Laatustrategia ammatillisen koulutuksen kehittämisen tukena. Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö

Transkriptio

1 Laatustrategia ammatillisen koulutuksen kehittämisen tukena Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö

2 Hallitusohjelma ja ammatillinen koulutus Turvataan tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Tavoitteena on suomalaisten nostaminen maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Varmistetaan ammatillisen koulutuksen riittävä tarjonta ja kohdennetaan se alueellisen tarpeen mukaan Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Koulutustarjonta mitoitetaan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella. Työvoiman saatavuuden turvaaminen erityisesti koulutus-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa. Koulutuksen ennakoinnilla ohjataan koulutuksen ja tutkintojen rakenteita, sisältöjä sekä määrällistä tarjontaa. Varmistetaan ammatillisen koulutuksen riittävä tarjonta ja kohdennetaan se alueellisen tarpeen mukaan Koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla koulutusasteilla vahvistetaan. Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla kouluasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen mukaisesti.

3 Hallitusohjelma ja ammatillinen koulutus Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Vuosikymmenen lopulla vuotiaista yli 90 %:lla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Oppilaitosta vaihtaville ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia yli tutkintorajojen lisätään. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille.

4 Hallitusohjelma ja ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen. Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä ja monipuolistetaan niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tavoitteena selkeämpi ja paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuksen kehittämistä. Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.

5 Hallitusohjelma ja ammatillinen koulutus Selvitetään aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista tavoitteena tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin. Osana Sade-hanketta kehitetään sähköinen sivistyskeskus, jonka palvelusta kansalainen voi löytää kaiken Suomessa tarjotun koulutuksen. Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Oppilaitoksille luodaan taloudellisia kannustimia kouluttaa tutkintoa vailla olevia aikuisia ja niitä kannustetaan työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hakevaan toimintaan. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen välineenä. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. Tutkintotoimikuntien resurssit mitoitetaan huomioiden toimikuntien luonne viranomaistoimintana.

6 Ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyö OKM asetti keväällä 2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus laatustrategiaksi ja sitä toteuttavat toimenpide-esitykset siten, että ne täyttävät seuraavat vaatimukset: Laatustrategian tulee kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen kansallisen laatujärjestelmän osat: koulutuksen järjestäjän laadunhallinta, kansallinen ammatillisen koulutuksen ohjaus ja koulutuksen ulkopuolinen arviointi. Laatustrategian tulee tukea ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun jatkuvassa ja kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Sen tulee kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot ja palvelut elinikäisen oppimisen periaatteella. Strategiassa ei tule ottaa kantaa koulutuksen järjestäjän laadunvarmistuksessaan käyttämiin menetelmiin. Laatustrategiaehdotuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laatusuositus EQARF ja muut suositukset kuten eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) ja opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) ja niiden toimeenpanolle on asetetut laadunvarmistuksen vaatimukset. Laatustrategian toteuttamista tukevien toimenpide-ehdotusten tulee tukea laatustrategian konkreettista toteumista sekä kansallisella että koulutuksen järjestäjän tasolla. Laatustrategiaehdotuksen valmistelun yhteydessä tulee valmistella ehdotukset laatupalkintokilpailun kehittämisestä osana ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusta.

7 Ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyö Työryhmän työn tueksi teetettiin laaja ammatillisen koulutuksen laatua koskeva taustaselvitys kyselyyn vastasi yli 2600 henkilöä eri sidosryhmistä (mm. koul. järj., työelämä, opiskelijat, opettajat) Opetushallitus valmisteli lisäksi selvityksen ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan tilasta Työryhmä kuuli työnsä aikana useita asiantuntijoita Työryhmä luovutti ehdotuksensa laatustrategiaksi OKM:lle

8 Ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyö Lähtökohtia Koulutuksen järjestäjien ja muiden ammatillisen koulutuksen toimijoiden tukeminen laadun jatkuvassa parantamisessa ja kehittämisessä. Yhdensuuntaisten periaatteiden määrittely ammatillisen koulutuksen eri toimijoiden laadunhallinnalle kaikessa ammatillisessa koulutuksessa ja sen eri järjestämismuodoissa Laatustrategia on tarkoitettu työvälineeksi opetushallinnolle sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja niiden henkilöstölle. Laatustrategia kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen kansallisen laatujärjestelmän osat: kansallisen ohjauksen (normit, säätely, rahoitus, informaatio-ohjaus), koulutuksen järjestäjän laadunhallinnan ja koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin.

9 Ammatillisen koulutuksen laatustrategiaehdotus Ammatillisen koulutuksen laatuvisio Ammatillinen koulutus on korkealaatuista ja vetovoimaista. Se tuottaa aktiivisia, kehittämiskykyisiä ammattiosaajia ja korkealaatuista osaamista muuttuvaan yhteiskuntaan ja työelämän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan visio: Laadunhallinta on kiinteä osa kaikkien ammatillisen koulutuksen toimijoiden toimintaa, jolla varmistetaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaaminen sekä tuetaan ammatillisen koulutuksen jatkuvaa parantamista. Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeisiä periaatteita ovat: asiakaslähtöisyys, luottamus, toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys, erinomaisuuteen pyrkiminen, tasalaatuisuus, innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen.

10 Ammatillisen koulutuksen laatustrategiaehdotus Keskeiset linjaukset Laadunhallinta systemaattiseksi kaikilla ammatillisen koulutuksen toimijatasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa ohjausvälineiden läpinäkyvyyden lisääminen johdonmukainen kokonaisuus kaikilla koulutuksen järjestäjillä käytössä toimintajärjestelmä vuoteen 2015 mennessä kehitetään laadunhallintajärjestelmien auditointiprosessi ja kriteeristö Ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnin roolia laadunvarmistuksessa ja laadun jatkuvassa parantamissa selkeytetään kehitetään kriteeristö koulutuksen järjestämisedellytysten arviointia varten OKM kehittää ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien järjestämisedellytysten arvioinnin tuloksiin perustuvaa ohjausta ja päätöksentekoa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tukemaan koulutuksen järjestäjien toiminnan laadulle ja sen jatkuvalle parantamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista koulutuksen järjestäjien rahoitus määräytyy yhtenäisin, läpinäkyvin ja johdonmukaisin perustein eri koulutuksen järjestämismuodoissa koulutuksen järjestäjille suoraan kohdennettu rahoitus kannustaa pitkäjänteiseen ja jatkuvaan toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. tuloksellisuuden painoarvoa lisätään maltillisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksessa ja tulosrahoituksen mittaimia kehitetään edelleen

11 Ammatillisen koulutuksen laatustrategiaehdotus keskeisimmät linjaukset, jatkoa Luotettava ja monipuolinen tietoperusta ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja päätöksenteon perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteinen tietoarkkitehtuuri koulutuksen arviointisuunnitelman roolin vahvistaminen arviointien ja seurantojen koordinoinnissa. Koulutuksen laatu on läpinäkyvää ja perustuu julkisiin tulostietoihin Opetushallinto ja koulutuksen järjestäjät julkistavat keskeiset koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta koskevat tulokset Laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kehittämistyön systemaattinen ja pitkäjänteinen tukeminen itsearvioinnin, vertaisoppimisen ja - arvioinnin, tunnustusten ja palkitsemisen avulla laadunhallinnan työvälineitä ja tukimuotoja eri vaiheessa laatutyötä oleville koulutuksen järjestäjille kehittämisportaita laatupalkinnot ja muu palkitseminen Koulutuksen järjestämisen, hallinnon ja toiminnan kehittämisen edellyttämä osaaminen on vahvaa ja ajantasaista, ja sitä kehitetään jatkuvasti

12 Ammatillisen koulutuksen laatustrategiaehdotus keskeisimmät linjaukset, jatkoa Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalle yhtenäiset toimintaperiaatteet, toimintatavat ja prosessit, jotka edistävät koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksen järjestäjillä on yhtenäiset ja asiakkaiden tiedossa olevat pedagogiset ja muuta toimintaa koskevat toimintaperiaatteet, toimintatavat ja prosessit osana pedagogista ja muuta johtamista. huolehditaan, että kaikki opiskelijat saavat tarpeidensa ja edellytystensä kannalta riittävästi korkealaatuista opetusta, ohjausta ja tukipalveluja eri oppimisympäristöissä tutkinnon perusteiden edellyttämien osaamisvaatimusten saavuttamiseksi. Koulutuksen järjestäjät kehittävät työpaikalla tapahtuvan opiskelun laadun hallinnan menettelyt yhdessä työpaikkojen kanssa ja varmistavat niiden käytön. Opetushallinto varmistaa tutkintojärjestelmän toimivuuden, joustavuuden ja työelämävastaavuuden kehittämällä tutkintojärjestelmää sekä tutkinnon perusteiden valmistelu-, tuki- ja seurantaprosessia. Jatkuva oppiminen ja toiminnan kehittäminen laadun parantaminen perustaksi Ammatillisen koulutuksen toimijat tukevat ja kehittävät vertaisoppimista ja -arviointia kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa toteutetaan ja kehitetään aktiivisesti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

13 Oppisopimuskoulutuksen laatutyöryhmä Hankkeen toimeksiantona oli valmistella oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan viranomaistoiminnan laatukriteerit, oppisopimuskoulutuksen erityispiirteiden pohjalta ehdotukset toimenpiteiksi, joiden perusteella ohjausjärjestelmää kehitetään hallinnollisten käytäntöjen selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi, työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuut ja velvoitteet koulutuksen järjestäjän, työnantajan ja opiskelijan näkökulmista sekä niiden toteutumisen varmistavat ohjaukselliset kehittämistoimenpiteet esitykset oppisopimuskoulutuksen tarjonnan ja järjestämisen kysyntälähtöisyyden edistämistä koskevista toimenpiteistä sekä edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutukset lainsäädäntöön ja muuhun ohjeistukseen.

14 Oppisopimuskoulutuksen laatutyöryhmä Kriittiset menestystekijät kysyntälähtöisyys työsopimussidonnaisuuden huomioiminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ensisijaisuus verkostomainen toimintamalli ja tiedonkulku eri toimijoiden vastuut, sitoutuminen ja resurssit koulutuksen järjestäjän viranomaistehtävien hoitaminen

15 Oppisopimuskoulutuksen laatutyöryhmä - ehdotukset Koulutuksen järjestäjätaso - laatukriteerit Koulutuksen järjestäjän strategia ja hallinto Työsuhdeperusteisuus Verkostomainen toimintamalli toimijoiden vastuut, työnjako ja resurssit Kysyntälähtöisyys

16 Oppisopimuskoulutuksen laatutyöryhmä - ehdotukset Oppisopimuskoulutuksen järjestämisen prosessivaiheittain määritellyt laatukriteerit A. Oppisopimuskoulutuksen valinta Opiskelijan ja työpaikan koulutustarpeiden ja koulutusedellytysten kartoittaminen työnantajayrityksen strategisiin tavoitteisiin liittyen Työnantajan ja opiskelijan ohjaaminen selvittämään muita koulutusvaihtoehtoja, jos oppisopimuskoulutus ei ole toteutuskelpoinen Opiskelijan hankitun osaamisen kartoittaminen B. Oppisopimuskoulutuksen suunnittelu Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitelman liittyminen työnantajayrityksen strategisiin tavoitteisiin Opetus, ohjaus- ja arviointijärjestelyiden suunnittelu tavoiteltavan tutkinnon, työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksien sekä yritysten strategisten tavoitteiden näkökulmasta C. Oppisopimuskoulutuksen toteuttaminen Opetus-, ohjaus- ja arviointijärjestelyiden toteuttaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollisuudet huomioiden ja liittyen työnantajayrityksen strategisiin tavoitteisiin Oppisopimuskoulutuksen toteutumisen seuranta ja valvonta Työpaikkakouluttajille tarjottava työn ja työprosessien ohjaamiseen opastava koulutus D. Oppisopimuskoulutuksen päättäminen Oppisopimuskoulutuksen jatkuva suunnittelu ja kehittäminen

17 Oppisopimuskoulutuksen laatutyöryhmä - ehdotukset Kansallisen tason ehdotukset - Koulutuksen järjestäjien osaamisen varmistaminen - Osaamisperustan ja resursoinnin vahvistaminen ja yhtenäistäminen - OPH selvittää vastuullisten osaamisvaatimukset, jonka perusteella suunnitellaan valtakunnallista koulutusta - Opetustoimen henkilöstökoulutuksen resurssien suuntaamisessa huomioidaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjien osaamisen kehittämistarpeet - Tuetaan valtakunnallista ja alueellista verkostoitumista - Laadunhallinnan opas ja muut tukimuodot - Keskitetysti oppisopimuskoulutusta koskeva ohjeistus ja lomakkeet - Julkaisu sähköisesti - Vertaisarvioinnin hyödyntäminen erityisesti laatutyön alkuvaiheessa olevien tukemiseksi

18 Oppisopimuskoulutuksen laatutyöryhmä - ehdotukset - Järjestelmän läpinäkyvyyden lisääminen - SADe-hankkeen mahdollisuuksien hyödyntäminen - Opintohallinnon sähköinen järjestelmä - Työpaikkakouluttajien osaamisen varmistaminen - Opiskeluaikainen ohjaus- ja henkilökohtaistamista koskeva arviointiosaaminen - Muut kehittämistarpeet - Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen; eri rahoitusmuotojen käytön joustava yhdistäminen - Ammattiopistostrategia; riittävän vahvat, kaikki palveluvalikoiman välineet - Oppisopimuskoulutuksen osallistumiskynnyksen alentaminen - Useamman työpaikan mahdollisuus