Merja Saarinen

Transkriptio

1 Pääseekö liha pannasta? - Ravitsemuksen sisällyttäminen ilmastovaikutusten arviointiin Merja Saarinen SustFoodChoice-hankkeen loppuseminaari

2 Kohti kestäviä ruokavalintoja kuluttajainformaatio ruoan terveys- ja ympäristövaikutuksista kestävyyden kontekstissa (SustFoodChoice) Tutkijat Merja Saarinen, Taija Sinkko, Frans Silvenius ja Katri Joensuu, MTT Kestävä biotalous prof. Raija Tahvonen ja prof. Sirpa Kurppa, MTT prof. Juha Helenius ja prof. Mikael Fogelholm, HY Rahoittajina Makera, MTT ja yritykset Kankaisten öljykasvit, Samsara, Bioferme, Juvan Luomu, Ravintoraisio, HK Ruokatalo, Valio

3 Ruoan terveys- ja ympäristövaikutukset Tuote ateria ruokavalio Syömisen konteksti Ateriat, tuotteet Mitä ja kuinka paljon syömme? Miten se vaikuttaa terveyteemme? Ostamisen konteksti Tuotteet Mitä ja kuinka paljon ostamme/tuotamme? Miten se vaikuttaa ympäristöömme? Kuva: iltalehti.fi Kuva: ruokatieto.fi Ruokavalion konteksti Vaikutukset ihmisen terveyteen Kuluttajan ympäristövaikutukset Kansanterveys Paikalliset, alueelliset ja globaalit ympäristökysymykset

4 Mistä on kyse? Elinkaariarvioinnin metodologinen haaste Tuotteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan elinkaariarvioinnilla Ympäristövaikutukset ilmoitetaan toiminnallista yksikköä kohti Toiminnallinen yksikkö kuvaa tuotteen tarjoamaa hyötyä Ruoalle toiminnallisena yksikkönä on yleensä kg,100 g tai vastaava Ruoan tuottama pääasiallinen hyöty on kuitenkin ravitsemus Asiaa on lähestytty myös aterioiden ja ruokavalioiden näkökulmasta Sopii hyvin valistustyyppisen käyttöön ja joukkoruokailun yhteyteen Menetelmää ravitsemuksen sisällyttämiseksi tuotteiden vertaamiseen elinkaariarvioinnilla ei ole ollut käytössä, koska Ravitsemus on monitahoinen asia; esim. eri ruoilla on erilainen rooli ravitsemuksessa Muut ruoan tuottamat hyödyt, esim. nautinto, ovat sotkeneet kuviota oja?

5 Mistä on kyse? Tiedon kyseenalaistaminen, esim. Ympäristöväite (per kg) Liha kuormittaa enemmän kuin kasvituotteet Varsinkin naudanliha kuormittaa paljon Kyseenalaistus Ei voi verrata, koska niillä on erilainen ravintoainesisältö Proteiinipitoisuus Lihan on muutenkin ravintorikasta Kasviproteiinin tuottaminen Suomessa on hankalaa Laidunnuksella on positiivisia ekologisia vaikutuksia Makkara kuormittaa vähemmän kuin kokoliha Ei voi suositella makkaraa, koska se on epäterveellistä

6 Mistä on kyse? Tiedon kyseenalaistaminen, esim. Ympäristöväite (per l) Maito kuormittaa enemmän kuin esim. soijajuoma Kyseenalaistus Ei voi verrata, koska niillä on erilainen ravintoainesisältö Luonnollinen koostumus Esim. soija- ja kaurajuoma kuormittavat vähemmän kuin maito, koska ovat kasviperäisiä Soijamaito ei voi olla parempi, koska soija on tuontituote Kuljetukset kuormittavat kotimaisten/paikallisten resurssien käyttö on hyväksi Luomun ympäristövaikutukset ovat pienemmät/suuremmat En usko, koska

7 Miten tuotteen ravitsevuutta voidaan mitata/kuvata? Tuotteen yleistä ravitsemuksellista laatua voidaan kuvata ravintoaineindekseillä, jotka sisältävät useita ravintoaineita Maailmalla niitä on kehitetty monenlaisia Suomessa ei ole juuri käytetty Verrattiin kahdenlaisia indeksejä, jotka sisälsivät 1. Suositeltavia ravintoaineita (tyyppi 1) tai 2. Suositeltavia ja vältettäviä ravintoaineita (tyyppi 2) Muodostettiin suomalainen yleinen ravintoaineindeksi ja viisi tuoteryhmäkohtaista indeksiä (tyyppiä 2)

8 Tyypin 1 ravintoaineindeksit

9 Tyypin 2 ravintoaineindeksit 40 Tyyppi 2 on ravitsemustieteellisestä näkökulmasta järkevämpi, mutta haasteena on negatiiviset arvot. Tyypin 2 ravintoaineindeksi per 100 g tuotetta NRF9-3 NFC12-2 FNI10-3

10 Ravintoainesisällön yhdistäminen ympäristövaikutuksiin, E/N-indeksi E / N indeksi = LCA-tulos (jossakin vaikutusluokassa) Ravintoaineindeksin tulos (+ vakio) Molemmat lasketaan samaa tuotemäärää kohde, esim. 100 g Esim. ilmastovaikutus g CO 2 -ekv/100g Vakiolla muutetaan ravintoaineindeksin tulos positiiviseksi (tyyppi 2) Tuottaa tulokseksi tuotemäärästä riippumattoman arvon Yleiseen ravintoaineindeksiin perustuva E / N indeksi (tyyppi 1 ja 2) Tuoteryhmäkohtainen E / N indeksi (tyyppi 2)

11 Tuoteryhmäkohtaisia tuloksia Testilaskennoissa käytetty ns. yleistä tietoa Ympäristö: MTT:n tutkimukset, kirjallisuus, Ecoinvent-tietokanta Ravintoainesisällöt: Fineli-tietokanta Suomalainen ravitsemussuositus Case-tuotteiden tulokset perustuvat hankkeessa tuotettuun tietoon Ympäristövaikutukset elinkaariarvioinnilla Ravintoainesisällöt ravintoaineanalyyseistä Loppuraportissa myös yleisten E/N-indeksien tuloksia ja muutenkin tarkempia tuloksia

12 E/N-indeksit, tuoteryhmäkohtaiset Proteiinin lähteet Juusto, 15-18% Juusto (emmental) Tofu Naudanliha, paistettu öljyssä, suolattu Kirjolohi, paistettu uunissa Suolasilli Sianliha, paistettu öljyssä, suolattu Grillimakkara, lihaisa, grillattu g CO2 eq/fniprot Ilmastovaikutus per 100g: Ravintoaineindeksi per 100g: Juusto, 15-18% Juusto, 15-18% Juusto (emmental) Juusto (emmental) Tofu Tofu Naudanliha, paistettu öljyssä, Naudanliha, paistettu Kirjolohi, paistettu uunissa Kirjolohi, paistettu Suolasilli Sianliha, paistettu öljyssä, g CO2 eq per 100g Suolasilli Sianliha, paistettu FNIprot+100 Grillimakkara, lihaisa, grillattu Grillimakkara,

13 E/N-indeksit, tuoteryhmäkohtaiset Hiilihydraattien lähteet Ruisleipä Vaalea leipä Makaroni, kokojyvä, keitetty Makaroni, kokojyvä, keitetty suolan kanssa Makaroni, keitetty suolan kanssa Peruna, keitetty Riisi, kokojyvä, keitetty suolan kanssa Riisi, keitetty suolan kanssa Kaurapuuro, suolattu g CO2 eq/fnicarb Ilmastovaikutus per 100g: Ravintoaineindeksi per 100g: Ruisleipä Vaalea leipä Makaroni, kokojyvä, keitetty Makaroni, kokojyvä, Makaroni, keitetty suolan Peruna, keitetty Riisi, kokojyvä, keitetty Riisi, keitetty suolan kanssa Kaurapuuro, suolattu g CO2 eq per 100g Ruisleipä FNIcarb Vaalea leipä Makaroni, kokojyvä, keitetty Makaroni, kokojyvä, keitetty Makaroni, keitetty suolan kanssa Peruna, keitetty Riisi, kokojyvä, keitetty suolan Riisi, keitetty suolan kanssa Kaurapuuro, suolattu

14 E/N-indeksit, tuoteryhmäkohtaiset Ilmastovaikutus per 100g: Ruisvuokaleipä, case Ruisleipä Grahamvuokaleipä, case Vaalea leipä Makaroni, kokoj., keit. suolan kanssa, case Makaroni, kokoj., keit. suolan kanssa Makaroni, kokoj., keitetty Makaroni, keit. suolan kanssa, case Makaroni, keit. suolan kanssa Peruna, keitetty Riisi, kokoj., keitetty suolan kanssa Riisi, keitetty suolan kanssa Kauravalmiste, mustikka-banaani, case Luomukaurapuuro, case Kaurapuuro, case Kaurapuuro, suolattu g CO2-ekv per 100 g

15 E/N-indeksit, tuoteryhmäkohtaiset Ravintoaineindeksi per 100g: Ruisvuokaleipä, case Ruisleipä Grahamvuokaleipä, case Vaalea leipä Makaroni, kokoj., keit. suolan kanssa, case Makaroni, kokoj., keit. suolan kanssa Makaroni, kokoj., keitetty Makaroni, keit. suolan kanssa, case Makaroni, keit. suolan kanssa Peruna, keitetty Riisi, kokoj., keitetty suolan kanssa Riisi, keitetty suolan kanssa Kauravalmiste, mustikka-banaani, case Luomukaurapuuro, case Kaurapuuro, case Kaurapuuro, suolattu FINhiilih

16 E/N-indeksit, tuoteryhmäkohtaiset Hiilihydraattien lähteet Ruisvuokaleipä, case Ruisleipä Grahamvuokaleipä, case Vaalea leipä Makaroni, kokoj., keit. suolan kanssa, case Makaroni, kokoj., keit. suolan kanssa Makaroni, kokoj., keitetty Makaroni, keit. suolan kanssa, case Makaroni, keit. suolan kanssa Peruna, keitetty Riisi, kokoj., keitetty suolan kanssa Riisi, keitetty suolan kanssa Kauravalmiste, mustikka-banaani, case Luomukaurapuuro, case Kaurapuuro, case Kaurapuuro, suolattu g CO2-ekv/FNIcarb

17 E/N-indeksit, tuoteryhmäkohtaiset Nestemäiset maitotuotteet ym. Kauravalmiste, mustikka-banaani, luomu, case Luomujogurtti, maustamaton, case Jogurtti, maustamaton, 2,5% Soijajuoma, rikastamaton Soijajuoma, D-vit ja ja Ca Kaurajuoma, rikastamaton Kaurajuoma, D-vit ja Ca Rasvaton luomumaito, case Rasvaton maito, kotoiset rehut, case Rasvaton maito, ostorehut, case Rasvaton maito, rikastamaton g CO2-ekv/FNImilk g CO2-ekv/FNImilk 0 2 0, , Kauravalmiste, mustikka-banaani, Luomujogurtti, maustamaton, case Jogurtti, maustamaton, 2,5% Soijajuoma, rikastamaton Soijajuoma, D-vit ja Ca Kaurajuoma, rikastamaton Kaurajuoma, D-vit ja Ca Rasvaton luomumaito, case Rasvaton maito, kotoiset rehut, case Rasvaton maito, ostorehut, case Rasvaton maito, rikastamaton Ilmastovaikutus per 100g: Kauravalmiste, mustikka-banaani, Luomujogurtti, maustamaton, case Jogurtti, maustamaton, 2,5% Soijajuoma, rikastamaton Soijajuoma, D-vit ja Ca Kaurajuoma, rikastamaton Kaurajuoma, D-vit ja Ca Rasvaton luomumaito, case Rasvaton maito, kotoiset rehut, case Rasvaton maito, ostorehut, case Rasvaton maito, rikastamaton Ravintoaineindeksi per 100g: g CO2-ekv per 100 g FINmilk

18 E/N-indeksit, tuoteryhmäkohtaiset Hapankaali, case Tomaatti, kypsentämätön Appelsiini, kypsentämätön Hedelmät ja vihannekset Mansikka, kypsentämätön Porkkana, kypsentämätön g CO2 ekv/finhevi Kaali, kypsentämätön Ilmastovaikutus per 100g: Ravintoaineindeksi per 100g: Hapankaali, case Tomaatti, kypsentämätön Appelsiini, kypsentämätön Hapankaali, case Tomaatti, kypsentämätön Appelsiini, kypsentämätön FINhevi Mansikka, kypsentämätön Porkkana, kypsentämätön Kaali, kypsentämätön g CO2-ekv per 100 g Mansikka, kypsentämätön Porkkana, kypsentämätön Kaali, kypsentämätön

19 E/N-indeksit, tuoteryhmäkohtaiset Rasvat Rasvat Rypsiöljy, Rypsiöljy, kylmäpuristettu, kylmäpuristettu, luomu, luomu, case case Rypsiöljy, kylmäpuristettu, case Oliiviöljy g CO2-ekv/FNIfat Rypsiöljy Ilmastovaikutus per 100g: Ravintoaineindeksi per 100g: Rypsiöljy, kylmäpuristettu, luomu, Rypsiöljy, kylmäpuristettu, luomu, case Rypsiöljy, kylmäpuristettu, case Rypsiöljy, kylmäpuristettu, case Oliiviöljy g CO2-ekv per 100 g Oliiviöljy FINrasva Rypsiöljy Rypsiöljy

20 Johtopäätöksiä E/N-indeksi tarjoaa ratkaisun ravitsemuksen liittämiseksi ympäristövaikutustarkasteluun E/N-indeksi kertoo tuotteen ominaisympäristövaikutuksen Edellyttää oikeaa dataa ympäristövaikutuksista ja ravintoainesisällöstä E/N-indeksi korostaa tuotteiden välisiä eroja, jos molemmat tekijät vaikuttavat samaan suuntaan Esim. porkkana suhteessa kasvihuonetomaattiin E/N-indeksi korjaa LCA-tulosten karkeimpia epäkohtia ravitsemuksellisen kestävyyden näkökulmasta, esim. Makkara häviää kokolihalle Rypsiöljyn ja oliiviöljyn ero pienenee Tuoteryhmäkohtaisissa E/N-indekseissä on kehityspotentiaalia!

21 Johtopäätöksiä E/N-indeksejä voidaan käyttää tuotteiden välisessä vertailussa Ei kuitenkaan kerro ruoan kulutuksen kokonaisuuden vaikutuksista (niin kuin ei tuote-lca yleensäkään, ovat tehokkuusmittareita) Ei ota kantaa muihin kestävyysnäkökulmiin Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, ekologinen kestävyys laajemmin Ravitsemusnäkökulmaa voisi/pitäisi vielä vahvistaa! Näissä vertailutuotteissa suurin ero, eli parannus, vallitsevaan per kg tarkasteluun proteiinin lähteissä ja rasvoissa Muissakin tuoteryhmissä potentiaalia, esim. antioksidanttien mukaan tulon myötä kasviksissa ja hedelmissä Yleistä E/N-indeksiä voidaan käyttää aterioihin ja eineksiin Tuoteryhmäkohtaiset E/N-indeksit sopivat tuoteryhmän sisäisiin vertailuihin

22 Johtopäätöksiä, vastauksia Pääseekö liha pannasta? Onko makkara todellakin parempi ympäristövalinta kuin kokoliha? Liha häviää edelleen kasviproteiinituotteille, mutta lihalla ja lihatuotteilla on eroa! Sillä on suuri merkitys, koska puolet syömästämme lihasta on lihatuotteissa, joita erityisesti pitäisi ravitsemussuositusten mukaan välttää. Ovatko kasvimaitojuomat ylivertaisia maitoon verrattuna tai onko maito ylivertainen kasvimaitojuomiin verrattuna? Eivät/ei ole, puntit ovat tasan! Tosin maidon kanssa syntyy aina myös lihaa. Ovatko luomutuotteet parempia kuin tavanomaiset? Riippuu tuotteesta. Raaka-aineiden tuotannolla ja reseptillä on merkitystä. Tarvitaan vielä tarkempaa tietoa ravintoainesisällöistä ja luomun ympäristövaikutuksista.

23 Kiitos!