Laatua laivalla - Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta?

Transkriptio

1 Laatua laivalla - Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue

2 Suuntaviittoja ja tienhaaroja Globaalin työnjaon muutokset miten Suomi pärjää globaalissa kilpailussa? osaamisella, mutta millaisella? Pankkikriisi ja sen mahdolliset vaikutukset Suomen talouteen orastavaa nousua vai jyrkkä syöksykierre? Elinkeino- ja ammattirakenteiden muutokset työvoimatarve, osaaminen - mistä uudet työpaikat? Väestökehitys ikärakenne, alueellinen jakauma, aluerakenteen muutos Julkisen talouden tasapaino oikeneeko velkakierre? Miten käy valtion talouden ja kuntatalouden? Julkiset palvelut mitä, miten, kenen toimesta ja millä palvelutasolla niitä jatkossa järjestetään?

3 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Koulutuksellisia eroja tulee vähentää ja koulutuksen periytyvyyttä tulee ehkäistä myös kaikessa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Koulutus- ja tutkimuspolitiikan keinoina julkisen talouden vakauttamisessa ovat erityisesti työurien pidentämiseen liittyvät toimet ja koulutusjärjestelmän rakenteiden ja tehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet sekä koulutustarjonnan suuntaaminen Koulutuksen sisältöjä ajantasaistetaan ja oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Ikäluokkien pieneneminen mahdollistaa koulutusmäärien hallitun vähentämisen. Koulutuspolitiikka rakentuu elinikäisen oppimisen periaatteelle.

4 Ammatillisen koulutuksen menosäästöt Määrärahan muutokset kehyskaudella verrattuna vuoteen 2012 (milj. euroa) Kehyksen säästöt -5,8-31,5-60,0-60,0 HO-säästö + riihen lisäsäästö -17,5-35,0-35,0 Kevään 2011 teknisessä kehyksessä päätetty säästö -5,8-14,0-21,0-21,0 Opintojen nopeuttamisohjelman rahoituksen loppuminen -4,0-4,0 Kehyksen uudet säästöt -19,0-19,0-33,0-33,0 Lisäsäästö -14,0-14,0 Indeksien jäädytys -19,0-19,0-19,0-19,0 Säästöt yhteensä -24,8-50,5-93,0-93,0 Määrärahan lisäys yhteiskuntatakuun toteutukseen 13,0 13,0 25,0 17,0 Ammatillisen koulutuksen muutokset yhteensä -11,8-37,5-68,0-76,0

5 Yhteiskuntatakuu - koulutustakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka Koulutustakuun toimeenpano alkaa 2013 Koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhtenä keskeisenä kriteerinä on koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tarkoitus lisätä noin 1200 aloittajalla. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä tarkoitus lisätä jo syksyllä 2012 noin 1200 opiskelijalla (II LTAE 2012) Lisäksi opiskelijamäärää lisättäisiin vuoden 2013 alusta vielä 500 opiskelijalla Koulutuspaikkoja kohdennetaan pääsääntöisesti metropolialueelle sekä painavista syistä muihin kasvukeskuksiin Lisäkoulutuspaikkoja koskeva haku on käynnistynyt Koulutuksen järjestäjien hakemukset ministeriöön 4.6. mennessä Päätökset paikoista tehdään ennen juhannusta Nuorten aikuisten osaamisohjelman valmistelu käynnissä toimenpiteet käynnistyvät vuoden 2013 alusta

6 Ammatillisen koulutuksen tarjonnan sopeuttaminen Tavoitteena on tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa vähennetään ammatillisessa koulutuksessa noin 2300 aloittajalla vuoteen 2016 mennessä vuotiaiden ikäluokka pienenee noin 8000:lla vastaavana ajankohtana Koulutustarjonnan alueellinen tasapaino tarjonnan merkittävin supistamistarve Itä- ja Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla tarjonnan lisäämistarvetta Metropolialueella, eräissä kasvukeskuksissa Koulutuksen alakohtainen tarjonta Tarjonnan lisäämistarvetta sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla Tarjonnan vähentämistarvetta kulttuurialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla Koulutustarjontaa vähennetään vuodesta 2014 lukien OKM:n alustavan arvion mukaan opiskelijamäärä vähenee noin 5800 opiskelijalla vuoteen 2016 mennessä

7 Opiskelijamäärävähennykset ja rakenteellinen kehittäminen Opiskelijamäärien vähentämisen ja uudelleensuuntaamisen yhteydessä toteutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa on koottu, mutta se on vielä osin hajanainen eikä koulutuksen järjestäjien palvelukyky kaikilta osin vastaa yksilöiden ja työelämän osaamistarpeita. Toimenpiteillä varmistetaan koulutuksen järjestämisedellytykset ja sitä kautta puitteet vahvalle palvelukyvylle, koulutuksen alueelliselle saavutettavuudelle sekä työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamiselle. Tavoitteena työelämän ja yksilöiden osaamistarpeiden näkökulmasta riittävän vahvat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Yhdessä rakenteellisen kehittämisen kanssa turvataan toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus sekä tuetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista lisäämällä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden sekä myös korkeakoulujen kanssa. Ministeriö valmistelee toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelman, joka kokoaa yhteen käynnistettävät toimet.

8 Opiskelijamäärävähennykset ja rakenteellinen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä toteutetaan ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisenä prosessina. Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen perustuu pääsääntöisesti ministeriön ja koulutuksen järjestäjien väliseen vuoropuheluun ja suosituksiin. Ministeriön tarkoituksena on tukea ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen ja toimipisteverkon kehittämistä mm. harkinnanvaraisin yksikköhinnan korotuksin Tarvittaessa ministeriö voi tehdä koulutustarjonnan sopeuttamisen edellyttämiä yksipuolisia järjestämisluvan peruuttamista koskevia päätöksiä, mikäli koulutustarpeeseen liittyvät seikat sitä edellyttävät tai ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä koulutuksen järjestämiseen ei enää ole

9 Opiskelijamäärävähennykset ja rakenteellinen kehittäminen Prosessin tavoiteaikataulu Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje koulutuksen järjestäjille prosessin etenemisestä ja yhteiskuntatakuupaikkojen hakemisesta (5/2012) Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset yhteiskuntatakuupaikoista (6/2012) Opetus- ja kulttuuriministeriön suuraluekohtainen ja koulutusalakohtainen nuorten koulutustarjontaa ja alueen kokonaisopiskelijamäärää koskeva suunnitelma vuosille toimitetaan koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille palautetta varten (8/2012) Koulutuksen järjestäjien kirjallinen palaute suuralue- ja koulutusalakohtaisista tarjontaja opiskelijamäärätavoitteista ministeriölle ja sidosryhmien kuuleminen (9/2012) Julkistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukset koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosina sekä rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoista ja toimenpiteistä (11/2012) Koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kuuleminen (11/2012-1/2013) Ministeriön periaatepäätös vuosien 2014, 2015 ja 2016 järjestäjäkohtaisista opiskelijamäärätavoitteista, koulutustarjonnan alakohtaisesta suuntaamisesta alueilla sekä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä (3-4/2013)

10 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Opiskelijaksi ottamisen perusteiden ja sähköisten hakujärjestelmien kehittäminen HO: Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa Koulutusta vaihtaville opiskelijoille vahvistetaan erillisvalintoja. OKM:n ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskevan asetuksen muuttaminen alkusyksystä 2012 Uudet opiskelijaksi ottamisen perusteet tarkoitus ottaa käyttöön syksyn 2013 yhteishaussa Siirtymävaiheessa, kun uudet valintaperusteet eivät vielä ole käytössä, koulutuksen järjestäjien tulee koulutustakuun toteutumisen turvaamiseksi varata opiskelijamääräkapasiteetistaan riittävästi tutkintoon johtavan koulutuksen ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten opiskelijapaikkoja perusopetuksen päättäville Opiskelijavalinnan uudistamista koskevista OKM:n ehdotuksista kuulemistilaisuus 23.8.

11 Ammatillisten tutkintojen kehittäminen Hallitusohjelma Tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä vahvistetaan ja ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista jatketaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tavoitteena on selkeämpi ja paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. KESU ammatillista tutkintojärjestelmää uudistetaan siten, että se muodostaa työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Keskeiset kehittämiskohteet: tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys tutkintojen kokonaisuus tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus. OKM asettanut keväällä 2012 ohjaus- ja työryhmän valmistelemaan tarvittavat säädösmuutokset ohjausryhmän ehdotukset syksyllä 2013 säädösmuutokset voimaan 2014 alusta lukien

12 Joustavat opintopolut Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina joustavuutta yli tutkintorajojen tapahtuvassa opintojen suorittamisessa lisätään Ammatillisten tutkintojen joustavuutta lisätään siten, että yksilölliset valinnat ja tutkintojen suorittaminen myös osa kerrallaan on mahdollista silloin kun se on työelämän ja yksilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaista. Ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja mm. yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja Kehitetään menettelyjä oppisopimuskoulutuksen osallistumiskynnyksen alentamiseksi. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään siten, että ne tukevat tehokkaasti jatko-opintoihin siirtymistä.

13 Muut ammatillisen koulutuksen kärkihankkeet Keskeyttämistä vähennetään ja läpäisyä parannetaan Läpäisyn tehostamisohjelma käynnissä Työpaikalla tapahtuvaa oppimista kehitetään ja vahvistetaan Rahoituksen kannustavuutta lisätään koko ikäluokan kouluttaminen, läpäisy, nopeampi työelämään siirtyminen, aiemmin opitun tunnustaminen, erityisopetuksen palvelutarpeiden huomioon ottaminen

14 Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehitetään systemaattinen menettely ja tukimuodot laatutyön eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kannustamiseksi laadun jatkuvaan parantamiseen. Kehitetään työpaikoilla ja -pajoilla tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan välineitä ja menettelyitä.

15 Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmän tehtävä: Tehdä ehdotus laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista koskevan kansallisen järjestelmän kriteereistä. Kriteerit tulee määritellä siten, että ne kattavat kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintajärjestelmät kaikissa ammatillisen koulutuksen järjestämismuodoissa. Kriteerit eivät saa rajoittaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia valita itsenäisesti laadunhallinnan menettelytapoja ja välineitä. Ehdotus kriteerien määrittelystä tulee valmistua vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Toimia kriteerien valmistumisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta käynnistettävän kriteerien soveltamisen pilottihankkeen ohjausryhmänä. Tehdä ehdotus laadunvarmistusta ja laadun jatkuvaa parantamista tukevien järjestelmien arviointiprosessista, joka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päättämällä tavalla vuonna Tehdä ehdotus menettelystä, jolla voidaan tukea laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan kehittämistä pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Tehdä ehdotus laadusta ja laatutyöstä palkitsemisesta vuoden 2013 loppuun mennessä. Työryhmän tulee työssään ottaa huomioon laadun kehittämisen kokonaisuus. Tehdä tarvittavat ehdotukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadunvarmistuksen kehittämisestä siltä osin kuin ne eivät sisälly edellä mainittuihin kehittämisehdotuksiin. Työssä tulee ottaa huomioon ovat opetus- ja kulttuuriministeriön muistiossa 2011:8 olevat oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishankkeen ehdotukset oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseksi.

16 Millä edistämme toiminnan vaikuttavuutta? Laatustrategian keskeiset linjaukset Laadunhallinta systemaattiseksi kaikilla ammatillisen koulutuksen toimijatasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa Ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnin roolia laadunvarmistuksessa ja laadun jatkuvassa parantamissa selkeytetään Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tukemaan koulutuksen järjestäjien toiminnan laadulle ja sen jatkuvalle parantamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Luotettava ja monipuolinen tietoperusta ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja päätöksenteon perustaksi Koulutuksen laatu on läpinäkyvää ja perustuu julkisiin tulostietoihin. Laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kehittämistyön systemaattinen ja pitkäjänteinen tukeminen itsearvioinnin, vertaisoppimisen ja -arvioinnin, tunnustusten ja palkitsemisen avulla Koulutuksen järjestämisen, hallinnon ja toiminnan kehittämisen edellyttämä osaaminen on vahvaa ja ajantasaista, ja sitä kehitetään jatkuvasti Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalle yhtenäiset toimintaperiaatteet, toimintatavat ja prosessit, jotka edistävät koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkuva oppiminen ja toiminnan kehittäminen laadun parantaminen perustaksi Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa toteutetaan ja kehitetään aktiivisesti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.