Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2013 2016 Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi"

Transkriptio

1 Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija.

2 Tiivistelmä Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma on linjausten kokonaisuus siitä, mitä ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi halutaan saavuttaa, millä tavalla ja millä aikavälillä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä sektorirajat ylittävää ja myös muiden kuin kunnallisten toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteistyössä tulee korostua palveluketjujen toimivuus ja palvelualttiuden mahdollistavat prosessit. Vanhuspoliittisen ohjelman lähtökohtana on humanistinen ihmiskäsitys, jossa on keskeistä ihmisen näkeminen subjektina, eli aktiivisena osallisena häntä itseään koskevien asioiden päätöksenteossa, eikä passiivisena tekemisen kohteena, objektina. Ikäihmisten palveluiden järjestämisessä korostuu erityisesti ihmisarvo. Asiakasläheisyys ja -empatia takaavat asiakkaille mahdollisuuden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Ohjelma perustuu alueelliseen ja paikalliseen asiakastarpeeseen, kansallisiin ohjelmiin ja suosituksiin sekä lakeihin ja asetuksiin. Jokainen sipoolainen voi vaikuttaa omaan terveyteensä liikunnalla, terveellisellä ravinnolla ja sosiaalisella kanssakäymisellä. Tässä ohjelmassa korostuu Ikääntyneiden palveluiden voimakas panostus ennalta ehkäisevään ja etsivään tapaan tuottaa palveluita. Myös pitkäaikaishoidossa olevien kuntouttavaan hoitoon ja arkipäivän sisältöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Omaiset ovat voimavara ja tärkeä yhteistyökumppani palvelukokonaisuudessa. Palvelutoiminnan arviointi tehdään vuosittain kolmitasoisen arviointimallin pohjalta. Tasot ovat vanhuspoliittisen ohjelman kokonaisarviointi vanhuspalveluiden toiminnan ja tulosten arviointi (CAF) asiakas- ja palvelukohtainen arviointi. Tulevina vuosina suurena haasteena palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on samanaikaisesti tapahtuva ikäihmisten määrän kasvu, suurten ikäluokkien eläkkeelle jäänti sekä työelämään tulevien ikäluokkien pieneneminen. Osaavan henkilöstön rekrytointi ja työhyvinvointi ovat palvelujen tuottamisen kriittisiä menestystekijöitä tulevaisuuden Sipoossa. Sipoon kunnan talouteen vaikuttavat myös tämänhetkiset maailmantalouden haasteet. Jo tämän haastavan taloustilanteen vuoksi on löydettävä uudenlaisia ja entistä vaikuttavampia tapoja tuottaa palveluita. Avainasemassa on kunnan eri osastojen sekä muiden kunnan toimijoiden tiivis yhteistyö ikäihmisten parhaaksi Sipoossa. 2

3 Sisällys 1. Johdanto 2. Tulevaisuus ei tule sattumalta 2.1 Väestön kasvuennuste Suomessa 2.2 Väestön kasvuennuste Sipoossa 2.3 Työvoimassa tapahtuvat muutokset 3. Sipoon vanhuspoliittiseen ohjelmaan vaikuttavat asiakirjat ja kuntalaisten toiveet 4. Strategia ja arvot 4.1 Missio, arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet 4.2 Visio, tavoite- ja tahtotila: Suomen halutuin ikääntyneiden asuinpaikka ja halutuin työpaikka 4.3 Vastuu palveluiden järjestämisestä 4.4 Toiminta-ajatus ja päämäärä 4.5 Painopistealueet vuosiksi Strategiset kumppanuudet ja yhteistyöhyödyt 4.7 Vahva ja tasapainoinen talous 4.8 Henkilöstö 4.9 Investoinnit kehittämiseen 4.10 Ikääntyneiden palveluiden arviointikäytänteet Liite 1 Liite 2 Kuvaus kunnan Ikääntyneiden palveluiden rakenteesta vuonna 2013 Palvelujen kustannusrakenne (tilinpäätös 2012) 3

4 1. Johdanto On tärkeää, että kunnassa on selkeä ja yhdessä hyväksytty tahtotila - visio siitä, mitä ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi halutaan saavuttaa, millä tavalla ja millä aikavälillä. Väestön ikääntyminen nopeaa vauhtia ja samanaikainen pienenevien ikäluokkien tulo työmarkkinoille haastavat palveluntuottajat suunnittelemaan uudenlaisia, monimuotoisia palvelumuotoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Myös ikääntyneen kuntalaisen näkeminen voimavarana tulee tulevaisuudessa korostumaan yhä enemmän. Sipoon kunnan strategiassa palvelutuotanto nähdään yhtenä tärkeimmistä painopistealueista. Sipoon kunnan palveluiden tulee olla osallistavia, yksilöllisiä, yhteisöllisiä, ennaltaehkäisyä painottavia, ajasta tai paikasta riippumattomia sekä kustannustehokkaita. Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma on linjausten kokonaisuus siitä, mitä ikääntyneiden sipoolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa tulee tehdä. Ohjelmassa korostuu kunnan kokonaisvastuu ja yhteistyö kunnassa niin yli hallintokuntarajojen kuin myös muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä koko kunnassa ja siinä tulee korostumaan palveluketjujen toimivuus ja toimivat, palvelualttiuden mahdollistavat prosessit. Palvelujen jatkuvassa parantamisessa on tärkeää henkilöstön osallistuminen. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset palvelutuotteet, joissa toimintatavat ovat läpinäkyvät. Kehitystä tuetaan henkilöstön kannustejärjestelmän kautta. Sipoon vanhuspoliittisen ohjelman lähtökohtana on humanistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan ihminen on vapaa ja itseohjautuva. Humanistiseen ihmiskäsitykseen katsotaan sisältyvän usko ihmisen kehityksellisyyteen ja omatoimisuuteen sekä inhimillinen kasvu. Ihmisellä on siis mahdollisuus muuttua, tehdä valintoja ja keskeistä siinä on ihmisen näkeminen subjektina eikä objektina. Tietoiset arvovalinnat ja palveluiden kehittämistä ohjaavien eettisten periaatteiden määrittäminen ovat ikääntyneiden palveluiden kehittämisen lähtökohtia ja toiminnan arvioinnin perusta. Yhteiskunnallisesti keskeinen perusarvo ikääntyneiden palveluiden järjestämisessä on ihmisarvo ja siitä johdettuja eettisiä periaatteita ovat itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Nämä ovat hyvin yhdenmukaisia tämän ohjelman ja Sipoon toimintaa ohjaavien periaatteiden kanssa. Mainittujen periaatteiden lisäksi palveluissa korostuvat vastuullisuus, asiakkaan voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen. Tässä ohjelmassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä siten, että kunnan kaikkia osastoja velvoitetaan kehittämään toimintaansa yli toimialarajojen. Tällä ohjelmalla luodaan yhteinen tavoitetila ja visio paremmasta, palvelevammasta ja ikämyönteisemmästä Proud Age -kunnasta. Asiakasläheisyys ja -empatia takaavat asiakkaille mahdollisuuden osallisuuteen ja vaikuttamiseen koko ohjelma-asiakirjan voimassaolon ajan. 4

5 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) tuli voimaan Kyseisen lain 5 :ssä kunnilta edellytetään suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi. Lisäksi laissa edellytetään, että kunnat asettavat ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvoston ja kuntia velvoitetaan huolehtimaan sen toimintaedellytyksistä. Lain 4 :n mukaisesti kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Käyttämättömiä mahdollisuuksia arvioidaan olevan erityisesti ikääntyneen, toimintakykynsä ainakin kohtuullisesti säilyttäneen väestön kohdalla. Tämä otetaan huomioon myös vanhusneuvoston toiminnansuunnittelussa. Sipoon vanhusneuvosto on perustettu vuonna Kolmikantamalli (poliittiset päättäjät, virkamiehet ja järjestöt) helpottaa saman lainkohdan tarkoittamaa kunnan eri toimialojen yhteistyötä. Tällainen yhteistyö on jo perinteisesti ollut Sipoossa varsin kattavaa ja osittain kuntarajat ylittävää. Henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen sekä työn arvostaminen luovat myönteistä ilmapiiriä. Koulutettu, uudistushaluinen ja riittävästi mitoitettu henkilöstö on perusedellytys. Tämä vaatii positiivista yhteisvastuuta, yhteishenkeä ja palveluasennetta koko organisaatiolta, niin ylimmältä johdolta kuin myös suorassa asiakaskontaktissa olevilta. Toimiva johtamiskulttuuri ja -järjestelmä on yksi Sipoon kuntastrategian kriittisiä menestystekijöitä. Johtamisessa hyödynnetään sisäistä ja ulkoista tutkimus- ja arviointitietoa ja otetaan opiksi hyvistä valtakunnallisista käytännöistä. Myös poliittisen päätöksenteon taitava sitouttaminen strategiseen johtamiseen ja toiminnan edellytysten luomiseen on merkityksellistä palvelujen aidon vaikuttavuuden varmistamiseksi Sipoon ikäihmisille. Johtaminen tukee laadukasta asiakaslähtöisten palvelujen kokonaisuutta. Tässä ohjelmassa painottuu sipoolaisten ikäihmisten toive asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään sekä saada eritasoisia ja erilaisia palveluita, joilla ennalta ehkäistään toimintakyvyn laskua. Tämä ohjelma nostaa esille myös uudistuvan ja monimuotoisen vanhuskäsityksen. Erilaisten tietoteknisten apuvälineiden ja laitteiden käyttöä kotona asumisen mahdollistamiseksi lisätään edelleen. Palvelujen kehittämisessä otetaan kuitenkin huomioon, että enemmistö ikäihmisistä ei nykyisin vielä itse käytä arjessaan uutta tietotekniikkaa. Vanhuspoliittinen ohjelma on keskeinen, yhteisesti hyväksytty ohjausdokumentti asiakaslähtöisten vanhuspalveluiden kehittämiseksi ja tuottamiseksi Sipoossa. Se kokoaa yhteen tavoitteet, velvoitteet ja taustan menestyksekkäille Ikääntyneiden palveluille Sipoossa ja on valtuustotasolla sitova. Ohjelman koostamisen toteutustapa on ollut laajasti osallistava. Sen pohja-aineistona on käytetty sekä kuntalaisille että kunnan koko henkilöstölle suunnattuja kyselyjä. 5

6 Ennen ohjelman hyväksymistä se on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle eri toimijatahoille (kunnan eri osastot, vanhusneuvosto, seurakunnat, järjestöt). Vanhuspoliittisen ohjelman työryhmään ovat kuuluneet seuraavat pysyvät jäsenet: Helena Räsänen, palvelujohtaja, Sosiaali- ja terveysosasto, Sipoon kunta Kaarlo Kuntsi, Sipoon vanhusneuvoston puheenjohtaja Sirkka Leskinen, Sipoon sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen (vuoteen 2012) Johanna Horelli, kaavoitusarkkitehti, Kehitys- ja kaavoituskeskus, Sipoon kunta Mari Kosonen, puutarhuri, Tekniikka- ja ympäristöosasto, Sipoon kunta Nina Martikainen, palvelupäällikkö, ympärivuorokautinen hoito, Sipoon kunta Juha Tikander, vt. liikuntatoimenjohtaja, Sivistysosasto, Sipoon kunta (varalla Anette Broman, kirjastovirkailija, Sivistysosasto, Sipoon kunta) Tuula Wackström, palvelupäällikkö, kotiin annettavat palvelut, Sipoon kunta Nina Weckman, palvelupäällikkö, ennalta ehkäisevät palvelut, Sipoon kunta Sipoossa Helena Räsänen palvelujohtaja, Ikääntyneiden palvelut Sipoon kunta 6

7 2. Tulevaisuus ei tule sattumalta 2.1 Väestön kasvuennuste Suomessa Suomi vanhenee kaikkien vanhuspalveluiden kysyntä kasvaa (lähde THL) Kuva 1. Ikääntyneen väestön kasvuennuste Suomessa Kuva 2. Ympärivuorokautisen hoidon tarve tulevaisuudessa Kuva 3. Kotona asuvien prosentuaalinen osuus vuodesta 2000 vuoteen 2010 Merkille pantavaa on, että ikäluokkien kasvaessa kotona asumisen prosenttiosuus ei kuitenkaan ole kasvanut. Jos kehitys jatkuu tällaisena, yhä suurempi joukko iäkkäitä henkilöitä tulee muuttamaan tehostetun palveluasumisen tai ympärivuorokautisen 7

8 hoidon yksiköihin. Tämä tapahtuu, ELLEI toimintakykyyn voida vaikuttaa JA/TAI kotona asumista ja itsehoitoa opita tukemaan nykyistä paremmin. Mikäli muutosta ei tapahdu, vanhuspalveluissa työskentelevien työvoimatarve kaksinkertaistuu (ja myös euromääräiset menot kaksinkertaistuvat) vuodesta 2010 vuoteen Luku lasketaan siten, että kansainvälisten tutkimusten ja tilastojen mukaan 75 vuotta täyttäneistä noin 25 % on jonkinlaisen avun tarpeessa. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetin mukaan luku on ollut noin 23 %, vuonna 2010 se oli 23,8 %. (SOTKAnet sisältää kattavasti tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Palveluun on lisäksi koottu keskeisiä Euroopan maiden tasolla saatavia väestö- ja terveystietoja). Kuva 4. Palveluiden rakennekuvaus Kuvasta 4 ilmenee, että kotihoidon asiakkaiden määrä (vihreä pylväs) ei ole juuri kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Syynä voivat olla kohentuneet asuinolot, terveydenhoidon positiivinen kehitys sekä työeläkkeellä olevien määrän kasvu. Lähde: Dosentti Harriet Finne-Soveri, Sotkanet, THL 2.2 Väestön kasvuennuste Sipoossa Sipoo on muuttovoittoinen kunta. Mikäli ikärakenne pysyy ennallaan, lisääntyy yli 75- vuotiaiden määrä miltei kaksinkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä. Tutkimusten mukaan tähän ikävaiheeseen liittyy useasti lisääntyvä palveluiden tarve. 8

9 Sipoon väestönlisäys ikäryhmittäin vuoteen 2025 Asukkaita yli 65-vuotiaita yli 75-vuotiaita (15,3 %) 1169 (6,2 %) 2017 noin (15,3 %) 1302 (6,2 %) 2020 noin (15,3 %) 1550 (6,2 %) 2025 noin (15,3 %) 1860 (6,2 %) Lähde: Sipoon kunnan oma arvio Kuva 5. Sipoon yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä vuoteen Työvoimassa tapahtuvat muutokset Suomen työvoimasta poistuu seuraavan 15 vuoden aikana huomattavan suuri osa. Samanaikainen palvelujen kysynnän kasvu, pienenevien ikäluokkien tulo työmarkkinoille ja kuntatalouden niukkenevat resurssit asettavat haasteita Ikääntyneiden palvelujen suunnittelulle ja toteutukselle. Tarvitaan uudistuvaa työvoimapolitiikkaa niin valtion kuin myös kunnan tasolla. Ikääntyneiden palveluiden työvoimavajetta voidaan korjata seuraavasti: a) Työvoiman lisääminen (kouluttamattomia avustaviin tehtäviin, eläkkeellä olevien työresurssien hyödyntäminen, vapaaehtoisten avulla ja maahanmuuttajien kouluttaminen). Edellytyksinä ovat joustavien koulutusohjelmien rakentaminen, vastuiden määrittely ja kielikynnysten tehokkaampi ratkaiseminen. b) Työurien pidentäminen sekä yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa. Edellytyksinä ovat työolojen, -aikojen ja sisällön jouston kannustinjärjestelmien rakentaminen ja omaishoidon ja työmarkkinoiden säätelyjärjestelmän luominen. c) Työvoiman tarpeen vähentäminen (ICT = information & communication technologies, Healthy ageing policies = edistetään omasta itsestä huolehtimista ja itsehoitoa), työtehtävien uudelleenjako ammattiryhmien kesken ja kansantautien ennaltaehkäisy. Edellytyksinä ovat investoinnit tietotekniikkaan, tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä tiivis yhteistyö myös ammattiliittojen välillä. Lähde: Muotoiltu OECD Fujisawa ja Colombo 2009 & Finne-Soveri, H Näiden periaatteiden pohjalta haetaan ohjelmakauden aikana toimivaa sipoolaista käytäntöä. 9

10 3. Sipoon vanhuspoliittiseen ohjelmaan vaikuttavat asiakirjat ja kuntalaisten toiveet Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma perustuu alueelliseen ja paikalliseen asiakastarpeeseen, kansallisiin ohjelmiin ja suosituksiin sekä lakeihin ja asetuksiin. Sipoon kunnan Ikääntyneiden palveluiden visiona on olla sekä laadullisesti että sisällöllisesti edistyksellinen ja johtava ikääntyneiden palveluiden tuottaja sekä valtakunnallisesti houkuttelevin ja halutuin Ikääntyneiden palveluiden työpaikka. Maaliskuussa 2013 tehtiin sipoolaisille kuntalaiskysely, ja kuntalaisilta pidettiin Sekä kyselyssä että kuntalaisillassa päällimmäiseksi toiveeksi nousi iäkkään kotona asumisen tukeminen ja erilaisten asumismuotojen (palvelutalot, hissilliset senioripalvelut, hoitopaikat, ryhmäkodit, erilaiset paikat, joissa eri-ikäiset voivat olla yhdessä) kehittäminen. Kaikki eivät myöskään halua palveluja keskitettävän samalle alueelle vaan haluavat asua muiden ikäryhmien joukossa. Suoria lainauksia vastaajilta ja kommentteja kuntalaisillasta: o o o o o o o Kotona pärjäämisen edistäminen kaikin mahdollisin keinoin olisi kaikille eduksi. Kevyen liikenteen väylät, jotta ikääntyneiden helpompi ylläpitää fyysistä kuntoaan ja hyvät lähiliikuntamahdollisuudet, esim. uimahalli, liikuntapuisto. Kerhoja jonkin teeman ympärillä - ja tarpeeksi "korkeatasoisia" me emme ole lapsia, päinvastoin - täynnä tietoa ja kokemuksia! Kunnan tulisi pitää huolta siitä, että ikääntyneille rakennetaan hissillisiä seniorikerrostaloja Nikkilään kävelyetäisyydelle palveluista. Ikäihmisiä ei tulisi lokeroida, vaan heidän tulisi voida elää yhdessä kaikkien ikäryhmien kanssa. Nykyiset ikääntyneet ovat tottuneet jo muuttamaan. Oman talon voi myös myydä ja muuttaa keskuksiin tai kylän keskelle. Ryhmäasuminen pitäisi myös olla mahdollista eli olisi yhteiset yleiset tilat esim. keittiöt ja jokaisella oma huone. Tyhjät kyläkoulut voisi esimerkiksi muuttaa ryhmäasunnoiksi. Sipoon Eläkkeensaajat ry. pitää tärkeänä muun muassa sitä, että ohjelmassa esitetään selkeästi sipoolainen käytäntö, tapa toimia ikäihmisiä koskevissa asioissa. Tavoitteiden toteutumista tulisi pystyä arvioimaan ja todentamaan. Ohjelmassa tulisi ottaa huomioon, että jatkossa Sipoossa on entistä selkeämmin kaksi kuntakeskusta ja että on varauduttava tästä johtuviin toimintatapojen muutoksiin ikäihmisiä koskevissa asioissa. Sipoon Eläkkeensaajat ry. toi kirjelmässään esille muun muassa seuraavaa: o o o Avustaja pankkiasiointiin ja laskujen maksuun tietokoneella: it-talkkari kuntaan. Kotihoidon kehittäminen enemmän siihen suuntaan, että palvelu suunnitellaan asiakkaan tarpeesta lähtien eikä listasta mitä on tarjolla. Ympärivuorokautisen hoidon kehittäminen niin, että asukas kokee sen omaksi kodiksi. 10

11 o o o o Omaishoitajan tukeminen kaikin keinoin. Ravitsemukseen ja ruokailutilanteisiin kiinnitettävä enemmän huomioita hoitoyksiköissä. Mahdollisuus saada lisää ruokaa, ruokailun esteettisyys ja kiireettömyys. Tiedottamisen tehostaminen mm. muuttuneista puhelinnumeroista ja yhteystiedoista. Järjestöjä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä ikääntyvien kansalaisten hyväksi, tulisi avustaa tilojen saannissa ja mahdollistaa maksuttomia tiloja eläkeläisille kokoontua eri puolille Sipoota. Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma perustuu alla mainittuihin asiakirjoihin, ja lisäksi kunnan toiminta perustuu myös alla mainittuihin normeihin ja suosituksiin. Ohjelmakauden aikana noudatetaan aina voimassa olevia normeja ja uusimpia asiakirjoja: 1) Suomen perustuslaki, kansanterveyslaki, sosiaalihuoltolaki, hallintolaki, kielilaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, terveydenhuoltolaki 2) laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (tuli voimaan ) 3) laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja parantamiseksi (sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2013) 4) Sipoo strategian päivitys, Sipoon kunnan henkilöstö- ja palvelustrategia 5) alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) luo kunnille ja kuntayhtymille edellytykset seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. 1) SUOMEN PERUSTUSLAKI, KANSANTERVEYSLAKI, SOSIAALI- HUOLTOLAKI, HALLINTOLAKI, KIELILAKI, LAKI POTILAAN ASEMAS- TA JA OIKEUKSISTA, TERVEYDENHUOLTOLAKI Kuntien vanhuspalveluiden järjestämiseen vaikuttavat ensisijaisesti erilaiset lait, kuten Suomen perustuslaki, kansanterveyslaki, sosiaalihuoltolaki, hallintolaki, kielilaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä terveydenhuoltolaki. Nämä lait ovat perusta, joille palvelut rakennetaan. 2) LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SE- KÄ IÄKKÄIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA (tuli voimaan ) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) edellyttää, että kunnat laativat suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa painopisteen on oltava kotona asumisessa ja kuntoutumista edistävissä toimenpiteissä. 11

12 Suunnitelmassa on arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelmassa on määriteltävä tavoitteet hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Suunnitelmassa määriteltävä toimenpiteet, joilla tavoitteet toteutetaan, sekä arvioitava voimavarat toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä määriteltävä vastuut. Suunnitelmassa on lisäksi määriteltävä, miten yhteistyötä toteutetaan julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita palveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palveluiden on tuettava ikäihmisten itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun palvelutarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomioita kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin. Pitkäaikainen hoito on toteutettava ensisijaisesti iäkkään kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa, laitoshoitona vain lääketieteellisistä syistä tai jos se on arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Hoitojärjestelyn pysyvyys on turvattava ja iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Iäkkään henkilön palveluntarvetta on selvitettävä kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Palvelutarvetta lähdetään selvittämään, kun iäkäs henkilö on hakeutunut sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin, hän on tehnyt hakemuksen sosiaalipalveluista, ennalta ehkäisevien palveluiden yhteydessä on todettu mahdollinen tarve, on tehty ilmoitus mahdollisesta palvelutarpeesta tai jo sosiaalipalveluja saavan iäkkään henkilön olosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Jos selvityksessä todetaan palvelun tarve, on laadittava palvelusuunnitelma siitä, millainen palvelujen kokonaisuus tarvitaan hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja hoidon turvaamiseksi. Jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamisessa ja yhteensovittamisessa, on kunnan nimettävä henkilölle vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijä seuraa palvelusuunnitelman toteutumista ja palvelutarpeen muutoksia, on tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluja järjestäviin ja muihin tahoihin sekä neuvoo ja auttaa palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös. Iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemien palvelujen myöntämisestä on tehtävä päätös ja myönnetyt palvelut on järjestettävä viipymättä, jotta oikeus huolenpitoon ei vaarannu. Muiden kuin kiireellisten palvelujen myöntämisestä on päätös tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset palvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen tekemisestä. 12

13 Terveydenhuollon ammattihenkilön tai sosiaalitoimen, pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa olevan on ilmoitettava viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä, jos hän on tehtävässään saanut tiedon iäkkäästä henkilöstä, joka on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään ja turvallisuudestaan. Ilmoitus tehdään sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta hyvissä ajoin ennen kotiuttamista. Lain tavoitteena on hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen itsenäisen suoriutumisen tukeminen lisäämällä ja monipuolistamalla kotiin annettavia ja kuntoutumista edistäviä palveluja parantaa ikäihmisten mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa vahvistamalla vanhusneuvoston asemaa ympärivuorokautisen hoidon uudistaminen kehittämällä asumisen ja kotiin vietävien palvelujen vaihtoehtoja Ikääntyneiden palveluissa toimivien työntekijöiden gerontologisen asiantuntemuksen lisääminen ja ammattitaitoisen johtamisen lisääminen. 3) LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PA- RANTAMISEKSI (SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JA SUOMEN KUNTALIITTO 2013) Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat vuosina 2001 ja 2008 antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen. Uudessa vuoden 2013 laatusuosituksessa on otettu huomioon ohjaus- ja toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset ja uusin tutkimustieto. Suosituksen tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (ns. vanhuspalvelulain) toimeenpanoa. Ikääntynyttä väestöä on tällä hetkellä yli miljoona (63+-väestöä). Heistä suurin osa, lähes miljoona henkilöä, elää arkeaan itsenäisesti. Palveluja (säännöllistä kotihoitoa tai omaishoidon tukea) säännöllisesti käyttäviä on noin henkilöä; muualla kuin yksityiskodissa (tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa) hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden saa runsaat henkilöä. Erityinen haaste liittyy asennemuutokseen. Yhteiskunnassa on tunnistettava ja otettava huomioon kaikessa toiminnassa, että iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, niin kuin ei mikään muukaan ikäryhmä. Joukossa on hyvin eri-ikäisiä (tällä hetkellä vuotiaita) ja erilaisia miehiä ja naisia, joista suuri osa on varsin terveitä ja hyväkuntoisia. Vain joka neljäs 75 vuotta täyttäneistä käyttää säännöllisiä palveluja. On aktiivisia harmaita panttereita ja niitä iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät toimintakykynsä rajoitteiden vuoksi pysty osallistumaan yhteisönsä ja yhteiskunnan toimintoihin ilman tukea. On hyväosaisia ja syrjäytyneitä, erilaisiin vähemmistöihin, kuten seksuaalivähemmistöihin, kuuluvia sekä etni- 13

14 seltä taustaltaan erilaisia iäkkäitä. Ikäystävällinen yhteiskunta ottaa huomioon moninaisuuden kirjon toiminnassaan. Se tarkoittaa yhteiskuntaa, joka pystyy tarjoamaan iäkkäille mahdollisuuksia terveeseen ja toimintakykyiseen ikääntymiseen sekä antamaan elämän loppuvaiheessa tarvittavan turvan ja huolenpidon. Laatusuosituksen kokonaistavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Näin ollen vanhuspalvelulain tapaan osa suosituksista kohdistuu nimenomaisesti väestö- ja osa yksilötasolle. Iäkkäillä ihmisillä pitää iästä ja toimintakyvystä riippumatta olla mahdollisuus elää omanlaistaan hyvää elämää omissa yhteisöissään. Hyvä elämänlaatu ei ole pelkästään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tai eriasteista hoidon ja huolenpidon tarpeen arviointia ja siihen vastaamista, vaikka tämä laatusuositus onkin valmisteltu pitkälti näitä asiakokonaisuuksia huomioon ottavaksi. Kyse on laajasti hyvän elämän edistämisestä eli hyvän elämänlaadun ja toimivan arjen turvaamisesta. Siihen tuovat parannuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelujen laadun parantaminen. Näkökulma ei koskaan saa kapeutua siihen, että iäkkäät ihmiset nähtäisiin vain palveluiden tarvitsijoina ja käyttäjinä. Vastuukysymyksiäkin tulisi pohtia nykyistä monipuolisemmin: ihmisten oma vastuu ja yhteiskunnan vastuu eivät ole toinen toisensa poissulkevia. Iäkäs ihminen on aina, omien voimavarojensa mukaisesti, osallistuja ja toimija. Hän asettaa itse omat tavoitteensa, valikoi kiinnostuksen kohteensa ja toimintatapansa sekä arvioi omaa toimintaansa. Laatusuosituksen keskeiset sisällöt hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi ovat: 1. Osallisuus ja toimijuus = vanhusneuvoston roolin vahvistaminen, kansalaisraati iäkkäiden ihmisten osallisuuden mahdollistajana, iäkkään henkilön osallisuuden varmistamiseksi turvattava palvelujen esteetön saatavuus ja saavutettavuus. 2. Asuminen ja elinympäristö = asumisratkaisut ja asuinympäristöt, hissittömien talojen korjaaminen ja kuljetuspalvelujen turvaaminen. 3. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen = lisätään ikääntyneille kohdennettuja ennalta ehkäiseviä palveluja ja kiinnitetään huomiota riskiryhmiin (mm. pienituloiset, yksinasujat, hauraus raihnaus-oireyhtymään viittaavat merkit (HRO), kuten lihaskato, laihuus ja hidas liikkuminen, muistin heikkeneminen, muistihäiriöt, mielialan lasku, mielenterveyshäiriöt, kuten masennus). 4. Oikea palvelu oikeaan aikaan = MONIAMMATILLINEN palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan kanssa painottaen ja tukien hänen omia voimavarojaan, ajantasainen kirjallinen palvelusuunnitelma, kuntoutus osaksi kaikkea palvelua. 14

15 5. Palvelujen rakenne = ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa (kuten omaishoitona, perhehoitona, kotipalveluna/kotisairaanhoitona tai palveluasumisena), laitoshoitona vain jos siihen on lääketieteelliset syyt tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta. 6. Hoidon ja huolenpidon turvaajat = riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Henkilöstön määrää, rakennetta ja osaamista tulee arvioida säännöllisesti. Vastuutyöntekijän nimeäminen ja omaisyhteistyön vahvistaminen. 7. Johtaminen = johdon vastuulla on huolehtia siitä, että palvelurakenne ja -valikoima ovat toimivia ja palvelut laadukkaita. Johdon tehtävänä on myös varmistaa, että palvelujen rakennetta ja sisältöä uudistetaan innovatiivisesti sitä mukaa kuin asiakkaiden muuttuvat tarpeet edellyttävät. Laatusuositusten valtakunnallisina tavoitteina on vuoteen 2017 mennessä, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä (sulkeissa Sipoon vertailuluku poikkileikkaus vuodelta 2012) % (91,4 %) asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin % (12,4 %) saa säännöllistä kotihoitoa 6 7 % (5 %) saa omaishoidon tukea 6 7 % (4,6 %) on tehostetun palveluasumisen piirissä 2 3 % (4 %) on hoidossa vanhainkodissa tai pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Sipoossa tulee näin ollen panostaa erityisesti omaishoidon kehittämiseen sekä kotihoidon monipuoliseen ja moniammatilliseen kehittämiseen. Laatusuosituksissa (sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2013) asetetaan ikääntyneiden palveluille seuraavat laadulliset tavoitteet: Laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan osallistumisen omaa palveluaan koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon perustuu kattavaan palvelutarpeen ja voimavarojen arviointiin niin, että ihmisen fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät arvioidaan on tavoitteellista, säännöllisesti arvioitua ja toteutetaan kirjallisen hoito- ja palvelusuunnitelman ohjaamana perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen toteutetaan yhteistyössä asiakkaan, eri palveluntuottajien sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa toteutuu oikea-aikaisesti 15

16 hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa ja tietoa hyvistä käytännöistä. Henkilöstömitoitusta suunniteltaessa laatusuositukset ohjaavat ottamaan huomioon myös asiakkaiden toimintakyvyn ja avun tarpeen, sen miten palvelut kunnassa tuotetaan, toimintayksiköiden rakenteen ja koon sekä henkilöstön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Henkilöstömitoitus on onnistunut silloin, kun asiakkaiden hoidon ja palvelun tarve on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä tuottaa palvelut laadukkaasti, vaikuttavasti, kustannustehokkaasti sekä asiakkaan näkökulmasta inhimillisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Ikääntyneiden palveluissa hoitohenkilöstömitoitukseen lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Hoito- ja laitosapulaiset sisällytetään hoitohenkilöstömitoitukseen silloin, kun he osallistuvat asiakkaiden välittömään hoitotyöhön. Tällöin hoitohenkilöstömitoitukseen sisällytetään hoitotyöhön käytettävä osuus työpanoksesta. Esimerkiksi jos laitosapulaisen työtehtävät koostuvat puoliksi siivouksesta ja puoliksi hoitotyöstä, niin hoitotyöksi laskettava osuus on 0,5. Myös erilaista terapiatyötä tekevät työntekijät (esimerkiksi fysioterapeutit) lasketaan henkilöstömitoitukseen esimerkiksi siten, että jos fysioterapeutti työskentelee kolmella eri osastolla koko työaikansa, hänen työpanoksensa on kullekin yksikölle 0,3. Henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissa olevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Pysyvä varahenkilöstöjärjestelmä on tämän takia perusteltu ja tärkeä ratkaisuvaihtoehto kunnissa tai seudullisessa yhteistyössä. Tavoitteena Sipoossa on, että kaikissa yksiköissä on vähintään hyvä henkilöstömitoitus. Reagoidaan nopeasti ja mahdollistetaan henkilökunnan joustava siirtyminen yksiköiden välillä asiakkaiden hyvän arjen turvaamiseksi. Sipoo, mitoitus Hyvä mitoitus Vähimmäismitoitus v (suositus) (suositus) Tehostettu palveluasuminen, 0,65 0,7 0,8 0,5 0,6 Suvikuja Tehostettu palveluasuminen, 0,68 0,7 0,8 0,5 0,6 Suvituuli Suvirinne 0,61 0,7 0,8 0,5 0,6 Sateenkaari 0,72 0,7 0,8 0,5 0,6 Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut vähintään 0,5 0,6 (noudattaa kilpailutuksen vaatimuksia) Taulukko 1. Sipoon henkilöstömitoitus ja vanhuspalveluiden valtakunnalliset suositukset 4) SIPOO STRATEGIAN PÄIVITYS (Sipoon kunnanvaltuusto ), SIPOON KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA PALVELUSTRA- TEGIA (Sipoon kunnanhallitus ) Sipoon väestömäärän ennakoidaan seuraavien runsaan kymmenen vuoden aikana kasvavan noin henkilöstä lähes henkilöön. 16

17 Sipoo strategian mukaan kuntapalveluiden kehittämisessä korostuu asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Kuntapalveluiden ominaisuuksia ja kehityssuuntia ovat myös nopea reagointi ja päätöksentekokyky, palvelutuotannon ja -prosessien uudistaminen, tehokas organisaatio ja toimiva johtamiskulttuuri sekä osaava, motivoitunut, palvelualtis, kehittymishaluinen ja hyvinvoiva henkilöstö. 5) ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS (ATH) LUO KUNNILLE JA KUNTAYHTYMILLE EDELLYTYKSET SEURATA ASUK- KAIDENSA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA JA NIIHIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen on yksi kuntien perustehtävistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) luo kunnille ja kuntayhtymille edellytykset seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Sipoo oli mukana vuonna 2012 tehdyssä alueellisessa terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (ATH), josta saatiin tarkkaa tietoa eri väestöryhmien terveydestä ja hyvinvoinnista. Sipoon kohdalta nousi erityisesti esille niiden yli 75-vuotiaiden osuus, jotka ilmoittivat kaatuneensa kävellessään viimeksi kuluneen 12 kk:n aikana, 37 %, joka ylittää koko Suomen keskiarvon. Yli puolet yli 75-vuotiaista sipoolaisista koki myös liukkaiden jalkakäytävien haittaavan liikkumista. He myös kokivat, että heillä oli suuria vaikeuksia kävellä yli 500 metriä. 44 % yli 75-vuotiaista kertoi, etteivät he harrasta vapaaajanliikuntaa. Merkille pantavaa on myös se, että 22 %:lla oli suuria vaikeuksia arkiaskareissa. Yli 75-vuotiaista 17 % (koko Suomi 14,8 %) kertoi auttavansa säännöllisesti toimintakyvyltään heikentynyttä puolisoaan selviytymään kotona. 4 Strategia ja arvot Sipoon vanhuspoliittisen ohjelman linjaukset on hyväksytty osana valtuuston vahvistamaa koko kunnan strategiaa. Toimialat huomioivat esitetyt toimenpiteet toimialansa strategisessa ja vuosittaisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Vanhuspoliittinen ohjelma annetaan valiokunnille ja kunnanhallitukselle tiedoksi, ja se hyväksytetään valtuustolla syksyllä Ikääntyneiden palveluiden prosesseja kehitetään strategian suuntaisesti koko strategiakauden ajan. Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma koostuu visiosta, missiosta ja yhteisistä tavoitteista sekä toimintaa ohjaavista periaatteista. Käsitteitä on avattu seuraavissa luvuissa. 4.1 Missio, arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Sipoon Ikääntyneiden palveluiden tavoitteena on tuottaa laadukkaita palveluita sipoolaisille. Ikääntyneiden palvelut pyrkii osaltaan turvaamaan kaikille ikäihmisille omaeh- 17

18 toisen vanhenemisen. Ikääntyneiden palvelut pyrkii varmistamaan toiminnallaan, että sipoolaisten ikäihmisten mahdollisuudet kotona asumiseen sekä ympäröivään yhteiskuntaan osallistumiseen ovat mahdollisimman täysipainoiset. Missio: Ikääntyneiden palveluiden tehtävänä on varmistaa sipoolaisille heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen turvallinen ja omaehtoinen vanhuus tukemalla heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan yhteiskunnan toimintaan. Sipoon kunnan strategioiden asemoituminen Sipoo strategia Sipoo - Suomen halutuin ikääntyneiden palveluiden työpaikka ja paras asuinkunta ikäihmisille Vanhuspoliittinen ohjelma vuoteen 2016 Ikääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: ehkäisevät palvelut, hoiva ja erilaiset sairaanhoitopalvelut asuminen ja ympäristö liikenne ja viestintä oppiminen ja kulttuuri, harrastukset osallisuus ja vaikuttaminen. Toiminnan ja tulosten jatkuva seuranta ja arviointi Kuva 6. Vanhuspoliittisen ohjelman asemoituminen Sipoon kuntastrategiaan Sipoon kunnan arvot palvelualttius, avoimuus ja kekseliäisyys ovat toimintamme kivijalka. Ajattelu- ja toimintatapamme tulee perustua näihin arvoihin. Palvelualttius Palvelualttiudella Ikääntyneiden palveluissa tarkoitetaan omaehtoisen vanhuuden edistämistä, yksilöllisyyden kunnioittamista ja ikäihmisen ja omaisten kuuntelemista kaikilla palvelun tasoilla. Palvelutuotannon kehittämisessä ja johtamisessa nopea reagointi ja päätöksenteko, palvelutuotannon ja -prosessien uudistaminen ovat avainasemassa. Kuntalaisten kanssa järjestetään säännöllisesti kuntalaisiltoja sekä tiedotetaan monipuolisesti saatavilla olevista palveluista. Palvelujen saatavuudessa on otettava huomioon myös Sipoon haja-asutusalueet, joista osa on etäällä julkisen liikenteen säännöllisistä reiteistä. Lisäksi mm. Sipoon saaristossa, noin 15 saaressa, on pysyvää asutusta. Näin ollen toimintaa tulee ulottaa myös keskusten ulkopuolisiin kyliin. 18

19 Palvelualttiutta parannetaan tukemalla moniammatillista yhteistyötä. Läheisistään huolehtiville omaisille tarjotaan monipuolisesti erilaisia tukimuotoja. Näitä palveluja ovat esimerkiksi ikääntyneiden sosiaalityö, kotihoidon palvelut, omaishoidon tukeminen, sijaisjärjestelyt omaishoitajille sekä erilaiset tukiryhmät. Työyhteisöissä panostetaan henkilökunnan keskinäiseen sekä henkilökunnan, asukkaiden ja omaisten väliseen vuorovaikutukseen ja aikaansaadaan miellyttäviä palveluelämyksiä niin asiakkaille kuin työntekijöille. Kuntalaiskyselyssä keväällä 2013 kuntalaiset korostivat hyvien vuorovaikutustaitojen tärkeyttä, asenneosaamista (ammattietiikka), iäkkään ihmisen kunnioittamisen vahvistamista sekä kuntoutus- ja arviointiosaamisen vahvistamista. Avoimuus Avoimuus palveluissamme tarkoittaa säännöllistä ja monipuolista vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa sekä päätöksenteon läpinäkyvyyttä yhtenäisin kriteerein. Työyhteisössä tämä tarkoittaa avointa ja tasavertaista vuorovaikutusta työntekijöiden kesken. Ikääntyneiden osallistaminen ja osallisuus mahdollistavat vanhusten aktiivisen ja täysipainoisen osallistumisen ympäröivään yhteiskuntaan. Osallistuminen vaikuttaa yksilön aktiivisuuteen arjessa ja siten myös itsenäisen elämän hallinnan edistämiseen. Osallistumalla ympäröivään yhteiskuntaan vahvistuu yksilön kyky itsenäiseen elämään. Omaisten osallisuus ja tietoisuus palveluiden tarjoamista mahdollisuuksista edistää palvelutarjonnan kohdistamista ja kehittämistä. Ikääntyneiden palvelut vaikuttaa omalta osaltaan omaisten osallistumisen mahdollisuuksiin ja tunnistaa omaiset osana vanhuspalvelutyötä. Kekseliäisyys Meille kaikille kuuluu jatkuva kehittäminen, joka ulottuu arkipäivän ratkaisuista suuriinkin toimintatapojen muutoksiin. Kaikilla työntekijöillä on kaksi tehtävää: oma työ ja oman työn kehittäminen. Sipoon Ikääntyneiden palvelut tunnetaan uudistushalukkuudestaan, ennakkoluulottomuudestaan ja rohkeista ratkaisuistaan. 4.2 Visio, tavoite- ja tahtotila: Suomen halutuin ikääntyneiden asuinpaikka ja halutuin työpaikka Sipoon Ikääntyneiden palveluiden visiona on, että Sipoo on valtakunnallisesti halutuin ikäihmisten asuinpaikka sekä ikääntyneiden palveluiden halutuin työpaikka. Ikääntyneiden palveluiden lähivuosien keskeisiä haasteita ovat väestön ikääntymisen myötä tapahtuva asiakasmäärän lisääntyminen sekä osaavan henkilöstön rekrytointi vaativiin tehtäviin. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä työprosessien sujuvuuden varmistaminen edistävät osaltaan henkilöstön mahdollisuuksia vastata kasvavan työmäärän asettamaan haasteeseen. Työyhteisön kehittäminen lisää työviihtyvyyttä. Työviihtyvyyden lisääntyessä henkilöstö sitoutuu organisaation tavoitteisiin ja omaan työyh- 19

20 teisöönsä. Ihmiset viihtyvät pidempään ja paremmin tehtävissään, mikä taas osaltaan edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja palveluiden kehittämistä Sipoon kunnassa. Sipoon kunnan Ikääntyneiden palveluiden asiakaslähtöisyys jäsentyy kuuntelemalla asiakkaiden toiveita ja ajatuksia, kehittämällä toimintaa vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja edistämällä palveluiden saatavuutta. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, ikäihmisen itsenäisen elämän mahdollisuuksien turvaamista ja tukemista sekä tarpeisiin perustuvaa hoito- ja kuntoutusapua. 4.3 Vastuu palveluiden järjestämisestä Kunta vastaa ikäihmisille tuotettavien palvelujen järjestämisestä, vaikka niitä tuotetaan useassa eri organisaatiossa/työyhteisössä Sipoon kunnan alueella. Ikääntyneiden palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisille palveluita tuottavien organisaatioiden palvelutarjonnan kehittämistä asiakasnäkökulmasta yhtenäiseksi ja sujuvaksi. Yhteistyö kunnan ja lähialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioiden välillä on palveluiden sujuvuuden ja tuottamisen näkökulmasta keskeinen haaste. Palveluiden tuottaminen asiakkaiden tarpeita ja toiveita vastaavalla tavalla on onnistumisen edellytys. Ikääntyneiden palvelut -yksikkö pyrkii toimillaan edistämään toimijoiden välistä yhteydenpitoa sekä palveluiden suunnittelua ja kehittämistä asiakaslähtöisesti ja valvoo kumppaneiltaan tilaamiensa palveluiden laatua. 4.4 Toiminta-ajatus ja päämäärä Ikääntyneiden palveluiden toiminta-ajatuksena on tarjota ja tuottaa ikääntyneiden kuntalaisten yksilöllisiin tarpeisiin monipuolisia ja vaikuttavia palveluita hyvän ja ihmisarvoisen vanhuuden tueksi. Päämääränä on arvokas, elinvoimainen ja sisältörikas vanhuus Sipoossa. Tämä vaatii painopisteen siirtämistä hoidosta ja hoivasta sairauksien ennaltaehkäisyyn, toimintakyvyn ylläpitämiseen, yksinäisyyden tunnistamiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ehkäisevän toiminnan ensisijaistamiseen. Tämä on pitkällä aikavälillä myös erittäin kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Sipoossa tavoitteena on hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne. 20

Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2013 2016 Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2013 2016 Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2013 2016 Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija. Tiivistelmä Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma on linjausten kokonaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Mikä muuttuu? 13/3/14 Esitetty Pietari Brahen rotary-klubissa 25.02.2014. Materiaali pohjautuu Sosiaali- ja Terveysministeriön materiaaliin. Raahea koskevat täydennykset

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11

LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11 Mihin laatusuosituksia tarvitaan? Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 980/2012 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 980/2012 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 980/2012 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Annettu Helsingissä 28

Lisätiedot

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito 5.2.2015 Lain tarkoitus on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia,

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa - Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 1.7.2013.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Ilomantsin kunta 1 Sisällysluettelo 1. Ilomantsin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, tarjolla olevat palvelut ja laatu, palvelutarpeeseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot