Käytännön asioita. Taloushistorian suuret teemat

Transkriptio

1 Käytännön asioita Kurssin verkkosivuilla luennot loppukuulusteluun tuleva kirjallisuus Pertti Haapala: Robert Fogel ja "tieteellinen historia (1993) Douglass C. North: Economic performance through time (1993) lisäkirjallisuutta Peter Mathias: Economic history: still living with the neighbours (2006) täydentyy 1 2 Mihin päästiin eilen? Taloushistoriasta alkoi muodostua oma tieteenalansa 1800-luvun lopulla, 1900-luvun alussa. (Kansan)taloustieteen kehittyessä abstraktimpaan suuntaan ( economics) historialliset tarkastelut jäivät taloushistorian alaksi. Taloushistoria = taloutta tutkiva historiallinen yhteiskuntatiede Sen identiteettiä määrittää suhde naapureihin = a) (kansan)taloustieteeseen ja b) muuhun historiantutkimukseen yhteyksiä ja eroja Taloushistorian suuret teemat Keskeisiä taloushistorian kehityksessä mitä on tutkittu? miten on tutkittu? teoriat menetelmät Mitkä teemat ovat olleet pinnalla milloinkin? miksi? Suurimmat aiheet, joihin on palattu toistuvasti miten näkökulmat ovat muuttuneet? miksi? 3 4 Teollinen vallankumous: taloushistorian 1. teema Teollinen vallankumous on piintynyt käsite, josta lienee mahdoton päästä enää eroon. Käsitteen levitti yleiseen käyttöön Arnold Toynbee teoksessaan Lectures on the Industrial Revolution (1884). Ilmaisua käytti viimeistään ranskalainen taloustieteilijä Jérôme-Adolphe Blanqui teoksessaan Histoire de l économie politique (1837): Englannissa on käynnissä teollinen vallankumous

2 5 6 Arnold Toynbee ( ) Lectures on The Industrial Revolution in England (1884) The essence of the Industrial Revolution is the substitution of competition for the medieval regulations which had previously controlled the production and distribution of wealth. Coming to the facts of the Industrial Revolution, the first thing that strikes us is the far greater rapidity which marks the growth of population. Next we notice the relative and positive decline in the agricultural population. Passing to manufactures, we find here the allprominent fact to be the substitution of the factory for the domestic system, the consequence of the mechanical discoveries of the time. Toynbeen jälkeen Paul Mantoux, La Révolution Industrielle au XVIII e Siècle (1906, engl. 1928) T.S. Ashton, The Industrial Revolution, (1948) Phyllis Deane, The First Industrial Revolution (1965) David S. Landes, The Unbound Prometheus (1969) Peter Mathias, The First Industrial Nation (1969) N.F.R. Crafts, Economic Growth During the British Industrial Revolution (1984) Pat Hudson, The Industrial Revolution (1992) Venyvä käsite Alunperin termi koski Ison-Britannian teollista vallankumousta. Sittemmin käsite levisi yleiseen käyttöön, tarkoittamaan yleensä teollistumisen vauhdittumista. Erisnimestä tuli yleisnimi. Britannian teollisesta vallankumouksesta tuli ensimmäinen teollinen vallankumous (The First Industrial Revolution / The Industrial Revolution). Se ei ole selväpiirteinen, täsmällinen käsite vaan nimi monitahoiselle yhteiskunnalliselle muutosprosessille. 7 Mistä on keskusteltu? Ajanjakso? Puhutaan samasta ajanjaksosta, n Tämä jo T.S. Ashtonilla: The Industrial Revolution, (1948) Millä vuosikymmenillä paino? Kumous? Voiko pitkästä ajanjaksosta edes puhua kumouksena? Äkillisyys vai syvällisyys? Syyt? Teknologia? Institutionaalinen ympäristö? Kulttuuri? Seuraukset? Työväestön elintaso? 8

3 Neljä näkökulmaa Joel Mokyr (The Economics of the Industrial Revolution, 1985): neljä näkökulmaa, sen mukaan mitä teollisen vallankumouksen piirrettä korostetaan: Teknologianäkökulma keksinnöt Tehdasnäkökulma korostaa muutoksia teollisessa organisaatiossa tehtaiden, rautateiden, suuryritysten synty Makrotaloudellinen näkökulma kansantulon kasvu, investoinnit, elinkeinorakenne Markkinatalousnäkökulma korostaa laveaa yhteiskunnallista muutosta, jonka ydin on markkinatalouden synty Nämä kaikki elementit jo Toynbeella. 9 Teknologianäkökulma: kumous Teknologinen näkökulma: keksinnöt tehtaat tuottavuuden parantuminen kasvu höyry käyttövoimana höyrykone tekstiiliteollisuuden keksinnöt kehruukoneet Puuvillan kehräyksen tuottavuus kohosi luvulle tultaessa n kertaiseksi siitä 1820-luvulle yli 2-kertaiseksi, yhteensä kertaiseksi kutomakoneet kaivos- ja rautateollisuuden innovaatiot kaivostekniikka raudan valmistuksen keksinnöt Uuden teollisuuden rooli korostuu. 10 Keksijöiden rooli korostuu Höyry 1696 Thomas Savery höyrypumppu (kaivoksiin) 1705 Thomas Newcomen Mäntähöyrykone 1765, 1769, 1781 James Watt parannettu höyrykone Puuvillateollisuus (kehruu) 1733 John Kay Flying Shuttle 1763 James Hargreaves kehruu-jenny 1769 Richard Arkwright water frame 1779 Samuel Crompton muuli (= Jenny + water frame) 11 Tehdasnäkökulma: kumous Muutokset tuotannon organisoinnissa Tehdasteollisuuden korostus etenkin puuvillateollisuus Suurempi mittakaava paljon työväestöä Uudenlainen fyysinen ympäristö tehtaat Koneellinen tuotanto Uudenlaiset yritykset 12

4 13 14 Makrotaloudellinen näkökulma Varhaiset käsitykset teollisesta vallankumouksesta perustuivat yksittäisiä toimialoja tai tuotteita koskeviin tilastoihin: puuvilla hiili rauta Kokonaistaloudelliset laskelmat antavat periaatteessa paremman kuvan Phyllis Deane & W.A. Cole, British Economic Growth (1962) kasvun nopeutuminen n Uudemmat laskelmat muuttaneet kuvaa Nick Crafts & Knick Harley luvulla kasvu nopeutui vasta 1815 Revision syyt? Aiemmin huomio uusiin, dynaamisiin sektoreihin Vinoutunut kokonaiskuva Teknologia huomio uuden tekniikan leviämiseen makroinnovaatiot mikrouudistukset Kokonaistaloudellisen datan paraneminen arvioidaan kokonaiskuvaa, ei yksittäisiä sektoreita (korvikeindikaattoreilla) matemaattisesti: painotettujen keskiarvojen laskemista Markkinatalousnäkökulma: pitkä prosessi Korostaa muutoksia taloudellis-sosiaalisissa suhteissa ja instituutioissa Vanhan taloudellisen sääntelyn ( merkantilismi ) murtuminen kilpailu markkinoiden rooli Kapitalismin synty Uudenlaiset yhteiskuntaluokat teollisuustyöväestö teollisuuskapitalisti Miksi Britannia? Luonnonvarat ja sijainti hiili rauta saariasema Tiede ja teknologia tiede käytännöllinen lähestymistapa empirismi taloudelliset sovellukset Politiikka parlamentin asema hajautettu hallinto Yrittäjäilmasto

5 17 18 Teollistumisprosessi Maatalouden rooli maatalouden vallankumous väestön kasvu ennen teollista vallankumousta vai jälkeen? Ulkomaankaupan merkitys perinteisesti korostettu tilastojen saatavuus kokonaistaloudelliset laskelmat suhteuttaneet ulkomaankaupan roolia Institutionaalisen ympäristön muutos omistusoikeus yritystoiminta Seuraukset Teollisuustyöväestön asema aikalaisten huomion kohteena lapsityö asumisolot terveys muokkasivat varhaista kuvaa teollisesta vallankumouksesta reformihenkeä (Toynbee) Elintasodebatti reaalipalkkakehitys uusia palkka- ja elinkustannusindeksejä Uusia puheenvuoroja Robert C. Allen: The British Industrial Revolution in Global Perspective (2009) Joel Mokyr: The Enlightened Economy. An Economic History of Britain, (2009) Yhtä mieltä siitä, että tekninen muutos on teollisen vallankumouksen ydin. Erilaiset selitykset sille, mikä sen syy Allen: talous: The Industrial Revolution - - was invented in Britain in the eighteenth century because it paid to invent it there. Mokyr: kulttuuris-institutionaalinen selitys 19 Miksi teollinen vallankumous? Korostukset ja tulkinnat ovat muuttuneet, mutta teollinen vallankumous on pysynyt sitkeästi taloushistorian keskeisenä tutkimuskohteena. Miksi? Koska olennainen muutos maailmanhistoriassa. Perustutkimus on tuottanut uutta tietoa, joka on kyseenalaistanut vanhoja tulkintoja. Kansainvälinen vertailu Metodit ovat kehittyneet, mittaaminen tarkentunut, teoriat täsmentyneet. Kritiikki: tieteen käyttövoima 20

6 21 22 Taloudellisen kasvun tutkimus Teollisen vallankumouksen uudet tulkinnat liittyvät siis taloushistorian metodiseen ja teoreettiseen kehitykseen. Teollisen vallankumouksen höyrykonehistoria on laventunut taloudellisen kasvun ja kehityksen tutkimukseksi. Teollinen vallankumous = modernin (jatkuvan) talouskasvun alku Miksi toiset maat rikkaita mutta toiset köyhiä? Taloudellisen kasvun tutkimuksen kehitys liittyy myös tilastoinnin historiaan. Tiede ja tilastot Internalistinen tieteenhistoria kuvaa tieteenalan kehitystä sen sisältä nähtynä, tieteen kehityksen omalakisena prosessina. Eksternalistinen tieteenhistoria kiinnittää huomion tieteen ulkopuolisiin seikkoihin. Hyvässä tieteenhistoriassa yhdistyvät molemmat näkökulmat. Taloushistorian kehityksen kannalta yksi tärkeä ulkoinen tekijä on tilastoinnin kehitys, joka on liittynyt sekä poliittisiin tarpeisiin että yhteiskuntatieteiden kehitykseen.