SUKKESSIO. monta eri sukkessioteoriaa: ensin: Clements (1916): sukkessio etenee kliimaksivaihetta kohti nykyään: tasapainoa ei ole, jatkuva muutos

Transkriptio

1 SUKKESSIO ekologinen sukkessio = sarja muutoksia. Muutokset näkyvät lajikoostumuksessa ja lajien toiminnassa. Sukkession edetessä eri eliöyhteisöt seuraavat toisiaan tietyssä järjestyksessä. monta eri sukkessioteoriaa: ensin: Clements (1916): sukkessio etenee kliimaksivaihetta kohti nykyään: tasapainoa ei ole, jatkuva muutos sukkessiomekanismeista monta teoriaa sukkessiota aiheuttaa sekä nk. primaariset kasvupaikkatekijät esim. ilmasto, maaperä jne. että sekundaariset eli muun kasvillisuuden aiheuttamat tekijät (varjostus, karike etc.)

2 SUKKESSIO jatk. PRIMÄÄRISUKKESSIO = Kasvillisuuden kehitys uudelle, ennen kasvipeitteettömälle maalle, esim. maankohoamisalueet, jäätikön sulamisalueet jne. Harvinaista. SEKUNDAARISUKKESSIO = häiriön jälkeen tapahtuva sukkessio maalla, joka aiemmin on ollut kasvipeitteinen. Esim. palon tai hakkuun jälkeinen sukkessio

3 Merenkurkun maailmanperintöalueen luontotyypit ja kasvillisuus Carina Järvinen

4 LUONTOTYYPPI, KASVILLISUUSTYYPPI, METSÄTYYPPI, HABITAATTI, BIOTOOPPI ihmisten tarve luokitella, järjestää tyypittelyä pohjoismainen tyypittely vs. eurooppalainen Braun-Blanquet luokittelujärjestelmä luontotyyppi = laaja käsite sellaiset maa- tai vesialueet joita luonnehtivat tietyt maantieteelliset sekä abioottiset ja bioottiset ominaispiirteet (Natura luontotyyppiopas) luontotyypit voivat olla päällekkäisiä l-tyyppi voi sisältää monta eri kasvillisuustyyppiä = kasvillisuutta kuvaava käsite

5 Natura-luontotyypit luontotyyppien suojelu yl. paras keino säilyttää myös niissä elävät lajit luontodirektiivin liitteessä I listattu Natura-luontotyypit priorisoitu luontotyyppi = on vaarassa hävitä tai joiden suojelussa EU:lla on erityinen vastuu, esim. primaarimetsät, merenrantaniityt luontotyyppi-inventointi meneillään kartoitetaan pinta-ala, luonnontilaisuus ja edustavuus Merenkurkun saaristossa paljon (edustavia) Natura-tyyppejä

6 Natura-luontotyypit jatk. Ulkosaariston saaret ja luodot Kivikkorannat Merenrantaniityt Kasvipeitteiset merenrantakalliot Itämeren hiekkarannat Rantavallit Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät Lehdot Puustoiset suot Metsäluhdat Vaihettumis- ja rantasuot Kuivat nummet Hakamaat Boreala skär och småöar i Östersjön Perenn vegetation på steniga stränder Havsstrandängar av Östersjötyp Vegetationsklädda havsklippor i Östersjökust Boreala sandstränder i Östersjön Driftvallar Naturliga primärskogar i landhöjningskust Lundar Skogbevuxen myr Lövsumpskogar av fennoskandisk typ Öppna svagt välvda mossar, fattigkärr, intermediära kärr och gungflyn Torra hedar Hagmark (trädklädda betesmarker av fennoskandisk typ)

7 ULKOSAARISTON SAARET JA LUODOT

8 ULKOSAARISTON SAARET JA LUODOT meri- tai ulkosaaristovyöhykkeessä pieniä, puuttomia (yksittäiset puut ok) kasvillisuus niukkaa (ruohovartisia, jäkäliä) voi samalla olla esim. kasvipeitteistä merenrantakalliota, kivikkorantaa, merenrantaniittyä, rantavallia, kuivaa nummea tärkeitä linnuston pesimä- ja levähdysalueita

9 KIVIKKORANNAT

10 KIVIKKORANNAT kivikkoisia, soraisia, somerikkoisia merenrantoja. Ei lohkarerantoja. pienialaisia (Merenkurkussa ja muualla Suomessa) yleinen ja heterogeeninen luontotyyppi Suomessa usein tyypillinen kasvillisuus, mutta kasvillisuus vaihtelee maalajin mukaan (hiekka jne.) lintujen, rantavallien rehevöittävä vaikutus päällekkäisiä tyyppejä mm. ulkosaariston saaristot ja luodot

11

12 strandvänderot, merivirmajuuri Valeriana sambucifolia. ssp. salina Jari Taivainen

13 strandvänderot, merivirmajuuri Valeriana sambucifolia. ssp. salina lähilaji rohtovirmajuuri (läkevänderot) vaikea erottaa vanha, monipuolinen rohdoskäyttö isovaleriaanahappo juuressa ja juurakossa - tuoksu keskushermoston ja sydämen toimintaa rauhoittava vaikutus Jari Taivainen

14 hernekasvi kråkvicker hiirenvirna Vicia cracca yleistynyt ihmisen toiminnan myötä (pientareet, hakkuut jne.) mutta merenrannat alkuperäisiä elinympäristöjä merenrannoilla usein karvaisempi rotu Jari Taivainen

15 besksöta, punakoiso Solanum dulcamara Jari Taivainen

16 MERENRANTANIITYT

17 MERENRANTANIITYT matalakasvuisia, lähes pensaattomia, kasvillisuus on vyöhykkeistä tai mosaiikkimaista sekä luonnontilaiset että perinnebiotoopit (niitetyt, laidunnetut) sisältää monta eri kasvillisuustyyppiä edustavimmat: laajat, matalakasvuiset, lajistoltaan monipuoliset niityt joilla järviruokoa vain niukasti. Yleisiä Pohjois-Pohjanmaalla. Merenkurkussa tyypillisesti pienialaisia, jään vaikutuksesta avoinna pysyviä, kivisiä (jos kiviä yli 50 % = kivikkorantaa)

18

19 Eleocharis spp. sävbältet, luikkavyöhyke kuuluvat sarakasveihin (halvgräs) varsi lehdetön muodostavat joskus selvän vyöhykkeen veden rajassa, pystyvät kasvamaan murtovedessä veksäv, mutaluikka Eleocharis mamillata Jari Taivainen

20 havssälting merisuolake Triglochin maritima suolakkeiden suku on heimonsa ainut edustaja Suomessa monivuotinen kukinto pitkä terttu (ax) lähilaji hentosuolake kärrsälting Jari Taivainen

21 ormtunga, käärmeenkieli Ophioglossum vulgatum kuuluu sanikkaisiin lehti jakautuu lehtilavaksi ja itiöpesäkkeistöksi viihtyy matalakasvuisilla rannoilla harvinaisehko

22 fackelblomster rantakukka Lythrum salicaria kasvaa kaikilla rannoilla cm, näyttävä (fackla, soihtu) houkuttelee pölyttäjiä (pistiäiset, kaksisiipiset ja perhoset) Jari Taivainen

23 strandveronika, rantatädyke Veronica longifolia tuntomerkkejä: isokokoinen, tädykekukka ja -hedelmä, sahalaitaiset pitkät lehdet + kasvupaikka alkuperäinen rantojen yläosissa, levinnyt myös niityille, pihoille pölytysbiologiassa säävaraus kukinta etenee tyvestä latvaan päin joten jaksolle sattuu todennäköisesti hyviä lentokelejä

24 KASVIPEITTEISET MERENRANTAKALLIOT

25 KASVIPEITTEISET MERENRANTAKALLIOT rajataan pääosin maaperän ja sijainnin mukaan, rajana ylöspäin meren vaikutus kasvilajiston koostumukseen vaik. mm. kallion ravinteisuus, lintujen lannoittava vaikutus yleinen Etelä-Suomessa, Merenkurkussa harvinainen

26

27 gräslök ruoholaukka Allium schoenoprasum tunnusomainen merenrantakallioille, yleisempi Eteläsuomessa, sisämaassa harvinainen (jäänne), sirkumpolaarinen laji kukinnan alkaessa lehdet alkavat kuihtua maanrajassa pieni sipuli

28 gul fetknopp, keltamaksaruoho Sedum acre Jari Taivainen

29 ITÄMEREN HIEKKARANNAT

30 ITÄMEREN HIEKKARANNAT erityyppisiä, aaltojen muokkaamia hiekkarantoja. kasvillisuus useimmiten niukkaa, kasvittomia alueita esiintyy yleisesti harvinaisia koko Suomessa, kooltaan usein pieniä monet rakennus- tai virkistyskäytössä tyypillinen kasvilajisto usein rantavallivaikutusta

31 saltarv, suola-arho Honckenya peploides

32 strandvial rantanätkelmä Lathyrus japonicus

33 marviol merisinappi Cakile maritima

34 RANTAVALLIT

35 RANTAVALLIT useimmiten saariston ulko-osissa levistä, järviruo osta ja muusta eloperäisestä aineksesta koostuvat veden kasaamat vallit edustavimmat rakkolevävalleja, ovat harvinaistumassa tyypillisesti pienialaisia tyypillinen kasvi- ja eläinlajisto

36

37 vejde morsinko Isatis tinctoria

38 ONGELMA: KURTTURUUSU, VRESROS Rosa rugosa Terhi Ryttäri

39 ONGELMA: KURTTURUUSU, VRESROS Rosa rugosa alunperin Koillis-Aasiasta kotoisin, yleistynyt koriste-istutusten myötä Eurooppaan 1800-luvulla alkuperäisellä levinneisyysalueellaan merenrantalaji, sietää suolaa alkoi levitä Suomessa 1900-luvun alkupuolella (moottori)tienvarsistutusten myötä, sieltä löysi pian myös rantojen hiekka- ja sorarannat. Tavattu jo Oulun korkeudelta. rannoilla levittäytyy nopeasti juurivesojen avulla läpitunkemattomaksi tiheiköksi syrjäyttäen alkuperäisen lajiston leviää uusille paikoille lintujen ja veden avulla vaaleanpunaiset, isot kukat, varret tiheään piikikkäitä, piikit eripituisia ja suoria, lehdet kurttuisia. torjunta työlästä pensaan katkominen, juurakon kaivaminen. Helpointa vetää pensaat nuorina maasta käsin.

40 Terhi Ryttäri