Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu. Porin, Ulvilan, Merikarvian ja Pomarkun hakemus kuntakokeiluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu. Porin, Ulvilan, Merikarvian ja Pomarkun hakemus kuntakokeiluun"

Transkriptio

1 Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu Porin, Ulvilan, Merikarvian ja Pomarkun hakemus kuntakokeiluun

2 1 1. Tausta Hallitusohjelman keskeiset tavoitteet liittyvät julkisen talouden vakauttamiseen ja kestävään talouskasvuun sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävä rahoitus edellyttää korkeaa työllisyysastetta ja matalaa työttömyysastetta. Hallitusohjelmaan sisältyvä Pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu on kuntien aktiivisen, aloitteellisen ja omaehtoisen työllistämisen kannalta sekä olemassa olevan työvoimapotentiaalin saamiseksi työmarkkinoille erinomainen rakenteellinen avaus. Kuntakokeilun tavoitteena on alentaa rakennetyöttömyyttä lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta, työllisyystoimijoiden moniammatillisuutta ja tukea työllistymistä uusilla palveluilla. Tavoitteet ovat kestäviä periaatteita kuntien työllisyydenhoidon näkökulmasta. Kunnan koordinointivastuun lisääminen pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisen ja työllistymisen osalta on niin ikään vahvasti perusteltua niin kokemus- kuin tutkimusperäisen tiedon näkökulmasta, jos valtion keskeiset työllisyystoimijat sitoutuvat omilla toimenpiteillään ja määrärahoillaan kuntakokeilun tavoitteiden toteuttamiseen. Kunta on aktiivisen työvoimapolitiikan näkökulmasta keskeinen työllisyydenhoidon toimija. Kuntakokeilu täydentää johdonmukaisesti aikaisemmin toteutettuja kunnan työllisyyden aktivointia tukevia ja lisääviä toimenpiteitä. Hyvä esimerkki kunnan työllistämisen aktivoinnin tukemisesta on työmarkkinatukilain uudistus vuonna 2006, jolloin kunnat ja valtio sopivat yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden kustannukset jaosta puoliksi kuntien ja valtion välillä. Kuntataloudelle siirretty kustannus kompensoitiin toimeentulotuen valtionosuuksina. Uudistus oli eräänlainen oppikirjaesimerkki niin sanotusta keppi- ja porkkanasovelluksesta, kun passiiviset kunnat joutuivat entistä suoremmin maksajiksi haluttomuudesta työllistää ja aktiivisia kuntia palkittiin. Kunnat maksavat vuosittain valtiolle arviolta noin 100 miljoonaa euroa siitä, etteivät kykene järjestämään työtä tai aktivointimahdollisuuksia yli 500 päivää työttömänä olleille. Passiivisuuden hintalappu tulee parhaiten esiin varsinkin suurten kaupunkien kohdalla. Kaksikymmentä suurinta kaupunkia maksoivat sakkomaksuja valtiolle 86,7 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja summa nousi edelleen 93,4 miljoonaan euroon vuonna Kuntien sadan miljoonan sakkomaksukakusta huolimatta vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistusta voidaan pitää varsin onnistuneena. Työmarkkinatukiuudistuksen ansiosta työttömyyden kustannuksista tuli kunnille tuli entistä avoimimpia ja läpinäkyvämpiä. Panostukset omaehtoiseen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan voidaan uudistuksen ansiosta nähdä myös kannustimena korkeaan aktivointiasteeseen. Työmarkkinatukilainuudistus korosti ja palkitsi aikaisempaa enemmän Porin kaltaisia kuntia, jotka olivat toteuttaneet pitkäjännitteisesti aktiivista ja laaja-alaista työvoimapolitiikka. Kuntien vastuu työllistämisestä tullee oletettavasti korostumaan entisestään jatkossa. Mitä suurempia tulevat olemaan kuntatalouden sopeuttamiseen liittyvät haasteet, sitä tärkeämpi merkitys tulee aktivointiasteen nostamisessa kunnan työllistämisroolilla. Pitkäaikaistyöttömyys on kunnan näkökulmasta malliesimerkki sellaisesta ilkeästä yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka syy- ja seuraussuhteet tulevat parhaiten ymmärretyksi, kun ilmiö muunnetaan taloudellisiksi käsitteiksi ja talouden kielelle eli euroiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei pidä kysyä mitä työllistäminen maksaa kunnalle, vaan mitkä ovat passiivisuuden kustannukset, ellei tehdä mitään. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, ettei pidä myöskään yksipuolisesti keskustella kunnan työttömien tai pitkäaikaistyöttömien määrästä, vaan millaisia taloudellisia hyötyjä kertyy kunnalle työttömän aktivoinnista, työllistämisestä ja työllisyysasteen noususta. Jokaisen kunnan intressinä on oltava koosta riippumatta, pyrkiä mahdollisimman vähäiseen määrään työttömiä ja sitä kautta mahdollisimman korkeaan työllisyysasteeseen. Erityisenä intressinä on oltava vaikeammin työllistettävät. Yhdenkin euron panos aktivointiin tuo keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä moninkertaisen taloudellisen hyödyn puhumattakaan muista kerrannaisvaikutuksista pitkään työttömänä olleiden näkökulmasta.

3 2 2. Porin seudun kuntien rooli aktiivisessa työvoimapolitiikassa Porin kaupunki on seudun suurimpana kuntana panostanut työllisyydenhoitoon johdonmukaisesti jo 1980-luvulta lähtien. Aktivoinnin merkitys on korostunut pitkän teolliseen rakennemuutokseen seurauksena. Porin kaupunki on tietoisesti halunnut profiloitua pioneerina ja edelläkävijänä kunnallisessa työllisyydenhoidossa. Pori onkin yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon organisaatioiden ja seudun muiden kuntien kanssa osallistunut aktiivisesti moninaisiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtääviin pilotti- ja kokeiluhankkeisiin. Hyviä näyttöön perustuvia esimerkkejä ovat mm. Rinteen malli ( ) velvoitetyöllistämisessä, työvoiman palvelukeskuksen (TYP) toimintamalliin liittyvä kehitystyö 2000-luvun vaihteessa, useat kansallisella ja EUrahoituksella toteutetut projektit. Viimeisimpänä esimerkkinä on vaikeasti työllistyville asiakkaille räätälöidyt selvitysprojektit seudun kuntien ja työhallinnon kesken (KAHA-projekti). Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuosi vuodelta 2000-luvulla (pois lukien vuosi 2009) Porin seudun kunnissa. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolittui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on noussut vähitellen uudelleen 2010-luvun vaihteen taantuman jälkeen. Pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut voimakasta kasvuaan loppuvuodesta 2009 lähtien (kasvu yli 50 %). Laaja pitkäaikaistyöttömyys on tällä hetkellä noin henkilöä. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden kokonaismäärä on noin henkilöä. Helmikuun lopussa oli Porissa yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömiä yhteensä henkilöä, Merikarvialla 106 henkilöä, Pomarkussa 44 henkilöä ja Ulvilassa 188 henkilöä. Esimerkiksi Porin kaupungin osalta pitkäaikaistyöttömien määrä on viimeksi ollut yhtä korkealla tasolla vuonna Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää edelleen jatkuvan. Porin kaupunki on alueen keskuskaupunkina panostanut runsaasti resursseja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työllisyydenhoitoon on budjetoitu viime vuosien aikana noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa eli noin 78 euroa asukasta kohden. Porin kaupungin työllisyyspanosten mittakaavasta suhteessa muihin alueen kuntiin kertoo paljon se, että Porin kaupungin työllisyysbudjetti on noin kolme kertaa suurempi kuin muiden satakuntalaisten kuntien työllisyysbudjetti yhteensä. Aktivointiaste on ollut varsin korkea. Yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden kohdalla aktivointiaste nousi 41 %:iin vuonna Aktivointiaste oli korkein suurten kaupunkien joukossa. Lisäksi Pori on kyennyt muista suurista kaupungeista poiketen vähentämään järjestelmällisesti niin sanottuja KELA:n sakkomaksuja. Esimerkiksi kolmen vuoden seurantakaudella ( ) sakkomaksut olivat asukasta kohden 27,50 euroa. Luku on toiseksi alhaisin luku Espoon jälkeen 15 suurimman kaupungin joukossa. Satakunnan maakunnan pitkäaikaistyöttömistä noin 60 % on Porin seudun TE-toimiston alueella. Porin tekemät panostukset työllisyydenhoitoon heijastuvat seutukunnan muihin kuntiin ja koko maakuntaan. Myönteiset hyödyt ilmenevät välillisesti muiden kuntien työllisyyskehityksenä myös vaikeasti työllistettävien kohderyhmien osalta. Porin seudun kunnilla on vahva kuntataloudellinen ja sosiaalinen intressi hyödyntää täysimääräisesti alueella oleva työvoimapotentiaalia, nostaa työllisyysastetta ja edesauttaa aktiivisilla toimenpiteillä pitkäaikaistyöttömiä palaamaan välityömarkkinoiden tai muiden aktivointitoimenpiteiden kautta avoimille työmarkkinoille. Kokonaisvaltainen työllisyyspalveluiden kehittäminen edellyttää sitä, että työllisyydenhoidon palveluiden pitää kunnassa ylittää kriittinen massa asiakkaita, toimenpiteitä ja tuloksia. Palvelut eivät voi olla vain harvojen ja valittujen yksinoikeus. Palveluiden pitää olla prosessimaisia ja niiden tulee tähdätä todellisiin virtasuureisiin: muutoksiin työttömässä itsessään. Merkittäviä yksilöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia saadaan vain silloin, kun työtön pääsee irti palveluista joko töihin tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Aktivoimalla omia työttömiään Porin seudun kunnat voivat saavuttaa merkittäviä hyödyllisiä vaikutuksia.

4 3 Hyvä esimerkki on aikaisemmin kuvattu työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö. Toinen merkittävä taloudellinen vaikutus tulee työttömien tuottamasta työpanoksesta. Työpanokselle voidaan laskea arvo aina kuntouttavaan työtoimintaan aktivoitavasta henkilöstä palkkatukityöllistettävään saakka. Kysymys on siitä mitä tällä työpanoksella tehdään. Sekä työttömälle itselleen että työn järjestäjälle on mielekästä, että työ kohdentuu hyödylliseen tarkoitukseen. Kolmas sektori ylläpitää merkittävää osaa suomalaisista hyvinvointipalveluista. Lisäksi kunnissa jää jatkuvasti töitä tekemättä mm. ympäristöhoidossa ja vanhuspalveluissa. Työttömien panos on tämän kuilun kiinni kuromisessa erittäin merkittävä. Esimerkiksi suuri osa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista henkilöistä voidaan nähdä tämän vuoksi myös työvoimaresurssina eikä yksinomaan palveluiden kohteena. Porin seutu on ollut edelläkävijä työllisyyteen liittyvässä kehitys- ja kokeilutyössä, ja haluaa olla sitä myös jatkossa. Porin seudun neljän kunnan hakemus hallitusohjelman mukaiseen kuntakokeiluun pääsemiseksi on johdonmukainen askel aikaisemmalle toiminnalle. Pori, Merikarvia, Pomarkku ja Ulvila esittävät kuntakokeiluun innovatiivista hanketta, joka perustuu syvennettyyn yhteispalveluun ja yhden luukun toimintaperiaatteen tarjoamiseen pitkäaikaistyöttömille. 3. Kuntakokeilun tavoitteet 3.1 Ammatillisen osaamisen lisääminen erilaiset kouluttautumismahdollisuudet pitkäaikaistyöttömille Pitkäaikaistyöttömillä on usein pitkä työkokemus yhdeltä tai useammalta alalta ja työkokemusta tukevaa ammatillista koulutusta. Haasteena on kuitenkin usein, että koulutus on vanhentunut tai työkokemus sekä koulutus on sellaiselta toimi- ja ammattialalta, joka tarjoaa t vähän aitoja työllistymismahdollisuuksia. Osalla pitkäaikaistyöttömistä taas ei ole mitään ammatillista koulutusta ja heidän työkokemuksensa on hyvin rikkonaista. Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet päästä työvoimakoulutukseen ovat viime vuosina vähentyneet. Omaehtoinen koulutus on ollut voimakkaassa kasvussa, mutta se ei kiinnosta työmarkkinatuelle siirtyneitä samassa määrin kuin ansiopäivärahaan oikeutettuja. Kokeiluhankkeen keskeinen tavoite on lisätä pitkäaikaistyöttömien mahdollisuutta hankkia ammatillista koulutusta hyödyntäen vaihtoehtoisia kouluttautumismahdollisuuksia. Erityisesti tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa koulutusta tarjoamalla kuntien ja välityömarkkinatoimijoiden tehtävissä tuettua oppisopimusta ja TOPPIS-koulutusmallia. Koulutukset ja palkkatuki räätälöidään yksilöllisesti mm. osaamiskartoitusten perusteella. Koulutustarjonnassa huomioidaan ammattialat, joissa on kysyntää sekä yrityksissä, että kuntasektorilla. (mm. hoiva-ala, puhtaanapito, ruokahuolto, kiinteistönhoito, rakentaminen) Kokeilussa hyödynnetään eri koulutusmahdollisuuksia, mutta kohderyhmä huomioiden, on todennäköistä, että monen asiakkaan kohdalla on tarve aloittaa koulutusprosessi ohjaavalla/valmentavalla työvoimakoulutuksella. Kokeilun aikana suoritetaan sekä uusia tutkintoja (myös osatutkinnot) että viedään loppuun keskeytyneitä opintoja. Kokeilussa huolehditaan myös, että asiakkailla on ajantasaiset eri tehtävissä vaadittavat kortit ja passit. Kokeilussa on varattu määrärahaa ao. korttien suorittamiseen. Kokeiluhankkeeseen palkataan koulutusvalmentaja. Lisäksi hyödynnetään oppisopimustoimiston tarjoamia opiskelun tukipalveluja ja hankitaan tarvittaessa tukihenkilöpalveluja ostopalveluina.

5 4 3.2 Palkkatukityöllistämisen monipuolistaminen Kehitetään seudullista työpankkimallia ja edelleensijoitusta yrityksiin.työpankeilta edellytetään tiettyä omavaraisuutta työpaikkojen suhteen, mikä on rajoittanut työpankkiin sijoitettavien määrää. Kokeilun aikana kehitetään työpankin (työpankkien) sekä kuntien ja joidenkin 3. sektorin toimijoiden yhteistyötä niin, että työpankki voi hyödyntää sekä kuntien, että järjestöjen työpaikkoja pankkipaikkoina. Työpankeille tai sosiaalisille yrityksille kehitetään myös uusia tehtäväalueita, esim. vanhusten kotona asumisen tukemiseen liittyvät palvelut, (mm. siivous-, ja talkkaritehtävät) Kokeilun aikana etsitään palkkatuelle sijoitetuille pitkäaikaistyöttömille jatkotyöllistymismahdollisuuksia ja tuetaan työnhakua tarjoamalla heille palkkatukijakson aikana työvalmentajapalveluja. Yritykset voivat tutustua työntekijöihin lyhyiden edelleensijoitusjaksojen aikana. Kaupungin työllistämispalvelua kehitetään aikuisten työpajana, jossa yksilö- ja työvalmennuksen keinoin voidaan ohjataan pitkäaikaistyöttömien siirtymistä ammatilliseen koulutukseen tai siirtymistä avoimille työmarkkinoille. 3.3 Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Porissa on järjestetty kuntouttavaa työtoimintaa vuodesta 2001 alkaen. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen myötä kuntouttavaa työtoimintaa on ulotettu myös seudun muihin kuntiin. Työtoimintapaikat ovat pääsääntöisesti kaupungin eri hallintokunnissa ja sen lisäksi seurakunnalla, järjestöissä ja työllistämisprojekteissa. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ei ole ostettu palveluntuottajilta, eikä paikan järjestämisestä ole korvattu työnantajalle mitään. Kehittämistarve on järjestöjen keskinäisessä yhteistyössä sekä yhteistyössä suhteessa kaupunkiin. Suuremmat toiminnalliset kokonaisuudet turvaavat paremmin mm. monipuolisia työtehtäviä sekä lähiesimies- ja ohjausresurssia. Kokonaisuuden mallintaminen ja sisäisen yhteistyön parantaminen tehostavat toimintaa ja tuovat uudenlaisia toimintatapoja ja palveluita. Kuntouttavaa työtoimintaa tullaan vaiheistamaan ja luomaan uusia rakenteita vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita ja parantamaan heidän työmarkkinoille kuntoutumistaan seuraavalla tavalla: 1. Arvioiva kuntouttava työtoiminta - Kaikille kuntouttavaan työtoimintaan ensimmäistä kertaa tuleville 1-3 kk jakso. Jakson aikana arvioidaan työkykyä, osaamista ja tehdään jatkosuunnitelma kuntouttavan työtoiminnan osalta. Jakso voi olla myös pidempiaikainen asiakkaan tarpeen mukaisesti. - Työpajoina esimerkiksi Porin Diakonialaitoksen Kätevä paja ja Porin kaupungin työllistämispalvelut. - Sisältää myös elämänhallintaa tukevaa ryhmätoimintaa työtoiminnan lisäksi. - Yhteistyössä päihdepalveluiden kanssa järjestetään oma ryhmä päihdeongelmaisille. Ryhmällä on oma ohjaaja ja tiivis yhteistyö eri tuettujen asumispalveluiden kanssa. Yhdistetään terapia ja työtoiminta ryhmälle räätälöitynä. Työtehtävät järjestetään pajalla sekä kiertävänä kiinteistönhoidon avustavana ryhmänä. 2. Kuntouttava työtoiminta - Tuettua kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin hallintokunnissa ja järjestösektorilla.

6 5 - Työt helpohkoja ja yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa tiivistä. Työtoiminta-aika vielä alle 5pv/vko. - Myös kuntouttavaa ryhmätoimintaa voidaan jatkaa tässä vaiheessa sekä hyödyntää vertaistukea ja ns. kokemusasiantuntijuutta. - Tavoitteena on lisätä yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan ja vammaispalveluiden ja mielenterveyskuntoutujien työtoimintojen kanssa. Yhdistetään arviointi- ja ohjausresursseja sekä fyysisiä tiloja ja välineitä. 3. Valmentava kuntouttava työtoiminta - Koulutuksellista kuntouttavaa työtoimintaa niille asiakkaille, joilla ei ole sopivaa ammatillista koulutusta. - Järjestäjänä esimerkiksi Varikko / Winnova. Taattava laajasti eri alojen valmentavat koulutukset ja jatkopolut. Osaamiskartoituksia, lyhyitä koulutuksia, näyttökokeita. 4. Työelämään suuntautuva kuntouttava työtoiminta - Työtoimintapaikat aikaisempaa vaativampia ja työtehtävät lähellä avoimien työmarkkinoiden vastaavia. Työtoiminta-aika 4-5 pv/vko. - TYP mukana työhönvalmentajan roolissa, jotta jatkopolku turvataan. Mahdollisia jatkoja ovat esimerkiksi TE-hallinnon toimenpiteet, palkkatuki ja avoimet työmarkkinat. 4. Laaja-alainen kumppanuus Kokeiluhanketta on valmisteltu laajassa kumppanuudessa Porin seudulla. Kokeiluhankkeen valmistelun tueksi on perustettu erikseen valmisteluryhmä ja laajempi seurantaryhmä. Valmisteluryhmässä ovat olleet mukana olleet TE-toimiston, kuntien, Kelan ja välityömarkkinoiden alueellisesta koordinoinnista vastaavan Välkky-projektin edustajat. Seurantaryhmässä on ollut laajempi edustus mm. Porin kaupungin hallintokunnista ja koulutusorganisaatioista. Kuntakokeilun hankesuunnitelma on esitelty tuleville yhteistyökumppaneille ja saatu heiltä yhteistyösuostumus. Työvoiman palvelukeskuksen, Kelan ja kuntien hallintokuntien osalta on erikseen sovittu kuntakokeiluun liittyvästä yhteistyöstä ja rooleista. Koulutusorganisaatioiden roolina on vastata koulutusneuvonnasta ja tarjonnasta. Satakunnan Yrittäjät ry:n, Satakunnan kauppakamarin ja paikallisten yrittäjäjärjestöjen kohdalla korostuu yhteistyöhön ja tiedotukseen liittyvät asiat. Yritysten kanssa toteutetaan yhteistyössä valmennukseen, koulutukseen, työllistymiseen, edelleensijoitukseen ja työpankkiin liittyviä toimenpiteitä. Työllistävien järjestöjen ja säätiöiden kanssa toteutetaan kokeiluja, valmennuksia, palkkatukityötä, koulutusta, tukihenkilö- ja työpankkitoimenpiteitä. 4.1 Yhteistyö TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa Kuntakokeiluhanketta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston ja TYP:n välillä. Kuntakokeilun valmistelun yhteydessä on otettu huomioon muut kehittämishankkeet ja - avaukset, jotka liittyvät TYP:in toimintamallin kehittämiseen. Esimerkiksi TYP:n vertailukehittämisen avulla pyritään vastaamaan työllisyyden hoidon tuleviin haasteisiin hyödyntäen saatu 10 vuoden kokemus yhteistyöverkostojen rakentamisesta ja seudun palveluntuottajista.toimintamallia halutaan edelleen kehittää kuntakokeilun avulla seuraavalla osaamis- ja tietotaitotasolle panostamalla mm. syvennettyyn yhteispalveluun yhden luukun periaatteella.

7 6 Osana työvoiman palvelukeskusten toiminnan kehittämistä Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-projekti (ESR) käynnistää sisäisen vertailukehittämisen prosessin Porin seudun ja Rauman työvoiman palvelukeskusten kanssa syksyllä Tavoitteena on löytää vertailun kohteeksi parhaimmat sellaiset toiminnot, toimintamallit ja menettelytavat, joiden vertailukehittämisestä on hyötyä työvoiman palvelukeskusten toiminnan kehittämisen ja suorituskyvyn parantamisen kannalta. Myös muiden Suomessa toimivien työvoiman palvelukeskusten kokemuksia ja onnistuneita menetelmiä tarkastellaan ja hyödynnetään. Tavoitteena on luoda konkreettinen kehittämissuunnitelma Porin ja Rauman työvoiman palvelukeskuksille sekä ehdotus prosessin aikana syntyneiden hyvien käytäntöjen levittämisestä. Konsultoinnilta odotetaan vastauksia erityisesti sen suhteen, mihin suuntaan TYP-toimintaa tulisi tulevaisuudessa kehittää ottaen huomioon TE-toimistoja koskeva hallinnollinen uudistus ja kuntauudistus Satakunnassa. Tästä näkökulmasta Porin seudun ja Rauman työvoiman palvelukeskusten sisäisen vertailukehittämisen prosessi tarjoaa työkaluja myös Porin kaupungin kuntakokeiluhankkeen suuntaan. 4.2 Yhteistyö välityömarkkinoita koordinoivan Välkky-projektin ja keskeisten välityömarkkinatoimijoiden kanssa Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-projekti toimii välityömarkkinoiden koordinointiprojektina Satakunnan alueella. Välkyn rooli korostuu kuntakokeiluun liittyvässä kumppanuudessa projektille asetettujen tavoitteiden ja toiminnan luonne huomioiden. Välkky (www.valkky.fi) on Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima, osittain Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama projekti, jonka ensisijaisena kohderyhmänä ovat satakuntalaiset välityömarkkinoiden palveluntuottajat (yhdistykset, säätiöt, työpajat, työllistämishankkeet, sosiaaliset yritykset, koulutusorganisaatiot jne.), työ- ja elinkeinohallinnon ja muut viranomaiset sekä yritykset. Välkky on kokonaisvaltainen kehittämisprojekti, joka koordinoi alueen välityömarkkinoiden toimintaa. Tavoitteena on saada edellä mainitut tahot toimimaan yhteistyössä siten, että työnhakija-asiakkaiden työllistyminen välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille tehostuisi. Projektin puitteissa kehitetään uusia toimintatapoja työllistymisen tukemiseksi, vahvistetaan välityömarkkinoilla toimivien palveluntuottajien keskinäistä roolia, työnjakoa ja osaamisalueita sekä kehitetään uudenlaisia toimintamalleja. Välkky-projekti on Satakunnan keskeisimpiä välityömarkkinoiden palveluntuottajia edustavan maakunnallisen koordinaatiohankkeen roolissa osallistunut Porin seudun kuntakokeiluhankkeen suunnitteluun. Välkky-projektin näkemyksen mukaan Porin seudun kuntien kuntakokeiluhakemuksessa korostuvat pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuuden lisääminen ja työllistymisen tukeminen. Hakemuksessa on Välkkyprojektin mukaan huomioitu paikallinen kumppanuus: hakemuksen valmisteluvaiheessa on varmistettu kokeilun toteutuksen kannalta keskeisten tahojen yhteistyö ja sitoutuminen kokeiluun. Kokeilun tarkoituksena on kehittää uusia työllistymistä tukevia palveluja ja toimintamalleja, mikä edesauttaa myös Välkky-projektin tavoitteiden toteutumista. Välkky-projekti on ilmoittanut olevansa sitoutunut tekemään yhteistyötä Porin seudun kuntien kuntakokeiluhankkeen kanssa. Kuntakokeiluhanke voi hyödyntää toiminnassaan Välkyssä aikaansaatuja verkostoja ja asiantuntemusta. Tämän lisäksi Välkky-projekti on ilmaissut halunsa välittää tietoa kuntakokeiluhankkeesta alueen välityömarkkinoiden palveluntuottajille ja vastaavasti tuo esille välityömarkkinoiden odotuksia ja kehittämisehdotuksia. Myös Välkyn keskeisiltä kehittämiskumppaneilta on pyydetty sitoumukset toimia Porin kaupungin kuntakokeiluhankkeen tukena ja yhteistyökumppanina. Kehittämiskumppaneista ovat sitoutuneet yhteistyöhön mm. Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö ry, Pormestarinluodon Asukasyhdistys ry, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry ja SPR Kontti Pori. 4.3 Yhteistyö KELA:n kanssa Kelassa on otettu käyttöön sairauspäiväraha-asiakkaille kohdennettu työkykyneuvonta. Työkykyneuvonnan tavoitteena on edistää asiakkaan työhön paluuta, ehkäistä työelämästä syrjäytymistä ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Työkykyneuvojan tukena on vahva paikallinen yhteistyöverkosto. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

8 7 toimijoiden, TE-toimistojen työeläkevakuutuslaitosten ja kuntoutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyöllä pyritään siihen, että asiakkaan palvelu olisi mahdollisimman joustavaa ja tukisi hänen paluutaan työelämään. Kunta-hanke tukee Kelan ja paikallisten toimijoiden verkostoitumista ja asiakkaiden palvelun joustavuutta. 5. Vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä Työvoiman palvelukeskuksessa on alustavasti kehitetty asiakasprosessin vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmää, joka otettaisiin käyttöön kuntakokeilussa. Jokaisen kohderyhmän asiakkaan osalta kerättäisiin sekä määrällistä että laadullista tietoa asiakasprosessin jokaisessa vaiheessa (asiakkuuden aloitus, palvelutarpeen kartoitus, selvittely, työhön kuntoutus, valmennus ja työllistyminen). Asiakkaat ohjautuvat palvelutarpeen kartoituksessa määriteltyyn vaiheeseen ja vaiheen mukaisiin palveluihin. Asiakkuuksia myös päättyy eri vaiheissa. Määrällistä ja laadullista tietoa yhdistämällä on tavoitteena saada arvokasta tietoa esim. palvelujen toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja uusien palvelujen tarpeesta. Vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1. Kuntakokeiluun tulevien asiakkaiden vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä Pitkäaikaistyöttömät ovat työvoimapotentiaali, jolla jo on osaamista ja kykyä myös kehittää tai kohdentaa sitä kokonaan uudelle ammattialalle eri toimenpiteiden avulla. Satakunnassa on alkanut kevään 2012 aikana kaksi ennakointihanketta. ENSA ennakointiyhteistyö aikuiskoulutuksessa hankkeessa keskitytään valtakunnallisen aikuiskoulutuksen ennakointimallin kehittämiseen. Alueellisessa SataViisari hankkeessa keskitytään puolestaan erityisesti määrälliseen ennakointiin sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa. Molemmat hankkeet ovat ESR-osarahoitteisia ja sisältävät säännöllisesti kokoontuvia alueellisia ja valtakunnallisia asiantuntijafoorumeja, joissa on mahdollista seurata kuntakokeiluhankkeen vaikutuksia osaavan työvoiman saatavuudessa työelämän näkökulmasta.

9 8 6. Resurssitarve 6.1 Henkilöstö Hankekoordinaattori 2 Kuntakoordinaattoria Koulutusvalmentaja (yhdyshenkilö kouluttajiin, asiakkaiden tukeminen ja opastaminen opiskeluun liittyvä asioissa) 4 Työ-/yksilövalmentajaa/yhteyshenkilöä (edelleensijoitus, yritysyhteistyö, työpajatyöt, työhön kuntotus ryhmät) Projektiassistentti (tiedotus, tilastointi, taloushallinto) Henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä Palvelujen hankinta -koulutuspalvelut kehittämispalvelut työvalmennuspalvelut ryhmäpalvelut atk-palvelut posti- ja puhelinkulut matkustus- ja kuljetuspalvelut Palvelujen hankinta vuonna Muut kustannukset -kiinteistökulut (vuokra, siivous, sähkö) toimistotarvikkeet kalusto leasingvuokrat muut menot Muut kustannukset vuonna

10 9 Kokonaiskustannukset vuonna Hankesuunnitelma ja kustannusarvio on laadittu keskimäärin 600 asiakkaan palvelujen mukaan.

Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori

Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori MIKÄ KUNTAKOKEILU ON? Kuntakokeilun (1.9.2012 31.12.2015) tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Oivallukset syntyvät yhdessä

Oivallukset syntyvät yhdessä Oivallukset syntyvät yhdessä Toteutusaika 1.9.2012-31.12.2015 Kokeilun tulosten pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Valtio vastaa kokeilun aikana

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa

Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa TVY ry:n kesäpäivät 8.8.2012, Kaarina Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

Kemiläinen työllistämismalli

Kemiläinen työllistämismalli JOHDANTO Kemin kaupungin -hanke on ollut mukana hallitusohjelman mukaisessa työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa 1.9.2012-31.12.2015. Kuntakokeilun tavoitteena oli alentaa rakennetyöttömyyttä, lisätä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE Työllisyyden nostotalkoot Keski-Suomessa Jyväskylä, 22.10.2007 Arto Laurikainen, Paltamon kunta Hallitusohjelma: "Valtion työvoimapolitiikkaa uudistetaan tavoitteena parantaa

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja 2 3 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen 9.1.2014 Kommentteja NAV-malliin Uudistuksen toimeenpanon haasteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 201. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 201. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1557/01.01.01/2013 201 Valtuustoaloite, espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Lindholm, puh. (09) 816 85059

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Hankintojen kilpailutuksella töitä

Hankintojen kilpailutuksella töitä Hankintojen kilpailutuksella töitä 23.10.2014 Työllisyyden kuntakokeilu Espoossa hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen on osa valtakunnallista työllisyydenhoidon Kuntakokeiluhanketta. Espoon kuntakokeilu

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Työllistäminen nyt. Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori. Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi 25.11.2014

Työllistäminen nyt. Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori. Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi 25.11.2014 Työllistäminen nyt Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi 25.11.2014 Esityksen rakenne Työttömyyden rakenne ja vaille toisen asteen koulutusta olevat nuoret erityisen huolen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2 3 4 5 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

TYÖHÖNVALMENNUS OSAKSI ASIAKASTYÖTÄNI

TYÖHÖNVALMENNUS OSAKSI ASIAKASTYÖTÄNI Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot