Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu. Porin, Ulvilan, Merikarvian ja Pomarkun hakemus kuntakokeiluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu. Porin, Ulvilan, Merikarvian ja Pomarkun hakemus kuntakokeiluun"

Transkriptio

1 Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu Porin, Ulvilan, Merikarvian ja Pomarkun hakemus kuntakokeiluun

2 1 1. Tausta Hallitusohjelman keskeiset tavoitteet liittyvät julkisen talouden vakauttamiseen ja kestävään talouskasvuun sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävä rahoitus edellyttää korkeaa työllisyysastetta ja matalaa työttömyysastetta. Hallitusohjelmaan sisältyvä Pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu on kuntien aktiivisen, aloitteellisen ja omaehtoisen työllistämisen kannalta sekä olemassa olevan työvoimapotentiaalin saamiseksi työmarkkinoille erinomainen rakenteellinen avaus. Kuntakokeilun tavoitteena on alentaa rakennetyöttömyyttä lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta, työllisyystoimijoiden moniammatillisuutta ja tukea työllistymistä uusilla palveluilla. Tavoitteet ovat kestäviä periaatteita kuntien työllisyydenhoidon näkökulmasta. Kunnan koordinointivastuun lisääminen pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisen ja työllistymisen osalta on niin ikään vahvasti perusteltua niin kokemus- kuin tutkimusperäisen tiedon näkökulmasta, jos valtion keskeiset työllisyystoimijat sitoutuvat omilla toimenpiteillään ja määrärahoillaan kuntakokeilun tavoitteiden toteuttamiseen. Kunta on aktiivisen työvoimapolitiikan näkökulmasta keskeinen työllisyydenhoidon toimija. Kuntakokeilu täydentää johdonmukaisesti aikaisemmin toteutettuja kunnan työllisyyden aktivointia tukevia ja lisääviä toimenpiteitä. Hyvä esimerkki kunnan työllistämisen aktivoinnin tukemisesta on työmarkkinatukilain uudistus vuonna 2006, jolloin kunnat ja valtio sopivat yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden kustannukset jaosta puoliksi kuntien ja valtion välillä. Kuntataloudelle siirretty kustannus kompensoitiin toimeentulotuen valtionosuuksina. Uudistus oli eräänlainen oppikirjaesimerkki niin sanotusta keppi- ja porkkanasovelluksesta, kun passiiviset kunnat joutuivat entistä suoremmin maksajiksi haluttomuudesta työllistää ja aktiivisia kuntia palkittiin. Kunnat maksavat vuosittain valtiolle arviolta noin 100 miljoonaa euroa siitä, etteivät kykene järjestämään työtä tai aktivointimahdollisuuksia yli 500 päivää työttömänä olleille. Passiivisuuden hintalappu tulee parhaiten esiin varsinkin suurten kaupunkien kohdalla. Kaksikymmentä suurinta kaupunkia maksoivat sakkomaksuja valtiolle 86,7 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja summa nousi edelleen 93,4 miljoonaan euroon vuonna Kuntien sadan miljoonan sakkomaksukakusta huolimatta vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistusta voidaan pitää varsin onnistuneena. Työmarkkinatukiuudistuksen ansiosta työttömyyden kustannuksista tuli kunnille tuli entistä avoimimpia ja läpinäkyvämpiä. Panostukset omaehtoiseen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan voidaan uudistuksen ansiosta nähdä myös kannustimena korkeaan aktivointiasteeseen. Työmarkkinatukilainuudistus korosti ja palkitsi aikaisempaa enemmän Porin kaltaisia kuntia, jotka olivat toteuttaneet pitkäjännitteisesti aktiivista ja laaja-alaista työvoimapolitiikka. Kuntien vastuu työllistämisestä tullee oletettavasti korostumaan entisestään jatkossa. Mitä suurempia tulevat olemaan kuntatalouden sopeuttamiseen liittyvät haasteet, sitä tärkeämpi merkitys tulee aktivointiasteen nostamisessa kunnan työllistämisroolilla. Pitkäaikaistyöttömyys on kunnan näkökulmasta malliesimerkki sellaisesta ilkeästä yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka syy- ja seuraussuhteet tulevat parhaiten ymmärretyksi, kun ilmiö muunnetaan taloudellisiksi käsitteiksi ja talouden kielelle eli euroiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei pidä kysyä mitä työllistäminen maksaa kunnalle, vaan mitkä ovat passiivisuuden kustannukset, ellei tehdä mitään. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, ettei pidä myöskään yksipuolisesti keskustella kunnan työttömien tai pitkäaikaistyöttömien määrästä, vaan millaisia taloudellisia hyötyjä kertyy kunnalle työttömän aktivoinnista, työllistämisestä ja työllisyysasteen noususta. Jokaisen kunnan intressinä on oltava koosta riippumatta, pyrkiä mahdollisimman vähäiseen määrään työttömiä ja sitä kautta mahdollisimman korkeaan työllisyysasteeseen. Erityisenä intressinä on oltava vaikeammin työllistettävät. Yhdenkin euron panos aktivointiin tuo keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä moninkertaisen taloudellisen hyödyn puhumattakaan muista kerrannaisvaikutuksista pitkään työttömänä olleiden näkökulmasta.

3 2 2. Porin seudun kuntien rooli aktiivisessa työvoimapolitiikassa Porin kaupunki on seudun suurimpana kuntana panostanut työllisyydenhoitoon johdonmukaisesti jo 1980-luvulta lähtien. Aktivoinnin merkitys on korostunut pitkän teolliseen rakennemuutokseen seurauksena. Porin kaupunki on tietoisesti halunnut profiloitua pioneerina ja edelläkävijänä kunnallisessa työllisyydenhoidossa. Pori onkin yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon organisaatioiden ja seudun muiden kuntien kanssa osallistunut aktiivisesti moninaisiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtääviin pilotti- ja kokeiluhankkeisiin. Hyviä näyttöön perustuvia esimerkkejä ovat mm. Rinteen malli ( ) velvoitetyöllistämisessä, työvoiman palvelukeskuksen (TYP) toimintamalliin liittyvä kehitystyö 2000-luvun vaihteessa, useat kansallisella ja EUrahoituksella toteutetut projektit. Viimeisimpänä esimerkkinä on vaikeasti työllistyville asiakkaille räätälöidyt selvitysprojektit seudun kuntien ja työhallinnon kesken (KAHA-projekti). Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuosi vuodelta 2000-luvulla (pois lukien vuosi 2009) Porin seudun kunnissa. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolittui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on noussut vähitellen uudelleen 2010-luvun vaihteen taantuman jälkeen. Pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut voimakasta kasvuaan loppuvuodesta 2009 lähtien (kasvu yli 50 %). Laaja pitkäaikaistyöttömyys on tällä hetkellä noin henkilöä. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden kokonaismäärä on noin henkilöä. Helmikuun lopussa oli Porissa yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömiä yhteensä henkilöä, Merikarvialla 106 henkilöä, Pomarkussa 44 henkilöä ja Ulvilassa 188 henkilöä. Esimerkiksi Porin kaupungin osalta pitkäaikaistyöttömien määrä on viimeksi ollut yhtä korkealla tasolla vuonna Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää edelleen jatkuvan. Porin kaupunki on alueen keskuskaupunkina panostanut runsaasti resursseja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työllisyydenhoitoon on budjetoitu viime vuosien aikana noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa eli noin 78 euroa asukasta kohden. Porin kaupungin työllisyyspanosten mittakaavasta suhteessa muihin alueen kuntiin kertoo paljon se, että Porin kaupungin työllisyysbudjetti on noin kolme kertaa suurempi kuin muiden satakuntalaisten kuntien työllisyysbudjetti yhteensä. Aktivointiaste on ollut varsin korkea. Yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden kohdalla aktivointiaste nousi 41 %:iin vuonna Aktivointiaste oli korkein suurten kaupunkien joukossa. Lisäksi Pori on kyennyt muista suurista kaupungeista poiketen vähentämään järjestelmällisesti niin sanottuja KELA:n sakkomaksuja. Esimerkiksi kolmen vuoden seurantakaudella ( ) sakkomaksut olivat asukasta kohden 27,50 euroa. Luku on toiseksi alhaisin luku Espoon jälkeen 15 suurimman kaupungin joukossa. Satakunnan maakunnan pitkäaikaistyöttömistä noin 60 % on Porin seudun TE-toimiston alueella. Porin tekemät panostukset työllisyydenhoitoon heijastuvat seutukunnan muihin kuntiin ja koko maakuntaan. Myönteiset hyödyt ilmenevät välillisesti muiden kuntien työllisyyskehityksenä myös vaikeasti työllistettävien kohderyhmien osalta. Porin seudun kunnilla on vahva kuntataloudellinen ja sosiaalinen intressi hyödyntää täysimääräisesti alueella oleva työvoimapotentiaalia, nostaa työllisyysastetta ja edesauttaa aktiivisilla toimenpiteillä pitkäaikaistyöttömiä palaamaan välityömarkkinoiden tai muiden aktivointitoimenpiteiden kautta avoimille työmarkkinoille. Kokonaisvaltainen työllisyyspalveluiden kehittäminen edellyttää sitä, että työllisyydenhoidon palveluiden pitää kunnassa ylittää kriittinen massa asiakkaita, toimenpiteitä ja tuloksia. Palvelut eivät voi olla vain harvojen ja valittujen yksinoikeus. Palveluiden pitää olla prosessimaisia ja niiden tulee tähdätä todellisiin virtasuureisiin: muutoksiin työttömässä itsessään. Merkittäviä yksilöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia saadaan vain silloin, kun työtön pääsee irti palveluista joko töihin tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Aktivoimalla omia työttömiään Porin seudun kunnat voivat saavuttaa merkittäviä hyödyllisiä vaikutuksia.

4 3 Hyvä esimerkki on aikaisemmin kuvattu työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö. Toinen merkittävä taloudellinen vaikutus tulee työttömien tuottamasta työpanoksesta. Työpanokselle voidaan laskea arvo aina kuntouttavaan työtoimintaan aktivoitavasta henkilöstä palkkatukityöllistettävään saakka. Kysymys on siitä mitä tällä työpanoksella tehdään. Sekä työttömälle itselleen että työn järjestäjälle on mielekästä, että työ kohdentuu hyödylliseen tarkoitukseen. Kolmas sektori ylläpitää merkittävää osaa suomalaisista hyvinvointipalveluista. Lisäksi kunnissa jää jatkuvasti töitä tekemättä mm. ympäristöhoidossa ja vanhuspalveluissa. Työttömien panos on tämän kuilun kiinni kuromisessa erittäin merkittävä. Esimerkiksi suuri osa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista henkilöistä voidaan nähdä tämän vuoksi myös työvoimaresurssina eikä yksinomaan palveluiden kohteena. Porin seutu on ollut edelläkävijä työllisyyteen liittyvässä kehitys- ja kokeilutyössä, ja haluaa olla sitä myös jatkossa. Porin seudun neljän kunnan hakemus hallitusohjelman mukaiseen kuntakokeiluun pääsemiseksi on johdonmukainen askel aikaisemmalle toiminnalle. Pori, Merikarvia, Pomarkku ja Ulvila esittävät kuntakokeiluun innovatiivista hanketta, joka perustuu syvennettyyn yhteispalveluun ja yhden luukun toimintaperiaatteen tarjoamiseen pitkäaikaistyöttömille. 3. Kuntakokeilun tavoitteet 3.1 Ammatillisen osaamisen lisääminen erilaiset kouluttautumismahdollisuudet pitkäaikaistyöttömille Pitkäaikaistyöttömillä on usein pitkä työkokemus yhdeltä tai useammalta alalta ja työkokemusta tukevaa ammatillista koulutusta. Haasteena on kuitenkin usein, että koulutus on vanhentunut tai työkokemus sekä koulutus on sellaiselta toimi- ja ammattialalta, joka tarjoaa t vähän aitoja työllistymismahdollisuuksia. Osalla pitkäaikaistyöttömistä taas ei ole mitään ammatillista koulutusta ja heidän työkokemuksensa on hyvin rikkonaista. Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet päästä työvoimakoulutukseen ovat viime vuosina vähentyneet. Omaehtoinen koulutus on ollut voimakkaassa kasvussa, mutta se ei kiinnosta työmarkkinatuelle siirtyneitä samassa määrin kuin ansiopäivärahaan oikeutettuja. Kokeiluhankkeen keskeinen tavoite on lisätä pitkäaikaistyöttömien mahdollisuutta hankkia ammatillista koulutusta hyödyntäen vaihtoehtoisia kouluttautumismahdollisuuksia. Erityisesti tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa koulutusta tarjoamalla kuntien ja välityömarkkinatoimijoiden tehtävissä tuettua oppisopimusta ja TOPPIS-koulutusmallia. Koulutukset ja palkkatuki räätälöidään yksilöllisesti mm. osaamiskartoitusten perusteella. Koulutustarjonnassa huomioidaan ammattialat, joissa on kysyntää sekä yrityksissä, että kuntasektorilla. (mm. hoiva-ala, puhtaanapito, ruokahuolto, kiinteistönhoito, rakentaminen) Kokeilussa hyödynnetään eri koulutusmahdollisuuksia, mutta kohderyhmä huomioiden, on todennäköistä, että monen asiakkaan kohdalla on tarve aloittaa koulutusprosessi ohjaavalla/valmentavalla työvoimakoulutuksella. Kokeilun aikana suoritetaan sekä uusia tutkintoja (myös osatutkinnot) että viedään loppuun keskeytyneitä opintoja. Kokeilussa huolehditaan myös, että asiakkailla on ajantasaiset eri tehtävissä vaadittavat kortit ja passit. Kokeilussa on varattu määrärahaa ao. korttien suorittamiseen. Kokeiluhankkeeseen palkataan koulutusvalmentaja. Lisäksi hyödynnetään oppisopimustoimiston tarjoamia opiskelun tukipalveluja ja hankitaan tarvittaessa tukihenkilöpalveluja ostopalveluina.

5 4 3.2 Palkkatukityöllistämisen monipuolistaminen Kehitetään seudullista työpankkimallia ja edelleensijoitusta yrityksiin.työpankeilta edellytetään tiettyä omavaraisuutta työpaikkojen suhteen, mikä on rajoittanut työpankkiin sijoitettavien määrää. Kokeilun aikana kehitetään työpankin (työpankkien) sekä kuntien ja joidenkin 3. sektorin toimijoiden yhteistyötä niin, että työpankki voi hyödyntää sekä kuntien, että järjestöjen työpaikkoja pankkipaikkoina. Työpankeille tai sosiaalisille yrityksille kehitetään myös uusia tehtäväalueita, esim. vanhusten kotona asumisen tukemiseen liittyvät palvelut, (mm. siivous-, ja talkkaritehtävät) Kokeilun aikana etsitään palkkatuelle sijoitetuille pitkäaikaistyöttömille jatkotyöllistymismahdollisuuksia ja tuetaan työnhakua tarjoamalla heille palkkatukijakson aikana työvalmentajapalveluja. Yritykset voivat tutustua työntekijöihin lyhyiden edelleensijoitusjaksojen aikana. Kaupungin työllistämispalvelua kehitetään aikuisten työpajana, jossa yksilö- ja työvalmennuksen keinoin voidaan ohjataan pitkäaikaistyöttömien siirtymistä ammatilliseen koulutukseen tai siirtymistä avoimille työmarkkinoille. 3.3 Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Porissa on järjestetty kuntouttavaa työtoimintaa vuodesta 2001 alkaen. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen myötä kuntouttavaa työtoimintaa on ulotettu myös seudun muihin kuntiin. Työtoimintapaikat ovat pääsääntöisesti kaupungin eri hallintokunnissa ja sen lisäksi seurakunnalla, järjestöissä ja työllistämisprojekteissa. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ei ole ostettu palveluntuottajilta, eikä paikan järjestämisestä ole korvattu työnantajalle mitään. Kehittämistarve on järjestöjen keskinäisessä yhteistyössä sekä yhteistyössä suhteessa kaupunkiin. Suuremmat toiminnalliset kokonaisuudet turvaavat paremmin mm. monipuolisia työtehtäviä sekä lähiesimies- ja ohjausresurssia. Kokonaisuuden mallintaminen ja sisäisen yhteistyön parantaminen tehostavat toimintaa ja tuovat uudenlaisia toimintatapoja ja palveluita. Kuntouttavaa työtoimintaa tullaan vaiheistamaan ja luomaan uusia rakenteita vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita ja parantamaan heidän työmarkkinoille kuntoutumistaan seuraavalla tavalla: 1. Arvioiva kuntouttava työtoiminta - Kaikille kuntouttavaan työtoimintaan ensimmäistä kertaa tuleville 1-3 kk jakso. Jakson aikana arvioidaan työkykyä, osaamista ja tehdään jatkosuunnitelma kuntouttavan työtoiminnan osalta. Jakso voi olla myös pidempiaikainen asiakkaan tarpeen mukaisesti. - Työpajoina esimerkiksi Porin Diakonialaitoksen Kätevä paja ja Porin kaupungin työllistämispalvelut. - Sisältää myös elämänhallintaa tukevaa ryhmätoimintaa työtoiminnan lisäksi. - Yhteistyössä päihdepalveluiden kanssa järjestetään oma ryhmä päihdeongelmaisille. Ryhmällä on oma ohjaaja ja tiivis yhteistyö eri tuettujen asumispalveluiden kanssa. Yhdistetään terapia ja työtoiminta ryhmälle räätälöitynä. Työtehtävät järjestetään pajalla sekä kiertävänä kiinteistönhoidon avustavana ryhmänä. 2. Kuntouttava työtoiminta - Tuettua kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin hallintokunnissa ja järjestösektorilla.

6 5 - Työt helpohkoja ja yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa tiivistä. Työtoiminta-aika vielä alle 5pv/vko. - Myös kuntouttavaa ryhmätoimintaa voidaan jatkaa tässä vaiheessa sekä hyödyntää vertaistukea ja ns. kokemusasiantuntijuutta. - Tavoitteena on lisätä yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan ja vammaispalveluiden ja mielenterveyskuntoutujien työtoimintojen kanssa. Yhdistetään arviointi- ja ohjausresursseja sekä fyysisiä tiloja ja välineitä. 3. Valmentava kuntouttava työtoiminta - Koulutuksellista kuntouttavaa työtoimintaa niille asiakkaille, joilla ei ole sopivaa ammatillista koulutusta. - Järjestäjänä esimerkiksi Varikko / Winnova. Taattava laajasti eri alojen valmentavat koulutukset ja jatkopolut. Osaamiskartoituksia, lyhyitä koulutuksia, näyttökokeita. 4. Työelämään suuntautuva kuntouttava työtoiminta - Työtoimintapaikat aikaisempaa vaativampia ja työtehtävät lähellä avoimien työmarkkinoiden vastaavia. Työtoiminta-aika 4-5 pv/vko. - TYP mukana työhönvalmentajan roolissa, jotta jatkopolku turvataan. Mahdollisia jatkoja ovat esimerkiksi TE-hallinnon toimenpiteet, palkkatuki ja avoimet työmarkkinat. 4. Laaja-alainen kumppanuus Kokeiluhanketta on valmisteltu laajassa kumppanuudessa Porin seudulla. Kokeiluhankkeen valmistelun tueksi on perustettu erikseen valmisteluryhmä ja laajempi seurantaryhmä. Valmisteluryhmässä ovat olleet mukana olleet TE-toimiston, kuntien, Kelan ja välityömarkkinoiden alueellisesta koordinoinnista vastaavan Välkky-projektin edustajat. Seurantaryhmässä on ollut laajempi edustus mm. Porin kaupungin hallintokunnista ja koulutusorganisaatioista. Kuntakokeilun hankesuunnitelma on esitelty tuleville yhteistyökumppaneille ja saatu heiltä yhteistyösuostumus. Työvoiman palvelukeskuksen, Kelan ja kuntien hallintokuntien osalta on erikseen sovittu kuntakokeiluun liittyvästä yhteistyöstä ja rooleista. Koulutusorganisaatioiden roolina on vastata koulutusneuvonnasta ja tarjonnasta. Satakunnan Yrittäjät ry:n, Satakunnan kauppakamarin ja paikallisten yrittäjäjärjestöjen kohdalla korostuu yhteistyöhön ja tiedotukseen liittyvät asiat. Yritysten kanssa toteutetaan yhteistyössä valmennukseen, koulutukseen, työllistymiseen, edelleensijoitukseen ja työpankkiin liittyviä toimenpiteitä. Työllistävien järjestöjen ja säätiöiden kanssa toteutetaan kokeiluja, valmennuksia, palkkatukityötä, koulutusta, tukihenkilö- ja työpankkitoimenpiteitä. 4.1 Yhteistyö TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa Kuntakokeiluhanketta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston ja TYP:n välillä. Kuntakokeilun valmistelun yhteydessä on otettu huomioon muut kehittämishankkeet ja - avaukset, jotka liittyvät TYP:in toimintamallin kehittämiseen. Esimerkiksi TYP:n vertailukehittämisen avulla pyritään vastaamaan työllisyyden hoidon tuleviin haasteisiin hyödyntäen saatu 10 vuoden kokemus yhteistyöverkostojen rakentamisesta ja seudun palveluntuottajista.toimintamallia halutaan edelleen kehittää kuntakokeilun avulla seuraavalla osaamis- ja tietotaitotasolle panostamalla mm. syvennettyyn yhteispalveluun yhden luukun periaatteella.

7 6 Osana työvoiman palvelukeskusten toiminnan kehittämistä Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-projekti (ESR) käynnistää sisäisen vertailukehittämisen prosessin Porin seudun ja Rauman työvoiman palvelukeskusten kanssa syksyllä Tavoitteena on löytää vertailun kohteeksi parhaimmat sellaiset toiminnot, toimintamallit ja menettelytavat, joiden vertailukehittämisestä on hyötyä työvoiman palvelukeskusten toiminnan kehittämisen ja suorituskyvyn parantamisen kannalta. Myös muiden Suomessa toimivien työvoiman palvelukeskusten kokemuksia ja onnistuneita menetelmiä tarkastellaan ja hyödynnetään. Tavoitteena on luoda konkreettinen kehittämissuunnitelma Porin ja Rauman työvoiman palvelukeskuksille sekä ehdotus prosessin aikana syntyneiden hyvien käytäntöjen levittämisestä. Konsultoinnilta odotetaan vastauksia erityisesti sen suhteen, mihin suuntaan TYP-toimintaa tulisi tulevaisuudessa kehittää ottaen huomioon TE-toimistoja koskeva hallinnollinen uudistus ja kuntauudistus Satakunnassa. Tästä näkökulmasta Porin seudun ja Rauman työvoiman palvelukeskusten sisäisen vertailukehittämisen prosessi tarjoaa työkaluja myös Porin kaupungin kuntakokeiluhankkeen suuntaan. 4.2 Yhteistyö välityömarkkinoita koordinoivan Välkky-projektin ja keskeisten välityömarkkinatoimijoiden kanssa Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-projekti toimii välityömarkkinoiden koordinointiprojektina Satakunnan alueella. Välkyn rooli korostuu kuntakokeiluun liittyvässä kumppanuudessa projektille asetettujen tavoitteiden ja toiminnan luonne huomioiden. Välkky (www.valkky.fi) on Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima, osittain Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama projekti, jonka ensisijaisena kohderyhmänä ovat satakuntalaiset välityömarkkinoiden palveluntuottajat (yhdistykset, säätiöt, työpajat, työllistämishankkeet, sosiaaliset yritykset, koulutusorganisaatiot jne.), työ- ja elinkeinohallinnon ja muut viranomaiset sekä yritykset. Välkky on kokonaisvaltainen kehittämisprojekti, joka koordinoi alueen välityömarkkinoiden toimintaa. Tavoitteena on saada edellä mainitut tahot toimimaan yhteistyössä siten, että työnhakija-asiakkaiden työllistyminen välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille tehostuisi. Projektin puitteissa kehitetään uusia toimintatapoja työllistymisen tukemiseksi, vahvistetaan välityömarkkinoilla toimivien palveluntuottajien keskinäistä roolia, työnjakoa ja osaamisalueita sekä kehitetään uudenlaisia toimintamalleja. Välkky-projekti on Satakunnan keskeisimpiä välityömarkkinoiden palveluntuottajia edustavan maakunnallisen koordinaatiohankkeen roolissa osallistunut Porin seudun kuntakokeiluhankkeen suunnitteluun. Välkky-projektin näkemyksen mukaan Porin seudun kuntien kuntakokeiluhakemuksessa korostuvat pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuuden lisääminen ja työllistymisen tukeminen. Hakemuksessa on Välkkyprojektin mukaan huomioitu paikallinen kumppanuus: hakemuksen valmisteluvaiheessa on varmistettu kokeilun toteutuksen kannalta keskeisten tahojen yhteistyö ja sitoutuminen kokeiluun. Kokeilun tarkoituksena on kehittää uusia työllistymistä tukevia palveluja ja toimintamalleja, mikä edesauttaa myös Välkky-projektin tavoitteiden toteutumista. Välkky-projekti on ilmoittanut olevansa sitoutunut tekemään yhteistyötä Porin seudun kuntien kuntakokeiluhankkeen kanssa. Kuntakokeiluhanke voi hyödyntää toiminnassaan Välkyssä aikaansaatuja verkostoja ja asiantuntemusta. Tämän lisäksi Välkky-projekti on ilmaissut halunsa välittää tietoa kuntakokeiluhankkeesta alueen välityömarkkinoiden palveluntuottajille ja vastaavasti tuo esille välityömarkkinoiden odotuksia ja kehittämisehdotuksia. Myös Välkyn keskeisiltä kehittämiskumppaneilta on pyydetty sitoumukset toimia Porin kaupungin kuntakokeiluhankkeen tukena ja yhteistyökumppanina. Kehittämiskumppaneista ovat sitoutuneet yhteistyöhön mm. Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö ry, Pormestarinluodon Asukasyhdistys ry, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry ja SPR Kontti Pori. 4.3 Yhteistyö KELA:n kanssa Kelassa on otettu käyttöön sairauspäiväraha-asiakkaille kohdennettu työkykyneuvonta. Työkykyneuvonnan tavoitteena on edistää asiakkaan työhön paluuta, ehkäistä työelämästä syrjäytymistä ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Työkykyneuvojan tukena on vahva paikallinen yhteistyöverkosto. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

8 7 toimijoiden, TE-toimistojen työeläkevakuutuslaitosten ja kuntoutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyöllä pyritään siihen, että asiakkaan palvelu olisi mahdollisimman joustavaa ja tukisi hänen paluutaan työelämään. Kunta-hanke tukee Kelan ja paikallisten toimijoiden verkostoitumista ja asiakkaiden palvelun joustavuutta. 5. Vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä Työvoiman palvelukeskuksessa on alustavasti kehitetty asiakasprosessin vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmää, joka otettaisiin käyttöön kuntakokeilussa. Jokaisen kohderyhmän asiakkaan osalta kerättäisiin sekä määrällistä että laadullista tietoa asiakasprosessin jokaisessa vaiheessa (asiakkuuden aloitus, palvelutarpeen kartoitus, selvittely, työhön kuntoutus, valmennus ja työllistyminen). Asiakkaat ohjautuvat palvelutarpeen kartoituksessa määriteltyyn vaiheeseen ja vaiheen mukaisiin palveluihin. Asiakkuuksia myös päättyy eri vaiheissa. Määrällistä ja laadullista tietoa yhdistämällä on tavoitteena saada arvokasta tietoa esim. palvelujen toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja uusien palvelujen tarpeesta. Vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1. Kuntakokeiluun tulevien asiakkaiden vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä Pitkäaikaistyöttömät ovat työvoimapotentiaali, jolla jo on osaamista ja kykyä myös kehittää tai kohdentaa sitä kokonaan uudelle ammattialalle eri toimenpiteiden avulla. Satakunnassa on alkanut kevään 2012 aikana kaksi ennakointihanketta. ENSA ennakointiyhteistyö aikuiskoulutuksessa hankkeessa keskitytään valtakunnallisen aikuiskoulutuksen ennakointimallin kehittämiseen. Alueellisessa SataViisari hankkeessa keskitytään puolestaan erityisesti määrälliseen ennakointiin sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa. Molemmat hankkeet ovat ESR-osarahoitteisia ja sisältävät säännöllisesti kokoontuvia alueellisia ja valtakunnallisia asiantuntijafoorumeja, joissa on mahdollista seurata kuntakokeiluhankkeen vaikutuksia osaavan työvoiman saatavuudessa työelämän näkökulmasta.

9 8 6. Resurssitarve 6.1 Henkilöstö Hankekoordinaattori 2 Kuntakoordinaattoria Koulutusvalmentaja (yhdyshenkilö kouluttajiin, asiakkaiden tukeminen ja opastaminen opiskeluun liittyvä asioissa) 4 Työ-/yksilövalmentajaa/yhteyshenkilöä (edelleensijoitus, yritysyhteistyö, työpajatyöt, työhön kuntotus ryhmät) Projektiassistentti (tiedotus, tilastointi, taloushallinto) Henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä Palvelujen hankinta -koulutuspalvelut kehittämispalvelut työvalmennuspalvelut ryhmäpalvelut atk-palvelut posti- ja puhelinkulut matkustus- ja kuljetuspalvelut Palvelujen hankinta vuonna Muut kustannukset -kiinteistökulut (vuokra, siivous, sähkö) toimistotarvikkeet kalusto leasingvuokrat muut menot Muut kustannukset vuonna

10 9 Kokonaiskustannukset vuonna Hankesuunnitelma ja kustannusarvio on laadittu keskimäärin 600 asiakkaan palvelujen mukaan.

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI).

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI). Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Ajankohtaista TE- palveluista

Ajankohtaista TE- palveluista Ajankohtaista TE- palveluista Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 15.12.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta LEPPÄVIRTA vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta MITÄ JÄI MIHIN MENNÄÄN Työllisyyden kuntakokeilun päätösseminaari 22.10.2015 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Alue,

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.

Lisätiedot

"Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä

Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä Kaupunginhallitus 116 27.03.2012 Kaupunginvaltuusto 24 17.04.2012 SDP:N VALTUUSTORYHMÄN ALOITE KUNTAKOKEILUUN HAKEUTUMISESTA 183/1/113/2011 KHALL 116 Hallintojohtaja 20.3.2012 SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen Kaupunginhallitus 20 16.01.2017 Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry:n avustushakemus 1252/00.04.00/2016, 1246/02.05.01.03.00/2016 KH 20 Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA TEKIJÖITÄ ARBEETTI ARBEETTI. Eri työnantajat TYÖPANKKI TYÖPANKKI. Työpankki etsii ja kartoittaa työntekijöitä eri yhteistyötahojen kanssa

TYÖTÄ JA TEKIJÖITÄ ARBEETTI ARBEETTI. Eri työnantajat TYÖPANKKI TYÖPANKKI. Työpankki etsii ja kartoittaa työntekijöitä eri yhteistyötahojen kanssa TYÖTÄ JA TEKIJÖITÄ OY ISOKATU 21 26100 RAUMA 02-8222 900 Eri työnantajat Työpankki etsii ja kartoittaa työntekijöitä eri yhteistyötahojen kanssa Työsopimus työntekijän Ja työpankin välille Työpankki vuokraa/välittää

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin

Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin Reijo Vesakoivu Pohjois-Karjalan ELY-keskus Työpaikkojen määrän kehitys Pohjois- Karjalassa Pohjois-Karjalan teolliset työpaikat vähenivät noin 2000:lla Perloksen

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa:

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa: Työllisyystoimikunta 11 18.03.2009 Perusturvalautakunta 48 23.04.2009 Kunnanhallitus 244 11.05.2009 Valtuustoaloite / passiivinen työmarkkinatuki 1454/09/093/2009 TYÖL 11 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Tuetun työllistymisen palvelulinja

Tuetun työllistymisen palvelulinja Tuetun työllistymisen palvelulinja Eija Sokero Palvelujohtaja 1 19.3.2013 Lapin työ- ja elinkeinotoimisto, Eija Sokero Lapin TE-toimisto Pinta-ala 100 367 km maata noin 93 000 järviä ja jokia 6 000 merta

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite konkreettisista toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite konkreettisista toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi Kaupunginhallitus 85 29.02.2016 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite konkreettisista toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi 1205/00.02.04.00/2015 KH 85 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen

TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA 19.10.2016 Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen Kunnan työllistämisvastuu - Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutokset v. 2015 - Palkkatuen muutokset

Lisätiedot

Salon kaupungin työllisyysohjelma.

Salon kaupungin työllisyysohjelma. Salon kaupungin työllisyysohjelma Sisällysluettelo Yleistä työllisyysohjelmasta Salon työllisyystilanne ja sopeutusohjelma Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Nuorisotakuu Poikkihallinnollinen työllisyydenhoito

Lisätiedot

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013:

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013: TYÖLLISTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, NASTOLAN KUNTA Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari 1.10.2013 Niina Juva/Nastolan kunnan työllistämispalvelut 15 000 asukkaan teollisuusvaltainen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä kesäkuu 2016

Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä kesäkuu 2016 Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä kesäkuu 2016 Hämeen ELY-keskus TEM/Työnvälitystilastot, Päivitetty 26.7.2016/Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Aktivointiaste

Lisätiedot

Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset

Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset Perusturvalautakunta 80 15.12.2015 Kaupunginhallitus 6 11.01.2016 Kaupunginhallitus 118 02.05.2016 Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset Petula 15.12.2015 80 Valmistelija:

Lisätiedot

Koulutuspäivä

Koulutuspäivä Koulutuspäivä 8.12.15 Palvelujärjestelmän vaihtoehdot ja kipukohdat Anne Korhonen Kaija Ray 8.12.15 Mitkä muutokset työhön heijastuvat? (1) SOSIAALI- HUOLTOLAKI TEOS-LAKI TYP-LAKI Tutkinnonuudistus ja

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää - TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu - Kohti koulutusta ja työelämää - Aluksi Kroonisesti työttömiin kohdistettu työvoimapolitiikka näyttää olevan pikemmin hyvinvointivaltion tapa elää jatkuvasti

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Perusturvalautakunta 38 28.04.2016 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Ptltk 38 Ptltk 25.09.2014 70 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan virka

Lisätiedot

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti.

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti. Perusturvalautakunta 60 28.08.2014 Perusturvatoimen vuoden 2015 talousarvio (ohm 13 ja 14) Ptltk 60 Tase 28.4.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 aikataulun, jonka mukaan menoraamia

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 13.6.2014 Rovaniemi Pääsihteeri Erja Lindberg, Työllisyyspoliittinen

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu

Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu Taidolla tulosta - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari 24.9.2015 Keuruu Työttömyyden pitkittymisellä on suuri vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alenema

Lisätiedot