BRINKHALLIN KARTANON KASVILLISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BRINKHALLIN KARTANON KASVILLISUUS"

Transkriptio

1 1 BRINKHALLIN KARTANON KASVILLISUUS Tutkimusraportti Juha Järvinen & Terttu Lempiäinen Biodiversiteetti ja ympäristötieteen osasto Kasvimuseo Turun yliopisto 2004

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 3 Brinkhallin kartanon historiaa... 4 Tutkimusaineisto ja menetelmät... 6 Rakennettu kulttuuriympäristö... 7 Muinaistulokkaita eli arkeofyyttejä... 9 Luonnonvarainen kasvillisuus Kirjallisuus Liitteet Kansilehden kuva: Kukkiva puistolehmus Brinkhallin kartanon puistossa. Kuva: T. Lempiäinen 2003

3 3 BRINKHALLIN KARTANON KASVILLISUUS Juha Järvinen & Terttu Lempiäinen Biodiversiteetti ja ympäristötieteen osasto Kasvimuseo Turun yliopisto Tiivistelmä Brinkhallin kartanon alueen kasvillisuus inventoitiin kesällä Tutkittava alue käsitti noin 30 ha:n alueen. Kasvilajeja määritettiin yhteensä 404, joista n. 20 % on viljeltyjä, pääasiassa puiston ja puutarhan koriste tai hyötykasveja. Kasvit ryhmiteltiin: 1. viljelykasvit (pelto, puutarha ), 2. puutarhan ja puiston koristekasvit, 3. kulttuuririkkaruohot, 4. muinaistulokaat eli arkeofyytit, 5.luonnonvarainen kasvillisuus (lehtokasvit, metsä ja kalliokasvit, niitty ja ketokasvit, ranta ja suokasvit, vesikasvit). Kartanon puiston istutettuja puita ovat hevoskastanja (Aesculus hippocastanum), hopeapaju (Salix alba), metsälehmus (Tilia cordata), saarni (Fraxinus excelsior), tammi (Quercus robur) ja vuorijalava (Ulmus glabra). Aluskasvillisuudessa kasvaa lukuisia alkuperäisiä luonnonkasveja, mm. tammivyöhykkeen lehtolajeja, valkovuokko (Anemone nemorosa), keltavuokko (Anemone ranunculoides), sinivuokko (Hepatica nobilis), mukulaleinikki (Ranunculus ficaria) ja eri kevätleinikkilajeja (Ranunculus auricomus ja R. fallax ryhmät). Vanhoista villiintyneistä viljelykasveista ukkomansikka (Fragaria muricata) on levinnyt laajalle puistoon. Kartanon pihan vanhimpia koristekasveja ovat akileija (Aquilegia vulgaris), jalokiurunkannus (Corydalis nobilis), myskimalva (Malva moschata), pikkutalvio (Vinca minor) ja suopayrtti (Saponaria officinalis). Piha alueilla on vanhoja kultttuuririkkakasveja, mm. hukanputki (Aethusa cynapium), kumina (Carum carvi) ja pihakurjenpolvi (Geranium pusillum). Puistolammikossa kasvaa isolumme (Nymphaea alba ssp. alba) ja lammikon rannalla luhtalemmikki (Myosotis scorpioides), joka on Turun alueella melko harvalukuinen. Isovesiherne (Utricularia vulgaris) on ainut uposkasvi. Kurjenmiekka (Iris pseudacorus) ja rantayrttikasvustot (Lycopus europaeus) kiertävät lammikkoa. Arkeofyytit eli muinaistulokkaat ovat vanhaa rautakautista kulttuurilajistoa. Mäkikauraa (Avenula pubescens), sikoangervoa (Filipendula vulgaris) ja nurmilaukkaa (Allium oleraceum) kasvaa navetan raunioiden läheisellä kallionrinteellä. Rohtorasti (Anchusa officinalis) on yleinen. Ukontulikukka (Verbascum thapsus) kasvaa niin kalliokedoilla kuin pihaalueillakin rakennusten seinustoilla. Ruoholaukka (Allium schoenoprasum) ja paikoin tavattava pensaikkotatar (Fallopia dumetorum) ovat lounaisia kasvilajeja. Vain Lounais Suomessa ja saaristossa tavattavia ketokasveja ovat myös mäkihärkki (Cerastium semidecandrum) ja ketopiippo (Luzula campestris). Yksivuotisia ruohoja, jotka ovat huonoja kilpailemaan korkeampien kasvien kanssa ovat mm. hietalemmikki (Myosotis stricta), ketotädyke (Veronica arvensis) ja kevättädyke (Veronica verna). Varsinaiset niityt ovat pienialaisia. Metsäapila (Trifolium medium), ahdekaunokki (Centaurea jacea), kyläkellukka (Geum urbanum), mäkikuisma (Hypericum perforatum), puna ailakki (Silene dioica), purtojuuri (Succisa pratensis) ja särmäkuisma (Hypericum maculatum) ovat tavallisia. Lehtojen puustossa on paljon jaloja lehtipuita: metsälehmus, saarni, vuorijalava, tammi ja vaahtera (Acer platanoides). Pähkinäpensaita (Corylus avellana) kasvaa runsaasti. Koiranheisi (Viburnum opulus), lehtokuusama (Lonicera xylosteum), metsäruusu (Rosa majalis) ja taikinamarja (Ribes alpinum) ovat yleisiä, samoin mustakonnanmarja (Actaea spicata), jänönsalaatti (Mycelis muralis), kevätlinnunherne (Lathyrus vernus), sinivuokko, syylälinnunherne (Lathyrus linifolius), valkovuokko ja sormisara (Carex digitata). Kangasmetsien lajisto on erittäin niukkaa: kanerva (Calluna vulgaris), variksenmarja (Empetrum nigrum), puolukka (Vaccinium vitis idaea). Ranta alueet jakautuvat Kakskerran saaren pohjoisen merenrannan ja Kakskerranjärven ranta alueisiin. Rantametsät ovat hyvin kapeita rannansuuntaisia vyöhykkeitä, joissa kasvaa tervaleppää (Alnus glutinosa) ja saarnia. Ranta ja vesikasveja ovat järviruoko (Phragmites australis), kurjenjalka (Potentilla palustris), luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata), ranta alpi, rantakukka (Lythrun salicaria), suoputki (Peucedanum palustre) ja terttualpi (Lysimachia thyrsiflora). Meranrantavyöhykkeessä kasvaa mm. merivirmajuuri (Valeriana sambucifolia ssp. salina). Brinkhallin peltojen vanhoja rikkakasveja ovat viisisädetyräkki (Euphorbia helioscopia), peltoemäkki (Fumaria officinalis), peltomatara (Galium spurium) ja peltotädyke (Veronica agrestis) ja uusina tulokkaina mm. persiantädyke (Veronica persica).

4 4 Brinkhallin kartanon historiaa Turun eteläpuolella Kakskerran saarella sijaitsevan Brinkhallin kartanon historia ulottuu 1500 luvulle, jolloin kartano tunnettiin Brinkkala nimisenä.1700 luvulla kartano sai nykyisen hienostuneemman nimensä. Ensimmäisiä tunnetumpia omistajia oli suomalainen Hans Eerikinpoika, Brinkkalan sukuun kuuluva mies, joka aateloitiin Hän toimi Turun linnan käskynhaltijana 1500 luvun lopulla, jolloin mm. Kaarle herttua piiritti linnaa ja haavoittui. Herttua menetti mm. jalkansa, mutta kuoli vasta vuosia myöhemmin 1608 Brinkkalassa. Sama suku omisti 1500 luvulla Turun keskustassa raatihuoneen vieressä Turun Suurtorin varrella myös Brinkkalan talon, joka nykyisin tunnetaan parhaiten rakennuksena, josta julistetaan joulurauha. Brinkkalan kartanossa lienee ollut varhaisempi kivirakennus, joka purettiin 1700 luvun viimeisellä vuosikymmenellä luvun alusta lähtien kartano vaihtoi tiheästi omistajia. Hans Eerikinpojan miniältä se siirtyi valtakunnan varainhoitaja Jesper Mattsinpoika Krusille ja hänen vaimolleen Brita de la Gaerdielle. Pariskunta omisti Suomessa mittaamattomia maaomaisuuksia. Suku jälkeläisineen hallitsi kartanoa vuoteen 1746 saakka. Kartanon omistajaksi tuli vuonna 1792 lääketieteen professori Gabriel Bonsdorff, joka aateloimisen jälkeen 1819 otti nimekseen von Bonsdorff. Suku eli kartanossa vuoteen 1845 saakka. Von Bonsdorff oli kiinnostunut arkkitehtuurista ja uusantiikin tyylisuunnasta. H.G. Porthanin antiikin kulttuurin luennot Turun Akatemiassa olivat suuresti vaikuttaneet häneen. Lääkäristä tuli amatööriarkkitehti ja rakennusmestari, joka uudisti paitsi Brinkahallia, myös johti mm. kartanon rakentamista Jokioisiin. Vuonna 1793 hän piirsi Brinkahalliin rakennuspiirustukset, joiden mukaan rakennettiin kaksikerroksinen päärakennus ja pihaa reunustavat kaksi siipirakennusparia luvun puutarhat Merkittävää oli, että rakennusryhmän jatkoksi suunniteltiin kartanoon myös puutarha. Se rakennettiin ranskalaisen tyylin mukaan symmetrisine käytävineen ja istutuksineen luvulla kartanossa oli ollut jo kaksi puutarhaa. Vanhempi näistä sijaitsi erillään rakennusryhmästä meren suunnalla, suojaisessa notkelmassa, jonka toisessa päässä oli ruutanalammikko. Sen vettä käytettiin puutarhan kasteluun. Rakennusten eteläpuolella sijaitsi toinen uudempi puutarha, Kakskerran järveen viettävällä rinteellä. Von Bonsdorff perusti nyt kartanon luoteispuolelle metsikköön romantiikan ajalle tyypillisen englantilaisen puutarhan. Porthanin arvostelusta huolimatta von

5 5 Bonsdorff jatkoi uusien rakennustenkin rakentamista ja ajan mittapuun mukaan suuri navetta valmistui Vuonna 1793 perustettua Brinkhallin kartanoa on pidetty ensimmäisenä puhtaasti uusantiikin tyyliin rakennettuna kartanona Suomessa. Von Bonsdorffin perustamaa puutarhaa kuvaa itse Porthan seuraavasti. Hän on perustanut myöskin meren puolelle Puutarhan, joka on kuulemma englantilaistyylinen, mutta sen on suunnitellut Saksalainen Puutarhuri, minun mielestäni niin Saksalaiseen ja lapselliseen tyyliin, että se ei lainkaan ole kunniaksi meidän suurelle Arkkitehdillemme! Kustannuksia ei ole säästetty sen suhteen; lammikoita ja jopa saaria, kaivantoja, polkuja, istuinpenkkejä sekä jonkinlainen suihkulähteen tekelekin on ahdettu pienelle avoimelle alueelle kahden kukkulan tai mäen väliin, niin että kaikki näyttää ahtaalta ja teennäiseltä. Päärakennus ei katso suoraan sen enempää järven kuin puutarhan suunnalle, viimeksi mainittu sijaitsee siihen nähden vinosti, varsinainen näköala talolta antaa navetalle päin! Sanalla sanoen, koko suunnitelma näyttää minusta järjettömältä! Porthan oli selvästi nähnyt puutarhan itse. Von Bonsdorfin puutarha puistoineen oli jäänyt kuitenkin keskeneräiseksi. Kuvaus vuodelta 1816 kertoo myös rakennusten jääneen osittain valmistumatta. Puiston lammikoita ja kanavia peitti vihreä velli, todennäköisesti pikkulimaskan (Lemna minor) peittämä vesi. Von Bonsdorffin kiinnostuksen kohteena olikin nyt keittiökasvien siemenviljelytarha, jonka hän oli perustanut Brinkhalliin Suomen Kuninkaallisen Talousseuran innoittamana, koska Hampurista ja Lyypekistä tuli kaupan mukana Suomeen huonosti itävää siementä. Hän julkaisi 1804 jopa pienen puutarhaviljelyoppaankin, jota jaettiin ilmaiseksi Turussa kaikille, jotka ostivat Brinkhallin siemeniä. Siemenvalikoima oli hyvin monipuolinen: pinaattia, portulakkaa, mangoldia, tarhamaltsaa, rohtokuirimoa, musta ja kaurajuurta, kyssä, leikko ja sulkakaalia, sikuria, eri kaalilajeja, papuja, pensaspapua, köynnöspapua, sokeri ja helmipapuja, tarhakrassia ja tilliä. Brinkhalliin tuovan maantien molemmin puolin istutettiin lehmuskuja, joka jäi myöhemmin tien levennysten alle. Nykyisen päärakennuksen ja navetan raunioiden välillä on merkkejä siinä aikoinaan sijainneeasta ruusutarhasta luvulla kartanon eteläpuolelle perustettiin uusi muotopuutarha suoraviivaisine istutuksineen ja nurmikenttineen luvun muotopuutarhan rippeitä on nähtävissä edelleenkin, mutta maisemapuutarha on rappeutunut. Kartanon puistossa kasvaa kuitenkin lukuisia vanhoja kulttuuri ja hyötykasveja, joista osa on varmasti peräisin Suomen ensimmäisen Arkkiatrin koekentältä hänen hyötypuutarhastaan.

6 6 Mitä kasvaa Brinkhallin kartanon puutarhassa, pihoilla ja ympäröivässä metsässä tänään, kun vuosisatoja on kulunut von Bonsdorffin maisemapuutarhojen perustamisesta ja kartanon alkuajoista? Kasvillisuus on yhtä monikerroksellista kuin mitä on ollut kartanon historiakin kuluneiden vuosisatojen kuluessa. Luontaisen rehevän tammivyöhykkeen lehtokasvillisuus ympäröi ja kätkee myös vuosisatojen kuluessa kartanossa viljeltyjä ja sittemmin villiintyneitä hyöty, koriste ja puutarhan rikkakasveja. Tutkimusaineisto ja menetelmät Oheisena lyhyt selvitys kesällä 2003 suoritetun kasvistoinventoinnin tuloksista. Kasvillisuus tutkittiin ja dokumentoitiin kasvukauden aikana useita kertoja toukokuusta syyskuuhun. Tutkittava alue käsitti kartanoa ympäröivän ha:n alueen kokonaisuudessaan (Liite 1). Siihen sisältyy useita erilaisia kasvillisuustyyppejä rakennuksia ympäröivästä istutetusta kulttuurikasvilajistosta luonnonvaraiseen merenranta ja metsäkasvillisuuteen, unohtamatta peltojen viljelykasveja. Kasvilajeja määritettiin alueelta yhteensä 404 (Liite 2), joista n. 20 % on viljeltyjä, pääasiassa koristekasveja. Inventoinnissa listattiin kaikki uusimmatkin koristekasvit nykyisiltä istutuksilta. Maastotutkimukset on suoritettu von Bonsdorff rahaston LuK Juha Järviselle myöntämän apurahan turvin. Kasvit on ryhmitelty kasvupaikkojensa tai kasvillisuushistoriansa mukaan seuraavasti: Rakennetun kulttuuriympäristön kasveja Kartanon piha, puisto ja puutarhat Puistolammikko huvimajoineen Muinaistulokkaita eli arkeofyyttejä perinnemaisemassa Valistuksen ajan villiintyneitä koriste ja hyötykasveja Luonnonvarainen kasvillisuus Lehtometsän kasveja Kangasmetsän ja kallioiden kasveja Rantakasveja Kuvassa 1 on esitetty kasvillisuustyypit, joihin tutkittu lajisto jakaantui.

7 7 Rakennettu kulttuuriympäristö Kartanon pihan, puiston ja puutarhan kasveja Rakennettu kulttuuriympäristö käsittää kaikkein voimakkaimmin ihmistoiminnan piirissä olevat alueet. Lajisto on paljolti ihmisen valitsemaa, istuttamaa ja suosimaa, mutta myös monet tulokaslajit viihtyvät hyvin näissä ihmisen luomissa ympäristöissä. Kartanon pihan lajisto on enimmäkseen eri aikoina istutettuja koristekasveja. Ensimmäisenä huomiota herättävät lukuisat ruusulajit ja lajikkeet, joista esimerkkinä marianruusu (Rosa x mariae graebneriae). Muista koristepensaista mainittakoon aitalikusteri (Ligustrum vulgare), Vesikasvit Kosteikkokasvit (ranta, suo ) Niitty ja ketokasvit Metsä ja kalliokasvit 1 Lehtokasvit Muinaistulokkat l. arkeofyytit Kulttuuririkkaruohot Viljely ja hyötykasvit (pelto, puutarha ) Puutarhan ja puiston koristekasvit Kasvilajien lukumäärä/404 Kuva 1. Brinkhallin kartanon kasvillisuustyyppien jakaantuminen hovijasmike (Philadelphus pubescens), idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia) ja mustaselja (Sambucus nigra). Vanhoja valistuksenaikaisia koristekasveja edustavat esimerkiksi akileija (Aquilegia vulgaris), jalokiurunkannus (Corydalis nobilis), myskimalva (Malva moschata), pikkutalvio (Vinca minor), suopayrtti (Saponaria officinalis) ja tarhatyräkki (Euphorbia cyparissias). Piha alueilla viihtyy myös paljon erilaisia ihmisen mukana tulleita tulokaskasveja, joista osa on erittäin vanhoja kulttuurin seuralaisia, esimerkiksi hukanputki (Aethusa cynapium) ja kumina

8 8 (Carum carvi), mutta osa vasta viimeisten parin sadan vuoden aikana maahamme levinneitä tulokkaita, esimerkiksi piikkisalaatti (Lactuca serriola). Hiekkaisella pihamaalla mäkiarho (Arenaria serpyllifolia), punasolmukki (Spergularia rubra), kylämurmikka (Poa annua) ja viherjäsenruoho (Scleranthus annuus) ovat runsaita. Pihakurjenpolvi (Geranium pusillum) viihtyy seinänvierustoilla ja nurmikenttien laidoilla, mutta tulee toimeen pienen kokonsa vuoksi myös ajetuilla nurmikoilla. Vain Lounais Suomessa harvinaisena tavattava litulaukka (Alliaria petiolata) viihtyy aurinkoisilla rakennusten seinustoilla ja rikkaruohona istutuksissa. Yksivuotista vihannesportulakkaa (Portulaca oleracea) kasvoi kesällä 2003 päärakennuksen portaiden vieressä hiekkaisella pihamaalla useita yksilöitä. Brinkhallin kartanon puistossa on paljon istutettuja vanhoja puita: hevoskastanja (Aesculus hippocastanum), hopeapaju (Salix alba), metsälehmus (Tilia cordata), saarni (Fraxinus excelsior), tammi (Quercus robur) ja vuorijalava (Ulmus glabra). Puiston aluskasvillisuudessa tavataan paljon alkuperäisiä luonnonkasveja, esimerkiksi tammivyöhykkeen lehtolajeja: valkovuokko (Anemone nemorosa), keltavuokko (Anemone ranunculoides)(liite 3b), sinivuokko (Hepatica nobilis), mukulaleinikki (Ranunculus ficaria) ja eri kevätleinikkilajeja (Ranunculus auricomus ja R. fallax ryhmät). Keltavuokko on ilmeisesti istutusperäinen. Muinaistulokkaista esimerkiksi keväällä kukkiva pikkukäenrieska (Gagea minima) kasvaa siellä täällä puiston alueella, kun taas keltamo (Chelidonium majus) on hyvin runsas kaikkialla puistossa. Myös monet alkuperäiset heinät viihtyvät hyvin melko hoitamattomassa puistossa. Vanhoista villiintyneistä viljelykasveista ukkomansikka on levittäytynyt tehokkaasti puistoon (Fragaria muricata). Myös jotkin koristekasvit ovat levinneet puiston aluskasvillisuuteen, esimerkiksi siperiankurjenmiekka (Iris sibirica) lammikon lähellä ja sinililja (Scilla siberica) hoidettujen istutusten läheisyydessä. Alueen varsinainen puutarha käsittää nykyään oikeastaan vain TV2:n Hovimäki sarjaan luodun omenatarhan ja pienen ryytimaan sekä niiden lisäksi muutamia vanhoja mustaherukka, punaherukka ja karviaispensaita (Ribes nigrum, R. rubrum ryhmä ja R. uva crispa). Monet karhunköynnökset (Calystegia sepium) risteilevät marjapensaissa. Kirsikkapuutkin (Prunus avium) on ilmeisesti istutettu kyseistä sarjaa varten. Omenatarhan aluskasvillisuus on hyvin heinä ja rikkakasvivaltaista, nyt kun sarjan kuvaukset ovat päättyneet ja puutarhan hoitaminen jäänyt sikseen. Ryytimaan on vallannut tiheä pujokasvusto (Artemisia vulgaris). Ryytimaassa kasvatetut pujon lähisukuiset, koiruoho (Artemisia absinthium) ja rakuunayrtti (Artemisia dracunculus), ovat levittäytyneet laajemmalle alalle kuin mihin ne alunperin on istutettu.

9 9 Brinkhallin peltoja viljellään intensiivisesti ja ne ovat tehomaatalouden piirissä. Pelloilla tavataan lähinnä joitakin vanhoja rikkakasveja, esimerkiksi viisisädetyräkki (Euphorbia helioscopia), peltoemäkki (Fumaria officinalis), peltomatara (Galium spurium) ja peltotädyke (Veronica agrestis) sekä uudempana rikkakasvina persiantädyke (Veronica persica). Pientareilla, joutomailla ja tienvierillä on lähinnä tavallista niittylajistoa sekä paljon niin vanhaa kuin uuttakin tulokaslajistoa, esimerkiksi kummatkin amerikanhorsmat (Epilobium adenocaulon ja E. ciliatum), keltamaite (Lotus corniculatus), kissankita (Chaenorrhinum minus), kyläkarhiainen (Carduus crispus), nurmimailanen (Medicago lupulina var. glanduligera), piikkiohdake (Cirsium vulgare), pukinparta (Tragopogon pratensis), tahmavillakko (Senecio vulgaris) ja valkomesikkä (Melilotus albus). Puistolammikko huvimajoineen Rakennettu puistolammikko on lajistoltaan varsin monipuolinen. Lammikossa on komea isolummekasvusto (Nymphaea alba ssp. alba) ja lammikon rannalla rehottaa runsaana luhtalemmikki (Myosotis scorpioides), joka on Turun alueella melko harvalukuinen. Isovesiherne (Utricularia vulgaris) on ainut lammikossa havaittu uposkasvi. Komeat kurjenmiekka (Iris pseudacorus) ja rantayrttikasvustot (Lycopus europaeus) kiertävät lammikkoa, peltopähkämökin (Stachys palustris) viihtyy niiden seurassa. Puistoalueen ojien vedessä kasvava pikkulimaska (Lemna minor) ei ole jostakin syystä levinnyt lammikkoon. Muinaistulokkaita eli arkeofyyttejä Perinnemaisemat ovat vanhakantaisen maatalouskulttuurin luomia biotooppeja, jotka ovat katoamassa nykyisen tehomaatalouden tieltä ja muuttumassa luonnollisen kehityksen myötä luonnonbiotoopeiksi ja metsittymässä. Perinnemaisemien säilyminen edellyttäisi perinteisen hoidon, useimmiten laidunnuksen kaltaista jatkuvuutta sen jälkeen kun perinteinen maatalouskulttuuri on lähes hävinnyt maastamme. Brinkhallin alueen ketojen lajisto on hyvin monipuolista. Kiinnostavimpia ovat arkeofyytit eli muinaistulokkaat, jotka enimmäkseen ovat vanhaa rautakautista kulttuurilajistoa. Mäkikauraa (Avenula pubescens), sikoangervoa (Filipendula vulgaris) ja nurmilaukkaa (Allium oleraceum) kasvaa kartanon koillispuolella navetan raunioiden läheisellä kallionrinteellä. Myös rohtorasti (Anchusa officinalis)(liite 3a) on samoilla rinteilläkallioilla yleinen. Monet näistä usimmiten rautakaudella Suomeen tulleista lajeista ovat vanhoja ihmisen hyötykasveja, joita ihminen suosi

10 10 asuinpaikoillaan ja kuljetti mukanaan. Sikoangervon mukuloita käytettiin eläinten, varsinkin sikojen ravintona ja nälänhädän aikoina niitä söivät ihmisetkin. Nurmilaukka oli tärkeä keripukin torjuja ja sitä kuljetettiin ja käytettiin merimiesten ravintona laivoissa. Siten kasvi levisi rannikon ja saariston kallioille, mutta myös sisämaan vesireittien varsille kallioille. Samanlaisilla kuivilla kedoilla kasvavat myös heinätähtimö (Stellaria graminea), huopakeltanot (Pilosella lajit), keltamatara (Galium verum), ketohärkki (Cerastium arvense), ketoneilikka (Dianthus deltoides), pukinjuuri (Pimpinella saxifraga) ja tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum). Muinaistulokkaita ovat myös heinävaltaisilla kalliokedoilla kasvavat mäkitervakko (Lychnis viscaria), pölkkyruoho (Arabis glabra), nurmilaukka ja rohtorasti, joita kasvaa kallioilla runsaasti. Myös isomaksaruoho (Sedum telephium) ja keltamaksaruoho (Sedum acre) ovat varsin yleisiä. Nuokkukohokkia (Silene nutans) tavataan harvakseltaan lähinnä kallioketojen reunaosissa. Ukontulikukkaa (Verbascum thapsus) kasvaa niin kalliokedoilla kuin piha alueillakin rakennusten seinustoilla. Yksivuotinen kevätkynsimö (Erophila verna) on avoimilla sammalpeitteisillä kalliopinnoilla melko runsas. Kaikkialla kasvava ruoholaukka (Allium schoenoprasum) ja paikoin tavattava pensaikkotatar (Fallopia dumetorum) muistuttavat meitä siitä, että olemme maan lounaisosassa. Ketojen alkuperäisessä lajistossa on muutamia vain Lounais Suomessa ja saaristossa tavattavia kasveja kuten mäkihärkki (Cerastium semidecandrum)(liite 3c) ja ketopiippo (Luzula campestris)(liite 3c). Näiden lisäksi kedoilla kasvaa sellaisia yksivuotisia ruohoja, jotka ovat huonoja kilpailemaan korkeampien kasvien kanssa. Niitä ovat mm. hietalemmikki (Myosotis stricta), ketotädyke (Veronica arvensis) ja kevättädyke (Veronica verna). Kalliokedoilla tavataan myös alkuperäisiä kalliolajeja, esimerkiksi haisukurjenpolvi (Geranium robertianum), haurasloikko (Cystopteris fragilis), kalliohatikka (Spergula morisonii), kalliokielo (Polygonatum odoratum), karvakiviyrtti (Woodsia ilvensis), keto orvokki (Viola tricolor), mäkihorsma (Epilobium collinum), mäkilemmikki (Myosotis ramosissima) ja mäkivirvilä (Vicia tetrasperma). Varsinaiset niityt ovat Brinkhallin alueella melko pienialaisia. Kedot vaihettuvat usein niityiksi kosteuden lisääntyessä. Esimerkiksi metsäapila (Trifolium medium), ahdekaunokki (Centaurea jacea), kyläkellukka (Geum urbanum), mäkikuisma (Hypericum perforatum), puna ailakki (Silene dioica), purtojuuri (Succisa pratensis) ja särmäkuisma (Hypericum maculatum) ovat tavallisia niittylajeja. Rohtovirmajuurta (Valeriana officinalis) tavataan paikoin lähinnä ketojen ja niittyjen vaihettumiskohdissa sekä kuivilla pientareilla. Kosteimmilla niityillä maitohorsma (Epilobium angustifolium), mesiangervo (Filipendula ulmaria), niittykellukka (Geum rivale) ja ranta alpi

11 11 (Lysimachia vulgaris) ovat runsaita ja usein vallitsevat kasvillisuutta. Niin niittyjen kuin ketojenkin laidoilla komeat orjanruusupensaikot (Rosa dumalis) ovat tavallisia. Luonnonvarainen kasvillisuus Lehtometsän kasveja Brinkhallin alueen lehdoissa kasvaa monia kulttuurikasveja ja ne ovat kaikki osaksi hoidettuja. Lehtomaisten metsien lajisto on pääosin luontaista, mutta kulttuurilajeja on levinnyt ainakin niiden reunaosiin. Luonnontilaisimmat lehtomaiset metsät ovat kauimpana kulttuuriympäristöstä. Runsaimmin kulttuurilajistoa sisältävät lehdot rajoittuvat kartanon puistoon ja piha alueisiin. Puustossa on paljon jaloja lehtipuita: metsälehmus, saarni, vuorijalava, tammi ja vaahtera (Acer platanoides); mutta muitakin lehtipuita tavataan. Kuusen (Picea abies) osuus on melko pieni. Pähkinäpensaita (Corylus avellana) kasvaa hyvin runsaasti. Myös koiranheisi (Viburnum opulus), lehtokuusama (Lonicera xylosteum), metsäruusu (Rosa majalis) ja taikinamarja (Ribes alpinum) ovat varsin tavallisia lehtopensaita. Lehtojen aluskasvillisuuteen on levinnyt paljon kulttuurilajistoa. Yleisimpiä ovat kyläkellukka ja ukkomansikka. Alkuperäisistä lehtolajeista esimerkiksi mustakonnanmarjaa (Actaea spicata) kasvaa varsinkin rinnelehtojen alaosissa. Jänönsalaatti (Mycelis muralis), kevätlinnunherne (Lathyrus vernus), sinivuokko, syylälinnunherne (Lathyrus linifolius), valkovuokko ja sormisara (Carex digitata) ovat runsaita kaikissa lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä. Luonnontilaisemmissa lehtometsissä kuusen osuus on suurempi kuin kulttuurivaikutteisissa lehdoissa ja haavan, pihlajan ja koivun osuus kasvaa jalojen lehtipuiden kustannuksella. Aluskasvillisuudessa käenkaali (Oxalis acetosella) ja oravanmarja (Maianthemum bifolium) vallitsevat, mutta tyypilliset lehtokasvitkin kuuluvat lajistoon. Kangasmetsän ja kallioiden kasveja Kangasmetsät ovat kallioalueiden ohella kaikista luonnontilaisimpia biotooppeja Brinkhallin alueella. Niitä luonnehtii alkuperäinen kangasmetsälajisto, jonka seassa on tuskin yhtään kulttuurilajistoa. Tuoreet kangasmetsät ovat pääosin kuusivaltaisia mustikka tyypin metsiä. Kuivat kangasmetsät ovat mäntyvaltaisia puolukka tyypin metsiä, jotka rinteiden yläosissa muuttuvat kuiviksi kalliomänniköiksi.

12 12 Brinkhallin kallioalueet ovat pääosin luonnontilaisia, lukuunottamatta niitä kyläkallioita ja kallioketoja, jotka ovat osa kulttuuriympäristöä ja käsitelty jo aiemmin. Luonnontilaisten kallioalueiden lajisto on erittäin niukkaa ja selvästi vallitsevaan kasvillisuuteen kuuluvat kanerva (Calluna vulgaris), variksenmarja (Empetrum nigrum) ja puolukka (Vaccinium vitis idaea). Kosteammissa kohdissa kasvaa juolukkaa (Vaccinium uliginosum) ja suopursua (Ledum palustre). Paikoin kalliomänniköt ovat poronjäkälien (Cladina lajeja) ja torvijäkälien (Cladonia lajeja) peittämiä. Avokallioden putkilokasvilajisto on hyvin niukkaa ja niitä peittävät lähinnä erilaiset rupijäkälät. Rantakasveja Ranta alueet jakautuvat Kakskerran saaren pohjoisen merenrannan ja Kakskerranjärven rantaalueisiin. Rantametsät ovat oikeastaan vain hyvin kapeita rannansuuntaisia vyöhykkeitä, joissa vallitsevina lajeina kasvaa tervaleppää (Alnus glutinosa) ja saarnia. Monet ranta ja vesikasvit viihtyvät niin merenranta kuin järvenrantavyöhykkeissäkin, esimerkiksi järviruoko (Phragmites australis), kurjenjalka (Potentilla palustris), luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata), rantaalpi, rantakukka (Lythrun salicaria), suoputki (Peucedanum palustre) ja terttualpi (Lysimachia thyrsiflora). Meranrantavyöhykkeessä kasvaa mm. merivirmajuuri (Valeriana sambucifolia ssp. salina). Kiitokset. Oheista tutkimusta on tukenut von Bonsdorff rahasto myöntämällä Juha Järviselle apurahan kesän 2003 maastotutkimuksiin, josta tuesta parhaimmat kiitoksemme. Kirjallisuus Gardberg, C.J. (1989): Suomen kartanoita. Otava. Häyrynen, M., Eskola, T., Frondelius, S., Leskinen, P. (2001): Hortus Fennicus Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto, Helsinki. Ruoff, Eeva, 2001: Vanhoja suomalaisia puutarhoja. Otava, 238 s.

13 13 LIITTEET 1 4 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Brinkhallin kartanon tutkimusalue. Inventoitu kasvilajisto. Nimistö Hämet Ahti et. al. (1998) mukainen. Kasvupaikkatiedot seuraavista lajeista: Anchusa officinalis rohtorasti Anemone ranunculoides keltavuokko Cerastium semidecandrum mäkihärkki Luzula campestris ketopiippo Liite 4 Brinkhallin kartanoalueen kasveja. Kuvat: Terttu Lempiäinen 2003

14 14

15 15 Liite 2. Taulukko 1. Brinkhallin alueen kasvillisuuskartoituksessa havaitut kasvit. (Cult.) vain niissä lajeissa, jotka ovat selvästi viljeltyjä tai istutettuja, eivätkä esim. viljelykarkulaisia tai jäänteitä Acer platanoides vaahtera Achillea millefolium siankärsämö Achillea ptarmica ojakärsämö Aconitum napellus ssp. lusitanicum (cult.) ukonhattu Actaea spicata mustakonnanmarja Aegopodium podagraria vuohenputki Aesculus hippocastanum (cult.) hevoskastanja Aethusa cynapium hukanputki Agrostis canina luhtarölli Agrostis capillaris nurmirölli Agrostis stolonifera rönsyrölli Alchemilla monticola laidunpoimulehti Alchemilla spp. poimulehti Alisma plantago aquatilis ratamosarpio Alliaria petiolata litulaukka Allium oleraceum nurmilaukka Allium schoenoprasum ruoholaukka Alnus glutinosa tervaleppä Alopecurus aequalis rantapuntarpää Alopecurus geniculatus polvipuntarpää Alopecurus pratensis nurmipuntarpää Amelanchier spicata isotuomipihlaja Anchusa officinalis rohtorasti Anemone nemorosa valkovuokko Anemone ranunculoides keltavuokko Angelica sylvestris karhunputki Anemone x hybrida (cult.) vuokko Anemone sp. (cult.) vuokko Anthemis tinctoria keltasauramo Anthoxanthum odoratum ssp. odoratum tuoksusimake Anthriscus sylvestris koiranputki Aquilegia vulgaris lehtoakileija Arabidopsis thaliana lituruoho Arabis glabra pölkkyruoho Arctium tomentosum seittitakiainen Arenaria serpyllifolia mäkiarho Artemisia absinthium (cult.) mali eli koiruoho Artemisia dracunculus (cult.) rakuuna Artemisia vulgaris ssp. vulgaris ketomaruna Aruncus dioicus (cult.) töyhtöangervo Athyrium filix femina soreahiirenporras Atriplex patula kylämaltsa Atriplex prostrate isomaltsa Avenula pubescens ahdekaura

16 16 Barbarea vulgaris ssp. arcuata Barbarea stricta Berberis thunbergii (cult.) Bergenia crassifolia (cult.) Betula pendula var. pendula Betula pubescens ssp. pubescens Bidens tripartite Bunias orientalis Calamagrostis arundinacea Calamagrostis canescens Calamagrostis epigejos Calamagrostis purpurea ssp. phragmitoides Calendula officinalis (cult.) Calluna vulgaris Caltha palustris ssp. palustris Caragana arborescens (cult.) Calystegia sepium Campanula glomerata Campanula patula Campanula persicifolia Campanula rapunculoides Campanula rotundifolia Campanula trachelium Capsella bursa pastoris Cardamine pratensis ssp. paludosa Carex acuta Carex brunnescens var. brunnescens Carex canescens var. canescens Carex digitata Carex globularis Carex muricata Carex nigra ssp. nigra Carex ovalis Carex pallescens Carex rostrata Carduus crispus Carum carvi Centaurea cyanus Centaurea jacea Centaurea scabiosa (cult.) Cerastium arvense Cerastium fontanum ssp. vulgare Cerastium semidecandrum Cerastium tomentosum (cult.) Chaenorhinum minus Chelidonium majus Chenopodium album Chenopodium polyspermum Cirsium arvense var. mite Cirsium helenioides peltokanankaali rantakanankaali japaninhappomarja soikkovuorenkilpi rauduskoivu hieskoivu tummarusokki idänukonpalko metsäkastikka viitakastikka hietakastikka korpikastikka kehäkukka kanerva rentukka siperianhernepensas isokierto eli karhunköynnös peurankello harakankello kurjenkello vuohenkello kissankello varsankello lutukka rantaluhtalitukka viiltosara polkusara harmaasara sormisara pallosara törrösara jokapaikansara jänönsara kalvassara pullosara kyläkarhiainen kumina ruiskaunokki ahdekaunokki ketokaunokki ketohärkki piennarnurmihärkki mäkihärkki hopeahärkki kissankita keltano jauhosanikka hentosavikka pelto ohdake huopaohdake

17 17 Cirsium palustre Cirsium vulgare Clematis sp. (cult.) Convallaria majalis Cornus alba ssp. alba (cult.) Corydalis solida Corydalis nobilis Corylus avellana Crataegus grayana (cult.) Cystopteris fragilis ssp. fragilis Dactylis glomerata Delphinium elatum (cult.) Deschampsia cespitosa Deschampsia flexuosa Dianthus barbatus (cult.) Dianthus deltoids Dicentra spectabilis (cult.) Dryopteris carthusiana Dryopteris expansa Dryopteris filix mas Elymus repens Empetrum nigrum ssp. nigrum Epilobium angustifolium Epilobium collinum Epilobium montanum Epilobium palustre Equisetum arvense Equisetum fluviatile Equisetum sylvaticum Erigeron acre ssp. acer Erophila verna Erysimum cheiranthoides ssp. cheiranthoides Euphorbia cyparissias (cult.) Euphorbia helioscopia Euphrasia stricta var. stricta Fallopia convolvulus Fallopia dumetorum Festuca ovina Festuca pratensis Festuca rubra Filipendula vulgaris Filipendula ulmaria Fragaria muricata Fragaria vesca Fraxinus excelsior Fumaria officinalis Gagea minima Galeopsis bifida Galeopsis speciosa Galium album suo ohdake piikkiohdake kärhö kielo idänkanukka kevätkiurunkannus isokiurunkannus pähkinäpensas aitaorapihlaja haurasloikko koiranheinä isoritarikannus nurmilauha metsälauha harjaneilikka ketoneilikka särkynytsydän metsäalvejuuri isoalvejuuri kivikkoalvejuuri juolavehnä variksenmarja maitohorsma mäkihorsma lehtohorsma suohorsma peltokorte järvikorte metsäkorte ketokarvaskallioinen kevätkynsimö peltoukonnauris tarhatyräkki, kuusisädetyräkki viisisädetyräkki ketosilmäruoho kiertotatar pensaikkotatar lampaannata nurminata punanata sikoangervo mesiangervo ukkomansikka ahomansikka saarni peltoemäkki pienikäenrieska peltopillike kirjopillike valkopeippi

18 18 Galium boreale Galium palustre ssp. palustre Galium spurium Galium verum Geranium pusillum Geranium robertianum Geranium sylvaticum Geum rivale Geum rivale x urbanum Geum urbanum Glaucium corniculatum (cult.) Glechoma hederacea Glyceria fluitans Gnaphalium sylvaticum Gnaphalium uliginosum Gymnocarpium dryopteris Hemerocallis sp. (cult.) Hepatica nobilis (cult.) Heracleum sibiricum var. sibiricum Hieracium Sylvatica ryhmä Hieracium umbellatum coll. Hippuris vulgaris Hosta sp. (cult.) Hypericum maculatum Hypericum perforatum Hyssopus officinalis (cult.) Iris germanica (cult.) Iris pseudacorus Iris sibirica (cult.) Juncus bufonius Juncus conglomeratus Juncus effusus Juncus filiformis Juniperus communis ssp. communis Lactuca serriola Lamium album Lamium purpureum Lapsana communis Lathyrus linifolius var. montanus Lathyrus pratensis Lathyrus vernus Ledum palustre Lemna minor Leontodon autumnalis var. autumnalis Leucanthemum vulgare Levisticum officinale (cult.) Ligustrum vulgare (cult.) Lilium bulbiferum ssp. croceum (cult.) Lilium martagon (cult.) Linaria vulgaris ahomatara pikkurantamatara peltomatara keltamatara pihakurjenpolvi haisukurjenpolvi metsäkurjenpolvi ojakellukka kellukka/hybr. kyläkellukka maahumala ojasorsimo ahojäkkärä savijäkkärä metsäimarre päivänlilja sinivuokko idänukonputki keltamot sarjakeltamot vesikuusi kuunlilja särmäkuisma mäkikuisma iisoppi saksankurjenmiekka keltakurjenmiekka siperiankurjenmiekka konnanvihvilä keräpäävihvilä röyhyvihvilä jouhivihvilä kataja piikkisalaatti valkopeippi punapeippi linnunkaali syylälinnunherne niittynätkelmä kevätlinnunherne suopursu pikkulimaska syysmaitiainen päivänkakkara liperi aitalikusteri ruskolilja varjolilja keltakannusruoho

19 19 Linnaea boreale Lobaria pulmonaria (jäkälä) Lolium perenne Lonicera xylosteum Lotus corniculatus Luzula campestris Luzula multiflora Luzula pallidula Luzula pilosa Lychnis viscaria Lycopodium annotinum ssp. annotinum Lycopus europaeus Lysimachia nummularia Lysimachis punctata (cult.) Lysimachia thyrsiflora Lysimachia vulgaris Lythrum salicaria Maianthemum bifolium Malus domestica Malva moschata Matteuccia struthiopteris (cult.) Medicago lupulina var. glanduligera Melampyrum sylvaticum Melampyrum pratense Melica nutans Melilotus albus Mentha arvensis Mentha x piperita (cult.) Moehringia trinervia Muscari botryoides (cult.) Mycelis muralis Myosotis arvensis Myosotis ramosissima Myosotis scorpioides Myosotis stricta Myosotis sylvatica Myosurus minimus Narcissus pseudonarcissus (cult.) Nepeta cataria (cult.) Nymphaea alba ssp. alba Origanum majorana (cult.) Ornithogalum angustifolium (cult.) Orthilia secunda Oxalis acetosella Paeonia Lactiflora hybridi (cult.) Paris quadrifolia Parthenocissus quinquefolia (cult.) Persicaria hydropiper Persicaria lapathifolia ssp. pallida Phalaris arundinacea vanamo englanninraiheinä puistokuusama keltamaite ketopiippo nurmipiippo kalvaspiippo kevätpiippo mäkitervakko riidenlieko rantayrtti suikeroalpi tarha alpi ranta alpi terttualpi rantakukka oravanmarja omenapuu myskimalva kotkansiipi nurmimailanen metsämaitikka kangasmaitikka nuokkuhelmikkä valkomesikkä rantaminttu piparminttu lehtoarho hentohelmililja jänönsalaatti peltolemmikki mäkilemmikki luhtalemmikki hietalemmikki puistolemmikki hiirenhäntä narsissi aitokissanminttu isolumme maustemeirami tähdikki nuokkutalvikki ketunleipä/käenkaali pioni sudenmarja imukärhivilliviini katkeratatar peltoukontatar ruokohelpi

20 20 Phegopteris connectilis Philadelphus pubescens Phleum pratense Phlox paniculata (cult.) Picea abies ssp. abies Pilosella officinarum coll. Pilosella spp. Pimpinella saxifraga Pinus sylvestris Plantago major ssp. major Poa annua Poa nemoralis Poa palustris Poa pratensis Poa trachyphylla Poa trivialis Polemonium caeruleum (cult.) Polygonatum odoratum Polygonum aviculare coll. Polypodium vulgare Populus balsamifera Populus tremula Portulaca oleracea Potentilla argentea coll. Potentilla erecta Potentilla norvegica Potentilla palustris Primula auricula (cult.) Primula veris Prunella vulgaris Prunus padus ssp. padus Prunus avium (cult.) Prunus cerasus (cult.) Pteridium aquilinum Pulsatilla sp. (cult.) Pyrola minor Quercus robur Ranunculus acris Ranunculus auricomus coll. Ranunculus fallax coll. Ranunculus ficaria Ranunculus flammula Ranunculus polyanthemos Ranunculus repens Rheum rhabarbarum (cult.) Rhododendron sp. (cult.) Rhinanthus minor Ribes alpinum Ribes grossularia Ribes nigrum korpi imarre hovijasmike nurmitähkiö/timotei syysleimu kuusi huopakeltamot keltamot pukinjuuri mänty piharatamo kylänurmikka lehtonurmikka rantanurmikka niittynurmikka karheanurmikka sinilatva kalliokielo pihatatar kallioimarre balsamipoppeli haapa vihannesportulakka ketohopeahanhikki rätvänä peltohanhikki kurjenjalka kultaesikko kevätesikko niittyhumala tuomi imeläkirsikka hapankirsikka sananjalka kylmäkukka pikkutalvikki tammi niittyleinikki kevätleinikki kevätlehtoleinikki mukulaleinikki ojaleinikki aholeinikki rönsyleinikki raparperi alppiruusu pikkulaukku taikinamarja karviainen mustaherukka

21 21 Ribes spicatum Ribes rubrum Rorippa sylvestris Rosa dumalis Rosa Louise Odier (cult.) Rosa majalis Rosa x mariae graebneriae (cult.) Rosa pimpinellifolia (cult.) Rosa F.J. Grootendorst (cult.) Rosa Rugosa hybrid (cult.) Rosa x spaethiana (cult.) Rubus idaeus Rubus odoratus (cult.) Rubus saxatilis Rudbeckia laciniata Goldball (cult.) Rumex acetosa ssp. acetosa Rumex acetosella ssp. acetosella Rumex crispus Rumex longifolius Saponaria officinalis (cult.) Scilla siberica (cult.) Scleranthus annuus ssp. annuus Sagina procumbens Salix alba (cult.) Salix aurita Salix caprea Salix fragilis (cult.) Salix phylicifolia Sambucus nigra (cult.) Sambucus racemosa Scilla siberica (cult.) Scrophularia nodosa Scutellaria galericulata Sedum acre Sedum spurium (cult.) Sedum telephium ssp. maximum Senecio sylvaticus Senecio viscosus Senecio vulgaris Silene dioica Silene nutans Silene vulgaris Solanum dulcamara Solanum tuberosum (cult.) Solidago canadensis (cult.) Solidago virgaurea Sonchus arvensis var. arvensis Sonchus asper var. asper Sonchus oleraceus var. oleraceus Sorbaria sorbifolia (cult.) pohjanpunaherukka punaherukka rikkanenätti orjanruusu Louise metsäruusu pihamarianruusu juhannusruusu kurtturuusu vadelma tuoksuvatukka lillukka syyspäivänhattu niittysuolaheinä ahosuolaheinä poimuhierakka hevonhierakka suopayrtti idänsinililja viherjäsenruoho rentohaarikko valkopaju virpapaju raita piilipuu, saliva ( Bullata terijoensalava) kiiltopaju mustaselja terttuselja idänsinililja syyläjuuri luhtavuohennokka keltamaksaruoho kaukasianmaksaruoho isomaksaruoho kalliovillakko tahmavillakko peltovillakko puna ailakki nuokkukohokki nurmikohokki punakoiso peruna kanadankultapiisku kultapiisku peltovalvatti otavalvatti kaalivalvatti pihlaja angervo

22 22 Sorbus aucuparia ssp. aucuparia Sorbus hybrida Spergula arvensis ssp. sativa Spergula morisonii Spergularia rubra Spiraea chamaedryfolia (cult.) Spiraea x billiardii (cult.) Spiraea Grefsheim (cult.) Stachys officinalis (cult.) Stachys palustris Stellaria graminea Stellaria media Succisa pratensis Symphoricarpos albus (cult.) Tanacetum vulgare Thlaspi arvense Thlaspi caerulescens ssp. caerulescens Thuja occidentalis (cult.) Tilia cordata Tragopogon pratensis Trientalis europaea Trifolium arvense Trifolium hybridum Trifolium medium Trifolium pratense Trifolium repens Tripleurospermum inodorum Trollius europaeus (cult.) Tulipa sp. (cult.) Tussilago farfara Typha latifolia Ulmus glabra Urtica dioica ssp. dioica Utricularia vulgaris Vaccinium myrtillus Vaccinium uliginosum Vaccinium vitis idaea Valeriana officinalis Valeriana sambucifolia ssp. salina Valeriana sambucifolia ssp. sambucifolia Verbascum thapsus Veronica agrestis Veronica arvensis Veronica chamaedrys Veronica officinalis Veronica persica Veronica serpyllifolia ssp. serpyllifolia Veronica verna Vicia cracca Vicia hirsuta pihlaja suomenpihlaja pohjanpeltohatikka kalliohatikka punasolmukki idänvirpiangervo rusopajuangervo norjanangervo rohtopähkämö peltopähkämö heinätähtimö pihatähtumö purtojuuri lumimarja pietaryrtti peltotaskuruoho kevättaskuruoho kanadantuija metsälehmus pukinjuuri metsätähti jänönapila alsikeapila metsäapila puna apila valkoapila peltosaunio kullero tulppaani leskenlehti leveäosmankäämi vuorijalava nokkonen vesiherne mustikka juolukka puolukka rohtovirmajuuri merivirmajuuri lehtovirmajuuri ukontulikukka peltotädyke ketotädyke nurmitädyke rohtotädyke persiantädyke orvontädyke kevättädyke hiirenvirna peltovirvilä

23 23 Vicia sepium ssp. montanum niittyaitovirna Vicia tetrasperma mäkivirvilä Vinca minor (cult.) talvio Viola arvense pelto orvokki Viola canina ssp. montana isoaho orvokki Viola canina ssp. montana x riviniana isoaho orvokki x metsäorvokki Viola riviniana metsäorvokki Viola tricolor keto orvokki Viola x wittrockiana (cult.) tarhaorvokki Woodsia ilvensis karvakiviyrtti Yht. 404 kasvilajia

24 Liite 3a 24

25 Liite 3b 25

26 Liite 3c 26

27 27 Liite 4. Brinkhallin kartanon puutarhassa, puistossa ja luonnossa kasvavia kasveja. Kuvat: Terttu Lempiäinen Puistolehmus Sireeni Hevoskastanja Mustaselja Hevoskastanja kukkii kesäkuussa 2003 Jalavat ovat levinneet kartanon puistosta kallion rinteille

28 28 Puistonurmikolla kasvaa valko, kelta ja sinivuokkoja sekä kevätleinikkiä Villiintyneen omenapuun jäkäläistä oksastoa Sinivuokkojen seassa kasvaa myös punakukkaisia sinivuokkoja Kirsikkatarha kuului valistuksen ajan puutarhaan 1700 luvulla. Villiä hapankirsikkaa kasvaa puiston reunametsikössä Omenapuita kasvaa villiintyneenä kartanon kallioilla Akileija on vanhimpia koristekasvejamme

29 29 Akileija Elias Tillandzin Catalogus Plantarun teoksesta vuodelta 1683 Ukkomansikka tuottaa hyvin harvoin hedelmiä Puistolemmikki Varjolilja Ukkomansikka on villiintynyt laajoiksi kasvustoiksi puistossa ja sitä reunustavissa metsissä Jalokiurunkannus

30 30 Talvio Isolumme Punakoiso Tarhasyysvuokko kuuluu uusimpiin istutuksiin Arkeofyyttiketoa kalliolla navetan raunioiden takana pölkkyruohon kukinta aikaan Neuvoksenruusu

31 31 Mäkikuisma ja nurmitähkiö Pölkkyruoho Sikoangervo Mäkitervakko Siokoangervon avautuvia kukkia kesäkuussa 2003

32 32 Nurmitädyke Maahumala Ahomansikka Keltamatara Isoaho orvokki Keto orvokki

33 33 Keltamoa navetan raunioilla Rohtorasti Keltamo Liuskaraunioinen Pähkinäpensas Taikinamarja

34 34 Mustakonnanmarja Pihakurjenpolvi Metsäkurjenpolvi Kaakkoon viettävää rantaniittyä Metsälehmus Tervaleppä

35 Suopursu 35

36 36

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen

Lisätiedot

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 3.9.2009 Silvestris luontoselvitys oy Hill Side Golf luontoselvitys 2009 2 (8) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2.

Lisätiedot

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan

Lisätiedot

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS Ari Ryökkynen 2012 Kymenlaakson museo ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kohteen nimi: Ruukinkatu 15 ja 13 sekä osin Vuorikatu 2 Kunta: Kaupunginosa:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...

Lisätiedot

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö

Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö Luontoarvot Tässä kuvatut luontoarvot perustuvat hoito- ja käyttösuunnitelmatyön yhteydessä tehtyihin havaintoihin sekä alueelta

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pihapiirin kalliolla esiintyy perinnebiotoopin indikaattorilajeista plus-lajina ruoholaukka Suomen Luontotieto Oy 17/2010

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

Engelinrannan kasvillisuustarkastus kesällä 2013. Heli Jutila

Engelinrannan kasvillisuustarkastus kesällä 2013. Heli Jutila Engelinrannan kasvillisuustarkastus kesällä 2013 Heli Jutila 1 Kannen kuva. Päällä: Etelärannan itäpuolista Vanajavettä. Alla: Vas. Uimahallin vieritse kulkeva ulkoilureitti, oik. Vikmaninlahtea. Sisäkannen

Lisätiedot

SIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006

SIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006 SIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006 Elina Vaskelainen Sirkka-Liisa Virrankoski Hannu Sarvanne Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2006 3.2.2 Hansaksen asemakaavan muutos, Söderkulla

Lisätiedot

Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009

Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009 Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2009 Raaseporin kaupunki /Silvestris luontoselvitys oy: 2 (9) Sisältö 1. Yleistä...3 2. Alueiden kuvaukset

Lisätiedot

Liite 1: Pornaistenniemen tervaleppälehdon luontoarvot ja käyttö

Liite 1: Pornaistenniemen tervaleppälehdon luontoarvot ja käyttö Liite 1: Pornaistenniemen tervaleppälehdon luontoarvot ja käyttö Luontoarvot Pornaistenniemi on Viikinrannassa, Vanhankaupunginkosken ja Viikin- Vanhankaupunginlahden suojelualueen välissä sijaitseva rehevä

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Perinnebiotooppiinventointi

Perinnebiotooppiinventointi Perinnebiotooppiinventointi Särkilahti, Sysmä Tiia Kiiski 21.11.2011 Tiia Kiiski Tiia.kiiski@gmail.com 050 329 9595 Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITE... 3 2 AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT...

Lisätiedot

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon. Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan

Lisätiedot

VALKEAKOSKI PÄSSINMÄEN ALUE. Luontokartoitus 2012. Valkeakoski 27.9.2012. Pässinmäentien vanhimpia rakennuksia

VALKEAKOSKI PÄSSINMÄEN ALUE. Luontokartoitus 2012. Valkeakoski 27.9.2012. Pässinmäentien vanhimpia rakennuksia 1 VALKEAKOSKI PÄSSINMÄEN ALUE Luontokartoitus 2012 Pässinmäentien vanhimpia rakennuksia Valkeakoski 27.9.2012 Markku Alanko Jorma Ahola 2 Sisältö Etulehti ja allekirjoitussivu.. 1 Sisältö... 2 Pässinmäen

Lisätiedot

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Virrat Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Teppo Häyhä 25.0.202 Sisällys JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2. Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Maankäyttö... 2 2.3 Vesistöt... 3 2.4 Metsät ja suot...

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KASVISTOKARTOITUS

KAUNIAISTEN KASVISTOKARTOITUS KAUNIAISTEN KASVISTOKARTOITUS Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2005 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄ... 2 3. KASVISTON YLEISPIIRTEITÄ... 3 4. ELINYMPÄRISTÖT... 4 Metsät... 4 Suot...

Lisätiedot

SIPOON HANSAKSEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS 2007

SIPOON HANSAKSEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS 2007 SIPOON HANSAKSEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS 2007 Rauno Yrjölä Sirkka Virrankoski Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2007 1 Sipoon kunta Kaavoittaja Heidi Saaristo PL 7 04131 SIPOO 2 SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008 24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus...

Lisätiedot

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007

Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007 Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007 Hanna Tuominen 10.10.2007 Aurajokisäätiö Varkaantie - Maisematie -hanke SISÄLLYS 1. Johdanto 2 2. Varkaantien luonnonkuvaus 3 3. Varkaantien

Lisätiedot

Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys

Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys Kari Korte Tampereen Kaupunki yhdyskuntapalvelut selvitys- ja arviointiryhmä marraskuu 2005 Sisältö 1. Yleistä selvitysalueesta.....................................................

Lisätiedot

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Turkka Korvenpää Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. LUONNONMAANTIETEELLISET JA MAISEMALLISET PIIRTEET 2 3. LUONNONSUOJELULAIN

Lisätiedot

Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti. Luontoselvitys

Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti. Luontoselvitys Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 10.10.2008 10.10.2008 Solvalla, luontoselvitys 1 (13) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen luotojen putkilokasvillisuusselvitykset 2009. Merikohokki on alueen saarilla yleinen Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011

Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011 Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011 Espoo 2012 Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys 2011 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1. Huomionarvoiset

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit

Lisätiedot

LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005

LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 S I S Ä L L Y S Johdanto... 3 Työn suoritus sekä tutkimusmenetelmät... 3 Alueen yleispiirteet ja maisemakuva... 4 Maa- ja

Lisätiedot

Maanalainen Turku Kasveja puistojen ja pihojen alta. Terttu Lempiäinen Kasvimuseo Biologian laitos Turun yliopisto terlem@utu.fi 1

Maanalainen Turku Kasveja puistojen ja pihojen alta. Terttu Lempiäinen Kasvimuseo Biologian laitos Turun yliopisto terlem@utu.fi 1 Maanalainen Turku Kasveja puistojen ja pihojen alta Terttu Lempiäinen Kasvimuseo Biologian laitos Turun yliopisto terlem@utu.fi 1 Vanhat dokumentit kasveja eri aikakausilta vähän tunnettu ja tutkittu kirjalliset

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3

ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3 ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3 1 JOHDANTO Laajaniemen leirikeskus sijaitsee Äänekosken kaupungin alueella noin 10 kilometriä keskustaajamasta

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset

Lisätiedot

Rymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys

Rymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys 31.8.0 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 2 TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT 1 2.1 SELVITYSALUE JA TYÖVAIHEET 1 2.2 ARVOKKAIDEN ALUEIDEN VALINTAPERUSTEET 1 2.3 UHANALAISUUSLUOKITUS

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 70/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Kruunuvuorenselän vesi- ja rantakasvillisuuden kartoitus

Kruunuvuorenselän vesi- ja rantakasvillisuuden kartoitus Kruunuvuorenselän vesi- ja rantakasvillisuuden kartoitus Esa Lammi 1 Jouni Leinikki 2 21.11.2013 1 Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2 Alleco Oy Porrassalmenkatu 25 B Veneentekijäntie 4 50100 Mikkeli 00210

Lisätiedot

Upseeripuiston maisema- ja kasvillisuusinventointi. Tiina Kolari

Upseeripuiston maisema- ja kasvillisuusinventointi. Tiina Kolari Upseeripuiston maisema- ja kasvillisuusinventointi Tiina Kolari Tiina Kolari ja Etelä-Karjala-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot

Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot Malgorzata Gabrych Maisema-arkkitehti / Landscape Architect Jatko-opiskelija /PhD student Viides Ulottuvuus -hanke Luonnontieteellinen keskusmuseo HENVI & WDC Käytännön

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy RAISIONLAHDEN KASVILLISUUSSELVITYS 2006. Suomen Luontotieto Oy 28/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy RAISIONLAHDEN KASVILLISUUSSELVITYS 2006. Suomen Luontotieto Oy 28/2007 Jyrki Oja, Satu Oja RAISIONLAHDEN KASVILLISUUSSELVITYS 2006 Maitohorsma kuuluu alueen peruslajistoon Suomen Luontotieto Oy 28/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Papinhaankadun luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Papinhaankadun luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Papinhaankadun luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 41/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 93/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Liito-oravaselvitys...

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Kaunissaaren luonto lumoaa

Kaunissaaren luonto lumoaa Kaunissaaren luonto lumoaa Kaunissaari kuuluu eteläisen Satakunnan arvokkaimpien luontokohteiden joukkoon. Sahatoiminnan päättymisen jälkeen se on saanut kehittyä rauhassa ihmisen juuri puuttumatta luonnon

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SEURANNAN OHJAUS... 4 1.2 SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE...

Lisätiedot

KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA

KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA ARVIOINTI Kerättyjen kasvien vaikutus biologian kurssiarvosanaan 7.- 8. luokilla Hakkarin ja Sääksjärven kouluissa: Kasvio tulee palauttaa kolmen viikon kuluessa

Lisätiedot

uontoinventoinnit Rantsilan Porkanrannan osayleiskaavan luontoselvitys Kalimenkyläntie 212 gsm + 358 040 759 2277 natans@dnainternet.

uontoinventoinnit Rantsilan Porkanrannan osayleiskaavan luontoselvitys Kalimenkyläntie 212 gsm + 358 040 759 2277 natans@dnainternet. n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U LASSI KALLEINEN uontoinventoinnit Rantsilan Porkanrannan osayleiskaavan luontoselvitys gsm + 358 040 759 2277 natans@dnainternet.net y = 1833650-6

Lisätiedot

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97 KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 3 4. Tulokset...

Lisätiedot

HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.11.2015 Viite 1510020078 HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä 2.11.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Satakieli kuuluu alueen pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 13/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS HANKO TJÄRUHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 18.8.2014. Korjattu27.3.2015 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 sähköp: phartikainen@kolumbus.fi

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009 Ruijanesikko on alkukesän kukkija Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3

Lisätiedot

1. Kohteiden sijainti ja kuvaus

1. Kohteiden sijainti ja kuvaus LIITE HAKEMUKSEEN PERINNEBIOTOOPIN HOITO Hakija: Matti Meikäläinen Osoite: Mustialantie 1055, 31310 Mustiala Puhelin: Tila: Mustialan opetusmaatila Tilatunnus: xxxxxxxxx Kunta: Tammela Kohteet: Mustialan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN KASVILLISUUS- SELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN KASVILLISUUS- SELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN KASVILLISUUS- SELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 5

Lisätiedot

Liite 2. Pispalan asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvityksessä olevien lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet.

Liite 2. Pispalan asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvityksessä olevien lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet. Liite 2. Pispalan asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvityksessä olevien lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet. KASVILAJIT Suomenkielinen nimi Ahdekaunokki Ahojäkkärä Ahomatara Akileija Amerikanhorsma

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Primehotels Oy Savonlinnan Vääräsaaren täydentävä luontoselvitys 2012

Savonlinnan kaupunki Primehotels Oy Savonlinnan Vääräsaaren täydentävä luontoselvitys 2012 Savonlinnan kaupunki Primehotels Oy Savonlinnan Vääräsaaren täydentävä luontoselvitys 2012 Raporttiluonnos 4.9.2012Petri Parkko 1. Taustoja Savonlinnan Vääräsaaressa, joka tunnetaan paremmin nimellä Kasinonsaari,

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Vallien valtiaat hullukaalista harmioon - kasvit kertovat Linnoituksen historiasta

Vallien valtiaat hullukaalista harmioon - kasvit kertovat Linnoituksen historiasta Vallien valtiaat hullukaalista harmioon - kasvit kertovat Linnoituksen historiasta Lappeenrannan Linnoituksen kasveista on valmistunut tietopaketti, joka sisältää seuraavat osat: Tekstiosa Perustiedot

Lisätiedot

Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010

Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen kaupunki Kirsi Jokinen Sirkka-Liisa Helminen Jorma Vickholm Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto...

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

Siemenluettelo www.suomenniittysiemen.fi www.niittysiemen.fi

Siemenluettelo www.suomenniittysiemen.fi www.niittysiemen.fi Suomen NIITTYSIEMEN OY Siemenluettelo 2 AURINKOINEN TAI PUOLIVARJO Perusseoksia Kirjava niitty Aurinkoinen puolivarjoisa kuiva, tuore tai kosteahko niitty. Hiekkaisille, savisille ja multaville maille.

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II JULKAISU 3/86. F.et.

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II JULKAISU 3/86. F.et. TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II F.et.Rö JULKAISU 3/86 FÅRÖN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITYS

Lisätiedot

Aulangon Vohtenoisiin suunniteltavan siirtolapuutarhan ympäristön luontoselvitys vuonna 2013

Aulangon Vohtenoisiin suunniteltavan siirtolapuutarhan ympäristön luontoselvitys vuonna 2013 Aulangon Vohtenoisiin suunniteltavan siirtolapuutarhan ympäristön luontoselvitys vuonna 2013 Heli Jutila 2013 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 28 2013 1 Kannen kuva: Vohtenoisen peltoa (kuvio 1) ja saarekkeita

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 1 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Raportti 1/2008 Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 2 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA 2.12.2007 LUONTO 15.1 2008 1. TAUSTAA

Lisätiedot

Hailuodon Marjaniemen alueen kasvillisuusinventointi

Hailuodon Marjaniemen alueen kasvillisuusinventointi Hailuodon Marjaniemen alueen kasvillisuusinventointi Merinätkelmää Marjaniemen majakan edustalla Karita Saravesi 1 1. Taustaa Hailuodon Marjaniemen alueen rakennuskanta ja sitä ympäröivä kasvillisuus muodostavat

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LUONTOKARTOITUS 2007. Kansi - luontoselvitys 2007.doc

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LUONTOKARTOITUS 2007. Kansi - luontoselvitys 2007.doc VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LUONTOKARTOITUS 2007 Kansi - luontoselvitys 2007.doc 1 1. Yleistä Kaakkois-Suomen tiepiiri käynnisti talvella 2006 2007 ympäristövaikutusten arvioinnin

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Malus domestica 2-3 v / 7 L 25,00 HUVITUS. Malus domestica itsepölyttävä 2-3 v / 7 L 25,00 VALKEAKUULAS. Malus domestica 2-3 v / 7 L 25,00 SOKERIMIRON

Malus domestica 2-3 v / 7 L 25,00 HUVITUS. Malus domestica itsepölyttävä 2-3 v / 7 L 25,00 VALKEAKUULAS. Malus domestica 2-3 v / 7 L 25,00 SOKERIMIRON HINNASTO HEDELMÄPUUT / KESÄLAJIKE Malus domestica 2-3 v / 7 L 25,00 HUVITUS aurinko 1-2 v / 7 L 18.00 Malus domestica itsepölyttävä 2-3 v / 7 L 25,00 VALKEAKUULAS I - III (IV) aurinko 1-2 v / 7 L 18.00

Lisätiedot

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4

Lisätiedot

Isotalon luontoselvitys

Isotalon luontoselvitys Silvestris luontoselvitys oy 21.9.2009 Silvestris luontoselvitys oy: 2 (15) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2. Alueen luonnon ominaispiirteistä...3 3. Alueiden kuvaukset ja suositukset...4

Lisätiedot

Työläispihojen kasveja

Työläispihojen kasveja Työläispihojen kasveja Helsingin kaupunginmuseon, rakennus viraston ja Staran yhteistyössä toteuttama Työväenasuntomuseon historiallinen kukkapenkki tutustuttaa Helsingin puutalopihojen perinteisiin koristekasveihin.

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100 HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi

Lisätiedot

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm 24.08.2011 Kaavan nimi Suovuoren ratsastuskeskuksen asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm 24.08.2011

Lisätiedot

Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2011

Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2011 Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2011 Silvestris luontoselvitys oy 1.9.2011 Raaseporin kaupunki /Silvestris luontoselvitys oy: 2 (16) Sisältö 1. Yleistä...3 2. Alueiden kuvaukset

Lisätiedot

KUNINGATARVUOREN LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS HANKO

KUNINGATARVUOREN LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS HANKO KUNINGATARVUOREN LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS HANKO 13.10.2010 Seija Väre 13.10.2010 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET VUODEN 2003 LUONTOSELVITYKSESSÄ... 2 3 LUONTOSELVITYKSEN

Lisätiedot

Malus Purpurea-ryhmä - punainen 1-2 v 25,00 PURP.OMENAPUU MAKAMIK I - V (VI) Malus Purpurea-ryhmä ruusunpun. 1-2 v 25,00

Malus Purpurea-ryhmä - punainen 1-2 v 25,00 PURP.OMENAPUU MAKAMIK I - V (VI) Malus Purpurea-ryhmä ruusunpun. 1-2 v 25,00 HINNASTO 0,00 HEDELMÄPUUT / KORISTEOMENAT Malus Purpurea-ryhmä - punainen 1-2 v 25,00 PURP.OMENAPUU MAKAMIK (VI) aurinko 7 L Malus Purpurea-ryhmä ruusunpun. 1-2 v 25,00 PURP.OMENAPUU LUUNA I - III (IV)

Lisätiedot

Kotkaniemen kasvillisuus- ja kulttuurimaisemaselvitys. Tiina Kolari

Kotkaniemen kasvillisuus- ja kulttuurimaisemaselvitys. Tiina Kolari Kotkaniemen kasvillisuus- ja kulttuurimaisemaselvitys Tiina Kolari 1 Tiina Kolari ja Etelä-Karjala-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

Ahtialan Paakkolanmäen

Ahtialan Paakkolanmäen Ahtialan Paakkolanmäen MUINAISMUISTOALUE JA LAMMASLAIDUN KASVISTO, ESIHISTORIA, KAIVAUKSET, HOITOTYÖT Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015 1 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Paakkolanmäen asutushistoriaa...

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Lapin jokivarren luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Lapin jokivarren luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Lapin jokivarren luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 93/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-

Lisätiedot

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen

Lisätiedot