Toiminnan arviointi Strategiset tavoitteet. Kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen

Transkriptio

1 Toiminnan arviointi Strategiset tavoitteet Toiminnot Tulokset Kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen OPS2016 prosessi Perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä on tehty seudullisena hankkeena. Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan syyslukukauden alusta Tuntijako on käsitelty lautakunnissa. Koulujen opettajia ja rehtoreita ja päiväkotien henkilöstöä on koulutettu uuteen opetussuunnitelma ( 3 VESO-päivää ) Esiopetuksen järjestämisen kehittäminen Vuosisuunnitelman arviointi Lukion tuntijako päätettiin valtakunnantasolla. Tuntijako ohjaa opetussuunnitelman perusteiden valmistumista. Tämän jälkeen paikallisesti tehdään uudet opetussuunnitelmat. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan Sähköisiin ylioppilaskokeisiin siirrytään asteittain vuosien aikana. Valmistelut paikallisesti ovat parhaillaan menossa yhteistyössä PTTK:n kanssa. Yhtenäistetty järjestämistä pilottien kokemusten pohjalta (esiopetuksen ryhmäkoko on riittävän suuri, järjestetään selkeästi omana toimintana, tavoitteita ja toimintatapoja on täsmennetty ja yhdistetty). Pilotteina oli sekä koulut että päivähoidon yksiköt. Strategian tavoitteiden toteuttaminen esitetään ja arvioidaan vuosisuunnitelmissa. Arvioinnin yksikkökoonnit liitteenä Varhaiskasvatus: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen tavoite oli kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen erityisesti toimintakulttuurin näkökulmasta, johon liittyvät toimenpiteet toteutettiin myös alueellisesti. Alueyhteistyössä esille on nostettu mm. seuraavia asioita: Eheä kasvun ja opin polku ja hyvä päivä lapselle, nivelvaiheiden vahvistaminen hyviksi, toimiviksi käytännöiksi koko varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen, alueen ja päivähoidon tasolla, alueellisen yhteistyön tiivistäminen kaikkien alueen toimijoiden kesken sekä entisten nivelsuunnitelmien mukaisen työskentelyn jatkaminen vanhoilla alueilla.kaikki kunnalliset päiväkodit osallistuivat seudulliseen opetussuunnitelma prosessiin ja lastentarhanopettajat osallistuivat myös syksyllä ja keväällä järjestettäviin VESO-koulutuspäiviin Perusopetus: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen tavoite on kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen erityisesti toimintakulttuurin näkökulmasta, johon liittyvät toimenpiteet toteutettu alueellisen suunnitelman mukaan. Alueyhteistyössä käsitelty seuraavia asioita:toimintakulttuurin avaaminen alueella koulujen erilaisten hankkeiden (Tasa-arvo hanke, ProKoulu, Kiva-

2 koulu, Liikkuva koulu,tuhat-hanke, LOVE jne.) avulla, yhteinen opetussuunnitelmaprosessi työskentely sekä uudistuneen oppilashuoltotyön käytänteiden vertaaminen ja kehittäminen. Uuden oppilashuoltolain käytännön toteuttaminen. Lukio: Lukiot ovat keskittyneet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen ja aloittaneet valmistautumisen uuteen sähköiseen. ylioppilastutkintoon.uutta opiskelijahuoltolakia viety käytäntöön. Kansalaisopisto: Opiston kokonaistuntimäärä ylitti talousarvion tavoitteen ( h) 99 tunnilla. Joensuun kaupungin osalta ylitystä oli 455 tuntia, kun taas jäsenkuntien osalla alitusta oli 356 h. Tuntikiintiön alituksia tuli eniten Liperissä (- 209h) ja Polvijärvellä (- 109 h). Jäsenkuntien alituksen osalta on toimenpiteisiin ryhdytty ja jalkauduttu paikkakunnille kuuntelemaan opetukseen liittyviä toiveita. Yleisesti ottaen opisto toimii vakaasti ja asetettujen tavoitteiden sekä resurssien mukaisesti. Henkilöstön osaaminen on hyvällä tasolla ja se on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin. Eläkkeelle siirtymisiä on ollut melko paljon, mutta on onnistuttu rekrytoinnissa hyvin ja uudet työntekijät ovat ottaneet omat tehtävänsä hyvin hallintaan muiden työntekijöiden perehdyttämänä. Konservatorio: Ammatillinen koulutus: Kansainvälisen oppilasvaihtohankkeen vaihdot ja toiminta ovat toteutuneet suunnitellusti. Hakemus seuraavalle vaihtojaksolle on hyväksytty Helsingin, Lahden ja Joensuun konservatorioiden yhteishankkeena. Hanketta hallinnoi Lahti. ENPI -hanke päättyi 2014 loppuun ja raportointi on saatu päätökseen keväällä Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistus on käynnistetty kevätkaudella 2015 ja uusi OPS tulee voimaan Musiikkiopisto: Musiikin teknologiaopetuksen pilottiryhmät ovat toimineet lukuvuoden ajan ja kokemukset ovat hyviä. Toiminnan kehittämistä ja laajentamista jatketaan pyrkimyksenä saada yleisten aineiden lehtorin virka teknologiapainotuksella täytettyä vuonna Arviointi toiminnasta: - konservatorion tilatarvearviointi on tehty tilaajan toiveiden mukaisesti -musiikkiklusteriselvityksen perusteella tila-asioissa on otettu aikalisä - toisen asteen mahdolliset koulutussäästöt siirtyivät seuraavalle

3 Hanke-toiminta hallituskaudelle - siirtymäkaudella säilytetään Joensuun konservatorion asema valtakunnallisesti merkittävänä toisen asteen kouluttajana - uusina yhteistyömuotoina paikallisesti on käynnistetty ohjelmayhteistyö Senioripihan kanssa ja mm. kulttuurikahvilan musiikkitarjonnasta vastaa konservatorio Liikkuva koulu: AVI:n rahoittama hanke lv välituntiliikunnan lisäämiseen. kehittämiseen sekä tuntien toiminnallistamiseen. Hankeraha oli käytettävä liikuntavälineisiin ja koulutuksiin. Mukana on 14 koulua. Hankerahaa on saatu ajalle. OPH:n avustama kerhotoiminta: myönnetty myönnetty myönnetty Osallistuvien koulujen määrä kpl 20 Toteutuneiden kerhojen määrä kpl 117 Toteutuneiden kerhotuntien määrä kpl 2156 alakoulun oppilaiden määrä kpl 1370 yläkoulun oppilaiden määrä kpl 330 Valtion erityisavustus pedagogiseen ICT-ohjaukseen perusopetuksessa: Joensuu euroa, joka on kohdistettu yksiköissä opettajille annettuun tablet ja pedanet-koulutuksiin. Positiivisen käyttäytymisen monitasoinen yhteisöllinen tuki kouluissa ( Itä-Suomen yliopiston hallinnoima) Itä-Suomen yliopiston ProKoulu-hanke vuosille Tavoitteena on tehdä pysyvä muutos koulun toimintakulttuurissa ja luoda koulun toimintamalli positiivisen käyttäytymisen tukemiseksi. ProKouluhanke tarjoaa ratkaisuja mm. työrauhaongelmiin ja käyttäytymisen pulmiin. Joensuun kaupungin kouluja on lähtenyt mukaan hankkeeseen kahdessa eri vaiheessa, syksyllä 2013 ja Tällä hetkellä Joensuun kaupungin kouluista on mukana kolmatta syksyä kuusi koulua: Enon, Karsikon, Louhiojan, Nepenmäen ja siihen yhdistettyjen sairaalakoulun sekä Niinivaaran, Niittylahden ja Suhmuran koulut. Toisen vuoden syksy on menossa kahdessa koulussa: Iiksenvaaran ja Rekivaaran kouluissa. Koulutuksellinen tasa-arvo (4/ /2016): OKM:ltä saatu rahoitus

4 Tavoite on edistää koulutuksellista tasa-arvoa heikommassa asemassa olevissa kouluissa. Mukana koulut, joiden alueilla vuotiaalla väestöllä on keskimääräistä heikompi koulutustaso, keskimääräistä suurempi työttömyysaste tai jonka väestössä on keskimääräistä suurempi maahanmuuttajaosuus. Vuosina yhdeksän Joensuun kaupungin alakoulua: Noljakka, Marjala, Uimaharju, Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Rantakylä, Hammaslahti, Utra ja Eno sekä vuonna 2015 em. koulujen lisäksi Louhiojan ja Karsikon koulut. Ajalla 8/2013-6/2015 hankkeessa työskenteli kolme psykologia, joiden esi-2.luokissa tapahtuvan luokkatyöskentelyn myötä pyrittiin vähentämään oppilaiden tarkkaavaisuus-, toiminnanohjaus-, sosiaalisia sekä tunne-elämän vaikeuksia. Lisäksi pyrittiin parantamaan luokkien työrauhaa. Syksyllä 2014 hankkeessa aloitti lisäksi 2 hankekuraattoria, joiden työskentelyn pääpaino on kuratiivisen työn lisäksi perhetyössä ja nivelvaiheen työssä. 2/2015 hankkeessa aloitti yksi hankepsykologi tavanomaisessa koulupsykologityössä yläkouluilla. Syksyn 2015 ajan hankepsykologeja työskentelee alakoulun luokkatyöskentelyssä kaksi sekä yksi psykologi emo-luokkatoiminnassa neuropsykiatrisen kuntoutuksen parissa. Kehittämistiimien toiminnan arviointi Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen (POP-raha) OKM:ltä saatu avustus (lisäraha) Avustusta on käytetty mm. - resurssiopettajien palkkaukseen eli samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa - jakotuntien lisäämiseen - ryhmien jakamiseen - ensisijaisesti suuriin, yli 25 oppilaan ryhmiin Koululiikuntatoimikunta: Toimintavuosi oli aktiivinen ja toimintasuunnitelmaan merkityt tapahtumat järjestettiin. Toimikunta onnistui erinomaisesti sille annetussa tehtävässään järjestää Joensuun kaupungin koululaisille urheilutapahtumia sekä aktivoida oppilaita liikkumaan. Toimintasuunnitelmassa mainitut tapahtumat järjestettiin suunnitellusti pois lukien syksyn uintikisat, jotka jätettiin pois koulujen joulukiireiden ja vähäisen osanoton takia. Suurimmat tapahtumat osallistujamääriltään olivat Joensuun alueen koulufutis -tapahtuma, kaupungin koululaisten yleisurheilukisat Areenalla, Johan Pomppaskoripallo tapahtuma Urheilutalolla sekä kouluviestikarnevaali keväällä keskuskentällä.

5 Kansainvälisyystiimi: Työryhmän perustehtävänä oli ylläpitää ja toteuttaa VARKOn kansainvälisyyssuunnitelmaa. Lautakunnassa vahvistetun toimintasuunnitelman mukaisesti on toimittu. Toiminta on laajentunut ja useat yksiköt ovat aloittaneet KV-toiminnan tehostamisen. Esiopetustiimi: Lukuvuodeksi kaupunkiin perustettiin viisi pilottia, joissa testattiin erilaisia esiopetuksen toteutustapoja. Pilottien toimintaa arvioitiin sekä toiminnan käynnistyessä että toiminnan päättyessä. Esiopetuspilottien kautta saatiin kokemusta erityisesti esiopetuksen toteuttamisesta erillisissä 6-vuotiaiden ryhmissä sekä ryhmässä, jossa työskentelee koulun esiopettaja ja päivähoidon lastentarhanopettaja työparina. Esiopetustiimi ehdottaa loppuraportissaan, että esiopetusta annetaan jatkossakin sekä kouluissa että päiväkodeissa varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden yhteistyönä. Esiopetuksen sisällön yhtenäistämiseksi perustettiin eri puolille kaupunkia esiopettajien vertaisverkot, jotka ovat todettu hyväksi. Yrittäjyyskasvatustiimi: Tiimin perustehtävänä oli koordinoida ja tukea yrittäjyyskasvatuksen käynnistämistä ja toteuttamista Varkon eri toimintayksiköissä osana Joensuun kaupungin strategiaa. ESR-hankerahoitus saatu ( ) yrittäjyyskasvatukselle Oppilaskuntatiimi: Syksyn toiminta keskittyi nuorisovaltuustovaalien ympärille, joka oli aikaa vievää, mutta onnistunut toteutus. Kevätkaudella oli paljon päällekkäisiä tapahtumia, jonka takia tiimin toiminta ei ollut kovin aktiivista. Kuitenkin esim. nuorisovaltuuston järjestämään kuulemistilaisuuteen joukkoliikenneasioista, osallistui oppilaskuntien edustajia hyvin. Alakoulujen opettajille ei järjestetty syksyllä eikä keväällä tapaamista. Lähinnä opettajien resurssien vuoksi. Yläkoulujen ja toisen asteen oppilaiden yhteistä kevättapahtumaa ei järjestetty.tiimi konsultoi yksittäisten koulujen oppilaskuntatoiminnan kehittämistä, oli mukana nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien yhteisissä tapaamisissa pääosin syksyllä. Opinto-ohjaajien tiimi: OPO-tiimi on kehittänyt ohjausta Joensuun peruskouluissa, lukioissa ja konservatoriossa sekä edistänyt oppilaanohjaajien ja opinto-ohjaajien välistä yhteistyötä sekä ammatillista osaamista (koulutuksia, tapahtumia, työelämään tutustumisia, nivelpalavereita). Tukitiimi: Tukitiimi kehitti lv alueellisen toimintamalliehdotuksen tukea tarvitsevien lasten oppilaaksiottoprosessiin. Lv tiimin pääasiallinen tehtävänä oli toteuttaa ja kehittää edelleen kyseistä toimintamallia. Tukitiimi hoiti alueittain tukea tarvitsevien lasten oppilaaksioton ensimmäiselle luokalle siirryttäessä. Lisäksi tukitiimin

6 alue-erityisopettaja ja kiertävä erityislastentarhanopettaja-parit käsittelivät alueensa pedagogiset asiakirjat. Tukitiimin tapaamisissa käytiin koko lukuvuoden ajan läpi oppilaaksiottoon ja pedagogisten asiakirjojen käsittelyyn liittyviä yhteisiä linjauksia ja kirjaamisohjeita. Lisäksi tukitiimin tapaamisissa keskusteltiin ajankohtaisista, yleisistä asioista mm. erityiseen tukeen tai opetusjärjestelyihin liittyen. Keskustelua käytiin mm. pidennetyn oppivelvollisuuden seudullisista linjauksista, pienluokkaresurssien muutoksista sekä EMO-luokka toiminnan kehittämisestä. Keväällä ( , ja ) pidettiin alueiden alakoulujen ja esikoulujen kevätpalaverit. sekä koordinoi henkilöstölle tutustumispäivät joustaviin opetusjärjestelyihin. Marjalan, Utran, Karsikon, Uimaharjun, Rantakylän, Nepenmäen, Pielisjoen ja Pyhäselän kouluihin. Turvallinen ja terveellinen fyysinen oppimisympäristö Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen Koulujen terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset ovat suoritettu suunnitelman mukaisesti. Muita kiusanneiden osuus 1-6 luokilla oli v Joensuussa 10 % (koko maa 11 %) ja vuonna % (koko Suomi 7 %). Vastaavat luvut olivat 7-9 luokilla vuonna % (koko maa 12 %) ja vuonna % (koko maa 5 %). Kiusatuksi joutui 1-6 luokilla vuonna 2009 Joensuu 16 % (koko maa 19 %) ja vuonna 2014 Joensuu 13 % (koko maa 15 %). Vastaavat luvut olivat 7-9 luokilla vuonna % (koko maa 11 %) ja vuonna % ( koko maa 7 %). Joensuun kouluista 27 on mukana Kiva-koulu ohjelmassa. Joensuun kouluissa panostetaan päivittäiseen ennaltaehkäisevään työhön välittömillä toimilla, kun jotain ilmenee. Lautakunta on velvoittanut erityisesti yläkoulut miettimään keinoja kiusaamisen vähentämiseksi. ( ) Henkilöstö Varhaiskasvatuksessa noudatetaan 2013 laadittua kiusaamisen ennalta ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa. Kehityskeskustelut käydään vuosittain Henkilöstösuunnitelma laaditaan vuosittain Henkilöstö yksikkö järjestää täydennyskoulutuksen. Keväisin ja syksyisin kartoitetaan koulutustarpeet. Seudullinen kehittämissuunnite SeutuKesu I kartoitettiin seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia ja pohdittiin tulevia toimintatapoja kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteistyöprojektina, johon sisältyi OPH:n rahoittama

7 lma-prosessi kuusipäiväinen koulutus , ja Seutukesu II jatkuu syksyllä 2015 yhteisen suunnitelman laatimisella. Lasten ja nuorten harraste- ja kulttuuripolku Kouluista osallistuttiin Kulttuurin virtaa- hankkeen tapahtumiin. Vuonna 2014 toteutui kaikkiaan 137 tapahtumaa, joista 118 koululaisille, 14 ikääntyneille ja 5 kaikille avointa. Kävijöitä oli yhteensä 5 072, joista koululaisia Tuottavuutta parantavat hankkeet Palveluverkon suunnittelu ja hankkeiden toteutus Monimuotoiset ja joustavat opetusjärjestelyt Avoin varhaiskasvatustoi minta Yksityinen päivähoito Varhaiskasvatus: palveluohjauksen kehittäminen Perusopetuksen erityisen tuen kehittäminen Kevät 2015 Kulttuurin virtaan toteutettiin yhteistyössä nuorisopalvelujen kanssa mediatyöpajoja yläkoulujen 8.luokille 8 työpajaa, joihin osallistui 157 oppilasta. Lisäksi orkesterin muusikot toteuttivat kahdeksan kouluvierailua, joissa yli 800 kuulijaa. Lisäopetuksen ja lukiokoulutukseen valmistava koulutus (VALMA) otettu käyttöön alkaen. Toiminta on vakinaistettu ja 7 yksikköä on toiminnassa. Toiminta on ollut suosittua ja tarpeellista. Aarresaaren ja Touhulan päiväkodit aloittavat toimintansa syksyllä Varhaiskasvatuksessa on suunniteltu syksyn 2014 ja alkukevään 2015 aikana palveluohjauksen kehittämistä ja siihen liittyen palveluohjausyksikkö on aloittanut toiminnan alkaen. Raportti valmistunut mennessä. Käsitelty ltk:ssa ( 43) Raportin ehdotuksia lähdetään toteuttamaan yhteistyössä koulujen kanssa erityisen tuen oppilaiden määrä on laskenut 8,5%:sta 7,8%:iin ja tehostetun tuen määrä on noussut 6,6%:sta 7,9%:iin. - Uudet koulukuraattori ja koulupsykologi Kahden kasvatusohjaajan nimikemuutoskuraattorii alkaen. -Palvelupäällikön virka perustettu ohjaamaan opiskeluhuoltoa ja kolmiportaista tukea alkaen. -Lain vaatimat opiskeluhuoltosuunnitelmat ovat toiminnassa oppilaitoksissa. -Opiskeluhuollon ohjausryhmä ja koulujen opiskeluhuoltoryhmät ovat aloittaneet toimintansa mennessä. Palveluverkkosuunnittelun päätavoitteena on ennakoida palvelun tarve eri alueilla, jolloin voidaan päättää yksittäisistä toimenpiteistä huomioiden koko kaupungin palvelutarpeet. Palveluverkkosuunnitelman yhtenä lähtökohtana on MATO 20 -ohjelma. Suunnittelun lähtökohtana on turvata terveelliset ja

8 toimintaa tukevat tilat sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti riittävän suuret yksiköt. Palveluverkkosuunnitelma koulujen osalta ltk:ssa marraskuussa ja tammikuussa.vuoden 2015 aikana käynnistyy uusi Joensuun yhteiskoulun lukio uusissa tiloissa ja Karhunmäen koulun rakentaminen alkaa. Karhunmäen koulu valmistuu loppuvuodesta Nepenmäen koulun suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille Koulu aloittaa uusissa tiloissa syyslukukauden alusta Päiväkodit Kaisla ja Sinkkola aloittavat toimintansa v