Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Transkriptio

1 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti

2 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes LAL Copyright Motiva Oy,

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja viimeksi linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa asuinrakennuksiin. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 2002 päättyvän sopimuksen jatkamista vuoteen 2005 on valmisteltu tiiviisti kesän aikana. Kansallisen ilmastostrategian ja siihen sisältyvän energiansäästöohjelman toimeenpano on alkanut suunnitellusti. Sopimuksia ja niiden tuloksellisuutta on jo arvioitu, mutta osa arvioinneista on vielä kesken. Sopimusalojen johtoryhmät käyvät arvioinnit tarkasti läpi ja päättävät ulkopuolisten arvioitsijoiden suositusten aiheuttamista jatkotoimenpiteistä. Uusiutuvien energialähteiden kytkemistä sopimuksiin on myös valmisteltu. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu ensimmäisen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta.. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä oli tiedossa, että järjestelmän käynnistäminen ja potentiaalien kartoitus vie oman aikansa ja että konkreettisia säästötuloksia alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan vuonna 1997 allekirjoitettujen sopimusten osalta noin puolivälissä. Useimmilla sopimusaloilla kattavuus on hyvä ja energiakatselmuksia toteutettu suunnitelmallisesti. Sopimusjärjestelmän aikaansaamia energiansäästövaikutuksia alkaa ainakin joiltakin osin jo näkyä. Helsingissä syyskuussa 2002 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimusmenettely 1.2 Sopimuksen tavoitteet Sopimukseen liittyneet linja-autoyrittäjät 9 2 Linja-autoalan energiankäyttö Linja-autoalan kuljetusvolyymi ja energiankäyttö Sopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energiankulutus Sopimukseen liittyneiden yritysten kiinteistöjen energiankulutus 17 3 Sopimuskäytännön kehittäminen Esiin tulleet ongelmat Jatkotoimet 20 Liitteet Liite 1 Sopimukseen mennessä liittyneet yritykset 21 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), liikenne- ja viestintäministeriön (LVM), ympäristöministeriön (YM) ja Linja-autoliitto ry:n (LAL) väliseen, allekirjoitettuun sopimukseen linja-autoalan energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimuksen tavoitteena on edistää linja-autoalan energiankäytön tehokkuutta siten, että polttoaineenkulutus henkilökilometriä kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee. Linja-autoalan energiansäästösopimukseen oli vuoden 2001 loppuun mennessä liittynyt konsernitasolla 41 yritystä. Kaiken kaikkiaan sopimuksen piiriin kuuluu 59 linja-autoyritystä. Näillä yrityksillä oli raporttia kirjoitettaessa käytössään yhteensä linja-autoa. Sopimukseen liittyneiden yritysten autojen osuus kaikista Linja-autoliittoon kuuluvien yritysten autoista oli vuoden 2001 lopussa noin 35 %, mikä on selvästi enemmän kuin odotettiin sopimusta solmittaessa. Linja-autoyritysten energiankäytön seuraamiseksi soveliaimpia mittareita olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri). Koska kuitenkin vain hyvin harvalla yrityksellä oli tiedossa, mikä yrityksen kuljetussuorite, km todellisuudessa on, ei tätä mittaria voitu käyttää. Linja-autoyritysten energiankäytön kehittymistä tarkasteltiin siksi tässä vaiheessa ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä). Säästösopimuksen suurin ryhmä matkustajamäärällä mitaten on sopimusliikenne. Tämä osuus henkilökuljetussuoritteesta oli vuonna 2001 noin 45 % ja kilometrisuoritteen osuus oli noin 18 %. Pääsääntöisesti linja-autoliikenteen sopimusliikennettä suorittavia yrityksiä ei sopimuksen piiriin ole kuitenkaan liittynyt kuin kaksi, joten näiden osuus on kilometrisuoritteesta on vain noin 0,2 %. 7

8 1 Johdanto 1.1 Sopimusmenettely Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), ympäristöministeriö (YM) ja Linja-autoliitto ry (LAL) solmivat sopimuksen linja-autoalan energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimuksen piiriin kuuluvat LAL:n jäsenyritykset, jotka voivat liittyä sopimukseen yrityskohtaisella liittymisasiakirjalla. Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä linja-autokuljetusten, kaluston muun käytön ja ylläpidon sekä linja-autoyrittäjien hallitsemaan infrastruktuuriin liittyvän energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantaminen on ensisijaisesti linja-autojen kuljetus- ja liikennesuoritteen ja niitä tukeviin toimintoihin käytettävän energiankulutuksen pienentämistä. Linja-autoalan energiansäästösopimus on osa kansallista energiastrategiaa. Energiankäytön tehostamisella voidaan parantaa kuljetusten ja niihin liittyvien muiden fyysisten toimintojen taloudellisuutta. Oikein toteutetut energiansäästötoimet voivat parantaa myös työskentelyolosuhteita sekä työturvallisuutta. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat energiansäästösopimuksen tehneiden linjaautoyritysten raportoimiin tietoihin. 1.2 Sopimuksen tavoitteet Sopimuksen tavoitteena on edistää linja-autoliikenteen energiankäytön tehokkuutta niin, että polttoaineenkulutus henkilökilometriä kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee. Tarkoituksena on saada mahdollisimman suuri osuus linja-autoliikenteen yrityksistä liittymään sopimukseen sekä kehittämään ja ottamaan käyttöön toimintatapoja ja -menetelmiä, jotka parantavat jäsenyritysten energiatehokkuutta. Tavoitteenasettelussa vertailuvuotena pidetään vuotta Sopimukseen liittyvien yritysten liikennesuoritteen energiankulutusta henkilökilometriä kohden pyritään alentamaan lähtötasot huomioonottaen siten, että ne ovat vuonna % alemmat ja vuonna % alemmat henkilökilometriä kohti kuin vertailuvuonna Sopimusyritysten muuta energiankulutusta, kuten rakennusten lämmitystä, ilmastointia, sähkönkulutusta ja vedenkäyttöä selvitetään ja seurataan järjestelmällisesti ja niiden energiankulutuksia pyritään laskemaan samassa suhteessa kuin liikennesuoritteen energiankulutusta. Sopimuksen velvoitteiden täyttäminen edistää ja nopeuttaa LAL:n ympäristö-ohjelman toimenpiteiden toteuttamista, LAL:n ympäristöhallintajärjestelmän käyttöönottoa sekä uusien, energiaa säästävien tekniikoiden ja menetelmien hyödyntämistä. Tavoitteena on, että sopimuskauden loppuun mennessä ( ) kaikki sopimuksen allekirjoittaneet yritykset ja yrittäjät ovat toteuttaneet bussiliikenteen ympäristöohjelman ja 8

9 niillä on voimassa vähintään ympäristö- ja energiavastuullisen bussiyrityksen todistus. Lisäksi LAL tukee neuvoin yrityksiä, jotka katsovat tarpeelliseksi auditoida ympäristöhallintajärjestelmänsä ulkopuolisen katselmoijan avustuksella. 1.3 Sopimukseen liittyneet linja-autoyrittäjät Linja-autoalan energiansäästösopimukseen oli vuoden 2001 loppuun mennessä liittynyt konsernitasolla 41 linja-autoyritystä. Kokonaisuudessaan sopimuksen piiriin kuuluu yhteensä 59 yritystä (vuoden 2001 lopussa LAL:n jäsenenä oli 372 yritystä). Näillä yrityksillä oli raporttia kirjoitettaessa käytössään autoa. Suurimmalla yksittäisellä sopimukseen liittyneellä yrityksellä on noin 730 autoa. Sopimukseen liittyneiden yritysten autojen osuus kaikista LAL:on kuuluvien yritysten autoista (6 358 kpl) oli vuoden 2001 lopussa 35,4 %, mikä on selvästi enemmän kuin odotettiin sopimusta solmittaessa. Sopimukseen liittyneet yritykset ovat pääsääntöisesti yli 10 linjaauton yrityksiä. Liitteessä 1 on luettelo mennessä sopimukseen liittyneistä yrityksistä. Taulukko 1. Linja-autoliiton jäsenyritysten ja energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten jakautuminen kokoluokittain yrityksen käytössä olevien linja-autojen lukumäärän perusteella. Yrityksen autojen lkm LAL jäsen- yritysten lkm Sopimukseen liittyneet yritykset lkm Sopimukseen liittyneiden %-osuus , >

10 2 Linja-autoalan energiankäyttö 2.1 Linja-autoalan kuljetusvolyymi ja energiankäyttö Kuljetusvolyymi Vuoden 2001 lopussa oli Suomessa Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan kaikkiaan linja-autoa. Näistä luvanvaraiseen liikenteeseen oli rekisteröity ajoneuvoa ja yksityiseen liikenteeseen ajoneuvoa. Linja-autoliiton jäsenyrityksistä kerättyjen suoritetilastojen mukaan matkustajamäärä vuonna 2001 oli noin 246 miljoonaa. Sopimusliikenteen osuus matkustajamäärästä on suurin eli lähes 45 %. Matkustajamäärä kasvoi kokonaisuudessaan edellisestä vuodesta 2 %, joskin yleisestä noususta poiketen ulkomaan bussimatkailun osuus väheni yli 10 %. Tilausliikenne 5,4 % Palveluliikenne 0,2 % Pikavuoroliikenne 3,0 % Vakiovuoroliikenne 20,8 % Paikallisliikenne 25,9 % Sopimusliikenne 44,7 % Kuva 1. Linja-autoliikenteen jakautuminen liikennetyypeittäin. 10

11 Ajokilometrit liikennetyypeittäin Linja-autoliikenteessä vuonna 2001 oli kilometrisuorite noin 455 milj. km. Kaikki liikennetyypit huomioon ottaen ajokilometrit kasvoivat 2,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ajetuista kilometreistä noin 28 % kertyi vakiovuoroliikenteessä, pikavuoro- ja paikallisliikenne edustivat molemmat noin 15 % osuutta ja tilausajot sekä sopimusliikenne noin 18 % ajetuista kilometreistä. Siirto ja huoltoajojen osuus oli 5,4 % mikä vastaa yli 24,5 milj. km kaikista ajetuista kilometreistä. Sopimukseen kuuluvien raportoineiden yritysten osuus siirto- ja huoltoajoista on noin 1,6 milj. km, mikä vastaa ajetuista kilometreistä noin yhtä prosenttia Siirto- ja huoltoajot 5,4 % Pikavuoroliikenne 15,2 % Tilausliikenne 18,9 % Palveluliikenne 0,5 % Paikallisliikenne 14,3 % Vakiovuoroliikenne 27,8 % Sopimusliikenne 17,9 % Kuva 2. Linja-autoliikenteen ajokilometrit vuonna 2001 liikennetyypeittäin. Energian käyttö Suomen liikenteessä (kotimaan liikenne sekä ulkomaille suuntautuva vesiliikenne ja ilmaliikenne Suomen talousvyöhykkeellä; LIPASTO 2001) kului energiaa vuonna 2001 noin TJ. Tästä määrästä suurin osa, eli noin 70 % kului tieliikenteessä. Kuvasta 3 nähdään, että tilastointiin on uutena liikenteen energiankulutuksen osuutena jaoteltu mopot ja moottoripyörät, joiden osuus energiankulutuksesta on 0,5 %. Linja-autojen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli puolestaan noin 4,5 %, eli noin TJ. 11

12 Linja-autot 4,5 % Pakettiautot 11,0 % Mopot ja moottoripyörät 0,5 % Kuorma-autot 25,0 % Henkilöautot 59,0 % Kuva 3. Tieliikenteen energiankäytön jakautuminen liikennetyypeittäin vuonna Tieliikenteen energiankulutuksen kehittyminen Tieliikenteen energiankulutus lähti nousuun 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Voimakkain kasvu tapahtui kuorma-autoliikenteen energiankulutuksessa. Tähän oli pääosin syynä vilkastuneen teollisuustoiminnan lisääntynyt kuljetussuorite alkupuolen jälkeisen energiankulutuksen notkahduksen jälkeen kasvu on ollut hyvin maltillista. Kulutuksessa on vuotta 1990 vastaava taso saavutettu vasta nyt, vaikka suoritteessa taso saavutettiin jo Energiankulutuksen kasvu on ollut suurinta laman jälkeen kuorma- ja pakettiautoissa eli tavaraliikenteessä. Linja-autoliikenteessä energiankulutuksen osalta on hieman nousua edelliseen vuoteen nähden (1,7 %), mutta tieliikenteen energiankulutuksesta linja-autoliikenteen osuus on kuitenkin laskenut vuoden 2000 seitsemästä prosentista 4,5 %:iin johtuen suoritelaskentojen tarkistamisesta. Tieliikenteen energiankulutus on noussut vuodesta 2000 noin 1,7 %. Vuosittain muutos kuitenkin heilahtelee. Liikenteen kokonaisenergiankulutusta tulisikin katsoa useamman vuoden aikajänteellä. Vaikka henkilöautojen polttoainetalous on parantunut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, on energiankulutus kasvanut johtuen henkilöautojen lisääntyneestä ajosuoritteesta. Henkilöautojen polttoaineen kulutuksen odotetaan kuitenkin tasaantuvan tulevien vuoden aikana mm. EU:n ja autoteollisuuden välillä solmitun autojen hiilidioksidipäästöjä koskevan sopimuksen seurauksena. Kuvassa 4 on esitetty arvio tieliikenteen polttoaineen kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2020 asti. 12

13 4 3 Miljoonaa tonnia 2 1 MP+Mopot Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot Vuosi Kuva 4. Tieliikenteen polttoaineen kulutuksen arvioitu kehittyminen vuosina Sopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energiankulutus Sopimukseen liittyneiden yritysten kalustosta saatiin vuoden 2001 kulutustiedot ajoneuvosta, joka on noin 96 % raportoinnin piirissä olevasta ajoneuvomäärästä. Energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten seurantatiedot jäivät kuitenkin osittain puutteelliseksi, koska vain noin 56 % ajetuista ajokilometreistä (noin 85,5 milj. km ) oli jaoteltu säästösopimuksen raportointia edellyttävällä tasolla liikennetyypeittäin. Lähes puolet ajosuoritteista oli siis ilmoitettu vain kokonaismääränä erittelemättä. Syynä tähän on, että yrityksissä seurantaa on toteutettu pelkästään ajoneuvokohtaisesti, koska samat ajoneuvot ajavat usein eri liikennetyypin ajosuoritetta. Tämän takia erittelyä ei ole pystytty kaikissa sopimukseen piiriin kuuluvissa yrityksissä tekemään. 13

14 Muu ei määritelty 1,4 % Pikkubusseja 4,6 % Kaupunki linja-autot 32,1 % Kaukoliikenne linja-autot 61,9 % Kuva 5. Energiansäästösopimuksen piiriin kuuluvien raportoitujen linja-autojen määrän (yht kpl) jakautuminen eri liikennetyypin linja-autoihin. Raportoitujen autojen euroluokitus ja osuus ajoneuvoista EU:n raskaiden ajoneuvojen päästösääntelyn perustana on vuonna 1988 annettu raskaiden dieselmoottorien päästödirektiivi 88/77/ETY ja sen muutokset, joilla yhteisössä otettiin 90- luvulla käyttöön tyyppihyväksynnässä ns. EURO I ja EURO II päästörajat. EURO I rajat tulivat uusille rekisteröitäville ajoneuvoille vuonna 1993 ja EURO II rajat vuonna Raskaiden ajoneuvojen moottoreille säädettiin kolmessa vaiheessa voimaan tulevat päästöluokat direktiivillä 1999/96/EY. EURO III-luokka tuli voimaan vuonna 2000, EURO IV-luokka tulee voimaan vuonna 2005 ja viimeisin luokka EURO V vuonna Sopimukseen liittyneistä raportoiduista linja-autoista 27,5 % on otettu käyttöön ennen vuotta 1986 ja 36 % kuuluu luokkaan ECE R 49/01 eli ne ovat vuosimallia Raportoiduista autoista vain alle 3 % kuuluu EURO III-luokkaan (noin 50 linja-autoa) eli ne on otettu käyttöön vuonna 2000 tai sen jälkeen. 14

15 40 % 36,0 % 35 % 30 % 27,5 % 25 % 23,1 % 20 % 15 % 10 % 10,9 % 5 % 2,6 % 0 % ECE R 49 (vm.-86 vanhempia) ECE R 49/01 (vm ) EURO I (vm ) EURO II (vm ) EURO III (vm-01-05) Kuva 6. Raportoitujen autojen (yht kpl) jakautuminen euroluokituksen mukaan. Ajosuorite liikennetyypeittäin Kuvassa 7 on eritelty raportoitujen autojen osalta niiden jakautuminen eri liikennetyyppeihin. Lähes puolet kaikista raportoiduista ajokilometreistä oli jaottelemattomia. Kaupunkiliikenne 15,1 % Palveluliikenne 0,8 % Ei jaotelltu 43,9 % Pikavuoroliikenne 9,5 % Sopimusliikenne 0,2 % Tilausajoliikenne 14,5 % Siirtoajot 1,0 % Vakiovuoroliikenne 15,0 % Kuva 7. Kaikkien raportoitujen autojen ajosuorite vuodessa (yht. 152,4 milj. km) liikennetyypeittäin jaoteltuna. 15

16 Kuvassa 8 on vastaavasti eritelty niiden autojen ajokilometrien jakautuminen liikennetyypeittäin, joista tieto vuosiraporteista oli saatavilla. Siirtoajot 1,8 % Vakiovuoroliikenne 26,8 % Kaupunkiliikenne 26,9 % Palveluliikenne 1,4 % Tilausajoliikenne 25,9 % Sopimusliikenne 0,3 % Pikavuoroliikenne 16,9 % Kuva 8. Liikennetyypeittäin raportoitujen autojen jakautuminen ajosuoritteen (yht. 85,5 milj. km) perusteella. Polttoaineen kulutus Linja-autoyritysten energiankulutuksesta selvästi suurin osa (noin 94 %) aiheutuu autojen polttoaineen kulutuksesta. Raportoineiden linja-autojen polttoaineen kokonaiskulutus oli vuonna milj. litraa. Tältä osin yritykset ovatkin hoitaneet raportoinnin kohtalaisen hyvin, joskin yritysten raportoinnin mukaan vain noin 47 % ilmoittaa käyttäneensä linja-autoissaan dieselpolttoainetta eli käytettyä polttoainetta ei oltu raportoitu. Eräs hyvä mittari kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri). Koska kuitenkin vain hyvin harvalla yrityksellä on tiedossa, mikä niiden kuljetussuorite todellisuudessa on, tätä mittaria ei voida käyttää. Kuljetusten energiankäytön kehittymistä on siksi ainakin alkuvaiheessa tarkasteltava ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä). Keskimääräinen polttoaineen kulutus liikennetyypeittäin Kaikkien raportoitujen autojen keskikulutus oli 30,9 l/100 km. Sopimusliikenteen keskikulutusta ei voitu ilmoittaa, koska niiden osalta oli raportoitu ainoastaan ajetut kilometrit, mutta ei 16

17 polttoaineenkulutusta. Palveluliikenne suoritetaan D1-luokan ajoneuvoilla, mistä johtuu muita alhaisempi keskikulutus (l/100 km). 40,0 36,5 35,0 30,0 25,0 30,8 29,2 28,6 29,0 27,4 l/100 km 20,0 15,0 13,0 10,0 5,0 0,0 Tietoa ei raportoitu Kaupunkiliikenne Pikavuoroliikenne Sopimusliikenne Tilausajoliikenne Vakiovuoroliikenne Palveluliikenne Siirtoajot Ei jaoteltu Kuva 9. Raportoitujen autojen keskimääräinen polttoaineen kulutus (l/100 km) liikennetyypeittäin. 2.3 Sopimukseen liittyneiden yritysten kiinteistöjen energiankulutus Ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen lisäksi kuljetusyritysten energiankäyttö koostuu lähinnä kiinteistöjen lämmityksestä sekä sähkön ja veden käytöstä. Kiinteistöjensä energiankulutuksesta yrityksiä pyydettiin raportoimaan öljyn, lämmitys-sähkön, kaukolämmön, maakaasun ja puun käytöstä, sekä muusta kuin lämmitykseen kuluvasta sähköstä. Vuonna 2001 raportoineista yrityksistä vain 28 (noin 47 %) raportoi sekä autojen polttoaineen kulutuksen että kiinteistöjen lämmön ja sähkön kulutuksen. Raportoineiden 28 yrityksen tietojen perusteella kiinteistöjen lämmön ja sähkön kulutus vastasi noin 6 % kokonaisenergiankulutuksesta, jakautuen lämmitykseen käytettyyn energiankulutukseen 4 % ja muuhun sähkön kulutukseen 2 %. Kiinteistöjä yrityksillä oli vuonna 2001 kaikkiaan 126 joiden yhteinen tilavuus oli lähes m 3 sisältäen sekä toimisto- että varikkorakennukset. 17

18 Sähkölämmitys 8 % Öljy 36 % Kaukolämpö 56 % Kuva 10. Kiinteistöjen energiankäytön raportoineiden yritysten (28) lämmitysenergian jakautuminen eri lämmitysmuotoihin. Kiinteistöjen energiakatselmukset Kuten muillakin sopimusaloilla omien kiinteistöjen katselmukset, ei koske asuinkiinteistöjä, ovat yksi energiansäästösopimusten toteuttamiseen liittyvä toimenpide, jonka tuloksena saadaan kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia. KTM:n tuella tehtyjä rakennusten energiakatselmuksia ei linja-auto yrityksissä ole vielä toteutettu yhtään. Ilman KTM:n tukea on katselmuksia tehty yhdessä yrityksessä, jonka kiinteistöt edustavat noin 2 % sopimuksen piirissä olevien yritysten kiinteistöjen kokonaistilavuudesta. Kiinteistöjen energiankulutuksen osuus oli raportoineiden yrityksien tietojen perusteella noin 6 % kokonaisenergiankäytöstä, mikä on aika merkittävä osuus linja-autoyritysten energiakustannuksista. Lisäämällä kiinteistöjen energiankatselmuksia yrityksissä on mahdollisuus saada merkittäviä vähennyksiä energiankulutuksessa ja -kustannuksissa. KTM:n tukemiin ns. Motiva energiakatselmuksiin voi tällä hetkellä saada tukea 40 %. 18

19 3 Sopimuskäytännön kehittäminen 3.1 Esiin tulleet ongelmat Sopimuksen markkinointi Markkinointi aloitettiin välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tärkeimpiä suoramarkkinointitilaisuuksia olivat Linja-autoliiton hallituksen ja alueorganisaation osastojen kuukausikokoukset, henkilökohtaiset kontaktit, yrityskäynnit, puhelimitse ja kirjeitse toteutetut markkinoinnit ja bussinäyttely Porvoossa. Muuta markkinointia toteutettiin mm. Bussiammattilainen-lehdessä ja Bussialan Kehittämispalvelujen järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Energiansäästösopimuksen markkinointi toi ensimmäisen vuoden tavoitteeksi asetettua paremman tuloksen jo vuoden 2001 aikana. Tehtyyn työmäärään ja taloudellisiin panostuksiin nähden solmittujen sopimusten määrä oli odotettua suurempi. Ongelmia on kuitenkin haettavissa mm. seuraavista tekijöistä: Alueosastojen kokouksissa ja henkilökohtaisessakin kontaktissa, kiinnostusta asiaan yrityksissä on, mutta sopimukseen liittyminen askarruttaa mm. seuraavien seikkojen takia linja-autoyrittäjät ja -yritykset pitävät tiedonkeruuta ja -raportointia työläänä ja/tai vaikeana, koska energian käytön seurantaa ei näin kokonaisvaltaisesti aiemmin yrityksissä ole toteutettu linja-auto yritykset eivät koe saavansa sopimuksesta tehtyyn työmäärään nähden riittävästi konkreettista hyötyä tai lisäarvoa, raportti ja oman energian kulutuksen vertailu muihin sopimusyrityksiin nähden lisännee seuraavina vuosina sopimukseen liittymistä linja-autoyrittäjät eivät halua antaa yritystään koskevaa tietoa yleiseen käyttöön tietosuojavakuutteluista huolimatta. Seurantajärjestelmä ja raportointi Sopimuksen seurantajärjestelmän luominen onnistui pääosin odotusten mukaisesti. Ongelmaksi nousi myös yritysten raportointi. Raportointia varten linja-autoyrityksille lähetettiin tilanneselvitys / raportointilomake, jossa kysyttiin mm. tietoja yrityksen mahdollisista laatu- tai ympäristöjärjestelmistä, yrityksen ajoneuvoista (mm. tyyppi, päästöluokka), autoilla ajetuista ajokilometreistä ja kokonaiskulutuksesta liikennetyypeittäin. Vastaajista noin 45 % täytti kuitenkin vain ajokilometrejä sekä kokonaiskulutusta koskevat kohdat. Seurantajärjestelmään ei siis tältä osin saatu yrittäjiltä tietoa suunnitellussa laajuudessa. Tästä johtuen säästösopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energian kulutusta ja sen vuosittaista kehittymistä ei pystytä ainakaan lähivuosina seuraamaan aiotulla tavalla. 19

20 Kiinteistöjen energiankulutuksesta kysyttiin mm. rakennusten lukumäärä niiden tilavuus, sekä energiankulutukset lämmön-, sähkön ja veden osalta. Vain noin 47 % yrityksistä eritteli kiinteistöjen energiankulutukset ja samalla myös polttoaineen kulutuksen niin, että voitiin laskea kiinteistöjen energiankulutuksen osuus raportoineiden yrityksien osalta. Pääasiallinen syy siihen, että yritykset eivät ole raportoineet tarkoitetulla tavalla on ilmeisesti linja-auto yritysten energiankulutusta koskevan seurantatiedon puute, joskin ero yritysten välillä tässä suhteessa on merkittävä. Eräät yritykset ja yrittäjät seuraavat energiankulutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä erittäinkin tarkasti. Useimpien yritysten osalta tiedot perustuvat kuitenkin vain arvioon ja tietoja on ainoastaan keskeisimmistä muuttujista, kuten autojen polttoaineen kokonaiskulutuksesta sekä ajosuoritteesta. 3.2 Jatkotoimet Linja-autoalan energiansäästösopimuksen toimeenpanossa havaitut, sopimukseen liittymiseen ja sen seurantaan ja raportointiin kohdistuvat ongelmat olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä ratkaisemaan pikaisesti. Saatujen käytännön kokemusten lisäksi siihen antaa hyvät edellytykset parin viime vuoden aikana tapahtunut ajoneuvokohtaisten tietojen keräys-, käsittelyja siirtojärjestelmien nopea kehittyminen. Sopimus on voimassa asti ja sen mahdollisesta jatkamisesta on sovittava kolme kuukautta ennen sopimuskauden loppua vuosien tulosten arvioinnin perusteella. Ulkopuolisen arvioinnin tarkoituksena on selvittää, ovatko säästösopimuksen avulla saavutetut tulokset riittävän hyvät sopimuksen toimenpanoon uhrattuihin resursseihin nähden. 20

21 Liite Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset Valkeakosken Liikenne 2. Ventoniemi Oy 3. Korsisaari-yhtiöt Nurmijärven Linja Tuusulan linja 4. V Alamäki Oy 5. V Jyrkilä Oy 6. Väinö Paunu Oy 7. Toimi Vento Ky 8. Koiviston Auto-yhtymä Gold Line Oy Jyväskylän Liikenne Oy Koiviston Auto Oy Kuopion Liikenne Lauttakylän Auto Oy Lähilinjat Oy Porvoon Liikenne Oy Turun Linja-auto Oy 9. Westendin Linja Oy 10. Taksikuljetus-yhtiöt Linja-Liikenne P-O Grönberg Oy 11. Grandellin Liikenne Oy 12. Hangon Liikenne Oy 13. Linjaliikenne A & Hautamaki Oy 14. Lehdon Liikenne Oy 15. Linjaliikenne Heikkilä Ky 16. Kutilan Liikenne Oy 17. Vihdin Liikenne Oy 18. Liikenne O. Niemelä Oy 19. Lehtimäen Liikenne Oy 20. Pekolan Liikenne-yhtiöt Yhdysliikenne Oy Pekolan Liikenne Oy 21. Uusitalon Liikenne Ky 22. J M Eskelisen Lapin Linjat Oy 23. Linjaliikenne Kivistö Oy 24. Artturi Anttila Oy 25. Liikenne Norppa Oy 21

22 26. Linja-autoliikenne O A Aho Oy 27. Oulaisten Liikenne-yhtiöt K Hollanti Oy Käkelän Liikenne S E Klemetti Oulaisten Liikenne Oy 28. Lehtosen Liikenne Oy 29. T Makkonen Oy 30. Savo-Karjalan Linja Oy 31. Liikenne Mäkelä Oy 32. Linja-autoliikenne Antti Lauhamo 33. Länsilinjat Oy Veikko Viitanen 34. Soisalon Liikenne Oy 35. Pohjolan Turistiauto-yhtiöt Aurinkobussit Oy Koillismaan Turistiauto Oy Joensuun Turistiauto Oy Savon Turistiauto Oy Pohjolan Turistiauto Oy 36. Ketosen Liikenne Oy 37. Jääskeläisen Auto Oy 38. Porin Linjat Oy 39. Linjaliikenne Muurinen 40. Helmikkala Ky 41. Joensuun Linja Oy 22