Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Transkriptio

1 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen tutkimuksen syöksykierteeseen. Taustaa: Lääketieteelliseen tutkimuksen kolme merkittävää kotimaista rahoittajaa ovat Suomen Akatemia, TEKES sekä ns. valtion korvaus yliopistotasoiseen tutkimukseen (EVO). Tämä tutkimus EVO-rahoitus on suunnattu yliopistollisille sairaanhoitopiireille tukemaan tutkimusta erva-alueilla. Suomen Akatemian (SA) perusrahoitus, jota on jossain määrin leikattu, on tarkoitettu terveystieteelliseen perustutkimukseen eikä siitä juurikaan tuettu kliinistä tutkimusta. TEKESin rahoitus on tarkoitettu teknologian kehittämiseen, ja sitä on leikattu suhteellisesti SA:n rahoitusta enemmän. SA:n ja TEKESin rooli ei ole ollut kliinisen, potilaisiin kohdistuvan tutkimuksen rahoittaminen. Tutkimus EVO-rahoitus luotiin 1990-luvun lopussa nostamaan kliinistä tutkimusta sekä parantamaan potilaiden hoitoa sekä terveydenhoidon ammattilaisten koulutusta. Tässä onnistuttiin kaikkialla Suomessa. Oma Turun yliopiston tutkimus- ja opetussairaalamme, TYKS, oli viimeisimmän Nordforskin tieteellisen arvion (2014; bibliometrinen analyysi) mukaan pohjoismaisen kolmanneksi suorituskykyisin sairaala. Edellä olivat vain Kööpenhaminan ja Århusin sairaalat. Vuosina tiedekuntamme oli opetuksen kansallinen laatuyksikkö. Kliininen tutkimus on edelleen poliittisen agendan keskiössä. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian (TEM raportti 12/2014) mukaan terveysalasta tulee voimakkaimmin kasvava vientisektori. Neljän ministerin (Vapaavuori, Risikko, Kiuru, Huovinen) kirjoittamassa esipuheessa todetaan: "Kilpailukyvyn keskiössä ovat yliopistollisten sairaaloiden ja niiden ympärille syntyneiden osaamiskeskittymien kehittäminen tutkimuksen ja yritystoiminnan kumppanuuksien näkökulmasta."

2 2 Kesäkuussa 2016 julkaistussa Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia: Tiekartta esipuheessa neljä hallituksen ministeriä (Grahn-Laasonen, Mäntylä, Rehn, Rehula) toteavat: Kehittämällä terveysalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä panostamme osaamiseen, kasvavaan vientialaan, investointien lisäämiseen ja laadukkaaseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Terveyden tutkimuksen rahoituksen leikkaukset: Tutkimus EVO-rahoitus on kuluneiden 15 vuoden aikana romahtanut (Kuva 1). Vuonna 2002 rahoitus oli yli 70 miljoonaa euroa ja tänä vuonna enää 18 miljoonaa euroa. Syy lienee se, että tämä rahoitus on harkinnanvaraista eikä sitä ole sidottu säädöksiin. Leikkauksesta vastaavat tahot eivät liene myöskään tunteneet tämän ja edellisen hallituksen terveyden tutkimusta koskevia linjauksia. Turussa TYKSn tutkimus EVOn leikkaus on ollut 4,5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan lääketieteellisten tiedekuntien OKMn perusrahoitusta on leikattu 2016 merkittävästi (Turussa n. 8 %, 2,5 miljoonaa euroa). TEMin virkamiehen (Kai Husso) mukaan valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on Suomessa leikattu kolmanteen osaan (37%). Leikkaukset terveyden tutkimuksen alueella ovat suuremmat kuin millään muulla tutkimuksen alueella. Leikkausten vaikutukset: Tutkimus EVOn leikkaukset kohdistuvat kliiniseen tutkimukseen, joka on kaikkein lähimpänä potilasta. Sen vaikutukset voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1. Kliinisen tutkimuksen osaajien määrä vähenee rajusti Yhden miljoonan tutkimus EVO rahoituksella voidaan rahoittaa jopa sadan kliinistä työtä tekevän lääkärin 3 kk tutkimusjakso. Lääkärit tekevät tutkimustyötä kliinisen työnsä ohella. Tutkimusaineistojen käsittely, syvällinen analyysi ja raporttien kirjoittaminen tapahtuu virkavapaalla, joka yleisimmin on rahoitettu juuri tutkimus EVO-rahoituksella. Turussa 4,5 miljoonan tutkimus EVOn vähennys on merkinnyt kliinisen tutkimuksen osaajien määrän merkittävää vähenemistä. 2. Kliinisen työn osaajien määrä vähenee Tutkimustyön ja potilastyön yhdistäminen parantaa lääkärin ammattitaitoa. Kliinikkotutkijoina he antavat myös panoksensa hoitomenetelmien ja toimintatapojen kehittämiseen, mikä edistää terveydenhuollon vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Nämä tehtävät ovat nimenomaan yliopistollisten sairaaloiden perustehtäviä. HUS:n tutkijat ilmoittivat tutkimustyönsä johtaneen useisiin muutoksiin (n. 700

3 3 yksittäistä muutoista 11 vuoden aikana) kliinisessä toiminnassa (Karma ym. Duodecim 2014; 130: ). Tutkimuksen vähenemisen myötä lääkärien ja hammaslääkärien osaaminen heikkenee. Enää ei seurata samalla intensiteetillä lääketieteen kehitystä eikä itse opita arvioimaan kriittisesti uusia hoitomenetelmiä. Hoitoketjujen ja hoitosuositusten tekijöiden ammattitaito rapautuu nopeasti ja keskittyy yhä harvempiin käsiin. Sote-uudistuksessa yliopistollisten sairaaloiden tulisi edelleen olla osaamiskeskuksia. Nyt on vakavan pohtimisen paikka, sillä sote-uudistuksen yhteydessä ei ole toistaiseksi uhrattu ajatuksia tutkimukselle eikä siihen perustuvalle koulutukselle, puhumattakaan Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian edellyttämästä toiminnasta. 3. Lääketeollisuuden kliinisen tutkimuksen hankkeet vähentyneet Tutkimus EVOn väheneminen on jo nyt välillisesti johtanut useiden kymmenien miljoonien tutkimushankkeiden menettämiseen. Suomi onkin pitkään ollut kiinnostava maa lääketutkimuksen näkökulmasta. Pelkästään tutkimuslääkkeistä saadaan TYKSissä vuosittain useiden miljoonien säästöt. HUSissa tutkimuksiin liittyvien lääkkeiden rahallisen arvon on arvioitu olevan jopa 15 miljoonaa euroa vuodessa. Fimealle ilmoitetut lääketeollisuuden aloittamat kliiniset tutkimukset ovat vähentyneet vuosina lähes puoleen, 261 aloitetusta tutkimuksesta 129 tutkimukseen. Uusien tutkimusten aloittamisen arvioidaan edelleen vähenevän (Lääketeollisuusyhdistys). Sairaalat ovat yhä haluttomampia aloittamaan uusia lääketutkimuksia. Tulkintani mukaan suurin syy on, että halukkaiden akateemisten osaajien määrä on merkittävästi vähentynyt. Kliininen tutkimus ei ole enää kiinnostavaa, koska tutkijaksi kouluttautuminen on jatkuvaa taistelua rahoituksesta. Lääke saa myyntiluvan vasta, kun lääkeyritys osoittaa uuden innovaation tehokkaaksi, laadukkaaksi ja turvalliseksi käyttäjille. Euroopassa suuri osa lääketeollisuuden investoinneista noin 30 miljardia euroa menee lääkkeiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt Suomessa tutkimusmäärät laskevat ja tutkimuksiin käytetty raha vähenee. Yhä harvempi potilas saa ensilinjassa uusinta hoitoa. Myös lääkeyritykset vähentävät kliinisten tutkimusten osaajia Suomessa. Tutkimustyön tekijöiden määrän väheneminen johtaa tieteellisten julkaisujen määrän vähenemiseen. Tämä vaikuttaa suoraan yliopistojen saamaan OKMn perusrahoituksen määrään. Samaan aikaan lääketieteellisen tiedekunnan kilpailukyky yliopiston sisällä laskee. Kehitys on samanlaista kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen tutkimuksen syöksykierteeseen.

4 4 Yhteenveto: Suomalainen lääketieteellinen yhteisö on useaan otteeseen esittänyt huolensa kliinisen tutkimuksen vähenemisestä esimerkiksi tiukentuneiden lupakäytäntöjen takia. Vuosien aikana tehdyt päätöksen terveyden tutkimuksen rahoituksen merkittävästä heikkenemisestä on johtanut tutkimustyötä tekevien kliinisten alojen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vähenemiseen. Tällä on suora vaikutus koulutuksen ja sitä kautta potilaiden hoidon tasoon. Samalla vähenevät ne yliopistosairaaloiden kliinisen työn osaajat, joiden harteille on laskettu ministeriöiden ajama Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. Lääketieteen tutkimuksesta vastaavan tiedekunnan dekaanina tuon esille vakavan huoleni kehityksestä. Taloudellisista haasteista huolimatta, on vaikea ymmärtää miksi juuri potilaiden hoidon ja kansallisen tutkimus- ja innovaatiostrategian kannalta erityisen tärkeää osa-aluetta, kliinisen lääketieteen tutkimusta, kohdellaan muusta tutkimuksesta poikkeavasti ja ilmeisen epäoikeudenmukaisesti. Turussa, lokakuun 12. päivänä 2016 Pentti Huovinen, dekaani Professori, erikoislääkäri Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

5 Kuva 1. Valtionkorvaukset ( ) yo-sairaaloille lääkäri- ja hammaslääkäri-koulutukseen ja yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen v (Vuodet muutettu vuoden 2012 rahanarvoon) Koulutus Tutkimus