0.73 KAJAANIN KAUPUNGIN OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNGIN OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

2 Sisältö 1. Peruslähtökohdat 1 2. Omistuksen organisointimuodot Peruskaupungin suora omistus Nettobudjetoitu tulosyksikkö Liikelaitos Yhtiömuotoinen toiminta Kuntayhtymä Säätiö Yhdistys 5 3. Omistajapolitiikan päätöksenteko ja toteutus 5 4. Yleisperiaatteet omistamisen hallinnassa Omistuksen arvon säilyminen ja lisääminen Omistuksesta luopuminen 6 5. Linjaukset omistuserittäin Maaomaisuus Kiinteistöt Kiinteät rakenteet ja laitteet Liikelaitokset Yhtiöt Kuntayhtymät Säätiö Yhdistys Takauspolitiikan perusteet Sijoitustoiminnan perusteet Toimialasijoittaminen Kassavarojen sijoittaminen Riskien hallinta Seuranta ja raportointi sekä arviointi 15

3 1. Peruslähtökohdat Kajaanin kaupungin omistajapolitiikan lähtökohtana on kaupungin strategia, jolla kaupunginvaltuusto on määrittänyt suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Omistajapoliittisia linjauksia voidaan pitää myös strategian toteuttamisessa onnistumisen tärkeänä kriittisenä menestystekijänä resurssien hallinnassa, koska ne edesauttavat omaisuuden tehokasta käyttöä, käyttötalouden hallintaa sekä niillä tuetaan päätöksenteon systemaattisuutta. Samalla omistajapolitiikka on johtamisen väline, jolla luodaan edellytyksiä kaupungin palvelutuotannon turvaamiseen, kaupungin kehityksen tukemiseen ja sijoitustoiminnan tuloksellisuuteen. Omistajapolitiikkaa tarkastellaan laaja-alaisesti, joten se ulotetaan peruskunnan omistuksen lisäksi liikelaitoksiin, kuntayhtymiin, säätiöihin, tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä sellaisiin muihin yhteisöihin, joissa kaupungilla on vaalittavanaan taloudellisia etuja. Siten omistajapolitiikan piiriin kuuluu koko kaupungin ja kaupunkikonsernin omaisuus omistuksen luonteesta tai organisointitavasta riippumatta. Omistajapoliittisilla linjauksilla määritellään, missä tehtävissä ja hankkeissa kaupunki on mukana omistajana ja sijoittajana. Tämä edellyttää, että kaupunki on määritellyt, mitä tavoitteita kukin omistus palvelee sekä kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti omistusta käytetään ja kuinka hyvin strategisesti tärkeä omaisuus kyetään säilyttämään. Eri omistuserille on asetettava tuotto- ja muut tavoitteet, pääoman käytön ja palvelutuotannon tuotantovälineiden hankinnan periaatteet sekä kuka omaisuuden käytöstä vastaa ja miten omaisuuden hallinnan johtaminen, raportointi ja arviointi on järjestetty. 1

4 Verorahoitteisen toiminnan käytössä olevalle pääomalle ei varsinaista taloudellista tuottovaatimusta voida yleensä asettaa. Oman toiminnan kustannuksissa on kuitenkin otettava huomioon aina pääoman hinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Omaisuuden käytön tehokkuutta on arvioitava edullisuusvertailujen ja erilaisten toimintojen vaihtoehtoiskustannusten avulla. Omaisuuden käytölle asetettavat muut kuin taloudelliset tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi palvelujen saatavuuteen ja laatuun. 2. Omistuksen organisointimuodot 2.1 Peruskaupungin suora omistus Kaupungilla on suorassa omistuksessa omaisuutta, kuten kadut, sillat ja maaomaisuus sekä huomattava määrä rakennettuja kiinteistöjä. Omaisuuden ollessa kaupungin suorassa omistuksessa säilyy välitön päätösvalta poliittisesti valituilla päättäjillä. Kaupunki pitää suorassa omistuksessa kadut, sillat, puistot, torit ja muut yleiset alueet sekä sellaiset kaupungin suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joiden omistuksella on toiminnallinen ja taloudellinen peruste. Mikäli omistetun kiinteistön osalta päädyttäisiin omistuksen organisointitavan muutokseen, ratkaisun tulee täyttää omistajapolitiikan edellytykset. 2.2 Nettobudjetoitu tulosyksikkö Verorahoitteisiin palveluihin soveltuu nettobudjetoitu yksikkö. Nettobudjetointia käytetään niiden tulosyksiköiden kohdalla, jotka kattavat lähinnä sisäisin veloituksin pääosan omista kustannuksistaan. Nettobudjetoituihin tulosyksiköihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 2

5 - sovelletaan tulosyksiköihin, joiden taloudellista tulosta halutaan erikseen seurata - tulosyksiköllä tulee olla mahdollisuus omin toimenpitein vaikuttaa tuloihinsa ja menoihinsa - tulosyksikölle on mahdollista kohdistaa sitä koskevat pääomakustannukset 2.3 Liikelaitos Liikelaitostamista käytetään niiden tulosyksiköiden kohdalla, jotka myyvät tuotteitaan ja palveluitaan ulkopuolisille asiakkaille, mutta joiden tulos halutaan sisällyttää kaupungin tulokseen. Liikelaitoksen luonteeseen kuuluu taloudellinen itsenäisyys. Liikelaitos kuuluu kaupungin organisaatioon ja sen hallinto järjestetään johtosäännöllä. Liikelaitokseen sovelletaan seuraavia periaatteita: - Liikelaitoksen tulee maksu- ja muilla tuloillaan kattaa omat kulunsa ja pitkällä aikavälillä myös investointinsa. - Kaupunginvaltuusto asettaa liikelaitokselle palvelu- ja tuottotavoitteet. - Kaupunki saa sijoittamalleen pääomalle käyvän tai muutoin määrittämänsä tuoton. - Kaupunki hoitaa liikelaitoksen rahoitus- ja pääomahuollon. - Liikelaitoksella on itsenäinen lainanotto-oikeus ja takaisinmaksuvelvollisuus kaupunginvaltuuston päättämissä rajoissa. 2.4 Yhtiömuotoinen toiminta Kaupunki voi omistaa tai olla osakkaana asunto-osakeyhtiössä, kiinteistöosakeyhtiössä sekä muussa osakeyhtiössä. Kaupungin peruspalveluita, joiden kustannukset katetaan pääosin verora- 3

6 hoituksella, ei yhtiöitetä vaan toiminta pidetään kaupungin oman suoran ohjausvallan alaisena. Osakeyhtiöiden kohdalla noudatetaan seuraavia periaatteita: - Yhtiömuotoista toimintatapaa käytetään silloin, kun toiminta on tarkoituksenmukaisinta hoitaa kaupungin hallinnollisen organisaation ulkopuolella tai kun toimintaan osallistuu kaupungin lisäksi ulkopuolisia tahoja. - Toiminnan tuotot kattavat kustannukset ja ne kertyvät myyntituloista. - Kysymyksessä on liiketoiminta, jossa toiminta tapahtuu kilpailluilla markkinoilla ja kilpailuolosuhteissa. - Toiminnalle asetetaan selkeät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle. - Toiminnassa korostetaan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan osakeyhtiölain mukaista vastuuta taloudellisista ja toiminnallisista tuloksista. Konsernijohto ohjaa edustajiensa toimintaa yhtiössä toimintaohjeilla. - Yhtiö huolehtii itse rahoitus- ja pääomahuollostaan. Kaupunki ei pääsääntöisesti myönnä lainaa omistamilleen yhtiöille. Laina voidaan yksittäistapauksissa myöntää kaupungin edun turvaamiseksi. Kaupunki voi antaa yhtiön puolesta takauksia, joista peritään takausprovisio. 2.5 Kuntayhtymä Kaupunki hoitaa peruspalveluistaan sosiaali- ja terveyspalvelut varhaiskasvatusta lukuun ottamatta sekä lukio- ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toimesta. Lisäksi jätelaissa kunnan tehtäväksi säädetyn jätehuollon järjestämisestä vastaa kuntayhtymä. 4

7 2.6 Säätiö Säätiötä voidaan kuvata määrätarkoitukseen käytettäväksi omaisuusmassaksi. Säätiö voi harjoittaa vain sellaista liiketoimintaa, joka on sen säännöissä mainittu ja joka edistää säätiön toimintaa. 2.7 Yhdistys Yhdistys voi harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. 3. Omistajapolitiikan päätöksenteko ja toteutus Omistajapolitiikan ohjaus, valvonta ja linjausten hyväksyntä kuuluvat kaupunginvaltuustolle, toimeenpano kaupunginhallitukselle sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja linjausten toteutumisen valvonta tarkastuslautakunnalle. Viranhaltijaorganisaatiossa omistajaohjaus kuuluu kaupunginjohtajan tehtäviin. Kaupungin operatiivisesta toiminnasta vastaavat lautakunnat ja toimialajohtajat. Kaupungin tytäryhteisöjen toiminnasta vastaavat näiden omat hallintoelimet, joiden kautta näiden omistajaohjaus järjestetään. Tarkemmat ohjeet ja menettelytavat löytyvät kaupungin konserniohjeesta. 5

8 4. Yleisperiaatteet omistamisen hallinnassa 4.1 Omistuksen arvon säilyttäminen ja lisääminen Kaupungilla tulee olla asiantuntemusta arvioida eri omistusten tilaa ja tulevaisuutta. Omistuksen hoidossa voidaan käyttää myös ulkopuolista asiantuntemusta. Fuusioita tulee suosia sellaisissa tytäryrityksissä, jotka toimivat samalla toimialalla ja sulautumisesta saadaan konkreettista toiminnallista ja/tai taloudellista hyötyä aikaisempaan tilanteeseen. Kaupungin omistusten liiketoimintoja ja niiden kilpailukykyä tulee kehittää myös muiden alan toimijoiden kanssa. Toimiviin yhtiöihin kaupunki sijoittaa uutta pääomaa vain toiminnan laajentumisen tätä edellyttäessä. Kaupunki ei ole mukana hankkeissa, joissa toiminnan huonoa tulosta korjataan omistajan lisäsijoituksin. 4.2 Omistuksesta luopuminen Kaupunki seuraa aktiivisesti omistajaintressin jatkuvuutta ja arvioi omistuksiaan. Luopumisen vaihtoehtona on aina selvitettävä mahdollisuus kehittää kulloinkin tarkasteltavana olevaa toimintaa siten, että se vastaa kaupungin tarpeita. Omaisuudesta tai omistuksesta luovuttaessa on ratkaistava, miten luopuminen vaikuttaa palvelutuotantoon ja miten palvelut kaupunkilaisille turvataan tulevaisuudessa. Kaupunki noudattaa eri omistuseristä luopumisessa seuraavia yleisiä periaatteita: - Omistuksesta luopumisen perusteina ovat pääsääntöisesti toiminnalliset syyt. 6

9 - Omistus ei palvele kaupungin perustehtävää eli palvelujen järjestämistä kuntalaisille tai omaisuudesta luopuminen vähentää kaupungin käyttömenoja tai järkeistää toimintaa. - Kaupungin omaisuutta voidaan realisoida myös strategisista tai riskienhallinnallisista syistä. - Omaisuuden realisointi tapahtuu pääsääntöisesti markkinaehtoisesti ja markkinahinnoin. - Jos kannattavasti luopuminen ei ole mahdollista, harkitaan purkamista tai myyntiä tappiolla. - Kiinteän omaisuuden tai osakkeiden myynnistä saatavat varat käytetään maanhankintaan, investointeihin tai rahoituskustannusten alentamiseen. 5. Linjaukset omaisuuserittäin 5.1 Maaomaisuus Maaomaisuuden osalta linjaukset ja toimenpiteet on kirjattu hyväksytyssä maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa Sitä tulee täydentämään parhaillaan laadittavana oleva Koko Kajaani 2020 aluerakenne ja toimenpideohjelma. Kyseiset ohjelmat ohjaavat kaavoitusta ja maapolitiikkaa sekä tukevat elinkeinopolitiikkaa ja kunnallisten palvelujen ylläpitämistä. Maaomaisuudella tuetaan kaupungin kokonaisvaltaista kehittämistä luomalla maankäytöllisiä toimintaedellytyksiä asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeisiin sekä turvaamaan arvokkaan kulttuuri- ja luonnonympäristöjen säilyttämisen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. 7

10 Maa- ja vesialueille ei ole tarkoituksenmukaista määritellä yleisesti markkina-arvoa ja tuottotavoitetta, vaan se määräytyy kunkin käyttötilanteen mukaisesti. 5.2 Kiinteistöt Hankinta: Kaupunki hankkii pääsääntöisesti joko suoraan omistukseensa tai tytäryhtiöittensä omistukseen sellaiset omaisuuslajit, joiden omistamista ei ole mahdollista toteuttaa muulla tavalla. Jos rakentamiseen saadaan valtionapua ja saannin ehtona on kaupungin omistus, niin silloin kaupunki toimii omistajana. Muutoin uusia tiloja hankittaessa kaupunki ensisijaisesti vuokraa tilat tai etsii muita uusia yhteistyömuotoja. Peruskorjaus: Koska investointimäärärahat eivät riitä kaiken omistetun rakennuskannan tarpeen mukaiseen peruskorjaukseen, peruskorjausinvestoinnit priorisoidaan kaupungin perustehtävän ja tilojen käyttöasteen mukaisesti. Käyttäjät arvioivat kriittisesti käyttämiensä tilojen tarpeen nyt ja tulevaisuudessa ja priorisoivat niiden peruskorjaustarpeet. Tuottovaatimus: Verorahoitteisen toiminnan käytössä olevalle pääomalle ei aseteta varsinaista taloudellista tuottovaatimusta. Oman toiminnan kustannuksissa on kuitenkin otettava huomioon aina myös pääoman hinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Maksurahoitteisen palvelutuotannon käytössä olevalle omaisuudelle luonnollinen tuottovaatimus on sitoutuneelle pääomalle kulloinkin määritelty tuotto. 8

11 Omistuksesta luopuminen: Kaupunki käyttää mahdollisuutta luopua omistuksestaan osana omistajapolitiikan toteutusta. Yleisenä linjauksena on omistetun kiinteistökannan jatkuva vähentäminen. Omistuksesta luopumisesta päätettäessä tulee ottaa huomioon, onko kyseiseen investointiin saatu valtionapua ja millaisia rajoitteita tämä asettaa luopumiselle. Kaupungin omistuksista on osa sellaista, jota säätelemällä kaupunki voi tasapainottaa talouttaan. Kaupungin omaisuudesta on valtaosa sellaista, jonka realisointi edellyttää pitkää valmisteluaikaa. Omistuksesta luopumalla kaupunki voi vapauttaa pääomia käytettäväksi perustehtävänsä hoitamiseen. Vanhat rakennukset, joita käytetään palvelutuotannossa, siirretään tilapalvelut -liikelaitokselle. Kun niitä ei enää tarvita palvelutuotannossa, niistä pyritään luopumaan kannattavasti. 5.3 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteät rakenteet ja laitteet toteuttavat yhteiskunnallista palvelutehtävää (kadut, sillat, torit, puistot, liikunta- ja vapaa-ajan alueet, verkostot yms.), joten niiden omaisuuden arvo säilytetään ja korvausinvestointeja tehdään poistoja vastaavasti. 5.4 Liikelaitokset Kunkin kaupungin liikelaitoksen osalta kirjataan talousarvioon vuosittainen tuottovaatimus, peruspääoman korko 12 kk euribor + 0,2 % vuoden 1. pankkipäivän mukaan. Kaupunki voi myöntää liikelaitokselle tukea tai toiminta-avustusta määrätyn tehtävän hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kat- 9

12 tamiseksi. Tuki tai toiminta-avustus ei saa olla enemmän kuin mitä on tehtävän hoitamisesta liikelaitokselle aiheutuvat kustannukset. Kaupungin tuki ja toiminta-avustus on ilmoitettava erikseen liikelaitoksen tilinpäätöksessä. Kaupunki voi myöntää lainaa liikelaitokselle ja myös ottaa lainaa liikelaitoksiltaan markkinaehtoisesti. 5.5 Yhtiöt Kun kaupungilla on yhtiössä yhteiskunnallinen perustoimintoihin liittyvä intressi, niin kaupungin omistus on perusteltua, muussa tapauksessa omistuksesta voi luopua kokonaan tai osittain, eikä kaupungin enemmistöomistuksella tai osakeyhtiölain mukaisen määrävähemmistön säilyttämisellä ole itsenäistä merkitystä. Kaikissa omistusjärjestelyissä yleisenä lähtökohtana tulee olla parhaan taloudellisen kokonaistuloksen saavuttaminen. Lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti toimialakohtaisten toimintaedellytysten turvaamiseen, osaamisen säilyttämiseen ja lisäämiseen sekä työllisyyden turvaamiseen. Yleistä tuottovaatimusta ei voida asettaa, vaan tuottotavoite määritellään kohteittain. Mikäli kaupunki on yhtiön ainoa omistaja, yhtiön kannattavuustavoitteita asetettaessa otetaan huomioon sen yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Jos yhtiössä on muita omistajia, normaaleista kannattavuustavoitteista poikkeaminen on mahdollista vain yhteisesti hyväksytyillä edellytyksillä. Peruspääoman korko on 12 kk euribor + 0,2 % vuoden 1. pankkipäivän mukaan. Kaupunki voi myöntää sekä pääomalainaa että normaalia lainaa tytäryhtiöilleen. Lainoista peritään pääsääntöisesti markkinahintainen korko. Normaaleja lainoja lyhennetään 10

13 suunnitelman mukaisesti. Pääomalainojen pääoma maksetaan osittain tai kokonaan takaisin kaupungille vain, jos yhtiön ja, jos yhtiö on emoyhtiö, sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää maksun jälkeen täysi kate. Lainoille ei anneta vakuutta. 5.6 Kuntayhtymät Kaupunki ei liity uusiin perustettaviin kuntayhtymiin, ellei kyseessä ole olemassa olevien kuntayhtymien uudelleen järjestäminen. Kuntayhtymien ohjausta niin poliittisella kuin viranhaltijatasolla tiivistetään, jotta voidaan vaikuttaa kaupungin kuntayhtymien maksuosuuksiin, etteivät ne kasva kaupungin muuta taloutta nopeammin. Kaupunki velvoittaa kuntayhtymät laatimaan talouden tasapainottamiseen, palvelujen saatavuuden turvaamiseen ja tuottavuuden nostamiseen tähtäävän ohjelman tuleville vuosille. Kuntayhtymiltä ja niiden liikelaitoksilta peritään peruspääoman korkoa 12 kk euribor + 0,2 % vuoden 1. pankkipäivän mukaan. 5.7 Säätiö Säätiö voi harjoittaa vain sellaista liiketoimintaa, joka on sen säännöissä mainittu ja joka edistää säätiön toimintaa. Kaupunki osallistuu säätiöihin vain poikkeustapauksissa, mikäli säätiö harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa ja ellei muita organisointitapoja ole mahdollista käyttää. Kajaanin kaupunki kuuluu yhteen säätiöön. Kaupunki suhtautuu uusien säätiöiden perustamiseen kielteisesti. 11

14 5.8 Yhdistys Yhdistysmuodossa voidaan lähinnä organisoida toimintaa. Jokaisen yhdistyksen jäsenyys harkitaan erikseen. Kaupunki kuuluu kymmeneen eri yhdistykseen. 6. Takauspolitiikan perusteet Kaupunki voi myöntää takauksen omistamilleen liikelaitoksille, tytär- tai osakkuusyhtiöille tai muille yhteisöille, jotka huolehtivat kuntalaisten peruspalveluiden järjestämisestä. Tällaisia yhteisöjä ovat mm. vesiosuuskunnat. Kaupunki perii takauksista 0,5 %:n provision ja voi tapauskohtaisesti päätettäessä edellyttää vastatakausta. 7. Sijoitustoiminnan perusteet Kaupungin sijoitustoimintaa ohjaavat kuntalain säädökset. Kaupungin sijoitustoiminta jakaantuu kahteen erilaiseen toimintaan eli kaupungin toimialaan ja tehtäviin liittyvään sijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen. Lisäksi kaupungilla voi olla sijoitettuna toimeksiantoon rinnastettavia lahjoitusvaroja, joissa noudatetaan samoja perusteita kuin kassavarojen sijoittamisessa. 7.1 Toimialasijoittaminen Toimialasijoittamisella tarkoitetaan sijoituksia, joilla edistetään kaupungin tehtäviin kuuluvia päämääriä kuten palvelutuotannon järjestämistä, elinkeinorakenteen muutosta tai työllisyyden turvaamista kaupungin tai maakunnan alueella. Toimialasijoitukset ovat pääsääntöisesti pääomasijoituksia investointien rahoittamiseen. Käyttöpääomarahoitusta kaupungin tulee antaa vain poikkeustapauksessa ja lyhytaikaisena rahoituksena. 12

15 Toimialasijoittamisen perusteista päätetään vuosittain talousarviossa tai valtuuston erikseen tekemän sijoituspäätöksen yhteydessä. Yleistä tuottovaatimusta ei kaupungin toimialasijoituksille voida asettaa, vaan tuottotavoite määritellään kohteittain. Sijoitus voi olla myös koroton laina tai oman pääomaehtoinen sijoitus yhteisöön, joka sääntöjensä mukaan ei jaa osinkoa tai muuta voitto-osuutta. Sijoitusta päätettäessä tuottovaatimukseen tulee kuitenkin ottaa kantaa. Sijoituksen reaaliarvon säilymistä on pidettävä vähimmäisvaatimuksena. Antolainojen tuottotavoite tulee sitoa rahoitusmarkkinoilla keskimäärin vastaavanlaiselle instrumentille maksettavaan tuottotasoon, kaupungin ottolainoilleen maksamaan keskikorkoon tai laissa taikka sopimuksessa määrättyyn korkoon. Tuottoa määriteltäessä yleensä otetaan huomioon lainan käyttötarkoitus ja tällöin erityisesti liiketoimintaan myönnetyissä lainoissa edellytetään markkinatuottoa. 7.2 Kassavarojen sijoittaminen Kassavaroilla tarkoitetaan maksuliikennevaroja ja kassaylijäämiä. Maksuliikennevaroja ovat rahalaitosten käyttötileillä olevat varat sekä käteisvarat. Kassaylijäämää ovat rahoitusarvopaperit ja pankkisaamiset, jotka eivät määrittelyhetkellä ole sidottu maksuliikenteen ylläpitoon. Lahjoitusrahavarat ovat rahoitusarvopapereita, rahaa tai pankkisaamisia. 13

16 Sijoitustoiminnan tulee olla taloudellisesti tuottavaa. Vähimmäisvaatimuksena on sijoituksen reaaliarvon säilyminen. Kassavarojen sijoituskohteet ja -palvelut on kilpailutettava silloin, kun siihen käytännössä on mahdollisuus. Sijoituskohteen toimiala tai toimintatavat eivät saa olla ristiriidassa kaupungin tehtävien ja toimintaperiaatteiden kanssa. Kassaylijäämää sijoitetaan vain lyhytaikaisiin instrumentteihin, joissa hinta- ja luottoriskit ovat vähäiset. Kysymykseen tulevia instrumentteja ovat avista- tai määräaikaistalletus, valtion velkasitoumus, kuntatodistus tai kotimaisen rahalaitoksen sijoitustodistus taikka lyhyen koron rahasto-osuus. Kaupunki ei sijoita uusiin osakesidonnaisiin instrumentteihin eikä tee johdannaissopimuksia. Lyhytaikaisissa korkosijoituksissa tavoitetuotoksi voidaan asettaa lyhyttä euribor-korkoa vastaava tuottotaso. 8. Riskien hallinta Yksittäisten merkittävien investointi- ja muiden päätösten yhteydessä on tehtävä riskikartoitus ja suhteutettava päätökseen sisältyvät riskit hyväksyttävään riskitasoon. Strategisia riskejä ovat kysynnän väheneminen, kilpailijoiden asettama paine, epäsopivat tuotteet/palvelut, hintapaineet ja avainasiakasmenetykset. Operatiivisia riskejä ovat kustannusylitykset, kustannuslaskennan puutteet, johdon tehottomuus ja toimitusvaikeudet. Silloin kun kaupunki rahoittaa toimialasijoituksen vieraalla pääomalla, on riskikartoituksessa otettava huomioon myös rahoitusriski, joka muodostuu sijoituksen ja sen rahoittamiseen otetun 14

17 lainan arvojen, tuottojen ja kustannusten erilaisesta kehityksestä. Kassavarojen sijoitusriskejä ovat maksuvalmius-, luotto- ja markkinariskejä. 9. Seuranta ja raportointi sekä arviointi Kaupunginvaltuusto ja -hallitus varmistavat, että kaupungin omistajapolitiikan arvioinnissa kaupungin palvelujen tuotantovälineiden, maaomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten hankinta-, luovutus- ja säilyttämispäätökset ovat perusteltuja kaupungin palvelustrategian ja muiden suunnitelmien sekä toimintaympäristössä tapahtuneiden että ennustettavissa olevien muutosten kannalta. Omistajapolitiikan linjauksien toteutumista on seurattava ja arvioitava yhtiöiden, liikelaitosten ja toimialojen omissa raporteissaan. Omistajapolitiikan seuranta, raportointi ja arviointi toteutetaan valtuustokausittain: - Kajaanin kaupungin Koko Kajaani 2020 aluerakenne ja toimenpideohjelma ja arviointi - maankäyttöpoliittinen ohjelma , sen selonteko valtuustokausittain ja arviointi - kaupungin elinkeinostrategian päivitys ja arviointi - palvelustrategian päivitys ja arviointi - talousarviovuoden tavoitteiden toteutuman seuranta arviointikertomuksen yhteydessä - pääomasijoituksen tuotto ja sijoitussalkun rakenne raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. 15