Ammatillisen koulutuksen vuosi Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen vuosi 2012 Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö

2 Pääteemat Toimintaympäristö lähitulevaisuudessa Palvelukyky Kehittämistoimien käynnistäminen

3 VM:n taloudellinen katsaus 10/2011 Suomen talouskasvu kohtaa tällä hetkellä riskejä poikkeuksellisen monelta suunnalta ja suurimpaan osaan niistä ei pystytä vaikuttamaan. Maailmantalouden kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, jotka kasvavat keskimäärin noin 6 % vuosittain koko ennusteperiodin ajan. Perinteiset teollisuusmaat kasvavat keskimäärin noin 2 % Yhdysvaltain talouden kasvu on hidastunut ja jää alle 3 prosenttiin koko ennusteperiodilla Euroalueen ja EU:n kasvu on hidasta - kasvua syntyy tänä ja ensi vuonna noin 1,5 % Suomen tavaraviennistä yli puolet menee EU-maihin ja vajaa kolmannes euroalueelle. Euromaiden talousongelmien laajeneminen heikentää Suomen vientimahdollisuuksia. Yleinen talouden epävarmuus hidastaa talouskasvua ja yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä yhä varovaisemmin. Useassa teollisuusmaassa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna. Tilanne on talouspolitiikan kannalta haastava, sillä väärät politiikkavalinnat voivat voimistaa huonoa kehitystä markkinoiden reaktioiden kautta.

4 VM:n taloudellinen katsaus 10/2011 Työllisyys kasvaa hitaasti lähivuosina. Yleinen talouden epävarmuus hidastaa talouskasvua ja yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä yhä varovaisemmin. Hallitusohjelman työllisyystavoitteena on, että v työllisyysaste on 72 % ja työttömyysaste 5 %. Nämä tavoitteet ovat hyvin haastavia nykyisillä talousnäkymillä. Työllisyysastetavoite tarkoittaisi, että v työllisiä olisi noin enemmän ja työttömiä noin vähemmän kuin viime vuonna. Jotta asetetut tavoitteet toteutuisivat, tarvitaan lisää erityisesti työvoiman tarjontaa lisääviä toimia.

5 Toimintaympäristön muutoshaasteet Globaalin työnjaon muutokset Elinkeino- ja ammattirakenteiden muutokset työvoimatarve, osaaminen Väestökehitys ikärakenne, alueellinen jakauma, aluerakenteen muutos Muutosdynamiikka työurien modularisoituminen ja pirstoutuminen Arvomaaliman muutokset osallistumisen ja vaikuttamisen uudet muodot työn eetoksen muutos - shoppailijakansalaiset lisääntyvät? Kestävä kehitys ei vain ekologia, vaan myös talous ja kulttuuri

6 Valtiontalouden realiteetit Hallitusohjelmassa säästöjä 1,25 mrd veronkorotuksia 1,25 mrd yhteensä 2,5 mrd vuoteen 2015 mennessä VTAE 2012 loppusumma 42 mrd, alijäämä 7 mrd katetaan velanotolla. Valtionvelka vuonna 2012 yhteensä 82 mrd -> vuonna 2008 velkaa oli 53 mrd. Tulevaisuudessa odotettavissa lisäleikkauksia, mikäli talouskasvu ei riittävää Kuntien velkakanta on noin 12 miljardia euroa, (n. 6 % / BKT). Velkakanta kasvanut merkittävästi

7 Menosäästöt Vaikutus valtion menoihin vuositasolla vuonna 2015 PÄÄLUOKKA 29: OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hallinnonalan rakenteen uudistaminen - 15 milj. euroa Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeet - 20,3 milj. euroa Lukioverkon karsiminen - 30 milj. euroa Ammatillinen koulutus - 35 milj. euroa Ammatillinen lisäkoulutus - 8 milj. euroa Oppisopimuskoulutus - 31 milj. euroa Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen - 51 milj. euroa Yliopistoindeksin jäädyttäminen 6 kk ajalta - 27 milj. euroa Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha - 58,2 milj. euroa Suomen Akatemia - 28,6 milj. euroa Toisen asteen opintojen enimmäistukiajan rajaaminen - 1 milj. euroa Ammatillisen koulutuksen kumulatiivinen säästö yht. 162,5 M Säästöt tarkoitus toteuttaa sekä opiskelijamäärää että rahoitusta leikkaamalla

8 Mistä on otettava koppi? Koulutus- ja kehittämispalvelujen vastaavuus asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin Missio - mitä ja keitä varten ollaan olemassa? Mihin tarpeisiin vastataan? osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi ja analysointi yhdessä työelämän kanssa tunnistettuihin ja määriteltyihin osaamisvaatimuksiin vastaaminen - osuvuus asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen koulutusprosesseissa palvelut rakennetaan asiakkaita varten työelämäyhteistyön vahvistaminen -> kohti kumppanuutta palveluiden saavutettavuus Koulutuksen palvelukyky osaaminen, puitteet (tilat, kalusto, laitteet) joustavuus ja muuntautumiskapasiteetti laatu ja kustannustehokkuus, kyky sopeutua niukkeneviin resursseihin Johtaminen tarvitaan strategiasta otetta osaamisen kehittämisen asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen muutosjohtaminen, omistajaohjaus muutosjohtamisen tukena miten muutos on hallittua

9 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma Luonnos poliittisessa käsittelyssä valtioneuvosto vahvistaa joulukuun alkupuolella Lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Koulutuksellisia eroja tulee vähentää ja koulutuksen periytyvyyttä tulee ehkäistä myös kaikessa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Koulutus- ja tutkimuspolitiikan keinoina julkisen talouden vakauttamisessa ovat erityisesti työurien pidentämiseen liittyvät toimet ja koulutusjärjestelmän rakenteiden ja tehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet sekä koulutustarjonnan suuntaaminen Koulutuksen sisältöjä ajantasaistetaan ja oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Ikäluokkien pieneneminen mahdollistaa koulutusmäärien hallitun vähentämisen. Koulutuspolitiikka rakentuu elinikäisen oppimisen periaatteelle.

10 Avainsanoja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kannalta Osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys Koulutustakuu tasa-arvo Joustavuus yksilöllistyvät koulutuspolut Laatu ja vaikuttavuus Tehokkuus Rakenteellinen kehittäminen Elinikäinen oppiminen Koulutustarjonta ja sen suuntaaminen Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen

11 Koulutustarjonta Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella. Työvoiman saatavuuden turvaaminen erityisesti koulutus-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa. Koulutuksen ennakoinnilla ohjataan koulutuksen ja tutkintojen rakenteita, sisältöjä sekä määrällistä tarjontaa. Varmistetaan ammatillisen koulutuksen riittävä tarjonta ja kohdennetaan se alueellisen tarpeen mukaan KESU-luonnos Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa uusia opiskelijoita 2300 vähemmän vuonna 2016 lähtökohtana työvoimatarve ja väestökehitys säästöt edellyttäisivät suurempaa volyymin vähentämistä

12 Koulutustarjonta Koulutustarjonnan alueellinen tasapaino tarjonnan merkittävin supistamistarve Itä- ja Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla tarjonnan lisäämistarvetta Metropolialueella, kasvukeskuksissa Koulutuksen alakohtainen tarjonta Tarjonnan lisäämistarvetta sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla Tarjonnan vähentämistarvetta kulttuurialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla

13 Koulutustarjonta Säästötavoite edellyttää, että koulutustarjontaa vähennetään vuodesta 2014 lukien Yhteiskuntatakuun puitteissa ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa tarkoitus uudelleenkohdentaa kasvukeskuksiin jo vuonna 2013 Tarjonnan sopeuttamisprosessi käynnistetään vuoden 2012 alkupuolella Koulutuksen järjestäjäkohtaiset tarjonnan sopeuttamistarpeet Palvelukyvyn vahvistamisen ja turvaamisen kannalta tarvittavat rakenteellisen kehittämisen toimet Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien ja OKM:n välillä Tavoitteena hallittu tarjonnan sopeuttaminen ja uudelleenkohdentaminen siten, että ammatillisen koulutuksen järjestämisen edellytykset ja koulutuksen saavutettavuus voidaan turvata - Toiminnan tehokkuuden lisääminen ja tarjonnan suuntaamisen priorisointi välttämätöntä, jotta riittävä tarjonta voidaan turvata

14 Oppisopimuskoulutus Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen. Menosäästöjen toimeenpano vuosi 2013: 24 miljoonaa vuosi 2014: 31 miljoonaa vuosi 2015: 31 miljoonaa Menosäästöjen toteuttaminen tulee merkitsemään merkittävää koulutustarjonnan vähentämistä ammatillisessa lisäkoulutuksessa Varautuminen tarjonnan sopeuttamiseen jo vuoden 2012 aikana.

15 Yhteiskuntatakuu Riittävän koulutustarjonnan turvaaminen perusopetuksen välittömästi päättäville ja vailla ammatillista tutkintoa oleville Opiskelijaksi ottamisen perusteiden ja sähköisten hakujärjestelmien kehittäminen Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa tavoiteaikataulu 2013 Nivelvaiheen toimien tehostaminen nivelvaiheen toimista selkeämpi ja johdonmukaisempi kokonaisuus Koulutuksen läpäisyn tehostaminen ja opiskeluprosessien tukeminen Ohjauspalvelut

16 Ammatillisten tutkintojen kehittäminen Jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tavoitteena selkeämpi ja paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen välineenä Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia yli tutkintorajojen lisätään. Ammatillisten tutkintojen osaamisperusteisuuden vahvistaminen Tutkintojärjestelmästä työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus Ammatillisesta tutkintorakenteesta ja siihen kuuluvista tutkinnoista päätetään yhdessä asetuksessa. Yhtenäistetään ammatillisten tutkintojen nimet ja muodostetaan tutkintonimikkeet tutkintoihin. Tutkintojärjestelmän joustavuuden lisääminen

17 Ammatillisten tutkintojen kehittäminen Vakiinnutetaan työnjohtokoulutus työelämän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Otetaan käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna Lisätään tutkintotoimikuntien sihteeriresursseja toiminnan laadun varmistamiseksi. Näyttösuoritusten arvioijien riittävästä koulutuksesta huolehditaan ja koulutusta kehitetään. Näyttötutkintojärjestelmän laadunhallintaa vahvistetaan osana ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kokonaisuutta. Näyttötutkintoaineistoja kehitetään tukemaan näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta sekä tutkintotilaisuuksien tasalaatuisuutta. Tutkintojen perusteiden sähköistäminen ja rakenteistaminen sähköinen julkaisualusta Valmistelun käynnistäminen loppuvuodesta 2011

18 Koulutuksen ja työelämän yhteistyö Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä ja monipuolistetaan niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Monityönantajaisen oppisopimuksen kehittäminen. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän strategisen roolin vahvistaminen

19 Joustavat koulutuspolut Toisen asteen ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen. Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut. Osana Sade-hanketta kehitetään sähköinen sivistyskeskus, jonka palvelusta kansalainen voi löytää kaiken Suomessa tarjotun koulutuksen. Oppilaitosta vaihtaville ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla kouluasteilla. Laaditaan hyvän opintoohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen mukaisesti.

20 Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksille luodaan taloudellisia kannustimia kouluttaa tutkintoa vailla olevia aikuisia ja niitä kannustetaan työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hakevaan toimintaan. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen Selvitetään aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista tavoitteena tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin.

21 Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen Nykyjärjestelmän edelleenkehittäminen Osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys työelämäyhteydet Koulutustakuu tasa-arvo Joustavuus yksilöllistyvät koulutuspolut tutkintojen osien suorittaminen, erityisopetus, huippuosaaminen, Laatu ja vaikuttavuus työllistyminen, osaaminen Tehokkuus ja taloudellisuus - Aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnustamiseen kannustaminen koulutusprosessien tehostaminen Rakenteellinen kehittäminen ja palvelukyky rahoituksen vakaus, riittävyys ja ennakoitavuus Elinikäinen oppiminen Kuntarakenne ja valtionosuusuudistus

22 Palvelukyky ja rakenteellinen kehittäminen Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Hyvää henkilöstöpolitiikka koulutusjärjestelmässä edistetään. Oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä edistetään. Käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamisen ja rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma toisen asteen koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi lisäämällä oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien käyttöä. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa yksilöiden tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan eri osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Ohjelmalla tuetaan elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän toimipisteverkon ja järjestäjärakenteen muodostumista. Osana toimenpideohjelmaa ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen työelämän alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti. Samalla huolehditaan siitä, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamisen kannalta riittävän vahvoja toimijoita.

23 Laadunhallinta Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehitetään systemaattinen menettely ja tukimuodot laatutyön eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kannustamiseksi laadun jatkuvaan parantamiseen Kehitetään työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan välineitä ja menettelyitä. Kehitetään ammatillisen peruskoulutuksen oppimistulosten seurantaarviointia ja siihen kytkeytyvää sähköistä seuranta- ja palautejärjestelmää niin, että se tukee koulutuksen laadun kehittämistä ja oppimistulosten parantamista. Laatustrategian toimeenpano

24 Ammatillisen koulutuksen vuosi 2012 Valmistautumista säästöjen toimeenpanoon tarjonnan supistaminen rahoitukseen kohdistuvien leikkaustarpeiden täsmentäminen ammatillinen peruskoulutus ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittäminen Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen valmistelu Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Laatustrategian toimeenpanon käynnistäminen Koulutustarjonnan uudelleensuuntaamisen valmistelu Yhteiskuntatakuun toimeenpanon valmistelu