Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen toiminnan arviointi Strategiset tavoitteet. Kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen

Transkriptio

1 Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen toiminnan arviointi Strategiset tavoitteet Toiminnot Tulokset Kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen OPS2016 prosessi Perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä on tehty seudullisena hankkeena. Lautakunta hyväksyi uudet opetussuunnitelmat käyttöönotettaviksi alkaen Tuntijako on hyväksytty lautakunnassa Koulujen opettajia ja rehtoreita ja päiväkotien henkilöstöä on koulutettu uuteen opetussuunnitelma (1 VESO-päivä aineryhmäkoulutuksia). VASU2017 prosessi Vuosisuunnitelman arviointi Joensuun kaupungin lukioiden oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat on vahvistettu käyttöönotettavaksi alkaen. Ensi syksynä alkavia ensimmäisiä sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten on rakennettu lukioiden laitteistot kuntoon ja harjoiteltu kokeen käytäntöjä. Varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet valmistuvat lokakuussa Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat on otettava käyttöön lautakunta on päättänyt , että Joensuu on mukana seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa. Varhaiskasvatussuunnitelmaa valmistelemaan on palkattu kuntien yhteinen koordinaattori saakka. Strategian tavoitteiden toteuttaminen esitetään ja arvioidaan vuosisuunnitelmissa. Arvioinnin yksikkökoonnit liitteenä Varhaiskasvatus: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen tavoite oli edelleen kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen erityisesti toimintakulttuurin näkökulmasta, johon liittyvät toimenpiteet toteutettiin myös alueellisesti. Alueyhteistyössä esille on nostettu mm. seuraavia asioita: arviointiympyrän käyttöön otto toiminnan arvioinnissa, nivelsuunnitelmien mukainen toiminta, vanhempien osallisuuden vahvistaminen ja siihen liittyvien käytänteiden jakaminen alueen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, päiväkotien ja koulujen yhteistyön säännöllistäminen ja tiivistäminen on jatkunut, yhteistyötä kehitetty alueen perhepäivähoitajien kanssa. Yksiköissä on otettu ryhmävasu käyttöön yksiköiden voimavarojen mukaan ja henkilöstölle on järjestetty koulutusta suunnitelman mukaisesti. Ryhmävasun käytänteitä syvennetään tulevana toimintavuonna. TVT esiopetuksessa ottaa ensi askeliaan, tässä selkeä jatkokehittämiskohde. Kaikki kunnalliset päiväkodit osallistuivat seudulliseen opetussuunnitelma prosessiin ja esiopettajat osallistuivat myös syksyllä järjestettyyn esi- ja alkuopetuksen VESO-koulutuspäivään.

2 Perusopetus: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen tavoite on samoin kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen erityisesti toimintakulttuurin näkökulmasta, johon liittyvät toimenpiteet toteutettu alueellisen suunnitelman mukaan. Alueiden asettamat tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Alueyhteistyössä opetussuunnitelma työ on ollut keskeisessä asemassa ja rehtoreiden keskinäinen sparraus toimii hyvin. Nivelyhteistyötä on toteutettu. Alueyhteistyö nähdään osana koulujen välistä yhteisöllistä toimintakulttuuria. Aktiivisesti on osallistuttu lasten ja nuorten kulttuuri- ja harrastepolun toimintaan. Kiusaamisen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä on jatkettu hyviksi todetuilla käytänteillä. Kouluilla on huoli KiVa koulun muuttumisesta maksulliseksi. Opetusteknologiaa opetuskäytössä on otettu haltuun koulujen voimavarojen ja laitekantojen puitteissa. Lisäksi yhtenäiskouluilla ja yläkoulut ovat osallistuneet STEP Y-askelin tulevaisuuden työ elämään hankkeeseen. Lukio: Lukioissa on toteutettu koulutus kannattaa- teemavuoden toimintoja. Opetussuunnitelma-prosessi on ollut merkittävä osassa, koska valtakunnalliset perusteet valmistuivat vasta syksyllä Tämän lisäksi on kehitetty tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä ja harjoiteltu sähköisiä ylioppilaskirjoituksia. Kansalaisopisto: Opiston kokonaistuntimäärä oli lv osalta h. Talousarviossa mainitusta tavoitteesta jäimme 783 h. Tämä johtui suurelta osin siitä, että Kontiolahti leikkasi tuntitilaustaan 800 h kesken sopimuksessa mainitun tilauskauden ja ko. tunnit siirrettiin Joensuun kaupungin tilaukseen eikä tähän lyhyellä aikajänteellä pystytty vastaamaan. Toisaalta opisto teki kovasti töitä jäsenkuntien tilauksen täyttämiseen, joka edellisenä lukuvuonna jäi alle tilauksen. Jäsenkuntien tilaus ylittyikin 147 h ja isäntäkunnan tilaus alittui 930 h. Tulevana lukuvuotena pystymme paremmin varautumaan isäntäkunnan tilaukseen ja alitus pystytään varmasti paikkaamaan, koska kysyntä Joensuussa ja sen taajamissa on hyvällä tasolla. Lukuvuoden kehittämiskohteista opiston talouden vakauttaminen on kaupungin osalta toteutunut eikä leikkauksia tällä hetkellä ole tiedossa. Samassa rakennuksessa toimivan Joensuun yhteiskoulun lukion uudisrakennuksen sisäiset vuokrat eivät ole vielä alkuvuonna 2016 oppilaitosten välillä tasaisesti jakautuneet, mutta asia korjataan elokuussa Opiston talouden voidaankin olevan vakaalla pohjalla. Toinen kehittämiskohteista oli sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen kehittäminen. Tämä kehittämiskohde on saatu paremmalle tielle niin sisäisen kuin ulkoisenkin tiedottamisen osalta. Uuden

3 toiminnanohjausjärjestelmän kautta asiakkaat pystyvät ilmoittautumaan joustavammin. Myös opiston uudet kotisivut on otettu käyttöön, jotka ovat laadultaan ja selkeydeltään aikaisempaa paremmat. Opisto otti käyttöön myös Peda.net-palvelun, joka antaa lisämahdollisuuksia niin ulkoisen kuin sisäisen viestinnän kehittämiseen. Lukion kanssa on sovittu yhteiset säännölliset tapaamiset, jossa käydään läpi molempien oppilaitosten tapahtumia lukuvuoden aikana. Näin voimme suunnitella toimintaa sujuvammaksi ja tiedottaa työntekijöitä sekä opiskelijoita huomioimaan lukuvuoden aikana eteen tulevat asiat omassa työssään. Tiedottamisen kehittäminen on kuitenkin syytä ottaa vielä lv tavoitteeksi, sillä osa toimenpiteistä on vielä kesken ja niitä on syytä jatkaa. Resursoinnin onnistuminen Joensuun seudun kansalaisopisto talous pysyi erittäin hyvin vuoden 2015 talousarvion raameissa. Kate oli 93,0 % (ilman poistoja). Toimintatuotot kertyivät ennakoidusti (tot. 99,7 %) ja toimintakulut pystyttiin painamaan alle ennakoidun (tot. 96,1 %). Vuoden 2016 alkupuolen osalla sisäiset vuokrat yhteiskoulun lukion ja opiston välillä eivät olleet vielä kohdallaan, mutta asia korjataan elokuussa Asiakastyytyväisyys Kurssipalautekyselyissämme on kohta Kurssin laatu, jota kysytään kolmella kysymyksellä (kurssi vastasi - ei vastannut tarvettani, kurssi vastasi esitteessä luvattua - ei vastannut esitteessä luvattua ja kurssin hinta vastasi laatua - ei vastannut laatua). Kurssipalautekyselyiden perusteella opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun, sillä koko toiminta-alueen kurssipalautteiden keskiarvo oli 4,6 (asteikolla 1-5). Edellisen vuoden arvioinnin tulos oli 4,7. Opiskelijoilta on saatu palautetta lukuvuoden aikana myös sähköpostitse, puhelimitse sekä henkilökohtaisesti. Palautteet ovat yleensä sisältäneet kurssitoiveita, mutta lisäksi olemme saaneet myös tiloihin tai opetukseen liittyneitä palautteita ja kehitysesityksiä. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Yleisesti ottaen opisto toimii vakaasti ja asetettujen tavoitteiden sekä resurssien mukaisesti. Henkilöstön osaaminen on hyvällä tasolla ja se on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin. Yhteistyö lukion kanssa sujuu joustavasti ja hyvässä hengessä. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on edellyttänyt paljon ylimääräistä työtä, mutta siitä on tähän asti selvitty hyvin. Tulevan lukuvuoden suunnittelu on jo tehty uuteen järjestelmään ja syksyn ilmoittautumiskiireet sitten kertovat paljon järjestelmän toimivuudesta sekä netin käyttämisen sujuvuudesta.

4 Opistossa on käynnissä laadun- ja kehittämisen hanke, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena on laatia CAF-arviointimallin mukainen arviointija kehittämistyökalu. Tämän on tarkoitus korvata nykyinen opiston toimintaohjelma, joka on laadittu BSC-mallin mukaisesti. Hanke päättyy vuoden lopussa, jonka jälkeen uusi toimintaohjelma sekä siihen liittyvä arviointi- kehittämistyökalu on tarkoitus tuoda lautakunnan hyväksyttäväksi ja ottaa käyttöön lv alusta. Konservatorio: Ammatillisessa koulutuksessa syksyllä 2016 käyttöönotettu uuden opetussuunnitelman yhteydessä opetukseen käytetyt tuntimäärät vähenivät edellisvuodesta selvästi. Tämän lukuvuoden aikana ko. tuntimäärä riitti opetuksen toteuttamiseen. Musiikkiopisto-osastolla tuntimäärä on laskenut viime vuosina selvästi. Vuonna 2012 musiikkiopiston kokonaistuntimäärä oli ja vuonna 2015 lukema oli Valtionosuuksia Joensuun kaupunki saa tunnin järjestämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut, että toteutunut tuntimäärä saa olla tilapäisesti korkeintaan 10 %:a alle maksettavan lukeman. Tuosta lukemasta olemme siis enää 100 tunnin päässä. Jatkossa on hyvä miettiä, pyritäänkö pitämään toiminta valtionosuuden edellyttämällä minimitasolla vai lähdetäänkö toimintaa edelleen supistamaan ja otetaan samalla riski VOS-tuntimäärän laskusta. Ammatillinen koulutus: Kansainvälinen toiminta jatkui aktiivisena suomalaisen konservatorioverkoston hankkeissa. Vaihtojaksoille osallistui Joensuun konservatoriosta 10 opiskelijaa ja yksi opettaja. Vaihtokohteina olivat Varsova, Madeira ja Glasgow. Joensuussa oli lukuvuoden aikana ryhmä vaihto-opiskelijoita Madeiralta. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön Tässä yhteydessä opetuksen sisältöjä ja muotoja kehitettiin ja muokattiin laajasti vastaamaan paremmin tämän päivän musiikkimaailman tarpeita. Kokemukset uudistuksista olivat ensimmäisen vuoden osalta olivat erittäin hyviä. Konserttitoiminta oli aktiivista ja suuntautui laajasti myös oppilaitoksen ulkopuolelle. Musiikkiopisto: Musiikkiopiston musiikinperusteiden opetuksessa kehitettiin tietokoneiden hyväksikäyttöä opetuksessa. Osa opetuksesta siirrettiin konservatorion musiikkiteknologialuokkaan, mikä mahdollisti tietokonesovellusten käytön opetuksen apuna. Musiikkiopisto järjesti suunnitellusti paljon konsertteja ja erilaisia tapahtumia, joista OPH:n rahoituksella toteutettu "Oopperan kummitus" - musikaali oli vuoden erikoistapaus. Esityksellä oli n katsojaa Joensuussa ja lisäksi esitykset Varkaudessa ja Mikkelissä.

5 Konservatorio osallistui keväällä 2016 kaupunginhallituksen koollekutsuman musiikkiklusteri-ryhmän toimintaan yhdessä kaupungin muiden musiikkitoimijoiden kanssa. Ryhmä valmisteli kaupunginhallitukselle toukokuussa 2016 musiikkiklusteriselvityksen. Ryhmän toiminnan myötä nousi esille konservatorion osalta uusia yhteistyömuotoja. Konkreettisimpana näistä konservatorion ja kaupunginorkesteri lisäävät yhteistyötä jo lukuvuoden aikana. Konservatorion tulevien tilojen kartoitusta jatketaan yhdessä kaupungin hallinnon kanssa syksyllä Vuoden konserttitoiminta onnistui hyvin niin konserttien määrän kuin laadunkin osalta. Markkinoinnissa otettiin käyttöön sosiaalisen median keinoja, mikä toi uudenlaista näkyvyyttä toimintaan. Hanke-toiminta Konservatorio osallistui aktiivisesti Suomen konservatorioliiton toimintaan ja oli sitä kautta mukana musiikin toisen asteen koulutuksen kehittämistyössä valtakunnallisesti. Liikkuva koulu: AVI:n rahoittama hanke lv välituntiliikunnan lisäämiseen. kehittämiseen sekä tuntien toiminnallistamiseen. Hankeraha oli käytettävä liikuntavälineisiin ja koulutuksiin. Mukana on 14 koulua. Hankerahaa on saatu ajalle. Hankekauden viimeinen avustusraha oli Liikkuva koulu kehittämishanke: Iloisesti Liikuttava Koulu Joensuussa: lv myönnetty hankeraha Tavoitteena on kouluilla toiminnallisten opetusmenetelmien täysimittainen käyttöönotto, opettajien osaamisen lisääminen, oppilaiden osallisuuden lisääminen, rakennetun ja luonnon ympäristön hyödyntäminen ja kehittäminen sekä liikunnallisen harrastustoiminnan järjestäminen sekä laaja-alainen eri sidosryhmien yhteistyö. OPH:n avustama kerhotoiminta: myönnetty myönnetty myönnetty myönnetty Osallistuvien koulujen määrä kpl 19 Toteutuneiden kerhojen määrä kpl 127 Toteutuneiden kerhotuntien määrä kpl 1800 Alakoulun oppilaiden määrä kpl 1185 Yläkoulun oppilaiden määrä kpl 300

6 Valtion erityisavustus esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia: myönnetty euroa. Palkattu 4 seudullista ICT-ohjaajaa, jotka kiertävät kouluttamassa esi- ja perusopetuksen henkilöstöä yksiköissä. Lisäksi avustusta on käytetty useiden ICT VESOja muiden koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Opetushallituksen valtionavustus Joensuun konservatorion Pohjois-Karjalan lasten ja nuorten jousiorkesteri- ja tanssipedagogiikan kehittämishanke Kohdennettu opetustuntikohtaiseen taiteen perusopetuksen oppilaisiin ja opettajiin: ESR:n rahoittama seudullinen Step-Y hanke ylä- ja yhtenäiskouluille sekä lukiolle ajalle saatu hankerahoitus STEP Y-askelin tulevaisuuden työelämään -hanke tukee OPS 2016 uudistustyön tavoitteita. Niissä korostuvat laaja-alaisen osaamisen taidot sekä työelämätaitojen ja yrittäjyyden opettaminen. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten työelämätuntemusta, työelämätaitoja ja yrittäjyyttä kehittämällä yrittäjyyskasvatuksen hyviä käytänteitä sekä lisäämällä opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatuksellista osaamista työelämäyhteistyön, koulutusten ja vertaisoppimisen kautta. Hankkeen aikana kootaan ja kehitetään ohjaus- ja opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja työvälineitä vahvistamaan työelämätaitojen ja yrittäjyyden integroimista opetettavien aineiden sisältöihin ja tavoitteisiin. Positiivisen käyttäytymisen monitasoinen yhteisöllinen tuki kouluissa ( Itä-Suomen yliopiston hallinnoima) Itä-Suomen yliopiston ProKoulu-hanke vuosille Tavoitteena on tehdä pysyvä muutos koulun toimintakulttuurissa ja luoda koulun toimintamalli positiivisen käyttäytymisen tukemiseksi. ProKoulu-hanke tarjoaa ratkaisuja mm. työrauhaongelmiin ja käyttäytymisen pulmiin. Joensuun kaupungin kouluja on lähtenyt mukaan hankkeeseen kahdessa eri vaiheessa, syksyllä 2013 ja Tällä hetkellä Joensuun kaupungin kouluista on mukana neljättä syksyä kuusi koulua: Enon, Karsikon, Louhiojan, Nepenmäen ja siihen yhdistettyjen sairaalakoulun sekä Niinivaaran, Niittylahden ja Suhmuran koulut. Kolmannen vuoden

7 syksy on menossa kahdessa koulussa: Iiksenvaaran ja Rekivaaran kouluissa. Koulutuksellinen tasa-arvo (4/ /2016): OKM:ltä saatu rahoitus Tavoite on edistää koulutuksellista tasa-arvoa heikommassa asemassa olevissa kouluissa. Mukana koulut, joiden alueilla vuotiaalla väestöllä on keskimääräistä heikompi koulutustaso, keskimääräistä suurempi työttömyysaste tai jonka väestössä on keskimääräistä suurempi maahanmuuttajaosuus. Vuosina yhdeksän Joensuun kaupungin alakoulua: Noljakka, Marjala, Uimaharju, Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Rantakylä, Hammaslahti, Utra ja Eno sekä vuonna 2015 em. koulujen lisäksi Louhiojan ja Karsikon koulut. Ajalla 8/2013-6/2015 hankkeessa työskenteli kolme psykologia, joiden esi-2.luokissa tapahtuvan luokkatyöskentelyn myötä pyrittiin vähentämään oppilaiden tarkkaavaisuus-, toiminnanohjaus-, sosiaalisia sekä tunne-elämän vaikeuksia. Lisäksi pyrittiin parantamaan luokkien työrauhaa. Syksyllä 2014 hankkeessa aloitti lisäksi 2 hankekuraattoria, joiden työskentelyn pääpaino on kuratiivisen työn lisäksi perhetyössä ja nivelvaiheen työssä. 2/2015 hankkeessa aloitti yksi hankepsykologi tavanomaisessa koulupsykologityössä yläkouluilla. Syksyn 2015 ajan hankepsykologeja työskentelee alakoulun luokkatyöskentelyssä kaksi sekä yksi psykologi emo-luokkatoiminnassa neuropsykiatrisen kuntoutuksen parissa. Lukuvuonna hankkeen työntekijöistä kaksi psykologia ja kaksi kuraattoria ovat pääasiassa työskennelleet emoluokkatoiminnassa. Heidän lisäkseen yksi psykologi ja kaksi kuraattoria on työskennellyt suoraan niillä kouluilla, joissa oppilashuollonpalvelut on koettu riittämättömiksi. Heidän työsopimuksensa hankerahan puitteissa ovat voimassa saakka. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen (POP-raha) OKM:ltä saatu avustus (lisäraha) syyslukukausi 2016 edellisen lisäksi kaupungin myöntämä kaupungin myöntämää kompensaatiorahaa POP rahoituksen päättymisen tasaamiseksi.

8 Kehittämistiimien toiminnan arviointi Avustusta on käytetty mm. - resurssiopettajien palkkaukseen eli samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa - jakotuntien lisäämiseen - ryhmien jakamiseen ensisijaisesti suuriin, yli 25 oppilaan ryhmiin Koululiikuntatoimikunta: Toimintasuunnitelmassa mainitut tapahtumat järjestettiin suunnitellusti, pois lukien hiihtokisat, jotka jätettiin tänä toimintakautena järjestämättä. Suurimmat tapahtumat osallistujamääriltään olivat Joensuun alueen koulufutis -tapahtuma, kaupungin koululaisten kouluviestikarnevaali keskuskentällä sekä Johan Pomppas- koripallo tapahtuma urheilutalolla. Uutena tapahtumana kalenteriin lisättiin Liikkuva koulu hankkeen tanssitapahtuma Paikoillanne Valmiina Tanssi. Se kokosikin ilahduttavasti urheilutalolle jo ensimmäisenä vuotenaan yli 200 tanssijaa. Tapahtumaa aiotaan kehittää jatkossa ja toimikunta aikoo olla siinä aktiivisesti mukana. Koululiikuntaliiton SM-kilpailuissa osanottajia Joensuusta oli ainakin hiihdossa, suunnistuksessa, yleisurheilussa, painissa, tenniksessä sekä Hese- kisassa. Joensuulaiset yläkoulut ovat myös menestyneet hyvin yläkoululle suunnatussa Taisto kisassa sekä yläkoulujen palloilusarjoissa. Kll:n mestaruuskisoista saavutettiin myös historiallinen 1. sija, kun tenniksessä joensuulainen Samuel Kettunen otti voiton alakoulujen sarjassa. Toimintakauden aikana opettajille annettiin lajikoulutusta ja ohjausta tapahtumien yhteydessä ja heitä rohkaistiin osallistumaan tapahtumiin. Kansainvälisyystiimi: Kaikki suunnitelmissa mainitut asiat ovat toteutettu. KV-tiimi on kokoontunut kuusi kertaa (31.8., 5.11., 8.12,11.2., 6.4. ja 30.5.) Uusi kansainvälisyyskasvatuksensuunnitelma on laadittu vuosille ja hyväksy kesäkuun lautakunnassa. Näiden lisäksi on tehty tiivistä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa ja kansainvälisiä opetusharjoittelijoita on ollut koulussamme. Lyseon lukio on mukana pilottikouluna Culture All Aroud-projektissa, joka laajeni ChiFi-hankkeeksi, koska yhteistyökumppaneiksi saatiin Itä- Suomen yliopiston Sino Finnish Joint Education Innovation Institute-, Helsingin yliopiston Konfutse instituutti ja NEST-verkosto. Monissa kouluissa on toteutettu ERASMUS+ -hankkeita ja KA1 hankkeita, parhaillaan haussa on myös KA2 hankkeita.

9 Opinto-ohjaajien tiimi: OPO-tiimi on kehittänyt ohjausta Joensuun peruskouluissa, lukioissa ja konservatoriossa sekä edistänyt oppilaanohjaajien ja opinto-ohjaajien välistä yhteistyötä sekä ammatillista osaamista. Toteutuneet toimenpiteet ovat kirjattu tarkemmin liitteenä olevaan toimintakertomukseen. Turvallinen ja terveellinen fyysinen oppimisympäristö Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen Tukitiimi: Syyslukukauden 2015 alussa tukitiimi tarkasteli viime lukuvuoden kokemuksia alueellisesta erityisen tuen oppilaaksiotosta. Oppilaaksioton osalta todettiin, että toiminta on sujuvoitunut ja asioiden valmistelu on tapahtunut kiinteämmässä yhteistyössä kentän ja huoltajien kanssa. Näin myös huoltajilta tulleita oikaisuvaatimuksia, valituksia tai kanteluja on tullut aiempaa vähemmän. Keväällä 2016 tiimi pohti mm. koulunkäynninohjaajien roolia oppilaan tukemisessa, seudullisia opetussuunnitelmalinjauksia Joensuun tukiasioiden näkökulmasta sekä lukuvuoden alussa linjattavia/ kehittämistä vaativia asioita. Varkon yksikköjen terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset ovat suoritettu suunnitelman mukaisesti. Varkon riskienhallintasuunnitelman toimenpiteiden seurantakysely 2015 on esitelty lautakunnassa Joensuun kouluista 27 on mukana Kiva-koulu ohjelmassa. Liitteenä on kokonaisuudessaan Kiva-koulu kyselyn kuntapalaute 2015

10 Kuten kansallisellakin tasolla, myös Joensuussa on kiusaaminen vähentynyt vuodesta 2009 alkaen. Yläkoulun vuodesta 2012 kiusatuksi joutuneiden määrä on lähtenyt laskuun ja on koko maan tasolla. Vuoteen 2014 verrattuna 4-9 luokkalaisista niiden lasten määrä, jotka eivät olleet kertoneet kiusaamisesta kenellekään oli vähentynyt. Oppilaiden tietoisuus Kiva-tiimin olemassaolosta oli 2% noussut 7-9 lk:laisilla, kun taas n. 4% laskenut 4-6 lk:laisilla. Selvittämiskeskustelujen vaikutuksissa oli havaittavissa, että niiden kiusattujen oppilaiden määrä kasvoi (7-9 lk), joista tilanne ei muuttunut mitenkään. Vuonna 2014 tämä luku oli 23,91 % ja vuonna ,91%. Taasen vaikutus oppilaihin, jotka kiusasivat jotakuta (7-9lk), oli kahdensuuntainen. Niiden määrä, joilla kiusaaminen jatkui ennallaan, nousi pari prosenttia Samoin niiden määrä, jotka kiusasivat vähemmän tai lopettivat kiusaamisen, nousi pari prosenttia. Toisaalta enemmän kiusaavien määrä oli laskenut lähes 6,5%. Muilta osin palaute oli suurin piirtein vuoden 2014 tasolla. Peruskoulujen vuosisuunnitelmissa on kirjattu toimenpiteet kiusaamisen ennalta ehkäisyyn ja puuttumiseen. Joensuun kouluissa panostetaan päivittäiseen ennaltaehkäisevään työhön välittömillä toimilla, kun jotain ilmenee. Varhaiskasvatuksessa noudatetaan 2013 laadittua kiusaamisen ennalta ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen yksiköissä käyttöön otetaan Mini Versomenetelmä. Viime lukuvuonna koulutettiin n. 160 henkilöä 17 eri päiväkodista. Tämän lukuvuoden aikana jatketaan koulutuksia niiden yksiköiden osalta, joissa tämä on vielä käyttöön ottamatta.

11 Henkilöstö Kehityskeskustelut käydään vuosittain Henkilöstösuunnitelma laaditaan vuosittain Lasten ja nuorten harraste- ja kulttuuripolku Monimuotoiset ja joustavat opetusjärjestelyt Seudullinen kehittämissuunnitelmaprosessi Toimintamallin kehittäminen Henkilöstö yksikkö järjestää täydennyskoulutuksen. Keväisin ja syksyisin kartoitetaan koulutustarpeet. Lautakunta on hyväksynyt seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelman Hanketoimintana 2014 aloitettu koululaisten kulttuuripolku Kulttuurin virta vakiintui lukuvuonna osaksi kulttuuripalveluiden perustoimintaa. Toimintaan osallistuivat 1-8 luokkien oppilaat opettajineen. Kulttuurin virta toteutti lukuvuoden aikana 226 tapahtumaa ja niillä tavoitettiin 5760 osallistujaa. Lisäksi 9- luokkalaisten käytössä oli K9-kortti, jolla osallistuttiin kulttuuritapahtumiin sekä käytettiin liikuntapalveluita. Tapahtumista 65% toteutettiin kouluilla. Pohjois-Karjalan museon ja Taidemuseon työpajavierailuihin sekä orkesterin konserttiin järjestettiin oppilaille kuljetukset. Kulttuurin virta tapahtumia kouluille toteuttivat kulttuuri- ja kirjastopalvelut, kaupunginorkesteri, Pohjois-Karjalan museo ja Joensuun Taidemuseo. Lisäksi yhteistyökumppaneita olivat Karelia AMK musiikin linja ja Taiteen edistämiskeskus. Lautakunta on hyväksynyt alkaen varhaiskasvatuksen valmistavan opetuksen toteuttamisen 6-vuotiaille lapsille. Opetus pilottivaiheessa toteutetaan kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen koordinaattori Maria Pikkaraisen ja nykyisen varhaiskasvatushenkilöstön yhteistyöllä. Hankkeeseen on varattu talousarviossa rahoitus. Syyslukukauden 2015 osalta Honkalampikeskuksen koulussa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden koulukustannukset verrattuna syyslukukauteen 2014 ovat laskeneet lähes Joensuulaisten lasten että nuorten psykiatrinen osasto-opetus ja avoopetus (mitattuna sairaalaopetuspäivinä) ovat syksyn 2015 aikana kääntyneet laskuun. Sairaalaopetuspäivät ovat syyslukukaudella 2015 laskeneet 88 sairaalaopetuspäivällä verrattuna kevätlukukauteen Tämä näyttäytyy sekä Varkon että sosiaali- ja terveyspuolen säästöinä (Varko , Sote ).