Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu. Porin, Ulvilan, Merikarvian ja Pomarkun hakemus kuntakokeiluun
|
|
- Teemu Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu Porin, Ulvilan, Merikarvian ja Pomarkun hakemus kuntakokeiluun
2 1 1. Tausta Hallitusohjelman keskeiset tavoitteet liittyvät julkisen talouden vakauttamiseen ja kestävään talouskasvuun sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävä rahoitus edellyttää korkeaa työllisyysastetta ja matalaa työttömyysastetta. Hallitusohjelmaan sisältyvä Pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu on kuntien aktiivisen, aloitteellisen ja omaehtoisen työllistämisen kannalta sekä olemassa olevan työvoimapotentiaalin saamiseksi työmarkkinoille erinomainen rakenteellinen avaus. Kuntakokeilun tavoitteena on alentaa rakennetyöttömyyttä lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta, työllisyystoimijoiden moniammatillisuutta ja tukea työllistymistä uusilla palveluilla. Tavoitteet ovat kestäviä periaatteita kuntien työllisyydenhoidon näkökulmasta. Kunnan koordinointivastuun lisääminen pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisen ja työllistymisen osalta on niin ikään vahvasti perusteltua niin kokemus- kuin tutkimusperäisen tiedon näkökulmasta, jos valtion keskeiset työllisyystoimijat sitoutuvat omilla toimenpiteillään ja määrärahoillaan kuntakokeilun tavoitteiden toteuttamiseen. Kunta on aktiivisen työvoimapolitiikan näkökulmasta keskeinen työllisyydenhoidon toimija. Kuntakokeilu täydentää johdonmukaisesti aikaisemmin toteutettuja kunnan työllisyyden aktivointia tukevia ja lisääviä toimenpiteitä. Hyvä esimerkki kunnan työllistämisen aktivoinnin tukemisesta on työmarkkinatukilain uudistus vuonna 2006, jolloin kunnat ja valtio sopivat yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden kustannukset jaosta puoliksi kuntien ja valtion välillä. Kuntataloudelle siirretty kustannus kompensoitiin toimeentulotuen valtionosuuksina. Uudistus oli eräänlainen oppikirjaesimerkki niin sanotusta keppi- ja porkkanasovelluksesta, kun passiiviset kunnat joutuivat entistä suoremmin maksajiksi haluttomuudesta työllistää ja aktiivisia kuntia palkittiin. Kunnat maksavat vuosittain valtiolle arviolta noin 100 miljoonaa euroa siitä, etteivät kykene järjestämään työtä tai aktivointimahdollisuuksia yli 500 päivää työttömänä olleille. Passiivisuuden hintalappu tulee parhaiten esiin varsinkin suurten kaupunkien kohdalla. Kaksikymmentä suurinta kaupunkia maksoivat sakkomaksuja valtiolle 86,7 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja summa nousi edelleen 93,4 miljoonaan euroon vuonna Kuntien sadan miljoonan sakkomaksukakusta huolimatta vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistusta voidaan pitää varsin onnistuneena. Työmarkkinatukiuudistuksen ansiosta työttömyyden kustannuksista tuli kunnille tuli entistä avoimimpia ja läpinäkyvämpiä. Panostukset omaehtoiseen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan voidaan uudistuksen ansiosta nähdä myös kannustimena korkeaan aktivointiasteeseen. Työmarkkinatukilainuudistus korosti ja palkitsi aikaisempaa enemmän Porin kaltaisia kuntia, jotka olivat toteuttaneet pitkäjännitteisesti aktiivista ja laaja-alaista työvoimapolitiikka. Kuntien vastuu työllistämisestä tullee oletettavasti korostumaan entisestään jatkossa. Mitä suurempia tulevat olemaan kuntatalouden sopeuttamiseen liittyvät haasteet, sitä tärkeämpi merkitys tulee aktivointiasteen nostamisessa kunnan työllistämisroolilla. Pitkäaikaistyöttömyys on kunnan näkökulmasta malliesimerkki sellaisesta ilkeästä yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka syy- ja seuraussuhteet tulevat parhaiten ymmärretyksi, kun ilmiö muunnetaan taloudellisiksi käsitteiksi ja talouden kielelle eli euroiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei pidä kysyä mitä työllistäminen maksaa kunnalle, vaan mitkä ovat passiivisuuden kustannukset, ellei tehdä mitään. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, ettei pidä myöskään yksipuolisesti keskustella kunnan työttömien tai pitkäaikaistyöttömien määrästä, vaan millaisia taloudellisia hyötyjä kertyy kunnalle työttömän aktivoinnista, työllistämisestä ja työllisyysasteen noususta. Jokaisen kunnan intressinä on oltava koosta riippumatta, pyrkiä mahdollisimman vähäiseen määrään työttömiä ja sitä kautta mahdollisimman korkeaan työllisyysasteeseen. Erityisenä intressinä on oltava vaikeammin työllistettävät. Yhdenkin euron panos aktivointiin tuo keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä moninkertaisen taloudellisen hyödyn puhumattakaan muista kerrannaisvaikutuksista pitkään työttömänä olleiden näkökulmasta.
3 2 2. Porin seudun kuntien rooli aktiivisessa työvoimapolitiikassa Porin kaupunki on seudun suurimpana kuntana panostanut työllisyydenhoitoon johdonmukaisesti jo 1980-luvulta lähtien. Aktivoinnin merkitys on korostunut pitkän teolliseen rakennemuutokseen seurauksena. Porin kaupunki on tietoisesti halunnut profiloitua pioneerina ja edelläkävijänä kunnallisessa työllisyydenhoidossa. Pori onkin yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon organisaatioiden ja seudun muiden kuntien kanssa osallistunut aktiivisesti moninaisiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtääviin pilotti- ja kokeiluhankkeisiin. Hyviä näyttöön perustuvia esimerkkejä ovat mm. Rinteen malli ( ) velvoitetyöllistämisessä, työvoiman palvelukeskuksen (TYP) toimintamalliin liittyvä kehitystyö 2000-luvun vaihteessa, useat kansallisella ja EUrahoituksella toteutetut projektit. Viimeisimpänä esimerkkinä on vaikeasti työllistyville asiakkaille räätälöidyt selvitysprojektit seudun kuntien ja työhallinnon kesken (KAHA-projekti). Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuosi vuodelta 2000-luvulla (pois lukien vuosi 2009) Porin seudun kunnissa. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolittui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on noussut vähitellen uudelleen 2010-luvun vaihteen taantuman jälkeen. Pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut voimakasta kasvuaan loppuvuodesta 2009 lähtien (kasvu yli 50 %). Laaja pitkäaikaistyöttömyys on tällä hetkellä noin henkilöä. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden kokonaismäärä on noin henkilöä. Helmikuun lopussa oli Porissa yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömiä yhteensä henkilöä, Merikarvialla 106 henkilöä, Pomarkussa 44 henkilöä ja Ulvilassa 188 henkilöä. Esimerkiksi Porin kaupungin osalta pitkäaikaistyöttömien määrä on viimeksi ollut yhtä korkealla tasolla vuonna Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää edelleen jatkuvan. Porin kaupunki on alueen keskuskaupunkina panostanut runsaasti resursseja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työllisyydenhoitoon on budjetoitu viime vuosien aikana noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa eli noin 78 euroa asukasta kohden. Porin kaupungin työllisyyspanosten mittakaavasta suhteessa muihin alueen kuntiin kertoo paljon se, että Porin kaupungin työllisyysbudjetti on noin kolme kertaa suurempi kuin muiden satakuntalaisten kuntien työllisyysbudjetti yhteensä. Aktivointiaste on ollut varsin korkea. Yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden kohdalla aktivointiaste nousi 41 %:iin vuonna Aktivointiaste oli korkein suurten kaupunkien joukossa. Lisäksi Pori on kyennyt muista suurista kaupungeista poiketen vähentämään järjestelmällisesti niin sanottuja KELA:n sakkomaksuja. Esimerkiksi kolmen vuoden seurantakaudella ( ) sakkomaksut olivat asukasta kohden 27,50 euroa. Luku on toiseksi alhaisin luku Espoon jälkeen 15 suurimman kaupungin joukossa. Satakunnan maakunnan pitkäaikaistyöttömistä noin 60 % on Porin seudun TE-toimiston alueella. Porin tekemät panostukset työllisyydenhoitoon heijastuvat seutukunnan muihin kuntiin ja koko maakuntaan. Myönteiset hyödyt ilmenevät välillisesti muiden kuntien työllisyyskehityksenä myös vaikeasti työllistettävien kohderyhmien osalta. Porin seudun kunnilla on vahva kuntataloudellinen ja sosiaalinen intressi hyödyntää täysimääräisesti alueella oleva työvoimapotentiaalia, nostaa työllisyysastetta ja edesauttaa aktiivisilla toimenpiteillä pitkäaikaistyöttömiä palaamaan välityömarkkinoiden tai muiden aktivointitoimenpiteiden kautta avoimille työmarkkinoille. Kokonaisvaltainen työllisyyspalveluiden kehittäminen edellyttää sitä, että työllisyydenhoidon palveluiden pitää kunnassa ylittää kriittinen massa asiakkaita, toimenpiteitä ja tuloksia. Palvelut eivät voi olla vain harvojen ja valittujen yksinoikeus. Palveluiden pitää olla prosessimaisia ja niiden tulee tähdätä todellisiin virtasuureisiin: muutoksiin työttömässä itsessään. Merkittäviä yksilöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia saadaan vain silloin, kun työtön pääsee irti palveluista joko töihin tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Aktivoimalla omia työttömiään Porin seudun kunnat voivat saavuttaa merkittäviä hyödyllisiä vaikutuksia.
4 3 Hyvä esimerkki on aikaisemmin kuvattu työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö. Toinen merkittävä taloudellinen vaikutus tulee työttömien tuottamasta työpanoksesta. Työpanokselle voidaan laskea arvo aina kuntouttavaan työtoimintaan aktivoitavasta henkilöstä palkkatukityöllistettävään saakka. Kysymys on siitä mitä tällä työpanoksella tehdään. Sekä työttömälle itselleen että työn järjestäjälle on mielekästä, että työ kohdentuu hyödylliseen tarkoitukseen. Kolmas sektori ylläpitää merkittävää osaa suomalaisista hyvinvointipalveluista. Lisäksi kunnissa jää jatkuvasti töitä tekemättä mm. ympäristöhoidossa ja vanhuspalveluissa. Työttömien panos on tämän kuilun kiinni kuromisessa erittäin merkittävä. Esimerkiksi suuri osa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista henkilöistä voidaan nähdä tämän vuoksi myös työvoimaresurssina eikä yksinomaan palveluiden kohteena. Porin seutu on ollut edelläkävijä työllisyyteen liittyvässä kehitys- ja kokeilutyössä, ja haluaa olla sitä myös jatkossa. Porin seudun neljän kunnan hakemus hallitusohjelman mukaiseen kuntakokeiluun pääsemiseksi on johdonmukainen askel aikaisemmalle toiminnalle. Pori, Merikarvia, Pomarkku ja Ulvila esittävät kuntakokeiluun innovatiivista hanketta, joka perustuu syvennettyyn yhteispalveluun ja yhden luukun toimintaperiaatteen tarjoamiseen pitkäaikaistyöttömille. 3. Kuntakokeilun tavoitteet 3.1 Ammatillisen osaamisen lisääminen erilaiset kouluttautumismahdollisuudet pitkäaikaistyöttömille Pitkäaikaistyöttömillä on usein pitkä työkokemus yhdeltä tai useammalta alalta ja työkokemusta tukevaa ammatillista koulutusta. Haasteena on kuitenkin usein, että koulutus on vanhentunut tai työkokemus sekä koulutus on sellaiselta toimi- ja ammattialalta, joka tarjoaa t vähän aitoja työllistymismahdollisuuksia. Osalla pitkäaikaistyöttömistä taas ei ole mitään ammatillista koulutusta ja heidän työkokemuksensa on hyvin rikkonaista. Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet päästä työvoimakoulutukseen ovat viime vuosina vähentyneet. Omaehtoinen koulutus on ollut voimakkaassa kasvussa, mutta se ei kiinnosta työmarkkinatuelle siirtyneitä samassa määrin kuin ansiopäivärahaan oikeutettuja. Kokeiluhankkeen keskeinen tavoite on lisätä pitkäaikaistyöttömien mahdollisuutta hankkia ammatillista koulutusta hyödyntäen vaihtoehtoisia kouluttautumismahdollisuuksia. Erityisesti tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa koulutusta tarjoamalla kuntien ja välityömarkkinatoimijoiden tehtävissä tuettua oppisopimusta ja TOPPIS-koulutusmallia. Koulutukset ja palkkatuki räätälöidään yksilöllisesti mm. osaamiskartoitusten perusteella. Koulutustarjonnassa huomioidaan ammattialat, joissa on kysyntää sekä yrityksissä, että kuntasektorilla. (mm. hoiva-ala, puhtaanapito, ruokahuolto, kiinteistönhoito, rakentaminen) Kokeilussa hyödynnetään eri koulutusmahdollisuuksia, mutta kohderyhmä huomioiden, on todennäköistä, että monen asiakkaan kohdalla on tarve aloittaa koulutusprosessi ohjaavalla/valmentavalla työvoimakoulutuksella. Kokeilun aikana suoritetaan sekä uusia tutkintoja (myös osatutkinnot) että viedään loppuun keskeytyneitä opintoja. Kokeilussa huolehditaan myös, että asiakkailla on ajantasaiset eri tehtävissä vaadittavat kortit ja passit. Kokeilussa on varattu määrärahaa ao. korttien suorittamiseen. Kokeiluhankkeeseen palkataan koulutusvalmentaja. Lisäksi hyödynnetään oppisopimustoimiston tarjoamia opiskelun tukipalveluja ja hankitaan tarvittaessa tukihenkilöpalveluja ostopalveluina.
5 4 3.2 Palkkatukityöllistämisen monipuolistaminen Kehitetään seudullista työpankkimallia ja edelleensijoitusta yrityksiin.työpankeilta edellytetään tiettyä omavaraisuutta työpaikkojen suhteen, mikä on rajoittanut työpankkiin sijoitettavien määrää. Kokeilun aikana kehitetään työpankin (työpankkien) sekä kuntien ja joidenkin 3. sektorin toimijoiden yhteistyötä niin, että työpankki voi hyödyntää sekä kuntien, että järjestöjen työpaikkoja pankkipaikkoina. Työpankeille tai sosiaalisille yrityksille kehitetään myös uusia tehtäväalueita, esim. vanhusten kotona asumisen tukemiseen liittyvät palvelut, (mm. siivous-, ja talkkaritehtävät) Kokeilun aikana etsitään palkkatuelle sijoitetuille pitkäaikaistyöttömille jatkotyöllistymismahdollisuuksia ja tuetaan työnhakua tarjoamalla heille palkkatukijakson aikana työvalmentajapalveluja. Yritykset voivat tutustua työntekijöihin lyhyiden edelleensijoitusjaksojen aikana. Kaupungin työllistämispalvelua kehitetään aikuisten työpajana, jossa yksilö- ja työvalmennuksen keinoin voidaan ohjataan pitkäaikaistyöttömien siirtymistä ammatilliseen koulutukseen tai siirtymistä avoimille työmarkkinoille. 3.3 Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Porissa on järjestetty kuntouttavaa työtoimintaa vuodesta 2001 alkaen. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen myötä kuntouttavaa työtoimintaa on ulotettu myös seudun muihin kuntiin. Työtoimintapaikat ovat pääsääntöisesti kaupungin eri hallintokunnissa ja sen lisäksi seurakunnalla, järjestöissä ja työllistämisprojekteissa. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ei ole ostettu palveluntuottajilta, eikä paikan järjestämisestä ole korvattu työnantajalle mitään. Kehittämistarve on järjestöjen keskinäisessä yhteistyössä sekä yhteistyössä suhteessa kaupunkiin. Suuremmat toiminnalliset kokonaisuudet turvaavat paremmin mm. monipuolisia työtehtäviä sekä lähiesimies- ja ohjausresurssia. Kokonaisuuden mallintaminen ja sisäisen yhteistyön parantaminen tehostavat toimintaa ja tuovat uudenlaisia toimintatapoja ja palveluita. Kuntouttavaa työtoimintaa tullaan vaiheistamaan ja luomaan uusia rakenteita vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita ja parantamaan heidän työmarkkinoille kuntoutumistaan seuraavalla tavalla: 1. Arvioiva kuntouttava työtoiminta - Kaikille kuntouttavaan työtoimintaan ensimmäistä kertaa tuleville 1-3 kk jakso. Jakson aikana arvioidaan työkykyä, osaamista ja tehdään jatkosuunnitelma kuntouttavan työtoiminnan osalta. Jakso voi olla myös pidempiaikainen asiakkaan tarpeen mukaisesti. - Työpajoina esimerkiksi Porin Diakonialaitoksen Kätevä paja ja Porin kaupungin työllistämispalvelut. - Sisältää myös elämänhallintaa tukevaa ryhmätoimintaa työtoiminnan lisäksi. - Yhteistyössä päihdepalveluiden kanssa järjestetään oma ryhmä päihdeongelmaisille. Ryhmällä on oma ohjaaja ja tiivis yhteistyö eri tuettujen asumispalveluiden kanssa. Yhdistetään terapia ja työtoiminta ryhmälle räätälöitynä. Työtehtävät järjestetään pajalla sekä kiertävänä kiinteistönhoidon avustavana ryhmänä. 2. Kuntouttava työtoiminta - Tuettua kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin hallintokunnissa ja järjestösektorilla.
6 5 - Työt helpohkoja ja yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa tiivistä. Työtoiminta-aika vielä alle 5pv/vko. - Myös kuntouttavaa ryhmätoimintaa voidaan jatkaa tässä vaiheessa sekä hyödyntää vertaistukea ja ns. kokemusasiantuntijuutta. - Tavoitteena on lisätä yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan ja vammaispalveluiden ja mielenterveyskuntoutujien työtoimintojen kanssa. Yhdistetään arviointi- ja ohjausresursseja sekä fyysisiä tiloja ja välineitä. 3. Valmentava kuntouttava työtoiminta - Koulutuksellista kuntouttavaa työtoimintaa niille asiakkaille, joilla ei ole sopivaa ammatillista koulutusta. - Järjestäjänä esimerkiksi Varikko / Winnova. Taattava laajasti eri alojen valmentavat koulutukset ja jatkopolut. Osaamiskartoituksia, lyhyitä koulutuksia, näyttökokeita. 4. Työelämään suuntautuva kuntouttava työtoiminta - Työtoimintapaikat aikaisempaa vaativampia ja työtehtävät lähellä avoimien työmarkkinoiden vastaavia. Työtoiminta-aika 4-5 pv/vko. - TYP mukana työhönvalmentajan roolissa, jotta jatkopolku turvataan. Mahdollisia jatkoja ovat esimerkiksi TE-hallinnon toimenpiteet, palkkatuki ja avoimet työmarkkinat. 4. Laaja-alainen kumppanuus Kokeiluhanketta on valmisteltu laajassa kumppanuudessa Porin seudulla. Kokeiluhankkeen valmistelun tueksi on perustettu erikseen valmisteluryhmä ja laajempi seurantaryhmä. Valmisteluryhmässä ovat olleet mukana olleet TE-toimiston, kuntien, Kelan ja välityömarkkinoiden alueellisesta koordinoinnista vastaavan Välkky-projektin edustajat. Seurantaryhmässä on ollut laajempi edustus mm. Porin kaupungin hallintokunnista ja koulutusorganisaatioista. Kuntakokeilun hankesuunnitelma on esitelty tuleville yhteistyökumppaneille ja saatu heiltä yhteistyösuostumus. Työvoiman palvelukeskuksen, Kelan ja kuntien hallintokuntien osalta on erikseen sovittu kuntakokeiluun liittyvästä yhteistyöstä ja rooleista. Koulutusorganisaatioiden roolina on vastata koulutusneuvonnasta ja tarjonnasta. Satakunnan Yrittäjät ry:n, Satakunnan kauppakamarin ja paikallisten yrittäjäjärjestöjen kohdalla korostuu yhteistyöhön ja tiedotukseen liittyvät asiat. Yritysten kanssa toteutetaan yhteistyössä valmennukseen, koulutukseen, työllistymiseen, edelleensijoitukseen ja työpankkiin liittyviä toimenpiteitä. Työllistävien järjestöjen ja säätiöiden kanssa toteutetaan kokeiluja, valmennuksia, palkkatukityötä, koulutusta, tukihenkilö- ja työpankkitoimenpiteitä. 4.1 Yhteistyö TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa Kuntakokeiluhanketta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston ja TYP:n välillä. Kuntakokeilun valmistelun yhteydessä on otettu huomioon muut kehittämishankkeet ja - avaukset, jotka liittyvät TYP:in toimintamallin kehittämiseen. Esimerkiksi TYP:n vertailukehittämisen avulla pyritään vastaamaan työllisyyden hoidon tuleviin haasteisiin hyödyntäen saatu 10 vuoden kokemus yhteistyöverkostojen rakentamisesta ja seudun palveluntuottajista.toimintamallia halutaan edelleen kehittää kuntakokeilun avulla seuraavalla osaamis- ja tietotaitotasolle panostamalla mm. syvennettyyn yhteispalveluun yhden luukun periaatteella.
7 6 Osana työvoiman palvelukeskusten toiminnan kehittämistä Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-projekti (ESR) käynnistää sisäisen vertailukehittämisen prosessin Porin seudun ja Rauman työvoiman palvelukeskusten kanssa syksyllä Tavoitteena on löytää vertailun kohteeksi parhaimmat sellaiset toiminnot, toimintamallit ja menettelytavat, joiden vertailukehittämisestä on hyötyä työvoiman palvelukeskusten toiminnan kehittämisen ja suorituskyvyn parantamisen kannalta. Myös muiden Suomessa toimivien työvoiman palvelukeskusten kokemuksia ja onnistuneita menetelmiä tarkastellaan ja hyödynnetään. Tavoitteena on luoda konkreettinen kehittämissuunnitelma Porin ja Rauman työvoiman palvelukeskuksille sekä ehdotus prosessin aikana syntyneiden hyvien käytäntöjen levittämisestä. Konsultoinnilta odotetaan vastauksia erityisesti sen suhteen, mihin suuntaan TYP-toimintaa tulisi tulevaisuudessa kehittää ottaen huomioon TE-toimistoja koskeva hallinnollinen uudistus ja kuntauudistus Satakunnassa. Tästä näkökulmasta Porin seudun ja Rauman työvoiman palvelukeskusten sisäisen vertailukehittämisen prosessi tarjoaa työkaluja myös Porin kaupungin kuntakokeiluhankkeen suuntaan. 4.2 Yhteistyö välityömarkkinoita koordinoivan Välkky-projektin ja keskeisten välityömarkkinatoimijoiden kanssa Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-projekti toimii välityömarkkinoiden koordinointiprojektina Satakunnan alueella. Välkyn rooli korostuu kuntakokeiluun liittyvässä kumppanuudessa projektille asetettujen tavoitteiden ja toiminnan luonne huomioiden. Välkky ( on Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima, osittain Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama projekti, jonka ensisijaisena kohderyhmänä ovat satakuntalaiset välityömarkkinoiden palveluntuottajat (yhdistykset, säätiöt, työpajat, työllistämishankkeet, sosiaaliset yritykset, koulutusorganisaatiot jne.), työ- ja elinkeinohallinnon ja muut viranomaiset sekä yritykset. Välkky on kokonaisvaltainen kehittämisprojekti, joka koordinoi alueen välityömarkkinoiden toimintaa. Tavoitteena on saada edellä mainitut tahot toimimaan yhteistyössä siten, että työnhakija-asiakkaiden työllistyminen välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille tehostuisi. Projektin puitteissa kehitetään uusia toimintatapoja työllistymisen tukemiseksi, vahvistetaan välityömarkkinoilla toimivien palveluntuottajien keskinäistä roolia, työnjakoa ja osaamisalueita sekä kehitetään uudenlaisia toimintamalleja. Välkky-projekti on Satakunnan keskeisimpiä välityömarkkinoiden palveluntuottajia edustavan maakunnallisen koordinaatiohankkeen roolissa osallistunut Porin seudun kuntakokeiluhankkeen suunnitteluun. Välkky-projektin näkemyksen mukaan Porin seudun kuntien kuntakokeiluhakemuksessa korostuvat pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuuden lisääminen ja työllistymisen tukeminen. Hakemuksessa on Välkkyprojektin mukaan huomioitu paikallinen kumppanuus: hakemuksen valmisteluvaiheessa on varmistettu kokeilun toteutuksen kannalta keskeisten tahojen yhteistyö ja sitoutuminen kokeiluun. Kokeilun tarkoituksena on kehittää uusia työllistymistä tukevia palveluja ja toimintamalleja, mikä edesauttaa myös Välkky-projektin tavoitteiden toteutumista. Välkky-projekti on ilmoittanut olevansa sitoutunut tekemään yhteistyötä Porin seudun kuntien kuntakokeiluhankkeen kanssa. Kuntakokeiluhanke voi hyödyntää toiminnassaan Välkyssä aikaansaatuja verkostoja ja asiantuntemusta. Tämän lisäksi Välkky-projekti on ilmaissut halunsa välittää tietoa kuntakokeiluhankkeesta alueen välityömarkkinoiden palveluntuottajille ja vastaavasti tuo esille välityömarkkinoiden odotuksia ja kehittämisehdotuksia. Myös Välkyn keskeisiltä kehittämiskumppaneilta on pyydetty sitoumukset toimia Porin kaupungin kuntakokeiluhankkeen tukena ja yhteistyökumppanina. Kehittämiskumppaneista ovat sitoutuneet yhteistyöhön mm. Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö ry, Pormestarinluodon Asukasyhdistys ry, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry ja SPR Kontti Pori. 4.3 Yhteistyö KELA:n kanssa Kelassa on otettu käyttöön sairauspäiväraha-asiakkaille kohdennettu työkykyneuvonta. Työkykyneuvonnan tavoitteena on edistää asiakkaan työhön paluuta, ehkäistä työelämästä syrjäytymistä ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Työkykyneuvojan tukena on vahva paikallinen yhteistyöverkosto. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
8 7 toimijoiden, TE-toimistojen työeläkevakuutuslaitosten ja kuntoutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyöllä pyritään siihen, että asiakkaan palvelu olisi mahdollisimman joustavaa ja tukisi hänen paluutaan työelämään. Kunta-hanke tukee Kelan ja paikallisten toimijoiden verkostoitumista ja asiakkaiden palvelun joustavuutta. 5. Vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä Työvoiman palvelukeskuksessa on alustavasti kehitetty asiakasprosessin vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmää, joka otettaisiin käyttöön kuntakokeilussa. Jokaisen kohderyhmän asiakkaan osalta kerättäisiin sekä määrällistä että laadullista tietoa asiakasprosessin jokaisessa vaiheessa (asiakkuuden aloitus, palvelutarpeen kartoitus, selvittely, työhön kuntoutus, valmennus ja työllistyminen). Asiakkaat ohjautuvat palvelutarpeen kartoituksessa määriteltyyn vaiheeseen ja vaiheen mukaisiin palveluihin. Asiakkuuksia myös päättyy eri vaiheissa. Määrällistä ja laadullista tietoa yhdistämällä on tavoitteena saada arvokasta tietoa esim. palvelujen toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja uusien palvelujen tarpeesta. Vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1. Kuntakokeiluun tulevien asiakkaiden vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä Pitkäaikaistyöttömät ovat työvoimapotentiaali, jolla jo on osaamista ja kykyä myös kehittää tai kohdentaa sitä kokonaan uudelle ammattialalle eri toimenpiteiden avulla. Satakunnassa on alkanut kevään 2012 aikana kaksi ennakointihanketta. ENSA ennakointiyhteistyö aikuiskoulutuksessa hankkeessa keskitytään valtakunnallisen aikuiskoulutuksen ennakointimallin kehittämiseen. Alueellisessa SataViisari hankkeessa keskitytään puolestaan erityisesti määrälliseen ennakointiin sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa. Molemmat hankkeet ovat ESR-osarahoitteisia ja sisältävät säännöllisesti kokoontuvia alueellisia ja valtakunnallisia asiantuntijafoorumeja, joissa on mahdollista seurata kuntakokeiluhankkeen vaikutuksia osaavan työvoiman saatavuudessa työelämän näkökulmasta.
9 8 6. Resurssitarve 6.1 Henkilöstö Hankekoordinaattori 2 Kuntakoordinaattoria Koulutusvalmentaja (yhdyshenkilö kouluttajiin, asiakkaiden tukeminen ja opastaminen opiskeluun liittyvä asioissa) 4 Työ-/yksilövalmentajaa/yhteyshenkilöä (edelleensijoitus, yritysyhteistyö, työpajatyöt, työhön kuntotus ryhmät) Projektiassistentti (tiedotus, tilastointi, taloushallinto) Henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä Palvelujen hankinta -koulutuspalvelut kehittämispalvelut työvalmennuspalvelut ryhmäpalvelut atk-palvelut posti- ja puhelinkulut matkustus- ja kuljetuspalvelut Palvelujen hankinta vuonna Muut kustannukset -kiinteistökulut (vuokra, siivous, sähkö) toimistotarvikkeet kalusto leasingvuokrat muut menot Muut kustannukset vuonna
10 9 Kokonaiskustannukset vuonna Hankesuunnitelma ja kustannusarvio on laadittu keskimäärin 600 asiakkaan palvelujen mukaan.
Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori
Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori MIKÄ KUNTAKOKEILU ON? Kuntakokeilun (1.9.2012 31.12.2015) tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja rakennetyöttömyyden
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti
LisätiedotVantaan pitkäaikaistyöttömyyden
Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT
JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU
LisätiedotKAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA
KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotEtelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015
Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotTavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4
15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26
LisätiedotKarikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito
Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
LisätiedotOulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013
Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu
LisätiedotKuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I
HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotAlueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu
Alueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu 1.8.2017 31.12.2018 Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun tausta Hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen
LisätiedotVälityömarkkinat ponnahduslautana työelämään
Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotTyövoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.
Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319
LisätiedotTyöllisyyspalveluiden organisaatio
Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus
LisätiedotJärjestöjen järjestö Perustettu 1998
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotRAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS
RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS
Lisätiedotedellä kuntakokeilussa
edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotKajaanin kaupunginvaltuuston seminaari
Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 20.9.2017 Työllisyys Anne Huotari Työllisyysasiantuntija/TYP-johtaja Kajaanin ja Kainuun työttömyysaste 2015-7/2017 20 18 16 18,2 17,4 14 12 13,4 10 8 6 Kajaani Kainuu
LisätiedotJohtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012
Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun
LisätiedotKAIKU TL 5, erityistavoite Sanna Saastamoinen Joensuu
KAIKU 1.8.2015 31.12.2018 TL 5, erityistavoite 10.1 Sanna Saastamoinen 27.3.2018 Joensuu KAIKUN TOIMINTA Polkuja kuntouttavasta työtoiminnasta koulutukseen ja työhön Maahanmuuttaneiden työllistymisen tuki
LisätiedotKuntien panostukset työllisyydenhoitoon vuonna kysely
Kuntien panostukset työllisyydenhoitoon vuonna 2017 -kysely Tietoa ja alustavia tuloksia Kuntaliiton toteuttamasta kyselystä Matti Sahlberg, Reijo Vuorento 26.3.2019 Kuntien panostukset työllisyydenhoitoon
LisätiedotOivallukset syntyvät yhdessä
Oivallukset syntyvät yhdessä Toteutusaika 1.9.2012-31.12.2015 Kokeilun tulosten pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Valtio vastaa kokeilun aikana
LisätiedotVantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.
Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos
LisätiedotTyöllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki
Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotEnsimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI).
Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena
LisätiedotValtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi
Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden
LisätiedotHankesuunnitelma TARMO monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä
Hankesuunnitelma 11.9.2017 TARMO monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä Toteutusaika: 1.6.2018-31.12.2020 Toiminta-alue: Pohjois-Karjala Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Pohjois-Karjalan
LisätiedotPARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke
PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke 1.4.2015-31.3.2018 RAHOITUS ESR, Sosiaali- ja terveysministeriö HANKKEEN KOKONAISBUDJETTI n. 4,6 milj., josta ESR osallistuu 80 %, omarahoitus 20 % HALLINNOI
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotTyö on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä
LisätiedotLinjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri
Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle
LisätiedotROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä
ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotHallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut)
Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut) Kuntajohtajafoorumi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10.10.2019 2 Työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen: 3 Työvoima- ja yrityspalvelujen
LisätiedotVantaan työllisyyspalveluiden esittely. Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja
Vantaan työllisyyspalveluiden esittely Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja Työttömyys Vantaalla 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Työttömyys Vantaa 2006-2017 0 2017 2016 2015 2014
LisätiedotKUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN
Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007
LisätiedotTYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä
TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta
LisätiedotTYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö
TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
LisätiedotTaustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi
Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,
LisätiedotToimijoiden rooli TYP -toiminnassa
Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon
LisätiedotKumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012
Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotLomautusten taloudelliset vaikutukset (1)
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.
LisätiedotKAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen
KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus
LisätiedotAjankohtaista TE- palveluista
Ajankohtaista TE- palveluista Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 15.12.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat,
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotKOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013
KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTyöllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa
LisätiedotMistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?
Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä
Lisätiedotopen hanke 1.1.2013 30.6.2014
open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotNuorten tulosperustaiset hankinnat
Nuorten tulosperustaiset hankinnat Tausta Syksyn 2017 budjettiriihessä hallitus päätti lisätä tulosperusteisten hankintojen resursointia TE-hallinnossa Hallituksen linjauksen mukaisesti uudet tulosperusteiset
LisätiedotKasvupalvelut / TE-palvelut
Kasvupalvelut / TE-palvelut Maakuntauudistus, Kanta-Häme 1 Vaikuttavuus, poliittinen ohjaus Mitä halutaan tapahtuvan? Kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen Korkea työllisyysaste Yritysten kasvu, kestävä
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus työhön paluun tukena
Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050
LisätiedotPalkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
LisätiedotTyöllisyyden Kuntakokeilu
Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola
Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ
POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo
LisätiedotToimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010
Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset
LisätiedotMitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014
Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat
Lisätiedottyöllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!
Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!
Lisätiedot"Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä
Kaupunginhallitus 116 27.03.2012 Kaupunginvaltuusto 24 17.04.2012 SDP:N VALTUUSTORYHMÄN ALOITE KUNTAKOKEILUUN HAKEUTUMISESTA 183/1/113/2011 KHALL 116 Hallintojohtaja 20.3.2012 SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt
LisätiedotTyöelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.
Työelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.2013, Espoo Jarno Karjalainen KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke
LisätiedotSuunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.
Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen
LisätiedotTyövoimapalvelut maakuntauudistuksessa
Työvoimapalvelut maakuntauudistuksessa Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan avoin kuuleminen Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio 1.3.2017 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Nyt näyttää vahvasti siltä, että:
LisätiedotTyöllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja
Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.
LisätiedotVälityömarkkinoiden työllisyyspolitiikan malli
Välityömarkkinoiden työllisyyspolitiikan malli Lähtökohtana nostaa esille Työllisyyspalveluiden asiakkaiden hyvin moninaiset ja tasoiset tarpeet Pääosin järjestötaustaisten toimijoiden tarjoamien palvelujen
LisätiedotSATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
LisätiedotEtelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti
Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille
LisätiedotTyöllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut
Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan
LisätiedotOsatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta
LisätiedotPaula Kukkonen 19.4.2012
Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotYhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa
Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa TVY ry:n kesäpäivät 8.8.2012, Kaarina Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut 2017 ja TE-palveluiden ohjausryhmä
Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut 2017 ja 2018 TE-palveluiden ohjausryhmä 2.6.2017 Kokeilualueet 3 maakunnallista kokeilua 5 yhden tai useamman kunnan alueella toteutettavaa kokeilua Mukana
LisätiedotToimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.
Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotUUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ
UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa
LisätiedotKaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014
Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville
LisätiedotKaupunginhallitus
Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.
Lisätiedot