Miten koulutuksen järjestäjä varmistaa oppisopimuskoulutuksen laadun. - Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksen laadusta Pasi Rentola

Transkriptio

1 Miten koulutuksen järjestäjä varmistaa oppisopimuskoulutuksen laadun - Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksen laadusta Pasi Rentola

2 Oppisopimuskoulutuksen nykytila Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Noin 13 % ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärästä Oppisopimuskoulutuksen rahoitus 200 milj. euroa, VTA 140 milj. e, Kunnat 60 milj. e. Osuus ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksesta vähän yli 10 % Järjestäjiä yhteensä noin 90, amm. perusk. 73, amm. lisäk. 77 Ainut työsopimukseen liittyvä järjestämismuoto Säätely toisaalta yksityiskohtaista, toisaalta laaja viranomaisen harkintavalta Kustannustietojen perusteella rahoitus vastaa toteutuneita kustannuksia; kustannustehokas järjestelmä Keskeyttämisaste alhainen ja tutkinnon suorittamisaste korkea

3 Yhteiskuntapolitiikan suuntaviivoja ja vaikutusyhteyksiä (HO) Hallitusohjelma vuosille Painopistealueina kolme keskeistä kokonaisuutta: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen koulupudokkuuden vähentäminen 2. Julkisen talouden vakauttaminen työurien pidentäminen alusta, lopusta ja keskeltä tuottavuuden lisääminen yksityisessä ja julkisessa taloudessa aitoon työvoimatarpeeseen perustuvan työperäisen maahanmuuton lisääminen kattava vahvoihin peruskuntiin perustuva kuntapalvelurakenne-uudistus, johon sisältyy hallinnon rakenteiden sekä kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen osaamisen vahvistaminen sekä houkuttelevan ja toimivan ympäristön luominen yrityksille laaja sivistys, ammattitaito ja korkea osaaminen koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävä rahoitus jatkuvalle osaamisen parantamiselle ja joustavalle työstä työhön siirtymiselle toimivat olosuhteet

4 Julkisen talouden vakauttaminen Hallitusohjelma (jatkoa) Valtion talousarvio 52 mrd, uutta velkaa 8 mrd Julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi käynnistetään uskottavia ja vaikuttavia toimia, joihin kuuluu mm. työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta innovaatiopolitiikan uudelleenjärjestely nuorten syrjäytymisen ehkäisy opintojen tiivistäminen aikuiskoulutuksen kehittäminen Kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot vuonna 2015 ovat 1 215,5 milj. euroa pienemmät kuin valtiontalouden teknisessä kehyksessä ( mrd. )

5 Hallitusohjelma (jatkoa) Menosäästöt Ammatillinen koulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus > lisäkoulutuspaikkaa - 28 milj. euroa - 8 milj. euroa - 21 milj. euroa Toisen asteen opintojen enimmäistukiajan rajaaminen - 1 milj. euroa Budjettiriihessä erikseen sovittavat säästöt milj. euroa

6 Palvelukyvyn ylläpitäminen Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten Koulutuksen järjestäjille alueellinen kehittämistehtävä Koulutuksen volyymien vähentäminen ja alueellinen uudelleen kohdentaminen vaikuttavat myös koulutuksen järjestäjäverkkoon Oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen järjestäjiä 136 Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen järjestäjiä 160 Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen järjestäjiä 71 Oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen järjestäjiä 77

7 Toinen aste Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. (2011 > 80 %) Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa oman opinpolkunsa. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Samalla lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. Nuorisoikäluokan koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille.

8 Ammatillinen koulutus (HO) Toisen asteen ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen. Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä ja monipuolistetaan niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tavoitteena selkeämpi ja paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuksen kehittämistä. Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.

9 Aikuiskoulutus (HO) Selvitetään aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista tavoitteena tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin. Osana Sade-hanketta kehitetään sähköinen sivistyskeskus, jonka palvelusta kansalainen voi löytää kaiken Suomessa tarjotun koulutuksen. Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Oppilaitoksille luodaan taloudellisia kannustimia kouluttaa tutkintoa vailla olevia aikuisia ja niitä kannustetaan työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hakevaan toimintaan. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen välineenä. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. Tutkintotoimikuntien resurssit mitoitetaan huomioiden toimikuntien luonne viranomaistoimintana.

10 Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishaasteet Oppisopimuskoulutuksen keskeiset haasteet; Oppisopimuskoulutuksen asema ammatillisen koulutuksen järjestämismuotona > järjestämismuoto vai rahoitusmuoto? Oppisopimuskoulutuksen laatu > onko viranomaistehtävien painopiste työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa? Yhdenmukaisuus koulutuksen järjestäjien välillä > osapuolia koskevien vaatimusten vaihtelevuus? Kysyntälähtöisyys julkisrahoitteisen koulutuksen ehtona > järjestäjien määrä ja alueellisten vastuunjakojen päällekkäisyys? Työtehtävien ja tutkinnon perusteiden mukaisten osaamisvaatimusten ristiriitaisuus > kapeat tehtävät vs. laajat tutkinnon perusteiden osaamisvaatimukset Nuorten järjestämismuoto ja pk yritysten rekrytointimahdollisuudet > rahoituksen riittämättömyys vai osaamistarpeen kysynnän kohtaanto? Millaista yhteiskuntavastuuta yrityksiltä voidaan vaatia?

11 Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishaasteet (jatkoa) Oppisopimuskoulutuksen keskeisiä haasteita työnantajien näkökulmasta; Oppisopimusprosessin kokonaisvaltainen johtaminen Työpaikalla tapahtuvan opiskelun rooleissa kehittämistä, keskeisin vastuu tulisi olla oppisopimustoimistolla, eikä oppilaitosten ohjauksessa Koulutuksen järjestäjien käytäntöjen moninaisuus Päätöksenteko henkilöityy; vaihtelee, kenelle sopimus ja millä ehdoilla Oppisopimustoimistojen resursointi ja työorientaatio Oppisopimuskoulutuksen ja yritysten strategisten tavoitteiden yhdistäminen; näkökulma pelkistyy usein oppisopimuskoulutuksen tekniseen toteutukseen; edellyttäisi oppisopimuskoulutuksen järjestäjien roolin laajentamista ja henkilöresurssin lisäämistä

12 Oppisopimuskoulutuksen laatuhanke Laatuhankkeen tavoitteet osana ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta Koulutuksen järjestäjätason tason ehdotukset Koko järjestämismuotoa koskevat kriteerit Järjestämisen prosessia koskevat kriteerit Kansallisen tason ehdotukset Koulutuksen järjestäjien osaaminen, laadunhallinnan opas, työpaikkakouluttajien osaaminen, läpinäkyvyys, ohjausjärjestelmä, vahvat koulutuksen järjestämisedellytykset, osallistumiskynnyksen alentaminen, oppisopimuksen monityönantajaisuus

13 Oppisopimuskoulutuksen laatuhanke (jatkoa) Lausuntojen keskeiset viestit; Myönteistä; Yhteinen tietoperusta Toimintatapojen yhdenmukaistaminen Asiakaslähtöinen prosessikuvaus ja laadunhallinnan kriteeristö Esitykset edistävät tasavertaisen koulutuksen saatavuutta Kritiikkiä; Työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen kiinnitetty liian vähän huomiota Rahoitusjärjestelmän kehittämisehdotukset puuttuvat Muita kommentteja;

14 Oppisopimuskoulutuksen laatuhanke (jatkoa) Muita lausunnoissa esitettyjä kommentteja; Oppisopimuskoulutuksen edellytykset pk yrityksissä Ennakointiosaamiseen lisää resursseja Koulutuksen järjestäjille kokonaisvaltainen käsitys ammatillisen järjestämismuodoista Arvioinnin merkityksen korostaminen; järjestämisedellytysten säännönmukainen arviointi Näyttötutkintojärjestelmän toimivuus

15 Oppisopimuskoulutuksen tavoitetila Oppisopimuskoulutus tasavertainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisen muoto ja osuus ammatillisen koulutuksen kokonaisuudesta selkeästi suurempi Oppisopimuskoulutus keskeisin keino työelämässä olevan kouluttautumisessa Järjestämismuotojen raja-aidat alentuneet sekä toiminnallisesti että ohjausjärjestelmän osalta Oppisopimustoiminnan järjestäminen läpinäkyvää kaikkien osapuolten näkökulmasta; valtakunnallinen oppisopimusrekisteri Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien verkko nykyistä toimivampi Oppisopimuskoulutus osa ammatillisen koulutuksen järjestäjien kokonaisvaltaista palveluvalikoimaa Oppisopimuskoulutuksen laadunvarmistus huomattavasti nykyistä parempaa ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asema ja resursointi tunnustetaan koulutuksen järjestäjien taholta