Forssan kaupunki: Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta

Transkriptio

1 Forssan kaupunki: Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta 1. Talousarvion ja -suunnitelman valmistelun lähtökohdat Talousarvion valmistelun eteneminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman keskeiset periaatteet ja linjaukset. Hyväksytyn talousarvion laadinta-aikataulun mukaisesti kaupunginhallitus vahvistaa talousarvion yksityiskohtaiset laadintaohjeet Valtuuston kokouksen jälkeen järjestettiin talousarvion laadintainfo talousarvion valmistelijoille, jotta käytännön valmistelutyö saatiin alulle. Toimialojen esitysten tulee olla valmiina mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee yhteenvetoa kokouksessaan ja antaa tarvittavat jatkovalmisteluohjeet. Liitteenä vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintavaiheet ja aikataulu Forssa - koko elämän väärtti -kaupunkistrategia Forssa - koko elämän väärtti -kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuuston kokouksessa Strategian tarkistus hyväksyttiin Kaupunkiorganisaatiolla on vain tämä varsinainen strategia-asiakirja. Sen lisäksi tarvitaan seuraavat poikkihallinnolliset ohjelmat: Lasten Forssa, vastuuhenkilönä Jarmo Pynnönen Järkivihreä toimintatapa, vastuuhenkilönä Antti Heinilä Henkilöstöohjelma, vastuuhenkilönä Esa Sinisalo Pärjäävä Forssa- talouden sopeuttamisohjelma, vastuuhenkilönä Leena Järvenpää Hankintaperiaatteet, vastuuhenkilönä Matti Pietilä Viestintä ja markkinointi -käytännöt, vastuuhenkilönä Sami Sulkko Strategia tehdään eläväksi toimialoilla, palvelualueilla ja jokaisella työpaikalla! Keskeistä kaupunkistrategian toteuttamisessa on kiinteä yhteys taloussuunnitteluprosessiin. Talousarviossa ja -suunnitelmassa asetetaan palvelujen järjestämistä ja investointeja

2 koskevia tavoitteita kaupungin eri palveluille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille. Talousarvio on myös strategian arvioinnin ja seurannan väline. Tällöin arvioidaan, miten strategia näkyy talousarviossa. Osana talousarvion laadintaohjeita annetaan ohjeistus tavoitteiden asettamisesta talousarviovuodelle. Tavoiteasettelu kytketään suoraan kaupunkistrategian strategisiin tavoitteisiin ja kriittisiin menestystekijöihin. Kriittiset menestystekijät ovat asioita, missä ehdottomasti pitää onnistua, jotta strateginen tavoite saavutetaan. Talousarviossa kaupunkistrategian jokaisen strategisen tavoitteen osalta esitetään tavoitteet palvelualueittain seuraavasti: Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Arviointikriteerit/mittarit (valitut) ja tavoitetaso v Strategian toiminnallistaminen ulottuu aina palveluyksikkö- ja henkilötasolle käyttösuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa. Pärjäävä Forssa Palvelutarpeiden muutokseen ja talouden haasteisiin vastaamiseksi on käynnissä kaupungin talouden sopeuttamiseen ja tuottavuuden parantamiseen keskittyvä Pärjäävä Forssa -ohjelma, joka etenee rinnan vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnan kanssa. Pärjäävä Forssa -ohjelma on yksi Forssa-koko elämän väärtti -kaupunkistrategiaa toteuttavista poikkihallinnollisista ohjelmista. Suurimmat muutospaineet kaupungin palvelutoiminnalle ja talouden hoidolle asettavat verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen pienentyminen. Palvelutarpeet ja kustannuskehitys mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat kuitenkin kasvussa, joka ylittää selvästi verorahoituksen kasvuennusteet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostopalvelujen osuus kaupungin talousarvion käyttötaloudesta on jo yli 60 %. Myös kaupungin korkea työttömyysaste näkyy palvelutarpeissa. Kaupungin menokehityksen sopeuttaminen heikkenevään verorahoitukseen onkin suurena haasteena tulevina vuosina. Kaupungin talouden sopeuttamisessa ja tuottavuuden parantamisessa ovat keskeisessä asemassa seuraavat kehittämisalueet, joilla kaikilla tulee edetä, jotta vaikuttavuutta saadaan aikaan: - palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostaminen - palvelu- ja työprosessien uudistaminen, palvelutarjonnan uudelleen arviointi, sähköisten palvelujen kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen sekä uusien innovaatioiden käyttöönottaminen - henkilöstön, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen - organisaation, rakenteiden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen -hankintojen tehostaminen. Osana palvelualueen tavoitelomaketta on laatikko, johon kirjataan : Keinot ja toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi ja talouden sopeuttamiseksi.

3 Investoinnit ja niiden rahoitus: Investoinnit pyritään toteuttamaan ja ajoittamaan siten, että niistä ei koidu kohtuutonta rasitusta kaupungin taloudelle. Investointien suunnittelussa onkin oleellista huolehtia riittävästä tulorahoituksesta ja lainanhoitokyvystä. Investointien vaikutukset käyttötalouteen tulee aina esittää. Riskianalyysi: Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tarkoituksena on tukea kaupunkia ja sen konserniyhteisöjä perustehtävien laadukkaassa toteuttamisessa, kaupunkistrategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Osana talousarvion tavoiteasettelua ja laadintaa on pohdittava niitä riskejä, mitkä mahdollisesti estävät palvelualueen tavoitteiden toteutumisen. Riskianalyysi on osa palvelualueen tavoitelomaketta. 2. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnan keskeiset linjaukset ja talousarvioraami vuodelle 2017 Kaupungin talouteen vaikuttavia asioita: Talousarviovuoteen ja taloussuunnittelukauteen osuu monia toimintaympäristöön liittyviä muutoksia, joilla on oleellista vaikutusta kuntien talouteen; esimerkkinä kilpailukykysopimus, joka keventää tuntuvasti kuntatyönantajien toimintamenoja. Tulopuolelta nämä hyödyt vastaavasti leikkaantuvat joko saamatta jäävinä verotuloina tai valtionosuuksien vähennyksinä. Yksityiskohtaista tietoa saadaan valtion budjettiriihen jälkeen syyskuun aikana. Suunnittelukauden loppuun ajoittuu valmisteilla oleva maakunta- ja soteuudistus, jonka vaikutukset kuntien tehtäviin ja rahoitukseen ovat mittavat. Verotulojen ennustetaan kesäkuussa laaditun ennusteen mukaan vähenevän vuonna 2017 koko maassa - 0,6 % ja Forssan kaupungissa - 1,5 % kuluvasta vuodesta.ennuste tarkentuu syksyn aikana. Kuntien verotuloennusteen merkittävimmät muutokset liittyvät kilpailukykysopimuksen aiheuttamiin muutoksiin. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina Kaupungin valtionosuudet ovat pienenemässä Kuntaliiton julkaisemien ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaan. Valtionosuudet muodostuvat kahdesta osasta: kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Valtionosuuden muutoksen taustalla on monia asioita. Vuoden 2017 ennakkolaskelmiin on päivitetty mm. seuraavat muutokset: mukaiset ikä- ja ikäryhmittäiset asukasmäärät, kustannustenjaon tarkistus, vuodelle 2017 kohdistuvat suorat valtionosuusleikkaukset 22,86 euroa/asukas, verotulotasauksen uudet verotustiedot, perustoimeentulotuen rahoituksen siirto kunnista Kelalle ja siihen liittyvä hallintokustannusten säästö, vuoteen 2017 liittyvät veromenetyskompensaatiot, kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset vuodelle 2017.

4 Ammatillisen koulutuksen -190 miljoonan euron säästö hyödyntää kuntia omarahoitusosuuden pienenemisen kautta. Vuonna 2016 jokainen kunta maksaa 291,92 euroa/asukas rahoitusta sitä varten, että Suomessa järjestetään toisen asteen lukio- ja ammatillista koulutusta. Vuonna 2017 kuntien omarahoitusosuus pienenee noin 35 euroa/asukas. Omarahoitusosuuden pienentyminen lisäisi kaupungin opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuutta noin 0,6 miljoonaa euroa vuonna Peruspalvelujen valtionosuus pienenisi nykyisestä 41,3 miljoonasta eurosta 39,5 miljoonaan euroon eli vähennystä olisi 1,8 miljoonaa euroa. Muutos ilman perustoimeentulotuen siirron osuutta olisi - 0,9 miljoonaa euroa. Perustoimeentuloturvan siirto on kunnille kustannusneutraali. Yhteensä valtionosuuksien vähennysarvio ilman perustoimeentulotuen muutosta on kaupungin osalta tällä hetkellä - 0,3 miljoonaa euroa. Valtionosuuslaskelmat tarkentuvat valtion budjettiriihen jälkeen. Yhteensä verorahoitus olisi pienentymässä noin 1,1 miljoonalla eurolla. Kilpailukykysopimus ei siis vahvista kuntataloutta ainakaan nopeasti. Kilpailukykysopimuksella on merkittäviä vaikutuksia vuoden 2017 talousarvioiden laadintaan. Kilpailukykysopimuksen tarkoittamat kunta-alan virka- ja työehtosopimukset koskevat kaikkia kuntien ja kuntayhtymien palkansaajaa. Sopimuskausi on Talousarviovalmistelussa on otettava huomioon seuraavat seikat: - palkkoja ei koroteta sopimuskaudella - lomarahoja leikataan 30 % ajanjaksolla työnantajan sosiaalivakuutusmaksut pienenevät yli prosentin, kun sosiaalivakuutusmaksujen maksuosuus siirtyy työnantajilta työntekijöille - vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tuntia vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Rakenteellisten muutosten johdosta kuntatyönantajan työvoimakustannusten arvioidaan pienenevän vajaan 1,5 prosenttia. Lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen maksuperusteet kevenevät näillä näkymin vuoteen 2020 mennessä noin 3 prosenttiyksikköä. Menohelpotusten ohella osa kilpailukykysopimuksen yksityiskohdista merkitsee kuntien tulopuolelle tuntuvia heikennyksiä. Palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus kasvattaa palkansaajien verovähennyksiä ja pienentää siten kuntien verotuottoja. Maksuihin liittyviä muutoksia ei ole luvattu kompensoida kunnille. Kuntatalous ei vahvistu, koska kilpailukykysopimuksen hyödyt leikataan arvioiduin säästövaikutuksin kuntien rahoituksesta joko saamatta jäävinä verotuloina tai valtionosuusleikkauksina. Valtio leikkaa kilpailukykysopimuksen kunnille tuomat hyödyt kuntien rahoituksesta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kilpailukykysopimuksen kuntayhtymille ja yhtiöille tuomat hyödyt vähentävät kuntayhtymien kunnilta perimiä kuntamaksuja ja myös konserniin kuuluvien yhtiöiden kaupungilta laskuttamia palveluhintoja. Kaupungin talousnäkymät ovat edellä selostetuista syistä vaikeat. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ovat kasvamassa nopeasti ja verorahoitus vähenemässä. Kuluvan vuoden talousarvio on alijäämäinen. Näillä näkymin kaupungin alijäämä olisi edelleen kasvamassa.

5 Valtuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaperiaatteet ja linjaukset, jotka ovat seuraavat: 1. Kaupungin taloutta ja palvelutoimintaa hoidetaan suunnittelukaudella siten, että kaupungin talous pidetään tasapainossa. 2. Kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat henkilöstökustannusten pienennykset hyödynnetään täysimääräisesti sekä kaupungissa että kaupunkikonsernissa, koska hyödyt leikataan kuntien rahoituksesta. 3. Kilpailukykysopimuksen työvoimakustannuksia vähentävän vaikutuksen tulee näkyä suoraan kuntayhtymien perimissä kuntaosuuksissa. 4. Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n palveluhintojen tulee alentua vähintään kilpailukykysopimuksen tuoman kustannusten alentumisen verran eli 0,5 prosenttia. 5. Määräaikaisen henkilöstön käyttöä vähennetään ja eläköitymisen tuomat mahdollisuudet hyödynnetään suunnitelmallisesti ennakoivan henkilöstösuunnittelun avulla. 6. Toimialojen raami on sosiaali- ja terveyspalveluita lukuunottamatta 0-kasvu kilpailukykysopimuksen vaikutus huomioon ottaen, eli raami lasketaan seuraavasti: henkilöstön palkkojen ja sivukulujen vähenemisen vaikutus vähennetään kuluvan vuoden talousarvion toimintakatteesta toimialoittain. Näin laskettu alustava raami talousarvion toimintakatteena on seuraava: keskushallinto euroa, sivistys- ja tulevaisuuspalvelut sosiaali- ja terveyspalveluja lukuun ottamatta euroa sekä tekninen ja ympäristötoimi euroa. 7. Kunnallisveroprosentin tarkistamiseen varaudutaan. Valtuusto päättää veroprosenteista marraskuun kokouksessa. 8. Vesihuoltoliikelaitoksen tuloutuksen määrää kaupungille varaudutaan edelleen pienentämään vaiheittain. Maakunta- ja sote- uudistus taloussuunnitelmassa Vuoteen 2019 ajoittuu suunniteltu maakunta- ja sote-uudistus, jonka vaikutukset kuntien tehtäviin ja rahoitukseen ovat mittavat. Yksittäiseltä kunnalta siirtyvien tehtävien kustannukset ja siltä siirrettävät tulot eivät vastaa toisiaan. Ensimmäisten julkaistujen koelaskelmien mukaan Forssan kaupungille syntyy veroprosentin korotustarvetta noin 0,6 prosenttiyksikköä. Omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia ja vaikutuksia tukipalveluihin on mahdotonta tässä vaiheessa arvioida. Kuntaliitosta saadun tiedon mukaan syksyn aikana on vielä tulossa kunnille budjetointiohje maakunta- ja soteuudistukseen liittyen.

6 VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN TEKNISET OHJEET 1. Talousarvion laadintaprosessin sujuvuus Talousarvion laadinnassa käytetään Budnetti3 ohjelmistoa, joka tarjoaa esimiehille hyvän työkalun budjettinsa suunnitteluun. Kukin toimiala organisoi oman talousarvion valmisteluprosessinsa omien tarpeidensa mukaiseksi ja jakaa toimialansa raamia edelleen painottaen eri palveluita haluamallaan tavalla. Tukena talousarvion laadinnassa toimivat toimialojen omat avainhenkilöt. Taloussuunnittelujärjestelmän pääkäyttäjä on Eeva-Liisa Tuomola. Budnetin käyttöohjeet löytyvät hakemistosta: K/tekstit/raha/ohjeet/talousarvioohjeet/budnetti 3 Budjetoijan ohje. 2. Talousarvio- ja käyttösuunnitelmarakenne Talousarviossa noudatetaan keskeisiltä osiltaan kuntaliiton Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma suositusta. Talousarviossa valtuusto asettaa käyttötalousosassa palveluittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen käytettävissä olevat resurssit määrärahoineen ja tuloarvioineen. Investointiosassa määrärahat varataan hankeryhmittäin/hankkeittain. Toimielimet jakavat valtuuston myöntämät määrärahat omissa käyttösuunnitelmissaan talousarvion hyväksymisen jälkeen pienempiin kokonaisuuksiin. 3. Aikataulu Lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitykset on oltava valmiina mennessä. Sisäisten palvelujen laskelmat tulee olla valmiina toimitettuina Eeva-Liisa Tuomolalle mennessä. Järjestelmään ne syötetään mennessä. Kiinteistöpäällikkö ja tekninen johtaja antavat tarvittaessa erilliset ohjeet toimialoille kiinteistöjen korjaus- ja investointiesitysten tekemiselle. 4. Toimialojen talousarvioesitysten sisältö Toimialojen esitykset pitävät sisällään seuraavat asiakirjat: 1. Budnetti3-ohjelmalla laadittu numero-osa 2. Tallennetut tavoitelomakkeet (K:taulukot/raha/talousarvio/budjettikirja, wordlomakkeet) sekä henkilöstölomakkeet (k:taulukot/raha/talousarvio/virat, excellomakkeet) 3. Toimielimen käsittelyä koskeva päätös. Päätöksen esittelytekstistä tulee ilmetä keskeisimmät muutokset toiminnassa, määrärahoissa ja henkilöstössä palveluittain. 4. Mahdolliset investointiesitykset ja niiden tavoitteet ja perustelut

7 Päätöksestä lähetetään viesti dynastiassa Eeva-Liisa Tuomolalle ja talousjohtaja Leena Järvenpäälle. Myös liitteiden on oltava dynastiassa! 5. Käyttötalousosa Numero-osa Toimialat tallentavat määrärahaesityksensä vuosille 2017, 2018 ja 2019 budnettiohjelmistolla budjetointinäytöllä kohtaan: Forssan kaupunki TA2017/LTK2017/LTK2017 TA2017/TS2018/TS2018 TA2017/TS2019/TS2019 Määrärahat ja tuloarviot syötetään tileittäin kustannuspaikoille. Järjestelmä pyöristää esityksen 10 euron tarkkuudelle. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa määrärahat ja tuloarviot hyväksytään palvelutasolla. Tavaroiden ja palvelujen ostot budjetoidaan pääsääntöisesti arvonlisäverottomin hinnoin (poikkeus vähennysrajoitteiset). Sisäiset laskutukset ja sisäiset erät Laskelmat on laadittava ja toimitettava talouspalveluyksikköön mennessä. Sisäiset erät syötetään keskitetysti talouspalveluyksikössä. Sisäisten erien tilille 2 Sisäinen laskenta ei saa syöttää lukuja toimialoilla. Palkat ja henkilöstösivukulut Vuoden 2017 talousarvion 4001 ja 4011 tilien kuukausipalkat palkkatiedot heinäkuulta on siirretty suoraan Populuksesta, jota voidaan muokata Budnetin henkilöpalkat osiossa. Vuosipalkkoihin on tehty sopimusten mukaiset korotukset eli 0 %. Toimialoilla on syytä tarkistaa, että vakituisten vakanssien palkkatiedot ovat oikein ja kohdistuvat oikeille kustannuspaikoille. Muut palkat (tuntipalkat, tilapäinen työvoima, erilliskorvaukset, muut palkat, sairauslomasijaiset ja vuosilomasijaiset) arvioidaan erikseen. Vuosilomansijaiset budjetoidaan tilille 4018 ja sairauslomansijaiset tilille Seuturekryn sijaispalvelun käyttö budjetoidaan palvelujen ostoihin. Seuturekryn palvelujen budjetoinnissa tulee käyttää toimintoa 3002, jotta Seuturekryn käyttöä voidaan seurata erillisenä muista palveluista. Järjestelmä laskettaa sivukulut automaattisesti. Pääkäyttäjä on tallentanut järjestelmään seuraavat: Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu 1,18 %, työttömyysvakuutusmaksu 3,65 %, tapaturmavakuutusmaksu 0,40 % ja muut sosiaalivakuutusmaksut 0,05 %, vel-maksu 16,43 %

8 KuEL maksu koostuu - palkkaperusteisesta maksusta - varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (varhe-maksu) ja - eläkemenoperusteisesta maksusta. Ainoastaan palkkaperusteinen maksu budjetoidaan % -osuutena palkoista, muut budjetoidaan euromääräisesti. Edellä mainitut maksut budjetoidaan seuraaville tileille: 4100 KuEl, palkkaperusteiset 16,43 % palkoista 4101 KuEL, varhemaksut, syötetään valmiiksi keskitetysti talouspalveluissa - ei saa muuttaa 4102 KuEL, eläkemenoperusteiset syötetään valmiiksi keskitetysti talouspalveluissa - ei saa muuttaa 4230 Sairausvakuutuskorvaukset, budnetti-ohjelmistossa ei ole sivukulujen laskentaa tällä tilillä, lasketaan ja syötetään toimialoilla (sairausvakuutuskorvaustilin prosentti on 1, palkkatileistä 4001, 4011, 4012, 4014, 4015, 4016, 4017 ja 4018); syötetään miinusmerkkisenä. Toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoitetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Laissa halutaan korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä sekä sitä, että toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Tavoitteet tulee johtaa valtuuston hyväksymistä strategioista ja tavoitteista. Tavoiteasettelusta on kerrottu kohdassa kaupunkistrategia ja sen liitteessä. Tiina Kemppainen toimii kaupunkistrategian toiminnallistamisen koordinaattorina, puh.no Investointiosa Investoinnit on varattava taloussuunnitelmaehdotukseen ilman arvonlisäveroa, mikäli hanketta ei koske vähennys- tai palautusoikeuden rajoitukset. Investointiosassa tulee kullekin vuodelle varata se osuus, mitä hankkeeseen suoriteperusteen mukaisesti kunakin vuonna arvioidaan käytettävän. Investointiosaan budjetoidaan pysyviin vastaaviin aktivoitavat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot. Hankintaraja on vähintään euroa. Rakentamiseen tai peruskorjaukseen liittyvät ensikertaisen kalustamisen määrärahat sisällytetään teknisen lautakunnan rakentamismäärärahoihin. 7. Valtionosuudet Valtionosuudet syötetään talouspalveluyksikössä. Laskennalliset valtionosuudet merkitään tuloksi tuloslaskelmaosaan.

9 Investointiosan valtionosuudet varataan investointiosaan ao. hankkeen tuloksi. Valtionosuus varataan tuloksi hankkeen ennakoidun valmistumisen mukaisesti. 8. Liikelaitoksen talousarvioehdotus Liikelaitosten talousarviossa noudatetaan Kuntalain 87 e :n säännöksiä ja uutta talousarviosuositusta. Johtokunnan tulee mennessä toimittaa ehdotuksensa vuoden 2017 talousarvioksi ja v taloussuunnitelmaksi talouspalveluyksikköön. Liikelaitoksen talousarviossa noudatetaan samoja talousarvioperiaatteita kuin kunnan talousarviossakin. Liikelaitoksen talousarviossa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Niissä esitetään liikelaitokselle asetettavat tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavat tunnusluvut, talousarvioperustelut ja budjettilaskelmat. Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy talousarvionsa vuodelle 2017 kunnan talousarvion hyväksymisen jälkeen viimeistään vuoden loppuun mennessä. Liikelaitos laatii tavoitteensa vastaavalla lomakkeella kuin konserniyhteisöt. Lomakkeet on toimitettava myös sähköpostitse osoitteeseen eeva-liisa.tuomola@forssa.fi. Sekä valtuusto että johtokunta asettavat liikelaitokselle sitovia tavoitteita. Valtuuston toimivallasta liikelaitoksen tavoitteiden asettamisessa säädetään kuntalain 13.2 :ssä ja johtokunnan toimivallasta tavoitteiden asettamisessa kuntalain 87 c.3 :ssä. Sekä valtuuston että johtokunnan liikelaitokselle asettamat tavoitteet esitetään liikelaitoksen talousarviossa ja ne tulee erottaa toisistaan selkein merkinnöin. 9. Tytäryhteisöjen tavoitteet Tytäryhteisöjen, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän ja Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän tulee laatia esityksensä konsernitavoitteista mennessä konsernilomakkeella. 10. Konserniyhteisöjä koskevat tavoite- ja talousarvioneuvottelut Kaupungin konserniohjeissa on vastuutettu vuosittain käytävät tavoite- ja talousarvioneuvottelut konserniyhteisöjen kanssa. Neuvottelut ajoittuvat syyskuulle ja niistä on sovittu erikseen. FORSSAN KAUPUNGINHALLITUS Leena Järvenpää kaupunginjohtajan sijainen talousjohtaja Matti Pietilä kaupunginsihteeri Jakelu: toimialat, konserniyhteisöt, liikelaitos