Nykyaikaisen lääkehoidon tulee perustua
|
|
- Kaisa Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Kliinisten lääketutkimusten julkaisemisharha Tapani Keränen ja Pauli Ylitalo Julkaisemisharhalla tarkoitetaan julkaisutapoihin liittyvää tieteellisen kirjallisuuden edustavuuden vääristymää. Kliinisistä lääketutkimuksista julkaistaan useimmin ne, joissa todetaan merkitseviä eroja tutkittavien valmisteiden välillä. Tämän takia julkaistut tulokset eivät aina edusta kaikkia kyseisellä lääkeaineella tehtyjen tutkimusten tuloksia, mikä voi johtaa uuden lääkkeen merkityksen virhearviointiin ja väärin hoitoratkaisuihin. Kliiniset tutkimukset tulisi suunnitella siten, että niiden tulokset ovat luotettavia. Tällöin tutkimus voidaan usein julkaista, vaikka tulokset olisivat negatiivisia tai odotusten vastaisia. Nykyaikaisen lääkehoidon tulee perustua tieteelliseen näyttöön hoidon hyödyistä (Pentikäinen 1998). Tärkein menetelmä lääkkeiden tehon ja turvallisuuden osoittamiseksi ovat satunnaistetut, kontrolloidut lääketutkimukset. Jotta hoitava lääkäri voi kriittisesti arvioida uuden lääkkeen hyötyjä ja haittoja, kaikkien kyseisellä lääkkeellä tehtyjen kliinisten tutkimusten tulosten tulee olla arvioitavissa tieteellisistä julkaisuista. Tämä on myös edellytys sille, että systemoidut kirjallisuuskatsaukset, metaanalyysit sekä niiden perusteella laaditut hoitosuositukset ovat luotettavia (Mäkelä ja Kunnamo 1997). Julkaisemisharhalla (publication bias) tarkoitetaan tieteellisen kirjallisuuden edustavuuden vääristymää, joka ei johdu artikkelien tieteellisen pätevyyden heikkouksista vaan julkaisutapoihin liittyvistä seikoista (Mäkelä ym. 1996). Tämän takia julkaistut tulokset eivät aina edusta kaikkia kyseisellä lääkeaineella tehtyjen tutkimusten tuloksia, mikä voi johtaa uuden lääkkeen merkityksen virhearviointiin ja väärin hoitoratkaisuihin. Tässä artikkelissa tarkastelemme julkaisemisharhan yleisyyttä ja tärkeimpiä syitä kliinisten lääketutkimusten osalta. Esitämme lopuksi myös suosituksia tämän ongelman vähentämiseksi. Kuinka usein tutkimustulokset jäävät julkaisematta? Kliinisten tutkimusten julkaisemisharhaan on kiinnitetty runsaasti huomiota 1990-luvulla (Chalmers 1990, Dickersin 1990, Horton 1997, Stern ja Simes 1997). Lääketutkimusten julkaisematta jäämistä on selvitetty systemaattisesti vain vähän. Tutkijoille ja eettisille toimikunnille tehtyjen kyselytutkimusten perusteella on arvioitu, että % lääketutkimuksista jää julkaisematta (Dickersin ym. 1987, Easterbrook ym. 1991). Jo noin 20 vuotta sitten Suomessa selvitettiin, kuinka suuri osa eräiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden myyntilupahakemusten sisältämistä kliinisistä tutkimuksista oli julkaistu (Hemminki 1980). Tutkimus käsitti vuosina 1965, 1970, 1974 ja 1975 Lääkintöhallitukselle lääketutkimuksista jätetyt ilmoitukset. Yhteensä 341 raportoidusta tutkimuksesta oli julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä 177 (55 %). Hemmingin (1980) arvion mukaan julkaistujen ja julkaisematta jääneiden tutkimusten tekotavoissa ei ollut eroja, mutta julkaisemattomissa annettiin enemmän tietoa haittatapahtumista kuin julkaistuissa Duodecim 1999; 115: T. Keränen ja P. Ylitalo
2 Tulosten valikoiva julkaiseminen johtaa julkaisemisharhaan On ilmeistä, että kliinisten lääketutkimusten julkaisemiseen vaikuttaa se, todetaanko vertailuryhmien välillä merkitsevä ero ja ovatko havaitut tulokset tutkijan tai tutkimuksen toimeksiantajan kannalta tarkoituksenmukaisia (Newcombe 1987, Dickersin 1990, Easterbrook ym. 1991, Bardy 1996). Simes (1986) analysoi kansainväliseen syöpälääketutkimusrekisteriin ilmoitetut tutkimukset, joissa verrattiin yksittäisen syöpälääkkeen tai yhdistelmähoidon vaikutuksia munasarjasyövässä ja multippelissa myeloomassa. Julkaistujen tutkimusten perusteella tehty meta-analyysi osoitti yhdistelmähoidon parantavan potilaiden ennustetta. Kun sekä julkaistujen että julkaisemattomien tutkimusten tulokset analysoitiin yhdessä, yhdistelmähoidon myönteistä vaikutusta ennusteeseen ei enää havaittu (munasarjasyöpä) tai hoidon etu jäi vähäisemmäksi kuin julkaistujen tutkimusten perusteella voitiin päätellä (multippeli myelooma). Useat selvitykset osoittavat, että valtaosassa julkaistuista lääketutkimuksista (55 78 %) uusi lääke osoittautui paremmaksi kuin vertailuvalmiste ja että vertailuvalmiste oli uutta lääkettä parempi vain alle 10 %:ssa tutkimuksista (Davidson 1986, Dickersin ym. 1987, Gotsche 1989, Juhl ym. 1997). Tämä saattaa osaksi johtua lumelääkkeen ja heikkotehoisen tai pieniannoksisen vertailulääkkeen käytöstä. Havaitut erot eivät ole aina kuitenkaan todellisia tai kliinisesti merkittäviä tai ne voivat perustua tutkimuksen suunnittelun tai tulosten analysoinnin virheisiin. Myös tulosten esittämistapa ja julkaisun painotukset voivat suosia tutkittavaa lääkettä perusteetta. Negatiiviset tulokset voivat jäädä julkaisematta Kliinisen kokeen negatiivisena tuloksena pidetään tilannetta, jossa tutkimusryhmien välillä ei todeta tilastollisesti tai kliinisesti merkitsevää eroa (Pocock ym. 1987, Naylor 1997). Tällaisen tutkimuksen tulokset voivat jäädä julkaisematta. Jos tutkimuksessa havaitaan tilastollisesti merkitseviä eroja vertailuryhmien välillä, sen julkaisemisen todennäköisyys on kertainen verrattuna tutkimukseen, jonka tulos on negatiivinen (Dickersin ja Meinert 1990, Easterbrook ym. 1991, Sterling ym. 1995). Tieteelliset lehdet ja niiden käyttämät arvioijat valitsevat artikkeleita tulosten perusteella, mutta myös tutkijat voivat olla haluttomia julkaisemaan lääketutkimuksia, joiden tulokset ovat jääneet negatiivisiksi (Dickersin 1990, Easterbrook ym. 1991, Stern ja Simes 1997). On myös arvioitu, että valikoiva julkaiseminen voi miellyttää tutkimuksen toimeksiantajaa tai rahoittajaa ja täten palvella tutkijaa (Levy 1992). Tutkimusmetodien ja tulosten analysoinnin ongelmat Kliinistä lääketutkimusta tekevän tutkijan on pyrittävä löytämään vastaus esittämäänsä kysymykseen luotettavasti ja ilman ennakko-odotuksia (Parmar Tutkimukseen liittyvien vinoumien minimoimisessa tärkeimpiä menetelmiä ovat satunnaistaminen (jolloin potilailla on sama mahdollisuus saada joko tutkimuslääkettä tai vertailuvalmistetta), sokkouttaminen ja kaikkien satunnaistettujen potilaiden sisällyttäminen tilastolliseen analyysiin (intention to treat -periaate) (Pentikäinen 1998). Tutkimuksissa, joissa ei käytetä sokkouttamista tai joissa vertailuaineisto on historiallinen, saadaan yleensä enemmän positiivisia tuloksia kuin sokkoutetuissa, prospektiivisissa tutkimuksissa (Chalmers ym. 1983). Tutkimuksen julkaistavuuteen vaikuttaa valittu otoskoko: laajojen tutkimusten tulokset julkaistaan usein, vaikka ne olisivat negatiivisia (Dickersin 1990). Myös negatiivinen tulos voi joskus olla väärä ja johtua tyypin II virheestä (Uhari 1995). Tällöin nollahypoteesi hylätään erheellisesti, koska tutkimuksen voima ennen kaikkea potilaiden määrä on liian pieni (Newcombe 1987, Dickersin 1990). Kyseessä ei tällöin olekaan todellinen negatiivinen tulos vaan tutkimus, jonka perusteella ei voida tehdä luotettavia päätelmiä (Freiman ym. 1978, Parmar Kliinisten lääketutkimusten julkaisemisharha 1829
3 Potilaiden valinta lääketutkimukseen saattaa olla vinoutunut siten, että tuloksia ei voida luotettavasti soveltaa kaikkiin potilasryhmiin. Tutkimuksiin hyväksytyt eivät ehkä täysin edusta esimerkiksi ikäjakauman, sairauden vaikeusasteen, muiden sairauksien tai psykologisten tekijöiden suhteen sitä potilasjoukkoa, jolle hoito on tarkoitettu. Naiset, lapset ja vanhukset ovat myös aliedustettuina useissa kliinisissä tutkimuksissa (Schmucker ja Vesell 1993). Tutkimuksen ensisijainen arviointikriteeri ja päätetapahtumat tulee valita siten, että ne kuvaavat merkittäviä hoidon vaikutuksia (Laupacis ym. 1988). Lääkehoidon vaikuttavuutta on arvioitava näiden primaarimuuttujien perusteella. Mikäli tulos jää negatiiviseksi primaarimuuttujan suhteen, tutkijat saattavat turvautua alaryhmäanalyyseihin, käyttää useita tulosparametreja tai korostaa toissijaisia päätetapahtumia; siten he ehkä voivat osoittaa tilastollisesti merkitseviä tuloksia (Easterbrook ym. 1991). Tilastollisessa analyysissä voidaan käyttää monitestausta, jolloin alkuperäisten hypoteesien testauksen lisäksi käytetään uusien, post hoc selittävien muuttujien vertailua, kunnes löydetään merkitsevä ero (Salonen 1988). Jos tutkimuksessa analysoidaan vain loppuun saakka mukana olleet potilaat, saadaan liian hyvä kuva hoidon vaikutuksista, koska huonon ennusteen potilaat ovat voineet poistua seurannasta tutkimuksen aikana. Tuloksia arvioitaessa pitäisi kiinnittää huomiota ennen kaikkea niiden kliiniseen merkitykseen, ei pelkästään p-arvoihin (Parmar Kliininen lääketutkimus voidaan keskeyttää, jos välianalyysissä todetaan vertailuryhmien välillä tilastollisesti merkitsevä ero. Tämä on sinänsä eettisesti suositeltavaa. Havaittu ero ei kuitenkaan aina anna tietoa siitä, kuinka suuri on hoitotapojen kliinisten vaikutusten ero (Hughes ja Pocock 1988). Koska toistuvien välianalyysien suorittaminen lisää tyypin I virheen riskiä, näiden analyysien perusteella keskeytetyn tutkimuksen tulos voi olla vinoutunut (Parmar Lääketeollisuuden vaikutus Huomattavassa osassa kliinisiä lääketutkimuksia on toimeksiantajana lääketeollisuus, joka tukee ennen kaikkea uutta lääkettä suosivien esimerkiksi lumelääketutkimusten julkaisemista (Mindel 1992, Aspinall ja Goodman 1995). On arvioitu, että vain noin 10 % niistä lääketeollisuuden teettämistä tutkimuksista, joissa jo käytössä oleva tavanomainen hoito on osoittautunut paremmaksi, on julkaistu (Davidson 1986). Edullisten tutkimustulosten näkyvyyttä lisätään myös julkaisemalla lääkesymposiumeja julkaisusarjojen suplementteina. Tällöin arvostetuissakin lehdissä voidaan julkaista tutkimuksia, jotka eivät ole käyneet läpi tavanomaista etukäteisarviointia. Joskus uusi lääke on jo markkinoilla ennen kuin sillä tehtyjä kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia on julkaistu. Tämän on arvioitu johtuvan siitä, että lääkeyritys ei halua julkaista tuloksia ennen kuin lääkerekisteröintiviranomainen on käsitellyt myyntilupahakemuksen, koska tulosten julkaiseminen tieteellisissä lehdissä voitaisiin tulkita markkinointi- tai painostusyritykseksi (Mindel 1992). Edellä esitetystä huolimatta on todettava, että useissa tapauksissa tutkimukset jäisivät kuitenkin kokonaan tekemättä, ellei lääketeollisuus tukisi niitä. Lisäksi tutkijat voivat saada teollisuudelta tärkeää tietoa lääkkeellä aiemmin suoritetuista tutkimuksista sekä apua tutkimuksen suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa. Teollisuuden tutkijoihin kohdistamat painostus- tai tulosten manipulointiyritykset ovat harvinaisia (Hillman ym. 1991). Kaksoisjulkaiseminen Eräs julkaisemisharhan syy on kaksoisjulkaiseminen: samasta tutkimuksesta julkaistaan useita artikkeleita tai kongressiraportteja. Esimerkiksi monikeskustutkimusten eri tutkijaryhmät voivat raportoida omien potilaidensa tuloksia erikseen toisistaan riippumatta (Leizorovicz ym. 1992, Aspinall ja Goodman 1995, Tramèr ym. 1997). Tramèr ym. (1997) arvioivat eräällä uudella lääkkeellä suoritettujen tutki T. Keränen ja P. Ylitalo
4 musten julkaisemista. He totesivat, että kaikkiaan 84 tutkimuksesta yhdeksän oli julkaistu joko kokonaan tai osittain yhteensä 23 kertaa. Jos kaksoisjulkaisut otettiin huomioon metaanalyysissä kukin omina tutkimuksinaan, tutkimuspotilaiden määrä lisääntyi erheellisesti 28 % ja lääkkeen teho yliarvioitiin 23 %. Päätelmät ja suositukset Lääkehoidot perustuvat nykyisin entistä enemmän satunnaistettujen, kontrolloitujen kliinisten tutkimusten tuloksiin. Julkaisemisharhan vuoksi hoitojen teho arvioidaan kuitenkin usein todellista paremmaksi ja hoitokäytäntö voi ainakin osaksi vääristyä. Julkaisemisharhaa ylläpitävät tutkijat, julkaisusarjojen päätoimittajat, artikkelien arvioijat sekä tutkimusten rahoittajat. Itse tutkimuksiin liittyviä, julkaisuharhaan johtavia tekijöitä ovat ennen kaikkea vinoutunut tutkimusasetelma, tulosten valikoiva julkaiseminen ja ennen kaikkea»negatiivisen» tuloksen tuottaneen tutkimuksen julkaisematta jättäminen (Newcombe 1987, Levy 1992). Tutkijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota tutkimuksen taustan ja aiempien lääkettä koskevien tutkimusten selvittämiseen ja arviointiin (Chalmers ym. 1990). Tutkimussuunnitelma pitäisi laatia niin, että kysymyksenasettelu, tutkimustapa, potilaiden valinta, arviointikriteerit sekä tilastolliset analyysit ovat asianmukaiset ja ennalta määrätyt (Huupponen 1995). Tällöin tutkimus voidaan usein julkaista sen lopputuloksesta riippumatta. Tutkimuksesta vastaavan lääkärin eettinen velvollisuus on huolehtia tulosten julkaisemisesta. Tästä on sovittava etukäteen tutkimuksen toimeksiantajan kanssa. Ulkopuolisten rahoittajien kuten säätiöiden, sairaanhoitopiirien yms. tulee myös edellyttää, että taloudellista tukea saaneet tutkimukset julkaistaan (Chalmers 1990). Lääketieteellisissä julkaisusarjoissa tutkimuksia pitäisi arvioida ennen kaikkea niiden lähtöhypoteesin merkittävyyden, tutkimusmenetelmien ja valittujen tulosparametrien asianmukaisuuden eikä tulosten perusteella (Newcombe 1987, Chalmers ym. 1990b). Jotta tuloksia voidaan arvioida kunnolla, kliiniset lääketutkimukset pitäisi julkaista täydellisinä artikkeleina eikä lyhyinä raportteina (Deeks ja Altman 1998). Tieteellisten lehtien toimituskunnat ovat itsekin ryhtyneet toimiin julkaisemisharhan vähentämiseksi: noin 100 lääketieteellistä lehteä on perustanut rekisterin, johon kukin tutkija voi ilmoittaa julkaisemattoman, valmistuneen tai tekeillä olevan kliinisen tutkimuksensa (Horton 1997). Myös kansainvälinen verenpainetutkijoiden yhteisö on perustanut prospektiivisen rekisterin, johon tähän mennessä on kerätty tietoja 30:stä verenpainelääkkeillä tehtävästä kliinisestä tutkimuksesta. Näiden tutkimusten ja yhteensä potilaan seurannan perusteella on tarkoitus tehdä ensimmäinen analyysi jo vuonna 1999 (World Health Organization, 1998). Painettujen julkaisujen ohella tulee muistaa myös Internetin mahdollisuudet: huolellisesti arvioitua tietoa lääketutkimuksista voidaan saada Cochrane-katsauksista. Kirjallisuutta Aspinall R L, Goodman N W. Denial of effective treatment and poor quality of clinical information in placebo controlled trials of ondansetron for postoperative nausea and vomiting: a review of published trials. BMJ 1995; 311: Bardy A H. Report bias in drug research. Therapie 1996; 51: Chalmers I. Underreporting research is scientific misconduct. JAMA 1990; 263: Chalmers T C, Celano P, Sacks H S, Smith H. Bias in treatment assigment in controlled clinical trials. N Engl J Med 1983; 309: Chalmers T C, Frank C S, Reitman D. Minimizing the three stages of publication bias. JAMA 1990; 263: Davidson R A. Source of funding and outcome of clinical trials. J Gen Intern Med 1986; 1: Deeks J J, Altman D G. Inadequate reporting of controlled trials as short reports. Lancet 1998; 352: Dickersin K. The existence of publication bias and risk factors for its occurrence. JAMA 1990; 263: Dickersin K, Chan S, Chalmers T C, Sacks H S, Smith H. Publication bias and clinical trials. Control Clin Trials 1987; 8: Dickersin K, Meinert C L. Risk factors for publication trials: results of a follow-up study. Control Clin Trials 1990; 11: 255. Easterbrook P J, Berlin J A, Gopalan R, Matthews D R. Publication bias in clinical research. Lancet 1991; 337: Freiman J A, Chalmers T C, Smith H, Kuebler R R. The importance of beta, the type II error and sample size in the design and interpretation of the randomized control trial N Engl J Med 1978; 299: Gøtzsche P C. Methodology and overt and hidden bias in reports in 196 double-blind trials of nonsteroidal anti-inflammatory drugs in rheumatoid arthritis. Control Clin Trials 1989; 10: Kliinisten lääketutkimusten julkaisemisharha 1831
5 Hemminki E. Study of information submitted by drug companies to licensing authorities. BMJ 1980; 280: Hillman A L, Eisenberg J M, Pauly M V, ym. Avoiding bias in the conduct and reporting of cost-effectiveness research sponsored by pharmaceutical companies. N Engl J Med 1991; 32: Horton R. Medical editors trial amnesty. Lancet 1997; 350: 756. Hughes M D, Pocock S J. Stopping and estimation problems in clinical trials. Stat Med 1988; 7: Huupponen R. Kliinisten lääketutkimusten tulosten arviointi. Suom Lääkäril 1995; 50: Juhl E, Christensen E, Tygstrup N. The epidemiology of the gastrointestin al randomized clinical trials. N Engl J Med 1977; 296: Laupacis A, Sackett D L, Roberts R S. An assessment of clinically useful measures of the consequences of treatment. N Engl J Med 1988; 318: Leizorovich A, Haugh M C, Boissel J-P. Meta-analysis and multiple publication of clinical trial reports. Lancet 1992; 340: Levy G. Publication bias: its implications for clinical pharmacology. Clin Pharmacol Ther 1992; 52: Mindel J S. Failure of controlled clinical trial to reach the literature. Clin Pharmacol Ther 1992; 52: 4 5. Mäkelä M, Kunnamo I. Näyttöön perustuvat hoitosuositukset. Duodecim 1997; 113: Mäkelä M, Varonen H, Teperi J. Systemoitu kirjallisuuskatsaus tiedon tiivistäjänä. Duodecim 1996; 112: Naylor C D. Meta-analysis and the meta-epidemiology of clinical research. BMJ 1997; 315: Newcombe R G. Towards a reduction in publication bias. BMJ 1987; 295: Parmar M K B. Pitfalls and biases in the reporting and interpretation of the results of clinical trials. Lung Cancer 1994; 10 Supll 1: Pentikäinen P J. Tehoavatko lääkkeet? kontrolloituja lääketutkimuksia tarvitaan. Duodecim 1998; 114: Pocock S J, Hughes M D, Lee R J. Statistical problems in the reporting of clinical trials. N Engl J Med 1987; 317: Salonen J T. Tutkimuksen toteutus ja analyysistrategiat. Duodecim 1988; 104: Schmucker D L, Vesell E S. Underrepresentation of women in clinical drug trials. Clin Pharmacol Ther 1993; 54: Simos R J. Publication bias: the case for an international registry of clinical trials. J Clin Oncol 1986; 4: Sterling T D, Rosenbaum W L, Weinkam J J. Publication decisions revisited: The effect of the outcome of statistical tests on the decision to publish and vice versa. The American Statistician 1995; 49: Stern J M, Simes R J. Publication bias: evidence of delayed publication in a cohort study of clinical research projects. BMJ 1997; 315: Tramèr M R, Reynolds D J M, Moore R A, McQuay H J. Impact of covert duplicate publication on meta-analysis: a case study. BMJ 1997; 315: Uhari M. Kliinisen kokeen periaatteet, suunnittelu ja toteuttaminen. Duodecim 1995; 111: World Health Organization International society of hypertension blood pressure lowering treatment trialists collaboration. Protocol for prospective collaborative overviews of major randomized trials of blood-pressure-lowering treatment. J Hypertens 1998; 16: TAPANI KERÄNEN, dosentti, apulaisopettaja otkeranen@tays.fi Tampereen yliopiston lääketieteen laitos TAYS, neurologian ja kuntoutustoimen yksikkö Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi PAULI YLITALO, professori, ylilääkäri Tampereen yliopiston lääketieteen laitos TAYS, kliinisen kemian yksikkö 1832
tieteellisen tutkimuksen tikapuut
tieteellisen tutkimuksen tikapuut Ari Uusaro Dosentti, MHSc (Epid), apulaisylilääkäri KYS, Ensihoito, päivystysalue ja tehohoito ari.uusaro[a]kuh.fi Tero Martikainen LT, erikoistuva lääkäri KYS, Ensihoito,
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotNeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka
NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotLääketutkimuksen eettiset ohjeet ja avoimuuden parantaminen
Lääketutkimus Juhana E. Idänpään-Heikkilä ja Risto Huupponen Lääketutkimuksen eettiset ohjeet ja avoimuuden parantaminen Kliiniset lääketutkimukset ovat viranomaisten tarkoin säätelemää ja valvomaa toimintaa.
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotAdaptiiviset lääkekokeet. Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Olli Tenhunen FIMEA, OYS/syöpätaudit ja hematologia
Adaptiiviset lääkekokeet Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 1.12.2017 Olli Tenhunen FIMEA, OYS/syöpätaudit ja hematologia 2 Sisältöä Määritelmät Adaptiivisten tutkimusten keskeiset adaptaatiot
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotValtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA)
N:o 841 2787 Liitteet Liite 1 Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ENNAKKOILMOITUS KLIINISESTÄ LÄÄKETUTKIMUKSESTA 1. Viranomainen täyttää Saapunut Diaari-/rekisterinumero
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotEettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta
Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten
LisätiedotTutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS
eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotSystemaattinen tiedonhaku näyttöön perustuvaa lääketiedettä etsittäessä. Mitä tarkoitetaan systemaattisella katsauksella 9.9.
Systemaattinen tiedonhaku näyttöön perustuvaa lääketiedettä etsittäessä Mitä tarkoitetaan systemaattisella katsauksella 9.9.2004, Joensuu Systemaattinen tiedonhaku Rajataan ja määritellään tarkasti tiedonhakuongelma.
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotInterventiotutkimuksen arviointi
Interventiotutkimuksen arviointi Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Kriittisen arvioinnin kurssi, VKTK 28.9.2015 Kiitos Käypä hoito -tiimille Sidonnaisuudet Päätyö: Duodecim, Käypä hoito Työnanatajan edustajana
LisätiedotWhat to do with outcome reporting bias? Mitä tehdä tulosten raportointiharhalle?
What to do with outcome reporting bias? Mitä tehdä tulosten raportointiharhalle? Prof. Marjukka Mäkelä, FINOHTA/THL 21.4.2011 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (Cambridge University Press, palkkio
LisätiedotLehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä
Lehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä 30.3.2012 1 Sidonnaisuudet Finohtan päällikkö IJTAHCin päätoimittaja Tutkimusapuraha EU Finohta INAHTAn ja HTAi:n hallitusten jäsen,
LisätiedotEettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen
Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotLääketieteen tietokannat ja OVID
Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se
LisätiedotInterventiotutkimuksen arviointi
Interventiotutkimuksen arviointi 11.1.2018 Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssi Marja Pöllänen Käypä hoito toimittaja HLT, erikoishammaslääkäri Marja.pollanen@duodecim.fi Sidonnaisuudet Päätyö:
LisätiedotMiten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Näkökulmana lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi
Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Näkökulmana lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Piia Rannanheimo Fimea, lääketaloustieteilijä (2010 ) Palveluvalikoimaneuvoston lääkejaosto,
LisätiedotNäytön jäljillä CINAHL-tietokannassa
BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000
LisätiedotToimitusprosessi ja näytön vahvuus Point-of-Care -tietokannoissa. BMF syysseminaari Veera Mujunen, EBSCO Health
Toimitusprosessi ja näytön vahvuus Point-of-Care -tietokannoissa BMF syysseminaari 11.11.2016 Veera Mujunen, EBSCO Health Esimerkkinä DynaMed Plus ja Nursing Reference Center Plus tietokannat Kriittinen
LisätiedotAjankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa
Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat
LisätiedotTiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
LisätiedotTiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä
Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Kalle Romanov, dos 17.1.2013 Keskeiset tietokannat kliinisessä tiedonhaussa Terveysportti: 300 tietokantaa Lääkärin tietokannat Lääkkeet
LisätiedotYliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako
Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus
LisätiedotOtoskoon arviointi. Tero Vahlberg
Otoskoon arviointi Tero Vahlberg Otoskoon arviointi Otoskoon arviointi (sample size calculation) ja tutkimuksen voima-analyysi (power analysis) ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisiä kysymyksiä
LisätiedotMitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?
Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Matti Uhari Lääkärin ammatin harjoittaminen Akateeminen ei pelkkä suorittaja Asiantuntija potilaalle lääketieteellisestä tiedosta Biologinen/luonnontieteellinen
LisätiedotKohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.
26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori
LisätiedotTarvitseeko kliinikko päätöksentukea?
Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Kumppanuusforum 24.8.2017 Jonna Salonen Asiantuntijalääkäri, Tieto Finland Oy Erikoislääkäri, Carea jonna.salonen@tieto.com CDSS = Clinical Decision Support System
LisätiedotOnko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää?
Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Etiikan päivä 2014 Juhani Eskola 19.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen teemat Otsikon kysymys on ymmärrettävä Rokotekehitys
LisätiedotFimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea
Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea hannes.enlund@fimea.fi Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia? Onko uusi lääke A tehokkaampi
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotKLIINISTEN TUTKIMUSLÄÄKKEIDEN KÄSITTELY (Internetversio)
Laatija: Ercan Celikkayalar Hyväksyjä: Eeva Suvikas-Peltonen Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:n Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos SataDiag Sairaala-apteekki Koodi: B.10net.2 Sivu: 1(5) Korvaa
LisätiedotKLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO Lääkelaitos 2005 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 ILMOITUKSET KLIINISISTÄ LÄÄKETUTKIMUKSISTA 1995-2005... 2 3 TUTKIMUSTEN JAKAUTUMINEN VAIHEEN MUKAAN 2000-2005...
LisätiedotGLP myyntilupa-arvioijan näkökulmasta
GLP myyntilupa-arvioijan näkökulmasta Fimean GLP-keskustelupäivä 2.9. 2015 Kuopio Pauliina Lehtolainen-Dalkilic FIMEA GLPn periaatteiden tarkoitus on edistää korkealaatuisia testaustuloksia Periaatteita,
LisätiedotSTM:N ESITYS TUTKIMUSLAIN MUUTOSTARPEISTA. Eettisen toimikunnan seminaari Katariina Sirén, tutkimuslakimies VSSHP
STM:N ESITYS TUTKIMUSLAIN MUUTOSTARPEISTA Eettisen toimikunnan seminaari 12.12.2017 Katariina Sirén, tutkimuslakimies VSSHP UUSI TUTKIMUSLAKI Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999) jaetaan kahtia
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotAikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala
Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon
LisätiedotMitä kuuluu MALLIMAAHAN?
Thomas Babington Macaulay: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku." Mitä kuuluu MALLIMAAHAN? Professori Jukka Westermarck, LT Biotekniikan keskus Biolääketieteen laitos Turun Yliopisto https://tiedeedella.blogspot.fi
LisätiedotTutkimusartikkelien kriittinen arviointi. Jouko Miettunen 2.9.2013
Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi Jouko Miettunen 2.9.2013 LUENNOT 1. Alustusluento kriittisestä arvioinnista 2. Evidence-Based Medicine (EBM) 3. kohorttitutkimukset ja tapaus-verrokkitutkimukset
LisätiedotKLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO Lääkelaitos
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO 2006 Lääkelaitos Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...3 2 ILMOITUKSET KLIINISISTÄ LÄÄKETUTKIMUKSISTA 1996-2006...4 3 TUTKIMUSTEN JAKAUTUMINEN VAIHEEN MUKAAN...6 4 TUTKIMUSTEN
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotAineistokoko ja voima-analyysi
TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotEU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin
EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the
LisätiedotMSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015
MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto Kelan tutkimuksen kommentit Leena Saastamoinen Erikoistutkija, dosentti Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Kelan tutkimus ja rationaalinen
LisätiedotLuennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti VIB LS6 EPI p Ti oma tila epi Ke VIB LS6 EPI
Pvm Aika Paikka Kurssi Aihe Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti 5.9. 8.15 1200 VIB LS6 EPI p Ti 5.9. 12 16 oma tila epi Ke 6.9. 8.15 10.00 VIB LS6 EPI Ke 6.9. 10.15 12.00 VIB LS6 NPE p KAIKKI MUKAAN
LisätiedotKvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotOnko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?
Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset
LisätiedotRunko. Johdanto 2. Johdanto 1. Rajaus. Johdanto 3. Eettisen ennakkoarvioinnin ongelmat lääketieteellisessä tutkimuksessa
Eettisen ennakkoarvioinnin ongelmat lääketieteellisessä tutkimuksessa Elina Hemminki STAKES Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin dilemmat 8.11.06 Tieteiden talo,
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Arviointikriteerit järjestelmälliselle katsaukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään järjestelmällisen katsauksen metodologisen laadun arviointiin. Arvioinnin tarkistuslistaan sisältyy yhteensä
LisätiedotLääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea
Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi
LisätiedotKLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tilannekatsaus 1 Tilanne täytäntöönpanossa STM on asettanut valmistelua varten työryhmän ajalle 14.9.2015-3 Työryhmälle ollaan hakemassa
LisätiedotTIETOISKU LÄÄKETUTKIMUSTEN OHJEISTOISTA JA SUOSITUKSISTA
1 TIETOISKU LÄÄKETUTKIMUSTEN OHJEISTOISTA JA SUOSITUKSISTA Outi Konttinen, ylitarkastaja STM/ETENE/TUKIJA Kirkkokatu 14, Helsinki PL 33, 00023 Valtioneuvosto puhelin 09-160 01 (vaihde), telekopio 09-160
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotKLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO
2009 11 KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO Vastuuhenkilö: Prof. Pertti Neuvonen KLL/Diagnostis-terapeuttinen osasto/kliinisen farmakologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00290 HUS Puh. (09) 471
LisätiedotEBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB
EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,
LisätiedotKLIINISTEN TUTKIMUSLÄÄKKEIDEN KÄSITTELY (Internetversio)
Laatija: Ercan Celikkayalar Hyväksyjä: Joni Palmgren Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:n Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos SataDiag Sairaala-apteekki Sivu: 1(5) Korvaa ohjeen: B.10net.2 Liitteet:
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotVitamiineista haittaa vai hyötyä? Tarkoitus. Tausta ja tutkimusasetelma
Vitamiineista haittaa vai hyötyä? Tanskalainen tutkija Bjelakovic työtovereineen on äskettäin The Journal of the American Medical Association lehdessä (JAMA) julkaissut katsauksen jossa tutkittiin antioksidanttien
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotKLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO 2014
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO 2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Kliinisten lääketutkimusten yksikkö SISÄLLYSLUETTELO 1. Ilmoitukset kliinisistä lääketutkimuksista... 1 2. Tutkimuslääkkeet...
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. HTA-näkökulma Sote-tietojen sekundaarikäyttöön
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi HTA-näkökulma Sote-tietojen sekundaarikäyttöön Piia Rannanheimo (proviisori) Fimea, lääketaloustieteilijä 2010 --> Canadian Agency for Drugs and
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotKLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO 2011 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 1 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto... 3 2. Ilmoitukset kliinisistä lääketutkimuksista 2002 2011... 4 3. Tutkimukset vaiheen
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotAlueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta
Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus
LisätiedotKTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita
KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 19.11.2008 27.11.2008 1 Suomen vahvuudet Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Väestön suhtautuminen tutkimukseen ja tulosten
LisätiedotSEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos
SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus
LisätiedotKliininen tutkimus varmistaa terapeuttisen teknologian tehon
Kliininen tutkimus varmistaa terapeuttisen teknologian tehon Esa Soppi, LKT, MBA, Sisätautiopin dosentti Medical Interscience Talents M.I.T. Consulting Ltd, PL 16, 00601 Helsinki esa.soppi@co.inet.fi Lääketieteellisen
LisätiedotMitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä
Tiedosta hyvinvointia marja-leena.perala@stakes.fi 1 Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä Marja-Leena Perälä, Tutkimusprofessori, Stakes VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 10.5.2007 Dipoli, Espoo
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotKokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma
Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunnalle
1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen
LisätiedotJärjestelmällisen katsauksen arviointi
Järjestelmällisen katsauksen arviointi Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, THL Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotJulkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä
Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotTILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014
TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotKLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO Lääkelaitos
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TILASTO 2008 Lääkelaitos laatinut erikoistutkija Anu Puomila Kliinisten lääketutkimusten jaosto, Lääkelaitos 1.7.2009 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto... 3 2. Ilmoitukset kliinisistä
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
Lisätiedot