonttivarauksista luopuminen Energialaitos Sähkömarkkinalain vaatiman sähköverkkotoiminnan eriyttäminen toteutettiin kv:n päätöksen mukaisesti yhtiöittämällä sähkön myynti, sähkön ja lämmön tuotanto, datasähkö ja hallinto alkaen. Liikelaitoksen toiminnaksi jäivät sähkön siirto, asennuspalvelu ja kaukolämmön myynti. Energialaitoksen omistus on kaupungille tärkeä strateginen kysymys. Omistus takaa kaupungille parhaat vaikutusmahdollisuudet kaupunkilaisten energiapalveluihin ja mahdollistaa laitoksen tuottaman taloudellisen tuoton saamisen kaupungille Vesilaitos Kaupungin omistama vesihuoltolaitos, Kuopion Vesi on kehittymässä seudulliseksi vesihuoltoyhtiöksi. Seudullisen vesiyhtiön perustaminen edellyttää, että päätösvalta yhtiössä säilyy Kuopio kaupungilla ja että seudun vesihuoltorakenne muodostetaan sellaiseksi, että kuopiolaiset eivät joudu vesimaksuissaan kompensoimaan ympäristökuntien vesihuollon kustannuksia Asuntoyhtiöt Kuopio konsernin vuokra-asuntoyhtiöt, Niiralan Kulma Oy, Kuopion Opiskelija-asunnot Oy ja Kiinteistö-KYS Oy ovat hyvin merkittävässä asemassa Kuopion asuntomarkkinoilla. Niiralan Kulma Oy on vuokra-asuntomarkkinoiden markkinajohtaja Kuopiossa. Kaupungin rooli vuokra-asuntomarkkinoilla tulee säilyttää ja toimintaa tulee kehittää edelleen vastaamaan

8 8 toimintaympäristön muutoksia. Omistajapoliittisista linjauksista päätettäessä otetaan huomioon myös asukasnäkökulma Teknia Kuopio Teknologiakeskus Teknia Oy on kaupungin elinkeinopolitiikan keskeinen työkalu. Teknian kiinteistöliiketoiminta on voimakkaasti laajentunut viime vuosina ja laajeneminen jatkuu edelleen ainakin lähivuodet. Kiinteistöliiketoiminnan omistusvaihtoehtoja on selvitelty ja johtopäätös on, että liiketoiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta kehitetään edelleen ainakin toistaiseksi kaupungin omistukseen perustuen. Tuottavuuden noston keskeisenä tavoitteena on, että Teknia lähitulevaisuudessa alkaa lyhentää lainojaan kaupungille ja pitemmällä aikavälillä tulouttaa myös vuokratuottojaan osinkoina omistajalle. Vaihtoehtoisesti tehdään yhtiörakenteeseen tarvittavat muutokset, jotka mahdollistavat verottomat vuokratuotot kaupungille. Oikea ajoitus on huomioitava Rakennuttamis- ja kiinteistönpitotehtävien organisointi konsernissa Kuopio konsernissa hoidetaan tällä hetkellä rakennuttamis- ja kiinteistönpitotehtäviä hajautetusti. Kaupungin Tilakeskuksella, Niiralan Kulma Oy:llä, Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:llä, Teknia Oy:llä ja Kiinteistö-KYS Oy:llä on kaikilla omat organisaationsa näitä tehtäviä varten. Selvitetään mikä on tarkoituksenmukaisin tapa organisoida rakennuttamis- ja kiinteistönpitotehtävät konsernissa Takauspolitiikka Kaupunki on muutaman viime vuoden aikana myöntänyt konserniyhtiöille takauksia yli 100 M :n edestä. Suurin osa takauksia on tarvittu vuokrataloyhtiöiden kalliskorkoisten vanhojen lainojen konvertointilainoihin sekä Teknian laajennusinvestointien rahoitukseen. Aiemmin takaukset myönnettiin omavelkaisina takauksina, nyttemmin on siirrytty käyttämään täytetakauksia. Takausprovisioita ei ole peritty. Jatkossa takauksien myöntämisen perusteena tulee olla, että 1) rahoitettava hanke on hyväksytyn strategia mukainen, 2) täytetakausta käytetään aina, kun ensisijainen vakuus on olemassa ja 3) takauksesta peritään takausprovisio. Muille kuin tytäryhtiöille takauksia myönnetään vain poikkeustapauksissa Tarpeettomista rakennuksista luovutaan Kaupungilla on runsaasti sellaisia rakennuksia, jotka eivät ole kaupungin perustehtävien kannalta tarpeellisia. Tilakeskus ylläpitää yhteistyössä omistajaohjauksen kanssa myytävien rakennusten luetteloa sekä järjestää niiden myyntitoimintaa. Tarpeettomat rakennukset ovat pääsääntöisesti vähäarvoisia tai arvottomia ja niiden myyntiin liittyy useimmiten sitä hankaloittavia tekijöitä. Odotettavissa olevat myyntitulot eivät ole suuria, mutta kunnossapitovastuun siirtyminen pois kaupungilta tuo säästöjä. Tilakeskus on jatkuvasti harjoittanutkin realisointitoimintaa, mutta sitä on huomattavasti tehostettava.

9 9 Kaupungin tilojen käytön tehostamisella saadaan kuitenkin ajan mittaan vapautumaan sellaisiakin rakennuksia, joiden myynnillä on huomattavaakin taloudellista merkitystä Kaupungin omaisuuden käytön tehostaminen Kaupungin on jatkuvasti arvioitava toimintatapojaan ja sitä, ovatko sen tuotantovälineet tehokkaassa käytössä. Tämä arviointi edellyttää jatkuvaa vaihtoehtoisten toimintatapojen kartoitusta ja markkinoiden seurantaa. Kaupunkilaisten odotukset ja vaatimukset palvelujen suhteen muuttuvat ajan mukana. Omistajapoliittisten linjausten pohjaksi ei riitä näkemys käyttöomaisuuden soveltuvuudesta tämän päivän tarpeisiin, vaan olennaista on arvio siitä, millaisia ja minkä laatuisia palveluja kuopiolaiset tulevaisuudessa tarvitsevat ja pystyykö nykyinen tuotantokoneisto vastaamaan näihin odotuksiin. Kaikkien toimialojen on omalta osaltaan arvioitava toimintatapojaan ja omaisuuden käytön tehokkuutta. Uusien toimintatapojen käyttöönotto saattaa olla yksi tapa tehostaa pääoman käyttöä. Tällaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja ovat muun muassa seudullinen yhteistyö tai yhteistyö yksityisen sektorin kanssa, ostopalvelut, palvelusetelit, käyttöomaisuuden vuokraus, yksityistäminen, kunnan tukema vapaaehtois- tai omaistyö ja harrastus- ja vapaaehtoispohjaisten toimijoiden tukeminen avustuksin. Kaupungin Hallinto- ja Kehittämiskeskus avustaa toimialoja toimintatapauudistusten suunnittelussa ja käyttöönotossa Kuntayhtymät Kuntayhtymien ohjausta niin poliittisella kuin viranhaltijatasolla on tiivistettävä siten, että voidaan vaikuttaa siihen, että kaupungin maksuosuudet kuntayhtymissä eivät kasva kaupungin muuta taloutta nopeammin. Kuntayhtymät on saatava mukaan selvitettäessä seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia tukipalvelujen järjestämisessä ja kiinteistöjen käytössä. Kaupunki velvoittaa kuntayhtymät laatimaan talouden tasapainottamiseen ja tuottavuuden nostamiseen tähtäävän ohjelman tuleville vuosille. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa