Rautaisannos proteiinitietoa

Transkriptio

1 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Rautaisannos proteiinitietoa Hard Rock Cafe, Aleksanterinkatu 21, Helsinki Tiistai klo Avaus ScenoProt-hankkeen johtaja, erikoistutkija Anne Pihlanto, Luke Huoltovarmuus ja proteiinit professori Jarkko Niemi, Luke Ympäristö ja proteiinit tutkija Sanna Hietala, Luke Terveys ja proteiinit vastuullinen tutkija Anne-Maria Pajari, HY Kunkin puheenvuoron lopuksi lyhyesti aikaa kysymyksille, lopussa mahdollisuus haastatteluille. 1 2-Nov-16

2 Uusia proteiinilähteitä ruokaturvaan ScenoProt Anne Pihlanto Luonnonvarakeskus

3 Tervetuloa Ruoantuotanto: Aiheuttaa 25 % kasvihuonekaasupäästöistä ja sitoo 30 % viljeltävästä maapinta-alasta. Ruokaturva Väestönkasvu ja talouden kehitys: Vuonna 2050 tarvitaan 70 % enemmän proteiinia kuin tänään. Ilmasto Terveys Terveydenhoitokustannukset: 9,945 % GDB (Maailmanpankki 2014) 3

4 Hankkeemme tavoitteena on harppaus valkuaisomavaraisuudessa vuoteen 2030 mennessä Nov-16

5 ScenoProt Rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvosto (SRC) (8 M ) M (hyväksytty) Partnerit Luke (Koordinaattori) Turun yliopisto Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Makery Oy TNO (Alankomaat) University of Life Sciences (Norja) 5

6 6

7 Huoltovarmuus ja proteiinit professori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus (Luke)

8 Mikä on proteiiniomavaraisuus? Omavaraisuus tarkoittaa kykyä tai mahdollisuutta tuottaa omin voimavaroin hyödykkeitä, joita tarvitsee (Huoltovarmuuskeskus) Kulutushyödykkeet Tuotantopanokset (energia, rehut, lannoitteet ) Omavaraisuus vähentää riippuvuutta ulkoisista tekijöistä Täydennysvalkuaisomavaraisuus korostuu usein Proteiinimavaraisuusaste: Suomessa käytetty proteiini _ Suomessa tuotettu proteiini Proteiini on osa tuotetta Omavaraisuus voi olla korkea, vaikka tuontia olisi paljon, jos tuotteissa samalla viedään paljon proteiinia Proteiinin koostumuksella on merkitystä 8

9 Huoltovarmuus ja proteiiniomavaraisuus Huoltovarmuus on kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin ja haitoin. Hyvä omavaraisuus Hyvä huoltovarmuus? Kyky tuottaa ja turvata proteiinin saatavuus ja jakelu Tuotantokapasiteetin ylläpitäminen, uuden tuotantokapasiteetin luominen Saatavuus markkinoilla Varmuusvarastointi, tasainen saatavuus Laatu ja hinta 9

10 Proteiini ruoka- ja elintarviketeollisuuskäyttöön, % (pl. rehu) Maitotuotteet Vehnä Sianliha Kala Siipikarjanliha Rypsi ja rapsi Naudanliha Muu kasviperäinen Ruis Kananmunat Peruna Kaura Vihannekset Muu liha Muu eläinperäinen 10

11 Milj. kg raakaproteiinia Mistä Suomi saa proteiininsa? Tuotanto Tuonti Vienti Viljat Nurmet Muu kasviperäinen Maitotuotteet Muu eläinperäinen Hyödyke Proteiinin määrä milj. kg Tuotanto Tuonti Vienti Tuonnin osuus kotimaan käytöstä Viljat % Nurmet % Muu kasviperäinen % Maitotuotteet % Muu eläinperäinen %

12 Milj. kg Kasviperäisen proteiinin lähteet ja käyttö Suomessa vuonna 2013 (milj. kg raakaproteiinia) Lähteet Käyttö Varaston muutos Vienti Ruoka-käyttö Muu käyttö Tuonti Tuotanto Jos ei huomioida varastonmuutosta, tuotanto kattoi 96 % kotimaan käytöstä 12

13 Milj. kg raakaproteiinia Eräiden kasviperäisten tuotteiden raakaproteiinin tuotanto ja nettotuonti Nettotuonti Tuotanto 13

14 Megatrendit muokkaavat kysyntää Väestönkasvu Elintason nousu, mikä näkyy jo nyt mm. Kiinassa Eläinperäisistä tuotteista saadaan globaalistin jopa kolmannes proteiinista - kulutus kaksinkertaistumassa Ovatko kasvava kysyntä ja nousevat hinnat mahdollisuus suomalaisen tuotannon lisäämiselle? Proteiinin tuotanto ja kulutus alueellisesti epätasapainossa. Esimerkiksi noin 4/5 soijapavusta tulee Amerikoista, mutta EU ja Kiina ovat merkittävimpiä käyttäjiä Ympäristönäkökohdat ja kiertotalous 14

15 Miten proteiiniomavaraisuutta voitaisiin parantaa? Kotimaisen tuotannon lisääminen Viljelytapojen kehittäminen ja satotasojen nostaminen Yksikkötuotantokustannukset pienemmiksi Kysynnän kasvu voi nostaa hintoja ja luoda markkinoilla tilaa soijan korvaamiseksi kotimaisilla vaihtoehdoilla Uusien proteiinilähteiden kehittäminen (hyönteiset, levät yms.) Sivutuotteiden hyödyntäminen proteiinilähteenä Lisää kotimaisia innovaatioita (vrt. Härkis, Nyhtökaura, Mifu, )

16 Novel protein sources for food security

17 Ympäristö ja proteiinit tutkija Sanna Hietala, Luke

18 Panokset Lannoitteet, Kasvinsuojelu- Aineet, Energia, vesi Rehun-/kasvintuotanto 51,5 t säilörehu 30 t ohra 4 t muu rehu Tuotokset Päästöt, jätteet Energia, materiaalit Nautatila Päästöt, lanta, jätteet 21 sonnia Energia, materiaalit Teurastus Päästöt, Sivutuotteet, jätteet 6800 ruho kg 4762 kg tuoretta lihaa 1000 kg proteiinia

19 Tutkittavien tuotteiden proteiinipitoisuus, % Härkäpapu Herne Lupiini Soijapapu Pellavansiemen Öljyhamppu Tattari Kvinoa Jauhomato Mustasotilaskärpänen Kirjolohi Lohi Pyydetty kala, ka Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha Lähteet: fineli, USDA % tuorepainosta % kuivapainosta

20 Ilmastovaikutukset raaka-ainelähteittäin kg CO2 ekvivalentteja per kg proteiinia Palkokasvit Pseudoviljat Hyönteiset Viljelty kala Palkokasvit Viljat Viljelty kala Rehevöittävä vaikutus g PO4 ekv per kg proteiinia Liha Pyydetty kala Naudanliha, maito Naudanliha, liha Sianliha Siipikarjanliha 20

21 Huomioita Jatkokäsittely, mikä voi olla hyvin moninaista, nostaa myös ympäristövaikutuksia. Toisaalta jatkoprosessoinnilla voidaan saada raaka-aineista esim. öljyä, jolle osa alkutuotannon päästöistä ja prosessoinnista voidaan osittaa. Kaikki proteiini ei ole ravitsemuksellisesti saman arvoista, johtuen erilaisesta sulavuudesta ja aminohappokoostumuksesta. Hankkeen skenaarioiden arvioinnissa nämä seikat pyritään huomioimaan. 21

22 Novel protein sources for food security

23 Terveys ja proteiinit Anne-Maria Pajari Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

24 Mihin proteiinia tarvitaan elimistössä? 24

25 Kuinka paljon proteiinia tarvitaan? Ikä arvioitu tarve (g/kg/vrk) RDA (g/kg/vrk) RDA (g/vrk) 0-6 kk 1, kk 1,0 1, v - 3 v 0,88 1, v - 8 v 0,76 0, v - 13 v 0,76 0, v - 18 v pojat (61 kg) 0,73 0,85 52 tytöt (54 kg) 0,71 0,85 46 > 19 v miehet (70 kg) 0,66 0,80 56 naiset (57 kg) 0,66 0,80 46 raskaana olevat 0,88 1,1 71 imettävät 1,05 1,3 71 Fysiologinen tarve riippuu iästä Suomalaiset ravitsemussuositukset Aikuiset ja yli 2- vuotiaat: E% 1,1-1,3 g/kg Yli 65-vuotiaat: E% 1,2-1,4 g/kg 25

26 Millaista proteiinia tarvitaan? aminohappokoostumus ratkaisee Ravinnon proteiinin ravitsemuksellinen laatu riippuu sen aminohappokoostumuksesta. Ruoassa tulee olla riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Jos yhdenkin määrä on vajaa, elimistö ei pysty täysin hyödyntämään muitakaan aminohappoja. 26

27 Mistä suomalaiset saavat proteiininsa? Suomalaisten keskimääräinen proteiinin saanti on 17E% (Finravinto 2012) 23 % 6 % 5 % 34 % 23 % 7 % 2 % peruna & kasvikset & hedelmät viljat kala kananmuna liha - suurin osa proteiinista eläinperäistä - lihaa kulutetaan 182 g/vrk (miehet) ja 105 g/vrk (naiset) - viljat suurin kasviproteiinin lähde maitovalmisteet muut 27

28 Miten proteiinien käyttöä tulisi muuttaa? Proteiinin saantia ei tarvitse lisätä nykyisestä Eläinperäisen proteiinin, erityisesti punaisen lihan kulutusta olisi tarpeen vähentää; ravitsemussuositus kehoittaa rajoittamaan punaisen lihan 500 g / viikko (kypsää lihaa) Kasviperäisen proteiinin kulutusta tulisi lisätä, erityisesti palkokasvit (hernet & pavut) 28

29 Proteiinit ja terveys ScenoProt-interventio korvataan osa eläinperäisestä proteiinista kasviperäisellä 150 vapaaehtoista työikäistä tervettä tutkittavaa noudattavat 12 viikkoa yhtä seuraavista kolmesta ruokavalioista tutkitaan suoliston aineenvaihduntaa sekä suolistosyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä 30 % 20 % 20% 30 % 1) Eläin:kasvi 70:30 eläinproteiinit: eläinproteiinit: maitotuotteet, kala, liha, kananmuna kasviproteiinit: 29 2) Eläin:kasvi 50:50 3) Eläin:kasvi 30:70 maitotuotteet kala liha kananmuna eläinproteiinit: maitotuotteet, kala, liha, kananmuna kasviprot: myös härkäpapu, kaura, hamppu, tattari, soija, kvinoa, sienet kasviprot: myös härkäpapu, kaura, hamppu, tattari, soija, kvinoa, sienet vilja (leipä, pasta, leivonnaiset) peruna riisi

30 Novel protein sources for food security

31 31